Nuorten onnettomuudet

155 kommenttia
12346»
  • drive:


    Eikös tämä ole hieman väärin yleisen oikeuskäsityksen kannalta? Miksi 'minua' pitäisi rangaista siitä, että teen jotain mistä ei ole kenellekään mitään haittaa tai vaaraa?


    Kommentoit kirjoitustani. Huomasitko myös seuraavan: "Toinen huomionarvoinen asia on se, että liikennekuolemien lisäksi on katsottava myös mitä muuta haittaa lievässä kännissä ajavat saavat aikaan - loukkaantumisia ja kolhimisia. Siitä ei paljoa puhuta."











      
  • hoh hoh hoijaa:

    Huomasitko myös seuraavan: "Toinen huomionarvoinen asia on se, että liikennekuolemien lisäksi on katsottava myös mitä muuta haittaa lievässä kännissä ajavat saavat aikaan - loukkaantumisia ja kolhimisia. Siitä ei paljoa puhuta."


    Toki huomasin, mutta en kommentoinut sitä kohtaa. Jos näyttöä lievän humalatilan (kännistä ei voitane alle 0.5 promillen ollessa kyseessä puhua) vaarallisuudesta ei ole, olisi oikeuskäsityksen vastaista ryhtyä lisärajoituksiin. Kuolonkolareissa korostuvat ennenmuuta törkeät, yli 1.2 lukemat. Uskoisin että jossain välillä 0.5-1.2 löytyy kohoavaa riskiä, muttei vastaavaa moninsatakertaista kuin törkeissä lukemissa. Voihan se olla että jotain pientä tilastollista poikkeamaa löytyy myös alle 0.5 lukemilla, mutta sen merkitys lienee silti paljon merkityksettömämpi kuin esimerkiksi kuljettajan vireystilan tai asenteen.

      
  • drive:

    Eikös tämä ole hieman väärin yleisen oikeuskäsityksen kannalta? Miksi 'minua' pitäisi rangaista siitä, että teen jotain mistä ei ole kenellekään mitään haittaa tai vaaraa? Siksikö vain, että joku toinen saattaisi jättää tekemättä jotain josta on haittaa ja vaaraa? Kyllä yleisen oikeuskäsityksen mukaan jokaisen tulee vastata omien tekojensa seurauksista ja kollektiiviset kiellot tai rangaistukset kuuluvat lähinnä jonnekin alakouluun tai inttiin.


    Hetkinen .. eikös yhteiskunnan KAIKKI säännöt ole yhteisiä ja kuulu kaikille aivan veronmaksuista bussilippuihin ja mahdollisiin rangaistuksiin asti. Melko kollektiivistahan tämä on.

    Jos kuljen päin punaisia, kun liikennettä ei ole, niin mitä ihmeen haittaa siitä voi olla? Jos ajan 200km/h, kun muuta liikennettä ei ole, niin mitä haittaa siitä voi olla? Samaa litaniaa voi jatkaa vaikka kuinka kauan.

      
  • Rätkätin:

    Jos kuljen päin punaisia, kun liikennettä ei ole, niin mitä ihmeen haittaa siitä voi olla?


    Ei mitään. Siksi se onkin yleinen tapa johon ei edes poliisi puutu. Vähän niinkuin pieni ylinopeus. Ihmisellä on silmät päässä ja hän näkee muutakin kuin sen punaisen ukon. Liikenneturvan valistukset ovat naurettavia juuri siitä, kun pitäisi keskellä yötä odottaa 3min punavaloissa, vaikkei mistään tule ketään. Riskit ovat jossain ihan muualla.



    Jos ajan 200km/h, kun muuta liikennettä ei ole, niin mitä haittaa siitä voi olla?


    Melusaasteesta lienee haittaa jollekin. Turvallisuus riippuu siitä oletko ainoa liikenteessä vai luuletko vain olevasi. Toki 200km/h ajaessa telot itsesi todennäköisemmin kuin rauhallisemmalla ajolla, mutta se olkoon oma murheesi.

      
  • hoh hoh hoijaa:

    Miksi muuten tuota figure 1:a ei saisi näyttää? Syy lienee yksinkertaistavassa johtopäätöksissä.




    Juuri niin. Alkoholi on niin tunteita herättävä aihe, että mikä tahansa alkoholin haittoja väheksyvä asia jyrää tietyn porukan mielessä sen haitat. Vähän sama asia kuin auton teho. Tehokas auto on nopeampi ohituksissa -> lisää turvallisuutta. Pitää siis hankkia turvallisuussyistä tehokas auto.



    Useinmiten kännissä ajetuissa kolareissa kuski on kovassa kännissä.




    Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa muistaakseni yli 90% tapauksista kuskin verestä löytyy yli 1,2 promillea.



    Eli kannattaako ede noihin tukevasti kännisiinkään kiinnittää huomiota. Tappavat itsensä . sillähän ne vähenee. Ja tyhmät känniläisten kyytiin menneet.




    Jos onnettomuuslukuja halutaan siivota, tottahan noin isoon ryhmään kannattaa kiinnittää huomiota.



    Olisiko promillerajan alentamisesta 0,2 promilleen hyötyä. Jos katsotaan tilastoista (ed kirjoitus) niin ei ole. Sen sijaan se antaisi vielä paremmin signaalin: "Jos ajat, et ota". Norjassa promillerajan alentaminen jopa alensi rattijuoppojen määrää (vaikka olisi luullut alemman rajan kasvattavan niitä.




    Norjan tilanteesta emme voi noin yksinkertaista johtopäätöstä vetää. Oliko promillerajan muutos todellakin syy muutokseen vai tapahtuiko yhteiskunnassa jotain muutakin, mikä asiaan vaikutti. Liikenneturva perustelee promillerajan muutosta Ruotsin esimerkillä. Unohdetaan kuitenkin kertoa, että 90-luvun laman aikana (jolloin rajaa laskettiin) tilastot kaunistuivat samalla tavalla myös Suomessa, ilman muutoksia rattijuoppoja käsittelevässä laissa.



    Toinen huomionarvoinen asia on se, että liikennekuolemien lisäksi on katsottava myös mitä muuta haittaa lievässä kännissä ajavat saavat aikaan - loukkaantumisia ja kolhimisia. Siitä ei paljoa puhuta.




    Siitä ei ole tietoa.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit