Ei tuollainen 100-0 km/h jarrutus kerro vielä oikein mitään jarrujen toimimisesta rata-ajossa.
Ei täysin, mutta kun testi toistetaan peräjälkeen siitä syntyy kuva jarrujen toiminnasta. "Helposti toistettavissa oleva tulos" todettiin noista jarruista.
Eikä Bemarissa, Audissa tai Mersussakaan tuossa S60 T6 hintaluokassa mitään varsinaiseen rata-ajoon sopivia jarruja ole tarjolla, eihän noilla malleilla nyt radalla sellaisenaan ole tarkoitus ajaakaan.
Eikä Bemarissa, Audissa tai Mersussakaan tuossa S60 T6 hintaluokassa mitään varsinaiseen rata-ajoon sopivia jarruja ole tarjolla, eihän noilla malleilla nyt radalla sellaisenaan ole tarkoitus ajaakaan.
Miten Bemarin, Audi ja Mersun jarrut liittyvät AMS:n kommenttiin? Bemarin M-malleissakin on yleensä huonosti radalle soveltuvat jarrut.
AMS:n testissä Volvo oli manuaalivaihteinen. Siitä huolimatta ero suorituskyvyssä ja kulutuksessa oli mielestäni liian suuri Bemariin.
Kyllä se ero suuri oli, mutta tässä kannattaa muistaa saksalaisten testiajojen luonne. Se suosii minusta BMW:n isompaa konetta, koska testiajon kuormitus on korkeaa ajotavan ja nopeuksien takia. Pienempi kone toimii tehokkaammin osakuormilla. Minusta tuo näkyy lopputuloksessa, en oikein jaksa uskoa että ero on tuota luokkaa meikäläisessä normaaliajossa testissä olleen Bemarin kutoskoneen ja Mersun neloskoneen välillä. Jos noin olisi, olisi koko downsizing turhaa.
Pitää muistaa, että Bemarin varsinaiset downsizing-koneet ovat vasta tulossa.
Niiden taloudellisuus on arvatenkin hyvä normiajossa ja meidän nopeuksillamme, mutta AMS:n testin kaltainen tilanne saattaa olla toinen juttu. Ainakin Volkkarin downsizingkoneissa näkyy tuon tapainen ilmiö, esim. 1.8TSI.
Jotta kone saisi hyvän arvosanan, täytyisi sen olla kärkipäätä ominaisuuksiltaan elinkaarensa alkuvaiheessa.
Totta kyllä. Mutta eihän sitä tiedä mitä tulossa on ja mistä tuossa koneen kulutusasiassa oikeasti on kyse. Softasta, turbon toiminnasta jne vai jostain muusta. Ei koko konetta tarvitse aina uusisksi laittaa jos sitä kehitetään.
Vähän oudolta tuntuisi sekin, että hyvin toimiva 2.4D olisi vaihdettu koneeseen joka kuitenkin kuluttaa yhtä paljon. Paperilla koneen vääntöjä ja tehoja katsoessa tulee mieleen, että tuolla on haettu ominaisuuksia ns arkiajoon. D5 tarjoaa sitten jo erityyppistä tehoa.
Volvon dieseleissä on erinomainen alavääntö, lehtien mukaan pystyy ajamaan suurimmalla vaihteella oloissa kuin oloissa jo kierroslukemasta 900 rpm/min, ilman että hyytyy.
Kyllä se ero suuri oli, mutta tässä kannattaa muistaa saksalaisten testiajojen luonne. Se suosii minusta BMW:n isompaa konetta, koska testiajon kuormitus on korkeaa ajotavan ja nopeuksien takia. Pienempi kone toimii tehokkaammin osakuormilla. Minusta tuo näkyy lopputuloksessa, en oikein jaksa uskoa että ero on tuota luokkaa meikäläisessä normaaliajossa testissä olleen Bemarin kutoskoneen ja Mersun neloskoneen välillä. Jos noin olisi, olisi koko downsizing turhaa.
Mistä testistä puhut? Mä puhun tästä:
NHB:
Uusimman Auto Motor und Sportinkin vertailussa Volvon heikkuos oli voimalinja. Vertailussa oli siis parilitraiset dieselit. Volvon D3 kulutti melkein litran enemmän kuin Bemarin 320d ED E. Eihän tuo nyt vielä aivan älytön ero ole, mutta kun Volvon suorituskykykin oli paljon heikompi. Sataseen Bemari kiihtyi 7,7 sekunnissa ja Volvo 9,3 sekunnissa. Molemmissa oli manuaalilaatikot. Mukavuus oli Volvon vahvuus tässä vertailussa.
Saman kokoiset koneet noissa on ja 320d on nelisylinterinen. Meikäläiseen liikenteenrytmiin sopii ihan hyvin AMS:n minimikulutus eli AMS-verbrauchsrunde.
Totta kyllä. Mutta eihän sitä tiedä mitä tulossa on ja mistä tuossa koneen kulutusasiassa oikeasti on kyse. Softasta, turbon toiminnasta jne vai jostain muusta. Ei koko konetta tarvitse aina uusisksi laittaa jos sitä kehitetään.
Kun muistelee historiaa, niin aika harvoin mitään olennaista noissa on tapahtunut.
tulipa kiskalla katsottua (liiankin ) nopeasti uutta saksan ams-lehteä ja siinä olevaa vertailua:mb c220cdi, bmw 320d "säästömalli" ja volvo s60 d3
loppujärjestys on tuo yllä oleva ,mutta niin pienillä eroilla ettei juuri voi mainita.
mielenkiintoinen osio oli fahrdynamic=ajettavuus koska volvo voitti sen ,mutta taas marginaaliset erot,joten ilmeisen hyvänä myös nixmannit tuota volvoa pitävät... (tietenkin muistan että on kyseessä vain yksittäinen testi )
Totta kyllä. Mutta eihän sitä tiedä mitä tulossa on ja mistä tuossa koneen kulutusasiassa oikeasti on kyse. Softasta, turbon toiminnasta jne vai jostain muusta. Ei koko konetta tarvitse aina uusisksi laittaa jos sitä kehitetään.
NHB:
Kun muistelee historiaa, niin aika harvoin mitään olennaista noissa on tapahtunut.
tarkoitatko volvoa vai yleisesti ottaen?
volvon 5-syl koneissa oli eri tehoversioita joissa vain softalla tehty eroa (bensa/diesel )
jos muistellaan vanhempaa moottoria niin kyllä aikalailla erilaisia versiota pystytään tekemään saman lohko lähtökohdan jälkeen esim.VW EA827
Saman kokoiset koneet noissa on ja 320d on nelisylinterinen. Meikäläiseen liikenteenrytmiin sopii ihan hyvin AMS:n minimikulutus eli AMS-verbrauchsrunde.
Puhuin aiemmin linkitetystä Autozeitungin testistä jossa vertailu Bemari oli 325i.
Kun muistelee historiaa, niin aika harvoin mitään olennaista noissa on tapahtunut.
No mitä nyt aiempikin dieselversio eli 2.4d päivittyi vastaamaan saksalaisten lukemia, kuten TM:n taannoisesta citymaasturitestistäkin näkyi.
Ja sekin kannattaa koneita verratessa muistaa, että vertailujen Bemarit ja Mersut ovat efficient dynamicseja ja blue efficiencyjä, Volvollahan noita kikkailuja löytyy vain pienikoneisista versioista.
Puhuin aiemmin linkitetystä Autozeitungin testistä jossa vertailu Bemari oli 325i.
Erikoinen valinta. Ymmärtääkseni puhumme D3:n ominaisuuksista. Olen myös selvästi kertonut, että kirjoitan AMS:n testistä.
No mitä nyt aiempikin dieselversio eli 2.4d päivittyi vastaamaan saksalaisten lukemia, kuten TM:n taannoisesta citymaasturitestistäkin näkyi.
Ja sekin kannattaa koneita verratessa muistaa, että vertailujen Bemarit ja Mersut ovat efficient dynamicseja ja blue efficiencyjä, Volvollahan noita kikkailuja löytyy vain pienikoneisista versioista.
Viimevuotisessa Teknarin testissä S40 D5 kulutti kaupungissa yli 2 litraa enemmän kuin 320d ja maantielläkin eroa oli lähes litra.
Kävin tänään tutustumassa tähän "parjattuun" uutuuteen. Melkein kaikki mitä minä autolta vaadin löytyi vakiona. Eli penkistä löytyy niin korkeuden kuin kallistuksen säätö sekä ristiseläntuen säätö. Lisäksi oikea jalka asettuu kohtuu mukavasti lepoasentoon vakionopeussäätimellä ajaessa. Rattikin tulee riittävän lähelle ajo-asennon ollessa muuten kohdalla ja sisältä muutenkin viihtyisä. Takapenkin tilat riittävät ja takakonttikin tarpeeksi iso, ainostaan luukku liian pieni (täytyy odotella V60:stä:wink:. Ajo-omiaisuudet, kulutus, suorituskyky riittävät. Mitä muuta matka-autolta kaipaa?
Tein pienen vertailun automaatti 4-veto dieseleillä S60, A4, 320 ja C. Audi ja MB pomppasi 3 litraiseksi ja hinnatkin saman tiet 10-15 donaa S60/320 kaksikkoa kalliimmaksi. Bemari lähtö pari donaa kalliimpi kuin Volvo. Yksi asia siitä kuitenkin pomppasi silmille, S60 on omapainoltaan joukon suurin, jopa 250kg bemua painavampi, se selittänee osaltaan noita suorituskyky/kulutuseroja.
Viimevuotisessa Teknarin testissä S40 D5 kulutti kaupungissa yli 2 litraa enemmän kuin 320d ja maantielläkin eroa oli lähes litra.
Tuo D5-kone ei enää ole tuotannossa. Sitä vastaa nykyään kaksilitrainen D4, jossa on tehoa pari kW vähemmän kuin edeltäjässään, vääntöä saman verran. Kulutus vaihteistosta riippuen 5,0 - 5,8l.
Viimevuotisessa Teknarin testissä S40 D5 kulutti kaupungissa yli 2 litraa enemmän kuin 320d ja maantielläkin eroa oli lähes litra.
Ja tuo kertoo tasan tarkkaan mitä? Aika iloisesti sinulla menee koneet sekaisin. S40:sen diesel koneet ovat edeltävää sukupolvea kuin isommissa volvoissa, tuota konetta kun ei vissiin saa enää edes pikkuvolvoihin. XC60:sen kone on aivan eri, se on jo noita uudistettuja malleja. AMS:n testissä saman konesukupolven 525d söi jonkun desin enemmän kuin S80 d5 automaatti. Testi tehty muistaakseni -06. On luettavissa netissä. Puhelimella ei jaksa linkittää.
Eu-yhdistetyn perusteella S60 D5 on erittäin kilpailukykyinen kulutukseltaan (5,1l). Bemarin 325d syö jonkun desin enemmän, audille maistuu soppa noita kumpaakin paremmin. Myös 250cdi on ihan samassa kulushaarukassa, en muista syökö desin vähemmän vai enemmän. Ja mersun 250 cdi se vasta vanha mylly onkin? Jos noista syöppöä pitää etsiä, niin se on kyllä Audi ainakin eu-lukujen mukaan, eikä Audin kulutuskaan paha ole.
Viimevuotisessa Teknarin testissä S40 D5 kulutti kaupungissa yli 2 litraa enemmän kuin 320d ja maantielläkin eroa oli lähes litra.
Jos nyt puhtaan kuitenkin siitä D5:stä joka löytyy S60:n, S80:n, V70:n ja XC60:n nokalta. Eli 204 hv uusin versio. Sen oikeat vertailukohdat ovat Audin 2,7 TDI, BMW:n 25d ja Mersun 250 CDI. Kulutuslukemat ja suorituskyky ovat ainakin testien perusteella täysin vertailukelpoiset, noista koneista uskoisin Mersun olevan taloudellisin jos sillä malttaa ajella. Tosin se joka malttaa, pärjää 200 CDI:lläkin.
Kulutuksista puhuttaessa arvostan itse alhaisia lukemia. Se kannattaa kuitenkin muistaa, että mikään puheissa liikkuvista autoista ei ole mikään varsinainen ekoauto. Ts tällaisten autojen ostajilla viimeiset desit tuskin ovat se valintaperuste, eikä saksalaisillakaan ole tarjota hybridiä tai vastaavaa todella taloudellista ratkaisua.
Olen itse ajellut aika paljon eri dieseleillä, ja havaintoni on että käytännön ajossa kulutuslukemat ovat aika samalla tasolla. Tämä on loogistakin, koska olennaisien osien osalta koneet ovat aika samanlaisia jos edustavat samaa sukupolvea. Selvästi pienempiin lukemiin pääsee sitten 1.6 litraisilla dieselillä, jos ei odota mitään ihmeitä kulkuominaisuuuksien suhteen. Osa erosta selittyy jo silläkin, että käytännössä 1.6-litraisella ajetaan eri tavalla kuin vaikkapa M-B:n 250 CDI:llä.
Ja jottei NHB sekoita vielä enempää, sanotaan nyt toistamiseen, että Tuon testatun S40 D5:den kone on kokonaan poistunut markkinoilta. Se ei todellakaan ole sama kuin isompien Volvojen 2.4d, joka on siis uudempaa sukupolvea.
Ja tuo kertoo tasan tarkkaan mitä? Aika iloisesti sinulla menee koneet sekaisin. S40:sen diesel koneet ovat edeltävää sukupolvea kuin isommissa volvoissa, tuota konetta kun ei vissiin saa enää edes pikkuvolvoihin.
Tuo kertoo jotain siitä, ettei moottorit aina kehity omia aikojaan automaattisesti vastaamaan kilpailijoiden uusiempian moottoreiden ominaisuuksia. Jos nyt lukisit pari muutakin viestiäni tässä keskustelussa, niin niissä vilisee mainintoja siitä, kuinka uuden S60 moottorit ovat elinkaarensa alussa ja uunituoreita. Ovatko nuo liian kryptisiä viestejä? Miten ymmärrät nuo viestit? Kannattaisiko lukea muutakin kuin yksittäinen lause ennen pätemisen aloittaimista?
["NHB"]
Ja sekin kannattaa koneita verratessa muistaa, että vertailujen Bemarit ja Mersut ovat efficient dynamicseja ja blue efficiencyjä, Volvollahan noita kikkailuja löytyy vain pienikoneisista versioista.
efficient dynamicsi on vielä normimalli sisältäen koukku mahdollisuuden normaalivanteet ym. toisin kuin edrivet? vai mikä se volvolla nyt olikaan..
Tuli tänään luettua tuo AMS:n dieselvertailu. Volvon kulutus ei ollut kauhean paha, sen pystyy vielä selittämään suuremmalla painolla (mutta mitä sillä ekstrapainolla on saavutettu?). Sen sijaan kulkua uupuu turhan paljon. 0-180 välillä eroa kymmenen sekuntia saksalaisiin! Mutta vielä yllättävämpää oli laatutunnelman pisteet: Volvo laittaa bemaria ja mersua päihin AMS:n testissä!
Vieläkään ei auennut, mikä oli pointtisi tuon S40-testin postaamisessa? Vanhat koneet eivät uudistu itsestään? No jo on ihme ja kumma! S40:seen ei jostain syystä saatu noita uusimpia koneita samaan aikaan kuin isompiin malleihin. Toisaalta mersu toimii ihan samalla tavalla. Vanhaa myllyä sitä on CLC:nkin nokalla.
Ja ainakin D5 tarjoaa todella kilpailukykyiset kulutuslukemat ainakin Eu-testin mukaan. Kulutus on kahden desin sisään sama kuin mersun 250 CDI:ssä. koneet ovat ihan samaa ikäluokkaakin.
Vieläkään ei auennut, mikä oli pointtisi tuon S40-testin postaamisessa? Vanhat koneet eivät uudistu itsestään? No jo on ihme ja kumma! S40:seen ei jostain syystä saatu noita uusimpia koneita samaan aikaan kuin isompiin malleihin. Toisaalta mersu toimii ihan samalla tavalla. Vanhaa myllyä sitä on CLC:nkin nokalla.
Ja ainakin D5 tarjoaa todella kilpailukykyiset kulutuslukemat ainakin Eu-testin mukaan. Kulutus on kahden desin sisään sama kuin mersun 250 CDI:ssä. koneet ovat ihan samaa ikäluokkaakin.
No tuossahan keskustellaan siitä, että kuinka hyvin uutena keskinkertainen kone pystyy elinkaarensa aikana kehittymään ja vastaamaan kilpailuun. Itse olen sitä mieltä, että jos ollaan jo uutena jäljessä, niin ei sieltä enää ohi kiritä. Joku toinen on taasen toista mieltä. Tuo VANHA D5 on esimerkki Volvon jatkuvan kehittämisen hedelmistä. Huomaatko mitään yhteyttä? UUDEN D5:n kulutukseen palaan kunhan se on sopivassa vertailussa.
Aika harva tuntuu kuitenkaan tällä palstalla kokeilleen tuota Volvoa, joten ajattelin laittaa pienen koeajoraportin, kun kaveri varta vasten toi auton minulle työpaikalle kokeilua varten, nyt on Volvolta kuulemma jotain sporttista.
Ymmärrän, että jotkut tykkäävät normi Volvon ajettavuudesta, auto menee suoraan ja on löysä sekä ohjaus tunnoton. Monelle auton ostajalle se riittää.
Kuitenkin S60:tä on Volvon markkinointikoneisto hehkuttanut sporttisilla ajo-ominaisuuksilla, joten odotukset koeajoon oli suuret, onko tässä ensimmäinen Volvo, joka olisi mielestäni hyvä ajaa?
Auto oli 2.0T automaattilaatikolla ja Summum varustetasolla. Ensimmäiseksi autoon hypättyä tulee vastaan ensimmäinen ristiriitaisuus, penkki on periaaatteessa erinomainen, toisaalta taas harvinaisen huono, kun päätukea ei edelleenkään saa riittävän lähelle päätä, istuinta ei saa riittävän alas ja siitä puuttuu sivuttaistuki kokonaan. Myyjälle asiaa ihmetellessäni vastaus oli, ettei lisävarustelistaltakaan saa kunnon penkkejä. Eli ei ole Volvo tämän suhteen muuttunut mihinkään siitä, kun itsellä on Volvo viimeksi 90-luvulla ollut.
Tavaratila on lähinnä huono vitsi, takapenkillä leveyttä on tämän kokoluokan autoksi hyvin, muuten on yhtä ahdasta kuin kilpailijoissakin.
Noh ajoon ja sitä sporttisuutta etsimään. Todella pieni auto jossa on karvan yli 200 hv ja kaksoiskytkinvaihteisto. Luulisi lähtevän, mutta auto on älyttömän laiska. Vaihteisto itsessään toimii ok:sti, mutta kun pedaalin pistää pohjaa, laatikko miettii hetken ja sitten ei juuri mitään tapahdukkaan. En ymmärrä, miten niin pieni auto voi olla yli 200 hv tehoilla niin laiska. Soppa kuitenkin tuntuu maistuvan.
No sitten niihin "sporttisiin" ajo-ominaisuuksiin. Ohjaus on edelleen tunnoton, autolla on kääntöympyrä linja-auton tasoa enkä oikein muutenkaan ymmärrä, mitä sporttista autossa on. Se menee suoraan, mutta niin menee muutkin autot. Alusta on kyllä hyvä kompromissi mukavuuden ja sporttisuuden välillä, mutta ei S60 minusta hyvä auto ole ajaa. En ole siis edelleenkää ajanut Volvoa, jonka ajo-ominaisuudet olisivat hyvät.
Varmaan tuosta joku saa ihan ok auton, joka hakee mahdollisimman suurta pientä autoa ja haluaa tunnottoman Volvomaisen ajettavuuden. Itse en juurikaan keksi muuta kuin turvallisuusvarusteet ja ajovalot, missä Audi A4 2.0TFSI ei olisi parempi. Jotain ehkä S60:stä kertoo se, että täysin uusi malli ei ole voittanut tietääkseni yhtään vertailua kilpailijoitaan vastaan.
Makuja on monenlaisia, minusta taas tuo penkki oli liiankin matalalla Samoin päätuki tuli hieman liian lähelle päätä kuten monessa muussakin uudessa autossa. Tämä ilmiö on lisääntynyt nyt kun NCAP alkanut testaamaan perään ajoja. Tuntuu kuin niskatuet olisi mitoitettu Notre Damen kellonsoittajalle. Sama ilmiö kuin aikoinaan kun NCAP testit alkoivat niin ratit siirtyivät kauemmaksi penkistä jotta turvallisuus parani. Ainut huono puoli on että hyvän ajoasennon saaminen vaikeutui.
Makuja on monenlaisia, minusta taas tuo penkki oli liiankin matalalla Samoin päätuki tuli hieman liian lähelle päätä kuten monessa muussakin uudessa autossa. Tämä ilmiö on lisääntynyt nyt kun NCAP alkanut testaamaan perään ajoja. Tuntuu kuin niskatuet olisi mitoitettu Notre Damen kellonsoittajalle. Sama ilmiö kuin aikoinaan kun NCAP testit alkoivat niin ratit siirtyivät kauemmaksi penkistä jotta turvallisuus parani. Ainut huono puoli on että hyvän ajoasennon saaminen vaikeutui.
Miksi ihmeessä et nostanut penkkiä? Kyllä tuo penkki liikkuu korkeasta asennosta vielä korkeammalle, mutta matalalle sitä ei saa.
Ainoa järkevä ratkaisu on säädettävä pääntuki, jolloin jokainen saa haluamansa ajoasennon. Volvo vain pitää itsepintaisesti kiinni noista huonoista pääntuista, mitä ei voi säätää mihinkään suuntaan.
Makuja on monenlaisia, minusta taas tuo penkki oli liiankin matalalla Samoin päätuki tuli hieman liian lähelle päätä kuten monessa muussakin uudessa autossa. Tämä ilmiö on lisääntynyt nyt kun NCAP alkanut testaamaan perään ajoja. Tuntuu kuin niskatuet olisi mitoitettu Notre Damen kellonsoittajalle. Sama ilmiö kuin aikoinaan kun NCAP testit alkoivat niin ratit siirtyivät kauemmaksi penkistä jotta turvallisuus parani. Ainut huono puoli on että hyvän ajoasennon saaminen vaikeutui.
Miksi ihmeessä et nostanut penkkiä? Kyllä tuo penkki liikkuu korkeasta asennosta vielä korkeammalle, mutta matalalle sitä ei saa.
Ainoa järkevä ratkaisu on säädettävä pääntuki, jolloin jokainen saa haluamansa ajoasennon. Volvo vain pitää itsepintaisesti kiinni noista huonoista pääntuista, mitä ei voi säätää mihinkään suuntaan.
Nostinhan minä mutta kun pystytukka alkaa rahista kattoon niin silloin on jo liian korkealla. Kävin samalla reissulla koeistumassa XC60, siinä viihdyin paljon paremmin, kiitos korkeamman istuimen. Vaan kuten totesin, makukysymys. Vaakasuunnassa säätyvään päätukeen en ole montaa kertaa törmännyt, korkeussuunta ei juurikaan auta jos ei päätä saa tarpeeksi pystyyn. Tosin olen n. 15 cm keskivertoa pitempi joten puhun vain omasta kokemuksesta.
Hyvä yhteenveto individualilta S60:stä. Pelkkä istumiseni autossa ei näköjään tuonut esille penkkien todellista luonnetta, pidin niitä perushyvinä kuten Volvossa yleensäkin.
Itseäni ei haitanneet nuo pääntuet yhtään omistamassani S80:ssä. Samanlaiset ovat siis S60-mallissa. Volvon vakiopenkit ovat ainakin minun vartalolleni todella hyvä. Paremmat kuin esimerkiksi A5:den Sport-penkit sivuttaistukea lukuunottamatta, jota Volvo ei tarjoa juuri ollenkaan. Esimerkiksi Audin peruspenkit ovat aivan järkyttävät laudat.
Ja mitä nyt olen jonkun verran viimeaikoina ajanut A4 johdannaisella (A5), niin aikaisemman Volvo-kokemuksen perusteella keksin kyllä Volvosta penkkien lisäksikin ominaisuuksia, jotka S60:ssä lienee paremmalla tolalla kuin Audissa. Esimerkiksi ergonomiaan liittyvat seikat. Audissa pitää täysin järjettömästi esimerkiksi penkinlämmittimet säätää ajotietokoneen näytön kautta. Audi ei myöskään ole erityisen hiljainen. Audilla omat vahvuudet ja Volvolla omansa. Ja eipä se Audin Servotronic:kaan mikään tunnokkaan ohjauksen malliesimerkki ole.
S60:n ohjauksesta en sano mitään kun en ole itse kokenut, mutta alusta näyttäisi toimivan aika hyvin AMS:n testien mukaan. Ilman kuormaa Volvo meni BMW:tä ja MB:tä kovemmilla vauhdeilla nuo AMS:n väistöt.
NHB:
Ei täysin, mutta kun testi toistetaan peräjälkeen siitä syntyy kuva jarrujen toiminnasta. "Helposti toistettavissa oleva tulos" todettiin noista jarruista.
Eikä Bemarissa, Audissa tai Mersussakaan tuossa S60 T6 hintaluokassa mitään varsinaiseen rata-ajoon sopivia jarruja ole tarjolla, eihän noilla malleilla nyt radalla sellaisenaan ole tarkoitus ajaakaan.
AkiK:
Miten Bemarin, Audi ja Mersun jarrut liittyvät AMS:n kommenttiin? Bemarin M-malleissakin on yleensä huonosti radalle soveltuvat jarrut.
["NHB"]
AMS:n testissä Volvo oli manuaalivaihteinen. Siitä huolimatta ero suorituskyvyssä ja kulutuksessa oli mielestäni liian suuri Bemariin.
Kyllä se ero suuri oli, mutta tässä kannattaa muistaa saksalaisten testiajojen luonne. Se suosii minusta BMW:n isompaa konetta, koska testiajon kuormitus on korkeaa ajotavan ja nopeuksien takia. Pienempi kone toimii tehokkaammin osakuormilla. Minusta tuo näkyy lopputuloksessa, en oikein jaksa uskoa että ero on tuota luokkaa meikäläisessä normaaliajossa testissä olleen Bemarin kutoskoneen ja Mersun neloskoneen välillä. Jos noin olisi, olisi koko downsizing turhaa.
Pitää muistaa, että Bemarin varsinaiset downsizing-koneet ovat vasta tulossa.
Niiden taloudellisuus on arvatenkin hyvä normiajossa ja meidän nopeuksillamme, mutta AMS:n testin kaltainen tilanne saattaa olla toinen juttu. Ainakin Volkkarin downsizingkoneissa näkyy tuon tapainen ilmiö, esim. 1.8TSI.
Jotta kone saisi hyvän arvosanan, täytyisi sen olla kärkipäätä ominaisuuksiltaan elinkaarensa alkuvaiheessa.
Totta kyllä. Mutta eihän sitä tiedä mitä tulossa on ja mistä tuossa koneen kulutusasiassa oikeasti on kyse. Softasta, turbon toiminnasta jne vai jostain muusta. Ei koko konetta tarvitse aina uusisksi laittaa jos sitä kehitetään.
Vähän oudolta tuntuisi sekin, että hyvin toimiva 2.4D olisi vaihdettu koneeseen joka kuitenkin kuluttaa yhtä paljon. Paperilla koneen vääntöjä ja tehoja katsoessa tulee mieleen, että tuolla on haettu ominaisuuksia ns arkiajoon. D5 tarjoaa sitten jo erityyppistä tehoa.
Volvon dieseleissä on erinomainen alavääntö, lehtien mukaan pystyy ajamaan suurimmalla vaihteella oloissa kuin oloissa jo kierroslukemasta 900 rpm/min, ilman että hyytyy.
AkiK:
Mistä testistä puhut? Mä puhun tästä:
NHB:
Saman kokoiset koneet noissa on ja 320d on nelisylinterinen. Meikäläiseen liikenteenrytmiin sopii ihan hyvin AMS:n minimikulutus eli AMS-verbrauchsrunde.
Kun muistelee historiaa, niin aika harvoin mitään olennaista noissa on tapahtunut.
tulipa kiskalla katsottua (liiankin ) nopeasti uutta saksan ams-lehteä ja siinä olevaa vertailua:mb c220cdi, bmw 320d "säästömalli" ja volvo s60 d3
loppujärjestys on tuo yllä oleva ,mutta niin pienillä eroilla ettei juuri voi mainita.
mielenkiintoinen osio oli fahrdynamic=ajettavuus koska volvo voitti sen ,mutta taas marginaaliset erot,joten ilmeisen hyvänä myös nixmannit tuota volvoa pitävät... (tietenkin muistan että on kyseessä vain yksittäinen testi )
NHB:
NHB:
tarkoitatko volvoa vai yleisesti ottaen?
volvon 5-syl koneissa oli eri tehoversioita joissa vain softalla tehty eroa (bensa/diesel )
jos muistellaan vanhempaa moottoria niin kyllä aikalailla erilaisia versiota pystytään tekemään saman lohko lähtökohdan jälkeen esim.VW EA827
["NHB"] Mistä testistä puhut? Mä puhun tästä:
Saman kokoiset koneet noissa on ja 320d on nelisylinterinen. Meikäläiseen liikenteenrytmiin sopii ihan hyvin AMS:n minimikulutus eli AMS-verbrauchsrunde.
Puhuin aiemmin linkitetystä Autozeitungin testistä jossa vertailu Bemari oli 325i.
Kun muistelee historiaa, niin aika harvoin mitään olennaista noissa on tapahtunut.
No mitä nyt aiempikin dieselversio eli 2.4d päivittyi vastaamaan saksalaisten lukemia, kuten TM:n taannoisesta citymaasturitestistäkin näkyi.
Ja sekin kannattaa koneita verratessa muistaa, että vertailujen Bemarit ja Mersut ovat efficient dynamicseja ja blue efficiencyjä, Volvollahan noita kikkailuja löytyy vain pienikoneisista versioista.
AkiK:
Erikoinen valinta. Ymmärtääkseni puhumme D3:n ominaisuuksista. Olen myös selvästi kertonut, että kirjoitan AMS:n testistä.
Viimevuotisessa Teknarin testissä S40 D5 kulutti kaupungissa yli 2 litraa enemmän kuin 320d ja maantielläkin eroa oli lähes litra.
Kävin tänään tutustumassa tähän "parjattuun" uutuuteen. Melkein kaikki mitä minä autolta vaadin löytyi vakiona. Eli penkistä löytyy niin korkeuden kuin kallistuksen säätö sekä ristiseläntuen säätö. Lisäksi oikea jalka asettuu kohtuu mukavasti lepoasentoon vakionopeussäätimellä ajaessa. Rattikin tulee riittävän lähelle ajo-asennon ollessa muuten kohdalla ja sisältä muutenkin viihtyisä. Takapenkin tilat riittävät ja takakonttikin tarpeeksi iso, ainostaan luukku liian pieni (täytyy odotella V60:stä:wink:. Ajo-omiaisuudet, kulutus, suorituskyky riittävät. Mitä muuta matka-autolta kaipaa?
Tein pienen vertailun automaatti 4-veto dieseleillä S60, A4, 320 ja C. Audi ja MB pomppasi 3 litraiseksi ja hinnatkin saman tiet 10-15 donaa S60/320 kaksikkoa kalliimmaksi. Bemari lähtö pari donaa kalliimpi kuin Volvo. Yksi asia siitä kuitenkin pomppasi silmille, S60 on omapainoltaan joukon suurin, jopa 250kg bemua painavampi, se selittänee osaltaan noita suorituskyky/kulutuseroja.
Tuo D5-kone ei enää ole tuotannossa. Sitä vastaa nykyään kaksilitrainen D4, jossa on tehoa pari kW vähemmän kuin edeltäjässään, vääntöä saman verran. Kulutus vaihteistosta riippuen 5,0 - 5,8l.
NHB:
Ja tuo kertoo tasan tarkkaan mitä? Aika iloisesti sinulla menee koneet sekaisin. S40:sen diesel koneet ovat edeltävää sukupolvea kuin isommissa volvoissa, tuota konetta kun ei vissiin saa enää edes pikkuvolvoihin. XC60:sen kone on aivan eri, se on jo noita uudistettuja malleja. AMS:n testissä saman konesukupolven 525d söi jonkun desin enemmän kuin S80 d5 automaatti. Testi tehty muistaakseni -06. On luettavissa netissä. Puhelimella ei jaksa linkittää.
Eu-yhdistetyn perusteella S60 D5 on erittäin kilpailukykyinen kulutukseltaan (5,1l). Bemarin 325d syö jonkun desin enemmän, audille maistuu soppa noita kumpaakin paremmin. Myös 250cdi on ihan samassa kulushaarukassa, en muista syökö desin vähemmän vai enemmän. Ja mersun 250 cdi se vasta vanha mylly onkin? Jos noista syöppöä pitää etsiä, niin se on kyllä Audi ainakin eu-lukujen mukaan, eikä Audin kulutuskaan paha ole.
NHB:
Jos nyt puhtaan kuitenkin siitä D5:stä joka löytyy S60:n, S80:n, V70:n ja XC60:n nokalta. Eli 204 hv uusin versio. Sen oikeat vertailukohdat ovat Audin 2,7 TDI, BMW:n 25d ja Mersun 250 CDI. Kulutuslukemat ja suorituskyky ovat ainakin testien perusteella täysin vertailukelpoiset, noista koneista uskoisin Mersun olevan taloudellisin jos sillä malttaa ajella. Tosin se joka malttaa, pärjää 200 CDI:lläkin.
Kulutuksista puhuttaessa arvostan itse alhaisia lukemia. Se kannattaa kuitenkin muistaa, että mikään puheissa liikkuvista autoista ei ole mikään varsinainen ekoauto. Ts tällaisten autojen ostajilla viimeiset desit tuskin ovat se valintaperuste, eikä saksalaisillakaan ole tarjota hybridiä tai vastaavaa todella taloudellista ratkaisua.
Olen itse ajellut aika paljon eri dieseleillä, ja havaintoni on että käytännön ajossa kulutuslukemat ovat aika samalla tasolla. Tämä on loogistakin, koska olennaisien osien osalta koneet ovat aika samanlaisia jos edustavat samaa sukupolvea. Selvästi pienempiin lukemiin pääsee sitten 1.6 litraisilla dieselillä, jos ei odota mitään ihmeitä kulkuominaisuuuksien suhteen. Osa erosta selittyy jo silläkin, että käytännössä 1.6-litraisella ajetaan eri tavalla kuin vaikkapa M-B:n 250 CDI:llä.
Ja jottei NHB sekoita vielä enempää, sanotaan nyt toistamiseen, että Tuon testatun S40 D5:den kone on kokonaan poistunut markkinoilta. Se ei todellakaan ole sama kuin isompien Volvojen 2.4d, joka on siis uudempaa sukupolvea.
simppa:
Tuo kertoo jotain siitä, ettei moottorit aina kehity omia aikojaan automaattisesti vastaamaan kilpailijoiden uusiempian moottoreiden ominaisuuksia. Jos nyt lukisit pari muutakin viestiäni tässä keskustelussa, niin niissä vilisee mainintoja siitä, kuinka uuden S60 moottorit ovat elinkaarensa alussa ja uunituoreita. Ovatko nuo liian kryptisiä viestejä? Miten ymmärrät nuo viestit? Kannattaisiko lukea muutakin kuin yksittäinen lause ennen pätemisen aloittaimista?
AkiK:
efficient dynamicsi on vielä normimalli sisältäen koukku mahdollisuuden normaalivanteet ym. toisin kuin edrivet? vai mikä se volvolla nyt olikaan..
Tuli tänään luettua tuo AMS:n dieselvertailu. Volvon kulutus ei ollut kauhean paha, sen pystyy vielä selittämään suuremmalla painolla (mutta mitä sillä ekstrapainolla on saavutettu?). Sen sijaan kulkua uupuu turhan paljon. 0-180 välillä eroa kymmenen sekuntia saksalaisiin! Mutta vielä yllättävämpää oli laatutunnelman pisteet: Volvo laittaa bemaria ja mersua päihin AMS:n testissä!
NHB:
Vieläkään ei auennut, mikä oli pointtisi tuon S40-testin postaamisessa? Vanhat koneet eivät uudistu itsestään? No jo on ihme ja kumma! S40:seen ei jostain syystä saatu noita uusimpia koneita samaan aikaan kuin isompiin malleihin. Toisaalta mersu toimii ihan samalla tavalla. Vanhaa myllyä sitä on CLC:nkin nokalla.
Ja ainakin D5 tarjoaa todella kilpailukykyiset kulutuslukemat ainakin Eu-testin mukaan. Kulutus on kahden desin sisään sama kuin mersun 250 CDI:ssä. koneet ovat ihan samaa ikäluokkaakin.
simppa:
No tuossahan keskustellaan siitä, että kuinka hyvin uutena keskinkertainen kone pystyy elinkaarensa aikana kehittymään ja vastaamaan kilpailuun. Itse olen sitä mieltä, että jos ollaan jo uutena jäljessä, niin ei sieltä enää ohi kiritä. Joku toinen on taasen toista mieltä. Tuo VANHA D5 on esimerkki Volvon jatkuvan kehittämisen hedelmistä. Huomaatko mitään yhteyttä? UUDEN D5:n kulutukseen palaan kunhan se on sopivassa vertailussa.
Monikossa olet kyllä Volvon dieseleistä puhunut, mutta ihan sama.
Katsopa se AMS:n testi. Siinä S80 D5 ei kyllä kulutuksen osalta erottunut bemarista mitenkään.
Samoin XC60 söi ihan kilpailukykyisiä lukuja.
simppa:
Mitä tarkoitat tuolla monikolla?
Mistä S80 D5:n testistä puhut?
Aika harva tuntuu kuitenkaan tällä palstalla kokeilleen tuota Volvoa, joten ajattelin laittaa pienen koeajoraportin, kun kaveri varta vasten toi auton minulle työpaikalle kokeilua varten, nyt on Volvolta kuulemma jotain sporttista.
Ymmärrän, että jotkut tykkäävät normi Volvon ajettavuudesta, auto menee suoraan ja on löysä sekä ohjaus tunnoton. Monelle auton ostajalle se riittää.
Kuitenkin S60:tä on Volvon markkinointikoneisto hehkuttanut sporttisilla ajo-ominaisuuksilla, joten odotukset koeajoon oli suuret, onko tässä ensimmäinen Volvo, joka olisi mielestäni hyvä ajaa?
Auto oli 2.0T automaattilaatikolla ja Summum varustetasolla. Ensimmäiseksi autoon hypättyä tulee vastaan ensimmäinen ristiriitaisuus, penkki on periaaatteessa erinomainen, toisaalta taas harvinaisen huono, kun päätukea ei edelleenkään saa riittävän lähelle päätä, istuinta ei saa riittävän alas ja siitä puuttuu sivuttaistuki kokonaan. Myyjälle asiaa ihmetellessäni vastaus oli, ettei lisävarustelistaltakaan saa kunnon penkkejä. Eli ei ole Volvo tämän suhteen muuttunut mihinkään siitä, kun itsellä on Volvo viimeksi 90-luvulla ollut.
Tavaratila on lähinnä huono vitsi, takapenkillä leveyttä on tämän kokoluokan autoksi hyvin, muuten on yhtä ahdasta kuin kilpailijoissakin.
Noh ajoon ja sitä sporttisuutta etsimään. Todella pieni auto jossa on karvan yli 200 hv ja kaksoiskytkinvaihteisto. Luulisi lähtevän, mutta auto on älyttömän laiska. Vaihteisto itsessään toimii ok:sti, mutta kun pedaalin pistää pohjaa, laatikko miettii hetken ja sitten ei juuri mitään tapahdukkaan. En ymmärrä, miten niin pieni auto voi olla yli 200 hv tehoilla niin laiska. Soppa kuitenkin tuntuu maistuvan.
No sitten niihin "sporttisiin" ajo-ominaisuuksiin. Ohjaus on edelleen tunnoton, autolla on kääntöympyrä linja-auton tasoa enkä oikein muutenkaan ymmärrä, mitä sporttista autossa on. Se menee suoraan, mutta niin menee muutkin autot. Alusta on kyllä hyvä kompromissi mukavuuden ja sporttisuuden välillä, mutta ei S60 minusta hyvä auto ole ajaa. En ole siis edelleenkää ajanut Volvoa, jonka ajo-ominaisuudet olisivat hyvät.
Varmaan tuosta joku saa ihan ok auton, joka hakee mahdollisimman suurta pientä autoa ja haluaa tunnottoman Volvomaisen ajettavuuden. Itse en juurikaan keksi muuta kuin turvallisuusvarusteet ja ajovalot, missä Audi A4 2.0TFSI ei olisi parempi. Jotain ehkä S60:stä kertoo se, että täysin uusi malli ei ole voittanut tietääkseni yhtään vertailua kilpailijoitaan vastaan.
Makuja on monenlaisia, minusta taas tuo penkki oli liiankin matalalla
Samoin päätuki tuli hieman liian lähelle päätä kuten monessa muussakin uudessa autossa. Tämä ilmiö on lisääntynyt nyt kun NCAP alkanut testaamaan perään ajoja. Tuntuu kuin niskatuet olisi mitoitettu Notre Damen kellonsoittajalle. Sama ilmiö kuin aikoinaan kun NCAP testit alkoivat niin ratit siirtyivät kauemmaksi penkistä jotta turvallisuus parani. Ainut huono puoli on että hyvän ajoasennon saaminen vaikeutui.
Tomppa Kruisailija:
Miksi ihmeessä et nostanut penkkiä? Kyllä tuo penkki liikkuu korkeasta asennosta vielä korkeammalle, mutta matalalle sitä ei saa.
Ainoa järkevä ratkaisu on säädettävä pääntuki, jolloin jokainen saa haluamansa ajoasennon. Volvo vain pitää itsepintaisesti kiinni noista huonoista pääntuista, mitä ei voi säätää mihinkään suuntaan.
individual:
Nostinhan minä mutta kun pystytukka alkaa rahista kattoon niin silloin on jo liian korkealla. Kävin samalla reissulla koeistumassa XC60, siinä viihdyin paljon paremmin, kiitos korkeamman istuimen. Vaan kuten totesin, makukysymys. Vaakasuunnassa säätyvään päätukeen en ole montaa kertaa törmännyt, korkeussuunta ei juurikaan auta jos ei päätä saa tarpeeksi pystyyn. Tosin olen n. 15 cm keskivertoa pitempi joten puhun vain omasta kokemuksesta.
individual:
norjalaisen autofil lehden vertailun voitti niukasti vastassa audi a4 ja mb c
volvo 44/60p
audi 43/60p
mb 39/60p
mistä se kertoo jos ei voita autolehden testiä???
individual:
Hyvä yhteenveto individualilta S60:stä. Pelkkä istumiseni autossa ei näköjään tuonut esille penkkien todellista luonnetta, pidin niitä perushyvinä kuten Volvossa yleensäkin.
Tomppa Kruisailija:
Eikö sellaiset ole melkein joka autossa?
Itseäni ei haitanneet nuo pääntuet yhtään omistamassani S80:ssä. Samanlaiset ovat siis S60-mallissa. Volvon vakiopenkit ovat ainakin minun vartalolleni todella hyvä. Paremmat kuin esimerkiksi A5:den Sport-penkit sivuttaistukea lukuunottamatta, jota Volvo ei tarjoa juuri ollenkaan. Esimerkiksi Audin peruspenkit ovat aivan järkyttävät laudat.
Ja mitä nyt olen jonkun verran viimeaikoina ajanut A4 johdannaisella (A5), niin aikaisemman Volvo-kokemuksen perusteella keksin kyllä Volvosta penkkien lisäksikin ominaisuuksia, jotka S60:ssä lienee paremmalla tolalla kuin Audissa. Esimerkiksi ergonomiaan liittyvat seikat. Audissa pitää täysin järjettömästi esimerkiksi penkinlämmittimet säätää ajotietokoneen näytön kautta. Audi ei myöskään ole erityisen hiljainen. Audilla omat vahvuudet ja Volvolla omansa. Ja eipä se Audin Servotronic:kaan mikään tunnokkaan ohjauksen malliesimerkki ole.
S60:n ohjauksesta en sano mitään kun en ole itse kokenut, mutta alusta näyttäisi toimivan aika hyvin AMS:n testien mukaan. Ilman kuormaa Volvo meni BMW:tä ja MB:tä kovemmilla vauhdeilla nuo AMS:n väistöt.