Oletteko muuten huomanneet miten amerikassa autot ovat todella pehmeitä jousitukseltaan, siis ihan vaikka järkiään japanilaisetkin amerikanmarkkinoille tarkoitetut autot?
Sama automalli, jota myydään esim. täällä suomessa, on todella kova jousitukseltaan, että sitä oikein hämmästelee miten ns. perusvarustukseltaan "premium" -autokin voi olla niin epämukava ajaa.
Enkä tarkoita, että niissä siellä ajamissani olisi ollut ilmajousitusta, vaan ihan normaaleja Nissan Altimoita, Infinitejä, Sebringejä, sekä Camryä.
En käsitä miten tänne ei ole rantautunut tuollainen mukavuuden tavoittelu. Ehkä se on tulevaisuutta täälläkin? Joku aika sitten ilmastointi oli luksusta, nyt se on ihan vakiokamaa. Seuraavaksi tuli automaattivaihteet, ja nyt se alkaa olla ilmeisesti täälläkin myynyt itsensä läpi. Ehkä jossain vaiheessa myös pehmeä alusta?
Aina jaksaa hämmästellä kuinka esim. nuoret täällä haluavat kovaa urheilualustaa, ikään kuin joskus ajaisivat useastikin radalla näitä ominaisuuksia mittaillen.
Olen monesti miettinyt, että johtuneeko se siitä seikasta, että euroopassa on vapaat nopeudet, joten jos mutkassa vähän aaltoilee, niin se heilunta moninkertaistuu sitten pehmeämmällä jousituksella ja ulosajon vaara on suurempi?
Itselläni on 500-sarjan 2007 BMW ja se täkäläisittäin on kohtuumukava ja pehmeä, mutta jenkkiversioon verrattuna aivan rata-automaisen kova.
Ärsyttää moinen. Ilmajousitukseen ehkä joutuu täällä sitten panostamaan seuraavaksi kyllä. Tai sitten tuon amerikoista seuraavan autoni suomeen.
Miten teillä, pidättekö kovemmasta alustasta vai pehmeämmästä? Kulkeeko se iän myötä, että mitä vanhemmaksi käy, sitä pehmeämmäksi haluaa alustan? 
Minulla on amerikkalainen auto jossa on kova alusta ja manuaalivaihteisto. Jenkeissä myytävä versiokin on kova, äänekäs ja manuaalivaihteinen.
No vakavasti ottaen, makuasioitahan nu ovat. Autotehtaat tuovat niitä malleja, jotka myyvät. Eurooppalaiset ovat tottuneet kovempaan jousitukseen.
Juu, toki poikkeuksiakin aina löytyy. Uskon, että joku Corvettekin voi olla aika tiukka alustaltaan, mutta keskimäärin siellä ollaan sitten ilmeisesti totuttu vaatimaan pehmeää alustaa.
Harmi ettei täältä oikein edes saa pehmeää alustaa, ilman että se olisi automaattisesti nopeuteen säätyvä ilmajousitus, joka tietenkin on hurjan kallis.
Esimerkkinä nyt väistyvää korimallia oleva BMW X3 on aivan mielettömän kova kivireki, joka kaiken lisäksi nypyttää. Pitkällä matkalla rasittava. Jenkkiversio siitä on paljon pehmeämpi. Toivottavasti uusi X3 on pehmeämpi, jos sellainen vaikka joskus tarttuisi matkaan. Ainakin väittivät uudessa TM:ssä BMW:n kuunnelleen asiakkaita tässä asiassa.
Infiniti miäs:
Pehmeästä tietenkin, eikä vain mukavuuden vuoksi, vaan se on myös parempi talviliukkailla. Sopiva kallistelu tuo myös lisää tuntumaa ajamiseen.
Tuntuu, että suuntaus on viimeisten vuosikymmenien aikana mennyt vain huonompaan suuntaan. Esim. jokin niinkin tavisauto kuin Ford Focus, jokainen päällystesauma tuntuu ikävänä nytkähdyksenä. Osaltaan varmaan syyttäminen eurooppalaisten autotoimittajien mieltymyksiä, jotka olevinaan ovat koviakin ratakuljettajia jotka haluavat näyttää taito... eikun paljastaa auton hyvyyden radalla. Tuo esitetty vapaiden nopeuksien mahdollisuus euroopassa on myös ihan mielenkiintoinen huomio. Ilmeisesti autonvalmistajat joutuisivat asentamaan nopeudenrajoittimia, ellei auto muuten olisi turvallinen ajettava huippunopeudellaan.
Monilla betonisilla moottoriteillä USA:ssa tien saumat, pikku kuopat ja muut epätasaisuudet aiheuttavat eurooppalaistyylisillä alustoilla epämiellyttävää tärinää ja hytkymistä. Jo pelkästään kaistanvaihto "kiiltomatojen" yli saattaa riittää syyksi pehmeämpään jousitukseen. Kun lääniä on enemmän, ei tarvi myöskään tehdä tiukkoja kaarresäteitä moottoriteille.
Saksan vapaan nopeuden autobahnoilla ei taas kovin pehmeällä alustalla ole mukavaa ajella isoa kovaa, mutta toisaalta ei ne keski-eurooppalaisetkaan betonitiet kovin tasaisia ole. Siksi monet pitkän linjan rahtipelitkin on varustettu ilmajousilla. Parhaat eurooppalaiset merkit ovat kyllä mielestäni onnistuneet ainakin paremmissa malleissaan kehittämään hyvin toimivan yleisalustan useimmille tietyypeille.
Suomen tiestö on taas omanlaisensa haaste autonvalmistajille. Täällä kun löytyy harvojen moottoriteiden lisäksi tiukkoja mutkia, routavaurioita, uria ja vielä sorateitäkin sen verran, että pehmeimmät jenkkialustat eivät oikein toimi joka paikassa. Toisaalta tärisevää katukivetystäkin on vielä useissa kaupungeissa, puhumattakaan paakkuuntuneista lumiesteistä talvella. Itse kyllä pidin ainakin viimeisimmän jenkkisporttini "medium"-alustaa aika hyvänä kompromissina, vaikka sopikin paremmin cruisailuun kuin rata-ajoon.
Ainakin alkupään X3:met olivat todellisia kivirekiä. Mielestäni bemarilta järjetön alustavalinta katumaasturiin.
drive:
Perustelepa vähän, miten pehmeä alusta on parempi talviliukkailla? En ole myöskään huomannut, että sopiva kallistelu toisi tuntumaa ajamiseen muutoin kuin moottoripyörän ohjaimissa.
simppa:
Ikävissä talvioloissa kun tienpidon (tai -pidottomuuden) takia ajoalusta on esim. pyykkilautaa ja kraateria, pehmeä jousitus olisi mannaa. Kallisteleva auto on taas huono ajaa mutkatiellä, mutta noiden asioiden ei tarvitse välttämättä merkitä samaa.
Samoin ilmajousitus ei ole välttämättä pehmeä. Paras jousitus on toteutustavasta riippumatta säädettävä (tai jopa itse säätyvä
Uudessa, kuten vanhoissakin farkkumallisissa 500-sarjalaisissa, näyttäisi olevan taka-akselilla ilmajousitus kuormansäädön takia. Itselläni kun on sedan, sellaista ei ole. Mutta tietenkin ilmajousitus kauttaaltaan (pehmeä asetus
olisi varmaan varsin miellyttävä.
. Coloradossa ainakin lumien takia, ja tietenkin siksi että Subaru on amerikassa todella halpa ja laadukas nelivetoauto. Eräänäkin vuonna Forester valittiin "Sport utility of the year".. Amerikkalaisittain se on kyllä todella pieni auto, ja uusi Outback tai Legacy on huomattavasti isompi tiloiltaan. Takanakin istuu paljon mukavammin kuin vaikkapa 500-sarjan BMW:ssä. (Itse olen noin 190cm pitkä
.
Tosiaan, ne amerikkalaisten teiden päällä olevat "kiiltomadot" ovat verrattavissa näiden suomen olojen jää yms. paakkuihin tiellä kun on räntäkeleistä nopeasti menty miinuskeleille ja vaihdellaan kaistaa. (No, onhan pohjois-osissa amerikoissa sama tietenkin) Kesällä suomessa lisäksi "nimismiehen kiharat" päällystämättömillä teillä tuovat oman osansa eurooppalaisen maun kyseenalaistukseen, auton alustan pehmeyden ollessa kyseessä.
En sitten tiedä olisiko Amerikkalaiset, Eurooppaan tuodut automerkit, kuten vaikkapa uusi 2011 Jeep Grand Cherokee (missä ne sitten valmistetaankaan) pehmeämpi kuin vaikkapa X5 tai ML? Pitäisi oikeastaan kokeilla sitä uutta Grand Cherokeeta kun tulee ihmeteltäväksi tänne Euroopan pohjolaan.
Selkä/polvivikaiselle menee helpommin myös korkeampi auto. Amerikassa eläkeläisetkin mielellään ajelee korkeilla autoilla juuri tästä syystä. Ainakin näin olen saanut tietooni. Amerikassahan on hyvin paljon SUV-luokan autoja myös etuvetoisena, josta hyvä esimerkki on Mazdan CX7. Näissä haetaan tilaa ja korkeutta, sillä niihin on yksinkertaisesti miellyttävä hypätä sisään ja sisältä ulos, muttei välttämättä maasto-ominaisuuksia. Muuten farmariautomalliset ei ole kovin suosiossa, vaikkakin Coloradossa ja Kaliforniassa näkyy Subaruja (Outback lähinnä
Se on myös hauska huomata, kun amerikkalaisille ei oikein voi mitään karvalakkimalleja myydä. Jos ja kun on automerkki valittu, se yleensä otetaan fully loaded, tai vähintään edullisin malli on siltikin jo sellaisilla herkuilla varustettuna, että täällä ei olisi puhettakaan. Täällä tämä yleinen sosialismi nakertaa kaikkea tehokkuutta ja pääoman tuottoa, että hieman arveluttaa tämä suomen hidas mutta varma näivettyminen...
Menipä kauaksi pehmeästä alustasta/jousituksesta
simppa:
Auto on parempi ajaa, kun alusta on tehty vallitsevalle pitotasolle, jolloin se myös tarjoaa paremman pidon. Liukkaalla alustaan vaikuttavat voimat ovat pienempiä, eikä jäykkä jousitus tarjoa apuja. Ei autoihin syyttä jousitusta rakenneta. Kilpa-autoilussakin käytetään sitä löysempää alustaa, mitä epätasaisemmat, liukkaammat, tai hitaammat (mutkaisemmat) olosuhteet.
Mielestäni auton ajettavuus pitäisi säätää liikennesääntöjen mukaisille nopeuksille. Se auto joka on mukavin moottorirdalla, ei välttämättä ole paras ajettava iltapäiväruuhkassa tai pidemmälläkään maantiematkalla.
Useissa nykyalustoissa on onnistuttu aika hyvin yhdistämään napakkuus ja mukavuus, kunhan ei tule hankkineeksi jotain urheilualustaa autoonsa.
Alustan kovuustuntumaan vaikuttavat aika olennaisesti myös renkaat. Jenkeissä perinteisesti on suosittu korkeaprofiilista rengastusta, tosin nykyään sielläkin käytetään matalaprofiilisia jopa maastureissa ulkonäkösyistä. Sama käytäntö oli aiemmin myös ranskalaisilla. Iso ero on jo 16" koossakin jos renkaan korkeus on 60 tavallisen 55:n sijaan. Sopii aika hyvin Suomenkin oloihin. Etenkin talviselle tielle korkeampiprofiilinen ja kapeampi rengas on huomattavasti parempi kuin leveä matalaprofiilinen.
Joo voi olla totta sekin, viimeksi oli Nissan Altima Hybrid lainassa 4k milen verran kohtuupienilla vanteilla. Aika mukava. Silti jousitus oli ihan omaa luokkaansa.
Olen myos huomannut 500-sarjan bmw:sta, etta isommalla kuormalla syvajousto on aivan erilainen, etta itse asiassa isolla lastilla kokemus on paljon miellyttavampi, jopa jenkkihenkinen
Mielestäni tämä asia juontaa TM:n testaajiin. He kun viisaina haukkuivat kaikki mukavat autot. Testeissä ekana koitettiin kuinka vehje menee soratiellä hallitussa nelipyöräluistosa. Jos nykyään tekisi näin, niin voisi olla kortti löysässä.
Infiniti miäs,
oletko kokeillut Citroën C6:tta tai C5:ttä?
Tai vähän vanhempia: XM, BX, CX...
mhj:
Jotain tuntumaa on, jo useita vuosia sitten Citikka farkku oli lainassa, jossa peräjousitus eli omaa elämäänsä. Taisi olla Xantia mallinen, 90-luvun puolella tosin, jollen ihan väärin muista. Sehän kyllä tietenkin olikin toden totta pehmeä. Siinä hieman erikoista oli se, että esim valoissa paikoillaan, tai hieman nytkähdellen eteenpäin (liu'uttamalla jarrua), perä saattoi nousta ja laskea itsekseen. Se haki ikään kuin "sopivaa" asentoa. Edessä ei muistaakseni ollut tuollaisia joustovaroja/-toimintaa, ainoastaan takana.
Minulle kuitenkin yleensä nousee keskivahva aversio erikoisuudentavoittelija-ranskalaisia autoja kohtaan designissa sekä ergonomisissa toteutuksissa, mutta kieltämättä pehmeä alusta on hyvä asia. Jos siis hakee vaan sitä. Kompromissi pitäisi tehdä myös todennäköisen ja keskimääräistä isomman vikamäärän suhteen, sillä kun katsoo ranskalaisia autoja vikatilastoissa, se ei ole ollut yleensä kovin kaunista katsottavaa. Aikoinaan olin viittä vailla ostamassa C2:sta.
Eli Citikat jatkavat edelleen pehmeäalustaista perinnettään? Onko jousitus toteutettu ilmana vai miten? Mikseihän sellaista voisi kokeillakin. Vai uskaltaako, jos siihen alustaan sitten ihastuisi niin voisiko kompromissailla edellämainituilla riskeillä..?
Jos haluaa mukavan alustan, muttei halua maksaa siitä S-Klassen hintaa, niin C5:een kannattaa kyllä käydä tutustua. Citikan mukavat mallit ovat varustettu kaasu-nestejousistuksella.
Näin kirjoitin tuolla Crosoverit keskustelussa jousituksen säätymisestä:
Tasoja on neljä. Normaalitasoa alemmassa ja korkeimmassa asennossa maksimi nopeus on 10 km/h. Normaalin ja korkeamman välissä on neljäs taso jonka maksiminopeus on 40 km/h.
Kun maksimi nopeus ylitetään, automaattisesti maavara säätyy seuraavaan tasoon. Noissa ääritasoissa ei joustovaraa enää ole. Maksimi maavaraa en ole koskaan mitannut, mutta arvioisin sen olevan noin 25 cm.
Automatiikka hoitaa maavaran säädön myös normaaliajossa. Hyvätasoisella tiellä kun ylitetään 110 km/h nopeus maavaraa lasketaan automaattisesti, en muista tarkkaan mutta jotain 10-15 mm. Kun nopeus laskee 90 km/h palautuu maavara normaaliksi. Samoin jos ajetaan tielle joka on epätasainen, nousee maavara automaattisesti tasoa ylemmäksi.
Mielestäni tällainen jousitus pitäisi kaikissa perheautoissa olla, ainakin Suomen olosuhteissa.
Ranskalaisautojen vikaisuus alkaa olla takanapäin. Nykyään autotehtaat ostavat komponentit suurilta valmistajilta, moottoritkin alkaa olla niin ettei niitäkään enää jokainen autonvalmistaja tee itse. Moottorit citikalla on hyvät. Kertoo moninkertainen rallin MM:kin jotain citikan osaamisesta.
Mottorit on kehitetty yhdessa Fordin ja BMW kanssa. Myös hybridi yhteistyötä tehdään BMW:n kanssa.
TM:n C5 koeajo
Penteles:
Komponentteja on ostettu iät ja ajat niihin erikoistuneilta toimittajilta.
Citkka osaa siis pyörittää rallitiimiä hyvin tuloksin, mutta mitä se kertoo tuotantomalleista?
NHB:
Täältä (tässä suhteessa) ääni ranskanpatongille. Edellisen mallin seevitosella tuli jonkin verran pyöriteltyä, ja siinä jousitus toimi arkikäyttöön erittäin hyvin. Jousitus imi tien heitot aika mukavasti itseensä epätasaisella alustalla, mutta silti kontakti tienpintaan säilyi kohtuullisen hyvin.
Ei mikään ratavehje, mutta ajo-ominaisuuksiltaan yllätyksetön ja mukava myös huonommissa oloissa. Kokemattomammat kuskit tosin tuppasivat ajamaan sillä turhan kovaa hiekkateillä ja huonoilla pinnoilla, kun tärinä ei tullut niin paljon läpi. Tunnokkuus tuosta mukavuudesta kyllä vähän kärsii.
Jostain syystä nykyään sanapari "hyvä ajettavuus" tarkoittaa useimmiten nopeita kierrosaikoja. Se ei vain aina ole sama juttu kuin hyvä toimivuus suomalaisella tiestöllä suomalaisissa keleissä.
(Muuten kyllä tuossa ranskanpatongissa olisi ollut vähän viilaamista, mutta jousituksen tuolta voisi vipata muihinkin maihin.)
NHB:
Ei pelkkä rallitiimin pyörittäminen riitä, kyllä autolla ja sen tekniikalla/kestävyydellä on suuri osuus menestykseen, unohtamatta kuljettajia.
Penteles:
No itse tarkoitin kyllä tiimin pyörittämisellä kokonaisuutta. Tähän kuuluvat esimerkiksi auton tekniikka, kuljettajat ja rahoitus. Mutta kysymys kuuluukin, että mitä tekemistä WRC-tekniikalla on tuotantoautojen kanssa? Tekniikka on lähes täydellisesti eri kamaa ja eri ihmisten suunnitelemaa.
NHB:
Ainakin yhtiössä on tietotaito tehdä auto jonka pitää kestää vaativat olosuhteet ja rasitukset.
Monesti autotehtaat sanovat olevansa rallissa mukana kun siellä on hyvä testata autoa ja sen osia.
Tätä tietoa käytetään hyväksi tuotantoautoja suunnitellessa. Tuskin on järkevää käyttää tuotantoautoissa samoja osia, ehkä joitakin sellaisissa malleissa jotka valmistetaan rallikäyttöön. Kuten esim. DS3 Racing, joita saadaan 10 autoa Suomeen.
http://www.citroen.fi/info/uutiset/20100826_citroen_ds3_racing_tuotanto_pyorahtaa_kayntiin/
Penteles:
Kilpatoiminta on puhtaasti mainostamista. Ei kehitystyö voi olla riippuvainen tuollaisesta toiminnasta. Kilpasarjojen autot rakennetaan puhtaasti sääntöjen mukaisesti, eikä näiden huippusarjojen kilpa-autoissa ole mitään yhteistä tuotantomallien kanssa. Ei tuolla DS3 Racingillakaan ole karvalakkimallia enempää yhteistä WRC-auton kanssa. Menestyneiden merkkien mainoksissa toki yritetään uskotella, kuinka tuotantoauton ostaja saa aimo annoksen samaa kilpa-autoa jolla voitettiin mestaruuksia. Ei kyllä kannata tosissaan ottaa noita mainoksia.
WRC-auton käyttäminen tuotantoautojen kehitystyössä olisi aika ongelmallista. Kilpailutoiminta kun voi esimerkiksi loppua periaatteessa milloin vain. Heti kun johtokunta ei koe saavansa toiminnasta riittävästi mainosta, voi kilpailu loppua siihen. WRC-autojen tekniikka pyrkii ainoastaan maksimoimaan suorituskyvyn sääntöjen mukaiselle tekniikalle. Ei olisi mitään järkeä yrittää sovittaa tuotantoautojen osien kehitystä kilpasääntöjen määrittelemään ahtaaseen ruutuun.
Katsotaanpa tarkemmin tuon Citikan mainoksen sisältöä. Kilpailutoiminta antaa siis seuraavia piirteitä:
Autossa on hiilikuituviimeistely esimerkiksi etupuskurin alapuolisessa ilmanohjaimessa, korin sivuhelmoissa ja lokasuojien levikkeissä, jotka reunustavat suuria, 18- tuumaisia pyöriä.
Autoon on siis lisätty muovikoristeita sinne sun tänne. Koristelemaanko siellä rallissa opitaan?
Tinkimättömän urheilullinen linja jatkuu myös ohjaamossa. Kuljettaja ja matkustajat saavat nauttia yksilöllisestä ilmapiiristä. Hiilikuitu luo tyylikkyyttä kojelaudan keskipaneeliin, ohjauspyörän koristeluun, ovien kyynärnojiin ja mittariston lippaan. Erikoisverhoillut istuimet alleviivaavat sporttisen tyylin.
Lisää muovikoristeita ja yksilöllinen ilmapiiri! Tuo koristelu taitaa tosiaan olla taikasana.
Suorituskyky on DS3 Racing- auton ydin. Citroën Racingin jalostama moottori hyödyntää kaiken asiantuntemuksen, joka rallin MM-sarjan viisinkertaisella autovalmistajien maailmanmestarilla on kertynyt (2003, 2004, 2005, 2008 ja 2009). Moottori perustuu samaan voimanlähteeseen, jollaisella Citroën kilpailee rallin MM sarjassa vuoden 2011 alusta alkaen.
Korkeatasoisten tulosten takaamiseksi insinöörit ovat tehneet töitä parantaakseen 1,6-litraiseen THP 156 -versioon perustuvan moottorin tehokkuutta. Tehoa löytyy nyt tasan 200 hv ja samalla vääntöä on huomattavasti enemmän. Sitä on aikaisemman 240 Nm:n sijasta nyt 275 Nm, joten parannus on lähes 15 %, ja se on käytettävissä laajalla käyntinopeusalueella, minkä ansiosta ajaminen voi olla myös pehmeää ja miellyttävää.
Aika erikoista, että vaikka ollaan käytetty kaikki moninkertaisen maailmanmestarin tietotaito, niin silti Mini on päässyt vieläkin parempiin tuloksiin. Samasta moottoristahan Minissä on 211 hv ja 280 Nm versio. Antaako Minin 60-luvun rallitoiminta jopa nykyistä maailmanmestaria paremman osaamisen vai miten tuossa on noin käynyt?
NHB:
Huomaathan että Mini ottaa tuon 280Nm vasta yliahtotoiminnolla (norm. 260), ja PSA:n THP200-moottorissa tuo huippuvääntö 275 tulee alempana. "Arki"käyttöä painotettu siis siinä enemmän.
Ja ettei ihan ohi mennä niin kyllä pehmeyttä ja mukavuutta liikennekisailun yli arvostavan kannattaa nestakaasu-Citikoihin tutustua, mukavinta joskaan ei täsmällisintä ajoo ne tarjoo. Ja ei, itse en aja ranskalaisella.
No tässähän pitää käydä siis kokeilemassa mukavan pehmeäalustaista C5:sta selvästikin sitten! Kiitos tiedoista. Ehkäpä jo tulevana, tai sitä seuraavana viikonloppuna. Tietty, onhan se BMW-miähelle tosin arka pala, mutta en ole niin brändiuskovainen, etten voisi nähdä itseäni jonkin toisenkin merkin ratissa. Amerikoissa Infiniti on ollut jostain syystä lähempänä sydäntä, kuin esim. Lexus, joita kurvaa ainakin kaliforniassa joka kulman takaa.
Mielenkiintoista jos erilaistumis-strategiana Citikalla on vieläkin tällaisiakin toimenpiteitä käynnissä.
Infiniti miäs:
Kun olet käynyt koeajamassa C5:n, olisi mukava jos kertoisit täällä kokemuksesi.
Samaa mieltä kuin jokunen muukin tässä ketjussa. Umpiurpojen "sporttisuutta" arvostavien autotoimittajien piikkiin voi kyllä laittaa aimo osan tästä järjettömästä suuntauksessa autojen alustoissa ja rengasprofiileissa.
Ei kyllä mene kaaliin, mihin ihmeeseen sitä "ajettavuutta" mutkateillä oikein tarvitsee. Henkilöautokriteerien mukaan erittäin löllöalustaisella ja korkearenkaisella maasturillakin voi aivan mainiosti, mukavasti ja rennosti ajella suurimpia sallittuja nopeuksia myös asvaltoiduilla mutkateillä, ei siihen tarvita matalarenkaita ja sporttialustaa. Eri asia tietysti on, jos on ihan pakko ajaa se mutkatie esimerkiksi 120 km/h nopeudella läpi lippalakki takakenossa. Ei kyllä pitäisi olla pakko ja jos ihan pikkumaiseksi menee, voi myös muistuttaa sen olevan laitonta ja vaarallista.
Seuraavksi tietysti tulee kamala huuto siitä, että kyllä kuivan asvaltin hirviväistössä se sporttialusta ja matalat renkaat vaan on ihan hirmu tärkeä turvatekijä. Minä taas väitän että lähes kaikilta se hirviväistö jää kuitenkin tositilanteessa tekemättä. Hyvä kun ehtii ja tajuaa jarruttaa. Ja se teoreettinen hyöty, jonka ääritilanteen asvalttiväistössä saa, hukkuu moneen kertaan leveiden renkaiden isompaan vesi/sohjoliirtoherkkyyteen. Oikeasti siis tuo sporttisuus renkaissa ja alustoissa tarkoittaa pelkästään lisää melua ja epämukavutta sekä huonompaa turvallisuutta. Ja näistä sitten joutuvat kärsimään kaikki tavisautoilijatkin vain siksi, että autotoimittajien ja muiden tosiautomiästen miälestä on niin kamalan makeaa ajaa kovaa asvalttimutkaan.
nelivetoinen:
Hyvä mielipide.
Pitäisi kieltää urheilullisten autojen testaaminen tai paremminkin niistä kirjoittaminen ja mainostaminen, vähän samaan tapaan kuin alkoholistakin.
Jos vaikka nuorten hurjastelu vähenisi, kun ei ihannoida miten hyvä auto on ajaa kovaa mutkateillä tai moottoriradalla.
Jos autossa on hyvä pito ja ajettavuus, autoon luotetaan liikaa ja seurauksena voi olla helposti ylisuuri tilannenopeus. Hirviväistöyrityksessä saattaa pärjätä paremmin se jolla ei ole niin suurta luottoa autoon ja ajaa tästä syystä varovammin.
Minulla ainakin on kiireet jo takana päin. Nautin hiljaisesta ja pehmeästä kyydistä. Olo on melkeimpä mukavampi kuin kotona laiskanlinnassa.
Ei haittaa vaikka Helsingistä Jyväskylään ajaessa olisinkin 5 minuuttia myöhemmin perillä.
Loistava idea! Tehdään mielellään vielä niin, että valitaan vain yksi pehmeäjousituksinen sohva ainoaksi sallituksi automalliksi, jolla kaikkien on pakko ajaa...
Ihan oikeasti, onko se niin tavattoman vaikea ymmärtää, että ihmiset saattavat hakea autoiltaan erilaisia ominaisuuksia? Antakaa minun ajaa täryjyrälläni ja ajakaa te paremmin teitä miellyttävillä autoilla.
simppa:
Juuri tuotahan tarkoitin. Kerroin mistä minä pidän. En tarkoittanut että se olisi ainoa oikea. Jokaisella on omat mieltymyksensä autoista ja autoilusta ja niin pitääkin olla.
Autoon liittyvät asiat ovat useimmilta osin makuasioita ja jokainen tekee valintansa sen mukaan mistä tykkää.
Täällä voi tuoda omat näkemyksensä, mutta on turha lähteä toisten niitä arvostelemaan.
Käykäähän ajamassa Audi A6 allroad (ilmajousitus) nin tai C5 tai C6 Citrien hydraulijousitukella. Kertokaa miltä tuntui. Allroad on mahtava laite