Millä tavoin raskas kalusto on asia erikseen? Huudatetaanko sitä maxP alueella vain mitä tarkoitat?
Tarkoitin että aina kuorma-autoa isolla tiellä käsketään "kaasu" pohjassa nopeusrajoituksien mukaan.
Kun rekkakuski tietää että edessä on jyrkkä ylämäki,
edellä kulkee henkilöauto joka kiipeää mäen vaivattomasti, jätetään reilu "turvallisuusväli" ja aletaan kelata vauhtia tulevaan mäkeen, jos saavutetaan ha. sitten alkaa hirveä vaihteiden kelaus alaspäin kunnes ajetaan kävelyvauhtia, mikäs siinä kesäkelillä mutta liukkaalla talviaikana saattaa renkaat alkaa "sutia", kiva peruutella kun ei mitään mahdollisuutta ajaa eteenpäin.
Tarkoitatko tällä maksimitehon yksittäistä pistettä vai koko tehokäyrää?
Tehokäyrä kuvaa moottorin ominaisuuksia, vääntömomenttikäyrästä ei ole mitään iloa tavalliselle auton käyttäjälle, ainoastaan auton voimansiirtoa suunnitteville henkilöille, kun momentti määrää lujuuslaskelmissa kaiken, näin lyhyesti kerrottuna.
Häviöitä ei huomioida ja ajoneuvon massa tiedetään:
1. Moottorin kierrosluvun perusteella et voi päätellä mitään kiihtyvyydestä, jollei tiedetä M.
2. Tietämällä pelkkä M, et voi päätellä mitään kiihtyvyydestä, jollet tiedä kierroksia.
3. Tietämällä pelkkä teho, voidaan laskea kiihtyvyys.
okei, massa 1500kg, moottorin teho 170hp: mikä on kiihtyvyys? siis lukuarvo yksikössä m/s2
No ei se näin mene että laskemalla saataisiin kiihtyvyysarvo suoraan m/ss! Olet havainnut että ko. käyrät ovat enemmän tai vähemmän kaarevia ts. nopeuden funktiona kiihtyvyys arvona m/ss pienenee nopeuden kasvaessa.
No ei se näin mene että laskemalla saataisiin kiihtyvyysarvo suoraan m/s*s! Olet havainnut että ko. käyrät ovat enemmän tai vähemmän kaarevia ts. nopeuden funktiona kiihtyvyys arvona m/s*s pienenee nopeuden kasvaessa.
3. Tietämällä pelkkä teho, voidaan laskea kiihtyvyys.
Kaava on kiihtyvyys = teho / massa
eli nopeus kaavaan jotenkin siis lisää tarvittaisiin. kitkakallen mukaan vielä vaihdekin?.
eli tarkennetaan: 1 vaihde, 30km/h, moottorin teho 184hp, 135kW, 1490kg. eli siis vaikkapa 320i bemu noin esimerkkilaskennan pohjalle Tapsa III:lle. tuohon vielä pyhät sakramentit ctrl-c ctrl-v maahantuojan sivuilta, ja laitetaan nyt se vääntökin siihen vaikka tietty vain tehoa kysyttiin ja vain sitä siis tarvitaan:
Miten on Tapsa, ajatko yleisemmin huipputehon vai huippuväännön lähellä? Itselle ainakin on yleisempi tilanne käyttää suurta vääntöä ja korkeintaan keskisuurta tehoa.
Minun tapani on yleensä ajaa pienillä kierroksilla. Se kun vaan on niin mukavaa. Siinä nauttii tästä olemisesta. Tämä vehje ei todellakaan ole Harrikka eikä myöskään japsi.
Siis pidän ajaa sillain että kone "mikä sitten onkaan "
Voisiko oikeampi muoto olla: kiihtyvyys = teho/ (massanopeus) = voima / massa?
[m/s^2]=[W/(kgm/s)]=[(Nm/s)/(kg*m/s)]=[N/kg]
Kiihtyvyyden laskemiseksi tietyssä pisteessä tarvinnee tietää tehon lisäksi nopeus. Lisäksi taitaa olla niin, että teho on yleensä jossakin määrin nopeuden funktio, koska yleensä käytössä ei ole ääretöntä määrää eri välityssuhteita.
Voisiko oikeampi muoto olla: kiihtyvyys = teho/ (massa*nopeus) = voima / massa?
[m/s^2]=[W/(kg*m/s)]=[(Nm/s)/(kg*m/s)]=[N/kg]
Kiihtyvyyden laskemiseksi tietyssä pisteessä tarvinnee tietää tehon lisäksi nopeus. Lisäksi taitaa olla niin, että teho on yleensä jossakin määrin nopeuden funktio, koska yleensä käytössä ei ole ääretöntä määrää eri välityssuhteita.
Aloitetetaan lopusta "ei ole ääretöntä määrää eri välityssuhteita", variaattori? Kilpa-autoissa käytetään erittäin tiheästi porrastettua vaihteistoa, esim. F1 autoissa 7-portainen aski. Ykköstä myös käytetään eikä se ole vain että saadaan kehuttua että on seitsemän pykälää, niinkuin minun autossa on viisi vaihdetta mutta en ykköstä käytä kuin parkkeerauksessa ahtaaseen paikkaan, muuten lähden liikkeelle kakkosella, kytkin on kestänyt ihan hyvin.
[m/s^2]=[W/(kgm/s)]=[(Nm/s)/(kgm/s)]=[N/kg] en ole tottunut lukemaan kaavoja noin yksiköiden perusteella onhan hakasulut ilmoittamassa että kysymys yksiköista ei suureista. Yritän suomentaa
Hakasuluilla yritin ehkä harhaanjohtavasti kertoa, että kyse tosiaan on yksiköiden tarkastelusta.
Yksikkötarkastelulla yritin havainnollistaa, että kiihtyvyys on suoraan verrannollinen voimaan, mutta tehon tapauksessa tulee tuntea myös nopeus.
Variaattorilla on tosiaan mahdollista käyttää konetta huipputeholla koko kiihdytyksen ajan, mutta ovat silti autoissa kohtuullisen harvinaisia, ilmeisesti myös kilpa-autoissa. Lieneekö kyse häviöistä, kestävyydestä vai jostakin muusta?
Itse kaipaisin variaattoriinkin säädettävyyttä. Yleensä haluaisin kiihdyttää parhaan hyötysuhteen saamiseksi lähempänä huippuvääntöä kuin huipputehoa, mutta tiukassa paikassa huipputehokin pitäisi olla saatavilla.
Kaavaa katselemalla havaitsee, kiihtyvyyteen vaikuttaa:
a=kiihtyvyys [m/s^2]
1. Teho on hyväksi, kun sitä on paljon
2. Massa hidastaa, jos sitä on liian paljon
3. Matka hidastaa, jos se on liian pitkä
4. Aika nopeuttaa, kun on mahdollisemman pieni
Yhdistäisin kohdat 3. ja 4. muotoon: Vakioteholla kiihtyvyys on kääntäen verrannollinen nopeuteen.
Yhdistäisin kohdat 3. ja 4. muotoon: Vakioteholla kiihtyvyys on kääntäen verrannollinen nopeuteen.
En ole tässä fysiikankirjoja lukenut vähään aikaan mutta näytti niin hyvältä tuo kaava jossa käytettiin yksiköitä suureiden sijaan, se vähän laittoi ajattelemaan. No tuon johtopäätöksen tein.
Eihän kaavassa kerrota mitään nopeudesta!
Häviöitä (ilmanvastus ja voimansiirron hyötysuhde jne.) ei tietenkään kuulu tämän yhtälön piiriin.
Kiitos ihan kivasta palautteesta, eihän aina pidä asettaa toisen järkevyyttä kyseenalaiseksi, kirjoitetaan asiaa.
Miten on Tapsa, ajatko yleisemmin huipputehon vai huippuväännön lähellä? Itselle ainakin on yleisempi tilanne käyttää suurta vääntöä ja korkeintaan keskisuurta tehoa.
Miten on Tapsa, ajatko yleisemmin huipputehon vai huippuväännön lähellä? Itselle ainakin on yleisempi tilanne käyttää suurta vääntöä ja korkeintaan keskisuurta tehoa.
="NHB"
Miten on Tapsa, ajatko yleisemmin huipputehon vai huippuväännön lähellä? Itselle ainakin on yleisempi tilanne käyttää suurta vääntöä ja korkeintaan keskisuurta tehoa.
Olet oikeassa mitä tulee yleiseen liikenteeseen, itse olen ajanut rallia, kyllä silloin oli tarkoitus pysyä siellä huipputehon kirroksilla.
Eikös tuo matka/aika ole juurikin matkan aikaderivaatta eli nopeus [m/s].
Eipä tullut mieleen, nyt kun sanot niin täytyy uskoa. Olen kuitenkin saanut opin vain teknillisen koulun matematiikassa jolloin derivaatasta puhuttiin tunnin verran siinä kaikki. Oliko tämä esim. 4x^2-6x+4 -> d(x)=4x-6 ihan arvaus! En ymmärrä mihin käytetään.
PS. Ehdit näköjään jo lainaamaan tekstiäni kun se oli vielä kesken. En osaa käyttää tätä editoria, vaan lähetän ja katselen miltä näyttää, ja taas korjaan quote ym. Siinä menee joskus aikaa.
Eikös tuo matka/aika ole juurikin matkan aikaderivaatta eli nopeus [m/s].
Eipä tullut mieleen, nyt kun sanot niin täytyy uskoa. Olen kuitenkin saanut opin vain teknillisen koulun matematiikassa jolloin derivaatasta puhuttiin tunnin verran siinä kaikki. Oliko tämä esim. 4x^2-6x+4 -> d(x)=4x-6 ihan arvaus! En ymmärrä mihin käytetään.
Ei kannata hämääntyä derivaatta-sanasta. Kyseessä on vain muutosnopeus eli nopeuden tapauksessa matkan muutos jaetaan ajan muutoksella. Samoin kiihtyvyys on matkan toinen aikaderivaatta eli nopeuden muutos jaettuna ajan muutoksella.
Arkielämässä ei yleensä tarvi noinkaan monimutkaisia yhtälöidä derivoida, mutta lähes oikein meni 8x-6. Matka s=v*t, joka ajan suhteen derivoituna antaa kätevästi v.
Häviöitä ei huomioida ja ajoneuvon massa tiedetään:
1. Moottorin kierrosluvun perusteella et voi päätellä mitään kiihtyvyydestä, jollei tiedetä M.
2. Tietämällä pelkkä M, et voi päätellä mitään kiihtyvyydestä, jollet tiedä kierroksia.
3. Tietämällä pelkkä teho, voidaan laskea kiihtyvyys.
Ihan jännityksellä odotan kuinka lasket surffarin antamilla spekseillä jonkun kiihtyvyyden tuolle baijerilaiselle.
Kaava a=P/(m*s/T) jossa: a=Kiihtyvyys;P=Teho;m=Massa;s=Matka ja T=Aika
Kaavaa katselemalla havaitsee
a=kiihtyvyys [m/s^2]
Ajatellaan oikein hyvää kiihtyvyyttä
1. Teho on hyvä, kun sitä on paljon
2. Massa huono, kun sitä on paljon
3. Matka huono, kun se on pitkä
4. Aika on hyvä, kun on pieni
Kaavaa katselemalla havaitsee, että liikkeellelähtö tuon kaavan perusteella on mahdotonta.
Kaavaa katselemalla havaitsee myöskin, että osa käytetyistä tunnuksista suureille on itse keksittyjä.
Tämä keskustelu soutaa ja huopaa täysin paikallaan. Aivan kuin joku keskustelija olisi varustettu "random access memory":lla ja edellä mainitun muistin ominaisuuksista johtuen samoja asioita käsitellään yhä uudestaan ja uudestaan.
Tämä keskustelu soutaa ja huopaa täysin paikallaan. Aivan kuin joku keskustelija olisi varustettu "random access memory":lla ja edellä mainitun muistin ominaisuuksista johtuen samoja asioita käsitellään yhä uudestaan ja uudestaan.
No ei se näin mene että laskemalla saataisiin kiihtyvyysarvo suoraan m/s*s! Olet havainnut että ko. käyrät ovat enemmän tai vähemmän kaarevia ts. nopeuden funktiona kiihtyvyys arvona m/s*s pienenee nopeuden kasvaessa.
3. Tietämällä pelkkä teho, voidaan laskea kiihtyvyys.
Kaava on kiihtyvyys = teho / massa
eli tarkennetaan: 1 vaihde, 30km/h, moottorin teho 184hp, 135kW, 1490kg. eli siis vaikkapa 320i bemu noin esimerkkilaskennan pohjalle Tapsa III:lle. tuohon vielä pyhät sakramentit ctrl-c ctrl-v maahantuojan sivuilta, ja laitetaan nyt se vääntökin siihen vaikka tietty vain tehoa kysyttiin ja vain sitä siis tarvitaan:
Omapaino EU kg 1.490 [1.500]
Nimellisteho kW (hv) kierrosluvulla 1/min 135 (184) / 5.000
Suurin vääntö Nm kierrosluvulla 1/min 270 / 1.250-4.500
hieman paikalleen pysähtynyt, joo...
no, annetaan nyt vielä sitten moottorin kierroksetkin, 3000rpm, sopivan pyöreä luku.
olen kyllä hyvin pettynyt, jollei Tapsa III teknikkona osaa näistä laskea lukuarvoa kiihtyvyydelle...
olen kyllä hyvin pettynyt, jollei Tapsa III teknikkona osaa näistä laskea lukuarvoa kiihtyvyydelle...
Olet nyt ymmärtänyt minut väärin. Kun kerroin että kiihtyvyys = teho/massa, tarkoitin periaatetta, en absoluuttista totuutta. Kiihtyvyyteen vaikuttaa ennen kaikkea teho, jota massa taas sotii vastaan. Antamistasi arvoista en pysty valitettavasti laskemaan autolle kiihtyvyyttä jos haluat arvon yksiköllä metri / sekunti toiseen.
Sori vaan, mutta alan hieman epäillä ajatuksiasi. Ei kaikkea ihan lyhyen fysiikan perusteilla lasketa.
Otetaanpa pieni kertaus lineaarisen liikkeen perusfysiikkaa.
Ilman liikevastusvoimia:
P = F*v = m*a*v, josta kiihtyvyydelle a = F/m = P/(m*v).
Vakiokiihtyvyyden aikaan saamiseksi tarvitaan vakiovääntö ja lineaarisesti kasvava teho.
täytyy kyllä myöntää pettymys... no avaruusvektorin kaavakokoelmaa hyödyntäen ja siihen lukuarvot sijoitellen:
a =P/(mv) ja P eli teho on kulmanopeus (=rpm/60(s/min] * 2pii) kertaa vääntömomentti (tuolla 270nm hyvin laajalla alueella)
eli
P= 3000/6023,14270 =84800W
ja v=30km/h = 30000m/3600s/h =8,3 m/s
a olisi siis 1490kg autolle = 84800/(14908,3) = 6,8 m/(s^2)
tehon kautta laskettuna kun kierrosnopeus muuttuu niin tehokin muuttuu, mutta niin muuttuu auton nopeuskin. tällöin siis vääntökäyrän muoto on suoraan kiihtyvyyskäyrän muoto. sinänsä nollanopeudella tuolla kaavalla a=0W/(1490kg0) eli 0/0 ja kun nollalla ei voi jakaa niin ei voi laskea.
nopeudet voi "supistaa" kyllä pois (kaavasta tulee toimiva myös nollanopeuksilla), silloin tulee välityssuhde (kulmanopeus/nopeus) eli noilla arvoilla 37,7
eli a=37,7270/1490 = 6,8 [m/s^2] joka tässä tapauksessa näillä oletuksilla olisi vakio kierrosnopeuksilla 1250...4500rpm kun vääntö on vakio.
740 GLE:
Tarkoitin että aina kuorma-autoa isolla tiellä käsketään "kaasu" pohjassa nopeusrajoituksien mukaan.
Kun rekkakuski tietää että edessä on jyrkkä ylämäki,
edellä kulkee henkilöauto joka kiipeää mäen vaivattomasti, jätetään reilu "turvallisuusväli" ja aletaan kelata vauhtia tulevaan mäkeen, jos saavutetaan ha. sitten alkaa hirveä vaihteiden kelaus alaspäin kunnes ajetaan kävelyvauhtia, mikäs siinä kesäkelillä mutta liukkaalla talviaikana saattaa renkaat alkaa "sutia", kiva peruutella kun ei mitään mahdollisuutta ajaa eteenpäin.
Eiköhän palata otsikkoon M=Fa;P=Mrpm
Häviöitä ei huomioida ja ajoneuvon massa tiedetään:
1. Moottorin kierrosluvun perusteella et voi päätellä mitään kiihtyvyydestä, jollei tiedetä M.
2. Tietämällä pelkkä M, et voi päätellä mitään kiihtyvyydestä, jollet tiedä kierroksia.
3. Tietämällä pelkkä teho, voidaan laskea kiihtyvyys.
Tapsa III:
Hetkellinen kiihtyvyys vai esim. 0-100 km/h kiihtyvyys?
Kitkakalle:
Tehokäyrä kuvaa moottorin ominaisuuksia, vääntömomenttikäyrästä ei ole mitään iloa tavalliselle auton käyttäjälle, ainoastaan auton voimansiirtoa suunnitteville henkilöille, kun momentti määrää lujuuslaskelmissa kaiken, näin lyhyesti kerrottuna.
Kitkakalle kirjoittaa suuressa viisaudessaan:
No ei ainakaan tuo 0-100! Ajattele ihan itseksesi!
Kaava on kiihtyvyys = teho / massa
Tapsa III:
okei, massa 1500kg, moottorin teho 170hp: mikä on kiihtyvyys? siis lukuarvo yksikössä m/s2
Tapsa III:
No tästä olemme molemmat samaa mieltä. Siis vain hetkellinen kiihtyvyys. Lisäksi päällä oleva vaihdekkin pitää tietää.
No ei se näin mene että laskemalla saataisiin kiihtyvyysarvo suoraan m/ss! Olet havainnut että ko. käyrät ovat enemmän tai vähemmän kaarevia ts. nopeuden funktiona kiihtyvyys arvona m/ss pienenee nopeuden kasvaessa.
Tapsa III:
eli nopeus kaavaan jotenkin siis lisää tarvittaisiin. kitkakallen mukaan vielä vaihdekin?.
eli tarkennetaan: 1 vaihde, 30km/h, moottorin teho 184hp, 135kW, 1490kg. eli siis vaikkapa 320i bemu noin esimerkkilaskennan pohjalle Tapsa III:lle. tuohon vielä pyhät sakramentit ctrl-c ctrl-v maahantuojan sivuilta, ja laitetaan nyt se vääntökin siihen vaikka tietty vain tehoa kysyttiin ja vain sitä siis tarvitaan:
Omapaino EU kg 1.490 [1.500]
Nimellisteho kW (hv) kierrosluvulla 1/min 135 (184) / 5.000
Suurin vääntö Nm kierrosluvulla 1/min 270 / 1.250-4.500
surffari:
Jos nopeus tiedetään, ei tarvi tietää vaihdetta. Pointti oli, että teho ei yksinään riitä.
Tuleepa mieleeni ihana 60-luku. Silloin ajelin 2-sylinterisillä Trumpilla, Pässeillä ja myöskin Nortoneilla.
Oli niissä vääntöä heti tyhjäkäynnistä lähtien. Silloin sitä ei vielä osattu arvostaa. Nuoriso tykkäsi kiekuvista
Japsipyöristä. Nyt on taas tullut tuo vääntö suosioon. Muuten 1-kaasuttimiset väänsivät vielä paremmin kuin 2:lla.
Vanha sanontahan oli "Why to hawe two carbs, when you can
do same with one"
Itse asiaan. Ajatelin jo silloin termiä "integroitu teho".
Sis koko moottorin käyntialueen tuottaman voiman pinta-alaa.
Onkohan tätä virallisesti edes olemassa ?
Miten on Tapsa, ajatko yleisemmin huipputehon vai huippuväännön lähellä? Itselle ainakin on yleisempi tilanne käyttää suurta vääntöä ja korkeintaan keskisuurta tehoa.
Minun tapani on yleensä ajaa pienillä kierroksilla. Se kun vaan on niin mukavaa. Siinä nauttii tästä olemisesta. Tämä vehje ei todellakaan ole Harrikka eikä myöskään japsi.
"
Siis pidän ajaa sillain että kone "mikä sitten onkaan
vääntää mukavasti. Tunnistiko muuten NHB minut.
Tapsa III:
Voisiko oikeampi muoto olla: kiihtyvyys = teho/ (massanopeus) = voima / massa?
[m/s^2]=[W/(kgm/s)]=[(Nm/s)/(kg*m/s)]=[N/kg]
Kiihtyvyyden laskemiseksi tietyssä pisteessä tarvinnee tietää tehon lisäksi nopeus. Lisäksi taitaa olla niin, että teho on yleensä jossakin määrin nopeuden funktio, koska yleensä käytössä ei ole ääretöntä määrää eri välityssuhteita.
Trumppa:
En. Mistä voisin tuntea?
Avaruusvektorin mielipide:
Aloitetetaan lopusta "ei ole ääretöntä määrää eri välityssuhteita", variaattori? Kilpa-autoissa käytetään erittäin tiheästi porrastettua vaihteistoa, esim. F1 autoissa 7-portainen aski. Ykköstä myös käytetään eikä se ole vain että saadaan kehuttua että on seitsemän pykälää, niinkuin minun autossa on viisi vaihdetta mutta en ykköstä käytä kuin parkkeerauksessa ahtaaseen paikkaan, muuten lähden liikkeelle kakkosella, kytkin on kestänyt ihan hyvin.
[m/s^2]=[W/(kgm/s)]=[(Nm/s)/(kgm/s)]=[N/kg] en ole tottunut lukemaan kaavoja noin yksiköiden perusteella onhan hakasulut ilmoittamassa että kysymys yksiköista ei suureista. Yritän suomentaa
Kiihtyvyys=Teho/(MassaMatka/Aika) =
(Vääntömomentti/Aika)/(MassaMatka/Aika) = Voima/Massa
Kaava a=P/(m*s/T)
jossa: a=Kiihtyvyys;P=Teho;m=Massa;s=Matka ja T=Aika
Kaavaa katselemalla havaitsee
a=kiihtyvyys [m/s^2]
Ajatellaan oikein hyvää kiihtyvyyttä
1. Teho on hyvä, kun sitä on paljon
2. Massa huono, kun sitä on paljon
3. Matka huono, kun se on pitkä
4. Aika on hyvä, kun on pieni
Hakasuluilla yritin ehkä harhaanjohtavasti kertoa, että kyse tosiaan on yksiköiden tarkastelusta.
Yksikkötarkastelulla yritin havainnollistaa, että kiihtyvyys on suoraan verrannollinen voimaan, mutta tehon tapauksessa tulee tuntea myös nopeus.
Variaattorilla on tosiaan mahdollista käyttää konetta huipputeholla koko kiihdytyksen ajan, mutta ovat silti autoissa kohtuullisen harvinaisia, ilmeisesti myös kilpa-autoissa. Lieneekö kyse häviöistä, kestävyydestä vai jostakin muusta?
Itse kaipaisin variaattoriinkin säädettävyyttä. Yleensä haluaisin kiihdyttää parhaan hyötysuhteen saamiseksi lähempänä huippuvääntöä kuin huipputehoa, mutta tiukassa paikassa huipputehokin pitäisi olla saatavilla.
Tapsa III:
Yhdistäisin kohdat 3. ja 4. muotoon: Vakioteholla kiihtyvyys on kääntäen verrannollinen nopeuteen.
Avaruusvektori:
En ole tässä fysiikankirjoja lukenut vähään aikaan mutta näytti niin hyvältä tuo kaava jossa käytettiin yksiköitä suureiden sijaan, se vähän laittoi ajattelemaan. No tuon johtopäätöksen tein.
Eihän kaavassa kerrota mitään nopeudesta!
Häviöitä (ilmanvastus ja voimansiirron hyötysuhde jne.) ei tietenkään kuulu tämän yhtälön piiriin.
Kiitos ihan kivasta palautteesta, eihän aina pidä asettaa toisen järkevyyttä kyseenalaiseksi, kirjoitetaan asiaa.
Miten on Tapsa, ajatko yleisemmin huipputehon vai huippuväännön lähellä? Itselle ainakin on yleisempi tilanne käyttää suurta vääntöä ja korkeintaan keskisuurta tehoa.
Miten on Tapsa, ajatko yleisemmin huipputehon vai huippuväännön lähellä? Itselle ainakin on yleisempi tilanne käyttää suurta vääntöä ja korkeintaan keskisuurta tehoa.
Olet oikeassa mitä tulee yleiseen liikenteeseen, itse olen ajanut rallia, kyllä silloin oli tarkoitus pysyä siellä huipputehon kirroksilla.
Sorry, meni nuo muotoilumerkit sekaisin.
Tapsa III:
Eikös tuo matka/aika ole juurikin matkan aikaderivaatta eli nopeus [m/s].
Avaruusvektori:
Eipä tullut mieleen, nyt kun sanot niin täytyy uskoa. Olen kuitenkin saanut opin vain teknillisen koulun matematiikassa jolloin derivaatasta puhuttiin tunnin verran siinä kaikki. Oliko tämä esim. 4x^2-6x+4 -> d(x)=4x-6 ihan arvaus! En ymmärrä mihin käytetään.
PS. Ehdit näköjään jo lainaamaan tekstiäni kun se oli vielä kesken. En osaa käyttää tätä editoria, vaan lähetän ja katselen miltä näyttää, ja taas korjaan quote ym. Siinä menee joskus aikaa.
Tapsa III:
Ei kannata hämääntyä derivaatta-sanasta. Kyseessä on vain muutosnopeus eli nopeuden tapauksessa matkan muutos jaetaan ajan muutoksella. Samoin kiihtyvyys on matkan toinen aikaderivaatta eli nopeuden muutos jaettuna ajan muutoksella.
Arkielämässä ei yleensä tarvi noinkaan monimutkaisia yhtälöidä derivoida, mutta lähes oikein meni 8x-6. Matka s=v*t, joka ajan suhteen derivoituna antaa kätevästi v.
Tapsa III:
Ihan jännityksellä odotan kuinka lasket surffarin antamilla spekseillä jonkun kiihtyvyyden tuolle baijerilaiselle.
Tapsa III:
Kaavaa katselemalla havaitsee, että liikkeellelähtö tuon kaavan perusteella on mahdotonta.
Kaavaa katselemalla havaitsee myöskin, että osa käytetyistä tunnuksista suureille on itse keksittyjä.
Tämä keskustelu soutaa ja huopaa täysin paikallaan. Aivan kuin joku keskustelija olisi varustettu "random access memory":lla ja edellä mainitun muistin ominaisuuksista johtuen samoja asioita käsitellään yhä uudestaan ja uudestaan.
jnejnejne:
Olen samaa mieltä.
surffari:
hieman paikalleen pysähtynyt, joo...
no, annetaan nyt vielä sitten moottorin kierroksetkin, 3000rpm, sopivan pyöreä luku.
olen kyllä hyvin pettynyt, jollei Tapsa III teknikkona osaa näistä laskea lukuarvoa kiihtyvyydelle...
surffari:
Avaruusvektori:
täytyy kyllä myöntää pettymys... no avaruusvektorin kaavakokoelmaa hyödyntäen ja siihen lukuarvot sijoitellen:
a =P/(mv) ja P eli teho on kulmanopeus (=rpm/60(s/min] * 2pii) kertaa vääntömomentti (tuolla 270nm hyvin laajalla alueella)
eli
P= 3000/6023,14270 =84800W
ja v=30km/h = 30000m/3600s/h =8,3 m/s
a olisi siis 1490kg autolle = 84800/(14908,3) = 6,8 m/(s^2)
tehon kautta laskettuna kun kierrosnopeus muuttuu niin tehokin muuttuu, mutta niin muuttuu auton nopeuskin. tällöin siis vääntökäyrän muoto on suoraan kiihtyvyyskäyrän muoto. sinänsä nollanopeudella tuolla kaavalla a=0W/(1490kg0) eli 0/0 ja kun nollalla ei voi jakaa niin ei voi laskea.
nopeudet voi "supistaa" kyllä pois (kaavasta tulee toimiva myös nollanopeuksilla), silloin tulee välityssuhde (kulmanopeus/nopeus) eli noilla arvoilla 37,7
eli a=37,7270/1490 = 6,8 [m/s^2] joka tässä tapauksessa näillä oletuksilla olisi vakio kierrosnopeuksilla 1250...4500rpm kun vääntö on vakio.