Britannian valtion budjettivaje on tällä hetkellä 12% BKT:stä ...
...valtion omaisuuden myi jo Thatcher eikä karsittavan arvoisia sosiaalipalveluita juuri ole, joten odotettavissa on mielenkiintoisia sovelluksia.
Verotettavaa ovat aakkosten alkupäästä aloitettaessa ...
A niinkuin autot ...
B niinkuin pensa ...
etc ...
Ja kun sitten valitetaan, että aina aloitetaan aakkosten alusta, niin sitten voidaa aloittaa vaihteeksi toisesta päästä elikkä ...
Ö niinkuin öljyt ...
etc...
No joo. Mielenkiintoista tosiaan on, että kaikki maat ovat jättiveloissa, niin miten tästä suosta noustaan. Ainoina vaihtoehtoina lienee, että tavalla tai toisella kerätään kansalta rahat ja maksetaan velat pois. Toinen vaihtoehto on, että jokaisen maan velat annetaan anteeksi johonkin tasoon asti. Kolmantena vaihtoehtona on järjestää laajamittainen kaikkia koskeva sota ja maksatetaan omat velat hävinneiden kustannuksella. Sodassa on tietenkin se nurja puoli, että mikäli kyse on ydinsodasta, niin kaikkien velat on kerralla maksettu ja uusia ei tarvitse enää ottaa ikinä.
Bussien päästötase ei ole kovin edullinen. Busseilla ajetaan max 50% täyttöasteella yleensä, koska osa matkoista ajetaan tyhjänä. Normaali kaupunkikulutus on 40-50 litran luokkaa satasella. Tuosta saa helposti laskemalla, että kulutus per matkustaja ei hyvällä täyttöasteellakaan kovin paljon poikkea taloudellisimmista henkilöautoista, koska henkilöautoissa istuu tilastollisesti 1,7 matkustajaa.
Jos ajatellaan että täyttöaste on 10 henkilöä ja jokaisen oma auto kuluttaisi samalla matkalla keskimäärin vaikkapa 7 litraa olisi kulutus jo 70 litraa. Jos bussin täyttöaste on matalampi ei painoa ja pysähdyksiäkään tule yhtä paljon, eli bussin kulutus laskee. Kuljettajien ajotapakin vaikuttaa paljon kulutukseen.
Kun seurasin aamuliikennettä tänään vaikutti tuo 1,7 aika yläkanttiin arvioidulta. Sehän tarkoittaisi että 10 autosta vain kolmessa olisi ainoastaan kuljettaja. Se että jossakin autossa on kolme tai neljä matkustajaa nostaa tuota keskimäärälukemaa, mutta ei muuta sitä asiaa että yksin ajavien kulutus on 40 hengen bussiin verrattuna suuri, 40*7=280 litraa.
Lisäksi mielikuvaharjoitus; seisovana jonona liikennevaloissa 40 henkilöautoa on 200 metrin letka, liikkeellä se on paljon pidempi.
Minulla on käytännössä aina ollut vaihtoehto, ja monella kolleegallanikin näyttäisi olevan.
Kyse on vaan siitä että kun auton on hankkinut ei sitä haluta jättää parkkipaikalle, vaikka se olisi ruuhkien kannalta järkevää.
Vaihtoehto on hyvin suhteellinen asia - joku ei pysty/halua ajaa fillarilla mihinkään, toiselle 30 km työmatkakaan ei ole ongelma.
Minulle bussi ei ole vaihtoehto. Lähiliikenteen bussi matkustajineen on minusta kaikkein epämiellyttävin liikenneväline. Mieluummin ajan fillarilla ne matkat jos pakko on. Jos pystyisin ajamaan työmatkat fillarilla, kokisin sen nimenomaan luksukseksi. Valitettavasti tuota mahdollisuutta ei ole.
Jos ihmiset oikeasti kokisivat että vaihtoehtoja on, ne tuskin hankkisivat sitä autoa. Taloudellisestihan siinä ei ole järkeä jos asialle on vaihtoehto. Epäilen, että kokonaisuutena niitä vaihtoehtoja ei kuitenkaan koeta olevan riittävästi.
Auto ostetaan kuitenkin kokonaistarpeeseen johon kuuluu työ, harrastukset, vapaa-aika, lapset jne. Samaan tarpeeseen ostetaan myös asunto eikä tuota tarvetta täyttäviä ole sopivaan hintaan saatavilla siten, että autolta useinkaan vältyttäisiin.
Eivätkä ihmiset tule mukavuudenhalustaan luopumaan, se on varmaa.
Jos ajatellaan että täyttöaste on 10 henkilöä ja jokaisen oma auto kuluttaisi samalla matkalla keskimäärin vaikkapa 7 litraa olisi kulutus jo 70 litraa. Jos bussin täyttöaste on matalampi ei painoa ja pysähdyksiäkään tule yhtä paljon, eli bussin kulutus laskee. Kuljettajien ajotapakin vaikuttaa paljon kulutukseen.
Kun seurasin aamuliikennettä tänään vaikutti tuo 1,7 aika yläkanttiin arvioidulta.
Bussien keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat 60-70 g / km / matkustaja. Henkilöautot eivät pari vuotta sittenkään jääneet tuosta paljon jälkeen. Nyt ostetut uudet autot ovat keskimäärin merkittävästi taloudellisempia kuin ennen veromuutosta ja asiaan voi valinnallaan itse vaikuttaa paljon jos haluaa.
1,7 on peräisin VTT:n virallisista laskelmista. Se ei ole hatusta vedetty luku.
Aika moni kuskaa vähintään osan matkasta lapsia tai muuta matkustajaa myös aamuliikenteessä.
Juuri tästä on kyse, tietullin tyyppinen maksu muuttaa tätä suhdetta onko kyseessä oma valinta vaiko olosuhteiden pakko.
Ihmisten järkeen ei kannattaisi paljon luottaa, koska sen jälkeen kun auto on ostettu alkaa valitus bensan hinnasta ja ylinopeussakkojen kalleudesta jne. Pelkät vakuutukset ovat kalliimmat kuin vuoden bussiliput Helsingissä.
Esimerkkinä tupakointi ei perustu järkeen, pikemminkin päinvastoin. Silti suomalaisista tupakoi karkeasti arvioiden noin miljoona henkilöä.
1,7 on peräisin VTT:n virallisista laskelmista
En epäillyt sitä. Pohdin sitä onko kyse siitä että jos yhdessä autossa matkustaa neljä henkilöä niin keskiarvon muodostamassa viidessä autossa matkustaa silloin keskimäärin 1,6 henkilöä jos niissä muissa neljässä autossa ei ole kuin kuljettaja. Kolme-neljä henkilöä yhdessä henklöautossa on melkeinpä joukkoliikennettä.
Bussien keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat 60-70 g / km / matkustaja. Henkilöautot eivät pari vuotta sittenkään jääneet tuosta paljon jälkeen.
Jäi tuosta aiemmasta viestistä kirjoittamatta siitä että esimerkiksi omalla kohdallani päästöt putosivat 153 g/km kun siirryin työmatkojen osalta bussiin, yksin en kehtaa ajella.
Koska bussissa on pääsääntöisesti istumapaikkoja vapaana pieneni myös bussin matkustajakohtainen päästö. Eikä siis pelkkä hiilidioksidi, vaan kaikki pakokaasupäästöt ja oman autoni osalta polttoaineen litramääräinen kulutus.
Lisänä vapautui muille se kaistatila minkä yksi henkilöauto tarvitsee ruuhka-aikana. Ajallisesti suurin vaikutus on sillä että en asu bussipysäkin vieressä, eikä sekään ole varsinaisesti haitta koska pitää ihmisen kävelläkin jotta pysyy terveenä.
Jäi tuosta aiemmasta viestistä kirjoittamatta siitä että esimerkiksi omalla kohdallani päästöt putosivat 153 g/km kun siirryin työmatkojen osalta bussiin, yksin en kehtaa ajella.
Ei tuota niin voi laskea, että et saastuttaisi mitään jos ajat bussilla. Bussin hyviä puolia en sinänsä kiistä, mutta niitä on usein liioiteltu suhteessa (järkevään!) henkilöautoliikenteeseen. Jokainen toki harkitsee itse. Tosiasia kuitenkin on että Suomessa ei taloudellisesti kannata kuin pari junalinjaa ja muutamat kymmenet bussilinjat. Taloudellisesta kannattavuudesta voi yllättävän suoraan päätellä ympäristövaikutuksetkin, koska kulurakenne muodostuu pääosin ajokustannuksista. Mitä kannattamattomampi linja, sen suuremmat on ajokulut (ja päästöt) per matkustaja.
Autoilua verotetaan raskaasti ja yritetään sillä ikäänkuin patistaa ihmisiä käyttämään julkisia liikennevälineitä. Ehkä sillä on saatu aikaan se, että vain 95% kaikista kilometreista liikutaan autolla...
Minusta nuo julkiset tuki- ym. rahat voisi sijoittaa fiksummin panostamalla asuinalueisiin ja kevyen liikenteen väyliin, kuin kannattamattoman julkisen liikenteen järjestämiseen ympäristömantran nojalla. Julkinen liikennehän myös osaltaan mahdollistaa turhan liikkumisen ja kaukana asumisen.
Ei tuota niin voi laskea, että et saastuttaisi mitään jos ajat bussilla.
Olen eri mieltä, tuo vaikutus tapahtuu vasta sitten kun linja lakkautetaan siksi että matkustajia on liian vähän.
Käänteisesti jos siirtyisin takaisin auton käyttöön jäisi yksi istuma- tai seisomapaikka bussissa tyhjäksi samalla kun dieselin kokonaiskulutus nousisi 5,8 l/100km. Lisänä liikenne ruuhkautuisi sen minkä yksi auto vaikuttaa, ja melukuormitus saman verran.
Julkinen liikennehän myös osaltaan mahdollistaa turhan liikkumisen ja kaukana asumisen.
Osaltaan. Mutta ainakin pääkaupunkiseudulla asuntojen kalleus on suurin tekijä siihen miksi työmatkat pidentyvät.
lawnmover: "Olen eri mieltä, tuo vaikutus tapahtuu vasta sitten kun linja lakkautetaan siksi että matkustajia on liian vähän."
Minä ainakaan en osaa sanoa, lakkautetaanko linja, jos ajan omalla autollani bussilla matkustamisen sijaan.
Näitä asioita ei voi tarkastella yksilötasolla. Teoriassakaan ei kannata, koska ympäristövaikutus on olematon.
"Mutta ainakin pääkaupunkiseudulla asuntojen kalleus on suurin tekijä siihen miksi työmatkat pidentyvät."
Minusta työmatkat pidentyvät, koska pääkaupunkiseudulla on niin paljon ihmisiä. Miljoona suomalaista ei yksinkertaisesti mahdu pieneen tilaan ilman valtavaa pahoinvointia, joten isolla alueella matkat ovat väkisin pitkiä. Sellaista ideaalitilannetta ei synny, jossa Tapiolassa asuvat kävisivät töissä ja kaupassa Tapiolassa. He käyvät töissä Ruoholahdessa ja Tikkurilassa. Kaupassa he käyvät Jumbossa ja Sellossa. Siinä saa esimakua joukkoliikenteen perään haikailevat aiheeseen liittyvistä haasteista.
Kalleus taas on seurausta siitä, että maakunnista ajetaan ihmiset nykypolitiikalla pääkaupunkiseudulle. Kysyntää riittää, joten hinnat nousevat.
Nurmijärvelle ei välttämättä muuteta halvempien hintojen, vaan viihtyvyyden takia. En minä ainakaan voisi kuvitella asuvani Nurmijärveä lähempänä Helsinkiä. Ja koska suuri osa pääkaupunkiseudulla asuvista on maakunnista muuttaneita, luultavasti moni muukin ajattelee samoin.
Mielenkiinnolla odotan, milloin Helsingin cityvihreät ja kokoomus nämä tosiasiat oivaltavat.
Olen eri mieltä, tuo vaikutus tapahtuu vasta sitten kun linja lakkautetaan siksi että matkustajia on liian vähän.
Eli sinun laskukaavallasi bussi ei saastuta mitään ja henkilöauto saastuttaa sen kulutuksen verran? Minusta tämä on erikoinen tapa laskea.
Henkilöautonkin kulutukseen / hlö vaikuttaa moni asia. Esim. lapsiperheellä on harvassa paikassa todellista vaihtoehtoa viedä lapsiaan hoitoon ilman autoa. Jo kuntien päätöksenteko koulu- ja päivähoitopaikkojen "keskittämisissä" huolehtii siitä. Niissä en ole koskaan nähnyt mitään todellista arviointia siitä, miten paljon mikäkin lisää kulkemista. Esimerkiksi isojen kouluyksiköiden muodostaminen johtaa automaattisesti siihen, että pienemmät lapset tuodaan kouluun autolla. Mitä ei koskaan aiemmin tarvinnut tehdä. Vielä "hauskempaa" on, että nämä isot koulut tuntuvat jostain syystä sijaitsevan kaupunkikeskustoissa, joissa asuu poikkeuksellisen vähän lapsiperheitä.
Samoin näen joka päivä pariskuntia, joista toinen jää auton kyydistä pois jatkaakseen matkaa eri suuntaan joukkoliikenevälineeellä - silloin ei auton kulutuksia voi laskea sen perusteella että osan matkaa sillä ajetaan yksin. Eihän nämä asiat ole koskaan joko-tai vaan sekä-että.
Osaltaan. Mutta ainakin pääkaupunkiseudulla asuntojen kalleus on suurin tekijä siihen miksi työmatkat pidentyvät.
Sillä on loppujen lopuksi aika vähän tekemistä asian kanssa koska asunnot halpenevat merkittävästi vasta hyvin kaukana keskustasta. Lahdessakaan ei ole rautatieasemaan nähden hyvällä sijainnilla kovin halvat asunnot. Vaikka asunnot olisivat halvempiakin ei ne työpaikat laajalla pk-seudulla silti asuntojen viereen muutaisi tai ihmiset muuttelisi joka vuosi kun niiden duunit vaihtuu. Tai pariskunnan molempien osapuolien duunit sijaitsisi samassa paikassa. Yleensä asunnon valintaan vaikuttaa perheessä vaimo / lapset. Miehet kulkevat töihin pidempiäkin matkoja, kunhan perheellä on hyvä asuinympäristö. Asuinympäristön valintaan vaikuttaa moni muukin asia kuin hinta, moni ei saa Helsingistä sopivan matkan päästä duunipaikkaa mielestään asuntoa vaikka olisi rahaakin.
Siitä olen Herbertin kanssa tismalleen samaa mieltä, että mitään parempaa ei ole nykypolitiikalla odotettavissa. Ei hintojen eikä kulkemisen suhteen.
Eli sinun laskukaavallasi bussi ei saastuta mitään ja henkilöauto saastuttaa sen kulutuksen verran? Minusta tämä on erikoinen tapa laskea.
Ei siinä ole mitään erikoista. Se bussi kulkisi riippumatta siitä kuljenko minä polkupyörällä vaiko kimppakyydillä.
Jos kuljen henkilöautolla niin se on pelkkää lisäystä olemassaolevaan kulutukseen.
Lasten vienti päiväkotiin on useamman hengen matkustamista, ei silloin ajella yksin. Vaikka näkee busseissakin lastenvaunuja.
Kysymys kuuluukin luovutaanko siitä autosta sitten kun perusteltua tarvetta ei enää ole, vai vaaditaanko hyväksi perusteluksi tietullin välttäminen tai ruuhkamaksu?
Meidän taloudestamme myytiin toinen auto pois kun päiväkotiin ei tarvinnut enää ehtiä viimeistään klo 17.00.
Nurmijärvelle ei välttämättä muuteta halvempien hintojen, vaan viihtyvyyden takia. En minä ainakaan voisi kuvitella asuvani Nurmijärveä lähempänä Helsinkiä.
Mikä Nurmijärvessä on viihtyisää verrattuna esim. Espooseen tai Kauniaiseen?
Itse Espoossa asuvana suurimmaksi haitaksi koen autoliikenteen joka tuottaa melua ja taajamaan sopimattomat korkeat ajonopeudet.
Ja koska suuri osa pääkaupunkiseudulla asuvista on maakunnista muuttaneita, luultavasti moni muukin ajattelee samoin.
Nurmijärvi on kasvanut turhan nopeasti, eli sinne on muuttanut paljon ihmisiä muualta. Syntyperäiset nurmijärveläiset lienevät vähemmistönä, eli se ei ole enää se Klaukkala mikä se oli joku vuosi sitten.
lawnmover: "Mikä Nurmijärvessä on viihtyisää verrattuna esim. Espooseen tai Kauniaiseen?
Itse Espoossa asuvana suurimmaksi haitaksi koen autoliikenteen joka tuottaa melua ja taajamaan sopimattomat korkeat ajonopeudet."
Ei Nurmijärvi sinänsä mikään erityisen viihtyisä paikka olekaan. Se vain alkaa olla riittävän kaukana Helsingistä (+vantaasta+espoosta jne), jotta joka puolella ei ole vilkasta autoliikennettä ja melua (mitä nyt lentokoneet lentää kattoja hipoen yli). On myös väljiä ja rauhallisia seutuja, metsineen ja peltoineen.
Espoossa tuollaisia on kovin vähän.
"Nurmijärvi on kasvanut turhan nopeasti, eli sinne on muuttanut paljon ihmisiä muualta. Syntyperäiset nurmijärveläiset lienevät vähemmistönä, eli se ei ole enää se Klaukkala mikä se oli joku vuosi sitten."
Voi olla. Kirkonkylä onkin mukavamman tuntuinen alue kuin Klaukkala.
Ei siinä ole mitään erikoista. Se bussi kulkisi riippumatta siitä kuljenko minä polkupyörällä vaiko kimppakyydillä.
Jos kuljen henkilöautolla niin se on pelkkää lisäystä olemassaolevaan kulutukseen.
Voin siis huoletta lentää 200 vrk / vuosi, en aiheuta mitään päästöjä. Lentää ne koneet kuitenkin?
Voin siis huoletta lentää 200 vrk / vuosi, en aiheuta mitään päästöjä. Lentää ne koneet kuitenkin?
Odottelinkin milloin kysyt tuota.
Joo, kyllä minun puolestani voisit jos muutoin olisit valmis ajamaan autolla saman matkan yksin. Lyhyellä matkalla lentokone ei ole kovin tehokas mutta jos se on täynnä, niin päihittänee sen henkilöauton polttoaineenkulutuksen jos siinä autossa on pelkkä kuljettaja.
Lentokoneen huonous on siinä että sillä matkustetaan niin pitkiä matkoja, esim. kahden hengen Thaimaan matkassa taitaa mennä kerralla kaikki henkilöauton vuoden ajokilometrit. Malttaisitko pyöräillä/kulkea bussilla sen 50 viikkoa vuodessa?
Voin siis huoletta lentää 200 vrk / vuosi, en aiheuta mitään päästöjä. Lentää ne koneet kuitenkin?
Odottelinkin milloin kysyt tuota.
Joo, kyllä minun puolestani voisit jos muutoin olisit valmis ajamaan autolla saman matkan yksin. Lyhyellä matkalla lentokone ei ole kovin tehokas mutta jos se on täynnä, niin päihittänee sen henkilöauton polttoaineenkulutuksen jos siinä autossa on pelkkä kuljettaja.
Riippuu paljon siitä mitä lentämisen päästöihin lasketaan mukaan, yleensä yhtiöt ilmoittavat kulutukset vähän kaunistellen.
Nyrkkisääntö kuitenkin on, että moderneimmalla kalustolla päästään ideaalitilanteessa suunnilleen samaan per matkustaja per 100 km kuin taloudellisilla henkilöautoilla.
Henkilöautolla pääsee helposti tuon alle, kun kyydissä on useampi henkilö. Lentäen matkat vaan ovat niin pitkiä, että kokonaissaastutus on massiivista suhteessa esim. matkustajamääriin. Eikä lentäminen oikeastaan koskaan vähennä vaan kasvattaa muuta saastutusta, esim. autoilua. Ja lentoliikenne globaalisti vielä nopeassa kasvussa.
Sillä olenko valmis ajamaan jonkin matkan autolla vai en, ei ole minusta suurta merkitystä. Sillä on, lennänkö vai en ja paljonko päästöjä syntyy. Pääsyy lentoliikenteen kasvuun ei ole varsinainen tarve, vaan se että se on nykyään mahdollista niin monelle.
Samoin se on bussiliikenteessäkin, ei se yksiselitteisesti ole kaikkialla ja kaikille ekologista.
Jaa. Täydellä koneella päästään pitkillä lennoilla n. 3l kulutukseen/100km/istumapaikka. Useinhan näillä Thaimaan-lennoilla on kone ääriään myöten täynnä. Vuonna 1998 matkustajalentoliikenteen keskimääräiset päästöt olivat joidenkin lähteiden mukaan 4,8l/100km/matkustaja. Tuo siis tyhjät paikat mukaanluettuna.
Ja taisi ihan vähän aikaa sitten tulla useammasta mediasta tutkimukseen perustuvaa tietoa, että lentoliikenteen lämmitysvaikutusta on liioiteltu reippaasti.
Boeing 737-800 4,88 gallonaa tunnissa/istumapaikka. Se on noin 18,5l tunnissa. Lentokone vaan kulkee aika paljon nopeammin kuin auto.
Toki lentoliikenne saastuttaa. Se on vaan saanut suhteettoman paljon osakseen. Samat ihmiset jotka menevät tolkuttoman saastuttavilla laivoilla ruotsiin tai muuten vaan pyörimään merelle kritisoivat kaikkea lentoliikennettä.
Ei tuo yksikkökulutus ole oleellinen tekijä vaan kokonaiskulutus. Keskivertoautoilija ajaa vuodessa 20 tkm keskikulutuksella 7,5 l/100 km ja kuluttaa polttoainetta 1500 l.
Thaimaan lomalle lentävä perhe (4 hlöä ) kuluttaa vaikkapa mainitsemasi 4,8 l/100 km mukaan laskettuna 7900 km/suunta matkalla 4 hlöä * 4,8 l/100 km * (7900/100 km) * 2 = 3034 l eli tuplasti yhdellä lomamatkallaan vuotuiset autoilun päästöt!
Silti tuon lisäksi kuluu edelleen se 1500 l polttoainetta autolla ajamiseen.
Ja taisi ihan vähän aikaa sitten tulla useammasta mediasta tutkimukseen perustuvaa tietoa, että lentoliikenteen lämmitysvaikutusta on liioiteltu reippaasti.
Mikähän tuo tutkimus mahtaa olla? Aika monen tutkimuksen mukaan lentoliikenne aiheuttaa jopa enemmän lämpenemistä kuin sen päästöt kertovat.
Samat ihmiset jotka menevät tolkuttoman saastuttavilla laivoilla ruotsiin tai muuten vaan pyörimään merelle kritisoivat kaikkea lentoliikennettä.
Mistä tällainen päätelmä on peräisin?
Minua ei kiinnosta millä kukakin matkustaa, mutta ei lentoliikenne eikä laivaliikenne saisi olla missään erityisasemassa. Nythän ne ovat käytännössä verovapaita ja suuri osa ympäri maailman lentelystä perustuu vain siihen että se on keinotekoisen halpaa suhteessa esim kotimaan matkustukseen. Jos liikennettä verotetaan ja päästöjä rajoitetaan, sen pitää koskea kaikkea liikennettä.
Pitkällä kotimaan reitillä koneen ollessa täysi ATR:n polttoaineenkulutus matkustajaa kohden jää reilusti alle 3 litraan sadalla kilometrillä.
Lisäksi Finnairin keräämän datan perusteella ATR:ät ovat Helsinki-Kuopio-reitillä menneet noin 11l/100km kulutuksella matkustajaa kohden.
Lisäksi näissä lentokoneiden päästöissä tulee ottaa huomioon, että matkat mennään linnuntietä, eikä maantietä mutkitellen. Tuosta voi tulla yllättävänkin suuri ero.
Kumpi tuottaa enemmän päästöjä, se että menen Etelä-Eurooppaan autolla vai lentokoneella? Autolla päästöjä syntyy takuulla enemmän. Ja nämä ovat ihan oikeat vaihtoehdot toisilleen. Kotimaan matkailusta voidaan ottaa esimerkiksi vaikka lapinmatkat.
Lentäminen on edellä mainitusta huolimatta usein ainoa vaihtoehto. Miten itse ajattelit muuten mennä vaikka työmatkalle jenkkeihin? Tokihan sinne rahtilaivalla pääsee, mutta tulee aika perkeleen pitkä työmatka. Videoneuvotteluillakaan ei kaikkea voi hoitaa.
Ja jos nyt muuta joukkoliikennettä katsotaa, niin bussiliikennekin olisi ilman tukia raskaan tappiollista. Samoin raideliikenne.
Kumpi tuottaa enemmän päästöjä, se että menen Etelä-Eurooppaan autolla vai lentokoneella? Autolla päästöjä syntyy takuulla enemmän.
Kysymys kannattaa esittää myös niin, että pitääkö Etelä-Eurooppaan ihan varmasti mennä? Vaikka matkan tekisi kuinka taloudellisella tavalla, matkan pituuden takia energiaa kuluu tolkuttomasti.
No jos Suomessa haluan käydä, niin jollain sinne on tultava. Lisäksi joudun siellä työni puolestakin reissaamaan. Etelä-Euroopassa kun asun tällä hetkellä.
Miksi muuten Pohjoisessa asumisesta ei koskaan motkoteta. Suomessa asuminen kuluttaa tunnetusti aika paljon enemmän ympäristöä kuin etelämmässä. Ainiin, hys, hys, ei näistä saa puhua. Asua saa vaikka pohjoisnavalla.
Pitkällä kotimaan reitillä koneen ollessa täysi ATR:n polttoaineenkulutus matkustajaa kohden jää reilusti alle 3 litraan sadalla kilometrillä.
Tuo lentoliikenteen päästö on vain Suomen ilmatilassa tapahtuvasta osasta, jos oikein ymmärsin. Globaalisti lentoliikenteen päästöt ovat 2-4%, mikä on paljon jos ajattelee että aika pieni osa maapallon väestöstä lentää kovinkaan usein.
ATR on potkuriturbiinikone, sen taloudellisuus on selkeästi parempi kuin suihkukoneiden mutta se on myös hitaampi. Kuitenkin verrattuna junaan HKi-Kuopio ero on aika selvä. ATR:n kapasteetti on vain normaalin bussin kokoinen.
3 litraa satasella ei ole kovin kummoinen tulos sinänsä. Normaali dieselauto menee maantieajossa noin 5 litralla ja Finnairin laskukaavalla 3,5-4 litralla, eli jo kahdella henkilöllä päästään taloudellisimmankin koneen kulutuksen alle. Normaali 4-5 hlön perhe pääsee tila-autollakin 1,5 litralla per hlö.
Lentoliikenteelle ei aina tietenkään ole vaihtoehtoa. On se silti hyvä keino tuplata perheen vuotuiset hiilidioksidipäästöt yhdellä viikon lomareissulla.
Miksi muuten Pohjoisessa asumisesta ei koskaan motkoteta. Suomessa asuminen kuluttaa tunnetusti aika paljon enemmän ympäristöä kuin etelämmässä. Ainiin, hys, hys, ei näistä saa puhua. Asua saa vaikka pohjoisnavalla.
Olen vähän eri mieltä tuosta kulutuksesta. Vastaavalla elintasolla Etelässä mukaan kuuluu talon ilmastointi, joka vie selvästi enemmän energiaa kuin esim kaukolämmöllä tuotettu lämmitys. Etenkin kun talojen eristykset etelässä on mitä on. Toki lämmitys vie paljon energiaa, mutta sen voi halutessaan toteuttaa myös hyvin taloudellisesti. USA:sta löytyy tästä paljon todistusaineistoa, asuntojen energiankulutus on erittäin korkealla tasolla esim. Kaliforniassa ja Floridassa.
No nuo atraimen luvut ovat kotimaan reiteiltä. Lisäksi Finncomm mainitsi, että reilusti alle kahdella litralla. Lisäksi se kone menee linnuntietä. Finnairin 11l Helsinki-Kuopio-reitillä on saavutettu selvästi vanhemmilla ATR:llä. Finskihän oli noiden ensimmäinen käyttäjä.
Euroopan sisäisilläkin lennoilla päästään alle neljän litran suihkukoneilla. Tuo 737-800 hyvänä esimerkkinä ja yleisenä konemallina.
Miksi muuten Pohjoisessa asumisesta ei koskaan motkoteta. Suomessa asuminen kuluttaa tunnetusti aika paljon enemmän ympäristöä kuin etelämmässä. Ainiin, hys, hys, ei näistä saa puhua. Asua saa vaikka pohjoisnavalla.
Olen vähän eri mieltä tuosta kulutuksesta. Vastaavalla elintasolla Etelässä mukaan kuuluu talon ilmastointi, joka vie selvästi enemmän energiaa kuin esim kaukolämmöllä tuotettu lämmitys. Etenkin kun talojen eristykset etelässä on mitä on. Toki lämmitys vie paljon energiaa, mutta sen voi halutessaan toteuttaa myös hyvin taloudellisesti. USA:sta löytyy tästä paljon todistusaineistoa, asuntojen energiankulutus on erittäin korkealla tasolla esim. Kaliforniassa ja Floridassa.
EI muuten mitenkään välttämättä kuulu ilmastointia.
Tästähän on ihan tutkimustietoakin. Koitan huomenna ehtiä etsimään, nyt en enää jaksa.
simppa: "No jos Suomessa haluan käydä, niin jollain sinne on tultava. Lisäksi joudun siellä työni puolestakin reissaamaan. Etelä-Euroopassa kun asun tällä hetkellä."
Ja jos haluaa käydä lomalla Thaimaassa (ei kovin suositeltavaa tällä hetkellä ), pitää sinne lentää.
"Miksi muuten Pohjoisessa asumisesta ei koskaan motkoteta. Suomessa asuminen kuluttaa tunnetusti aika paljon enemmän ympäristöä kuin etelämmässä. Ainiin, hys, hys, ei näistä saa puhua. Asua saa vaikka pohjoisnavalla."
Kyllä tuosta motkotetaan jatkuvasti. Siksi täällä yritetään parantaa energiatehokkuutta (ottamalla jopa isoja riskejä rakenteen kosteusteknisen toimivuuden kannalta) ja tuottaa energiaa uusiutuvilla tai saastuttamattomilla menetelmillä.
Kiinnostavan uutisen kuulin hiljattain radiosta. EU:n alueella co2-päästöt putosivat viime vuonna 12% teollisuustuotannon alenemisen takia.
Tuosta voi pohtia, miten energian kulutusta ja päästöjä voi vähentää. Millä muulla keinolla voidaan päästä vastaavaan vähennykseen? Vastaus on niin karu, että sitä harva uskaltaa myöntää. On mukavampaa viilata pilkkua siitä, onko auto taloudellisempi tapa liikkua kuin lentokone. Tuollaisessakin optimoinnissa saavutettu hyöty syödään välittömästi talouskasvun myötä, kun liikennemäärä (tai muun tuotannon määrä ) kasvaa. Ollaan nollatilanteessa tai pakkasella.
AkiK:
Verotettavaa ovat aakkosten alkupäästä aloitettaessa ...
A niinkuin autot ...
B niinkuin pensa ...
etc ...
Ja kun sitten valitetaan, että aina aloitetaan aakkosten alusta, niin sitten voidaa aloittaa vaihteeksi toisesta päästä elikkä ...
Ö niinkuin öljyt ...
etc...
No joo. Mielenkiintoista tosiaan on, että kaikki maat ovat jättiveloissa, niin miten tästä suosta noustaan. Ainoina vaihtoehtoina lienee, että tavalla tai toisella kerätään kansalta rahat ja maksetaan velat pois. Toinen vaihtoehto on, että jokaisen maan velat annetaan anteeksi johonkin tasoon asti. Kolmantena vaihtoehtona on järjestää laajamittainen kaikkia koskeva sota ja maksatetaan omat velat hävinneiden kustannuksella. Sodassa on tietenkin se nurja puoli, että mikäli kyse on ydinsodasta, niin kaikkien velat on kerralla maksettu ja uusia ei tarvitse enää ottaa ikinä.
AkiK:
Jos ajatellaan että täyttöaste on 10 henkilöä ja jokaisen oma auto kuluttaisi samalla matkalla keskimäärin vaikkapa 7 litraa olisi kulutus jo 70 litraa. Jos bussin täyttöaste on matalampi ei painoa ja pysähdyksiäkään tule yhtä paljon, eli bussin kulutus laskee. Kuljettajien ajotapakin vaikuttaa paljon kulutukseen.
Kun seurasin aamuliikennettä tänään vaikutti tuo 1,7 aika yläkanttiin arvioidulta. Sehän tarkoittaisi että 10 autosta vain kolmessa olisi ainoastaan kuljettaja. Se että jossakin autossa on kolme tai neljä matkustajaa nostaa tuota keskimäärälukemaa, mutta ei muuta sitä asiaa että yksin ajavien kulutus on 40 hengen bussiin verrattuna suuri, 40*7=280 litraa.
Lisäksi mielikuvaharjoitus; seisovana jonona liikennevaloissa 40 henkilöautoa on 200 metrin letka, liikkeellä se on paljon pidempi.
lawnmover:
Vaihtoehto on hyvin suhteellinen asia - joku ei pysty/halua ajaa fillarilla mihinkään, toiselle 30 km työmatkakaan ei ole ongelma.
Minulle bussi ei ole vaihtoehto. Lähiliikenteen bussi matkustajineen on minusta kaikkein epämiellyttävin liikenneväline. Mieluummin ajan fillarilla ne matkat jos pakko on. Jos pystyisin ajamaan työmatkat fillarilla, kokisin sen nimenomaan luksukseksi. Valitettavasti tuota mahdollisuutta ei ole.
Jos ihmiset oikeasti kokisivat että vaihtoehtoja on, ne tuskin hankkisivat sitä autoa. Taloudellisestihan siinä ei ole järkeä jos asialle on vaihtoehto. Epäilen, että kokonaisuutena niitä vaihtoehtoja ei kuitenkaan koeta olevan riittävästi.
Auto ostetaan kuitenkin kokonaistarpeeseen johon kuuluu työ, harrastukset, vapaa-aika, lapset jne. Samaan tarpeeseen ostetaan myös asunto eikä tuota tarvetta täyttäviä ole sopivaan hintaan saatavilla siten, että autolta useinkaan vältyttäisiin.
Eivätkä ihmiset tule mukavuudenhalustaan luopumaan, se on varmaa.
lawnmover:
Bussien keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat 60-70 g / km / matkustaja. Henkilöautot eivät pari vuotta sittenkään jääneet tuosta paljon jälkeen. Nyt ostetut uudet autot ovat keskimäärin merkittävästi taloudellisempia kuin ennen veromuutosta ja asiaan voi valinnallaan itse vaikuttaa paljon jos haluaa.
1,7 on peräisin VTT:n virallisista laskelmista. Se ei ole hatusta vedetty luku.
Aika moni kuskaa vähintään osan matkasta lapsia tai muuta matkustajaa myös aamuliikenteessä.
AkiK:
Juuri tästä on kyse, tietullin tyyppinen maksu muuttaa tätä suhdetta onko kyseessä oma valinta vaiko olosuhteiden pakko.
Ihmisten järkeen ei kannattaisi paljon luottaa, koska sen jälkeen kun auto on ostettu alkaa valitus bensan hinnasta ja ylinopeussakkojen kalleudesta jne. Pelkät vakuutukset ovat kalliimmat kuin vuoden bussiliput Helsingissä.
Esimerkkinä tupakointi ei perustu järkeen, pikemminkin päinvastoin. Silti suomalaisista tupakoi karkeasti arvioiden noin miljoona henkilöä.
En epäillyt sitä. Pohdin sitä onko kyse siitä että jos yhdessä autossa matkustaa neljä henkilöä niin keskiarvon muodostamassa viidessä autossa matkustaa silloin keskimäärin 1,6 henkilöä jos niissä muissa neljässä autossa ei ole kuin kuljettaja. Kolme-neljä henkilöä yhdessä henklöautossa on melkeinpä joukkoliikennettä.
AkiK:
Miksi?
AkiK:
Jäi tuosta aiemmasta viestistä kirjoittamatta siitä että esimerkiksi omalla kohdallani päästöt putosivat 153 g/km kun siirryin työmatkojen osalta bussiin, yksin en kehtaa ajella.
Koska bussissa on pääsääntöisesti istumapaikkoja vapaana pieneni myös bussin matkustajakohtainen päästö. Eikä siis pelkkä hiilidioksidi, vaan kaikki pakokaasupäästöt ja oman autoni osalta polttoaineen litramääräinen kulutus.
Lisänä vapautui muille se kaistatila minkä yksi henkilöauto tarvitsee ruuhka-aikana. Ajallisesti suurin vaikutus on sillä että en asu bussipysäkin vieressä, eikä sekään ole varsinaisesti haitta koska pitää ihmisen kävelläkin jotta pysyy terveenä.
Rätkätin:
Mitä hyviä puolia sinä sitten lähiliikennebussista matkustajan mukavuuden kannalta löydät?
Kuuluvatko niihin:
- siisteys ja puhtaus?
- sujuva matkanteko (kokonaisuutena)?
- kuskin sivistynyt ajotapa?
- ystävällinen palvelu?
- hyvä seura?
Valitettavasti minä en löydä noista mitään niistä kokemuksista, joita minulla on busseista. Harvinaisen epämiellyttävää matkantekoa, useinkin.
lawnmover:
Ei tuota niin voi laskea, että et saastuttaisi mitään jos ajat bussilla. Bussin hyviä puolia en sinänsä kiistä, mutta niitä on usein liioiteltu suhteessa (järkevään!) henkilöautoliikenteeseen. Jokainen toki harkitsee itse. Tosiasia kuitenkin on että Suomessa ei taloudellisesti kannata kuin pari junalinjaa ja muutamat kymmenet bussilinjat. Taloudellisesta kannattavuudesta voi yllättävän suoraan päätellä ympäristövaikutuksetkin, koska kulurakenne muodostuu pääosin ajokustannuksista. Mitä kannattamattomampi linja, sen suuremmat on ajokulut (ja päästöt) per matkustaja.
Autoilua verotetaan raskaasti ja yritetään sillä ikäänkuin patistaa ihmisiä käyttämään julkisia liikennevälineitä. Ehkä sillä on saatu aikaan se, että vain 95% kaikista kilometreista liikutaan autolla...
Minusta nuo julkiset tuki- ym. rahat voisi sijoittaa fiksummin panostamalla asuinalueisiin ja kevyen liikenteen väyliin, kuin kannattamattoman julkisen liikenteen järjestämiseen ympäristömantran nojalla. Julkinen liikennehän myös osaltaan mahdollistaa turhan liikkumisen ja kaukana asumisen.
AkiK:
Olen eri mieltä, tuo vaikutus tapahtuu vasta sitten kun linja lakkautetaan siksi että matkustajia on liian vähän.
Käänteisesti jos siirtyisin takaisin auton käyttöön jäisi yksi istuma- tai seisomapaikka bussissa tyhjäksi samalla kun dieselin kokonaiskulutus nousisi 5,8 l/100km. Lisänä liikenne ruuhkautuisi sen minkä yksi auto vaikuttaa, ja melukuormitus saman verran.
Osaltaan. Mutta ainakin pääkaupunkiseudulla asuntojen kalleus on suurin tekijä siihen miksi työmatkat pidentyvät.
lawnmover: "Olen eri mieltä, tuo vaikutus tapahtuu vasta sitten kun linja lakkautetaan siksi että matkustajia on liian vähän."
Minä ainakaan en osaa sanoa, lakkautetaanko linja, jos ajan omalla autollani bussilla matkustamisen sijaan.
Näitä asioita ei voi tarkastella yksilötasolla. Teoriassakaan ei kannata, koska ympäristövaikutus on olematon.
"Mutta ainakin pääkaupunkiseudulla asuntojen kalleus on suurin tekijä siihen miksi työmatkat pidentyvät."
Minusta työmatkat pidentyvät, koska pääkaupunkiseudulla on niin paljon ihmisiä. Miljoona suomalaista ei yksinkertaisesti mahdu pieneen tilaan ilman valtavaa pahoinvointia, joten isolla alueella matkat ovat väkisin pitkiä. Sellaista ideaalitilannetta ei synny, jossa Tapiolassa asuvat kävisivät töissä ja kaupassa Tapiolassa. He käyvät töissä Ruoholahdessa ja Tikkurilassa. Kaupassa he käyvät Jumbossa ja Sellossa. Siinä saa esimakua joukkoliikenteen perään haikailevat aiheeseen liittyvistä haasteista.
Kalleus taas on seurausta siitä, että maakunnista ajetaan ihmiset nykypolitiikalla pääkaupunkiseudulle. Kysyntää riittää, joten hinnat nousevat.
Nurmijärvelle ei välttämättä muuteta halvempien hintojen, vaan viihtyvyyden takia. En minä ainakaan voisi kuvitella asuvani Nurmijärveä lähempänä Helsinkiä. Ja koska suuri osa pääkaupunkiseudulla asuvista on maakunnista muuttaneita, luultavasti moni muukin ajattelee samoin.
Mielenkiinnolla odotan, milloin Helsingin cityvihreät ja kokoomus nämä tosiasiat oivaltavat.
lawnmover:
Eli sinun laskukaavallasi bussi ei saastuta mitään ja henkilöauto saastuttaa sen kulutuksen verran? Minusta tämä on erikoinen tapa laskea.
Henkilöautonkin kulutukseen / hlö vaikuttaa moni asia. Esim. lapsiperheellä on harvassa paikassa todellista vaihtoehtoa viedä lapsiaan hoitoon ilman autoa. Jo kuntien päätöksenteko koulu- ja päivähoitopaikkojen "keskittämisissä" huolehtii siitä. Niissä en ole koskaan nähnyt mitään todellista arviointia siitä, miten paljon mikäkin lisää kulkemista. Esimerkiksi isojen kouluyksiköiden muodostaminen johtaa automaattisesti siihen, että pienemmät lapset tuodaan kouluun autolla. Mitä ei koskaan aiemmin tarvinnut tehdä. Vielä "hauskempaa" on, että nämä isot koulut tuntuvat jostain syystä sijaitsevan kaupunkikeskustoissa, joissa asuu poikkeuksellisen vähän lapsiperheitä.
Samoin näen joka päivä pariskuntia, joista toinen jää auton kyydistä pois jatkaakseen matkaa eri suuntaan joukkoliikenevälineeellä - silloin ei auton kulutuksia voi laskea sen perusteella että osan matkaa sillä ajetaan yksin. Eihän nämä asiat ole koskaan joko-tai vaan sekä-että.
Sillä on loppujen lopuksi aika vähän tekemistä asian kanssa koska asunnot halpenevat merkittävästi vasta hyvin kaukana keskustasta. Lahdessakaan ei ole rautatieasemaan nähden hyvällä sijainnilla kovin halvat asunnot. Vaikka asunnot olisivat halvempiakin ei ne työpaikat laajalla pk-seudulla silti asuntojen viereen muutaisi tai ihmiset muuttelisi joka vuosi kun niiden duunit vaihtuu. Tai pariskunnan molempien osapuolien duunit sijaitsisi samassa paikassa. Yleensä asunnon valintaan vaikuttaa perheessä vaimo / lapset. Miehet kulkevat töihin pidempiäkin matkoja, kunhan perheellä on hyvä asuinympäristö. Asuinympäristön valintaan vaikuttaa moni muukin asia kuin hinta, moni ei saa Helsingistä sopivan matkan päästä duunipaikkaa mielestään asuntoa vaikka olisi rahaakin.
Siitä olen Herbertin kanssa tismalleen samaa mieltä, että mitään parempaa ei ole nykypolitiikalla odotettavissa. Ei hintojen eikä kulkemisen suhteen.
AkiK:
Ei siinä ole mitään erikoista. Se bussi kulkisi riippumatta siitä kuljenko minä polkupyörällä vaiko kimppakyydillä.
Jos kuljen henkilöautolla niin se on pelkkää lisäystä olemassaolevaan kulutukseen.
Lasten vienti päiväkotiin on useamman hengen matkustamista, ei silloin ajella yksin. Vaikka näkee busseissakin lastenvaunuja.
Kysymys kuuluukin luovutaanko siitä autosta sitten kun perusteltua tarvetta ei enää ole, vai vaaditaanko hyväksi perusteluksi tietullin välttäminen tai ruuhkamaksu?
Meidän taloudestamme myytiin toinen auto pois kun päiväkotiin ei tarvinnut enää ehtiä viimeistään klo 17.00.
Herbert:
Mikä Nurmijärvessä on viihtyisää verrattuna esim. Espooseen tai Kauniaiseen?
Itse Espoossa asuvana suurimmaksi haitaksi koen autoliikenteen joka tuottaa melua ja taajamaan sopimattomat korkeat ajonopeudet.
Nurmijärvi on kasvanut turhan nopeasti, eli sinne on muuttanut paljon ihmisiä muualta. Syntyperäiset nurmijärveläiset lienevät vähemmistönä, eli se ei ole enää se Klaukkala mikä se oli joku vuosi sitten.
lawnmover: "Mikä Nurmijärvessä on viihtyisää verrattuna esim. Espooseen tai Kauniaiseen?
Itse Espoossa asuvana suurimmaksi haitaksi koen autoliikenteen joka tuottaa melua ja taajamaan sopimattomat korkeat ajonopeudet."
Ei Nurmijärvi sinänsä mikään erityisen viihtyisä paikka olekaan. Se vain alkaa olla riittävän kaukana Helsingistä (+vantaasta+espoosta jne), jotta joka puolella ei ole vilkasta autoliikennettä ja melua (mitä nyt lentokoneet lentää kattoja hipoen yli). On myös väljiä ja rauhallisia seutuja, metsineen ja peltoineen.
Espoossa tuollaisia on kovin vähän.
"Nurmijärvi on kasvanut turhan nopeasti, eli sinne on muuttanut paljon ihmisiä muualta. Syntyperäiset nurmijärveläiset lienevät vähemmistönä, eli se ei ole enää se Klaukkala mikä se oli joku vuosi sitten."
Voi olla. Kirkonkylä onkin mukavamman tuntuinen alue kuin Klaukkala.
lawnmover:
Voin siis huoletta lentää 200 vrk / vuosi, en aiheuta mitään päästöjä. Lentää ne koneet kuitenkin?
AkiK:
Odottelinkin milloin kysyt tuota.
Joo, kyllä minun puolestani voisit jos muutoin olisit valmis ajamaan autolla saman matkan yksin. Lyhyellä matkalla lentokone ei ole kovin tehokas mutta jos se on täynnä, niin päihittänee sen henkilöauton polttoaineenkulutuksen jos siinä autossa on pelkkä kuljettaja.
Lentokoneen huonous on siinä että sillä matkustetaan niin pitkiä matkoja, esim. kahden hengen Thaimaan matkassa taitaa mennä kerralla kaikki henkilöauton vuoden ajokilometrit. Malttaisitko pyöräillä/kulkea bussilla sen 50 viikkoa vuodessa?
lawnmover:
Riippuu paljon siitä mitä lentämisen päästöihin lasketaan mukaan, yleensä yhtiöt ilmoittavat kulutukset vähän kaunistellen.
Nyrkkisääntö kuitenkin on, että moderneimmalla kalustolla päästään ideaalitilanteessa suunnilleen samaan per matkustaja per 100 km kuin taloudellisilla henkilöautoilla.
Henkilöautolla pääsee helposti tuon alle, kun kyydissä on useampi henkilö. Lentäen matkat vaan ovat niin pitkiä, että kokonaissaastutus on massiivista suhteessa esim. matkustajamääriin. Eikä lentäminen oikeastaan koskaan vähennä vaan kasvattaa muuta saastutusta, esim. autoilua. Ja lentoliikenne globaalisti vielä nopeassa kasvussa.
Sillä olenko valmis ajamaan jonkin matkan autolla vai en, ei ole minusta suurta merkitystä. Sillä on, lennänkö vai en ja paljonko päästöjä syntyy. Pääsyy lentoliikenteen kasvuun ei ole varsinainen tarve, vaan se että se on nykyään mahdollista niin monelle.
Samoin se on bussiliikenteessäkin, ei se yksiselitteisesti ole kaikkialla ja kaikille ekologista.
Jaa. Täydellä koneella päästään pitkillä lennoilla n. 3l kulutukseen/100km/istumapaikka. Useinhan näillä Thaimaan-lennoilla on kone ääriään myöten täynnä. Vuonna 1998 matkustajalentoliikenteen keskimääräiset päästöt olivat joidenkin lähteiden mukaan 4,8l/100km/matkustaja. Tuo siis tyhjät paikat mukaanluettuna.
Ja taisi ihan vähän aikaa sitten tulla useammasta mediasta tutkimukseen perustuvaa tietoa, että lentoliikenteen lämmitysvaikutusta on liioiteltu reippaasti.
Boeing 737-800 4,88 gallonaa tunnissa/istumapaikka. Se on noin 18,5l tunnissa. Lentokone vaan kulkee aika paljon nopeammin kuin auto.
Toki lentoliikenne saastuttaa. Se on vaan saanut suhteettoman paljon osakseen. Samat ihmiset jotka menevät tolkuttoman saastuttavilla laivoilla ruotsiin tai muuten vaan pyörimään merelle kritisoivat kaikkea lentoliikennettä.
Ei tuo yksikkökulutus ole oleellinen tekijä vaan kokonaiskulutus. Keskivertoautoilija ajaa vuodessa 20 tkm keskikulutuksella 7,5 l/100 km ja kuluttaa polttoainetta 1500 l.
Thaimaan lomalle lentävä perhe (4 hlöä ) kuluttaa vaikkapa mainitsemasi 4,8 l/100 km mukaan laskettuna 7900 km/suunta matkalla 4 hlöä * 4,8 l/100 km * (7900/100 km) * 2 = 3034 l eli tuplasti yhdellä lomamatkallaan vuotuiset autoilun päästöt!
Silti tuon lisäksi kuluu edelleen se 1500 l polttoainetta autolla ajamiseen.
simppa:
Mikähän tuo tutkimus mahtaa olla? Aika monen tutkimuksen mukaan lentoliikenne aiheuttaa jopa enemmän lämpenemistä kuin sen päästöt kertovat.
simppa:
Mistä tällainen päätelmä on peräisin?
Minua ei kiinnosta millä kukakin matkustaa, mutta ei lentoliikenne eikä laivaliikenne saisi olla missään erityisasemassa. Nythän ne ovat käytännössä verovapaita ja suuri osa ympäri maailman lentelystä perustuu vain siihen että se on keinotekoisen halpaa suhteessa esim kotimaan matkustukseen. Jos liikennettä verotetaan ja päästöjä rajoitetaan, sen pitää koskea kaikkea liikennettä.
Lentoliikenteen päästöt Suomen kokonaispäästöistä olivat n. yhden prosentin luokkaa:
http://www.lipasto.vtt.fi/ilmi/paasto08.htm
http://www.finavia.fi/ymparisto/paastotilmaan/lentoliikenteenp
Tässä Finncomm-yhtiön tietoja ATR:stä:
http://www.fc.fi/ymparisto/finncomm_airlines_ja_atr.html
Pitkällä kotimaan reitillä koneen ollessa täysi ATR:n polttoaineenkulutus matkustajaa kohden jää reilusti alle 3 litraan sadalla kilometrillä.
Lisäksi Finnairin keräämän datan perusteella ATR:ät ovat Helsinki-Kuopio-reitillä menneet noin 11l/100km kulutuksella matkustajaa kohden.
Lisäksi näissä lentokoneiden päästöissä tulee ottaa huomioon, että matkat mennään linnuntietä, eikä maantietä mutkitellen. Tuosta voi tulla yllättävänkin suuri ero.
Kumpi tuottaa enemmän päästöjä, se että menen Etelä-Eurooppaan autolla vai lentokoneella? Autolla päästöjä syntyy takuulla enemmän. Ja nämä ovat ihan oikeat vaihtoehdot toisilleen. Kotimaan matkailusta voidaan ottaa esimerkiksi vaikka lapinmatkat.
Lentäminen on edellä mainitusta huolimatta usein ainoa vaihtoehto. Miten itse ajattelit muuten mennä vaikka työmatkalle jenkkeihin? Tokihan sinne rahtilaivalla pääsee, mutta tulee aika perkeleen pitkä työmatka. Videoneuvotteluillakaan ei kaikkea voi hoitaa.
Ja jos nyt muuta joukkoliikennettä katsotaa, niin bussiliikennekin olisi ilman tukia raskaan tappiollista. Samoin raideliikenne.
simppa:
Kysymys kannattaa esittää myös niin, että pitääkö Etelä-Eurooppaan ihan varmasti mennä? Vaikka matkan tekisi kuinka taloudellisella tavalla, matkan pituuden takia energiaa kuluu tolkuttomasti.
No jos Suomessa haluan käydä, niin jollain sinne on tultava. Lisäksi joudun siellä työni puolestakin reissaamaan. Etelä-Euroopassa kun asun tällä hetkellä.
Miksi muuten Pohjoisessa asumisesta ei koskaan motkoteta. Suomessa asuminen kuluttaa tunnetusti aika paljon enemmän ympäristöä kuin etelämmässä. Ainiin, hys, hys, ei näistä saa puhua. Asua saa vaikka pohjoisnavalla.
simppa:
Tuo lentoliikenteen päästö on vain Suomen ilmatilassa tapahtuvasta osasta, jos oikein ymmärsin. Globaalisti lentoliikenteen päästöt ovat 2-4%, mikä on paljon jos ajattelee että aika pieni osa maapallon väestöstä lentää kovinkaan usein.
ATR on potkuriturbiinikone, sen taloudellisuus on selkeästi parempi kuin suihkukoneiden mutta se on myös hitaampi. Kuitenkin verrattuna junaan HKi-Kuopio ero on aika selvä. ATR:n kapasteetti on vain normaalin bussin kokoinen.
3 litraa satasella ei ole kovin kummoinen tulos sinänsä. Normaali dieselauto menee maantieajossa noin 5 litralla ja Finnairin laskukaavalla 3,5-4 litralla, eli jo kahdella henkilöllä päästään taloudellisimmankin koneen kulutuksen alle. Normaali 4-5 hlön perhe pääsee tila-autollakin 1,5 litralla per hlö.
Lentoliikenteelle ei aina tietenkään ole vaihtoehtoa. On se silti hyvä keino tuplata perheen vuotuiset hiilidioksidipäästöt yhdellä viikon lomareissulla.
simppa:
Olen vähän eri mieltä tuosta kulutuksesta. Vastaavalla elintasolla Etelässä mukaan kuuluu talon ilmastointi, joka vie selvästi enemmän energiaa kuin esim kaukolämmöllä tuotettu lämmitys. Etenkin kun talojen eristykset etelässä on mitä on. Toki lämmitys vie paljon energiaa, mutta sen voi halutessaan toteuttaa myös hyvin taloudellisesti. USA:sta löytyy tästä paljon todistusaineistoa, asuntojen energiankulutus on erittäin korkealla tasolla esim. Kaliforniassa ja Floridassa.
No nuo atraimen luvut ovat kotimaan reiteiltä. Lisäksi Finncomm mainitsi, että reilusti alle kahdella litralla. Lisäksi se kone menee linnuntietä. Finnairin 11l Helsinki-Kuopio-reitillä on saavutettu selvästi vanhemmilla ATR:llä. Finskihän oli noiden ensimmäinen käyttäjä.
Euroopan sisäisilläkin lennoilla päästään alle neljän litran suihkukoneilla. Tuo 737-800 hyvänä esimerkkinä ja yleisenä konemallina.
AkiK:
EI muuten mitenkään välttämättä kuulu ilmastointia.
Tästähän on ihan tutkimustietoakin. Koitan huomenna ehtiä etsimään, nyt en enää jaksa.
simppa: "No jos Suomessa haluan käydä, niin jollain sinne on tultava. Lisäksi joudun siellä työni puolestakin reissaamaan. Etelä-Euroopassa kun asun tällä hetkellä."
Ja jos haluaa käydä lomalla Thaimaassa (ei kovin suositeltavaa tällä hetkellä ), pitää sinne lentää.
"Miksi muuten Pohjoisessa asumisesta ei koskaan motkoteta. Suomessa asuminen kuluttaa tunnetusti aika paljon enemmän ympäristöä kuin etelämmässä. Ainiin, hys, hys, ei näistä saa puhua. Asua saa vaikka pohjoisnavalla."
Kyllä tuosta motkotetaan jatkuvasti. Siksi täällä yritetään parantaa energiatehokkuutta (ottamalla jopa isoja riskejä rakenteen kosteusteknisen toimivuuden kannalta) ja tuottaa energiaa uusiutuvilla tai saastuttamattomilla menetelmillä.
Kiinnostavan uutisen kuulin hiljattain radiosta. EU:n alueella co2-päästöt putosivat viime vuonna 12% teollisuustuotannon alenemisen takia.
Tuosta voi pohtia, miten energian kulutusta ja päästöjä voi vähentää. Millä muulla keinolla voidaan päästä vastaavaan vähennykseen? Vastaus on niin karu, että sitä harva uskaltaa myöntää. On mukavampaa viilata pilkkua siitä, onko auto taloudellisempi tapa liikkua kuin lentokone. Tuollaisessakin optimoinnissa saavutettu hyöty syödään välittömästi talouskasvun myötä, kun liikennemäärä (tai muun tuotannon määrä ) kasvaa. Ollaan nollatilanteessa tai pakkasella.