Uusi 320d sijoittui varsin korkealle luovasti nimetyn italialaisen lehden TOP 50 listalla. Kyseessä on siis lehti nimeltään auto ja 130 km/h motarikulutus. Laiskuuttani en ainakaan vielä viitsinyt kopioida pidemmälle listaa tai listata kaupunkikulutuksia.
Yllättävintä tuossa viimeisessä listassa on se, että Prius ja CT 200h pärjäävät noin hyvin. Tasainen 130 km:n nopeus tasamaalla ei ole millään tavalla noille hybrideille sitä "ominta aluetta" taloudellisuuden suhteen.
Yllättävintä tuossa viimeisessä listassa on se, että Prius ja CT 200h pärjäävät noin hyvin. Tasainen 130 km:n nopeus tasamaalla ei ole millään tavalla noille hybrideille sitä "ominta aluetta" taloudellisuuden suhteen.
Yllättävyyttä lisää vielä bensiinin dieseliä matalampi energiasisältö. Jos kulutus käännetään polttoaineen energiankulutukseksi tai päästöiksi, niin Toyotan hybridikaksikko olisi listan kärjessä (niiden suoritus vastaa sitä, että dieselillä pääsisi noin 18,5 kilometriä litralla).
Näihin autolehtien vertailuihin kannattaa kuitenkin suhtautua aika lailla suolan kera, mittauksessa on helppo tehdä kymmenen prosentin virhe suuntaan tai toiseen. Suomalaisissa mittauksissa pelkkä lämpötilan ja ilmanpaineen vaihtelu tekevät monen desin eroja autojen välille, saman tekee pieni muutos tuulissa.
Italialaisten listassa on muutakin huomiotaherättävää. Siellä on joitakin bensakäyttöisiä pikkuautoja hyvissä asemissa. Se tuntuu sikäli vähän hassulta, että yleensä pikkuautojen aerodynamiikka on huonolla tolalla, minkä pitäisi juuri tällä listalla näkyä.
Summa summarum on kuitenkin se, että eipä noiden hyvien dieseleiden välillä isoja eroja ole moottoritienopeuksien kulutuksissa. Ainoa poikkeus on pieni, kevyt ja aerodynaaminen Audi A2, joka ihan oikeastikin on omaa luokkaansa.
Hauskinta tossa viimeisessä on että bluemotion polo häviää isommalle perusmalille.
Minusta tuo ei ole mitenkään yllättävää. Kysymys on kuitenkin nopeudesta 130, mikä ei varmasti ole optimialue bluemotion-mallille. Kokonaisuus kulutuksissa kuitenkin ratkaisee, ei jokin tietty nopeusalue. Tuossakin listassa on useita autoja, joiden kokonaiskulutus ei ole kovin alhainen. Esim. C250 CDI vie kokonaisuutena aika paljon enemmän kuin Polo bluemotion tai Lexus CT 200.
Minusta taas on hyvinkin yllättävää. 130km/h nopeudessa ei miltään autolta pitäisi vielä loppua välitykset kesken ja 1.2tdi:n pitäisi olla suuremmalla kuormalla-->parempi hyötysuhde. Lisäksi onkohan bluemotion mallissa eco virityksiä (alhaisempi maavara, renkaat...) Tuskin välityksissä on kovinkaan suurta eroa. Ehkä ero enemmänkin johtuu muista tekijöistä (sää, sade, tuuli..).
Eipä niiden välitysten sen kummemmin tarvitse loppua. Pienemmässä koneessa on niin paljon vähemmän vääntöä, että uskon vitosen olevan selvästi lyhyempi, jotta meno ei tuntuisi liian voimattomalta. Isompi moottori taasen vääntää paljon vahvemmin ja voi siten käyttää myös pidempää välitystä. Ja kuten sanottua, kriittinen suhtautuminen on aina paikallaan.
Kiitos lisätiedoista. Löytyykö 2000 luvulta pienempiä lukuja? Miksi kulutukset ovat nousseet? Onko syynä hiukkasuodattimet/katalysaattorit vai/ja lisääntynyt paino turvavarusteiden ja äänieristyksen vuoksi? Aika heikkoa, jos reilussa kymmennessä vuodessa ei olla saatu maantiekulutusta pienemmäksi!
Haasteita ovat asettaneet esimerkiksi autojen, renkaiden leveyden ja massan kasvaminen sekä suorituskyvyn parantuminen. Samoin päästövaatimukset tiukkenevat koko ajan.
1990-luvulla tuskin oli ilmastointia. Sillä on suuri merkitys, jopa 10 % noissa lukemissa. Ylipäänsä normikulutusten pienentyessä säätilalla alkaa olla yhä suurempi merkitys.
Rengaskoko on lähes samaa suuruusluokkaa oleva juttu niin kuin yllä todettu.
Mitähän mahtaa olla autojen elektroniikan/lisäavarusteiden kulutus?
Tuo että autot kuluttaisi noin paljon 130 nopeudessa ei pidä millään paikkaansa.
Kyseenalaistaisin kaikilta osin nykyisten ja 20 vuotta vanhojen mittausten vertailukelpoisuuden.
Muuten mitä kulutukseen tulee niin isoilla tehoilla normikulutus on pieni mut sitten käytännössä ... kun niitä tehoja tulee kuitenkin käytettyä sitten se kulutus on ihan eri juttu.
päästövaatimukset ainakin osaltaan vaikuttavat, 90-luvulla dieselit pitivät varsin kuuluvaa raksutusta, nykyiselläänhän ääni on jopa pienempi kuin monissa 90-luvun bensakoneissa. typen oksideita, ns termistä NOxia muodostuu kuumissa lämpötiloissa, erityisesti kuumissa pisteissä, joten niitä vältetään ahkerasti.
nykyisellään puristussuhteita on tiputettu noin 20 paikkeilta 16 hujakoille, maztoissahan oli jo 14 puristussuhde. samalla poltoaine annostellaan monessa erässä, jolloin aika moni erä menee epäoptimaaliseen aikaan sylinteriin. termisesti paras olisi korkea puristussuhde ja kaikki oikea-aikaisesti, mutta nykyään yritetään rajoittaa maksimilämpöä, joten poksautellaan pienemmissä pamauksissa jolloin raksutuskin pienenee samalla.
jos typen oksideita tulevaisuudessa poistellaan ammoniakin avulla niin saas nähdä lähteekö puristussuhteet taas kasvu-uralle.
Kyllä ne tasanopeuksien kulutusmittaukset ovat ihan vertailukelpoisia 90-luvulta tähän päivään. Ilmastointi ei ole testissä päällä. Dieseleissä nykyisin oleva hiukkassuodatin nostaa kulutusta aina polttosyklin aikana ja reilusti, mutta sitä ei juuri mittauksen aikana saa tapahtua tai mittaus joudutaan uusimaan.
Pientä virhettä mittauksiin aiheuttavat mm. seuraavat:
- Onko testiautossa hyvin vai huonosti rullaavat renkaat.Ero jopa 0,3 l/100km
- Lämmin vai kylmä sää. Kaikki renkaat rullaavat nimittäin paremmin mitä kuumempi on. Ero jopa 0,2 l/100 km
- Onko testiauton moottorissa uutuuden kankeutta. Useimmissa autoissa ei tätä ole uutenakaan, mutta joissain on. Vaikutus jopa 0,4 l/100km.
Kokonaiskuva on kuitenkin se, että viimeisen 15-vuoden aikana kulutusrintamalla ei ole tapahtunut juurikaan mitään edistystä. Syitä siihen on:
- Autojen koko on kasvanut ja turvallisuus parantunut, mikä on nostanut reilusti painoa.
- Moottorien tehoa on saatu nostettua selvästi, mutta kulutusta ei ole juurikaan saatu laskemaan.
- Ilmanvastusrintamalla mitään kehitystä ei ole tapahtunut.
- Renkaiden leveys on kasvanut reilusti ja nopeusluokka noussut.
2000-luvun alussa Audi A2 oli todellakin edellä aikaansa. Samanlainen auto ja parempikin voitaisiin synnyttää uudelleen milloin tahansa. Se ei kuitenkaan saisi viittä tähteä törmäyskokeessa, siinä ei olisi näyttäviä vanteita/leveitä renkaita eikä tehokasta moottoria. Joitakin mukavuus- tai turvallisuusvarusteita ei ehkä olisi tarjolla edes lisävarusteena. Sellaista autoa ei ole myynnissä, koska kuluttajat eivät sellaista halua ostaa. Lähimmäksi sitä pääsevät Toyota Prius ja pikkuautojen ekomallit.
Ja sitten vielä: Nykyään palvotaan alhaista hiilidioksidilukemaa eli CO-lukemaa. Se saadaan alas EU-kulutusmittauksessa lisäämällä autoon start/stop sekä jarrutusenergian talteenotto. Suomalaisissa todellisissa käyttöolosuhteissa niistä ei ole käytännössä mitään hyötyä. Ilmoitetut normilukemat ovat täyttä utopiaa useissa autoissa nykyään.
Itse ajalen lähinnä maantieajoa ja siihen käyttöön 15 v. vanha VW Passat 1,9 TDI olisi edelleen loistovehje jos niitä saisi vielä uusina. Ei nykymalli ole mielestäni ainakaan parempi. Sähköinen käsijarru ja elektroninen virta-avain my ass. Ajelen muuten Passatilla vm 08.
Uusi 320d sijoittui varsin korkealle luovasti nimetyn italialaisen lehden TOP 50 listalla. Kyseessä on siis lehti nimeltään auto ja 130 km/h motarikulutus. Laiskuuttani en ainakaan vielä viitsinyt kopioida pidemmälle listaa tai listata kaupunkikulutuksia.
Le top 17 in autostrada:
km/l malli
--------------------------------
17,6 Volkswagen Polo 1.6 TDI
16,7 Volkswagen Polo 1.2 TDI Bluemotion
16,6 BMW 320d
16,6 Volkswagen Golf Cabrio 1.6 TDI
16,4 Renault Clio 1.5 dCi 5p
16,3 Mercedes C 250 CDI Coupe
16,3 Lexus CT 200h Hybrid
16,2 Toyota Prius 1.8 HSD Hybrid
16,0 Fiat 500 1.3 Mjt
15,9 Citroen C1 1.0 5p
15,9 Nissan Pixo 1.0 5p
15,8 Honda Insight Hybrid
15,8 BMW 120d
15,7 Daihatsu Cuore 1.0
15,6 Fiat 500C 1.3 Mjt
15,6 Suzuki Alto 1.0
15,6 Peugeot 107 1.4 HDI 5p
NHB, mikä lehti on kyseessä ja löytyykö tätä sähköisessä muodossa esim. joltain nettisivulta? Kiinnostaisi perehtyä juttuun hieman tarkemminkin.
Itselläni on ollut Volkswagen 1.2 TDI Polo Bluemotion (vm.2011) ajossa ja nyt sillä on kilometreja tullut n. 14 000 km. Muutamia reissuja olen pääsyt sillä vetämään motarilla 120 km/h (mittarissa 127 km/h) Helsinki-Turku väliä vakionopeuden säädintä käyttäen. Itselläni kulutus on pyörinyt ajotietokoneen mukaan 4,7 - 5,2 l/100km välillä. Suurin kulutuslukema 5,2 on ajettu tänä keväänä nastarenkailla juuri kesärajoitusten voimaantulon jälkeen. Silloin lämpötila oli muistaakseni 5 asteen tietämillä ja tuulta piisasi. Tien pinta oli myös kostea ja tankissa talvidieseliä. Olen kirjannut tankkaus.comiin kulutustietoja ja ajotietokoneen virhemarginaali on ollut pahimmillaan +- 0,3 l/100km. Kovin suurelta siis vaikuttaa tuon lehden ilmoittama 16,7 km/l = 6 l/100km 1.2 polo bluemotionille.
Tosin en ole itse vielä kokeillut mittailla keskikulutuksia 130 km/h vauhdeissa, kun en ole sitä Suomen teillä kovin tarpeelliseksi kokenut. Ilmanvastuksen vaikutuksen kasvaessa jo hyvinkin suureksi noissa nopeuksissa nousu voi hyvinkin tulla melkein litra/100km lisää, mene ja tiedä. Ehkä pitää joskus kokeilla...
Sen verran vielä pitää mainita että ei pikkuauton aerodynamiikka ole automaattisesti huono, Bluemotion Pololla se on erään lähteen mukaan 0,307 (http://www.carinf.com/en/a3b0424157.html). Etua isompiin autoihin tulee jo huomattavasti pienemmästä otsapinta-alasta.
Renkaissa minulla ovat nyt lievät ylipaineet, 2,9 edessä ja 2,8 bar takana, Volkkarin suositus minimikuormalla on 2,6/2,4.
käytännön maantieajossa start&stop-järjestelmästä on kyllä hyötyä, moottorin sammumista ei tapahdu, mutta nopeuden vaihteluissa esim 100 --> 80 km/h moisiin liittyvä älykäs laturi tuuppaa moottorijarrutuksissa energiaa akkuun ja pitää laturia pois päältä jonkin aikaa. talvella bemu tuuppaa laturilla ihan reippaasti sähköä moottorin, lasien, penkin yms lämmitysvastuksille. akku ei oikein jaksa ottaa kylmänä latausta vastaan. kokonaisuuden kannalta varmaankin olisi energiatehokkaampaa tehdä lämpö jollain webastolla, mutta lämmintä piisaa noinkin eikä tule katkua.
oikeassa motariajossa monissa autoissa tulee reippaasti pienemmät kulutukset kuin tasaisen nopeuden tasamaa-ajossa. ylämäissä moottorin kuormitus kasvaa ja hyötysuhde paranee, alamäissä sitten taas kulutus laskee kun painovoima tuottaa tehoa. vaikka hyötysuhde onkin tuolloin huono, niin moottorin tehontuotto on pieni joten tehontuotto painottuu parempaan hyötysuhteeseen.
usein taloudellisin ajotapa olisi pitää vauhtia yllä juuri ja juuri, lievässä ylämäessä antaa vauhdin hiipua ja sitten kovemmalla kuormituksella, eli paremmalla hyötysuhteella, ottaa vauhti takaisin. ei toimi näin kaikissa autoissa, mutta usein kevyt vedätyskiihdytys ei ole taloudellisin tapa. asiaa on puitu esim https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t5953 ketjussa
käytännön maantieajossa start&stop-järjestelmästä on kyllä hyötyä, moottorin sammumista ei tapahdu, mutta nopeuden vaihteluissa esim 100 --> 80 km/h moisiin liittyvä älykäs laturi tuuppaa moottorijarrutuksissa energiaa akkuun ja pitää laturia pois päältä jonkin aikaa.
Jos ihan tarkkoja ollaan, tuo ei ole start&stop-järjestelmän ansiota, vaan älykkään laturin ohjauksen. Fiksu systeemi, pitäisi olla joka autossa. Jos kerran sitä jarrutusenergiaa on ilmaiseksi saatavissa, niin kannattaahan se ottaa talteen.
oikeassa motariajossa monissa autoissa tulee reippaasti pienemmät kulutukset kuin tasaisen nopeuden tasamaa-ajossa. ylämäissä moottorin kuormitus kasvaa ja hyötysuhde paranee, alamäissä sitten taas kulutus laskee kun painovoima tuottaa tehoa. vaikka hyötysuhde onkin tuolloin huono, niin moottorin tehontuotto on pieni joten tehontuotto painottuu parempaan hyötysuhteeseen.
Näin voisi olla, ja vanhemmilla bensakoneilla jopa joskus onkin. Sen sijaan uudemmilla moottoreilla tuppaa tuo hyötysuhdekäyrästö menevän sillä tavalla, että kohtuullisessa vaihteluvälissä olevilla kuormitusmuutoksilla ei ole kovin paljon vaikutusta kulutukseen. Jos nopeus alkaa heitellä kovin paljon, ilmanvastuksen heilunnat tuhoavat mahdolliset hyödyt (tunti 80 km/h ja tunti 100 km/h vie autoa yhtä paljon eteenpäin kuin kaksi tuntia 90 km/h, mutta ensimmäisessä tapauksessa kokonaisvastus on suurempi).
Parhaat pihistelytavat ovat jossain määrin autokohtaisia, mutta vanhat opit eivät ole enää nykyään niin tehokkaita kuin mitä ne olivat aikanaan. Pelkkä parhaan hyötysuhteen pisteen etsiminen ei tuota kokonaisuudessa parasta tulosta.
Itselläni on ollut Volkswagen 1.2 TDI Polo Bluemotion (vm.2011) ajossa ja nyt sillä on kilometreja tullut n. 14 000 km. Muutamia reissuja olen pääsyt sillä vetämään motarilla 120 km/h (mittarissa 127 km/h) Helsinki-Turku väliä vakionopeuden säädintä käyttäen. Itselläni kulutus on pyörinyt ajotietokoneen mukaan 4,7 - 5,2 l/100km välillä.
Kaikki yksittäismittaukset ovat kovin herkkiä ulkoisille tekijöille. Ihan jo pelkkä ilman tiheyden muutos nolla-asteisesta korkeapaineesta kaksikymmenasteiseen matalapaineeseen on tuollainen 13 %, eivätkä nuo ole mitään ääriolosuhteita. Tämä ilman tiheyden muutos näkyy suoraan ilmanvastuksesta, joka noissa nopeuksissa on noin 3/4 kulkuvastuksista. Toisin sanoen jo keväisissä oloissa pelkkä lämpötila ja ilmanpaine voi heittää puoli litraa kulutusta.
Sitten jos tuohon otetaan vielä tuuli mukaan, niin sieltä saa helposti plusmiinus puoli litraa tai litrankin. Ajotietokone voi näyttää keskimäärin oikein mutta yksittäistilanteissa kovinkin optimistisesti, jne.
Nopeuden nosto 120 km/h -> 130 km/h nostaa ilmanvastusta 17 % eli kulkuvastusta tuollaisen 12 %, taas menee puoli litraa enemmän pihilläkin autolla. Helsinki ja Turku ovat samalla tasolla, mutta Lahdesta Helsinkiin pitäisikin mennä alamäen vuoksi pari desiä vähemmän kuin toiseen suuntaan.
Nämä huomioiden en näe mitään ristiriitaa omien havaintojesi ja autolehden tulosten kanssa. Epävarmuustekijät ovat suuria, ja siksi normimittaukset tehdään dynamometrilla.
Ja ehkä tarinan suurin opetus on se, että lukemista lähtee litra pois, jos malttaa pudottaa nopeuden 110 km/h:iin.
onkos muuten tuota 320 ede eli joku efficient dynamics edition? ajettu testissä 120km/h kulutusta? taitaisi kärkisija vaihtua ainakin kesädieselillä ajeltuna.
edit: eikun perhana tuohan se olikin testissä, talvikiisselillä vain. omalla kulutusmittarillaan kulki alle viidellä litralla 125 km/h kun oli koeajossa, ilmastointi päällä vielä. eli joko on hyvin optimistinen kulutusmittari tai sitten on ollut hiukkassuodattimen poltto-operaatio päällä. se kun on aika huomaamaton, paitsi että polttoaineenkulutus nousee noin litralla kuormituksen aikana ja jälkeen. tm 9/2012
tuulilasissa testasivat talvella nastarenkailla uuden "normi" 320da:n, siis josta puuttuu muutama aerodynamiikkakikka, on hieman korkeampi ja välitys on lyhyempi. kylmemmällä säällä vielä, ja 5,5 oli 120 km/h kulutus. eli luultavasti tosiaan tulos on hiukkaspoltto päällä. tai mahdollisesti akkulaturi oli erittäin kovalla teholla päällä, mikä kyllä on epätodennäköistä, sillä jos auton kiihdyttää 120km/h vauhtiin, niin moottori lienee lämmenyt ja lämmitin tippuu pois.
Skoda Octavia Greenline teki hyvän tuloksen uusimman TM:n kulutustestissä. 5,0l/100km 120km/h vauhdissa. Taitaa olla paras tulos tällä hetkellä myynnissä olevista malleista.
Skoda Octavia Greenline teki hyvän tuloksen uusimman TM:n kulutustestissä. 5,0l/100km 120km/h vauhdissa. Taitaa olla paras tulos tällä hetkellä myynnissä olevista malleista.
Todella hieno suoritus. Kyllä kelpaa ajella. En tiedä mikä ilmanvastus, mutta jossain tehty oikein.
Skoda Octavia Greenline teki hyvän tuloksen uusimman TM:n kulutustestissä. 5,0l/100km 120km/h vauhdissa. Taitaa olla paras tulos tällä hetkellä myynnissä olevista malleista.
Hyvä tulos se on, mutta ei pienin. Tässä pienempiä lukemia tasaisella 120 km/h nopeudella.
15 vuotta sitten Passat kulutti lähes 10% vähemmän. Se oli kova tulos! Niinikään saman aikakauden 320d kulutti 5% vähemmän kuin uusi.
Ainakin "Autojenmelu_kulutus_TM_Penteles" listalta löytyy tämmöisiä:
Audi A2 1,2TDI 4.3 l/100km @ 120km/h
Ford Focus 1,6 TDCi 5.5 l/100km @ 120km/h
Volvo V50 1,6D DRIVe 5.7 l/100km @ 120km/h
VW Passat 2,0 TDI BlueMotion 5.8 l/100km @ 120km/h
BMW 320d Business 5.9 l/100km @ 120km/h
Listan kärkipää painottuu voimakkaasti kesään. Olosuhteilla on merkittävä vaikutus kun kärkisijoja jaetaan.
Uusi 320d sijoittui varsin korkealle luovasti nimetyn italialaisen lehden TOP 50 listalla. Kyseessä on siis lehti nimeltään auto ja 130 km/h motarikulutus. Laiskuuttani en ainakaan vielä viitsinyt kopioida pidemmälle listaa tai listata kaupunkikulutuksia.
Le top 17 in autostrada:
km/l malli
--------------------------------
17,6 Volkswagen Polo 1.6 TDI
16,7 Volkswagen Polo 1.2 TDI Bluemotion
16,6 BMW 320d
16,6 Volkswagen Golf Cabrio 1.6 TDI
16,4 Renault Clio 1.5 dCi 5p
16,3 Mercedes C 250 CDI Coupe
16,3 Lexus CT 200h Hybrid
16,2 Toyota Prius 1.8 HSD Hybrid
16,0 Fiat 500 1.3 Mjt
15,9 Citroen C1 1.0 5p
15,9 Nissan Pixo 1.0 5p
15,8 Honda Insight Hybrid
15,8 BMW 120d
15,7 Daihatsu Cuore 1.0
15,6 Fiat 500C 1.3 Mjt
15,6 Suzuki Alto 1.0
15,6 Peugeot 107 1.4 HDI 5p
Hauskinta tossa viimeisessä on että bluemotion polo häviää isommalle perusmalille.
Raitzi:
Voisin veikata, että selitys tähän löytyy välityksistä. Kaupungissa pienempi moottori oli vuorostaan taloudellisempi paljon suuremmalla erolla.
Yllättävintä tuossa viimeisessä listassa on se, että Prius ja CT 200h pärjäävät noin hyvin. Tasainen 130 km:n nopeus tasamaalla ei ole millään tavalla noille hybrideille sitä "ominta aluetta" taloudellisuuden suhteen.
LMJ:
Yllättävyyttä lisää vielä bensiinin dieseliä matalampi energiasisältö. Jos kulutus käännetään polttoaineen energiankulutukseksi tai päästöiksi, niin Toyotan hybridikaksikko olisi listan kärjessä (niiden suoritus vastaa sitä, että dieselillä pääsisi noin 18,5 kilometriä litralla).
Näihin autolehtien vertailuihin kannattaa kuitenkin suhtautua aika lailla suolan kera, mittauksessa on helppo tehdä kymmenen prosentin virhe suuntaan tai toiseen. Suomalaisissa mittauksissa pelkkä lämpötilan ja ilmanpaineen vaihtelu tekevät monen desin eroja autojen välille, saman tekee pieni muutos tuulissa.
Italialaisten listassa on muutakin huomiotaherättävää. Siellä on joitakin bensakäyttöisiä pikkuautoja hyvissä asemissa. Se tuntuu sikäli vähän hassulta, että yleensä pikkuautojen aerodynamiikka on huonolla tolalla, minkä pitäisi juuri tällä listalla näkyä.
Summa summarum on kuitenkin se, että eipä noiden hyvien dieseleiden välillä isoja eroja ole moottoritienopeuksien kulutuksissa. Ainoa poikkeus on pieni, kevyt ja aerodynaaminen Audi A2, joka ihan oikeastikin on omaa luokkaansa.
Raitzi:
Minusta tuo ei ole mitenkään yllättävää. Kysymys on kuitenkin nopeudesta 130, mikä ei varmasti ole optimialue bluemotion-mallille. Kokonaisuus kulutuksissa kuitenkin ratkaisee, ei jokin tietty nopeusalue. Tuossakin listassa on useita autoja, joiden kokonaiskulutus ei ole kovin alhainen. Esim. C250 CDI vie kokonaisuutena aika paljon enemmän kuin Polo bluemotion tai Lexus CT 200.
Minusta taas on hyvinkin yllättävää. 130km/h nopeudessa ei miltään autolta pitäisi vielä loppua välitykset kesken ja 1.2tdi:n pitäisi olla suuremmalla kuormalla-->parempi hyötysuhde. Lisäksi onkohan bluemotion mallissa eco virityksiä (alhaisempi maavara, renkaat...) Tuskin välityksissä on kovinkaan suurta eroa. Ehkä ero enemmänkin johtuu muista tekijöistä (sää, sade, tuuli..).
Eipä niiden välitysten sen kummemmin tarvitse loppua. Pienemmässä koneessa on niin paljon vähemmän vääntöä, että uskon vitosen olevan selvästi lyhyempi, jotta meno ei tuntuisi liian voimattomalta. Isompi moottori taasen vääntää paljon vahvemmin ja voi siten käyttää myös pidempää välitystä. Ja kuten sanottua, kriittinen suhtautuminen on aina paikallaan.
Kiitos lisätiedoista. Löytyykö 2000 luvulta pienempiä lukuja? Miksi kulutukset ovat nousseet? Onko syynä hiukkasuodattimet/katalysaattorit vai/ja lisääntynyt paino turvavarusteiden ja äänieristyksen vuoksi? Aika heikkoa, jos reilussa kymmennessä vuodessa ei olla saatu maantiekulutusta pienemmäksi!
Suurempi paino ja otsapinta-ala lienee suurimmat vaikuttimet.
Haasteita ovat asettaneet esimerkiksi autojen, renkaiden leveyden ja massan kasvaminen sekä suorituskyvyn parantuminen. Samoin päästövaatimukset tiukkenevat koko ajan.
1990-luvulla tuskin oli ilmastointia. Sillä on suuri merkitys, jopa 10 % noissa lukemissa. Ylipäänsä normikulutusten pienentyessä säätilalla alkaa olla yhä suurempi merkitys.
Rengaskoko on lähes samaa suuruusluokkaa oleva juttu niin kuin yllä todettu.
Mitähän mahtaa olla autojen elektroniikan/lisäavarusteiden kulutus?
Tuo että autot kuluttaisi noin paljon 130 nopeudessa ei pidä millään paikkaansa.
Kyseenalaistaisin kaikilta osin nykyisten ja 20 vuotta vanhojen mittausten vertailukelpoisuuden.
Muuten mitä kulutukseen tulee niin isoilla tehoilla normikulutus on pieni mut sitten käytännössä ... kun niitä tehoja tulee kuitenkin käytettyä sitten se kulutus on ihan eri juttu.
Nunchaku:
No "ei ole" 2000 luvullakaan
päästövaatimukset ainakin osaltaan vaikuttavat, 90-luvulla dieselit pitivät varsin kuuluvaa raksutusta, nykyiselläänhän ääni on jopa pienempi kuin monissa 90-luvun bensakoneissa. typen oksideita, ns termistä NOxia muodostuu kuumissa lämpötiloissa, erityisesti kuumissa pisteissä, joten niitä vältetään ahkerasti.
nykyisellään puristussuhteita on tiputettu noin 20 paikkeilta 16 hujakoille, maztoissahan oli jo 14 puristussuhde. samalla poltoaine annostellaan monessa erässä, jolloin aika moni erä menee epäoptimaaliseen aikaan sylinteriin. termisesti paras olisi korkea puristussuhde ja kaikki oikea-aikaisesti, mutta nykyään yritetään rajoittaa maksimilämpöä, joten poksautellaan pienemmissä pamauksissa jolloin raksutuskin pienenee samalla.
jos typen oksideita tulevaisuudessa poistellaan ammoniakin avulla niin saas nähdä lähteekö puristussuhteet taas kasvu-uralle.
Kyllä ne tasanopeuksien kulutusmittaukset ovat ihan vertailukelpoisia 90-luvulta tähän päivään. Ilmastointi ei ole testissä päällä. Dieseleissä nykyisin oleva hiukkassuodatin nostaa kulutusta aina polttosyklin aikana ja reilusti, mutta sitä ei juuri mittauksen aikana saa tapahtua tai mittaus joudutaan uusimaan.
Pientä virhettä mittauksiin aiheuttavat mm. seuraavat:
- Onko testiautossa hyvin vai huonosti rullaavat renkaat.Ero jopa 0,3 l/100km
- Lämmin vai kylmä sää. Kaikki renkaat rullaavat nimittäin paremmin mitä kuumempi on. Ero jopa 0,2 l/100 km
- Onko testiauton moottorissa uutuuden kankeutta. Useimmissa autoissa ei tätä ole uutenakaan, mutta joissain on. Vaikutus jopa 0,4 l/100km.
Kokonaiskuva on kuitenkin se, että viimeisen 15-vuoden aikana kulutusrintamalla ei ole tapahtunut juurikaan mitään edistystä. Syitä siihen on:
- Autojen koko on kasvanut ja turvallisuus parantunut, mikä on nostanut reilusti painoa.
- Moottorien tehoa on saatu nostettua selvästi, mutta kulutusta ei ole juurikaan saatu laskemaan.
- Ilmanvastusrintamalla mitään kehitystä ei ole tapahtunut.
- Renkaiden leveys on kasvanut reilusti ja nopeusluokka noussut.
2000-luvun alussa Audi A2 oli todellakin edellä aikaansa. Samanlainen auto ja parempikin voitaisiin synnyttää uudelleen milloin tahansa. Se ei kuitenkaan saisi viittä tähteä törmäyskokeessa, siinä ei olisi näyttäviä vanteita/leveitä renkaita eikä tehokasta moottoria. Joitakin mukavuus- tai turvallisuusvarusteita ei ehkä olisi tarjolla edes lisävarusteena. Sellaista autoa ei ole myynnissä, koska kuluttajat eivät sellaista halua ostaa. Lähimmäksi sitä pääsevät Toyota Prius ja pikkuautojen ekomallit.
Ja sitten vielä: Nykyään palvotaan alhaista hiilidioksidilukemaa eli CO-lukemaa. Se saadaan alas EU-kulutusmittauksessa lisäämällä autoon start/stop sekä jarrutusenergian talteenotto. Suomalaisissa todellisissa käyttöolosuhteissa niistä ei ole käytännössä mitään hyötyä. Ilmoitetut normilukemat ovat täyttä utopiaa useissa autoissa nykyään.
Itse ajalen lähinnä maantieajoa ja siihen käyttöön 15 v. vanha VW Passat 1,9 TDI olisi edelleen loistovehje jos niitä saisi vielä uusina. Ei nykymalli ole mielestäni ainakaan parempi. Sähköinen käsijarru ja elektroninen virta-avain my ass. Ajelen muuten Passatilla vm 08.
NHB:
NHB, mikä lehti on kyseessä ja löytyykö tätä sähköisessä muodossa esim. joltain nettisivulta? Kiinnostaisi perehtyä juttuun hieman tarkemminkin.
Itselläni on ollut Volkswagen 1.2 TDI Polo Bluemotion (vm.2011) ajossa ja nyt sillä on kilometreja tullut n. 14 000 km. Muutamia reissuja olen pääsyt sillä vetämään motarilla 120 km/h (mittarissa 127 km/h) Helsinki-Turku väliä vakionopeuden säädintä käyttäen. Itselläni kulutus on pyörinyt ajotietokoneen mukaan 4,7 - 5,2 l/100km välillä. Suurin kulutuslukema 5,2 on ajettu tänä keväänä nastarenkailla juuri kesärajoitusten voimaantulon jälkeen. Silloin lämpötila oli muistaakseni 5 asteen tietämillä ja tuulta piisasi. Tien pinta oli myös kostea ja tankissa talvidieseliä. Olen kirjannut tankkaus.comiin kulutustietoja ja ajotietokoneen virhemarginaali on ollut pahimmillaan +- 0,3 l/100km. Kovin suurelta siis vaikuttaa tuon lehden ilmoittama 16,7 km/l = 6 l/100km 1.2 polo bluemotionille.
Tosin en ole itse vielä kokeillut mittailla keskikulutuksia 130 km/h vauhdeissa, kun en ole sitä Suomen teillä kovin tarpeelliseksi kokenut. Ilmanvastuksen vaikutuksen kasvaessa jo hyvinkin suureksi noissa nopeuksissa nousu voi hyvinkin tulla melkein litra/100km lisää, mene ja tiedä. Ehkä pitää joskus kokeilla...
Sen verran vielä pitää mainita että ei pikkuauton aerodynamiikka ole automaattisesti huono, Bluemotion Pololla se on erään lähteen mukaan 0,307 (http://www.carinf.com/en/a3b0424157.html). Etua isompiin autoihin tulee jo huomattavasti pienemmästä otsapinta-alasta.
Renkaissa minulla ovat nyt lievät ylipaineet, 2,9 edessä ja 2,8 bar takana, Volkkarin suositus minimikuormalla on 2,6/2,4.
auto, toukokuun lehti. Näkyy tuolla olevan joku iPad-versiokin. http://www.auto.it/
käytännön maantieajossa start&stop-järjestelmästä on kyllä hyötyä, moottorin sammumista ei tapahdu, mutta nopeuden vaihteluissa esim 100 --> 80 km/h moisiin liittyvä älykäs laturi tuuppaa moottorijarrutuksissa energiaa akkuun ja pitää laturia pois päältä jonkin aikaa. talvella bemu tuuppaa laturilla ihan reippaasti sähköä moottorin, lasien, penkin yms lämmitysvastuksille. akku ei oikein jaksa ottaa kylmänä latausta vastaan. kokonaisuuden kannalta varmaankin olisi energiatehokkaampaa tehdä lämpö jollain webastolla, mutta lämmintä piisaa noinkin eikä tule katkua.
oikeassa motariajossa monissa autoissa tulee reippaasti pienemmät kulutukset kuin tasaisen nopeuden tasamaa-ajossa. ylämäissä moottorin kuormitus kasvaa ja hyötysuhde paranee, alamäissä sitten taas kulutus laskee kun painovoima tuottaa tehoa. vaikka hyötysuhde onkin tuolloin huono, niin moottorin tehontuotto on pieni joten tehontuotto painottuu parempaan hyötysuhteeseen.
usein taloudellisin ajotapa olisi pitää vauhtia yllä juuri ja juuri, lievässä ylämäessä antaa vauhdin hiipua ja sitten kovemmalla kuormituksella, eli paremmalla hyötysuhteella, ottaa vauhti takaisin. ei toimi näin kaikissa autoissa, mutta usein kevyt vedätyskiihdytys ei ole taloudellisin tapa. asiaa on puitu esim https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t5953 ketjussa
surffari:
Jos ihan tarkkoja ollaan, tuo ei ole start&stop-järjestelmän ansiota, vaan älykkään laturin ohjauksen. Fiksu systeemi, pitäisi olla joka autossa. Jos kerran sitä jarrutusenergiaa on ilmaiseksi saatavissa, niin kannattaahan se ottaa talteen.
Näin voisi olla, ja vanhemmilla bensakoneilla jopa joskus onkin. Sen sijaan uudemmilla moottoreilla tuppaa tuo hyötysuhdekäyrästö menevän sillä tavalla, että kohtuullisessa vaihteluvälissä olevilla kuormitusmuutoksilla ei ole kovin paljon vaikutusta kulutukseen. Jos nopeus alkaa heitellä kovin paljon, ilmanvastuksen heilunnat tuhoavat mahdolliset hyödyt (tunti 80 km/h ja tunti 100 km/h vie autoa yhtä paljon eteenpäin kuin kaksi tuntia 90 km/h, mutta ensimmäisessä tapauksessa kokonaisvastus on suurempi).
Parhaat pihistelytavat ovat jossain määrin autokohtaisia, mutta vanhat opit eivät ole enää nykyään niin tehokkaita kuin mitä ne olivat aikanaan. Pelkkä parhaan hyötysuhteen pisteen etsiminen ei tuota kokonaisuudessa parasta tulosta.
Foxit:
Kaikki yksittäismittaukset ovat kovin herkkiä ulkoisille tekijöille. Ihan jo pelkkä ilman tiheyden muutos nolla-asteisesta korkeapaineesta kaksikymmenasteiseen matalapaineeseen on tuollainen 13 %, eivätkä nuo ole mitään ääriolosuhteita. Tämä ilman tiheyden muutos näkyy suoraan ilmanvastuksesta, joka noissa nopeuksissa on noin 3/4 kulkuvastuksista. Toisin sanoen jo keväisissä oloissa pelkkä lämpötila ja ilmanpaine voi heittää puoli litraa kulutusta.
Sitten jos tuohon otetaan vielä tuuli mukaan, niin sieltä saa helposti plusmiinus puoli litraa tai litrankin. Ajotietokone voi näyttää keskimäärin oikein mutta yksittäistilanteissa kovinkin optimistisesti, jne.
Nopeuden nosto 120 km/h -> 130 km/h nostaa ilmanvastusta 17 % eli kulkuvastusta tuollaisen 12 %, taas menee puoli litraa enemmän pihilläkin autolla. Helsinki ja Turku ovat samalla tasolla, mutta Lahdesta Helsinkiin pitäisikin mennä alamäen vuoksi pari desiä vähemmän kuin toiseen suuntaan.
Nämä huomioiden en näe mitään ristiriitaa omien havaintojesi ja autolehden tulosten kanssa. Epävarmuustekijät ovat suuria, ja siksi normimittaukset tehdään dynamometrilla.
Ja ehkä tarinan suurin opetus on se, että lukemista lähtee litra pois, jos malttaa pudottaa nopeuden 110 km/h:iin.
onkos muuten tuota 320 ede eli joku efficient dynamics edition? ajettu testissä 120km/h kulutusta? taitaisi kärkisija vaihtua ainakin kesädieselillä ajeltuna.
edit: eikun perhana tuohan se olikin testissä, talvikiisselillä vain. omalla kulutusmittarillaan kulki alle viidellä litralla 125 km/h kun oli koeajossa, ilmastointi päällä vielä. eli joko on hyvin optimistinen kulutusmittari tai sitten on ollut hiukkassuodattimen poltto-operaatio päällä. se kun on aika huomaamaton, paitsi että polttoaineenkulutus nousee noin litralla kuormituksen aikana ja jälkeen. tm 9/2012
tuulilasissa testasivat talvella nastarenkailla uuden "normi" 320da:n, siis josta puuttuu muutama aerodynamiikkakikka, on hieman korkeampi ja välitys on lyhyempi. kylmemmällä säällä vielä, ja 5,5 oli 120 km/h kulutus. eli luultavasti tosiaan tulos on hiukkaspoltto päällä. tai mahdollisesti akkulaturi oli erittäin kovalla teholla päällä, mikä kyllä on epätodennäköistä, sillä jos auton kiihdyttää 120km/h vauhtiin, niin moottori lienee lämmenyt ja lämmitin tippuu pois.
Skoda Octavia Greenline teki hyvän tuloksen uusimman TM:n kulutustestissä. 5,0l/100km 120km/h vauhdissa. Taitaa olla paras tulos tällä hetkellä myynnissä olevista malleista.
Fabio:
Todella hieno suoritus. Kyllä kelpaa ajella. En tiedä mikä ilmanvastus, mutta jossain tehty oikein.
Fabio:
Näin on, ainakin TM:n
>> testaamista <<
Saas nähdä kuinka vähällä kulkee uusi 116d A,
joka minulle on tulossa reilun kuukauden päästä.
Ei taida olla mitattua tietoa tästä(?)
Engineeri:
Sijalla 28 tuolla listallani. Tosin manuaalivaihteisena.