Kummastuttaa miten hitaasti autot lähtevät liikkeelle liikennevaloista. Luminen pinta saa monet linkutusmoodiin. Autot lähtevät uskomattoman hitaasti liikkeelle näillä lumipyryillä. Hitaat lähdöt ruuhkauttavat liikennettä. Sen ymmärrän, että on viisasta saapua aikaisin jarrutellen valoihin ja pitää etäisyyttä, mutta turvallisuus ei heikkene ripeästä kiihdyttämisestä kohti sallittua nopeutta.
Useimmilla on ESP tai ainakin vetoluiston esto, niin ripeämpi lähteminen ei ole taidostakaan kiinni. Toiseksi pidon puutteestakaan tämä ei viime päivien lumipyryn aikana ole kiinni. Autoni renkaista on jo nastat lähteneet ajat sitten, joten renkaat eivät edusta edes normaalia kuluneisuutta. Pääsin (testimielessä
kiihdyttämään ensimmäisenä valoista hakamäentielle (idän suunnasta), niin eroa kertyi seuraavaan useampi sata metriä (n.500m) 1.5km matkalla. Kokeilkaapa kuinka paljon ripeämpiä lähtöjä oikeasti voi tehdä. Mikään pakko ei ole lamaantua lumipyrystä.
nimimerkillä +30min lisää aikaa työmatkaansa käyttävä autoilija (n.10km).
Joskus on joutunut ostamaan keväällä uuden talvirenkaan puhjenneen tilalle. Panen aina (turvallisuusohjeiden vastaisesti) uudet/parhaat renkaat eteen, koska ne siellä kuluvat nopeimmin. Kun uudella nastarenkaalla on kiihdyttänyt liikennevaloista, muut autot ovat jääneet kuin seisomaan. Harvan auton etupyörissä nimittäin on uusia nastarenkaita maaliskuussa. Renkaan vaikutus on siis hyvin suuri. Jo varsin lyhyen ajon jälkeen terävin pito on mennyt, eikä auto ole enää niin terävästi lähtenyt liikkeelle.
Kiihdytysten erot voivat siis osittain johtua renkaiden eroista. Mutta yhtä suuri syy on luultavasti se, että useimmat autoilijat muutenkin hidastelevat.
(Tämä nyt ei ollut mitään purnausta.)
Talvella kiihdyttäminen hitaammin kuin pidon puolesta olisi mahdollista, johtuu luultavasti myös muusta ajamiseen liittyvästä ennakoitavuudesta. Kun valoista lähdetään etenkin työmatkaliikenteessä, on jono yleensä pitkä. Valoissa autot seisoo 1-2 metrin välein. Kun jono lähtee liikkeelle, tarvitaan huomattavasti suuremmat turvavälit. Kaupunkinopeuksissa esim. 2 sekuntia tarkoittaa n. 17-22 m. Jos liukkaalla kelillä kasvatetaan turvaväliä 3 sekuntiin, venyy etäisyys jo 25-33 metriin. Ja liukkaallahan kukaan tuskin kyseenalaistaa tarvetta etäisyyden pidentämiselle.
Jos jonossa on vaikka 20 autoa, pidentää etäisyyden kasvattaminen jonon pituutta 190 m. Kun tuo sijoitetaan kaupunkialueelle, jonossa (etenkin sen perällä ) vaikutus jo tuntuu ajonopeudessa. Koska turvaväliä lähdetään liikkeellelähdön hetkellä kasvattamaan 1-2 metristä esim. 20-30 metriin, tarkoittaa se yksinkertaisesti sitä, että mitä taaempana jonossa ollaan, sitä hitaammin vauhtia saadaan kasvatettua.
Suurin syy tuohon on "kesärenkaiden" käyttö talvella, siis luotetaan pelkkään kitkaan!
Välit venyvät, sillä liikkeelle lähtö on hitaampaa. Tavallaan kyllä hitaalla liikkeellelähdöllä pitäisi pystyä ajamaan pienemmin välein, mutta kun seuraava alkaa sudittelemaan vasta kun edellinen on jo päässyt liikkeelle. Hyvä keino omalta osalta estää pidemmän välin muodostuminen eteen liikkeelle lähdössä on jättää pysähtyessä riittävä väli, jolloin liikkeellelähtö voidaan turvallisesti tehdä edessäolijan kanssa samanaikaisesti, ja viive jää pois. Jos kuudentena jonossa ollessa saa odottaa yli kuusi sekuntia että pääsee liikkeelle, on jossain mätää. Harmillisen usein se mätä on ihan siellä jonon keulassa. Joku hidastelija pysähtyi jo keltaisilla, ja sitten kun pitäisi lähteä liikkeelle, taas kestää.
drive:
Eikös keltaisilla kuulukin pysähtyä?
Herbert:
Ennen punaista on joko pysähdyttävä tai ajettava risteykseen. Nämä hidastelijat pelkäävät punaista niin, että alkavat hidastamaan jo ennen keltaista, vaikka muutenkin ajavat aika hitaasti. Ja sitten kun vaihtuu keltainen, niin pari metriä ennen tolppaa tekevät äkkijarrutuksen.
Voit toki kaivaa jostain pykälän, että keltaisen vaihduttua on jarrutettava eikä saa enää ajaa risteykseen vaikka ehtisikin ennen punaista, mutta tiettyjen sääntöjen tiukkapipoinen noudattaminen on älytöntä poliisin palvontaa, eikä siihen pysty kuin tilannetajun hukanneet suomalaiset.
Sinunlaistesi keltaista päin ajavien itsekeskeisten neropattien takia saa sitten esimerkiksi Porkkalankadulta kääntyä Mechelininkadulle sydän pamppaillen. Noissa valoissa ei ole turvamarginaalia juuri ollenkaan, joten jos keltaisilla lähtee liukkailla ylittämään, niin vastakkaisesta suunnasta palaa jo auttamatta vihreä valo. Itsekin olisin useammin kuin kerran pamauttanut tuossa jonkun kylkeen vihreillä valoilla jos en olisi tarkkana ollut. Ja voit olla varma, että töötti soi. Menepä joskus tarkkailemaan sitä risteystä ja tule sitten paasaamaan keltaisia päin ajosta.
Tai melkein toivon, että ajat siinä jonkun alle niin että saat peltivauriot autoosi. Opitpahan jotakin.
drive:
En ymmärrä miten sääntöjen noudattaminen poliisiin pitää mitenkään liittyä. Selittäisitkö.
Ajettavia valoja ovat vihreä, keltainen ja aivan tuore punainen.
Style66:
Kokeile joskus polkupyörää. Tuolainen matka pitäisi sillä sujua helposti alle puoleen tuntiin.
Antaako vihreä valo päälleajo-oikeuden vai oikeuden torvisoittokunnan jäsenyyteen?
Nyky-yhteiskunnassa ihmiset joutuvat nielemään (keksiköön lukija tähän sopivan sanan):aa niin työpakoilla kuin muuallakin. Vastaan ei ole varaa sanoa, vaikka mieli tekisi. Patoutumat puretaan jossakin vaarattomassa paikassa kuten baarin pöydässä tai internet-foorumilla tai auton kuskin penkillä. Erityisesti auto on kaikkein mitättömimpien surkimusten keino purkaa pahaa oloaan ja kaunojaan, koska baarissa voi saada turpaansa ja netistä voi tulla mörkö lankoja pitkin ja sanoa, että "pöö". Auton turvallisten peltikuorien suojasta sen sijaan voi lähettää vihaiset äänimerkki- ja häikäisyterveiset toiselle autoilijalle tai jalankulkijalle tai pyöräilijälle, eikä tämä toinen voi tehdä yhtään mitään. Hän ei voi edes vastata kritiikkiin, koska autoissa ei ole äänimerkkiä ja kirkkaita häikäisyvaloja sivuilla ja takana. Jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä niitä ei ole lainkaan.
Asiasta ei ole luultavasti tehty tutkimusta, mutta arvioni on, että kärkäs torvensoittaja ja valojen vilkuttelija on autonsa ulkopuolella surkea pelkuri, joka ei uskalla mennä haukkumaan kadulla tai kaupassa tai muuallakaan päin naamaa ihmisiä, jotka hänen mielestään tekevät jonkin virheen: Ostoskärry tiellä hyllyjen välissä, liian hidas maksaminen kaupan kassalla. Mahdollisuuksia ärhentelyyn olisi loputtomiin. Ihmiset odottavat minuuttitolkulla erilaisissa hidastavissa tilanteissa sanomatta sanaakaan protestiksi. Mutta autoa ajettaessa kahden sekunnin viivästys saa jo kiihkeimpien torvet soimaan.
Joskus ei edes torven soittelu riitä. Jotkut sentään uskaltavat sanoa asiat päin naamaakin.
https://www.youtube.com/watch?v=-zaac9Jmenk
drive:
Pöljiä lakeja ei saisi säätää ollenkaan, koska noudatettavia ja tarpeettomia lakeja itse poimiessamme tulee välillä väistämättä myös virheitä.
Tuossa yllä meillä on harhaanjohdettu, joka ei ole käsittänyt miksi päin keltaista ajamisen kieltävä laki on tarpeellinen ja noudatettava.
Yhden pisteen vihje:
Päin keltaista ajamisen riski ei ole risteävän tien suunnasta lähestyvä liikenne.
Riittääkö tilannetaju kertomaan mikä se on?
drive:
Kuka kehtaa tunnustaa olevansa niin huono auton käsittelijä ettei keltaisella annetusta varoituksesta huolimatta onnistu pysähtymään edes punaisiin?
Onnettomuustilastoja lukiessani minulle selvisi, että väistämisvelvollisuuden laiminlyönti on liikenteessä toiseksi yleisin ulkopuolisille vahinkoa aiheuttavan kuolemaan johtavan onnettomuuden syntymekanismi.
Tämän minullekin yllättävän havainnon jälkeen muutin joitain vuosia sitten tietoisesti oman ajattelutapani muodosta "vieläkö ehtii" muotoon "ehtiikö pysähtyä".
Rätkätin:
Rätkättimellä näyttää olevan aivan omat liikennesäännöt. Pääopastimen punaisen valon ohittaminen on kiellettyä, olkoot kuinka "tuore" tahansa.
SO2001:
Hienoa kun uskaltaa sanoa päin naamaa? Joopajoo, aineissa tuo kukkakeppi on niinku useimmat vastaavat mouhkaajat, tulee soittamaan suutaan ja läpsimään, ja sitten tippuu ekasta iskusta. Pysyis vaan siellä peltikuorensa sisällä nielemässä loukattua kunniaansa niin olis kaikille parempi.
drive:
Väkivalta ja riehuminen ei ole hienoa (mistä moinen ajatus), mutta valitettavasti sitä esiintyy. Itsekin olen joskus joutunut autosta ulos tulijan rähinän kohteeksi.
Yksi mies hermostui aikoinaan kaistanvaihdostani ja seurasi ensiksi muutaman kilometrin kunnes pysäytti autonsa keskelle katua ja kiilasi minut kahden pysäköidyn auton väliin niin, että en päässyt ajamaan. Sen jälkeen tämä kuljettaja nousi autostaan ja tuli antamaan minulle "henkilökohtaista liikenneopetusta". Tyypin käytös oli sen verran uhkaavaa, että päätin yrittää paeta. Onneksi jalkakäytävä oli tyhjä, joten pääsin ajamaan sitä kautta karkuun. Onnistuin pujahtamaan erään kerrostalon takapihalle ja eksyttämään siten tämän henkilön, joka lähti ajamaan perääni.
Toisella kerralla eräs nuorehko mies (nainen etupenkillä ) teki suunnilleen samalla tavalla eli seurasi muutaman kilometrin ja tuli erään rautatieaseman pihassa antamaan liikenneopetusta. Autonsa hän oli käynyt jättämässä jonnekin kauemmaksi. Tällä kerralla en kuitenkaan istunut autossani vaan seisoin sen vieressä. Niinpä en ottanut opetusta vastaan kiltin oppilaan tavoin vaan erittäin tuhman ja huonotapaisen oppilaan tavoin. Ja tähän opettaja ei ollut varautunut. Niinpä opetustuokio päättyi siihen, että opettaja poistui paikalta. Tässä vaiheessa minulle välähti kauhea ajatus. Pistoolia hakemaan! Lähdin ajamaan rautatieasemalta niin pian kuin pystyin. Näkemättä jäi, olisiko opettaja palannut mukanaan jotain kättä pidempää.
En todellakaan pidä tuollaisista tilanteista, mutta koska en ole täydellinen kuljettaja, niitä väistämättä joskus tapahtuu. En käytännön syistä viitsisi lopettaa kokonaan ajamista ellei ole aivan pakko. Niinpä ajan ja teen virheitä silloin tällöin. Ja virheillä on seurauksensa. Moni muukin tekee virheitä, vaikka useimmat autoilijat tuntuvat pitävän itseään täydellisinä.
Ongelma ei ole ratkaistavissa, koska ihmiset ovat mitä ovat. Hieman parempaan suuntaan kuitenkin mentäisiin, jos ihmiset eivät ottaisi ajamista aivan niin vakavasti kuin he sen ottavat. Tässä asiassa on eroja eri maissa. Suomalainen "rikos, rikos, etsikää syyllinen" - tyyppinen liikennekulttuuri ei salli minkäänlaisia virheitä. Ja paitsi että virheitä ei sallita, niitä pidetään tahallisina ja kaiken lisäksi vielä tekijänsä itsekkyydestä ja ilkeydestä johtuvina. Jokainen toisten tekemä virhe nähdään hyökkäyksenä omia oikeuksia kohtaan, ja sitähän ei näillä kulmilla ole koskaan suvaittu. Tästä seuraa, että maantiet ovat taistelutantereita, jossa kaikki ovat toistensa vihollisia.
En edes viitsi kirjoittaa mikä voisi olla toisenlainen tapa suhtautua asioihin, koska jo pelkkä nykyisestä ajattelusta poikkeava idea saa närkästymistä aikaan. Ainakin muilla foorumeilla on saanut. Liikenne on niin äärimmäisen vakava asia, että siitä ei sovi kirjoittaa kevytmielisesti. Kannattaisi kuitenkin edes vähän löysätä.
Opelixi:
Mitä ihmettä, onko todella?
Rätkätin:
Kyllä se vaan on. Risteystä edeltävää pääopastinta et saa ohittaa punaisella. Keltaiset on laitettu niin pitkiksi, ettei tuon säännön noudattaminen mitään fakiirin taitoja tarvitse rajoitusten mukaan ajamalla.
S2001:n roadrage-aiheeseen voisin palata myöhemmin.
drive:
No hyvä. Aina oppii jotain ... näköjään.
Ohhoh. Kaiken nähdyn jälkeen paljastuukin, että itse Täydellisyys ajelee tyytyväisenä päin punaisia. Tämä vie nyt aika tavalla pohjaa saarnoiltasi ja läksytyksiltäsi.
NHB:
Auttaako, jos teen parannuksen ja pyhän lupauksen, että jos vielä härnään, niin mörkö minut viekööt?
Ei auta. Pyhimystä on mahdoton näytellä sen jälkeen kun sädekehä on kerran rikottu.
NHB:
Eikö auta, jos purukumilla tai erikeepperillä korjailis?
Sädekehästä viis, niitä saa kaupasta uusia, mutta eikö oikeasti kukaan tiedä, miksi päin keltaista ajaminen on vaarallista?
740 GLE:
Yksi arvaus aivoituksestasi on, että keltaista pyörylää päin ajavan reitillä on jossain jo jalankuluvalot vaihtuneet vihreiksi, ja silloin ei voi mennä isoa kovaa.
740 GLE:
Miksi se vaarallista olisi? Jos se on vaarallista, niin sitten samasta yleisestä syystä kuin mikä muu tahansa liikenteessä voi olla vaarallista. Mikäli liikennesääntöjä noudatetaan, niin liikenteen yleisesti ei tulisi olla vaarallista ja tuo on TLL:n ideana.
Keltainen valo on puskurina ennen punaisten vaihtumista, koska punaisia päin ei saa ajaa (näiden uusien oppien mukaan). Keltaisten valojen pituutta on venytetty risteyksissä, joissa nopeudet ovat suurempia. Ideana on pystyä turvallisesti pysäyttämään ilman peräänajovaaraa. Kun lisäksi muistetaan, että "Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta.", niin mitään ongelmia ei pitäisi syntyä.
Vilkkuva keltainen valo varsinkin edellyttää, että "Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta." Ymmärtääkseni tuossa tapauksessa vaarat ovat samat kuin risteysliikenteessä yleensä.
Onko keltaisella valolla jokin erityinen vaara, jota nyt en huomaa?
Tuskin tässä kuitenkaan niin leikkisiä ollaan, että ajetaan päin keltaista näyttävää tolppaa vai ollaanko?
mikahe:
Sellaista risteystä en ole vielä nähnyt eikä sellaista saa ollakaan, missä risteävälle liikenteelle palaa jo vihreä valo, kun toisille on vielä keltainen.
Rätkätin:
Et voi olla tosissasi?
Opelixi:
Eikö olekaan ..
Ymmärsin teidän uusien oppienne mukaisesti, että noin olisi ...
No, mitenkäs se sitten oikeasti menee .. kun taas näköjään erehdyin ..?
Liekö tämä <-- fysiikkaa vai kemiaa tuskin tsykolokiaa kuitenkaan ...
Koitapa Rätkäti mennä liukkailla jonossa siitä mainitsemastani risteyksestä selvästi keltaisia päin. Seuraa mitä tapahtuu, kun sudittelet eteenpäin.
simppa:
Tarkoitat varmaan tuota mitä kirjoitit drive:lle
simppa:
Ongelmallinen paikka niillekin, jotka noudattavat liikennesääntöjä, kun siellä kurvailee jatkuvasti niitä mattimyöhäsiä. Maanantaina menin tuosta viimeksi Töölööseen päin. Eipä tarvitse ihmeemmin suditellakaan, kun kiirettä ei ole mihinkään. Jos kiirettä ilmaantuu, niin se on sitten täysin minun omaa hölmöyttä. Minulla ei ole mitään ajanraportointivelvoitetta kenellekään kunhan hoidan hommani.
Hyvinkin tuttu paikka ja itse asiassa asun melko lähellä nyt. Tuossa kulkee melko joukko rekkoja ja sitten elämäänsä kyllästyneitä, jotka valoista viis veisaavat. Täysin vakio paikka, jos haluaa nähdä punaisia päin ajavia. Tunnen tuon paikan vaarat jo muutaman kymmenen vuoden ajalta. Itse asiassa siinä kuoli muutamia vuosia sitten eräs motoristikin tullessaan Porkkalankadulta ja törmäsi suoraan tolppaan yrittäessään kääntyä oikealle. Valitettavan huonosti liikenteellisesti järjestelty risteys. Ruuhkainen ja ahdas. Mikäli Ruoholahden ja Lauttasaaren väliin sattuu kolareita, kuten joskus sattuu, niin Mechelininkatu on aivan puurona.
Asuin elämäni ensimmäiset 22v vajaan kilometrin päässä tuosta.
Tässä <-- ja tässä <--
Tuonne risteykseen on pitänyt oikein ruudukkoakin maalailla, kun eivät muuten ymmärrä olla tukkimatta risteyksiä.
Liikenteellisiä kummajaisia on muuallakin. Esim. kun tullaan Itäväylältä Hertsikaan päin ja liittymästä alas Sahaajankadulle, niin vasemmalle Hertsikan teollisuusalueelle kääntyminen on ongelmallista. Kuva <--. Kuten kuvasta näkyy, niin tuonne oikealle keskikorokkeelle on laitettu betoniaita. Tuo kuva on otettu korkealta ja siksi näkyvyyttä on, mutta kun tilannetta katsellaan pikkuauton tasolta, niin oikealta tulevista ei näy juuri muuta kuin katto. Tuossakin kuoli motoristi, juuri tuosta syystä, kun näkyvyyttä ei ole ja oikealta tullut jyräsi päälle ja/tai motoristi ajoi alle. Turha kuolema, kun betoniaitaa ei olisi. Aidan tarpeellisuudesta virisi tuon kuoleman jälkeen juttua. Merkillistä, että jonkun pitää ensin kuolla ennenkuin suostuvat ottamaan kädet taskuistaan. Kuva2 <--. Tuohon vaaleaan autoon voi suhteuttaa, että mitenkä korkea se aita todellisuudessa on.