Mitä todisteita kaipaat? Keskimääräiset ajomatkat on jo esitetty. Itse esitit tuossa kesimääräisen työmatkan kehityksen. Keskimääräinen 13 km työmatka olisi helposti kuljettavissa pyörällä. Mun mielestä keskimääräinen työmatka on aika merkittävä juttu.
Tuskinpa käyttökelpoisia todisteita edes on olemassa. Lawnmover on tyytyväinen vähentäessään auton käyttöä 200 km vuodessa. Omatunto on puhdas, mutta liikenteen määrä ei oleellisesti vähene, vaikka kaikki tekisivät samoin. Eli asialla ei ole merkitystä eikä sen pitäisi vaikuttaa omatuntoonkaan.
Jos keskimääräinen työmatka kasvaa 6 -> 13 km (linnuntietä, todellisuudessa muutaman kilometrin pidempi), mitä luulet tapahtuvan esim. auton käyttämiselle työmatkojen suhteen?
Keskimääräinen työmatka on merkittävä juttu, mutta sen perusteella ei voida sanoa, että esim. 13 km matka on kuljettavissa pyörällä. Syyt ovat moneen kertaan jo tulleet esiin tässä keskustelussa.
Yhteiskunnan tasolla ei muutosta saada aikaan yksilöiden omaehtoisella toiminnalla. Kansaa pitää johtaa ja ohjata. Sitä varten meillä on järjestäytynyt hallinto. Vain sillä on edellytykset saada näkyviä tuloksia aikaan, ei jeesustelemalla jollain yksilöiden 5 km kauppamatkojen vähentämisellä.
Yhtä mahtavaa kuin se, että sinä nälvit toisia poimimalla epäolennaisuuksia. Keskityit vain kaupassa käymiseen ja unohdit lapsen päivähoitoon.
Uskomaton sälli. Intosi saivarrella merkityksettömillä asioilla on loppumaton. Itse ymmärsin niin, että lapsen kanssa kaupassa käynti pyörällä olisi se tilanne, joka on pyörällä hankalin tilanne. Sinä varmasti jaksat pyöritellä sanoja loppuun asti ja inttää kaikkea muuta. Yritä päästä tästä yli ja mieti, olisiko mitenkään mahdollista kuljettaa lasta päiväkötiin muutoin kuin autolla?
Sen enempää jaksamatta lukea tätä topiccia, aloituskysymys on aika outo, kun ollaan kuitenkin pitkien etäisyyksien Suomessa. Täällä henkilöauto on monelle elinehto, ei siitä pääse mihinkään. Ei muuta.
Tottakai auto on elinehto, kun yhteiskunta on sen varaan rakennettu.
Pitkien etäisyyksien Suomi on niin kulunut ja harhaanjohtava klisee, että siitä olisi jo syytä päästä eroon. Eikös Siperiassa, Grönlannissa tai vaikka Länsi-Kiinassa vasta pitkät etäisyydet ole? Ja mitä enemmän asioita ja asukkaita keskitetään pääkaupunkiseudulle, sitä tarpeellisemmaksi oma auto tulee.
Ennen ei tarvinnut tuollaista miettiä, koska päivittäiset arjen asiat pystyi hoitamaan Espoon sisällä. Olihan vuonna -80 työmatkojen ja varmaan myös palvelujenkin vaatimat matkat alle puolet nykyisestä. Mahtaa olla Suomi maankohoamisen takia venähtänyt, kun matkat noin ovat kasvaneet.
Oikeasti tässä ei ole kyse mistään muusta kuin politiikasta. Eli siitä, millaiseksi haluamme yhteiskuntaa kehittää.
..liikenteen määrä ei oleellisesti vähene, vaikka kaikki tekisivät samoin. Eli asialla ei ole merkitystä..
Älä takerru turhaan kilometrimääriin, nillä on merkitystä vain sillä onko kulkuvälineen valinnalle realistista vaihtoehtoa jonka hylkäämisessä voidaan puhua laiskuudesta.
Jos esimerkiksi minun tai sinun asuntosi ohitse ajaa joku edestakaisella reissulla 200 kertaa vuodessa vähemmän ei sillä ole ko. asuntokadun asukkaiden kohdalla merkitystä käykö autoilija lähellä vaiko kaukana. Sillä on merkitystä voiko hän vähentää ajoja yhdistelemällä hoidettavat asiat saman reitin varrelle, tai jopa kulkea äänettömästi ja saasteettomasti.
Kun tekojen merkittävyyksiä lasketaan ei yksittäisen ihmisen tekemisillä ole kokonaisuuteen oikeastaan mitään vaikutusta jos vuotuiset kilometrimäärät arvioidaan miljardin tai sadan miljoonan tarkkuudella.
Ongelmat ovat meillä isoimpien kaupunkien keskustoissa. Keinojahan tässä on jo esitetty. Autoliikenteen vähentäminen on yksi merkittävä keino.
Minusta Helsingissäkin löytyy paljon rauhallisia ruokapaikkoja, terasseja ja puistoja ilman, että Mannerheimintietä tai muita keskeisimpiä katuja täytyy sulkea liikenteeltä.
Tätä on oikeasti turha jatkaa, jos haluat kaiken ymmärtää väärin. Kuten jo kirjoitin, pidän täysin selvänä asiana sitä, että tiettyjen katujen sulkeminen vaatii ympäröivien väylien kehittämistä. Kirjoitinkin tuosta jo. Silti jaksat palata saivartelemaan tuolla.
No aika vaikea niitä katuja on leventää, kun ovat rakennusten ympäröivinä! Minusta se ei vähennä päästöjä melua kuin paikallisesti, vastaavasti muualla se sitten lisää varsinkin, kun joudutaan alkaa kiertämään pitemmän kautta päästäkseen päämäärään.
Käy joskus maailmalla. Kävelykeskustat ovat yleensä täynnä kauppoja ja palveluita. Ja vaikka keskeisimmät kadut suljettaisiin, niin Suomen pienissä kaupungeissa ei silti tarvitse kävellä pitkiä matkoja.
Suomi ei ole maailma. Täällä terassit avataan aikaisintaan vappuna ja suljetaan elokuussa. Välissä on pitkä aika pitää keskusta elävänä. Väestöpohja on myös sen verran pieni, että liikkeet elävät naapurikunnista tulevista asiakkaista eli autolla ollaan liikkeellä. Eikä toimivaa joukkoliikennettä keskustassa ole kuin Helsingissä.
Liikkeet siirtyvät sellaisille paikoille mihin autolla pääsee lähelle pelkästään tavarantoimituksien vuoksi ja sitten rakennetaan automarketteja ja kauppakeskuksia. Sen jälkeen pieniä erikoisliikkeitä siirtyy sinne pois keskustoista.
Kaupungeista löytyy jo nyt kävelykatuja, toreja ja puistoja. Tämähän ei sinulle riittänyt, vaan haluat sulkea keskeisimmät kadut liikenteeltä ja olen aika varma, että keskustat näivettyy, kun väkeä ei riitä enää kahviloihinkaan.
Itse ymmärsin niin, että lapsen kanssa kaupassa käynti pyörällä olisi se tilanne, joka on pyörällä hankalin tilanne.
"Ja koska kotimatkalla pitää hakea lapsi hoidosta, ei polkupyöräkään ole mukana työpaikalla. No, sinusta varmaan 200 km päivittäisen pyöräilykokemuksesi myötä varmaan on ihan ok hakea lapsi hoidosta pyörällä vesisateessakin. Matkalla voidaan koukata vielä maitokaupan kautta."
Sinullahan tunnetusti on vaikea ymmärtää toisten kirjoitusta. Pitihän minunkin selventää monta kertaa oma mielipiteeni. Ihmetellä vain täytyy kuinka tuosta tekstistä pääsit sellaiseen käsitykseen.
NHB:
Yritä päästä tästä yli ja mieti, olisiko mitenkään mahdollista kuljettaa lasta päiväkötiin muutoin kuin autolla?
Sinkkuna tuollainen on varmasti hankala hahmottaa. Tapauskohtaisesti tuollainen varmasti onnistuu, mutta jos täällä puhuttiin 20km matkasta, niin alkaa viemään aikaa aamustakin joten lasta on hankalampi saada aikaisemmin ylös ja riippuen työajoista voi olla vaikeuksia ehtiä ajoissa hakemaan hoidosta. Sen lisäksi molemmissa päissä pitäisi sitten myös pukea lämpimästi eikä vesisateessa, pakkasessa tai auraamattomilla kaduilla/pyöräteillä ole aina niin herkkua. Eikä päivähoitopaikka ole aina työmatkan varrella.
Kirjoitat siitä kuinka muut ajattelevat vain omaa napaa, mutta minusta itse syyllistyt ihan samaan.
Oikeasti tässä ei ole kyse mistään muusta kuin politiikasta. Eli siitä, millaiseksi haluamme yhteiskuntaa kehittää.
Näinhän se vähän on. Työpaikat ja palvelut siirtyy/siirretään kasvukeskuksiin, kaikki eivät halua/pysty muuttaa perässä ja sitten valitetaan liikenteestä. Tämän lisäksi sitten kaksi kaupan jättiä rakennuttaa kilpaa automarketteja kauemmaksi keskustasta ja tappaa kilpailun.
Oikeasti tässä ei ole kyse mistään muusta kuin politiikasta. Eli siitä, millaiseksi haluamme yhteiskuntaa kehittää.
Kirjoituksistasi löydän sanomaksi "ei onnistu". Onko nykytilanne
mielestäsi optimaalinen, vai haluaisitko kehittää sitä jotenkin jo olemassaolevalla keinolla ilman pakkoja?
Minä haluaisin että ihmiset sen lisäksi että sammuttavat valot silloin kun lähtevät kotoaan ulos miettisivät myös sitä pitääkö AINA mennä omalla autolla silloin kun ovat yksin liikkeellä. Jos vastaus on että tavaraa on paljon tai aikataulu on (oikeasti ) kiireellinen, niin silloin "kyllä" on hyvä vastaus.
Jos vastaus on tyyliin "firma maksaa bensat" niin silloin se vastaaja tuntuu jotenkin yksinkertaiselta, varsinkin jos ulkonäkö paljastaa että liikuntaa on tullut aktiivisesti vältettyä. Ihminen tarvitsee sykettä nostavaa liikuntaa, eikä sitä autoillessa saa. Eli periaatteessa kakkostyypin diabetes ja sen kustannukset yhteiskunnalle voidaan nostaa mukaan keskusteluun.
Sinkkuna tuollainen on varmasti hankala hahmottaa. Tapauskohtaisesti tuollainen varmasti onnistuu, mutta jos täällä puhuttiin 20km matkasta, niin alkaa viemään aikaa aamustakin joten lasta on hankalampi saada aikaisemmin ylös ja riippuen työajoista voi olla vaikeuksia ehtiä ajoissa hakemaan hoidosta. Sen lisäksi molemmissa päissä pitäisi sitten myös pukea lämpimästi eikä vesisateessa, pakkasessa tai auraamattomilla kaduilla/pyöräteillä ole aina niin herkkua. Eikä päivähoitopaikka ole aina työmatkan varrella.
Kirjoitat siitä kuinka muut ajattelevat vain omaa napaa, mutta minusta itse syyllistyt ihan samaan.
Joo, kannattaa aina takertua siihen hankalimpaan ääriolosuhteeseen. Tässäkin voisi kirjoittaa pitkän jutun siitä, että suurin osa päiväköitreissuista on suoritettavissa hyvissä olosuhteissa, mutta tämä keskutelu on jo puuroutunut pikkuaisoiden paisuttelusta liian pahasti. En myöskään yritä edes tarjota autoilun täydellistä lopettamista. Kyllä itsekin ajan autolla silloin, kun pyörä ei vastaa liikkumistarpeitani. Yritän tarjota tässä pyörää niille matkoille, joihin se soveltuu hyvin. Tämä ei tarkoita sitä kertaa, kun sataa kaatamalla vettä ja on 50 astetta pakkasta. Samanan päivänä tietenkin pitää vielä hakea päiväködillinen lapsia kytiin ja käydä ostamassa IKEAsta uusi keittiö.
Väitän, että ihmisillä olisi mahdollisuus helposti korvata auton käyttöä pyörällä. Ainakin kun katsoo liikennettä, niin pirun moni siellä ajelee näilläkin säillä ihan yksin. Autoilun vähentäminen ongelmallisimmissa paikoissa on sanomani. Voit vapaasti haukkua hahmottamiskykyäni, mutta väitän että iso osa kaupunkiautoilusta voitaisiin korvata pyöräilyllä. Tässä vaiheessahan sinä tietenkin palaat niihin ja näin erikoistapauksiin. Tee se vapaasti. Mun saivarteluvarasto on tältä erää käytetty.
Väitän, että ihmisillä olisi mahdollisuus helposti korvata auton käyttöä pyörällä. Ainakin kun katsoo liikennettä, niin pirun moni siellä ajelee näilläkin säillä ihan yksin.
Pitää paikkansa ja olen samaa mieltä. Sen sijaan en ole samaa mieltä siitä, että kaupungin keskeiset kadut pitäisi sulkea liikenteeltä ja perusteeksi olen saanut vain sen, että on kivempi syödä pihalla ilman liikenteen melua ja saasteita.
Minusta pitää löytää muita keinoja ja antaa ihmisten tehdä valintoja, vaikka itsekin liikun ennemmin jalan tai pyörällä lyhyet matkat hyvissä kesäkeleissä.
Älä takerru turhaan kilometrimääriin, nillä on merkitystä vain sillä onko kulkuvälineen valinnalle realistista vaihtoehtoa jonka hylkäämisessä voidaan puhua laiskuudesta.
Jos halutaan keskittyä näpertelyyn, ei kilometrimääriin tarvitse takertua. Jos halutaan keskittyä merkityksellisiin asioihin, kilometrimäärillä on merkitystä.
Sinä saat päättää, kumpi on kiinnostavampi lähestymistapa.
Jos esimerkiksi minun tai sinun asuntosi ohitse ajaa joku edestakaisella reissulla 200 kertaa vuodessa vähemmän ei sillä ole ko. asuntokadun asukkaiden kohdalla merkitystä käykö autoilija lähellä vaiko kaukana.
Olitko se sinä, joka kehoitti olla ottamatta tätä henkilökohtaisesti?
Kun tekojen merkittävyyksiä lasketaan ei yksittäisen ihmisen tekemisillä ole kokonaisuuteen oikeastaan mitään vaikutusta jos vuotuiset kilometrimäärät arvioidaan miljardin tai sadan miljoonan tarkkuudella.
Aivan. Ja koska vuotuinen 53 mrd km liikennesuorite muodostuu matkojen lukumäärien ja niiden pituuksien tulona, on jälkimmäinen tekijä ainakin minusta paljon merkittävämpi kuin ensimmäinen tekijä.
Onko nykytilanne
mielestäsi optimaalinen, vai haluaisitko kehittää sitä jotenkin jo olemassaolevalla keinolla ilman pakkoja?
Nykytilanne on kaukana optimaalisesta. Johan linkitetty tilasto keskimääräisen työmatkan pituudesta siitä kertoo surullista kieltä.
En tiedä, miten tarkkaan ottaen tilannetta pitäisi korjata, mutta politiikalla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Itse asiassa se on ainoa työkalu, jolla tilannetta voidaan hallita.
Pakkokeinoja en näe käyttökelpoisiksi tässä suhteessa. En tiedä, miten työmatkoja voisi pakkokeinoin lyhentää.
Olitko se sinä, joka kehoitti olla ottamatta tätä henkilökohtaisesti
Olin. Tarkoittaako tämä kommenttisi että asut jonkin isomman tien varrella, eli se on enemmän valtatie kuin katu? Eli muuta paikallisliikennettä ei ole asuntosi lähellä?
Minä asun Espoon taajamassa, tie on hiekkapintainen joten se pölisee joskus. Jokainen auto nostaa pölypilven, polkupyörät eivät sitä tee.
Sinä saat päättää, kumpi on kiinnostavampi lähestymistapa.
Se riippuu siitä halutaanko vähentää kilometrejä valtateillä ja moottoriteillä, vaiko taajamissa. Minua kiinnostaa taajamat, valtatieliikenne vain siltä osin että niissä pitäisi olla leveämmät pientareet kevyelle liikenteelle johon voi laskea myös mopot. Mutta siinä tulee liikennepsykologia vastaan, silloin autoilijat haluaisivat ajaa nopeammin koska tien ollessa leveä eivät he koe että ajonopeutta pitäisi hillitä.
Ja koska vuotuinen 53 mrd km liikennesuorite muodostuu matkojen lukumäärien ja niiden pituuksien tulona, on jälkimmäinen tekijä ainakin minusta paljon merkittävämpi kuin ensimmäinen tekijä.
Kehä 3:n sisäpuolella ei kerry kilometrejä kovin nopeasti. Jos autoja on paljon niin liikenne seisoo, toisaalta yhdenkin kiihdyttelijän tuottama melusaaste vaikuttaa satojen ihmisten elinympäristöön. Silloin matkojen lukumäärä on merkittävämpi.
Helsingin ja Tampereen välillä kerty kilometrejä taas nopeasti, mutta onko siellä 4000 kilometrin ajolla merkittäviä (asuin- )ympäristövaikutuksia sivullisille? Vaiko vain polttoainekulutus?
Puhummeko siis eri asiasta, eli sinä haluaisit vähentää maantieliikennettä ja minä taajamaliikennettä?
Puhummeko siis eri asiasta, eli sinä haluaisit vähentää maantieliikennettä ja minä taajamaliikennettä?
Haluaisin vähentää liikennettä riippumatta siitä, missä sitä on. En halua keskittyä merkityksettömiin vähennyksiin. Ei ole mitään mieltä siinä, että esimerkiksi minä nykyään ajan 35 tkm vuodessa. Mielummin eläisin sellaista elämää, jossa selviäisin vaikkapa 1/3 kilometrimäärällä tuosta.
Voin tietysti lopettaa nykyisen työni ja mennä lähikaupan kassalle jolloin voin kävellä työmatkani, mutta sitten joku muu ajaa minun nykyiset ajoni. Ei siis ole mitään hyötyä vaihtaa hommia eikä yksilötasolla kansalainen voi asiaan vaikuttaa.
Herbert: Mikä ei onnistu?
lawnmover: Asenne-, arvo-, ja toimintatapojen muutos.
Voihan asiaa tietysti lähestyä perinteiseen tapaan syyllistämällä kansan asennetta. Käytännössä homma kuitenkin menee siten, että kun kuljettavien matkojen pituudet kasvavat, myös keinot liikkua muuttuvat. Jopa NHB:llä tulee jossain vaiheessa raja vastaan, milloin hän luopuu pyörästä ja siirtyy autoon. Jos esimerkiksi työmatkojen pituudet yli kaksinkertaistuvat 6 -> 13 km, on aika turhaa enää keskustella asenteista.
En halua keskittyä merkityksettömiin vähennyksiin.
Jos jatkossa haluat ajaa 1 kilometrin ajomatkat autolla kuten eräät tuttunikin tekevät, niin sinulla on siihen oikeus.
Voihan asiaa tietysti lähestyä perinteiseen tapaan syyllistämällä kansan asennetta.
Syyllistäminen on pahasta vain silloin kun ei ole vaihtoehtoja. Esimerkkinä minulla on mummoikäinen kollega joka ajaa 5 kilometrin matkan autolla siksi että se antaa hänelle vapauden tunteen. Niitä kilometrejä ei ajaisi kukaan muu jos hän jättäisi autonsa kotiin ja kulkisi bussilla.
Jos 1 kilometrin matkan voi polkea pyörällä autolla ajamisen sijaan on se tiedostamista, ns. hoksaamista. Kun lapset viedään päivähoitoon ja hankitaan kaksi autoa onkin niistä toisesta luopuminen tarpeen loputtua kynnys joka vaatii luonnetta, tai ainakin motiivin joka on joko raha tai ympäristösyyt. Kumpi puolisoista luopuu omastaan jos kumpikaan ei tarvitse autoa?
Syyllistäminen on pahasta vain silloin kun ei ole vaihtoehtoja. Esimerkkinä minulla on mummoikäinen kollega joka ajaa 5 kilometrin matkan autolla siksi että se antaa hänelle vapauden tunteen. Niitä kilometrejä ei ajaisi kukaan muu jos hän jättäisi autonsa kotiin ja kulkisi bussilla.
Tästä tulikin mieleeni, että kuinkahan paljon liukastumisista ja kaatumisista aiheutuvat kuolemantapaukset ja muut onnettomuudet lisääntyisivät jos ihmiset tosiaan siirtyisivät merkittävissä määrin käyttämään lyhyillä matkoilla apostolinkyytiä tai polkupyörää auton sijaan ympäri vuoden? Jos nykyäänkin vastaavissa onnettomuuksissa kuolee ja loukkaantuu moninkertaisesti se määrä ihmisiä mitä autoliikenteessä niin jälki voisi olla aika karua katseltavaa.
Jos 1 kilometrin matkan voi polkea pyörällä autolla ajamisen sijaan on se tiedostamista, ns. hoksaamista. Kun lapset viedään päivähoitoon ja hankitaan kaksi autoa onkin niistä toisesta luopuminen tarpeen loputtua kynnys joka vaatii luonnetta, tai ainakin motiivin joka on joko raha tai ympäristösyyt. Kumpi puolisoista luopuu omastaan jos kumpikaan ei tarvitse autoa?
No todennäköisemmin luovuttaisiin siitä pienemmästä ja jatkossa ajettaisiin nekin ajot sillä isommalla, jotka ennen ajettiin pienemmällä. Eli lopputuloksena karrikoiden sanottuna enemmän ruumita ja vammautuneita ja marginaalisesti vähentyneet päästöt.
Tästä tulikin mieleeni, että kuinkahan paljon liukastumisista ja kaatumisista aiheutuvat kuolemantapaukset ja muut onnettomuudet lisääntyisivät jos ihmiset tosiaan siirtyisivät merkittävissä määrin käyttämään lyhyillä matkoilla apostolinkyytiä tai polkupyörää auton sijaan ympäri vuoden?
Sanot siis että onneksi ihmiset kulkevat autoilla koska niissä on turvavyöt ja airbagit? Tuo oli minulle uusi ja tuore ajatus, kiitos siitä. Enempää en asiaa osaa kommentoida kun en itse ole vielä kokenut huolestumista aiheuttavia riskitilanteita paitsi juuri autoilijoiden taholta
No todennäköisemmin luovuttaisiin siitä pienemmästä ja jatkossa ajettaisiin nekin ajot sillä isommalla, jotka ennen ajettiin pienemmällä.
Voi olla että jossakin tapauksessa päästöt kasvaisivat, mutta tuskin sentään yhteenlasketut kilometrimäärät jotka mm. aiheuttavat ruuhkaa. Omalla kohdallani meillä oli kaksi Astraa ja toisesta luovuttiin. Ei siis siirrytty isompaan Insigniaan, vaikka siinäkin pelkkien ulkomittojen lisäksi voi vaikuttaa päästöihin paljonkin valitsemalla ääripäinä joko 1,6 bensan tai 2,8 turbo nelivedon.
Sanot siis että onneksi ihmiset kulkevat autoilla koska niissä on turvavyöt ja airbagit?
Veikkaan Slowin tarkoittaneen neljää pyörää.
Omalla kohdallani meillä oli kaksi Astraa ja toisesta luovuttiin. Ei siis siirrytty isompaan Insigniaan,
Kaikilla ei ole tilanne sama kuin teillä siellä Lawnmovereilla... Väitän, että paljon yleisempi 2 auton talous on iso 1. auto ja pieni 2. auto esim. V70 ja Micra. Jos toisesta luovutaan, niin todennäköisesti se ei ole Volvo.
En kyllä ymmärrä, että kuinka 2 auton omistus saastuttaa enemmän kuin yhden, jos toinen auto on "turha" = autoilla ei ajeta samanaikaisesti. Poliitikot ja virkamiehet tosin näkevät asian samalla tavalla kuin sinä, kun jokaisesta autosta pitää pulittaa vakuutukset ja verot/käyttömaksut.
Mitä tulee tuohon melusaasteeseen, niin ensimmäiseksi pitäisi puuttua mopoihin, moottoripyöriin ja teinibemareihin missä pakoputkistoa on pitänyt modifioida niin, että ääni kuuluu kilometrin päähän.
Kaduilla rauhallisesti liikkuva vakiovarusteinen henkilöauto on loppujen lopuksi hyvin hiljainen.
Jos jatkossa haluat ajaa 1 kilometrin ajomatkat autolla kuten eräät tuttunikin tekevät, niin sinulla on siihen oikeus.
Tietysti on. Aivan kuten sinullakin on oikeus lentää kaukoitään lomalle, luovuit sitten 260 km:n vuosittaisista autolla tehdyistä kauppareissuista tai et.
Jos 1 kilometrin matkan voi polkea pyörällä autolla ajamisen sijaan on se tiedostamista, ns. hoksaamista.
Kyse on kuitenkin siitä, kuinka liikennettä voisi vähentää niin paljon, että sillä olisi jotain merkitystä. Ei sillä, että joku hoksaa 1 km:n matkan olevan mahdollista kulkea jotenkin muutenkin kuin autolla.
En kyllä ymmärrä, että kuinka 2 auton omistus saastuttaa enemmän kuin yhden, jos toinen auto on "turha" = autoilla ei ajeta samanaikaisesti.
Kyllä kahden auton käyttömahdollisuus lisää auton käyttöä. Jatkuvastihan me harkitsemme taroituksenmukaisia tapoja hoitaa asiat. Jos edellytykset hoitaa ne autolla paranee (=kaksi autoa käytössä ), niiden käyttö myös lisääntyy.
Kaduilla rauhallisesti liikkuva vakiovarusteinen henkilöauto on loppujen lopuksi hyvin hiljainen.
Makuasia, mutta minusta yksikään hiukankin isompi kaupunkikeskus ei ole hiljainen kuin yöllä. Ja pääosa melusta tulee ihan tavallisista autoista. Ennen kuulemma Turussakin tuomiokirkon kellot kuuluivat koko keskustan alueelle, nykyään vain muutaman korttelin päähän.
En kyllä ymmärrä, että kuinka 2 auton omistus saastuttaa enemmän kuin yhden, jos toinen auto on "turha" = autoilla ei ajeta samanaikaisesti.
Kyllä kahden auton käyttömahdollisuus lisää auton käyttöä. Jatkuvastihan me harkitsemme taroituksenmukaisia tapoja hoitaa asiat. Jos edellytykset hoitaa ne autolla paranee (=kaksi autoa käytössä ), niiden käyttö myös lisääntyy.
Toisen tai useamman auton omistaminen aiheuttaa jonkin verran kiinteitä kustannuksia vakuutuksien, ajoneuvoveron ja ylläpidon takia. Vaikka sillä (niillä ) ei ajettaisi metriäkään. Joissakin tapauksissa kahden ajoneuvon tuottama parempi logistiikka saattaa hyvinkin tuottaa vähemmän päästöjä kuin yksi sukkuloimassa sinne ja tänne.
Mutta yhtä useamman moottoriajoneuvon omistajaheimoa en nyt suoranaisesti leimaisi (ympäristö )rikollisiksi. Vaikkakaan heidän suorittamansa maksut eivät suoranaisesti kilahdakaan ympäristönsuojeluun.
Tästä tulikin mieleeni, että kuinkahan paljon liukastumisista ja kaatumisista aiheutuvat kuolemantapaukset ja muut onnettomuudet lisääntyisivät jos ihmiset tosiaan siirtyisivät merkittävissä määrin käyttämään lyhyillä matkoilla apostolinkyytiä tai polkupyörää auton sijaan ympäri vuoden? Jos nykyäänkin vastaavissa onnettomuuksissa kuolee ja loukkaantuu moninkertaisesti se määrä ihmisiä mitä autoliikenteessä niin jälki voisi olla aika karua katseltavaa.
Tämänkin takia olisi oleellista vähentää ihmisten tarvetta liikkua eli kääntää kehityksen suunta päinvastaiseksi nykyiseen verrattuna.
Koska vuonna -80 ihmisten työmatkojen keskimääräinen pituus on ollut vajaa puolet nykyisestä, myös jalan tai pyörällä tehdyissä matkoissa riski liukastua tai muuten vain kaatua olisi vajaa puolet nykyisestä, mikäli liikkumistapa, katujen kunnossapito ja muut vastaavat tekijät olisivat ennallaan.
Joka tapauksessa nykyinen kansalaisten ja ympäristön maksettavasi tuleva keskittämiskehitys olisi syytä pysäyttää.
Kun vilkaisee yo. tilastoja, huomaa kuinka suhteessa eniten uusia asuntoja Uudellamaalla rakennetaan pienimmän taajama-asteen omaaviin kuntiin, eli asutus hajaantuu eikä suinkaan keskity.
Kun vilkaisee yo. tilastoja, huomaa kuinka suhteessa eniten uusia asuntoja Uudellamaalla rakennetaan pienimmän taajama-asteen omaaviin kuntiin, eli asutus hajaantuu eikä suinkaan keskity.
Mutta ne työpaikat eivät hajaannu, eli autolla ajamisen tarve päin vastoin lisääntyy.
Mutta ne työpaikat eivät hajaannu, eli autolla ajamisen tarve päin vastoin lisääntyy.
No sitä juuri tarkoiten, että hajaantumiskehitys on se jonka vuoksi ajokilometrimäärät lisääntyy eikä mikään kuvitteellinen keskittämiskehitys. Kun siellä, missä Suomessa muuten olisi tarpeeksi väkeä toimivan joukkoliikenteen tarpeisiin, ihmiset väen vängällä hajaantuvat leveämmän asumisen perässä maaseudulle niin ei ole mikään ihme että ajomatkat kasvavat ja perheissä tarvitaan monta autoa jne. Aivan turha siinä on pientaloasujan vaatia ihmisiä vähentämään ajamistaan kun itse on aikoinaan äänestänyt valinnoillaan ajomatkojen pitenemisen puolesta.
Ei helsinkiläiset mihinkään hajaannu eikä työmatkan pituus riipu kulkuvälineestä.
Suomessa pienemmät kunnat kuihtuvat pois, koska siellä ei enää ole työpaikkoja. Samalla palvelut siirtyvät suurempiin kasvukeskuksiin. Koulut ja firmat keskittävät toimintansa suurempiin yksiköihin, kauppa keskittyy muutamaan automarkettiin jne. Kaikki eivät kuitenkaan mahdu keskustoihin tai automarketin naapuriin asumaan, joten keskustojen ympärille syntyy väljää pientalovaltaista asutusta ja matkat pitenevät. Ja koska kasvukeskukset ovat pääsääntöisesti suuria, väljä asutus sijaitsee kaukana keskustasta (vrt. pääkaupunkiseutu). Tottahan iso määrä ihmisiä vaatii paljon tilaa.
On aika kohtuutonta syyllistää ok-asukasta siitä, kun ei halua muuttaa Kajaanista helsinkiläiseen kerrostalolähiöön, vaan asettuu Nurmijärvelle. Ja kunnillahan on kaavoitusmonopolinsa myötä eniten vaikutusvaltaa tähän asiaan.
No minä nyt satun tuntemaan aika montakin tuttavaperhettä, jotka ovat muuttaneet Helsingistä tai Espoosta kerrostalosta Nurmijärvelle, eli kyllä tätä muuttoliikettä tapahtuu vaikka toki muualtakin Suomesta Nurmijärvelle varmaan muutetaan.
Ihan vaan mielenkiinnosta olisi kiva tietää joku taajama Suomessa, jossa asumistiheys olisi oikeasti kasvanut viimeisen kolmen-neljänkymmenen vuoden aikana. Ainakin näin äkkipäätään tuntuu siltä että kaikissa Suomen kaupungeissa ehkä joitain Uudenmaan kuntia lukuunottamatta asumiselle kaavoitettu pinta-ala on kasvanut nopeammin kuin asukasmäärä eli asumistiheys on laskenut ja sitä kautta etäisyydet niin työpaikoille kuin palveluihinkin ovat kasvaneet.
No sitä juuri tarkoiten, että hajaantumiskehitys on se jonka vuoksi ajokilometrimäärät lisääntyy eikä mikään kuvitteellinen keskittämiskehitys. Kun siellä, missä Suomessa muuten olisi tarpeeksi väkeä toimivan joukkoliikenteen tarpeisiin, ihmiset väen vängällä hajaantuvat leveämmän asumisen perässä maaseudulle niin ei ole mikään ihme että ajomatkat kasvavat ja perheissä tarvitaan monta autoa jne.
Väitän, että ne kerrostaloasunnot eivät jää keskustassa tyhjäksi, mistä edelliset asukkaat ovat muuttaneet maaseudulle.
Kyllä ne palvelut ja työpaikat vain keskittyy isompiin yksiköihin aivan kuten Herbert kirjoitti ja se lisää liikkumisen tarvetta.
Maaseudulta häipyy työpaikat eivätkä kaikki halua muuttaa niiden perässä. Työtä pakotetaan ottamaan vastaan kauempaa ja matkakuluihin myönnetään vähennyksiä. Liikenne ja kustannukset kasvaa ja enemmän virtaa rahaa ulkomaille autojen ja polttoaineiden myötä. Ostovoima ja kilpailukyky heikkenee ja työttömyys lisääntyy ainakin jossain määrin.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta en kyllä itsekään osaa sanoa, mikä olisi hyvä ratkaisu. Jonkunhan siellä maallakin pitää asua, että säilytetään jonkinlainen omavaraisuus ruoassa ja monessa muussa asiassa.
NHB:
Tuskinpa käyttökelpoisia todisteita edes on olemassa. Lawnmover on tyytyväinen vähentäessään auton käyttöä 200 km vuodessa. Omatunto on puhdas, mutta liikenteen määrä ei oleellisesti vähene, vaikka kaikki tekisivät samoin. Eli asialla ei ole merkitystä eikä sen pitäisi vaikuttaa omatuntoonkaan.
Jos keskimääräinen työmatka kasvaa 6 -> 13 km (linnuntietä, todellisuudessa muutaman kilometrin pidempi), mitä luulet tapahtuvan esim. auton käyttämiselle työmatkojen suhteen?
Keskimääräinen työmatka on merkittävä juttu, mutta sen perusteella ei voida sanoa, että esim. 13 km matka on kuljettavissa pyörällä. Syyt ovat moneen kertaan jo tulleet esiin tässä keskustelussa.
Yhteiskunnan tasolla ei muutosta saada aikaan yksilöiden omaehtoisella toiminnalla. Kansaa pitää johtaa ja ohjata. Sitä varten meillä on järjestäytynyt hallinto. Vain sillä on edellytykset saada näkyviä tuloksia aikaan, ei jeesustelemalla jollain yksilöiden 5 km kauppamatkojen vähentämisellä.
Opelixi:
Uskomaton sälli. Intosi saivarrella merkityksettömillä asioilla on loppumaton. Itse ymmärsin niin, että lapsen kanssa kaupassa käynti pyörällä olisi se tilanne, joka on pyörällä hankalin tilanne. Sinä varmasti jaksat pyöritellä sanoja loppuun asti ja inttää kaikkea muuta. Yritä päästä tästä yli ja mieti, olisiko mitenkään mahdollista kuljettaa lasta päiväkötiin muutoin kuin autolla?
Ammattilainen:
Tottakai auto on elinehto, kun yhteiskunta on sen varaan rakennettu.
Pitkien etäisyyksien Suomi on niin kulunut ja harhaanjohtava klisee, että siitä olisi jo syytä päästä eroon. Eikös Siperiassa, Grönlannissa tai vaikka Länsi-Kiinassa vasta pitkät etäisyydet ole? Ja mitä enemmän asioita ja asukkaita keskitetään pääkaupunkiseudulle, sitä tarpeellisemmaksi oma auto tulee.
Ennen ei tarvinnut tuollaista miettiä, koska päivittäiset arjen asiat pystyi hoitamaan Espoon sisällä. Olihan vuonna -80 työmatkojen ja varmaan myös palvelujenkin vaatimat matkat alle puolet nykyisestä. Mahtaa olla Suomi maankohoamisen takia venähtänyt, kun matkat noin ovat kasvaneet.
Oikeasti tässä ei ole kyse mistään muusta kuin politiikasta. Eli siitä, millaiseksi haluamme yhteiskuntaa kehittää.
Herbert:
Älä takerru turhaan kilometrimääriin, nillä on merkitystä vain sillä onko kulkuvälineen valinnalle realistista vaihtoehtoa jonka hylkäämisessä voidaan puhua laiskuudesta.
Jos esimerkiksi minun tai sinun asuntosi ohitse ajaa joku edestakaisella reissulla 200 kertaa vuodessa vähemmän ei sillä ole ko. asuntokadun asukkaiden kohdalla merkitystä käykö autoilija lähellä vaiko kaukana. Sillä on merkitystä voiko hän vähentää ajoja yhdistelemällä hoidettavat asiat saman reitin varrelle, tai jopa kulkea äänettömästi ja saasteettomasti.
Kun tekojen merkittävyyksiä lasketaan ei yksittäisen ihmisen tekemisillä ole kokonaisuuteen oikeastaan mitään vaikutusta jos vuotuiset kilometrimäärät arvioidaan miljardin tai sadan miljoonan tarkkuudella.
NHB:
Minusta Helsingissäkin löytyy paljon rauhallisia ruokapaikkoja, terasseja ja puistoja ilman, että Mannerheimintietä tai muita keskeisimpiä katuja täytyy sulkea liikenteeltä.
No aika vaikea niitä katuja on leventää, kun ovat rakennusten ympäröivinä! Minusta se ei vähennä päästöjä melua kuin paikallisesti, vastaavasti muualla se sitten lisää varsinkin, kun joudutaan alkaa kiertämään pitemmän kautta päästäkseen päämäärään.
Suomi ei ole maailma. Täällä terassit avataan aikaisintaan vappuna ja suljetaan elokuussa. Välissä on pitkä aika pitää keskusta elävänä. Väestöpohja on myös sen verran pieni, että liikkeet elävät naapurikunnista tulevista asiakkaista eli autolla ollaan liikkeellä. Eikä toimivaa joukkoliikennettä keskustassa ole kuin Helsingissä.
Liikkeet siirtyvät sellaisille paikoille mihin autolla pääsee lähelle pelkästään tavarantoimituksien vuoksi ja sitten rakennetaan automarketteja ja kauppakeskuksia. Sen jälkeen pieniä erikoisliikkeitä siirtyy sinne pois keskustoista.
Kaupungeista löytyy jo nyt kävelykatuja, toreja ja puistoja. Tämähän ei sinulle riittänyt, vaan haluat sulkea keskeisimmät kadut liikenteeltä ja olen aika varma, että keskustat näivettyy, kun väkeä ei riitä enää kahviloihinkaan.
NHB:
"Ja koska kotimatkalla pitää hakea lapsi hoidosta, ei polkupyöräkään ole mukana työpaikalla. No, sinusta varmaan 200 km päivittäisen pyöräilykokemuksesi myötä varmaan on ihan ok hakea lapsi hoidosta pyörällä vesisateessakin. Matkalla voidaan koukata vielä maitokaupan kautta."
Sinullahan tunnetusti on vaikea ymmärtää toisten kirjoitusta. Pitihän minunkin selventää monta kertaa oma mielipiteeni. Ihmetellä vain täytyy kuinka tuosta tekstistä pääsit sellaiseen käsitykseen.
NHB:
Sinkkuna tuollainen on varmasti hankala hahmottaa. Tapauskohtaisesti tuollainen varmasti onnistuu, mutta jos täällä puhuttiin 20km matkasta, niin alkaa viemään aikaa aamustakin joten lasta on hankalampi saada aikaisemmin ylös ja riippuen työajoista voi olla vaikeuksia ehtiä ajoissa hakemaan hoidosta. Sen lisäksi molemmissa päissä pitäisi sitten myös pukea lämpimästi eikä vesisateessa, pakkasessa tai auraamattomilla kaduilla/pyöräteillä ole aina niin herkkua. Eikä päivähoitopaikka ole aina työmatkan varrella.
Kirjoitat siitä kuinka muut ajattelevat vain omaa napaa, mutta minusta itse syyllistyt ihan samaan.
Herbert:
Näinhän se vähän on. Työpaikat ja palvelut siirtyy/siirretään kasvukeskuksiin, kaikki eivät halua/pysty muuttaa perässä ja sitten valitetaan liikenteestä. Tämän lisäksi sitten kaksi kaupan jättiä rakennuttaa kilpaa automarketteja kauemmaksi keskustasta ja tappaa kilpailun.
Herbert:
Kirjoituksistasi löydän sanomaksi "ei onnistu". Onko nykytilanne
mielestäsi optimaalinen, vai haluaisitko kehittää sitä jotenkin jo olemassaolevalla keinolla ilman pakkoja?
Minä haluaisin että ihmiset sen lisäksi että sammuttavat valot silloin kun lähtevät kotoaan ulos miettisivät myös sitä pitääkö AINA mennä omalla autolla silloin kun ovat yksin liikkeellä. Jos vastaus on että tavaraa on paljon tai aikataulu on (oikeasti ) kiireellinen, niin silloin "kyllä" on hyvä vastaus.
Jos vastaus on tyyliin "firma maksaa bensat" niin silloin se vastaaja tuntuu jotenkin yksinkertaiselta, varsinkin jos ulkonäkö paljastaa että liikuntaa on tullut aktiivisesti vältettyä. Ihminen tarvitsee sykettä nostavaa liikuntaa, eikä sitä autoillessa saa. Eli periaatteessa kakkostyypin diabetes ja sen kustannukset yhteiskunnalle voidaan nostaa mukaan keskusteluun.
Opelixi:
Joo, kannattaa aina takertua siihen hankalimpaan ääriolosuhteeseen. Tässäkin voisi kirjoittaa pitkän jutun siitä, että suurin osa päiväköitreissuista on suoritettavissa hyvissä olosuhteissa, mutta tämä keskutelu on jo puuroutunut pikkuaisoiden paisuttelusta liian pahasti. En myöskään yritä edes tarjota autoilun täydellistä lopettamista. Kyllä itsekin ajan autolla silloin, kun pyörä ei vastaa liikkumistarpeitani. Yritän tarjota tässä pyörää niille matkoille, joihin se soveltuu hyvin. Tämä ei tarkoita sitä kertaa, kun sataa kaatamalla vettä ja on 50 astetta pakkasta. Samanan päivänä tietenkin pitää vielä hakea päiväködillinen lapsia kytiin ja käydä ostamassa IKEAsta uusi keittiö.
Väitän, että ihmisillä olisi mahdollisuus helposti korvata auton käyttöä pyörällä. Ainakin kun katsoo liikennettä, niin pirun moni siellä ajelee näilläkin säillä ihan yksin. Autoilun vähentäminen ongelmallisimmissa paikoissa on sanomani. Voit vapaasti haukkua hahmottamiskykyäni, mutta väitän että iso osa kaupunkiautoilusta voitaisiin korvata pyöräilyllä. Tässä vaiheessahan sinä tietenkin palaat niihin ja näin erikoistapauksiin. Tee se vapaasti. Mun saivarteluvarasto on tältä erää käytetty.
NHB:
Näillä palstoilla ei Pulitzerpalkintoja jaeta. Kyse on väsytystaktiikasta jolloin vedetään toista höplästä ihan tarkoituksella, ns. trollaamista.
Ainoa konsti on pysyä asialinjalla ja toivoa että joku sivullinen hoksaa kirjoituksesta jotakin. Juupas/eipäs karkottaa asiatietoa hakevat.
NHB:
Pitää paikkansa ja olen samaa mieltä. Sen sijaan en ole samaa mieltä siitä, että kaupungin keskeiset kadut pitäisi sulkea liikenteeltä ja perusteeksi olen saanut vain sen, että on kivempi syödä pihalla ilman liikenteen melua ja saasteita.
Minusta pitää löytää muita keinoja ja antaa ihmisten tehdä valintoja, vaikka itsekin liikun ennemmin jalan tai pyörällä lyhyet matkat hyvissä kesäkeleissä.
lawnmover:
Jos halutaan keskittyä näpertelyyn, ei kilometrimääriin tarvitse takertua. Jos halutaan keskittyä merkityksellisiin asioihin, kilometrimäärillä on merkitystä.
Sinä saat päättää, kumpi on kiinnostavampi lähestymistapa.
Olitko se sinä, joka kehoitti olla ottamatta tätä henkilökohtaisesti?
Aivan. Ja koska vuotuinen 53 mrd km liikennesuorite muodostuu matkojen lukumäärien ja niiden pituuksien tulona, on jälkimmäinen tekijä ainakin minusta paljon merkittävämpi kuin ensimmäinen tekijä.
lawnmover:
Mikä ei onnistu?
Nykytilanne on kaukana optimaalisesta. Johan linkitetty tilasto keskimääräisen työmatkan pituudesta siitä kertoo surullista kieltä.
En tiedä, miten tarkkaan ottaen tilannetta pitäisi korjata, mutta politiikalla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Itse asiassa se on ainoa työkalu, jolla tilannetta voidaan hallita.
Pakkokeinoja en näe käyttökelpoisiksi tässä suhteessa. En tiedä, miten työmatkoja voisi pakkokeinoin lyhentää.
Herbert:
Olin. Tarkoittaako tämä kommenttisi että asut jonkin isomman tien varrella, eli se on enemmän valtatie kuin katu? Eli muuta paikallisliikennettä ei ole asuntosi lähellä?
Minä asun Espoon taajamassa, tie on hiekkapintainen joten se pölisee joskus. Jokainen auto nostaa pölypilven, polkupyörät eivät sitä tee.
Se riippuu siitä halutaanko vähentää kilometrejä valtateillä ja moottoriteillä, vaiko taajamissa. Minua kiinnostaa taajamat, valtatieliikenne vain siltä osin että niissä pitäisi olla leveämmät pientareet kevyelle liikenteelle johon voi laskea myös mopot. Mutta siinä tulee liikennepsykologia vastaan, silloin autoilijat haluaisivat ajaa nopeammin koska tien ollessa leveä eivät he koe että ajonopeutta pitäisi hillitä.
Kehä 3:n sisäpuolella ei kerry kilometrejä kovin nopeasti. Jos autoja on paljon niin liikenne seisoo, toisaalta yhdenkin kiihdyttelijän tuottama melusaaste vaikuttaa satojen ihmisten elinympäristöön. Silloin matkojen lukumäärä on merkittävämpi.
Helsingin ja Tampereen välillä kerty kilometrejä taas nopeasti, mutta onko siellä 4000 kilometrin ajolla merkittäviä (asuin- )ympäristövaikutuksia sivullisille? Vaiko vain polttoainekulutus?
Puhummeko siis eri asiasta, eli sinä haluaisit vähentää maantieliikennettä ja minä taajamaliikennettä?
Herbert:
Asenne-, arvo-, ja toimintatapojen muutos.
lawnmover:
Haluaisin vähentää liikennettä riippumatta siitä, missä sitä on. En halua keskittyä merkityksettömiin vähennyksiin. Ei ole mitään mieltä siinä, että esimerkiksi minä nykyään ajan 35 tkm vuodessa. Mielummin eläisin sellaista elämää, jossa selviäisin vaikkapa 1/3 kilometrimäärällä tuosta.
Voin tietysti lopettaa nykyisen työni ja mennä lähikaupan kassalle jolloin voin kävellä työmatkani, mutta sitten joku muu ajaa minun nykyiset ajoni. Ei siis ole mitään hyötyä vaihtaa hommia eikä yksilötasolla kansalainen voi asiaan vaikuttaa.
Voihan asiaa tietysti lähestyä perinteiseen tapaan syyllistämällä kansan asennetta. Käytännössä homma kuitenkin menee siten, että kun kuljettavien matkojen pituudet kasvavat, myös keinot liikkua muuttuvat. Jopa NHB:llä tulee jossain vaiheessa raja vastaan, milloin hän luopuu pyörästä ja siirtyy autoon. Jos esimerkiksi työmatkojen pituudet yli kaksinkertaistuvat 6 -> 13 km, on aika turhaa enää keskustella asenteista.
Herbert:
Jos jatkossa haluat ajaa 1 kilometrin ajomatkat autolla kuten eräät tuttunikin tekevät, niin sinulla on siihen oikeus.
Syyllistäminen on pahasta vain silloin kun ei ole vaihtoehtoja. Esimerkkinä minulla on mummoikäinen kollega joka ajaa 5 kilometrin matkan autolla siksi että se antaa hänelle vapauden tunteen. Niitä kilometrejä ei ajaisi kukaan muu jos hän jättäisi autonsa kotiin ja kulkisi bussilla.
Jos 1 kilometrin matkan voi polkea pyörällä autolla ajamisen sijaan on se tiedostamista, ns. hoksaamista. Kun lapset viedään päivähoitoon ja hankitaan kaksi autoa onkin niistä toisesta luopuminen tarpeen loputtua kynnys joka vaatii luonnetta, tai ainakin motiivin joka on joko raha tai ympäristösyyt. Kumpi puolisoista luopuu omastaan jos kumpikaan ei tarvitse autoa?
lawnmover:
Tästä tulikin mieleeni, että kuinkahan paljon liukastumisista ja kaatumisista aiheutuvat kuolemantapaukset ja muut onnettomuudet lisääntyisivät jos ihmiset tosiaan siirtyisivät merkittävissä määrin käyttämään lyhyillä matkoilla apostolinkyytiä tai polkupyörää auton sijaan ympäri vuoden? Jos nykyäänkin vastaavissa onnettomuuksissa kuolee ja loukkaantuu moninkertaisesti se määrä ihmisiä mitä autoliikenteessä niin jälki voisi olla aika karua katseltavaa.
No todennäköisemmin luovuttaisiin siitä pienemmästä ja jatkossa ajettaisiin nekin ajot sillä isommalla, jotka ennen ajettiin pienemmällä. Eli lopputuloksena karrikoiden sanottuna enemmän ruumita ja vammautuneita ja marginaalisesti vähentyneet päästöt.
http://www.slowmovement.com/slow_cities.php
slowgear:
Sanot siis että onneksi ihmiset kulkevat autoilla koska niissä on turvavyöt ja airbagit? Tuo oli minulle uusi ja tuore ajatus, kiitos siitä. Enempää en asiaa osaa kommentoida kun en itse ole vielä kokenut huolestumista aiheuttavia riskitilanteita paitsi juuri autoilijoiden taholta
Voi olla että jossakin tapauksessa päästöt kasvaisivat, mutta tuskin sentään yhteenlasketut kilometrimäärät jotka mm. aiheuttavat ruuhkaa. Omalla kohdallani meillä oli kaksi Astraa ja toisesta luovuttiin. Ei siis siirrytty isompaan Insigniaan, vaikka siinäkin pelkkien ulkomittojen lisäksi voi vaikuttaa päästöihin paljonkin valitsemalla ääripäinä joko 1,6 bensan tai 2,8 turbo nelivedon.
lawnmover:
Veikkaan Slowin tarkoittaneen neljää pyörää.
Kaikilla ei ole tilanne sama kuin teillä siellä Lawnmovereilla... Väitän, että paljon yleisempi 2 auton talous on iso 1. auto ja pieni 2. auto esim. V70 ja Micra. Jos toisesta luovutaan, niin todennäköisesti se ei ole Volvo.
En kyllä ymmärrä, että kuinka 2 auton omistus saastuttaa enemmän kuin yhden, jos toinen auto on "turha" = autoilla ei ajeta samanaikaisesti. Poliitikot ja virkamiehet tosin näkevät asian samalla tavalla kuin sinä, kun jokaisesta autosta pitää pulittaa vakuutukset ja verot/käyttömaksut.
Mitä tulee tuohon melusaasteeseen, niin ensimmäiseksi pitäisi puuttua mopoihin, moottoripyöriin ja teinibemareihin missä pakoputkistoa on pitänyt modifioida niin, että ääni kuuluu kilometrin päähän.
Kaduilla rauhallisesti liikkuva vakiovarusteinen henkilöauto on loppujen lopuksi hyvin hiljainen.
lawnmover:
Tietysti on. Aivan kuten sinullakin on oikeus lentää kaukoitään lomalle, luovuit sitten 260 km:n vuosittaisista autolla tehdyistä kauppareissuista tai et.
Kyse on kuitenkin siitä, kuinka liikennettä voisi vähentää niin paljon, että sillä olisi jotain merkitystä. Ei sillä, että joku hoksaa 1 km:n matkan olevan mahdollista kulkea jotenkin muutenkin kuin autolla.
Opelixi:
Kyllä kahden auton käyttömahdollisuus lisää auton käyttöä. Jatkuvastihan me harkitsemme taroituksenmukaisia tapoja hoitaa asiat. Jos edellytykset hoitaa ne autolla paranee (=kaksi autoa käytössä ), niiden käyttö myös lisääntyy.
Makuasia, mutta minusta yksikään hiukankin isompi kaupunkikeskus ei ole hiljainen kuin yöllä. Ja pääosa melusta tulee ihan tavallisista autoista. Ennen kuulemma Turussakin tuomiokirkon kellot kuuluivat koko keskustan alueelle, nykyään vain muutaman korttelin päähän.
Herbert:
Toisen tai useamman auton omistaminen aiheuttaa jonkin verran kiinteitä kustannuksia vakuutuksien, ajoneuvoveron ja ylläpidon takia. Vaikka sillä (niillä ) ei ajettaisi metriäkään. Joissakin tapauksissa kahden ajoneuvon tuottama parempi logistiikka saattaa hyvinkin tuottaa vähemmän päästöjä kuin yksi sukkuloimassa sinne ja tänne.
Mutta yhtä useamman moottoriajoneuvon omistajaheimoa en nyt suoranaisesti leimaisi (ympäristö )rikollisiksi. Vaikkakaan heidän suorittamansa maksut eivät suoranaisesti kilahdakaan ympäristönsuojeluun.
slowgear:
Tämänkin takia olisi oleellista vähentää ihmisten tarvetta liikkua eli kääntää kehityksen suunta päinvastaiseksi nykyiseen verrattuna.
Koska vuonna -80 ihmisten työmatkojen keskimääräinen pituus on ollut vajaa puolet nykyisestä, myös jalan tai pyörällä tehdyissä matkoissa riski liukastua tai muuten vain kaatua olisi vajaa puolet nykyisestä, mikäli liikkumistapa, katujen kunnossapito ja muut vastaavat tekijät olisivat ennallaan.
Joka tapauksessa nykyinen kansalaisten ja ympäristön maksettavasi tuleva keskittämiskehitys olisi syytä pysäyttää.
Herbert:
Mikä ihmeen keskittämiskehitys?
http://tietopalvelu.uudenmaanliitto.fi/asuminen/asuntotuotanto/tuhatta_asukasta/fi_FI/uusimaa/
http://tietopalvelu.uudenmaanliitto.fi/alue/taajama_aste/fi_FI/uusimaa/
Kun vilkaisee yo. tilastoja, huomaa kuinka suhteessa eniten uusia asuntoja Uudellamaalla rakennetaan pienimmän taajama-asteen omaaviin kuntiin, eli asutus hajaantuu eikä suinkaan keskity.
slowgear:
Mutta ne työpaikat eivät hajaannu, eli autolla ajamisen tarve päin vastoin lisääntyy.
TC05:
No sitä juuri tarkoiten, että hajaantumiskehitys on se jonka vuoksi ajokilometrimäärät lisääntyy eikä mikään kuvitteellinen keskittämiskehitys. Kun siellä, missä Suomessa muuten olisi tarpeeksi väkeä toimivan joukkoliikenteen tarpeisiin, ihmiset väen vängällä hajaantuvat leveämmän asumisen perässä maaseudulle niin ei ole mikään ihme että ajomatkat kasvavat ja perheissä tarvitaan monta autoa jne. Aivan turha siinä on pientaloasujan vaatia ihmisiä vähentämään ajamistaan kun itse on aikoinaan äänestänyt valinnoillaan ajomatkojen pitenemisen puolesta.
Ei helsinkiläiset mihinkään hajaannu eikä työmatkan pituus riipu kulkuvälineestä.
Suomessa pienemmät kunnat kuihtuvat pois, koska siellä ei enää ole työpaikkoja. Samalla palvelut siirtyvät suurempiin kasvukeskuksiin. Koulut ja firmat keskittävät toimintansa suurempiin yksiköihin, kauppa keskittyy muutamaan automarkettiin jne. Kaikki eivät kuitenkaan mahdu keskustoihin tai automarketin naapuriin asumaan, joten keskustojen ympärille syntyy väljää pientalovaltaista asutusta ja matkat pitenevät. Ja koska kasvukeskukset ovat pääsääntöisesti suuria, väljä asutus sijaitsee kaukana keskustasta (vrt. pääkaupunkiseutu). Tottahan iso määrä ihmisiä vaatii paljon tilaa.
On aika kohtuutonta syyllistää ok-asukasta siitä, kun ei halua muuttaa Kajaanista helsinkiläiseen kerrostalolähiöön, vaan asettuu Nurmijärvelle. Ja kunnillahan on kaavoitusmonopolinsa myötä eniten vaikutusvaltaa tähän asiaan.
No minä nyt satun tuntemaan aika montakin tuttavaperhettä, jotka ovat muuttaneet Helsingistä tai Espoosta kerrostalosta Nurmijärvelle, eli kyllä tätä muuttoliikettä tapahtuu vaikka toki muualtakin Suomesta Nurmijärvelle varmaan muutetaan.
Ihan vaan mielenkiinnosta olisi kiva tietää joku taajama Suomessa, jossa asumistiheys olisi oikeasti kasvanut viimeisen kolmen-neljänkymmenen vuoden aikana. Ainakin näin äkkipäätään tuntuu siltä että kaikissa Suomen kaupungeissa ehkä joitain Uudenmaan kuntia lukuunottamatta asumiselle kaavoitettu pinta-ala on kasvanut nopeammin kuin asukasmäärä eli asumistiheys on laskenut ja sitä kautta etäisyydet niin työpaikoille kuin palveluihinkin ovat kasvaneet.
slowgear:
Väitän, että ne kerrostaloasunnot eivät jää keskustassa tyhjäksi, mistä edelliset asukkaat ovat muuttaneet maaseudulle.
Kyllä ne palvelut ja työpaikat vain keskittyy isompiin yksiköihin aivan kuten Herbert kirjoitti ja se lisää liikkumisen tarvetta.
Maaseudulta häipyy työpaikat eivätkä kaikki halua muuttaa niiden perässä. Työtä pakotetaan ottamaan vastaan kauempaa ja matkakuluihin myönnetään vähennyksiä. Liikenne ja kustannukset kasvaa ja enemmän virtaa rahaa ulkomaille autojen ja polttoaineiden myötä. Ostovoima ja kilpailukyky heikkenee ja työttömyys lisääntyy ainakin jossain määrin.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta en kyllä itsekään osaa sanoa, mikä olisi hyvä ratkaisu. Jonkunhan siellä maallakin pitää asua, että säilytetään jonkinlainen omavaraisuus ruoassa ja monessa muussa asiassa.