«123456»
- Ostetaan lapselle "mökkimopo", mönkijä tai halpis krossipyörä. Vanhemmat eivät välitä mitä laki sanoo alle 15 vuotiaan oikeuksista ajaa moottori ajoneuvoa. Tässä vaiheessa jo opetetaan lapselle että säännöt on tehty rikottaviksi.
- Sitten mopo aika, on opittu vauhdin hurmaan mopon nopeus ei riitä. Virittämällä vauhtia lisää.
- Kevytmoottoripyörä, tehorajoitus helppo poistaa, eikä kukaan valvo ennen kuin tulee paha onnettomuus.
- Moottoripyörä 25 KW tehoraja alle 20 vuotiaalle, taas liian helppo poistaa.
- Auto. Jo lapsena opetettu että säännöt ja lait on tehty rikottaviksi. Valitettavasti jälki on karua luettavaa.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Minä ostin vanhimmalle pojalle mönkijän kun täytti viis, nuorin opetteli ajaan kun täytti kaks! Heitä ei ole tuon jälkeen mopot kiinnostaneet (sillä saivat tarpeeksi ajella suljetulla alueella) vaikka sellaienkin on ollut. Ajoivat polokupyörällä kunnes saivat ajokortin, toistaiseksi onneksi kolareita selvinneet!
Ajavat "siistimmin" kuin minä!
Tänään oli Helsingin Sanomissa kaksikin artikkelia, joissa käsiteltiin nuorten - ja vanhempienkin - kuljettajien toimintaa liikenteessä. Toisessa jutussa kerrottiin, että Kuopiossa oli nuori kuljettaja ajanut kovaa vauhtia humalassa ja törmännyt pitkän jarrutuksen jälkeen puuhun. Onnettomuus oli tapahtunut vain parinsadan metrin päässä paikasta, jossa muutama vuosi sitten tapahtui kolmen nuoren kuolemaa johtanut saman tyyppinen törmäys.
Kuopion tapauksen yhteydessä lehdessä haastateltu poliisi mainitsi asioita, joista itsekin olen kirjoittanut monta kertaa eri foorumeilla. Poliisi mielestä autojen tehot ovat viime vuosina lisääntyneet, ja nuorten ajamat suuret nopeudet saisi estettyä asentamalla autoihin nopeudenrajoittimet. Tällaiset ajatukset poliisin esittäminä ovat epätyypillisiä, koska jos autoihin oikeasti asennettaisiin nopeudenrajoittimet, poliisi menettäisi ykköshuvinsa eli tilaisuuden hurjiin takaa-ajoihin yleisillä maanteillä. Kun sekopäinen huumekuski pakenee poliisia 150 km/h nopeudella keskellä kaupunkia, ulkopuoliset ovat erittäin suuressa vaarassa. Olen kiinnittänyt takaa-ajojen vaarallisuuteen huomiota monissa kirjoituksissani ja esittänyt, että autoissa voisi olisi eräänlainen "kill-switch", jolla poliisi saisi kauko-ohjainta käyttäen pakoauton pysähtymään. Tämän suuntaisia ehdotuksia on kuitenkin vastustettu. Ehkä ihmiset pelkäävät, että uudistus poistaisi TV:stä "poliisin hurjat takaa-ajot" -tyyppisen väkivaltaviihteen, johon jotkut ovat ilmeisesti addiktoituneet.
Toinen poliisin ehdotus oli, että rattijuopumuksen rajaa laskettaisiin nuorten kohdalla 0,2 promilleen. Mahtaisiko tällä olla merkitystä? Jos nuori ajaa 2 promillen humalassa, hän ei taida miettiä, onko laissa määritelty rattijuopumuksen raja 0,2 vai 0,5 promillea. Ainoa tehokas keino rattijuopumuksen vähentämiseksi olisi asentaa alkolukot kaikkiin autoihin. Periaate "kun otat - et aja" muuttuisi muotoon "kun otat - et saa autoa liikkumaan".
Toinen Helsingin Sanomissa oleva kirjoitus käsitteli ajokorttiuudistusta ja mopokortteihin tulevaa vaatimusta teoriatunneista ja käsittelykokeesta. Muita kuin mopokortteja koskeva osa ajokorttiuudistuksesta sisältää lisää kuria ja byrokratiaa, josta voisi käydä oman keskustelunsa. Kommentoin nyt kuitenkin vain mopokorttiuudistusta.
Käsittelykokeen vaatiminen "mopokortin" saamiseksi tuo mieleen vuoden 1972 ajokorttiuudistuksen, jonka ajoilta joillakin taitaa vieläkin olla traumoja. Tuolloinhan oli mahdollinen esimerkiksi sen tyyppinen tilanne, että 16-vuotias sai ajaa isolla moottoripyörällä yleisellä maantiellä niin kovaa kuin pyörä kulkee, mutta 20-vuotias tai 30-vuotias menetti ajokorttinsa, jos hän ajoi millä tahansa kulkuneuvolla vähänkään yli 80 kilometrin tuntinopeutta. Ajokorttilainsäädäntö muuttui sen verran rajusti keskellä vuotta, että tuolloin tapahtui "oikeusmurhia", joista vieläkin katkeroituneena kirjoitellaan. Ajokorttiuudistuksessa ei ollut kyse pelkästään 80-lätkästä vaan monesta muustakin asiasta kuten esimerkiksi siitä, kenen ajokortista tuli ABC-kortti ja kenen ajokortista ABCE-kortti. Joissakin tapauksissa tuuri ratkaisi.
Mopokorttiuudistuksessa ei ole kyse aivan yhtä suurista asioista kuin vuonna 1972, mutta jotain vanhasta muistuttavaa siinä on. Ensinnäkin koko tuleva "käsittelykoe" on täysin tarpeeton, koska mopo-onnettomuudet eivät johdu siitä, että mopolla ajava ei osaisi käsitellä kulkuneuvoaan. Pienen harjoittelun jälkeen kuka tahansa osaa käsitellä mopoa. Ja jos osaa ajaa polkupyörällä, osaa ajaa mopollakin.
Erikoiseksi käsittelytaitokokeen vaatimisen tekee se, että henkilöauton ajokortin suorittaneilta ei uudistuksen jälkeenkään vaadita minkäänlaista mopon käsittelytaitoa, mutta pelkän mopokortin suorittavilta se vaaditaan. Mihin tämä perustuu? Miten nelipyöräisen henkilöauton ajaminen muka opettaa kaksipyöräisen mopon käsittelyä? Ihminen, joka ei ole koskaan ajanut kaksipyöräistä kulkuneuvoa, ei saa välttämättä pysymään sitä edes pystyssä ensimmäisen kerran ajamaan lähtiessään. Tämän varmaan jokainen polkupyörällä ajamista (polvet ruvilla) harjoitellut muistaa. Kaksipyöräisen kohdalla käsittelykoe tapahtuu tavallaan automaattisesti. Kun saa pyörän pysymään pystyssä ja pystyy ajamaan sillä, osaa käsitellä sitä. Ei tämän asian todistamiseksi mitään erillistä koetta tarvita. Ajotaidoton pystyy "ajamaan" autolla tökkäämällä vaihteen päälle, mutta ajotaidoton ei pysty ajamaan kaksipyöräisellä, koska hän kaatuu. Luonnonlait pitävät huolen siitä, että ajotaidottomia mopoilijoita ei ole liikenteessä.
Koko mopokortti on mielestäni alun alkaenkin perusteiltaan epäoikeudenmukainen, koska se vaaditaan vain tietyn ajankohdan jälkeen syntyneitä. Miten syntymävuosi muka vaikuttaa siihen, katsotaanko jonkun osaavan ajaa mopolla vai ei? Miksi vuonna 1984 syntyneen katsotaan osaavan ajaa mopolla, vaikka hänellä ei ole mopokorttia, mutta vuonna 1985 syntyneen ei katsota osaavan? Vuonna 1984 syntyneet ja vuonna 1985 syntyneet ovat tällä hetkellä täysi-ikäisiä Suomen kansalaisia. Jos vuonna 1984 ja vuonna 1985 syntyneet ajavat mopoilla ilman ajokorttia, eikö ole yhdenmukaisuusperiaatteen vastaista, että toisen kohdalla teko katsotaan rangaistavaksi rikokseksi, kun taas toisen kohdalla se on OK? Ikärajat voi hyväksyä nuorten henkilöiden kohdalla, koska ikäraja määritellään oletetun henkisen kypsyyden perusteella (esimerkiksi ikä, jolloin saa ajaa ajokortin tai jolloin saa ostaa alkoholia). Mutta ikään perustuva rangaistavuuden raja täysi-ikäisten ihmisten kohdalla on epäoikeudenmukainen. Ei samasta teosta saisi rangaista toista ihmistä ja jättää rankaisematta toista ihmistä pelkän hatusta vetäistyn periaatteen mukaan - periaatteen joka on pelkkää byrokratiaa eikä liity millään tavalla itse tekoon tai sen vaikutuksiin.
Mopokorttia ei olisi tarvittu. Sen olisi voinut korvata sillä, että koulussa opetettaisiin liikennesääntöjen perusteet esimerkiksi yhteiskuntatiedon tunneilla. Ei siihen monta tuntia tarvittaisi. Pitäähän myös jalankulkijoiden tietää keskeiset liikennesäännöt nykyaikaisessa yhteiskunnassa.
Jospa vilkaisette uutista, joka on -> tuolla tai toista uutista, joka on -> täällä , niin noissa tapauksissa sen enempää kuin rattijuoppouksissakaan ei tietenkään auta kaunis puhe eikä suoranainen tieto, että HYI HYI. Kyllä ihan jokainen tietää ettei saisi tapella tai huitoa puukolla ja ylinopeus on kiellettyä. Aivan turha väittää ettei muka tietäisi. Minkäänlaiset promillerajat eivät estä ajamasta yhtään sen enempää kuin kortittomuuskaan. Rattjuopot pitää panna jonnekin pakkotyömaalle moniksi kuukausiksi ja niin, että sieltä ei pääse välillä pois. Sinne vaan kaikki pultsareista vuorineuvoksiin asti.
Itse olen kuitenkin rattijuoppouden suhteen promillemäärän pudottamisen 0,2:een kannalla. Tuo on selvä signaali siihen suuntaan, että ei saa juoda yhtään. Nykyisellään porukat pähkäilevät, että voiko juoda ja montako. On taatusti totta, että poliisin työmäärä ainakin aluksi lisääntyisi. Kuitenkin lievien tapausten osalta moni varmaan valitsee kokonaan juomattomuuden mikäli meinaavat ajaa tai tietävät joutuvansa ajamaan.
Yleistä alkolukkopakkoa vastustan jyrkästi. Noin 90% kaikesta viinasta kulutetaan noin 10% toimesta. Meitä muita ei saa rahastaa noiden takia.
Vauhtiratojen rakentamista kannatan kahdestakin syystä. Siellä voi purkaa paineita ja pullistella soidinriiteissä. Tuon lisäksi siellä on mahdollista parantaa ajokin käsittelytaitoja ja mahdollisesti oppia jotain. Kolmanneksi voisin vielä mainita, että radoillakin on säännöt ja niitä todellakin valvotaan, että mitkään temppuilut eivät ole sallittuja kuten ei ole yhteiskunnassa muutenkaan.
Ennen vanhaan rattijuopon tunnisti siitä, että ajoi hitaasti alle nopeusrajoitusten; nykyään siitä, että ajaa hurjasti ylinopeutta! Johtuneeko siitä, että nykynuorisosta osa on täysin piittamaton yhteiskunnan normeista? Puhutaan myös suuresta nuorisotyöttömyydestä, mutta mielestäni osa siitä johtuu nuorison totaalisesta työhaluttomuudesta!
Mielestäni autokouluun pitäisi pakollisena kuulua shokkihoito. Oikein ikäviä videoita onnettomuuksista ja sitten vielä vierailu jossakin vahinkokeskuksella tutkimassa verisiä autoja ja vauvojen ja äitien irronneita ruumiinjäseniä sieltä Bemarin lattialta. Muutoin nuoriso on nykyisin ihan yhtä paskaa kuin ennenkin. Tietokonepeleistä vaan saa liian ruusuisen kuvan kolareista ja tapoista. Ajo-opetus pitäisi saada hiukan lähjemmäksi karua todellisuutta.
Rätkätin:
Kun tiedetään, että yli 90% alkoholitapauksissa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista aiheutuu törkeän lukeman puhaltaneiden toimesta, on keskustelu promillerajan laskemisesta melkoista ajanhukkaa ja huomion kohdistamista epäoleelliseen tekijään. Jos joku joutuu laskemaan, että voiko juoda yhden, kaksi vai ei yhtään olutta, sillä ei ole juuri mitään merkitystä liikenteen kannalta. Mutta ehdottamallesi pakkotyömaalle saataisiin työvoimaa, mikö ei liene itsetarkoitus.
Itse olen välttänyt tuomariksi ryhtymistä, mutta silti asiaa ehkä kannattaisi tarkastella siltä suunnalta promillerajojen sijaan. Oleellistahan olisi ehkäistä valtaosan ongelmista aiheuttavien (törkeä rattijuopumus) toimintaa kuten pienten ylinopeuksien valvontaakin perustellaan. Ja aivan samasta syystä, kuin sinä vastustat alkolukkoa.
Viimeinen ajatuksesi vauhtiradoista saattaisi olla pohtimisen arvoinen. Tosin suunnitteilla oleva ajokorttiuudistus (johon en vielä ole perehtynyt) onnistuessaan voisi puuttua samaan asian eli asioiden ymmärtämiseen ja omaehtoiseen kehittämiseen.
ddr5:
Edelleen ongelmaksi jäisi se, että eihän minulle noin voi käydä. Minä kyllä hallitsen autoni ja tilanteet. SIksi en ole vakuuttunut tuon asian tehosta ja lähtisin hakemaan parannusta toisesta suunnasta.
Alkolukko on kallis, mutta tekniikan kehittyessä ja valmistusmäärien lisääntyessä sen yksikköhinta todennäköisesti saataisiin laskemaan huomattavasti nykyisestä.
Erään lehtitiedon mukaan Suomessa puhallutetaan autoilijoita eniten koko maailamassa mikä tarkoittanee sitä, että Suomessa autoilijan mahdollisuus joutua liikenteessä poliisin pysäyttämäksi on korkeimpia maailmassa. En tiedä, miten ihmiset kokevat tämän, mutta ainakin minusta olisi mukavampi puhaltaa omassa autossani olevaan tekniseen laitteeseen kuin poliisin pilliin. Poden sen verran "ase-allergiaa", että järeän poliisipistoolin katseleminen metrin etäisyydeltä tuo mieleen ikäviä ajatuksia - mm. sen, että asetta ei ole tarkoitettu jäniksien metsästämiseen vaan ihmisten ampumiseen. Eikä ihminen ole uhanalainen laji. Puhallutettava ihminen on rikosepäilty, vaikka tätä ei ääneen sanotakaan.
Mitä tulee harjoitteluratoihin, niitä ei tulla rakentamaan. Yleinen ilmapiiri on jyrkästi kaikenlaista vauhtiharjoittelua vastaan.
1960-luvulla, kun Keimolan moottorirataa rakennettiin, liikennetoimittajien ja jopa poliisien keskuudessa oli vallalla käsitys, että ajaminen vaatii taitoa, ja moottoriradat ovat hyviä paikkoja ajotaitoa kehitettäessä. Tällaisia näkemyksiä kävi ilmi vanhasta radio-ohjelmasta, joka lähetettiin radiossa pari vuotta sitten. En tiedä, löytyykö ohjelma myös Ylen elävästä arkistosta.
Asenteet ovat muuttuneet totaalisesti sitten 1960-luvun. Ainoa ajotaito, joka nyt vaaditaan, on taito noudattaa nopeusrajoituksia. Ne on säädetty sellaisiksi, että mitään muuta taitoa ei tarvita. Todellisesta ajotaidottomuudesta johtuvat liukkaan kelin kuolonkolarit katsotaan "ei voi mitään" -tapauksiksi, mikä hinta ollaan valmiit maksamaan siitä, että nopeusrajoituksia noudattamalla saadaan yleistä liikennekuolevuutta vähenemään.
Paradoksi on siinä, että tällä hetkellä ainoa tapa kehittää todellista ajotaitoa eli kykyä hallita auto poikkavissa tilanteissa, on ajaminen ylinopeudella. Minkäänlaisia laillisia harjoittelumahdollisuuksia ei nimittäin ole. Ja ylinopeus puolestaan lisää tilastojen mukaan vakavia onnettomuuksia.
Missä voi harjoitella liukkaan kelin tilanteita? Ennen vanhaan missä tahansa jääradalla, jollaisia löytyi lähes jokaisen kunnan alueelta. Tällä hetkellä jääradalle ei pääse missään. Jos niitä vielä jossakin on, ne ovat yksityiskäytössä. Ainoa tapa harjoitella liukkaan kelin luistoja ja niiden hallintaa on siis ajaa niin kovaa tavallisella maantiellä, että auto lähtee kurveissa luistelemaan - ja tällöin kyseessä useimmiten on jo ylinopeus. Jollakin aivan mahdottomalla kelillä laillinenkin nopeus voi riittää. Auton kanssa temppuileminen tahallisia luistoja aiheuttaen taitaa olla laitonta, vaikka se tapahtuisi sallitusssa nopeudessakin.
Autokouluissa voisi käydä läpi ulosajoihin ja törmäilyihin johtaneita onnettomuuksia analyyttisesti tapahtumat selittäen. Ei tarvita mitään ruumiskuvia.
Tieltä ulos ajaminen tapahtuu usein tietyn kaavan mukaan. Kovakaan nopeus ei yksin saa autoa suistumaan tieltä, vaan tarvitaan jokin lisätekijä kuten väärin lastattu auto, huonot iskunvaimentimet, tiessä oleva kuoppa, mutka, ohjausvirhe tai jokin muu tämän tyyppinen asia. Nimenonaan tällaisista asioista nuorilla kuljettajilla ei ole kokemusta. Jos edelliset kymmenen mutkaa ovat menneet läpi tietyllä nopeudella, yhdestoista ei välttämättä menekään, koska mutkassa on pahoja routavaurioita, tai sen profiili on "jyrkkenevä", tai mutkaan liittyy jokin muu vaaratekijä.
Jyrkkenevä mutka on todella petollinen varsinkin, jos mutkaa edeltää pitkä suora. Suoralla auton vauhdin kiihdyttää helposti jonnekin 80-100 km/h tuntumaan, ja kun mutka alkaa, siihen saapuu liian kovaa tietämättä, että kurvi "kiristyy" koko ajan niin, että sen loppussa voi ajaa vain viittäkymppiä. Jos keli on liukas, katastrofin ainekset ovat olemassa. Eräällä tieosuudella on useita tällaisia mutkia, ja tuolla tiellä on tapahtunut vuosien varrella useita kuolemaan johtaneita autojen ojaan syöksymisiä.
Tuollaista vaaratilanteiden analysoimista ei tulla toteuttamaan, koska sehän olisi käytännössä rikosten tekemiseen kouluttamista. Eli toimi näin, jos haluat selvitä hengissä ylinopeuksista.
Viime päivien lehtijutut nuorten vakavista onnettomuuksista saavat miettimään, mikä on niiden perimmäinen syy.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010051111644895_uu.shtml
Ei pelkkä ylinopeus yksin selitä tämän tyyppisiä onnettomuuksia. Epäilen, että yksi syy on se, että nuoret henkilöt eivät tajua vaaraa - heidän käsityksenä vauhdin olemuksesta on vääristynyt. Ehkä TV ja tietokonepelit (joissa vauhti ei tapa) ovat luoneet vääriä mielikuvia.
SO2001:
Valitettavasti ...
SO2001:
Rahasta ahdistaa ...
SO2001:
Ennen vanhaa autot "saastuttivat" (lyijy) ja homma kiellettiin. Nyt ne on lakanneet saastuttamasta ja on täysin kuntien oman päätöksen varassa rakennetaanko jääratoja tai paremminkin sallitaanko niitä rakennettavan. Ainakin joissain Savon kunnissa on ollut yleisiä jääratoja juuri siitä syystä, että siellä pääsee rälläämään eikä sitten yleisillä teillä enää tarvitsisi.
Herbert:
Minun mielestäni tuossa ratkaisee asenne. Kun joku haitallinen yhdistelmä kielletään kokonaan, niin kyllä viestin luulisi olevan aivan yksiselitteinen. Sellainen vaihtoehto, että "vähän saa, mutta liikaa ei" tekee tilanteesta silleen kiemuraisen, että kielletään, mutta sallitaan. Asia ei ole lainkaan epäoleellinen.
Minä ja koko muu maailmakin ymmärtää, että olipa promillerajat ihan mitä tahansa, niin ei se juomasta ja ajamasta estä millään tavalla - ei nyt eikä ikinä. Sama lääkkeiden ja huumeiden kanssa. Ihan sama ylinopeuksienkin kanssa. Ylinopeuksien käyttäminen on sangen yleistä ja paljon jopa keskustellaan kuinka paljon pystyy ja voi ja on "sallittua" ajaa ylinopeutta. On vain huonoa tuuria, jos sattumalta jää jostain kiinni. Asenneongelma on melko yleistä.
SO2001: "Kovakaan nopeus ei yksin saa autoa suistumaan tieltä, vaan tarvitaan jokin lisätekijä kuten väärin lastattu auto, huonot iskunvaimentimet, tiessä oleva kuoppa, mutka, ohjausvirhe tai jokin muu tämän tyyppinen asia."
Kova on suhteellinen asia, jonka suuruus riippuu mm. mainitsemistasi tekijöistä.
"Jyrkkenevä mutka on todella petollinen varsinkin, jos mutkaa edeltää pitkä suora. Suoralla auton vauhdin kiihdyttää helposti jonnekin 80-100 km/h tuntumaan, ja kun mutka alkaa, siihen saapuu liian kovaa tietämättä, että kurvi "kiristyy" koko ajan niin, että sen loppussa voi ajaa vain viittäkymppiä. Jos keli on liukas, katastrofin ainekset ovat olemassa."
Iästä riippumatta jokainen ajokortin omaava tietää, ettei jyrkkenevään kurviin voi ajaa lujaa.
Tilanteessa ei auta auton käsittelytaito (josta käytät edellä termiä ajotaito). Tilanteen pelastaa vain se, että kuski tunnistaa ajoissa liikenneympäristössä ajamiseen vaikuttavat tekijät (kuten jyrkkenevän kurvin). Sitä ei tarvitse opetella radalla.
"Eräällä tieosuudella on useita tällaisia mutkia, ja tuolla tiellä on tapahtunut vuosien varrella useita kuolemaan johtaneita autojen ojaan syöksymisiä."
Tuskin nuoret ovat noissa yliedustettuina.
On tunnettu asia, että tien geometrian pitää olla johdonmukainen. Suoralla osuudella yksi jyrkkä kurvi on kaikille paha paikka. Toisaalta mutkaisella tiellä ei yksittäinen mutka ole paha, koska kuski adaptoituu mutkaiseen tiehen.
"Tuollaista vaaratilanteiden analysoimista ei tulla toteuttamaan, koska sehän olisi käytännössä rikosten tekemiseen kouluttamista. Eli toimi näin, jos haluat selvitä hengissä ylinopeuksista."
Saa nähdä. Mikäli ajokorttiuudistus toteutetaan hyvin, saattaa parannusta tulla paljonkin.
Herbert:
Jonkun aikaa mietittyäni pitää oikein kysyä, että missä ihmeessä meillä Suomessa on sellainen kurva yleisillä teillä, jota ei edeltäisi kurvasta varoittava merkki ja suositusnopeus? Ihan näin äkkiseltään en muista yhtään, mutta sellaisia kyllä muistan, että kurvien jälkeen tulee mieleen, että missä se jyrkkä kurva oikein oli, kun sellaista ei omasta mielestä ollut lainkaan. Kirraavia kurveja tiedän kyllä, mutta kuten sanoin, niin niitä kyllä edeltää ihan kunnolliset talviajoonkin sopivat varoitukset. Kannattaisi lukea ja seurailla liikennemerkkejä. Mutku ongelma vain taitaa olla siinä, että nopeusrajoitukset ja suositukset ovat mameroita varten.
Radoilla pörränneenä tiedän kuten muutkin, että vauhtia nostettaessa lähes mikä tahansa mutka muuttu melko jyrkäksi. Kyllä niihin pitää ihan huolellisesti totutella ja isompiin lipsumisiin ei ole varaa. On ihan erilaista kun vauhtia on 80km/h tai 160km/h. Kurvissa ei pahemmin kannata enää jarrutella, mutta aivan karvaa ennen kyllä. Muiden vauhteihin ei myöskään kannata tuudittautua millään tavalla. Jos joku osaa ja pystyy ajamaan mutkat kovaa ja suht turvallisesti, se ei lainkaan tarkoita, että itse kukin meistä voi ajaa sinne samalla tavalla. Tuosta hulluudesta, jos mistään, voi syntyä isoja ongelmia. Jokaisen pitää ajaa vain siten, että itse hallitsee ajonsa ja yleisillä teillä on nopeusrajoituksetkin ihan siltäkin varalta, että jos oma pää ei satu sanomaan mitään järkevää.
Rätkätin:
Hyvä yritys, mutta ei osunut. Alemman luokan teillä (nelinumeroinen tien numero) noita on lukemattomia. Siis sellaisia, jossa on 80 km/h rajoitus, mutta tien läpi ajaminen 80 km/h olisi suoranaista hulluutta. Muutama sellainenkin paikka tulee heti mieleeni, jossa on SO2001:n mainitseman kaltainen tilanne (tien suunnittelu epäonnistunut). Pitkän suoran päässä jyrllä kurvi ilman ennakkovaroitusta.
Minullehan noista ei tietenkään ole aiheutunut ongelmaa, muille ainostaan.
Ehkä "jyrkkenevä kurvi" ei ollut paras mahdollinen esimerkki vaaran mahdollisuudesta, koska tällaiset kurvit eivät ilmeisesti ole merkittävä tekijä kokonaisuutta ajatellen. Olipa tämä esimerkki mukana tai ei, autokoululaisille voisi esittää animaatiofilmin muodossa erilaisia potentiaalisesti vaarallisia tilanteita, jotka kannattaa pitää mielessä. Vaaratilanteet voisi etsiä onnettomuuskuvauksista. Filmin nimi voisi olla "Sata yleisintä vakavaan onnettomuuteen johtanutta tapahtumaketjua" tai jotain tähän tyyliin. Nykyisessä asenneilmapiirissä vastaavan filmin nimi olisi "Kolme onnettomuuden syytä: ylinopeus, alkoholi, varomattomuus".
Yhden vaaratekijän opettaminen autokoululaisille on joskus tullut mieleeni. Tämä vaara on "näkymätön auto", ja se on oikeasti aiheuttanut onnettomuuksia. Yksi tällainen tapaus on selostettu kauan sitten Tekniikan Maailmassa. Päätietä suoraan ajava auto voi jäädä sivutieltä katsottuna piiloon kääntyvän auton taakse. Jos kulmat ja nopeudet ovat sopivat, näyttää aivan siltä, että tiellä lähestyy vain yksi auto, joka on siirtynyt ryhmittymiskaistalle kääntyäkseen risteyksessä. Mutta yhtäkkiä tämän auton takaa ilmestyy kuin tyhjästä toinen auto. Se voi olla jopa rekka, joka on ollut näkymättömissä toisen rekan takana. Jokainen enemmän ajanut on todennut tällaisia tilanteita, mutta juuri ajokortin saaneille tilanne ei ehkä ole kovin tuttu, elleivät he auton matkustajina ole kiinnittäneet tämän tyyppisiin asioihin huomiota.
Ei ollut enää tarkoitus palata "jyrkkenevään kurviin", mutta mainitsen nyt kuitenkin lopuksi, mistä tällainen mielikuva on jäänyt mieleeni. Itse asiassa mielikuva on väärä, koska kartan mukaan kurvit eivät ole jyrkkeneviä. En ole ajanut tietä vuosikausiin, joten sitä on voitu muuttaakin.
http://kartat.eniro.fi/m/p7DAZ
Kyseessä on Hankasalmelta Konneveden suuntaan menevä tie. Ajoin sitä pitkin joskus 15 vuotta sitten silloin tällöin Oldsmobile-henkilöautolla ja muillakin, mutta Oldsmobilesta muistuvat mieleen pahimmat säikähdykset. Koin muutaman kerran sydämentykytyksiä, kun tuntui, että auto uhkaa mennä liukkaalla talvikelillä ojaan. Kartassa näkyvä mutka on vain yksi tiellä olevista mutkista, enkä tiedä liittyivätkö tapahtumat juuri tähän mutkaan.
Koska tapauksista on jo 15 vuotta, en taida enää joutua kiipeliin, vaikka paljastan, että ajoin ylinopeutta. Mutkia edeltävillä suorilla vauhtia oli noin 100 kilometriä tunnissa.
Oletetaan siis, että auto saapuu mutka-alueelle noin 100 kilometrin tuntinopeudella alhaalta kaakosta päin. Ensin on loiva kaarre oikealle, jossa kaasua hieman löysätään. Kaarteen jälkeen näyttää siltä, että jonkin matkan päässä alkaa kaarre vasemmalle. Ei siis paineta enää kaasua vaan annetaan vauhdin hidastua. Se laskee jonnekin 80 km/h tuntumaan. Kartassa olevan merkin 641 kohdalla käy ilmi, että kaarre onkin jyrkempi kuin miltä se on näyttänyt, ja vauhtia on edelleen lähelle 80 km/h. Koska autossa ei ole lukkiutumattomia jarruja, jarrupoljinta ei enää voi painaa, koska kaarre on jo alkanut. Mutka jatkuu tiukkana vasemmalle, ja tuntuu että auto on vähällä ajautua pois tieltä. Nopeutta saisi olla noin 50-60 km/h, mutta sitä on vielä noin 70-75 km/h (nämä ovat summittaisia arvioita).
Eikä tämä mutka jää ainoaksi säikähdyksiä aiheuttavaksi, sillä jonkin matkan päässä on toinen ja vielä kolmaskin hieman saman tyyppinen mutka.
http://kartat.eniro.fi/m/p7huG
Ensiksi on petollisen hyvä suora, jossa nopeutta tulee nostettua. Sen jälkeen on loiva kurvi, joka peittää näkyvistä sen takana olevan jyrkän kurvin. Ja koska talvikelillä ei voi tavallisella autolla enää jarruttaa kaarteessa, viimeiseen jyrkkään mutkaan tulee ajettua liian kovaa.
Muistutan vielä kerran, että tapahtumista on 15 vuotta, joten en välttämättä muista paikkoja ja tilanteita oikein. Sen kuitenkin muistan että nimenomaan tällä Hankasalmelta pohjoiseen johtavalla tiellä säikähdin monta kertaa yllättävissä mutkissa, mitä ei yleensä tapahdu, kun ajan talvella, vaikka tie olisi tuntematonkin. Jotain erikoista tuossa tieosuudessa on. Mutkat eivät ole jyrkkeneviä, mutta alussa oleva loiva kaarre estää näkemästä heti perään toiseen suuntaan kääntyvää jyrkkää kaarretta.
Jos noudattaisi nopeusrajoituksia, tällaisia ongelmia ei olisi (säästin joltakin muulta tämän kirjoittamisen vaivan).
Lisäys:
Tutkin mutkia Google karttojen tiekuvien avulla, ja ainostaan tämä mutka tuntuu muistikuvieni mukaiselta.
http://maps.google.com/maps?f=q&source=s_q&hl=en&geocode=&q=hankasalmi&sll=37.0625,-95.677068&sspn=35.684144,56.337891&ie=UTF8&hq=&hnear=Hankasalmi,+Finland&ll=62.531565,26.243076&spn=0.01837,0.110035&z=13&layer=c&cbll=62.531565,26.243003&panoid=2BzYT2UhpV29dQDWNNeAVA&cbp=11,301.27,,0,6.15
Kuvassa näkyy 60 km/h nopeusrajoitusmerkki. En tiedä, onko se ollut paikalla jo 1990-luvun puolivälissä. Vähän matkan päässä olevaa mutkaa pystyy tarkkailemaan hyvin, kun vaihtaa kuvan kokoruutunäyttöön ja "ajaa" paikalle ylös-nuolinappia painelemalla. Tai mikä tekniikka nyt kenellekin parhaiten sopii.
Herbert:
OK, myönnän. Juu myös myönnän tuon 80km/h-hulluuden. Uskaliasta ajella 80km/h paikkaan minne ei näe lainkaan tuntemattomalla tiellä ja ainahan tunnetullakin tiellä voi olla vaikka lauma Suomenkarjaa nyppylän ja mutkan takana. Norjassa lampaita ja poroja vai mitä lie kauriita.
Joillain kolminumeroisillakin tien numeroilla on vastaavia tapauksia. Minun kuljettajaurani aikana nopeusrajoituksia niihin on ripoteltu ahkerasti, mutta silti suurinta sallittua ajamalla niissä ei pärjää. Kyseessä taitaa olla tiet, joita ei koskaan ole varsinaisesti rakennettu. Ne ilmeisesti ovat syntyneet johonkin vähitellen. Siksi geometria on epäonnistunut ja tarjoaa yllätyksiä kuskille.
SO2001: "Ehkä "jyrkkenevä kurvi" ei ollut paras mahdollinen esimerkki vaaran mahdollisuudesta, koska tällaiset kurvit eivät ilmeisesti ole merkittävä tekijä kokonaisuutta ajatellen."
Alemman luokan teillä kurvien kaarresäteet ovat mitä ovat. Mahtaako aina edes olla jotain vakiosädettä.
Jyrkkenevä kurvi löytyy yleisimmin moottoritieltä poistuttaessa rampista. Se taitaa olla kaikille niin tuttu tilanne ja yleensä rampin päätteeksi pysähdytään, ettei tilanne ei houkuttele käyttämään liian suuria nopeuksia.
"Yksi tällainen tapaus on selostettu kauan sitten Tekniikan Maailmassa. Päätietä suoraan ajava auto voi jäädä sivutieltä katsottuna piiloon kääntyvän auton taakse. Jos kulmat ja nopeudet ovat sopivat, näyttää aivan siltä, että tiellä lähestyy vain yksi auto, joka on siirtynyt ryhmittymiskaistalle kääntyäkseen risteyksessä. Mutta yhtäkkiä tämän auton takaa ilmestyy kuin tyhjästä toinen auto. Se voi olla jopa rekka, joka on ollut näkymättömissä toisen rekan takana."
Tuttu juttu. Ainakin jossain 80-luvun lehdessä Tutkijalautakunta-sarjassa rekan katveesta ajoi auto sivutieltä tulijan kylkeen. Fiat 600 ei siinä tilanteessa tarjonnut paljon suojaa.
Joskus jos itse on tulossa sivutieltä, takana vuoroaan odottava ei aina ymmärrä, miksi odotan päätielle ajamista, vaikka vasemmalta lähestyvä rekka tai jopa henkilöauto ihan selvästi osoittaa kääntyvänsä tulosuuntaani.
Olen rakentanut itselleni ajatusmallin, jonka mukaan pitää nähdä, että tie on vapaa. Ei siis riitä, ettei näe muita. Silloin mainitsemasi kaltaiset tilanteet ainakin teoriassa vältetään. Joskus homma vaikuttaa ylivarovaiselta muiden mielestä, mutta sehän ei ole minun ongelmani.
Minusta tällaisen ajattelutavan opettaminen olisi hyödyllistä, jota toki olisi hyvä konkretisoida toisen auton taakse jäävän kohteen esimerkillä. Kaupungeissa mopot erityisesti ovat tyypillisiä autoilijan yllättäviä asioita. Asiaan vaikuttaa tietysti myös mopon joskus epälooginen käyttäytyminen.
"Ei ollut enää tarkoitus palata "jyrkkenevään kurviin", mutta mainitsen nyt kuitenkin lopuksi, mistä tällainen mielikuva on jäänyt mieleeni."
Päinvastainen esimerkki löytyy ajettaessa vt 1:stä Helsingin suuntaan ja erkaannuttaessa kehä III:lle itään. Tuon rampin pitkä kaarre yllättää minut kerta toisensa jälkeen. Kurvi näyttää jyrkältä ja etenkin pakettiautolla se tulee ajettua siksi lähes ylivarovaisesti. Todellisuudessa kaarteen voi ajaa aika huolettomasti. En ole keksinyt, mikä todellisuutta jyrkemmän vaikutelman kaarteesta antaa. Ehkä se, että ramppi yhtäaikaa sekä kääntyy että pystygeometria on kovera. Kuperat tiethän ovat monesti kaarteissa oikeasti kamalia.
Minä en tuota googlemapsia osaa kunnolla käyttää, mutta merkataan paikka näin:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=T%C3%84M%C3%84+RAMPPI&srs=EPSG%3A3067&y=6678162&x=369567&lang=fi
Mutkia ei tarvita kun kokenutkin autoilija voi mennä tämänkaltaiseen katveansaan ohitustilanteessa:
http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=61.899963,23.711157&spn=0,0.055189&z=14&layer=c&cbll=61.899362,23.714102&panoid=nKv0-unnPlH1GoBtr2qjXg&cbp=12,296.87,,0,7.8
Hyvällä kelillä saattaa huomata keltaisen viivan rippeet suoralla tiella. Kun ne ovat lumen ja jään peitossa, ohitus on tietysti sallittu - vaikka se venäläistä rulettia onkin.
(EDIT: Tämä siis tieosuudella, jolla mutkien ja mäkien takia ohituspaikkoja ei juuri ole, kunnes eteen tulee näin "hyvä".)
Jostakin syystä rahaa tai jotakin muuta puuttuu, että näitä ohituskieltopaikkoja voisi ihan liikennemerkein varustaa. Näitä on ympäri Suomea vaikka kuinka ja paljon, mutta yksikin on liikaa.
SO2001:
Nopeusrajoituksen lisäksi näyttää olevan kessunjämät tien poskessa varoittamassa mutkasta ja kaiken kukkuraksi bussipysäkki keskellä mutkaa. Mahdollinen bussin liikkeellelähtö on taatusti kovaa ajavalle ikävä ylläri ja aiheuttanee tilanahtautta ja talviliukkailla paniikkiväistelyitä.
Herbert:
Tutkimustietoahan minulla ei tuosta ole mutta en uskoisi tuosta haittaakaan olevan. Kyllä tuollaisen verisen autonromun näkeminen pysyy tällaisenkin kokeneemman kuljettajan muistissa. Mistä suunnasta itse lähtisit 18-vuotiaan kuljettajan asennekasvatusta kehittämään? Pitäisikö opettajan näyttää kalvolta piirtoheittimen välityksellä oppilaille, kuinka paljon nopeuden lisääminen lisää onnettomuusriskiä? Noin minulle opetettiin aikoinaan. Eiä tuosta paljon päähän jäänyt tuossa iässä, jolloin päällimmäisenä mielessä liikkuu yleensä vastakkainen sukupuoli ja muut vastaavat asiat.
ddr5:
Tielaitos on ilmeisesti tilannut vahingossa liikaa keltaista tiemaalia, kun sitä käytetään niin tuhlailevasti.
Ennen vanhaan keltaista sulkuviivaa oli paikoissa, joissa oli liian vähän näkyvyyttä mahdolliseen vastaantulijaan (mäki ja mutka) tai missä jokin muu syy esti turvallisen ohituksen. Tuohon aikaan olin kuljettajana erittäin tarkka, enkä tehnyt keltaisen viivan ohituksia.
Mutta se oli silloin ja nyt on nyt. Vaikka edelleenkin olen suorastaan pelkurimaisen varovainen ohittaja, huomaan tuon tuostakin (erityisesti silloin kun viivat näkyvät huonosti) tehneeni ainakin osittaisen keltaisen viivan ohituksen. Ajotyylini ei ole muuttunut aikaisempaa röyhkeämmäksi, mutta keltaista viivaa on tullut lisää. Sitä on tullut todella paljon lisää. Monissa entisissä hyvissä ohituspaikoissa on nykyisin ohittaminen kielletty. Näissä asioissa pätee kuitenkin vanha sääntö. Jos kieltoja on liikaa, niiden kunnioitus vähenee.
Jos edellä ajaa hidas rekka, joka ei loivasta ylämäestä tai muusta syystä johtuen voi kiihtyä nopeasti, takaa tuleva auto voi ohittaa tällaisen rekan yhdellä hujauksella, jos sillä on valmiiksi nopeuseroa rekkaan nähden tai jos kuljettaja painaa reippaasti kaasua. Näkyvyyttä voi olla niin paljon, että törmääminen vastaantulijaan on mahdotonta. Mutta kun tiessä on keltaista viivaa, ohittamaan ei saa lähteä. Viivasta päätettäessä ei ole otettu huomioon sitä mahdollisuutta, että ohitettava ajoneuvo voi olla poikkeuksellisen hidas, ja sen ohittamiseen matka riittäisi aivan hyvin. Jos viiva ei ole aivan vielä alkanut, mutta näkyy kauempana, rekkaa lähestyvän autoilijan on tehtävä nopea päätös jarruttaako hän voimakkaasti ja ajaa seuraavat 20 kilometriä rekan perässä (kuljettaja ehkä tietää, että uusia ohituspaikkoja ei tule pian), vai antaako hän mennä jolloin hän rikkoo keltaisen viivan sääntöä ohituksen lopussa ruma ohitus, mutta kuitenkin täysin turvallinen.
Otsikkoon palataksemme, tänä aamuna oli taas lehdessä uutinen nuorten auto-onnettomuudesta. Kaksi humalaista ajokortitonta nuorta kuljettajaa oli ajanut kolarin. Ihmisiä oli loukkaantunut ja toisen auton etupenkillä istunut turvavyötön matkustaja oli kuollut. Miten tällaisiin tapauksiin mitkään promillerajat tai muutkaan kurin lisäämiset vaikuttavat ellei mennä elinkautistuomioihin.
Eräässä aikaisemmassa kirjoituksessani ideatasolla hahmottelemani alkolukko-sirukorttisysteemi sen sijaan olisi estänyt tämänkin onnettomuuden. Ehdottamani järjestelmä olisi sellainen, että auto kulkisi ainoastaan silloin, kun ajokortti on kortinlukulaitteessa ja auton järjestelmiä kontrolloiva alkometri näyttää nollaa. Nuorten ja vähän ajaneiden kohdalla järjestelmä rajoittaisi ajoneuvon huippunopeutta. (Epämääräisiä peltoautoja ja muita omia viritelmiä järjestelmä ei tietenkään kontrolloisi, mutta tällaisia on niin vähän, ettei niillä ole kokonaisuuden kannalta merkitystä.)
Koska alkoholi ja liian suuri nopeus (erityisesti nuorten kohdalla) ovat keskeisiä onnettomuuksiin myötävaikuttavia tekijöitä, edellä mainittu järjestelmä estäisi huomattavan monta onnettomuutta. Jos siihen vielä lisättäisiin automaattinen reaaliaikainen nopeuskontrollijärjestelmä, ja poliisin käytössä oleva kaukosammutin, vieläkin useampi onnettomuus jäisi tapahtumatta.
Autoihin asennettavilla teknisillä laitteilla saataisiin liikennekuolemat oleellisesti vähenemään (mahdollisesti puolitetuksi seuraavien 20 vuoden aikana). Tämä ei ole kuitenkaan valittu strategia. Sen sijaan liikenneturvallisuutta "parannetaan" tuomalla markkinoille entistä tehokkaampia ja nopeampia ajajan autoja, joiden loistavaa ohituskiihtyvyyttä ja nautinnollisia kaarreominaisuuksia liikennetoimittajat kilpaa ylistävät. Ja näitä autoja varten maantien varsille pystytetään sadoittain rumia kameratolppia, jotka tuovat mieleen DDR:n ja Neuvostoliiton ihanan vapauden. Samalla lisätään poliisivalvontaa ja liikennekuria. Ja maanteillä käydään lähes joka yö kuolemanralleja, joissa eri ikäiset hullut ja humalaiset ja huumekuskit ajavat kilpaa poliisin kanssa usein kohtalokkain seurauksin.
Tämä on nykyinen käsitys huippuunsa viedystä liikenneturvallisuudesta. Minunlaiseni typerys ei ymmärrä tätä.
Rätkätin:
Kukaan ei ole minulle pystynyt kertomaan, mitä ihmeen paheksumista on ajaa yhden alkoholiannoksellisen jälkeen. Siis viinilasin tai vaikka oluttuopin. Ja ihan turha vetää mitään laskemista tähän, itse tiedän tasan tarkkaan, että yhden annoksen jälkeen promillet ovat kaukana 0,5:stä.
Mitään tutkimustietoa en ole nähnyt siitä, että alle 0,5 promillea nostaisi onnettomuusriskiä. Päinvastoin 0,5 promilleen asti alkoholi jopa parantaa ajosuoritetta. Tuon pitoisuuden jälkeen alkaakin sitten jyrkkä lasku.
Itse aion edelleenkin nauttia aina silloin tällöin hyvän tuopillisen olutta tai lasillisen viiniä ja pompata rattiin. Hyvällä omallatunnolla.
Sinä voisit koittaa perustella tuon kantasi, ettei saa ottaa lasillistakaan. Mitään tieteellistä näyttöä tuskin löydät tuon tueksi.
>En kyllä minäkään ravintolassa saa mitenkään nieltyä tournedosia ilman asiaankuuluvaa punkkulasillista. Myöskin pizzan kanssa kuuluu tietysti olut. Miksi nyt pitäisi alkaa laittamaan kortteja hyllylle ihan kunniallisilta kansalaisilta, jotka haluavat nauttia elämästä?
simppa:
Ei varmaa suurempaa paheksumista kuin viidenkään jälkeen. Johonkin ne vaikuttavat ihan täysin eri tavalla kuin joihinkin toisiin. Ihan yhtä hyvin voisi ihmetellä, että meksei promillet voisi olla 0.6, 0.7 tai 0.8 tai sitten vaikka yhtä hyvin 0.2. Miksi 0.5 on yhtään sen autuaampi kuin mikä tahansa muukaan?
Aina kannattaa muistaa, että säännöt ovat vain sääntöjä ja jotkut niitä noudattavat ja jotkut eivät. Noin se on tähän asti ollut muissakin asioissa kuin rattijuopumusasioissa. Mutta sittenpä olisi täysin selvää, että vähänkään alkoholin vaikutuksen alaisena ei saisi ajella yhtään.
Muistuupa mieleen, kun mopoiltiin Saksan lävitse Italiaan jossain lähempänä Itävaltaa ja oltiin syömässä. Sinne viereen tuli rekkakuski. Tilasi sellaisen litran kaljan ja ruoan. Kaljan se veti siinä ruokaa odotellessa ja toisen syödessä. Jälkkäriksi kolmas ja lisäksi kahvi ja konjakki tai jotain sellaista se näytti olevan. Sitten RRÖÖYYHH ... takaisin rattiin ja baanalle. Tuolle tyypille se oli varmaan ihan normi safka. Minä olisin jo keikkunut tuosta määrästä.
Ainahan se on ollut ja on edelleenkin, että illanmittaan ensimmäiset ehtii jo haihtua. Sellaiselle tyypille, joka oikeasti ei ole ajatellut ottaa rattijouppousriskiä, jättää joko juomatta tai ajamatta. Joitakin koko juttu ei liikuta mitenkään ja justiinsa näiden juovien osalta mikään ei varmaan muutu ollenkaan.
Kyse on siitä, että tulee viesti viranomaisten taholta, että ei yhtään alkoholia ja ajamista samanaikaisesti. Kukin saa ajamatta dokata itsensä vaikka hengiltä kunhan ei saa loisto ideaa ja tunge itseään ratin taakse, jos vielä sen verran pääsee kävelemään, että autonsa löytää.
Muistuipa sekin vielä, kun eräs heppu tuli ihan siistin näköisesti parkkikselle ja laittoi autonsa ihan oikein ruutuunkin. Seistiin siinä kolmen metrin päässä katsomassa. Yritti sitten autosta pois, mutta ei siitä mitään meinannut tulla, kun oli sen verran pierussa ettei yhtään pysynyt pystyssä ja jaloillaan vaan ryömi ja konttaaminenkin oli hankalan näköistä. Jos siltä olisi kysytty, että paljonkos joit, niin varmaan olisi sanonut, että yhden keskarin kolme tuntia sitten, jos yleensä olisi kysymystä edes ymmärtänyt.
simppa:
Tieteet voi vetää vessasta. Tuossa on ihan muusta kyse kuin tieteestä. Kyse on siitä, että autoilua ja alkoholinkäyttöä samanaikaisesti pitää vähentää. Jos tuo toimisi edes muutamien kohdalla, niin sekin olisi jo ihan hyvä asia. Kukaan ei todellakaan kuvittele, että rattijuoppoudet joillain säännöillä loppuvat.
Et vastannut kysymykseeni. Miksi ihmeessä pitäisi yhden juominen kieltää, kun se Parantaa todistetusti ajosuoritusta.
Se 0,5 on oivallinen raja, koska tieteellisesti todistetusti ajosuoritus alkaa huononemaan vasta tuon jälkeen. Jyrkästi. Ja tätä ei millään tapajuopoilla ole tutkittu vaan ihan tavallisilla ihmisillä. Se raja pitää vetää johonkin ja 0,5 on erittäin perusteltu lukema.
Luuletko oikeasti, että jonkun mukamas paheksuvan signaalin "lähettäminen" vaikuttaa tippaakaan törkeissä promilleissa autoileviin. He tietävät tasan tarkkaan olevansa kännissä ja tiedostavat tekonsa paheksuttavuuden. Nuo ovat niitä todellisia ongelmakuskeja.
Edelleenkin odotan perusteluja, miksi reippaasti 0,5 alittavan autoilu on paheksuttavaa. Se kun vaikuttaa ajosuoritukseen korkeintaan parantavasti.
Tuo heppusi olisi varmaan jättänyt ajamatta jos raja olisi ollut 0,2. Et taatusti usko itsekään tuohon.
Minä en taatusti ota minkäänlaista rattijuoppousriskiä jos vaikka työpäivän jälkeen nautin laatuoluen tai viinin ja hyppään sen jälkeen rattiin.
simppa:
Joku muu väitti, että yksi ei vaikuta mitään. No jos se ei vaikuta, niin miksi sitten se yksi pitää juoda. Jos siitä poistettaisiin alkoholi, niin kovin moni ei joisi sitä yhtäkään. Välillä ihmettelen, että mitä tuosta pitäisi ajatella. Mutta jos se yksi on juotava, niin juokaapa minun puolestani - en sitä iloa halua kieltää.
simppa:
Nyt ihan tahallasi ymmärrät väärin tai et ole lukenut viestiäni loppuun asti. Sanoin nimen omaan ja toistan sen tähän, että ne jotka ovat juodakseen niin juovat eikä siihen mitkään säännöt vaikuta. Mutta, jos tuolla 0.2:lla saadaan edes muutama tekemään juomattomuuspäätöksen silloin kun joutuvat ajamaan, niin ihan hyvä.
Jos sinä haluat juoda niin juo ihmeessä. Tässä on ihan sama kuin vaikka sairaalassa tupakoinnissa elikkä ei se sairaala tieteellisen tutkimuksen perusteella lakkaa toimimasta, mutta ihan muilla perusteilla olisi hyvä jos siellä ei tupakoitaisi. Oma mielipiteeni on, että ei se autokaan lakkaa toimimasta ja liikenteessäkin pärjääminen on varmaankin ihan kuosissa, mutta minun mielestäni autoilu ja alkoholi ei oikein sovi yhteen. Minun puolestani jokainen saa juoda ihan niin paljon kuin mieleen juolahtaa kunhan ei samalla aja. Itsekin juon silloin tällöin, mutta jos tiedän, että pitää ajaa, niin ainakaan minulla ei ole pienintäkään vaikeutta juoda vaikka vettä tai jotain muuta alkoholitonta.
Rätkätin:
Siksi koska laatuolut tai -viini maistuu hyvältä. En ole törmännyt vielä yhteenkään alkoholittomaan olueeseen tai varsinkaan viiniin, joka maistuisi edes likimain hyvältä. Oluistakin tulee mieleen lähinnä laimennettu kusi viineistä nyt puhumattakaan.
Tyypillinen suomalainen luulo, että viiniä tai olutta voi juoda vain tullakseen känniin... Ei se todellakaan niin mene.