No kun isompi rangaistus näemmä tulee ajamalla 5km/h lujempaa kuin olis jonain toisena päivänä, siis samalla tiellä.
Olosuhteilla ei merkitystä, siis jos rajoitus korkeampi, niin saa ajaa tuota nopeutta vaikka olosuhteet huonot, toisaalta kun rajoitus alempi, niin pitää ajaa hitaampaa vaikka olosuhteet hyvät, järkevää?
Katsos kun on laissa sovittu että on kattonopeus, rajoitusalueesta riippuen, ymmärrätkö?
Jos olosuhteet on huonot, mielestäni on järkevää ajaa niiden mukaan varovammin "olosuhteisiin sopeuttaen". Mitä se sitten kulloinkin tarkoittaa, sehän on kuskin oman tulkinnan varassa. Sinusta tämä ei sitten ole OK, vai?
Sinulle ei riitä siis tämä esille tuotu 10% toleranssikaan, jota poliisi kuulemma silloin tällöin toteuttaa??
Metsähaka:
Taas jos ajaa kännissä rajoituksen mukaan, niin yleensä rangaistus pienempi kun tuo 5km/h sakkorajan ylitys?
Tarkenna "kännissä ajaminen"
Tarkenna "5 km/h sakkoraja"
Tarkenna "pienempi rangaistus"
Sinulla taitaa olla omakohtaisia kokemuksia, vai mihin käytännössä tapahtuneeseen viittaat? Taidat vain spekuloida joutavia...
TeeCee 20.2.09: Olet oikeassa, laskussani on virhe. Arvioin keskinopeudeksi 60 km/h, josta 1,5 km/h lisäys on 2,5 %. Tämä 2,5 % potenssiin kuusi on 15,97 % jonka pyöristin alaspäin 15 %:ksi.
Tähän saakka olet käyttänyt kaavaa 1 km/h -> +6%. Miksi nyt vaihdoit sen kaavaan 1% -> +6%?
Mutta eihän AINOASTAAN siihen puututakaan, siihenhän puututaan MYÖS. Minusta se olet sinä joka keskityt tähän yhteen pieneen osaan ylinopeutta.
Totta. Tosin olen keskittynyt muutokseen. Minusta muussa kuin nopeusvalvonnassa ei puuttumiskynnystä ole pyritty kiristämään.
Vai tiedätkö toista tahallaan otettua liikenneriskiä jossa tapahtuva muutos vaikuttaa ruumiiden määrää samassa suhteessa?
Mutta eihän niitä voi verrata keskenään.
ylinopeus EI ole kaiken pahan alku ja juuri, vaan se on liki 2000:sta löydetystä riskitekijästä ainoa joka vaikuttaa sekä onnettomuuksien määrään että vakavuuteen, se on tekijä jossa tapahtuvalla muutoksella on suurin havaittu vaikutus kuolonuhrien määrään, se on tekijä jonka merkityksestä kuolonuhrien määrään asiantuntijoiden ja kuskien mielipiteet eniten eroavat, se on asia joka kopioituu herkästi kuskista toiseen, se on asia johon addiktoituu helposti, se on tapa josta on hyvin vaikeaa päästä eroon ja se on Suomen yleisin liikennerikos.
Sanoit kerran, että muutit mielipidettäsi ylinopeudesta suvaitsevaisempaan suuntaan kun sinulle ylinopeuden rooli liikenteessä. Voitko kumota jonkun noista ylinopeuden rooleista liikenteessä?
En voi. Tosin sitä, onko se ainoa, joka vaikuttaa sekä todennäköisyyteen, että seurauksiin, en vielä allekirjoita. Riippuu tietysti siitä, miten riskit halutaan jaotella. Esimerkiksi liukas (sileä ) rengas lisää riskiä lipsauttaa ulos ja luultavasti mitä sileämpi, sitä pidemmälle pöpelikköön mennään. Samoin heikko valaistus ja moni muukin asia.
En voi tai ainakaan halua kumota yhtään mainitsemistasi asioista. Voin vain ihmetellä niitä tai niiden käyttämistä perusteena pyrkiessäsi osoittamaan nopeuden merkitystä. Jos nopeudessa tapahtuvalla muutoksella on suurin vaikutus kuolonuhreihin, mikä on asteikko jolla muutosta on verrattu muihin riskeihin? Paljonko 1 km/h vastaa esimerkiksi renkaan kulutuspintaa? Kaikki muut mainitsemasi roolit ovat toisarvoisia, ei suoraan riskejä kuvaavia.
No jos kerran ylinopeus on kokonaisuutena ongelma niin miksei sitä saisi käsitellä kokonaisuutena, johon kuuluu kaikki ylinopeudet?
Saa käsitella, kunhan huomioidaan se, ettei lievät ylinopeudet vaadi sen kummempaa teatteria ympärilleen kuin ennenkään.
TeeCee 27.2.09: Sano joku esimerkki sellaisesta riskistä josta ei nipoteta yhtä paljon. Yritän kaivaa siitä tietoja ja katsotaan löytyykö joku syy siihen että siitä ei nipoteta yhtä paljon kuin pienistä ylinopeuksista.
Ovelaa. Lisäät vain sanat ikään kuin kahden eri asiaa merkitsevän sanan väliin niin nyt ne ovatkin lähes sama asia.
Tarkoitus ei ole olla ovela tai leikkiä sanoilla. Tarkoitus on tarkastella asiaa siten, että asia itse on itseisarvo, ei lakipykälä.
Tavoitteet taas ovat ihan eri asia ja niitä on yhteiskunnan sisällä kaikenlaisia, mutta nyt on puhe toleransseista, ei tavoitteista. Tavoite voi muuttua toleranssiksi jos se saa yhteiskunnassa tarpeeksi kannatusta.
Tarkoitat varmaan kannatusta niiltä, joilla on käytännössä mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Vai meinaatko, että nopeusvalvonnan puuttumiskynnyksen alentaminen on ollut joku demokraattinen päätös? Kyllä minun mielestäni tuon tason asiat päätetään ihan puhtaasti virkamiestyönä. Siinä ei yhteiskunnan mielipide paljon paina.
Muotoilen kysymykseni huolellisemmin: ovatko ylinopeudet sitten laskussa jos kuskit kerran ovat keskittyneet ylinopeutensa vähentämiseen koska vain sitä valvotaan?
En muista, mistä tuossa kohtaa alun perin oli kyse, mutta tuohon kysymykseesi vastaukseni on, että olettaisin että en kuitenkaan tiedä. Käsittääkseni valvonta puuttumiskynnyksestä riippumatta vähentää ylinopeuksia, mutta ajan kuluessa muita muuttujia on niin paljon, että ne sotkee asian. Esimerkiksi alennetut rajoitukset lisäävät ylinopeuksia, vaikka nopeudet putoavatkin. Kuski joka vanhalla rajoituksella olisi valvonnan lisääntyessä vähentänyt ylinopeuksiaan saattaakin alemmalla rajoituksella samoissa olosuhteissa edelleen ajaa ylinopeutta.
Korostetaanko tosiaan VAIN lievän ylinopeuden haitallisuutta? Anna joku esimerkki. Kerro myös missä on sanottu että lieviä ylinopeuksia valvotaan jotta onnettomuudet vähenisivät.
Lievien ylinopeuksien haitallisuutta korostetaan kiristämällä puuttumiskynnystä. Muussa toiminnassa ei puuttumiskynnystä ole tietääkseni kiristetty.
Mitä tarkoittaa termi liikennetaito?
Se on turvallisen liikkumisen edellyttämä taito. Vaikeata sitä on kovin tarkkaan määritellä, tuskin on tarvettakaan. Joku voisi puhua ajotaidosta, mutta minusta sillä helposti käsitetään vain jotain luiston oikaisuja liukkaalla, joten liikennetaito on paremmin ymmärrettävä termi.
Ei se ainakaan samaa taida tarkoittaa kuin turvallisen ajon taito jos se kerran on sitä huonompi mitä vähemmän kuski kiinnittää huomiotaan ylinopeuteensa.
Turvallisen ajon taitoa, liikennetaitoa tai mitä hyvänsä termiä halutaankaan käyttää on mahdotonta määritellä noin mustavalkoisesti ylinopeuden perusteella.
Tarkoitti liikennetaito mitä vaan, niin luulisi että mitä paremmin osaa hallita oman nopeutensa, siinä paremmin pystyy tarkastelemaan omaa ajamistaan ylipäätään, jolloin kaikki ajamiseen liittyvä paranee. Näin minulle ainakin kävi.
Varmasti näin onkin sillä reunaehdolla, että (yli)nopeuden hallinta ei ole kattava indikaattori. Eikä mainitsemasi asia tarkoita sitä, että lievistä ylinopeuksista pitäisi alkaa sakottaa.
Herpaantuuko sinulla itselläsi omien ajotaidon puutteiden huomaaminen kun ajat rajoitusten mukaan? Jotain merkkejä luulisi jo näkyneen, ajathan kuitenkin lähes koko ajan rajoitusten mukaan.
Uskon itselläni erona olevan se keskimääräiseen kuljettajaan, että pohdin näitä asioita huomattavasti enemmän. Tänne vuoden 2003 jälkeen kirjoittamistani kommenteistakin saisi sidottua melkoisen paksun kirjan.
Rajoituksen mukaan ajaminen ei ole, kuten ei edelläkään ollut pointti, vaan se mihin tuo ajatustyö suunnataan. Ainakin sen olen huomannut, että teen paljon virheitä ja milloin teen niitä normaalia enemmän. Moni omien sanojensa mukaan minua tiukemmin sääntöjä noudattava tekee uskoakseni omien havaintojensa mukaan paljon vähemmän virheitä. Tällä palstalla kirjoittelee muutama, joka ei tee virheitä ollenkaan. En tarkoita sinua.
Herbert: Ja koska asian merkitystä ei voi edes teoriassa itse konkreettisesti kokea toisin kuin hyvän ajotavan merkityksen, ei asia koske itseä.
TeeCee: Toivottavasti et tarkoita mitä tuossa sanoit. Sanoit nimittäin aika selvästi että mielestäsi hyvä ajotapa ja nopeusrajoituksen noudattaminen ovat toistensa vaihtoehtoja.
Tarkoitin sillä rajauksella, että nopeutta ja muuta ajotapaa käsitellään omina asioinaan. Ei ne tietystikään erillisiä toistensa vaihtoehtoja ole, vaan liittyvät enemmän tai vähemmän tiukasti huonojen tai hyvien ominaisuuksien määristä riippuen toisiinsa. Mutta muuten tarkoitin mitä sanoin.
Sinä et vaan pääse irti siitä ajatuksestasi että rajoituksen mukaan ajava on jäärä joka ei väitä muista vastuistaan, tuskin edes tajuaa niitä, ja rajoitusta rikkova on vastuullisempi muiden asioiden suhteen.
En minä tuollaista määrittelyä ole tehnyt koskaan. Kerran otin kaksi ryhmää vertailuun, jossa toinen ryhmä oli tuollainen, mutta ei se tarkoittanut sitä, että kaikki rajoituksen mukaan ajavat ovat samanlaisia.
Niinpä. Sallimaton yhteiskunta on huono, salliva on hyvä, siksi pienten ylinopeuksien sallimisen lopettaminen on huono asia. MOT.
Tuollaista yleistystä yhteiskunnan sallivuudesta ei voi tehdä.
Et näytä koskaan ottavan oma-aloitteisesti puheeksi syitä miksi yhteiskunta ei ole ylinopeuksien suhteen enää yhtä salliva kuin ennen. Aina pitää kysyä erikseen, että miksi luulet yhteiskunnan suhtautumisen muuttuneen. Mennään sitten molemmat kaavan mukaan: onko tiedossasi miksi yhteiskunta muutti suhtautumistaan ylinopeuteen? Vai kerronko?
Eiköhän tuo asia ole käsitelty jo moneen otteeseen. Liikennekuolemia halutaan vähentää ja organisaatiot, josta käytät nimitystä yhteiskunta on päättänyt pyrkiä tavoitteeseen kiristämällä puuttumiskynnystä.
Jos ja kun puuttumiskynnyksen alentamisen merkitys on tiedossa ja pelkästään positiivinen (en ole huomannut sinun keksineen yhtään negatiivista asiaa siihen liittyen), miksei nollatoleranssi ole jo käytössä kaikkialla? Työkaluthan ovat jo jonkin aikaa olleet olemassa. Miksi pitää tutkia ja kokeilla ensin?
Herbert: Ongelma on siinä, että ylinopeus käsitteenä on aika monitahoinen. Jos asiaa perustellaan riskillä, voi Akin näkökulman ihan huoletta esittää. Jos puhutaan lain noudattamisesta lain vuoksi, ei tuollaista tarkastelua tietenkään kannata käyttää.
Miksi sinä ajat vain pientä ylinopeutta, mikset aja vähän isompaa ylinopeutta? Ainakaan riskin lisäystä ei voi pitää haittapuolena, kuten Aki on todistanut sinut tyydyttävällä tavalla.
Halu noudattaa sääntöjä edes jollain tarkkuudella. Useimmissa ylinopeustapauksissani kuitenkin iso ylinopeus ei vain sovi tilanteeseen. Silloin ei tarvitsisi puhua ylinopeudesta ollenkaan, vaikka kyse ylinopeudesta olisikin. Nopeus olisi luultavasti suunnilleen sama, vaikka rajoitus olisi mikä tahansa.
Selitä vielä kerran miten ylinopeuden voi käsittää eri tavoin tarkastelukulmasta riippuen. Jos esimerkiksi rajoitus on 80 km/h, niin millainen tarkastelukulma saa sen olemaan joku muu? Minkä tarkastelukulman mukaan sen yli menevä nopeus ei olisi ylinopeutta?
Vaikka sellainen, että ruuvaan 80-merkin tilalle satasen. Minulla on tietyissä tilanteissa lupa tuo temppu tehdä. Vain ja ainoastaan minä ole silloin se, joka päättää suurimman sallitun nopeuden. Siinä sitten tutkijat päättelee jotain ylinopeuden vaarallisuudesta, jos kolari sattuu. Kuitenkin kyse voi ihan hyvin olla vain nopeudesta, ei ylinopeudesta.
Ihailtavaa sitkeyttä osoitatte, Herbert ja TeeCee teeseissänne. NeverEnding story I suppose. Harvoin taitaa täällä TM.n keskustelu/väittely -palstoilla teesi-antiteesi -retoriikka huipentuakaan synteesiin. Tarkoitan jonkinlaisen hyväksyttävän kompromissin syntymistä.
Jos nyt pidetään Ahtisaaren Nobelia ansaittuna, voinemme uskoa synteesin olevan mahdollista. Hyvinkin ristiriitaisista näkemyksistä voivat taistelevat osapuolet päästä kohtuulliseen yksinmielisyyteen. Molempien on annettava jossain periksi.
Teille arvon kirjoittajat vain jopa yksiselitteisistä käsitteistä päättäminen tuottaa vaikeuksia. Ongelma on siinä, että ylinopeus käsitteenä on aika monitahoinen, toteaa Herbert. Tämä kun 13-sivua kiistelyä on kirjoitettu pelkästään tässä jatkumossa!
Mielestäni koko ylinopeusparadigma on vanhentunut. Omat lait, omat nopeudet -asetelma kuului jo ohimenneeseen uusliberalistiseen mahtailukulttuuriin. Sen aika meni jo. Oman kiireen korostaminen itseisarvoisesti ja liikennesääntöjen joustava tulkinta sen perusteella alkaa olla noloa. Nyt olemme saranalla, josta lähtee kääntymään uusi aika. Jolloin mahdollisimman ekologinen ajotyyli on se oikea ja ihailtu.
Uusimmissa autoissa, ainakin niiden ekomalleissa, on jo nuolinäytöt tmv. opastamassa oikeaa ajotyyliä. Hybrideistä puhumattakaan. Ennakoivaa, tasaista, mahdollisimman isolla vaihteella liukuvaa liikkumista. Ohitusten minimointia. Vain ja ainoastaan korkeinta rajoitusnopeutta ajaen, sen alle silloin kuin tilanne vaatii. Joustavalla (alaspäin, ei ylöspäin; yhteisöllisesti, ei egoistisesti) ajotyylillä polttoainetta kuluu vähemmän ja samalla saastutus pienenee. Nervit eivät kiristy ja aiheuta apinanraivo-ohituksia. Auton tekniikka ei joudu niin koville, kestää kunnossa pitempään.
Kaikkea noita vastaansanomattomasti hyviä, kertautuvia vaikutuksia vastaan seisoo sitten mikä? Kiire! Egoistinen piipitys: minulla ei ole aikaa ajaa rauhallisesti, ohitteleminen pitää hereillä, elämä on liian lyhyt autossa tuntitolkulla istumiseen. Loppujen lopuksi on niin kiire, ettei ehdi tehdä mitään! Nyt taas slogan (slow gun) käyttölatinalla: Festina lente kiiruhda hitaasti.
Iku-Turso: "Mielestäni koko ylinopeusparadigma on vanhentunut. Omat lait, omat nopeudet -asetelma kuului jo ohimenneeseen uusliberalistiseen mahtailukulttuuriin. Sen aika meni jo."
Ei kyse olekaan siitä, pitäisikö ylinopeuksia ajaa, tavoitella tai jotain muuta vastaavaa. Kyse on siitä, mihin kaikkeen on tarve puuttua.
"Oman kiireen korostaminen itseisarvoisesti ja liikennesääntöjen joustava tulkinta sen perusteella alkaa olla noloa".
Saattaa olla, ehkä siksi tässä keskustelussa ei se olekaan ollut erityisesti esillä ainakaan ylinopeuksien perusteena.
"Nyt olemme saranalla, josta lähtee kääntymään uusi aika. Jolloin mahdollisimman ekologinen ajotyyli on se oikea ja ihailtu."
Milloin tuo muutos on tapahtunut. Minulle ekologinen ajotyyli on aina ollut ihailtavaa. Koskaan en ole ihanillut oman kiireen korostamista ja sen takia ajettavaa ylinopeutta. Varmasti olen tuon takia ajanut ylinopeutta, mutta se onkin eri asia. Tuskin kukaan voi sanoa, ettei olisi tehnyt jotain, mistä ei voi olla ylpeä.
"...Nervit eivät kiristy ja aiheuta apinanraivo-ohituksia. Auton tekniikka ei joudu niin koville, kestää kunnossa pitempään."
Miksi otat esille apinanraivo-ohitukset ja auton rasittamisen? Niillä ei ole mitään tekemistä ylinopeuksien kanssa siinä mittakaavassa kuin tässä keskustelussa on ollut puhetta. Tuollaisia piirteitä saa ajamiseen ihan muilla metodeilla.
Herbert
Kyse on siitä, mihin kaikkeen on tarve puuttua.
Kehäpäätelmien pyörteeseen johdattaa ajatus puuttumiskynnyksestä. Milloin ylinopeus on pientä, hyväksyttävää, tahatonta, tahallista, vaarallista, vaaratonta, laitonta, perusteetonta, epäsopivaa, huono-/hyvätapaista, orjamoraalista, lakiuskovaista tai jotain muuta? Käsitehöttöä, suonsilmäke jossa voi polkea loputtomiin pääsemättä minnekään.
Eduskunta laatii lait, mm. poliisi valvoo niiden noudattamista. Eduskunta edustaa meitä kansalaisia. Enemmistöpäätöksellä on tieliikennelaitkin säädetty. Millä kompetenssilla joku yksittäinen kansalainen voi laatia itselleen omat lakinsa? Millä oikeudella? Onko ylinopeuden itsellensä oikeutetuksi kokeva ehkä yli-ihminen? Älykkäämpi, nopearefleksisempi, taitavampi rattimies? Jospa tunnustaisimme tosiasiat.
Hoidamme autolla liikkumisemme kaikkien (ympäristönkin) kannalta tehokkaimmin, jos noudatamme sovittuja sääntöjä. Ilman jokaiselle yksittäiselle kuskille suotua etuoikeutta harkita sopiiko tämä rajoitus tai kehotus juuri hänen mieltymyksiinsä. Orkesteri soittaa nuottien ja kapellimestarin johdatuksella, jos muusikot soittelevat kukin tahtonsa mukaan, syntyy vain kakofoniaa. Sama liikenteessä.
Herbert
Milloin tuo muutos on tapahtunut. Minulle ekologinen ajotyyli on aina ollut ihailtavaa. Koskaan en ole ihanillut oman kiireen korostamista ja sen takia ajettavaa ylinopeutta.
Muutos on tapahtunut kun esim. vauhtimerkki BMW on ottanut start-stop -järjestelmän autoissaan käyttöön. Ja toiset peesaavat. Ainoastaan pakko-ohjatut autot, ilman inhimillistä virhettä eli ihmistä, saavat tahattomat mokat poistettua (auto)liikenteestä. Mutta kai me yritämme parhaamme jo nyt.
Herbert
Miksi otat esille apinanraivo-ohitukset ja auton rasittamisen? Niillä ei ole mitään tekemistä ylinopeuksien kanssa siinä mittakaavassa kuin tässä keskustelussa on ollut puhetta. Tuollaisia piirteitä saa ajamiseen ihan muilla metodeilla.
Pienetkin ylinopeudet lisäävät liikenteen sahaavuutta. Jos liikennemerkin näyttämä on toisille se suurin sallittu ja toisille viitteenomainen ehdotus, seuraa siitä eri nopeuksilla samoilla teillä liikkuvia autoja, eikö? Ja ohitus perustuu siihen, että edessä joku ajaa sinua hiljempaa, vai mitä? Ergo: ylinopeus lisää ohituksia, enemmän tai vähemmän.
Raivo tulee siitä, kun on kiire päästä tien päältä pois ja edessä joku mataa subjektiivisesti liian hiljaa. Asenne pitäisi olla: päästä perille on aina arvokkaampi kuin lisätä omaa ja toisten riskitasoa päästäkseen perille vähän aikaisemmin. Rauhallinen ajotempo säästää paitsi kuskin hermoja myös bensaa ja autoa.
Iku-Turso: "Millä kompetenssilla joku yksittäinen kansalainen voi laatia itselleen omat lakinsa?"
Ei tässä lakeja ollakaan muuttamassa tai säätämässä omia lakeja. Olen ainoastaan kertonut mielipiteeni valvontaperusteista. Minun mielestäni ne saisi säilyttää nopeuden osalta ennallaan eli jättää hieman toleranssi puuttumiskynnykseen.
Sinä kun olet sitä mieltä, että lakia pitää noudattaa pilkulleen ja että poliisin pitää puuttua kaikkeen, mikä laista poikkeaa, tarkkailepa hetki itseäsi. Mitä kaikkea sinä teet väärin, mutta siihen ei puututa. Haluaisitko, että jokaiseen virheeseesi pitäisi puuttua? Haluaisitko autosi kenties reaaliaikaisen gps-pohjaisen valvontalaitteiston. Aina kun nopeus lipsahtaa ylityksen puolelle, lähtee sinulle postia poliisilaitokselta. Vai mihin sinä haluat vetää rajan valvonnan ja puuttumisen suhteen?
"Muutos on tapahtunut kun esim. vauhtimerkki BMW on ottanut start-stop -järjestelmän autoissaan käyttöön. Ja toiset peesaavat."
Minä en tuollaista nappulaa osaa minään käänteentekevänä uudistuksena ottaa. Minulla on -63 painettu liikenteeseen ja autoiluun liittyvä AK:n suuri autokirja, jossa kerrotaan taloudellisesta ajotyylistä. Jos BMW vasta liki 50 vuotta tuota myöhemmin satsaa taloudellisuuteen, voin todeta tehneeni oikein autovalintani kanssa, kun päätin pysyä erossa koko merkistä. Luulen kuitenkin, että taloudellisuutta on arvostettu Bemarillakin jo ennen niiden start&stop-nappia. Suomen olosuhteissa koko nappulalla ei edes ole merkitystä kulutuksen kannalta. Keski-Euroopan ruuhkissa tilanne saattaa olla toinen.
"Raivo tulee siitä, kun on kiire päästä tien päältä pois ja edessä joku mataa subjektiivisesti liian hiljaa."
Ei tuo raivo mihinkään poistu rajoituksen mukaan ajamalla, jos raivoon on taipumusta. Ja kyllä minä ainakin uskon, että jos jotain raivoa on olemassa, silloin ylitetään kaikki perinteisetkin puuttumiskynnykset eli ei tämän keskustelun aihepiiri ole rajoittamassa tuollaisen ilmiön karsimista.
Lievät ylinopeudet koskevat sitä suurta joukkoa liikenteestä, joka siellä päivittäin periaatteessa ihan kunnollisesti pyrkivät käyttäytymään ja turvallisesti liikkumaan paikasta toiseen eikä siis aiheuta mitään erityistä ongelmaa liikenteelle. Minua harmittaa suunnattomasti, että tätä joukkoa kuvaillaan apinanraivolla, autojen tekniikan rasittamisella tai egoistisella piipityksellä. Varsinkin pakettiautopuolella on muuten hajoitettu lukemattomia vaihdelaatikoita, kun on pyritty taloudelliseen ajotapaan.
Aina kun nopeus lipsahtaa ylityksen puolelle, lähtee sinulle postia poliisilaitokselta. Vai mihin sinä haluat vetää rajan valvonnan ja puuttumisen suhteen?
Ei se noin toimi vaan siten, että vaikutus on suoraan ajettavaan autoon elikkä sen kulku estetään siten ettei ylinopeutta synny. Noin saavutetaan helpommin nopeusvalvonnan problematiikka mitä tulee ylinopeuksiin. Tilannenopeuksiin tuolla ei tietenkään voida vaikuttaa ja tilanteitahan syntyy kaikissa mahdollisissa nopeuksissa. Itse uskon, että tuommoisen tekniikan luominen ja yleistyminen saattaisi olla jo lähelläkin.
Kyllä minäkin tuohon kehityksen suuntaan uskon. Joko järjestelmä tulee olemaan nopeutta rajoittava tai sitten ylinopeudesta sakottava. Autokohtainen seuranta kuitenkin jossain vaiheessa tulee olemaan. Se, toimiiko järjestelmä ennalta tiekohtaisesti ohjelmoitujen rajoitusten perusteella vai liikennemerkeissä olevien tunnisteiden perusteella toimivana, se on sitten tekninen yksityiskohta.
Saa nähdä, miten liikennejärjestelyt pelaavat siina vaiheessa. Eräällä säännöllisesti käyttämälläni tieosuudella on toiseen suuntaan 40 km/h rajoitus, toiseen suuntaan 80 km/h. Tämä johtuu siitä, että toisessa päässä 30 km/h aluerajoituksen loppumisen kohdalla palataan 40 km/h aluerajoitukselle, toisesta päästä tullaan taajaman ulkopuolelta (80 km/h). Sekin on merkillistä, että ko. reittiä pitkin ajaen voi ajaa taajaman säännöillä moottoritielle ja vaikka etelästä lappiin saakka.
Toisaalla taajama loppuu-merkki on ollut kateissa yli vuoden. Kerran se sinne jo takaisin laitettiin (tosin väärin), mutta pian se jälleen hävisi, eikä takaisin ole tullut. Tuollakin tieosuudella on oikeasti 50 km/h rajoitus, vaikka 80 km/h kansa siellä ihan järkeenkäyvästi ajelee. Muista sääntöeroista (taajama / taajaman ulkopuoli) ei käytännössä ole tuossa tapauksessa väliä. Poliisiakaan ei tunnu kiinnostavan. Itse olen kerran asiasta huomauttanut.
Mutta tuleeko automaattinen järjestelmä 5, 10 vai 20 vuoden kuluttua, sitä en edes halua arvailla. Tienpitäjälle se ainakin tulee tuottamaan tuskaa. Mutta autoilijan niskaan sekin kaatuu.
Lievät ylinopeudet koskevat sitä suurta joukkoa liikenteestä, joka siellä päivittäin periaatteessa ihan kunnollisesti pyrkivät käyttäytymään ja turvallisesti liikkumaan paikasta toiseen eikä siis aiheuta mitään erityistä ongelmaa liikenteelle.
Asennetasolla lievien ylinopeuksien hyväksyntä aiheuttaa turhia ohituksia. Tämän olen huomannut kun ajan vakionopeussäätimellä suurinta sallittua + 2 km/h, mittarinopeutta 86. Ajallisesti hyöty ohittamisesta ilman suurta ylinopeutta vaatii piiiiitkän ajomatkan. Vielä on monelle asennetasolla helpompaa ohittaa ylinopeudella kuin pidentää hieman etäisyyttä rajoituksen mukaista vauhtia ajavaan edelläajavaan. Pienellä ylinopeudella tehdyt ohitukset lopetetaan ohitetun eteen eli nopeuseroa ohituksessa tulisi olla enemmän tai venyttää ohitusta pitkäksi.
Itse ajelen tuota 2 tai 4 km/h ylinopeutta jotta minua ei tarvitsisi ohittaa ( =roiskuttaa kuraa ja pikkukiviä ) ja tarvittaessa voin pudottaa nopeuden vähän rajoituksen allekin jos ei mennä sen tasalla. Se 2 km/h ei siis ole siksi että pääsisin nopeammin perille tai ajaminen tuntuisi vauhdikkaalta. Jos toleranssia on paljon on käytännön nopeus ihmisten tinkimistaipumuksen vuoksi korkeampi, jolloin olisi taas parempi korottaa kylttinopeuksia (80 => 86 koska rekkojen osalta todellinen nopeus on 89, tekninen toleranssi 3 km/h). Jos ajan 82 on rekkoja mennyt maantiellä ohi.
Sakottaminen tuntuu liioittelulta jollei sitä "miniylinopeutta" käytä silloin kun ajaa liian suurta tilannenopeutta liian lähellä edelläajavaa tms. tilanteessa tai jää siitä kiinni toistuvasti. Vaan onko muita motivointikeinoja jos "kaikki muut" ajavat ohi?
Tyhjällä tiellä sitä ajaako 80 vai 90 en pidä merkittävänä vaan sitä mitä sitten tekee kun saavuttaa edelläajavan joka voi olla jalankulkija, mopoilija, auto tai jos tilanteessa vastaantulija ohittaa toista. Hiljentääkö vai jatkaako ylinopeutta?
Varsinkin pakettiautopuolella on muuten hajoitettu lukemattomia vaihdelaatikoita, kun on pyritty taloudelliseen ajotapaan.
Taloudellinen ajotapa ei ole vaihteiston väärinkäyttöä eli liian pienellä nopeudella kuormittamista. Jarrujakin pitäisi käyttää joskus jottei takalevyt ruostu.
Se on ennakointia eli mm. kaasun vapauttaminen sinä vaiheessa kun näkee että pitää hidastaa (suojatie, punaiset liikennevalot) sen sijaan että ajaa kaasupoljinta painaen jarrutukseen saakka. Taloudellista on välttää ohitusta jos on vaikka kääntymässä hetken kuluttua huoltoasemalle.
Metsähaka: Humalassa ajava rikkoo lakia mutta ylinopeutta ajava ei, siis jos olen "lain" oikein "lukenut", mutta "valaiskaa" jos minulla on "lukihäiriö"?
Sinua on valaistu monet kerrat milloin mistäkin, mutta tuollaisia vaan kirjoittelet. Pistää epäilemään että onkohan kyse sittenkään lukihäiriöstä. Humalassa ajava ei riko lakia jos ajaa alle 0,5 promillen humalassa ja ylinopeutta ajava rikkoo lakia. Eli väärin meni kummassakin kohdassa.
lawnmover: "Ajallisesti hyöty ohittamisesta ilman suurta ylinopeutta vaatii piiiiitkän ajomatkan."
Jos ajat 82 km/h 80 rajoituksella, ei minkäänlaisesta ohituksesta selviä käyttäen lievää ylinopeutta. Sitä ei siis tarvitse kytkeä tähän keskusteluun.
Itse ainakaan en tuollaisessa tilanteessa lähde ohittelemaan.
"Pienellä ylinopeudella tehdyt ohitukset lopetetaan ohitetun eteen eli nopeuseroa ohituksessa tulisi olla enemmän tai venyttää ohitusta pitkäksi."
Jos pienellä ylinopeudella tarkoitat samaa kuin pienellä nopeuserolla, ei minusta tuollaista yleistystä voi tehdä. Kaikenlaisia ohituksia tehdään joko tyylikkäästi tai vähemmän tyylikkäästi. Lopputulos määräytyy aivan jonkun muun asian perusteella kuin nopeuden.
"Sakottaminen tuntuu liioittelulta jollei sitä "miniylinopeutta" käytä silloin kun ajaa liian suurta tilannenopeutta liian lähellä edelläajavaa tms. tilanteessa tai jää siitä kiinni toistuvasti. Vaan onko muita motivointikeinoja jos "kaikki muut" ajavat ohi?"
Jos kaikki muut ajavat ohi ja se harmittaa, ei tietystikään itsellä ole käytännössä muuta tehtävissä kuin nostaa nopeutta. Se ei kuitenkaan ole mikään ratkaisu asiaan yhteiskunnan tasolla. Ehkä pitäisi kysyä, miksi etäisyyksiä laiminlyödään, miksi tilannenopeuksia ylitetään, miksi kuraa roiskutetaan ohituksissa jne. Ei sekään ole ylinopeuden vika. Mielestäni hyvistä motivointikeinoista olen sekä tässä että lukitussa ketjussa Toleranssit tiukkenee kertonut.
Jos minä ajan liian lähellä edellä ajavaa, saan sakot turvavälin laiminlyönnistä. Toivottavasti en ylinopeudesta. Ja toivottavasti ylinopeudesta ei sakoteta, jotta turvaväliongelma saataisiin kuntoon.
"Tyhjällä tiellä sitä ajaako 80 vai 90 en pidä merkittävänä vaan sitä mitä sitten tekee kun saavuttaa edelläajavan joka voi olla jalankulkija, mopoilija, auto tai jos tilanteessa vastaantulija ohittaa toista. Hiljentääkö vai jatkaako ylinopeutta?"
Entä sitten, jos saavuttaa toisen rajoituksen mukaan ajaen? Auttaako tilanteessa tuore ylinopeudesta saatu sakkolappu?
"Taloudellinen ajotapa ei ole vaihteiston väärinkäyttöä eli liian pienellä nopeudella kuormittamista."
Pahimmissa vikapesissä laatikko särkyy, jos ajaa maantienopeuksia suurimmalla sallitulla nopeudella. Nelosella 80 km/h on jo huudattamista.
Tämä siis vain esimerkkinä siitä, ettei ylinopeus välttämättä ole auton rasittamista. Auto on tehty kestämään huomattavasti kovempia nopeuksia kuin meikäläiset lievät ylinopeudet. Jos vaikka ajaa 80 rajoituksella 90 km/h, ei auto tiedä että nyt ajetaan ylinopeutta, onpa rasittavaa.
Herbert: Poliisi edellisessä linkissä: "Sivutieltä tulevan on vaikea ennakoida päätietä lähestyvän käyttämää ylinopeutta."
Lievää propagandan makua taitaa olla tuossa lauseessa. Päivittäin ajan liittymästä, jossa ei mistään voi edes teoriassa tietää päätietä ajavan rajoitusta, koska se on muuttuva. Milloin rajoitus on 60, milloin 80. Jossain toisessa vastaavassa paikassa haarukka on varmaan 60... 100 km/h. Eikä muutenkaan sivutieltä tuleva voi tietää päätien kiinteätäkään nopeusrajoitusta koska ei sitä näe, joten sikäli tuo kommentti on hölmö, kunhan suljetaan isot ylitykset pois (ongelma erityisesti näkemältään huonossa paikassa).
Jos noin tarkkaan otettaisiin, niin ei voisi sanoa yhtään mitään. Alkoholia ei voisi sanoa liikenteen ongelmaksi koska pieni määrä ei ole vahingoksi eivätkä nuoret miehet olisi riskiryhmä koska on myös tunnollisia ja riittävän varovaisia nuoria miehiä. Tietenkään tuo poliisin linkin maininta ei pidä kutiaan kaikissa tapauksissa, silti se on kiistatta yksi nopeushajonnan haitoista.
Käytännössä myös laillista nopeutta ajaessaan tulee vaikeuttaneeksi muiden ennakointia, koska moni jää turhaan odottamaan kun etuajo-oikeutettua tietä tuleekin auto laillista nopeutta. Ylinopeuteen ollaan niin tottuneita, että lain noudattaminen on yllättävä asia. Ei hyvä.
lawnmover: "Ajallisesti hyöty ohittamisesta ilman suurta ylinopeutta vaatii piiiiitkän ajomatkan."
Jos ajat 82 km/h 80 rajoituksella, ei minkäänlaisesta ohituksesta selviä käyttäen lievää ylinopeutta. Sitä ei siis tarvitse kytkeä tähän keskusteluun.
Itse ainakaan en tuollaisessa tilanteessa lähde ohittelemaan.
No, jos rekan rajoitin katkoo nopeuteen 89 niin onhan se vielä alle 10 km/h ylinopeutta, eikö se ole aika lievää ylinopeutta. Jotkut lähtevät ohittamaan liian pienillä nopeuseroilla ja siksi toleranssien tiukentaminen on hyvä.
Jos joku ohittaa ripeämmin vaikka ajamalla hetkellisesti 95 ajaakseen taas ohituksen jälkeen mittarinopeutta 90, eli jotain 85 km/h, on toleranssien tiukentaminen tarpeen jos nämä turhat ohitukset saadaan vähenemään.
Se etteikö nopeusrajoitus voisi olla jossakin olla 90 kuten esim. Ruotsissa ja Virossa on kysymys jota usein pohdin itsekseni. Vaihteiston välitys ei kuitenkaan ole hyvä syy ajaa ylinopeutta, huutaahan moni moottori nopeudessa 120 eikä silti hiljainen 100 ole kovin suosittu..
Jos noin tarkkaan otettaisiin, niin ei voisi sanoa yhtään mitään.
Jos ei osaaminen poliisilla tai muulla vastaavalla taholla riitä, parempi olla hiljaa. Tässä yhteiskunnassa on kuitenkin totuttu siihen, että asiantuntemusta riittää. Enkä minä asiantuntemusta sinänsä epäilekään varsinkaan, jos moniin muihin maihin verrataan. Ylinopeusasialla taitaa vain moni olla niin aivopesty, ettei muuta osaa sanoakaan kuin kolme liikenteen ongelmaa: Ylinopeus, ylinopeus, ylinopeus.
Metsähaka: Viimeksi kun sai sakon ylinopeudesta, niin luki lapussa muistaakseni liikennerikkomus, siis ei liikennerikos joka kait olisi nimikkeenä jos lakia rikkoisi?
Rikosta en ole vielä "onnistunut" tekemään!
Mitä sinä neuvoisit tekemään tilanteessa kun keskustelukumppani ei usko kun hänelle kertoo mitä suomenkielen sana rikos tarkoittaa eikä hän viitsi ottaa siitä itsekään selvää?
lawnmover: "No, jos rekan rajoitin katkoo nopeuteen 89 niin onhan se vielä alle 10 km/h ylinopeutta, eikö se ole aika lievää ylinopeutta."
Voi se olla, riippuu tilanteesta.
"Jotkut lähtevät ohittamaan liian pienillä nopeuseroilla ja siksi toleranssien tiukentaminen on hyvä."
Eipä pienillä nopeuseroilla tehtyjä ohituksia kaksikaistaisilla teillä juurikaan tapaa. Ja jos lähtee ohittamaan rekkaa nopeudesta 89 km/h 80 rajoituksella, ei hidaskaan ohitus enää mahdu lievän ylinopeuden määritelmän pariin. Nopeuseroa kaksikaistaisella tiellä tarvitaan helposti 15-20 km/h, jotta tila riittää. Jos ei riitä, tulee taas vastaan ihan muut jutut kuin lievä ylinopeus. Esimerkiksi ohittamisen taito, johon liittyy ymmärrys tilan tarpeesta. Pitääkö hyväksyä se, ettei tällaista perusasiaa osata, joten estetään ohitukset? Mitä kaikkea muuta ajamiseen liittyvää taitoa voidaan rapauttaa turvallisuuden nimissä?
"Jos joku ohittaa ripeämmin vaikka ajamalla hetkellisesti 95 ajaakseen taas ohituksen jälkeen mittarinopeutta 90, eli jotain 85 km/h, on toleranssien tiukentaminen tarpeen jos nämä turhat ohitukset saadaan vähenemään."
Muuta keinoako ei ole? Miten kuljettaja tekee päätöksen ohitukseen lähdöstä? Onko ainoa tai hallitseva vaikuttava tekijä riski sakoista?
Toisaalta, riski määräytyy eniten keskinopeuden perusteella. Ohitus ei keskinopeutta juurikaan lisää, joten eipä sen aiheuttama riskikään ole kovin iso, ellei ohitusta tehdä väärin (keltaisella viivalla, väärä arvio vastaantulijoista, virheellinen ohjausliike tms. ajovirhe -> osaamisen puute).
"Vaihteiston välitys ei kuitenkaan ole hyvä syy ajaa ylinopeutta, huutaahan moni moottori nopeudessa 120 eikä silti hiljainen 100 ole kovin suosittu.."
Sinä väitit, että ylinopeus rasittaa autoa. Olin eri mieltä. En väittänyt ylinopeutta vaihteiston välitysten tai kestävyyden syyksi.
Ylinopeusasialla taitaa vain moni olla niin aivopesty, ettei muuta osaa sanoakaan kuin kolme liikenteen ongelmaa: Ylinopeus, ylinopeus, ylinopeus.
Varmastikin tuo ylinopeus on helpoin luotettavasti pysäyttämättä mitatattavissa oleva liikennerikkomus? Nopeus vaikuttaa reaktio- ja pysähtymismatkaan sekä vahingon vakavuuteen. Nopeus vaikuttaa polttoaineenkulutukseen (myös kaluston ylimitoituksen osalta esim. Lamborghini, Ferrari jne.) sekä liikenteen välityskykyyn.
Nämä ihan kertauksen vuoksi. Ylinopeus vaan sotkee liikennerytmiä ja taajamassa häiritsee ihmisten elinympäristöä. Millä muulla keinolla saisi yhtä pienellä vaivalla estettyä liikenteen vapaat nopeudet ja siitä seuraavat haitat tai pidettyä kustannukset kurissa?
Tätä ajattelen itsekkäästi, en halua lisätä liikkumiskustannuksiani enkä myöskään vahingoittua liikenteessä tai väistellä päälleajetuksi tulemisen uhalla.
Millä muulla keinolla saisi yhtä pienellä vaivalla estettyä liikenteen vapaat nopeudet ja siitä seuraavat haitat tai pidettyä kustannukset kurissa?
Vaikka nopeusvalvonnan edut ovatkin olemassa, se ei saa tarkoittaa sitä, että muut, jopa merkittävämmät asiat, unohdetaan kuten poliisi siinä linkissä teki.
Ylinopeuksia pitää valvoa, kunhan ei mennä äärimmäisyyksiin. Minusta suunta on tällä hetkellä huono siinä suhteessa. Kyse ei ole valvonnan määrästä vaan laadusta.
Ja jos lähtee ohittamaan rekkaa nopeudesta 89 km/h 80 rajoituksella, ei hidaskaan ohitus enää mahdu lievän ylinopeuden määritelmän pariin.
Päinvastoin, rekka lähtee ohittamaan henkilöautoa nopeudella 89. Siinä on haitta että omin avuin ei pääsekkään ohi vaan rekkamies vaarantaa liikennettä.
Sinä väitit, että ylinopeus rasittaa autoa. Olin eri mieltä. En väittänyt ylinopeutta vaihteiston välitysten tai kestävyyden syyksi.
En ollut minä, se oli Iku-Turso. Vaatii ns. urheilullista ajoa että se rasittaisi tavanomaista käyttöä enemmän. Pelkkä 100 km/h syksyllä 80 talvirajoituksella ei tietenkään rasita enempää kuin silloin jos rajoitus on kesä-100.
lawnmover: "Päinvastoin, rekka lähtee ohittamaan henkilöautoa nopeudella 89. Siinä on haitta että omin avuin ei pääsekkään ohi vaan rekkamies vaarantaa liikennettä."
Tuo on niin harvinainen tapaus, etten muista koska sellaista olisin viimeksi nähnyt. Nelikaistaiset tiet ovat eri asia, mutta ei sielläkään rekan hidas ohitus turvallisuutta vaaranna. Sen tekee ne henkilöautot, jotka eivät hyväksy rekan ohitusta eivätkä tahdo jättää sirkukselle tilaa, vaan osoittavat mieltänsä. Jostain syystä esim. kehäteille on muodostunut jossain määrin moottoriteiden tavat.
"En ollut minä, se oli Iku-Turso."
Anteeksi. Menee kirjoittajat sekaisin, kun samasta asiasta puhutaan.
Tuo on niin harvinainen tapaus, etten muista koska sellaista olisin viimeksi nähnyt.
On tullut koettua ja nähtyä tuo kun ajelen sitä GPS-82 km/h eli kyse ei ole teoreettisesta tilanteesta. Riittää että ajelee jotakin hiljaista maantietä jossa ei koko aikaa tule vastaantulijoita.
Vaihtoehtona on että ajetaan aivan liian lähellä takana. Keskituloisen päiväpalkan menettämisen pelko ei ole tarpeeksi konkreettinen jotta nopeusrajoituksen mukaan ajaminen olisi (edelläajavalle) maantiellä se kaikkein turvallisin nopeus.
Herbert
Ei tässä lakeja ollakaan muuttamassa tai säätämässä omia lakeja. Olen ainoastaan kertonut mielipiteeni valvontaperusteista. Minun mielestäni ne saisi säilyttää nopeuden osalta ennallaan eli jättää hieman toleranssi puuttumiskynnykseen.
Toleranssia tarvitaan. Vielä enemmän tarvitsemme aikuisuutta liikenteessä. Ei urheilua juuri sakotusrajaa hipoen ja kameratolppia vihaten. Ei enää olosuhteisiin sopivaa pientä ylinopeutta tavanmukaisesti käyttäen, vaan rennommin sitä merkin näyttämää lipuen, jolloin ne lipsahdukset ylinopeuden puolelle eivät heti tarkoita toleranssin ( sakotuskynnyksen ) ylittämistä. Tätä ajan takaa.
Että autoilijat luopuisivat maan tavasta tuijottaa mittaria ( sillä sitä se juuri sakotusrajan alla ajaminen edellyttää ) ja laskea säästettyjä minuutteja matka-ajossa. Lopettaisivat turhan kiirehtimisen liikenteessä, jossa kuolema on ohuimman seinän (pellin) takana. Tämä rauhallisuus toivottavasti heijastuisi myös kaupunkiliikenteeseen. Ja lisäbonuksena autoilu olisi polttoainetaloudellisempaa (katso kulutuskäyriä TM:sta, nopeuden vaikutusta) eli vähemmän saastuttavaa.
Herbert
Lievät ylinopeudet koskevat sitä suurta joukkoa liikenteestä, joka siellä päivittäin periaatteessa ihan kunnollisesti pyrkivät käyttäytymään ja turvallisesti liikkumaan paikasta toiseen eikä siis aiheuta mitään erityistä ongelmaa liikenteelle. Minua harmittaa suunnattomasti, että tätä joukkoa kuvaillaan apinanraivolla, autojen tekniikan rasittamisella tai egoistisella piipityksellä. Varsinkin pakettiautopuolella on muuten hajoitettu lukemattomia vaihdelaatikoita, kun on pyritty taloudelliseen ajotapaan.
Pyrkivätkö todellakin käyttäytymään ihan kunnolla? Ei ole monta vuotta siitä, kun itse ajattelin samoin. Ja ajoin juuri isommalla toleranssilla, vakkarilla löysät pois ottaen juuri rimaa hipoen, alle sakkorajan. Silloin peltipoliisit ärsyttivät ja samoin toivoin inhimillistä valvontaa, varsinkin kun tiesin, ettei näitä eläviä poliiseja riitä joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Eli valvonta olisi todellisuudessa vähäisempää. Sitähän tällä uikutuksella kameravalvonnan epäoikeuden-mukaisuudesta de facto tarkoitetaan. Kirjoittihan eräskin nimimerkki tänne TMnettiin vuositolkulla kameraa vastustavia resitatiivejaan. Visio ja missio sekin.
Ja vielä tuosta kolmekirjaimisen baijerilaisen merkityksestä. Kun loisteliaita moottoreita ja hienoja autoja valmistanut tehdas alkaa viilata tehokkaasti tekniikkaansa ekologisemmaksi, on sen merkitys Autobahnien maassa ja sitten muuallakin Euroopassa merkittävä. Väline on viesti, totesi McLuhan tiedonvälityksestä ja mielestäni se pätee tähänkin. Muutos on tapahtumassa.
Tieraivo kumuloituu, kasautuu juuri siitä kun samaa kattonopeutta ei aja oikein kukaan. Autoliikenne jonoutuu ja sitten tulee se hidastuksesta raivostuva kuumakalle, jonka on pakko roikaista koko jonon ohi. Siitä seuraa parhaimmillaan vain jarruvalojen välkettä, pahimmillaan peltien räminää ja kuolon korinaa.
Ei tilanteeseen sopivalla isoimmalla vaihteella ajaminen riko mitään. Toinen asia on liian isolla vaihteella jurnuttaminen.
Toleranssia tarvitaan. Vielä enemmän tarvitsemme aikuisuutta liikenteessä.
Eikös nopeusrajoitusten (suurin sallittu nopeus) idea oikeasti ole se, että tarkoitus nimen omaan on ajaa alle tuon nopeuden ja kaiken lisäksi niin paljon alle, että ei tarvitse pelätä ajavansa vahingossa ylinopeutta. Jostain merkillisestä syystä aika monille on tullut käsitys, että pitää ajaa aivan rajoituksen piripinnassa tai jopa mielellään vielä hieman ylitse. Olipa nopeusrajoitus minkä kokoinen tahansa niin (iso) osa porukasta pyrkii ajamaan jonkun kuvittelemansa toleranssilisäyksen kera esim. 120km/h + vaikkapa 5km/h. Itse en kovin helpolla pysty kuvittelemaan, että jotkut muut nopeusrajoitukset näiden nykyisten tilalla saisivat porukat ajamaan jotenkin toisella tavalla.
Se, että kovin monet ajavat "väärin ja laittomasti" nopeuksien suhteen ei mitenkään tee tuota tapaa oikeututuksi.
Mikä on sinusta sopiva toleranssi (puuttumiskynnys) ylinopeuden kohdalla?
"Ei urheilua juuri sakotusrajaa hipoen ja kameratolppia vihaten."
Miten tilanne muuttuisi nykytilanteesta tuossa suhteessa, jos sakotusraja vedetään alemmas? Jos ajetaan alle suurimman sallitun (hyväksyttävä tapa, oletan), se on sakotusrajaa hipoen aivan kuten nykyään 5 km/h ylinopeuskin on. Puuttumiskynnys on vain eri tasolla.
"Ei enää olosuhteisiin sopivaa pientä ylinopeutta tavanmukaisesti käyttäen, vaan rennommin sitä merkin näyttämää lipuen, jolloin ne lipsahdukset ylinopeuden puolelle eivät heti tarkoita toleranssin ( sakotuskynnyksen ) ylittämistä. Tätä ajan takaa."
Se sitten tarkoittaa n. 10 km/h nykytilannetta alempia keskinopeuksia. Sinä saat tuota haluta, minun ei tarvitse.
"Että autoilijat luopuisivat maan tavasta tuijottaa mittaria ( sillä sitä se juuri sakotusrajan alla ajaminen edellyttää ) ja laskea säästettyjä minuutteja matka-ajossa."
Mittaria tarvitsee tuijottaa alempaakin nopeutta ajaessa, jotta nopeus pysyisi tasaisena ja liikenteen sujuvuus hyvänä.
"Lopettaisivat turhan kiirehtimisen liikenteessä, jossa kuolema on ohuimman seinän (pellin) takana."
Jos tavoitenopeus = suurin sallittu tai jopa vähän yli kuten lawnmover kirjotti tekevänsä, ei syynä tarvitse olla jatkuva kiirehtiminen eikä nopeuden pudottaminen hiukan alemmas poista kuoleman uhkaa pellin takaa. Kärjistät suotta, mikä vie uskottavuutta sanoistasi.
"Ja lisäbonuksena autoilu olisi polttoainetaloudellisempaa (katso kulutuskäyriä TM:sta, nopeuden vaikutusta) eli vähemmän saastuttavaa."
Jos olisin vaatimassa 20 km/h nykyistä alempia nopeuksia, hyväksyisitkö ne omiin perusteisiisi vedoten?
Eikös nopeusrajoitusten (suurin sallittu nopeus) idea oikeasti ole se, että tarkoitus nimen omaan on ajaa alle tuon nopeuden ja kaiken lisäksi niin paljon alle, että ei tarvitse pelätä ajavansa vahingossa ylinopeutta. Jostain merkillisestä syystä aika monille on tullut käsitys, että pitää ajaa aivan rajoituksen piripinnassa tai jopa mielellään vielä hieman ylitse.
Enpä tiedä onko nopeusrajoituksen perimmäinen idea ettei sitä koskaan ylitetä. Pikemmin tulee mieleen öljykriisi jolla pyrittiin hillitsemään polttoaineenkulutusta ja vapaiden nopeuksien loppumisella se että vahinkojen määrää pyrittiin vähentämään (paljon). Se että nopeusrajoitusta ei omasta tahdosta noudateta riittävästi pakottaa viranomaiset valvomaan ja sakottamaan. Sama juttu punaisia liikennevaloja ajatellen, kaikkien luulisi noudattavan niitä vapaaehtoisesti vaikkei punaisia päin ajaminen ole aina vaarallista (motoristit tietävät etteivät tunnistimet aina tunnista moottoripyörää tai mopoa).
Meillä oli joskus väittelyä siitä onko virhearvio lähteä ohittamaan moottoritiellä kattonopeudella koska silloin häiritsee nopeampiaan. Ja jottei häiritsisi pitää sitten itsekin ajaa edes vähän ylinopeutta (ainakin minä teen niin). Vaihtoehtona on ns. jäädä jalkoihin eli laiminlyödä omat aikataulunsa.
Rajoituksen 80 piripinnassa ajaminen esimerkiksi jollakin välillä Virrat-Orivesi on kovin hidasta matkantekoa kuivalla kelillä päiväsaikaan. Mutta sen sijaan että nostaisin nopeutta sakkonopeuteen muistan että C-kortillisena kuljettajana olen koulutettu ajamaan tuota kahdeksaakymppiä. Ja että polttoainetta kuluu pikkaisen vähemmän koska ajan suurimmalla vaihteella sille erinomaisesti sopivilla kierroksilla.
Metsähaka:
Hauskasti sanottu hei!
Entäs ne potentiaalit sivulliset, joita nämä idiootit veisivät mennessään silloin tällöin? Ns. syyttömät siis.
Vai tappaako idiootti itsensä vain ja aina ajamalla ylinopeutta tyhjällä tiellä kallioseinämään (esim)?
Metsähaka:
Katsos kun on laissa sovittu että on kattonopeus, rajoitusalueesta riippuen, ymmärrätkö?
Jos olosuhteet on huonot, mielestäni on järkevää ajaa niiden mukaan varovammin "olosuhteisiin sopeuttaen". Mitä se sitten kulloinkin tarkoittaa, sehän on kuskin oman tulkinnan varassa. Sinusta tämä ei sitten ole OK, vai?
Sinulle ei riitä siis tämä esille tuotu 10% toleranssikaan, jota poliisi kuulemma silloin tällöin toteuttaa??
Metsähaka:
Tarkenna "kännissä ajaminen"
Tarkenna "5 km/h sakkoraja"
Tarkenna "pienempi rangaistus"
Sinulla taitaa olla omakohtaisia kokemuksia, vai mihin käytännössä tapahtuneeseen viittaat? Taidat vain spekuloida joutavia...
Kumppani:
"Tarkenna "kännissä ajaminen"
Tarkenna "5 km/h sakkoraja"
Tarkenna "pienempi rangaistus"
Sinulla taitaa olla omakohtaisia kokemuksia, vai mihin käytännössä tapahtuneeseen viittaat? Taidat vain spekuloida joutavia.."
Kännissä ajoa on jos veressä yli 0,12% alkoholia.
80-alueella 105 on 5 yli "sakkorajan".
Lehdistä lukemani mukaan kännissä ajosta tulee usein sakkoa vain 100-200.
5 yli "sakkorajan" usein enemmän?
TeeCee 20.2.09: Olet oikeassa, laskussani on virhe. Arvioin keskinopeudeksi 60 km/h, josta 1,5 km/h lisäys on 2,5 %. Tämä 2,5 % potenssiin kuusi on 15,97 % jonka pyöristin alaspäin 15 %:ksi.
Tähän saakka olet käyttänyt kaavaa 1 km/h -> +6%. Miksi nyt vaihdoit sen kaavaan 1% -> +6%?
Mutta eihän AINOASTAAN siihen puututakaan, siihenhän puututaan MYÖS. Minusta se olet sinä joka keskityt tähän yhteen pieneen osaan ylinopeutta.
Totta. Tosin olen keskittynyt muutokseen. Minusta muussa kuin nopeusvalvonnassa ei puuttumiskynnystä ole pyritty kiristämään.
Vai tiedätkö toista tahallaan otettua liikenneriskiä jossa tapahtuva muutos vaikuttaa ruumiiden määrää samassa suhteessa?
Mutta eihän niitä voi verrata keskenään.
ylinopeus EI ole kaiken pahan alku ja juuri, vaan se on liki 2000:sta löydetystä riskitekijästä ainoa joka vaikuttaa sekä onnettomuuksien määrään että vakavuuteen, se on tekijä jossa tapahtuvalla muutoksella on suurin havaittu vaikutus kuolonuhrien määrään, se on tekijä jonka merkityksestä kuolonuhrien määrään asiantuntijoiden ja kuskien mielipiteet eniten eroavat, se on asia joka kopioituu herkästi kuskista toiseen, se on asia johon addiktoituu helposti, se on tapa josta on hyvin vaikeaa päästä eroon ja se on Suomen yleisin liikennerikos.
Sanoit kerran, että muutit mielipidettäsi ylinopeudesta suvaitsevaisempaan suuntaan kun sinulle ylinopeuden rooli liikenteessä. Voitko kumota jonkun noista ylinopeuden rooleista liikenteessä?
En voi. Tosin sitä, onko se ainoa, joka vaikuttaa sekä todennäköisyyteen, että seurauksiin, en vielä allekirjoita. Riippuu tietysti siitä, miten riskit halutaan jaotella. Esimerkiksi liukas (sileä ) rengas lisää riskiä lipsauttaa ulos ja luultavasti mitä sileämpi, sitä pidemmälle pöpelikköön mennään. Samoin heikko valaistus ja moni muukin asia.
En voi tai ainakaan halua kumota yhtään mainitsemistasi asioista. Voin vain ihmetellä niitä tai niiden käyttämistä perusteena pyrkiessäsi osoittamaan nopeuden merkitystä. Jos nopeudessa tapahtuvalla muutoksella on suurin vaikutus kuolonuhreihin, mikä on asteikko jolla muutosta on verrattu muihin riskeihin? Paljonko 1 km/h vastaa esimerkiksi renkaan kulutuspintaa? Kaikki muut mainitsemasi roolit ovat toisarvoisia, ei suoraan riskejä kuvaavia.
No jos kerran ylinopeus on kokonaisuutena ongelma niin miksei sitä saisi käsitellä kokonaisuutena, johon kuuluu kaikki ylinopeudet?
Saa käsitella, kunhan huomioidaan se, ettei lievät ylinopeudet vaadi sen kummempaa teatteria ympärilleen kuin ennenkään.
TeeCee 27.2.09: Sano joku esimerkki sellaisesta riskistä josta ei nipoteta yhtä paljon. Yritän kaivaa siitä tietoja ja katsotaan löytyykö joku syy siihen että siitä ei nipoteta yhtä paljon kuin pienistä ylinopeuksista.
Puutteellinen osaaminen, keskittymisen puute, väsyneenä ajaminen. Valitse vapaasti.
Ovelaa. Lisäät vain sanat ikään kuin kahden eri asiaa merkitsevän sanan väliin niin nyt ne ovatkin lähes sama asia.
Tarkoitus ei ole olla ovela tai leikkiä sanoilla. Tarkoitus on tarkastella asiaa siten, että asia itse on itseisarvo, ei lakipykälä.
Tavoitteet taas ovat ihan eri asia ja niitä on yhteiskunnan sisällä kaikenlaisia, mutta nyt on puhe toleransseista, ei tavoitteista. Tavoite voi muuttua toleranssiksi jos se saa yhteiskunnassa tarpeeksi kannatusta.
Tarkoitat varmaan kannatusta niiltä, joilla on käytännössä mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Vai meinaatko, että nopeusvalvonnan puuttumiskynnyksen alentaminen on ollut joku demokraattinen päätös? Kyllä minun mielestäni tuon tason asiat päätetään ihan puhtaasti virkamiestyönä. Siinä ei yhteiskunnan mielipide paljon paina.
Muotoilen kysymykseni huolellisemmin: ovatko ylinopeudet sitten laskussa jos kuskit kerran ovat keskittyneet ylinopeutensa vähentämiseen koska vain sitä valvotaan?
En muista, mistä tuossa kohtaa alun perin oli kyse, mutta tuohon kysymykseesi vastaukseni on, että olettaisin että en kuitenkaan tiedä. Käsittääkseni valvonta puuttumiskynnyksestä riippumatta vähentää ylinopeuksia, mutta ajan kuluessa muita muuttujia on niin paljon, että ne sotkee asian. Esimerkiksi alennetut rajoitukset lisäävät ylinopeuksia, vaikka nopeudet putoavatkin. Kuski joka vanhalla rajoituksella olisi valvonnan lisääntyessä vähentänyt ylinopeuksiaan saattaakin alemmalla rajoituksella samoissa olosuhteissa edelleen ajaa ylinopeutta.
Korostetaanko tosiaan VAIN lievän ylinopeuden haitallisuutta? Anna joku esimerkki. Kerro myös missä on sanottu että lieviä ylinopeuksia valvotaan jotta onnettomuudet vähenisivät.
Lievien ylinopeuksien haitallisuutta korostetaan kiristämällä puuttumiskynnystä. Muussa toiminnassa ei puuttumiskynnystä ole tietääkseni kiristetty.
Mitä tarkoittaa termi liikennetaito?
Se on turvallisen liikkumisen edellyttämä taito. Vaikeata sitä on kovin tarkkaan määritellä, tuskin on tarvettakaan. Joku voisi puhua ajotaidosta, mutta minusta sillä helposti käsitetään vain jotain luiston oikaisuja liukkaalla, joten liikennetaito on paremmin ymmärrettävä termi.
Ei se ainakaan samaa taida tarkoittaa kuin turvallisen ajon taito jos se kerran on sitä huonompi mitä vähemmän kuski kiinnittää huomiotaan ylinopeuteensa.
Turvallisen ajon taitoa, liikennetaitoa tai mitä hyvänsä termiä halutaankaan käyttää on mahdotonta määritellä noin mustavalkoisesti ylinopeuden perusteella.
Tarkoitti liikennetaito mitä vaan, niin luulisi että mitä paremmin osaa hallita oman nopeutensa, siinä paremmin pystyy tarkastelemaan omaa ajamistaan ylipäätään, jolloin kaikki ajamiseen liittyvä paranee. Näin minulle ainakin kävi.
Varmasti näin onkin sillä reunaehdolla, että (yli)nopeuden hallinta ei ole kattava indikaattori. Eikä mainitsemasi asia tarkoita sitä, että lievistä ylinopeuksista pitäisi alkaa sakottaa.
Herpaantuuko sinulla itselläsi omien ajotaidon puutteiden huomaaminen kun ajat rajoitusten mukaan? Jotain merkkejä luulisi jo näkyneen, ajathan kuitenkin lähes koko ajan rajoitusten mukaan.
Uskon itselläni erona olevan se keskimääräiseen kuljettajaan, että pohdin näitä asioita huomattavasti enemmän. Tänne vuoden 2003 jälkeen kirjoittamistani kommenteistakin saisi sidottua melkoisen paksun kirjan.
Rajoituksen mukaan ajaminen ei ole, kuten ei edelläkään ollut pointti, vaan se mihin tuo ajatustyö suunnataan. Ainakin sen olen huomannut, että teen paljon virheitä ja milloin teen niitä normaalia enemmän. Moni omien sanojensa mukaan minua tiukemmin sääntöjä noudattava tekee uskoakseni omien havaintojensa mukaan paljon vähemmän virheitä. Tällä palstalla kirjoittelee muutama, joka ei tee virheitä ollenkaan. En tarkoita sinua.
Herbert: Ja koska asian merkitystä ei voi edes teoriassa itse konkreettisesti kokea toisin kuin hyvän ajotavan merkityksen, ei asia koske itseä.
TeeCee: Toivottavasti et tarkoita mitä tuossa sanoit. Sanoit nimittäin aika selvästi että mielestäsi hyvä ajotapa ja nopeusrajoituksen noudattaminen ovat toistensa vaihtoehtoja.
Tarkoitin sillä rajauksella, että nopeutta ja muuta ajotapaa käsitellään omina asioinaan. Ei ne tietystikään erillisiä toistensa vaihtoehtoja ole, vaan liittyvät enemmän tai vähemmän tiukasti huonojen tai hyvien ominaisuuksien määristä riippuen toisiinsa. Mutta muuten tarkoitin mitä sanoin.
Sinä et vaan pääse irti siitä ajatuksestasi että rajoituksen mukaan ajava on jäärä joka ei väitä muista vastuistaan, tuskin edes tajuaa niitä, ja rajoitusta rikkova on vastuullisempi muiden asioiden suhteen.
En minä tuollaista määrittelyä ole tehnyt koskaan. Kerran otin kaksi ryhmää vertailuun, jossa toinen ryhmä oli tuollainen, mutta ei se tarkoittanut sitä, että kaikki rajoituksen mukaan ajavat ovat samanlaisia.
Niinpä. Sallimaton yhteiskunta on huono, salliva on hyvä, siksi pienten ylinopeuksien sallimisen lopettaminen on huono asia. MOT.
Tuollaista yleistystä yhteiskunnan sallivuudesta ei voi tehdä.
Et näytä koskaan ottavan oma-aloitteisesti puheeksi syitä miksi yhteiskunta ei ole ylinopeuksien suhteen enää yhtä salliva kuin ennen. Aina pitää kysyä erikseen, että miksi luulet yhteiskunnan suhtautumisen muuttuneen. Mennään sitten molemmat kaavan mukaan: onko tiedossasi miksi yhteiskunta muutti suhtautumistaan ylinopeuteen? Vai kerronko?
Eiköhän tuo asia ole käsitelty jo moneen otteeseen. Liikennekuolemia halutaan vähentää ja organisaatiot, josta käytät nimitystä yhteiskunta on päättänyt pyrkiä tavoitteeseen kiristämällä puuttumiskynnystä.
Jos ja kun puuttumiskynnyksen alentamisen merkitys on tiedossa ja pelkästään positiivinen (en ole huomannut sinun keksineen yhtään negatiivista asiaa siihen liittyen), miksei nollatoleranssi ole jo käytössä kaikkialla? Työkaluthan ovat jo jonkin aikaa olleet olemassa. Miksi pitää tutkia ja kokeilla ensin?
Herbert: Ongelma on siinä, että ylinopeus käsitteenä on aika monitahoinen. Jos asiaa perustellaan riskillä, voi Akin näkökulman ihan huoletta esittää. Jos puhutaan lain noudattamisesta lain vuoksi, ei tuollaista tarkastelua tietenkään kannata käyttää.
Miksi sinä ajat vain pientä ylinopeutta, mikset aja vähän isompaa ylinopeutta? Ainakaan riskin lisäystä ei voi pitää haittapuolena, kuten Aki on todistanut sinut tyydyttävällä tavalla.
Halu noudattaa sääntöjä edes jollain tarkkuudella. Useimmissa ylinopeustapauksissani kuitenkin iso ylinopeus ei vain sovi tilanteeseen. Silloin ei tarvitsisi puhua ylinopeudesta ollenkaan, vaikka kyse ylinopeudesta olisikin. Nopeus olisi luultavasti suunnilleen sama, vaikka rajoitus olisi mikä tahansa.
Selitä vielä kerran miten ylinopeuden voi käsittää eri tavoin tarkastelukulmasta riippuen. Jos esimerkiksi rajoitus on 80 km/h, niin millainen tarkastelukulma saa sen olemaan joku muu? Minkä tarkastelukulman mukaan sen yli menevä nopeus ei olisi ylinopeutta?
Vaikka sellainen, että ruuvaan 80-merkin tilalle satasen. Minulla on tietyissä tilanteissa lupa tuo temppu tehdä. Vain ja ainoastaan minä ole silloin se, joka päättää suurimman sallitun nopeuden. Siinä sitten tutkijat päättelee jotain ylinopeuden vaarallisuudesta, jos kolari sattuu. Kuitenkin kyse voi ihan hyvin olla vain nopeudesta, ei ylinopeudesta.
Ihailtavaa sitkeyttä osoitatte, Herbert ja TeeCee teeseissänne. NeverEnding story I suppose. Harvoin taitaa täällä TM.n keskustelu/väittely -palstoilla teesi-antiteesi -retoriikka huipentuakaan synteesiin. Tarkoitan jonkinlaisen hyväksyttävän kompromissin syntymistä.
Jos nyt pidetään Ahtisaaren Nobelia ansaittuna, voinemme uskoa synteesin olevan mahdollista. Hyvinkin ristiriitaisista näkemyksistä voivat taistelevat osapuolet päästä kohtuulliseen yksinmielisyyteen. Molempien on annettava jossain periksi.
Teille arvon kirjoittajat vain jopa yksiselitteisistä käsitteistä päättäminen tuottaa vaikeuksia. Ongelma on siinä, että ylinopeus käsitteenä on aika monitahoinen, toteaa Herbert. Tämä kun 13-sivua kiistelyä on kirjoitettu pelkästään tässä jatkumossa!
Mielestäni koko ylinopeusparadigma on vanhentunut. Omat lait, omat nopeudet -asetelma kuului jo ohimenneeseen uusliberalistiseen mahtailukulttuuriin. Sen aika meni jo. Oman kiireen korostaminen itseisarvoisesti ja liikennesääntöjen joustava tulkinta sen perusteella alkaa olla noloa. Nyt olemme saranalla, josta lähtee kääntymään uusi aika. Jolloin mahdollisimman ekologinen ajotyyli on se oikea ja ihailtu.
Uusimmissa autoissa, ainakin niiden ekomalleissa, on jo nuolinäytöt tmv. opastamassa oikeaa ajotyyliä. Hybrideistä puhumattakaan. Ennakoivaa, tasaista, mahdollisimman isolla vaihteella liukuvaa liikkumista. Ohitusten minimointia. Vain ja ainoastaan korkeinta rajoitusnopeutta ajaen, sen alle silloin kuin tilanne vaatii. Joustavalla (alaspäin, ei ylöspäin; yhteisöllisesti, ei egoistisesti) ajotyylillä polttoainetta kuluu vähemmän ja samalla saastutus pienenee. Nervit eivät kiristy ja aiheuta apinanraivo-ohituksia. Auton tekniikka ei joudu niin koville, kestää kunnossa pitempään.
Kaikkea noita vastaansanomattomasti hyviä, kertautuvia vaikutuksia vastaan seisoo sitten mikä? Kiire! Egoistinen piipitys: minulla ei ole aikaa ajaa rauhallisesti, ohitteleminen pitää hereillä, elämä on liian lyhyt autossa tuntitolkulla istumiseen. Loppujen lopuksi on niin kiire, ettei ehdi tehdä mitään! Nyt taas slogan (slow gun) käyttölatinalla: Festina lente kiiruhda hitaasti.
Metsähaka:
Promilleissa? Alkaen siis tarkoitat, vai mitä?
Metsähaka:
Mitä tarkoitat tuolla oikein?
Metsähaka:
...tai kännissä ajosta voi lähteä kortti. Olen lukenut lehdistä kanssa.
Metsähaka:
Paljonko?
Eli mitä ajat takaa?? Osaisitko olla joskus/kerrankin yksiselitteinen?
Niin ja pyydä äitiä ostamaan nenäliina, ettei tarvitse alvariinsa niiskutella!
Iku-Turso: "Mielestäni koko ylinopeusparadigma on vanhentunut. Omat lait, omat nopeudet -asetelma kuului jo ohimenneeseen uusliberalistiseen mahtailukulttuuriin. Sen aika meni jo."
Ei kyse olekaan siitä, pitäisikö ylinopeuksia ajaa, tavoitella tai jotain muuta vastaavaa. Kyse on siitä, mihin kaikkeen on tarve puuttua.
"Oman kiireen korostaminen itseisarvoisesti ja liikennesääntöjen joustava tulkinta sen perusteella alkaa olla noloa".
Saattaa olla, ehkä siksi tässä keskustelussa ei se olekaan ollut erityisesti esillä ainakaan ylinopeuksien perusteena.
"Nyt olemme saranalla, josta lähtee kääntymään uusi aika. Jolloin mahdollisimman ekologinen ajotyyli on se oikea ja ihailtu."
Milloin tuo muutos on tapahtunut. Minulle ekologinen ajotyyli on aina ollut ihailtavaa. Koskaan en ole ihanillut oman kiireen korostamista ja sen takia ajettavaa ylinopeutta. Varmasti olen tuon takia ajanut ylinopeutta, mutta se onkin eri asia. Tuskin kukaan voi sanoa, ettei olisi tehnyt jotain, mistä ei voi olla ylpeä.
"...Nervit eivät kiristy ja aiheuta apinanraivo-ohituksia. Auton tekniikka ei joudu niin koville, kestää kunnossa pitempään."
Miksi otat esille apinanraivo-ohitukset ja auton rasittamisen? Niillä ei ole mitään tekemistä ylinopeuksien kanssa siinä mittakaavassa kuin tässä keskustelussa on ollut puhetta. Tuollaisia piirteitä saa ajamiseen ihan muilla metodeilla.
Kehäpäätelmien pyörteeseen johdattaa ajatus puuttumiskynnyksestä. Milloin ylinopeus on pientä, hyväksyttävää, tahatonta, tahallista, vaarallista, vaaratonta, laitonta, perusteetonta, epäsopivaa, huono-/hyvätapaista, orjamoraalista, lakiuskovaista tai jotain muuta? Käsitehöttöä, suonsilmäke jossa voi polkea loputtomiin pääsemättä minnekään.
Eduskunta laatii lait, mm. poliisi valvoo niiden noudattamista. Eduskunta edustaa meitä kansalaisia. Enemmistöpäätöksellä on tieliikennelaitkin säädetty. Millä kompetenssilla joku yksittäinen kansalainen voi laatia itselleen omat lakinsa? Millä oikeudella? Onko ylinopeuden itsellensä oikeutetuksi kokeva ehkä yli-ihminen? Älykkäämpi, nopearefleksisempi, taitavampi rattimies? Jospa tunnustaisimme tosiasiat.
Hoidamme autolla liikkumisemme kaikkien (ympäristönkin) kannalta tehokkaimmin, jos noudatamme sovittuja sääntöjä. Ilman jokaiselle yksittäiselle kuskille suotua etuoikeutta harkita sopiiko tämä rajoitus tai kehotus juuri hänen mieltymyksiinsä. Orkesteri soittaa nuottien ja kapellimestarin johdatuksella, jos muusikot soittelevat kukin tahtonsa mukaan, syntyy vain kakofoniaa. Sama liikenteessä.
Muutos on tapahtunut kun esim. vauhtimerkki BMW on ottanut start-stop -järjestelmän autoissaan käyttöön. Ja toiset peesaavat. Ainoastaan pakko-ohjatut autot, ilman inhimillistä virhettä eli ihmistä, saavat tahattomat mokat poistettua (auto)liikenteestä. Mutta kai me yritämme parhaamme jo nyt.
Pienetkin ylinopeudet lisäävät liikenteen sahaavuutta. Jos liikennemerkin näyttämä on toisille se suurin sallittu ja toisille viitteenomainen ehdotus, seuraa siitä eri nopeuksilla samoilla teillä liikkuvia autoja, eikö? Ja ohitus perustuu siihen, että edessä joku ajaa sinua hiljempaa, vai mitä? Ergo: ylinopeus lisää ohituksia, enemmän tai vähemmän.
Raivo tulee siitä, kun on kiire päästä tien päältä pois ja edessä joku mataa subjektiivisesti liian hiljaa. Asenne pitäisi olla: päästä perille on aina arvokkaampi kuin lisätä omaa ja toisten riskitasoa päästäkseen perille vähän aikaisemmin. Rauhallinen ajotempo säästää paitsi kuskin hermoja myös bensaa ja autoa.
Iku-Turso: "Millä kompetenssilla joku yksittäinen kansalainen voi laatia itselleen omat lakinsa?"
Ei tässä lakeja ollakaan muuttamassa tai säätämässä omia lakeja. Olen ainoastaan kertonut mielipiteeni valvontaperusteista. Minun mielestäni ne saisi säilyttää nopeuden osalta ennallaan eli jättää hieman toleranssi puuttumiskynnykseen.
Sinä kun olet sitä mieltä, että lakia pitää noudattaa pilkulleen ja että poliisin pitää puuttua kaikkeen, mikä laista poikkeaa, tarkkailepa hetki itseäsi. Mitä kaikkea sinä teet väärin, mutta siihen ei puututa. Haluaisitko, että jokaiseen virheeseesi pitäisi puuttua? Haluaisitko autosi kenties reaaliaikaisen gps-pohjaisen valvontalaitteiston. Aina kun nopeus lipsahtaa ylityksen puolelle, lähtee sinulle postia poliisilaitokselta. Vai mihin sinä haluat vetää rajan valvonnan ja puuttumisen suhteen?
"Muutos on tapahtunut kun esim. vauhtimerkki BMW on ottanut start-stop -järjestelmän autoissaan käyttöön. Ja toiset peesaavat."
Minä en tuollaista nappulaa osaa minään käänteentekevänä uudistuksena ottaa. Minulla on -63 painettu liikenteeseen ja autoiluun liittyvä AK:n suuri autokirja, jossa kerrotaan taloudellisesta ajotyylistä. Jos BMW vasta liki 50 vuotta tuota myöhemmin satsaa taloudellisuuteen, voin todeta tehneeni oikein autovalintani kanssa, kun päätin pysyä erossa koko merkistä. Luulen kuitenkin, että taloudellisuutta on arvostettu Bemarillakin jo ennen niiden start&stop-nappia. Suomen olosuhteissa koko nappulalla ei edes ole merkitystä kulutuksen kannalta. Keski-Euroopan ruuhkissa tilanne saattaa olla toinen.
"Raivo tulee siitä, kun on kiire päästä tien päältä pois ja edessä joku mataa subjektiivisesti liian hiljaa."
Ei tuo raivo mihinkään poistu rajoituksen mukaan ajamalla, jos raivoon on taipumusta. Ja kyllä minä ainakin uskon, että jos jotain raivoa on olemassa, silloin ylitetään kaikki perinteisetkin puuttumiskynnykset eli ei tämän keskustelun aihepiiri ole rajoittamassa tuollaisen ilmiön karsimista.
Lievät ylinopeudet koskevat sitä suurta joukkoa liikenteestä, joka siellä päivittäin periaatteessa ihan kunnollisesti pyrkivät käyttäytymään ja turvallisesti liikkumaan paikasta toiseen eikä siis aiheuta mitään erityistä ongelmaa liikenteelle. Minua harmittaa suunnattomasti, että tätä joukkoa kuvaillaan apinanraivolla, autojen tekniikan rasittamisella tai egoistisella piipityksellä. Varsinkin pakettiautopuolella on muuten hajoitettu lukemattomia vaihdelaatikoita, kun on pyritty taloudelliseen ajotapaan.
Herbert:
Ei se noin toimi vaan siten, että vaikutus on suoraan ajettavaan autoon elikkä sen kulku estetään siten ettei ylinopeutta synny. Noin saavutetaan helpommin nopeusvalvonnan problematiikka mitä tulee ylinopeuksiin. Tilannenopeuksiin tuolla ei tietenkään voida vaikuttaa ja tilanteitahan syntyy kaikissa mahdollisissa nopeuksissa. Itse uskon, että tuommoisen tekniikan luominen ja yleistyminen saattaisi olla jo lähelläkin.
Kyllä minäkin tuohon kehityksen suuntaan uskon. Joko järjestelmä tulee olemaan nopeutta rajoittava tai sitten ylinopeudesta sakottava. Autokohtainen seuranta kuitenkin jossain vaiheessa tulee olemaan. Se, toimiiko järjestelmä ennalta tiekohtaisesti ohjelmoitujen rajoitusten perusteella vai liikennemerkeissä olevien tunnisteiden perusteella toimivana, se on sitten tekninen yksityiskohta.
Saa nähdä, miten liikennejärjestelyt pelaavat siina vaiheessa. Eräällä säännöllisesti käyttämälläni tieosuudella on toiseen suuntaan 40 km/h rajoitus, toiseen suuntaan 80 km/h. Tämä johtuu siitä, että toisessa päässä 30 km/h aluerajoituksen loppumisen kohdalla palataan 40 km/h aluerajoitukselle, toisesta päästä tullaan taajaman ulkopuolelta (80 km/h). Sekin on merkillistä, että ko. reittiä pitkin ajaen voi ajaa taajaman säännöillä moottoritielle ja vaikka etelästä lappiin saakka.
Toisaalla taajama loppuu-merkki on ollut kateissa yli vuoden. Kerran se sinne jo takaisin laitettiin (tosin väärin), mutta pian se jälleen hävisi, eikä takaisin ole tullut. Tuollakin tieosuudella on oikeasti 50 km/h rajoitus, vaikka 80 km/h kansa siellä ihan järkeenkäyvästi ajelee. Muista sääntöeroista (taajama / taajaman ulkopuoli) ei käytännössä ole tuossa tapauksessa väliä. Poliisiakaan ei tunnu kiinnostavan. Itse olen kerran asiasta huomauttanut.
Mutta tuleeko automaattinen järjestelmä 5, 10 vai 20 vuoden kuluttua, sitä en edes halua arvailla. Tienpitäjälle se ainakin tulee tuottamaan tuskaa. Mutta autoilijan niskaan sekin kaatuu.
Asennetasolla lievien ylinopeuksien hyväksyntä aiheuttaa turhia ohituksia. Tämän olen huomannut kun ajan vakionopeussäätimellä suurinta sallittua + 2 km/h, mittarinopeutta 86. Ajallisesti hyöty ohittamisesta ilman suurta ylinopeutta vaatii piiiiitkän ajomatkan. Vielä on monelle asennetasolla helpompaa ohittaa ylinopeudella kuin pidentää hieman etäisyyttä rajoituksen mukaista vauhtia ajavaan edelläajavaan. Pienellä ylinopeudella tehdyt ohitukset lopetetaan ohitetun eteen eli nopeuseroa ohituksessa tulisi olla enemmän tai venyttää ohitusta pitkäksi.
Itse ajelen tuota 2 tai 4 km/h ylinopeutta jotta minua ei tarvitsisi ohittaa ( =roiskuttaa kuraa ja pikkukiviä ) ja tarvittaessa voin pudottaa nopeuden vähän rajoituksen allekin jos ei mennä sen tasalla. Se 2 km/h ei siis ole siksi että pääsisin nopeammin perille tai ajaminen tuntuisi vauhdikkaalta. Jos toleranssia on paljon on käytännön nopeus ihmisten tinkimistaipumuksen vuoksi korkeampi, jolloin olisi taas parempi korottaa kylttinopeuksia (80 => 86 koska rekkojen osalta todellinen nopeus on 89, tekninen toleranssi 3 km/h). Jos ajan 82 on rekkoja mennyt maantiellä ohi.
Sakottaminen tuntuu liioittelulta jollei sitä "miniylinopeutta" käytä silloin kun ajaa liian suurta tilannenopeutta liian lähellä edelläajavaa tms. tilanteessa tai jää siitä kiinni toistuvasti. Vaan onko muita motivointikeinoja jos "kaikki muut" ajavat ohi?
Tyhjällä tiellä sitä ajaako 80 vai 90 en pidä merkittävänä vaan sitä mitä sitten tekee kun saavuttaa edelläajavan joka voi olla jalankulkija, mopoilija, auto tai jos tilanteessa vastaantulija ohittaa toista. Hiljentääkö vai jatkaako ylinopeutta?
Taloudellinen ajotapa ei ole vaihteiston väärinkäyttöä eli liian pienellä nopeudella kuormittamista. Jarrujakin pitäisi käyttää joskus jottei takalevyt ruostu.
Se on ennakointia eli mm. kaasun vapauttaminen sinä vaiheessa kun näkee että pitää hidastaa (suojatie, punaiset liikennevalot) sen sijaan että ajaa kaasupoljinta painaen jarrutukseen saakka. Taloudellista on välttää ohitusta jos on vaikka kääntymässä hetken kuluttua huoltoasemalle.
Metsähaka: Humalassa ajava rikkoo lakia mutta ylinopeutta ajava ei, siis jos olen "lain" oikein "lukenut", mutta "valaiskaa" jos minulla on "lukihäiriö"?
Sinua on valaistu monet kerrat milloin mistäkin, mutta tuollaisia vaan kirjoittelet. Pistää epäilemään että onkohan kyse sittenkään lukihäiriöstä. Humalassa ajava ei riko lakia jos ajaa alle 0,5 promillen humalassa ja ylinopeutta ajava rikkoo lakia. Eli väärin meni kummassakin kohdassa.
lawnmover: "Ajallisesti hyöty ohittamisesta ilman suurta ylinopeutta vaatii piiiiitkän ajomatkan."
Jos ajat 82 km/h 80 rajoituksella, ei minkäänlaisesta ohituksesta selviä käyttäen lievää ylinopeutta. Sitä ei siis tarvitse kytkeä tähän keskusteluun.
Itse ainakaan en tuollaisessa tilanteessa lähde ohittelemaan.
"Pienellä ylinopeudella tehdyt ohitukset lopetetaan ohitetun eteen eli nopeuseroa ohituksessa tulisi olla enemmän tai venyttää ohitusta pitkäksi."
Jos pienellä ylinopeudella tarkoitat samaa kuin pienellä nopeuserolla, ei minusta tuollaista yleistystä voi tehdä. Kaikenlaisia ohituksia tehdään joko tyylikkäästi tai vähemmän tyylikkäästi. Lopputulos määräytyy aivan jonkun muun asian perusteella kuin nopeuden.
"Sakottaminen tuntuu liioittelulta jollei sitä "miniylinopeutta" käytä silloin kun ajaa liian suurta tilannenopeutta liian lähellä edelläajavaa tms. tilanteessa tai jää siitä kiinni toistuvasti. Vaan onko muita motivointikeinoja jos "kaikki muut" ajavat ohi?"
Jos kaikki muut ajavat ohi ja se harmittaa, ei tietystikään itsellä ole käytännössä muuta tehtävissä kuin nostaa nopeutta. Se ei kuitenkaan ole mikään ratkaisu asiaan yhteiskunnan tasolla. Ehkä pitäisi kysyä, miksi etäisyyksiä laiminlyödään, miksi tilannenopeuksia ylitetään, miksi kuraa roiskutetaan ohituksissa jne. Ei sekään ole ylinopeuden vika. Mielestäni hyvistä motivointikeinoista olen sekä tässä että lukitussa ketjussa Toleranssit tiukkenee kertonut.
Jos minä ajan liian lähellä edellä ajavaa, saan sakot turvavälin laiminlyönnistä. Toivottavasti en ylinopeudesta. Ja toivottavasti ylinopeudesta ei sakoteta, jotta turvaväliongelma saataisiin kuntoon.
"Tyhjällä tiellä sitä ajaako 80 vai 90 en pidä merkittävänä vaan sitä mitä sitten tekee kun saavuttaa edelläajavan joka voi olla jalankulkija, mopoilija, auto tai jos tilanteessa vastaantulija ohittaa toista. Hiljentääkö vai jatkaako ylinopeutta?"
Entä sitten, jos saavuttaa toisen rajoituksen mukaan ajaen? Auttaako tilanteessa tuore ylinopeudesta saatu sakkolappu?
"Taloudellinen ajotapa ei ole vaihteiston väärinkäyttöä eli liian pienellä nopeudella kuormittamista."
Pahimmissa vikapesissä laatikko särkyy, jos ajaa maantienopeuksia suurimmalla sallitulla nopeudella. Nelosella 80 km/h on jo huudattamista.
Tämä siis vain esimerkkinä siitä, ettei ylinopeus välttämättä ole auton rasittamista. Auto on tehty kestämään huomattavasti kovempia nopeuksia kuin meikäläiset lievät ylinopeudet. Jos vaikka ajaa 80 rajoituksella 90 km/h, ei auto tiedä että nyt ajetaan ylinopeutta, onpa rasittavaa.
Herbert: Poliisi edellisessä linkissä: "Sivutieltä tulevan on vaikea ennakoida päätietä lähestyvän käyttämää ylinopeutta."
Lievää propagandan makua taitaa olla tuossa lauseessa. Päivittäin ajan liittymästä, jossa ei mistään voi edes teoriassa tietää päätietä ajavan rajoitusta, koska se on muuttuva. Milloin rajoitus on 60, milloin 80. Jossain toisessa vastaavassa paikassa haarukka on varmaan 60... 100 km/h. Eikä muutenkaan sivutieltä tuleva voi tietää päätien kiinteätäkään nopeusrajoitusta koska ei sitä näe, joten sikäli tuo kommentti on hölmö, kunhan suljetaan isot ylitykset pois (ongelma erityisesti näkemältään huonossa paikassa).
Jos noin tarkkaan otettaisiin, niin ei voisi sanoa yhtään mitään. Alkoholia ei voisi sanoa liikenteen ongelmaksi koska pieni määrä ei ole vahingoksi eivätkä nuoret miehet olisi riskiryhmä koska on myös tunnollisia ja riittävän varovaisia nuoria miehiä. Tietenkään tuo poliisin linkin maininta ei pidä kutiaan kaikissa tapauksissa, silti se on kiistatta yksi nopeushajonnan haitoista.
Käytännössä myös laillista nopeutta ajaessaan tulee vaikeuttaneeksi muiden ennakointia, koska moni jää turhaan odottamaan kun etuajo-oikeutettua tietä tuleekin auto laillista nopeutta. Ylinopeuteen ollaan niin tottuneita, että lain noudattaminen on yllättävä asia. Ei hyvä.
lawnmover: "Ajallisesti hyöty ohittamisesta ilman suurta ylinopeutta vaatii piiiiitkän ajomatkan."
Jos ajat 82 km/h 80 rajoituksella, ei minkäänlaisesta ohituksesta selviä käyttäen lievää ylinopeutta. Sitä ei siis tarvitse kytkeä tähän keskusteluun.
Itse ainakaan en tuollaisessa tilanteessa lähde ohittelemaan.
No, jos rekan rajoitin katkoo nopeuteen 89 niin onhan se vielä alle 10 km/h ylinopeutta, eikö se ole aika lievää ylinopeutta. Jotkut lähtevät ohittamaan liian pienillä nopeuseroilla ja siksi toleranssien tiukentaminen on hyvä.
Jos joku ohittaa ripeämmin vaikka ajamalla hetkellisesti 95 ajaakseen taas ohituksen jälkeen mittarinopeutta 90, eli jotain 85 km/h, on toleranssien tiukentaminen tarpeen jos nämä turhat ohitukset saadaan vähenemään.
Se etteikö nopeusrajoitus voisi olla jossakin olla 90 kuten esim. Ruotsissa ja Virossa on kysymys jota usein pohdin itsekseni. Vaihteiston välitys ei kuitenkaan ole hyvä syy ajaa ylinopeutta, huutaahan moni moottori nopeudessa 120 eikä silti hiljainen 100 ole kovin suosittu..
TeeCee:
Jos ei osaaminen poliisilla tai muulla vastaavalla taholla riitä, parempi olla hiljaa. Tässä yhteiskunnassa on kuitenkin totuttu siihen, että asiantuntemusta riittää. Enkä minä asiantuntemusta sinänsä epäilekään varsinkaan, jos moniin muihin maihin verrataan. Ylinopeusasialla taitaa vain moni olla niin aivopesty, ettei muuta osaa sanoakaan kuin kolme liikenteen ongelmaa: Ylinopeus, ylinopeus, ylinopeus.
Metsähaka: Viimeksi kun sai sakon ylinopeudesta, niin luki lapussa muistaakseni liikennerikkomus, siis ei liikennerikos joka kait olisi nimikkeenä jos lakia rikkoisi?
Rikosta en ole vielä "onnistunut" tekemään!
Mitä sinä neuvoisit tekemään tilanteessa kun keskustelukumppani ei usko kun hänelle kertoo mitä suomenkielen sana rikos tarkoittaa eikä hän viitsi ottaa siitä itsekään selvää?
lawnmover: "No, jos rekan rajoitin katkoo nopeuteen 89 niin onhan se vielä alle 10 km/h ylinopeutta, eikö se ole aika lievää ylinopeutta."
Voi se olla, riippuu tilanteesta.
"Jotkut lähtevät ohittamaan liian pienillä nopeuseroilla ja siksi toleranssien tiukentaminen on hyvä."
Eipä pienillä nopeuseroilla tehtyjä ohituksia kaksikaistaisilla teillä juurikaan tapaa. Ja jos lähtee ohittamaan rekkaa nopeudesta 89 km/h 80 rajoituksella, ei hidaskaan ohitus enää mahdu lievän ylinopeuden määritelmän pariin. Nopeuseroa kaksikaistaisella tiellä tarvitaan helposti 15-20 km/h, jotta tila riittää. Jos ei riitä, tulee taas vastaan ihan muut jutut kuin lievä ylinopeus. Esimerkiksi ohittamisen taito, johon liittyy ymmärrys tilan tarpeesta. Pitääkö hyväksyä se, ettei tällaista perusasiaa osata, joten estetään ohitukset? Mitä kaikkea muuta ajamiseen liittyvää taitoa voidaan rapauttaa turvallisuuden nimissä?
"Jos joku ohittaa ripeämmin vaikka ajamalla hetkellisesti 95 ajaakseen taas ohituksen jälkeen mittarinopeutta 90, eli jotain 85 km/h, on toleranssien tiukentaminen tarpeen jos nämä turhat ohitukset saadaan vähenemään."
Muuta keinoako ei ole? Miten kuljettaja tekee päätöksen ohitukseen lähdöstä? Onko ainoa tai hallitseva vaikuttava tekijä riski sakoista?
Toisaalta, riski määräytyy eniten keskinopeuden perusteella. Ohitus ei keskinopeutta juurikaan lisää, joten eipä sen aiheuttama riskikään ole kovin iso, ellei ohitusta tehdä väärin (keltaisella viivalla, väärä arvio vastaantulijoista, virheellinen ohjausliike tms. ajovirhe -> osaamisen puute).
"Vaihteiston välitys ei kuitenkaan ole hyvä syy ajaa ylinopeutta, huutaahan moni moottori nopeudessa 120 eikä silti hiljainen 100 ole kovin suosittu.."
Sinä väitit, että ylinopeus rasittaa autoa. Olin eri mieltä. En väittänyt ylinopeutta vaihteiston välitysten tai kestävyyden syyksi.
Varmastikin tuo ylinopeus on helpoin luotettavasti pysäyttämättä mitatattavissa oleva liikennerikkomus? Nopeus vaikuttaa reaktio- ja pysähtymismatkaan sekä vahingon vakavuuteen. Nopeus vaikuttaa polttoaineenkulutukseen (myös kaluston ylimitoituksen osalta esim. Lamborghini, Ferrari jne.) sekä liikenteen välityskykyyn.
Nämä ihan kertauksen vuoksi. Ylinopeus vaan sotkee liikennerytmiä ja taajamassa häiritsee ihmisten elinympäristöä. Millä muulla keinolla saisi yhtä pienellä vaivalla estettyä liikenteen vapaat nopeudet ja siitä seuraavat haitat tai pidettyä kustannukset kurissa?
Tätä ajattelen itsekkäästi, en halua lisätä liikkumiskustannuksiani enkä myöskään vahingoittua liikenteessä tai väistellä päälleajetuksi tulemisen uhalla.
lawnmover:
Vaikka nopeusvalvonnan edut ovatkin olemassa, se ei saa tarkoittaa sitä, että muut, jopa merkittävämmät asiat, unohdetaan kuten poliisi siinä linkissä teki.
Ylinopeuksia pitää valvoa, kunhan ei mennä äärimmäisyyksiin. Minusta suunta on tällä hetkellä huono siinä suhteessa. Kyse ei ole valvonnan määrästä vaan laadusta.
Päinvastoin, rekka lähtee ohittamaan henkilöautoa nopeudella 89. Siinä on haitta että omin avuin ei pääsekkään ohi vaan rekkamies vaarantaa liikennettä.
En ollut minä, se oli Iku-Turso. Vaatii ns. urheilullista ajoa että se rasittaisi tavanomaista käyttöä enemmän. Pelkkä 100 km/h syksyllä 80 talvirajoituksella ei tietenkään rasita enempää kuin silloin jos rajoitus on kesä-100.
lawnmover: "Päinvastoin, rekka lähtee ohittamaan henkilöautoa nopeudella 89. Siinä on haitta että omin avuin ei pääsekkään ohi vaan rekkamies vaarantaa liikennettä."
Tuo on niin harvinainen tapaus, etten muista koska sellaista olisin viimeksi nähnyt. Nelikaistaiset tiet ovat eri asia, mutta ei sielläkään rekan hidas ohitus turvallisuutta vaaranna. Sen tekee ne henkilöautot, jotka eivät hyväksy rekan ohitusta eivätkä tahdo jättää sirkukselle tilaa, vaan osoittavat mieltänsä. Jostain syystä esim. kehäteille on muodostunut jossain määrin moottoriteiden tavat.
"En ollut minä, se oli Iku-Turso."
Anteeksi. Menee kirjoittajat sekaisin, kun samasta asiasta puhutaan.
On tullut koettua ja nähtyä tuo kun ajelen sitä GPS-82 km/h eli kyse ei ole teoreettisesta tilanteesta. Riittää että ajelee jotakin hiljaista maantietä jossa ei koko aikaa tule vastaantulijoita.
Vaihtoehtona on että ajetaan aivan liian lähellä takana. Keskituloisen päiväpalkan menettämisen pelko ei ole tarpeeksi konkreettinen jotta nopeusrajoituksen mukaan ajaminen olisi (edelläajavalle) maantiellä se kaikkein turvallisin nopeus.
Tuolla vähän ylempänä haastoi
Toleranssia tarvitaan. Vielä enemmän tarvitsemme aikuisuutta liikenteessä. Ei urheilua juuri sakotusrajaa hipoen ja kameratolppia vihaten. Ei enää olosuhteisiin sopivaa pientä ylinopeutta tavanmukaisesti käyttäen, vaan rennommin sitä merkin näyttämää lipuen, jolloin ne lipsahdukset ylinopeuden puolelle eivät heti tarkoita toleranssin ( sakotuskynnyksen ) ylittämistä. Tätä ajan takaa.
Että autoilijat luopuisivat maan tavasta tuijottaa mittaria ( sillä sitä se juuri sakotusrajan alla ajaminen edellyttää ) ja laskea säästettyjä minuutteja matka-ajossa. Lopettaisivat turhan kiirehtimisen liikenteessä, jossa kuolema on ohuimman seinän (pellin) takana. Tämä rauhallisuus toivottavasti heijastuisi myös kaupunkiliikenteeseen. Ja lisäbonuksena autoilu olisi polttoainetaloudellisempaa (katso kulutuskäyriä TM:sta, nopeuden vaikutusta) eli vähemmän saastuttavaa.
Pyrkivätkö todellakin käyttäytymään ihan kunnolla? Ei ole monta vuotta siitä, kun itse ajattelin samoin. Ja ajoin juuri isommalla toleranssilla, vakkarilla löysät pois ottaen juuri rimaa hipoen, alle sakkorajan. Silloin peltipoliisit ärsyttivät ja samoin toivoin inhimillistä valvontaa, varsinkin kun tiesin, ettei näitä eläviä poliiseja riitä joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Eli valvonta olisi todellisuudessa vähäisempää. Sitähän tällä uikutuksella kameravalvonnan epäoikeuden-mukaisuudesta de facto tarkoitetaan. Kirjoittihan eräskin nimimerkki tänne TMnettiin vuositolkulla kameraa vastustavia resitatiivejaan. Visio ja missio sekin.
Ja vielä tuosta kolmekirjaimisen baijerilaisen merkityksestä. Kun loisteliaita moottoreita ja hienoja autoja valmistanut tehdas alkaa viilata tehokkaasti tekniikkaansa ekologisemmaksi, on sen merkitys Autobahnien maassa ja sitten muuallakin Euroopassa merkittävä. Väline on viesti, totesi McLuhan tiedonvälityksestä ja mielestäni se pätee tähänkin. Muutos on tapahtumassa.
Tieraivo kumuloituu, kasautuu juuri siitä kun samaa kattonopeutta ei aja oikein kukaan. Autoliikenne jonoutuu ja sitten tulee se hidastuksesta raivostuva kuumakalle, jonka on pakko roikaista koko jonon ohi. Siitä seuraa parhaimmillaan vain jarruvalojen välkettä, pahimmillaan peltien räminää ja kuolon korinaa.
Ei tilanteeseen sopivalla isoimmalla vaihteella ajaminen riko mitään. Toinen asia on liian isolla vaihteella jurnuttaminen.
Iku-Turso:
Eikös nopeusrajoitusten (suurin sallittu nopeus) idea oikeasti ole se, että tarkoitus nimen omaan on ajaa alle tuon nopeuden ja kaiken lisäksi niin paljon alle, että ei tarvitse pelätä ajavansa vahingossa ylinopeutta. Jostain merkillisestä syystä aika monille on tullut käsitys, että pitää ajaa aivan rajoituksen piripinnassa tai jopa mielellään vielä hieman ylitse. Olipa nopeusrajoitus minkä kokoinen tahansa niin (iso) osa porukasta pyrkii ajamaan jonkun kuvittelemansa toleranssilisäyksen kera esim. 120km/h + vaikkapa 5km/h. Itse en kovin helpolla pysty kuvittelemaan, että jotkut muut nopeusrajoitukset näiden nykyisten tilalla saisivat porukat ajamaan jotenkin toisella tavalla.
Se, että kovin monet ajavat "väärin ja laittomasti" nopeuksien suhteen ei mitenkään tee tuota tapaa oikeututuksi.
Iku-Turso: "Toleranssia tarvitaan."
Mikä on sinusta sopiva toleranssi (puuttumiskynnys) ylinopeuden kohdalla?
"Ei urheilua juuri sakotusrajaa hipoen ja kameratolppia vihaten."
Miten tilanne muuttuisi nykytilanteesta tuossa suhteessa, jos sakotusraja vedetään alemmas? Jos ajetaan alle suurimman sallitun (hyväksyttävä tapa, oletan), se on sakotusrajaa hipoen aivan kuten nykyään 5 km/h ylinopeuskin on. Puuttumiskynnys on vain eri tasolla.
"Ei enää olosuhteisiin sopivaa pientä ylinopeutta tavanmukaisesti käyttäen, vaan rennommin sitä merkin näyttämää lipuen, jolloin ne lipsahdukset ylinopeuden puolelle eivät heti tarkoita toleranssin ( sakotuskynnyksen ) ylittämistä. Tätä ajan takaa."
Se sitten tarkoittaa n. 10 km/h nykytilannetta alempia keskinopeuksia. Sinä saat tuota haluta, minun ei tarvitse.
"Että autoilijat luopuisivat maan tavasta tuijottaa mittaria ( sillä sitä se juuri sakotusrajan alla ajaminen edellyttää ) ja laskea säästettyjä minuutteja matka-ajossa."
Mittaria tarvitsee tuijottaa alempaakin nopeutta ajaessa, jotta nopeus pysyisi tasaisena ja liikenteen sujuvuus hyvänä.
"Lopettaisivat turhan kiirehtimisen liikenteessä, jossa kuolema on ohuimman seinän (pellin) takana."
Jos tavoitenopeus = suurin sallittu tai jopa vähän yli kuten lawnmover kirjotti tekevänsä, ei syynä tarvitse olla jatkuva kiirehtiminen eikä nopeuden pudottaminen hiukan alemmas poista kuoleman uhkaa pellin takaa. Kärjistät suotta, mikä vie uskottavuutta sanoistasi.
"Ja lisäbonuksena autoilu olisi polttoainetaloudellisempaa (katso kulutuskäyriä TM:sta, nopeuden vaikutusta) eli vähemmän saastuttavaa."
Jos olisin vaatimassa 20 km/h nykyistä alempia nopeuksia, hyväksyisitkö ne omiin perusteisiisi vedoten?
Enpä tiedä onko nopeusrajoituksen perimmäinen idea ettei sitä koskaan ylitetä. Pikemmin tulee mieleen öljykriisi jolla pyrittiin hillitsemään polttoaineenkulutusta ja vapaiden nopeuksien loppumisella se että vahinkojen määrää pyrittiin vähentämään (paljon). Se että nopeusrajoitusta ei omasta tahdosta noudateta riittävästi pakottaa viranomaiset valvomaan ja sakottamaan. Sama juttu punaisia liikennevaloja ajatellen, kaikkien luulisi noudattavan niitä vapaaehtoisesti vaikkei punaisia päin ajaminen ole aina vaarallista (motoristit tietävät etteivät tunnistimet aina tunnista moottoripyörää tai mopoa).
Meillä oli joskus väittelyä siitä onko virhearvio lähteä ohittamaan moottoritiellä kattonopeudella koska silloin häiritsee nopeampiaan. Ja jottei häiritsisi pitää sitten itsekin ajaa edes vähän ylinopeutta (ainakin minä teen niin). Vaihtoehtona on ns. jäädä jalkoihin eli laiminlyödä omat aikataulunsa.
Rajoituksen 80 piripinnassa ajaminen esimerkiksi jollakin välillä Virrat-Orivesi on kovin hidasta matkantekoa kuivalla kelillä päiväsaikaan. Mutta sen sijaan että nostaisin nopeutta sakkonopeuteen muistan että C-kortillisena kuljettajana olen koulutettu ajamaan tuota kahdeksaakymppiä. Ja että polttoainetta kuluu pikkaisen vähemmän koska ajan suurimmalla vaihteella sille erinomaisesti sopivilla kierroksilla.