«1234567…16»
Helsingin liikenne pahasti sekaisin, kävin ottamassa tyypit - ajokeli todella huono pöllyävä lumi peittää takavalot, sotkee tuulilasin, kaistan reunat ja maiseman valkeaksi pöllyksi, tamppautunut pakkaslumi on erittäin liukasta, näkyvyys alle 10m.
Voi jotenkin alustavasti ymmärtää miksi kahdeksamkympin nopeuksissa moinen mälli on käynyt, edelläajava pysähdyksissä tulee eteen reaktioaikaa nopeammin kun takavaloja ei näy.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Siinäpä hyvä kuva näkyvyydestä:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/silminnakija-nakyvyys-8-metria-vauhtia-120-kmh/art-1288446633703.html
Newey:
Vaikeampi on ymmärtää, miksi tuossa kelissä ajetaan 80 km/h.
Osoitus jälleen siitä, miten tyhmä ihminen(autoilija) voi olla, ja joukossa se tiivistyy.
Onkohan toi kolaroiminen noiden kolaroijien mielestä jotenkin kivaa, kun ovat sitä noin paljon tänään harrastaneet? Jatkuukohan huomenna ja ensi viikolla samanlainen kolaroiminen?
Herbert:
Jep. Vielä vaikeampi ymmärtää kun lahdenväylällä ilmeisesti ajettiin pahimmillaan "normi" 120 km/h kamikaze-asenteella.
Newey:
Ei tuollaisessa kelissä ole mitenkään hankalaa ajaa tiheässä jonossa 80-120+ km/h alle kymmenen metrin välimatkoin, mutta se asettaa hieman vaatimuksia kolonnan veturille, eikä myöskään salli iltapäivälehtien lukua jne. aktiviteetteja sen keskellä.
EDIT: Tarpeen vaatiessa kolonnan vetäjä siis nostaa jalan kaasulta, ja muut tekevät samoin orgaanisen aktiivisen vakionopeussäätimen avulla. Kolonna pysähtyy nätisti ilman pienintäkään ongelmaa.
Jos toisaalta halutaan kolarisumaa, niin siitä vain toteamaan kymmenen metrin etäisyydellä, että edellä oleva on pysähdyksissä ja sitten jarrulle hyppäämään.
Herbert:
Aivan.
Jotenkin vain tuntuu, että tuoltakin kasasta löytyy ihmisiä kauhistelemaan tähtikirkkaassa yössä olemattomassa liikenteessä jäisellä tiellä 400 metrin näkemällä rajoitusnopedella ajamista.
Mutta ellei näe, niin sitten himmataan...
Herbert:
Tänään tuntui 50km/h sopivalta. Ja siltikin sai tarkkana seurata eteensä. Kyllähän siellä letkan kärjessä hyvin näkee, mutta perässä ei mitään. Jos ajaa kovempaa edellä ajavan perävaloja seuraten ja edelläajava törmää johonkin, törmää myös seuraava. Tuo toimii niin kauan kun mitään poikkeavaa ei tapahdu.
Siltähän se tällä videolla näyttää http://www.stara.fi/2012/02/03/raju-ketjukolari-tallentui-kannykkakameralle-helsingissa-katso-video/
nastaterroristi:
Karavaani-ilmiö johtunee autojen määrästä, se mitä en ole koskaan ymmärtänyt on takapuskurissa tarkoituksellista hinaamista kehillä (ruuhkassa ei voi toki välttää
Itse ajattelisin että on mukavampi olla hallinnassa oman auton kanssa minne on menossa ja tarpeeksi tilaa ympärillä, verrattuna siihen että pitäisi yrittää seurailla jonkun takavaloja.
Newey:
Eipä tuo hinaaminen jossain kehätiellä vaarallista ole, jos näkee mitä edelläajavan auton edellä tapahtuu ja kykenee hidastamaan ajoissa tilanteen niin vaatiessa. Mutta jos lumipöllyssä tekee saman nähden vaan edellä ajavan takavalot, sieltä voi pölyn seasta tulla vastaan ihan mitä tahansa.
Myönnän syyllistyneeni itsekin joskus aikaisemmin tuollaiseen perävalopeesailuun ja tuuriahan se vaan on ollu ettei edessä ollut tie poikki, mutta aina on lupa kehittyä ja yrittää toimia jatkossa fiksummin.
Nopeuden alentaminen vähentäisi ainakin vaurioita. Toisaalta ratin takana voi olla tilanne, ettei saisi autoa pysähtymään edes 30km/h vauhdista kun seinä tulee vastaan. Joskus kelit on niin sakeat ettei näe kunnolla oman auton nokkapeltiä mutta ei sinne tielle voi silloinkaan pysäköidä ja jäädä odottamaan kelin kirkastumista.
Viime viikolla oli niin liukasta, ettei monet saaneet autoja pysähtymään pidemmänkään näkyvyyden takaa. Se on aika haaste tietyllä kelillä jos liikenne motarilla pysähtyy kuin seinään. Turvaväleistäkään ei juuri ole hyötyä jos näkyvyys on 30m ja turvaväli olisi 100m.
Minusta selittely on turhaa. Nopeus pitää mitoittaa näkyvyyden mukaan ja sillä siisti. En ole vielä nähnyt, niin sakeaa lumipyryä etteikö voisi turvallisesti ajella n. 40km/h.
Tuollaisia kelejä on muutama talvessa eikä ole paljoa vaadittu, että tyytyy ajamaan olosuhteiden mukaan.
Videoiden perusteella näkymää rajoitti enemmänkin liian lähellä edellä ajavan nostattama lumipölly, kuin taivaalta alas tuleva tuore tavara.
Videoilla näkyy sekin, kuinka osa vain yrittää epätoivoisesti jarruttaa, vaikka selvästikin törmäys on väistämätön. Osa sitten on fiksumpia ja ohjaa turvallisesti penkkaan.
Hätävilkkuja ei näkynyt olevan pysähtyneissä autoissa päällä ja tuskin oli takasumariakaan, koska yleensähän se on päällä silloin, kun sitä ei tarvita.
Itse en ollut paikalla, joten omia kokemuksia näkyvyydestä tuulilasin läpi ei ole. Vuosien varrelta on kokemuksia sakeasta räntäsateesta, jolloin jo 40km/h olisi aiheuttanut törmäyksen jos joku olisi pysähtynyt tielle, näkyvyyttä oli heikosti noin 1-2 metriä. Selittelyä tai ei, mutta motarille pysäköinti on kielletty eli ensimmäinen pysähtyjä on syyllinen kolarisumaan, ellei ollut pätevää syytä.
On olemassa korkeimman oikeuden ennakkopäätös yli 30 vuoden takaa, jonka mukaan jopa peräänajo ei ole ajajan vika, jos tilanne on aiheutunut ennalta odottamattomasta tilanteesta. Tuttavani ajoi toisen perään suoralla tiellä koska invamopo oli ajanut sivutieltä edelläajavan eteen ja joutui jarruttamaan äkisti. Ei tullut sakkoja tms. vedoten korkeimman oikeuden päätökseen.
Voidaanko todeta että talvella lumimyrskyssä ketjukolari Lahdentiellä ei ole enää ennalta-arvaamatonta. Ainakin kahdesti ko. massiivinen törmäilytapahtuma on saatu järjestettyä.
Pysäköinti on vapaaehtoista (poiketaan asioilla) mutta pysäyttäminen johtuu pakollisen liikenne-esteen takia , aikomuksella jatkaa matkaa heti kun se on mahdollista.
Olin kello kymmenen aikaan perjantaina mukana Porvoon moottoritiellä, ja olosuhteista voi todeta ettei kyseessä ollut mitenkään ihmeellinen talvikeli sateli kohtuullisesti lunta, mutta se joka teki kelistä hankalan oli kova pakkanen.
Jos olisi ollut ainoana autona tiellä niin näkyvyys olisi riittänyt satasen nopeuteen, ja heti kun näkyvyys pöllyävän lumen takia olisi ruvennut heikentymään olisi vauhtia pudotettu ja annettu näkyvyyden palautua ja mitään suuria vaaratilanteita ei olisi edes syntynyt.
Koko ongelma syntyi näistä saatanan narsisti persoonallisuuhäiriöisistä kusipäistä, jotka katsoivat olevansa ylivoimaisia osaamiseltaan ja tuuppasivat viiden metrin näkyvyydessä ohituskaistaa 110-120km nopeutta sillä seuraamuksella että normaalijärkisetkin fiksut autoilijat joutuivat mukaan täysin olemattomaan näkyvyyden omaavaan lumipöllyyn.
Seuraava vaihe olikin sitten miettiä kuinka paljon nopeutta voi pudottaa, koska eteen näki viisi metriä ja paljon suurempi vaara syntyi siitä että joku törmää perään varmuudella jos olisi pudottanut nopeuden olosuhteen vaatimaan korkeitaan 50km tunnissa. Sitä siis ei voinut tehdä idioottien takia, jotka ilman mitään näkyvyyttä olisivat satavarmasti ajaneet perään eli oli kovalla riskillä ja tuurilla ajettava n.70-80km estääkseen peräänajon.
Noin kolmasosa käytti takasumuvaloa, ja voi vain ihmetellä näitten käyttämättäjättäneittein järjenjuoksua.
Kun palasin Porvooseen suuntaan niin ajoin tarkoituksella vanhaa Helsingintietä, ja mitään ongelmia ei ollut kun jätti n.100 metriä rakoa edelläajavaan. Virhe oli että palasin moottoritielle Sipoossa ja näkyvyysongelma palasi melkein yhtä pahana kuin aamupäivällä, ja syyki oli sama nämä personallisuushäiriöiset ohittajat.
Poliisi voisi ottaa kaikilta ylinopeutta käyttäneiltä peräänajajilta, kortin kuivumaan vaikka vuodeksi tai pariksi olsi kerrankin kunnon syy siihen, eli tapon yritys.
Ensin:
misar:
Ja sitten:
misar:
Ehkä sateli "kohtuullisesti", mutta koska lumi oli sellaista puuteria, niin sehän juuri teki siitä vaarallista: se nimenomaan pöllysi ja peitti näkyvyyden. Ihan sama ajoiko joku ohi, tai menikö muuten vain edellä, niin näkyvyys tosiaan oli huono ja etäisyyksien olisi pitänyt olla pitkät ja nopeuksien huomattavasti pienemmät.
Väitteesi siitä, että "ihan hyvin olisi voinut ajaa 100:sta" kuulostaa juuri sellaiselta, mikä koko sotkun aiheutti: ei vain uskota mitä nähdään, eikä varsinkaan haluta tehdä myönnytyksiä nopeuden suhteen, vaikka se pitäisi pudottaa radikaalistikin. Asenne siis. Kuten tietysti "niiden muidenkin", joita on aina kivempi solvata.
Kumppani:
Siteerasit puutteellisesti, ja se vääristää merkityksen.
misar:
Talvisin on kelejä, jolloin voi aivan kohtuudella ajaa kaikki mitä rajoitus sallii, koska lumesta tai jäästä huolimatta auto pysähtyy valojen näyttämällä matkalla lähes vapaalla rullaten.
Jos eteen ilmaantuu monta lumenpöllyttäjää, romahtaa näkyvyys ja sen myötä kohtuullinen marssivauhtikin.
misarin jyrkkään kritiikkiin en ota kantaa, mutta tunnistan hänen kuvaamansa tilanteen, jonka näen monta kertaa joka talvi. Vaikka pelkän liukkauden vuoksi ei nykyisistä talvirajoituksista tarvitsekaan hidastaa, pitää pitää ymmärtää milloin on muita syitä tehdä niin...aivan kuten misar jo kertoikin.
Suhattuani vuosikymmeniä kyseistä lahdentietä ja länsivylää työmaaliikenteessä kiinnitin huomiotasiihen ,että kun tuli huonot keliolosuhteet , niin silloin erityisesti nelivetoautot ,Audit ja Bemarit siirtyivät ohituskaistalle näyttämään
luusereilleajamisen mallia huomattavalla ylinopeudella , samalla tietysti pöllyttäen irtolunta , jota sillä kaistalla luonnollisesti on enemmän kuin oikealla kaistalla . Kun on satsattu ajo-ominaisuuksiin , niin täytyyhän niitä käyttää ja erityisesti näyttää. Tosi lapsellista käyttäytymistä.Kumppani:
Saanen huomauttaa että vaikka lumi oli puuteria niin ei se sitä pöllyämistä aiheuttanut kuten halusit sanoa, vaan typerät narsistit jotka katsoivat oikeudekseen ajaa tilanteeseen nähden täysin järjetöntä nopeutta järjellisten autoilijiden ohi. Jos tilantessa olisi ajettu riittävilä välimatkoilla 150-250 metriä ei mitään suuria näkyvyysongelmia olisi syntynyt.
Yleensä kovassa pakkasessa satava lumi muuttuu hienojakoiseksi ja ilma on erittäin kuivaa niin lopputulema on sen jääminen leijumaan pitkäksi ajaksi ilmaan ja se pitäisi olla tajuttavissa ilman suurempaa älykkyyttä.
Halusitko siis solvata minua siitä että totesin että olisi näkyvyyden puolesta voinut ajaa satasta, jos olisi ajettu tilanteen vaatimusten mukaisesti, en suinkaan näin väittänyt tehneeni. Sinä sait taas aiheen omaan solvaukseesi tulkitsemalla tahalisesti väärin kuten 740 GLE jälkeesi totesikin.
On todella vaikeaa ymmärtää näitä poikkeusyksilöitä jotka pelaavat vain omien pelisääntöjen mukaan vaarantaen älykkäämpien turvallisuuden.
Ajatelkaa että joku voi vapaaehtoisesti viiden metrin näkyvyydellä ajaa sataakahtakymppiä olettaen ettei minulle tai muille mitään voi tapahtua, jos vaikka sattuisi niin että paukautetaan viiden metrin varoituksella pysähtyneen rekan perään tai osutaan henkilöautoon joka mielestäni pitäisi olla riittävä syy syyttäjälle syyttää kyseisiä kuskeja taposta.
Kyllä kyseisenlainen käyttäytyminen liikenteessä ansaitsisi pikaisen tarkistuksen lakitekstiin esim. siten, että näkyvyyttä suuresti haittaavan sateen sumun tai lumipöllyn aikana nopeus pudotetaan vaikka puoleen kyseisen tien nopeudesta, tai sitten lopetetaan ruikutus valtiovallan toimesta muuttuvien nopeusliikenemerkkien kalleudesta.
T
Jos ja jos ja jos... Ja miksi noin pitkä tyhjä väli tuohon loppuun?
misar:
Miksi moitit vain ohittelijoita? Kun noita riittäviä välimatkoja ajavia ei tainnut kuitenkaan olla riittävästi myöskään, eikä käytännössä ollutkaan. Minun tulkintani on siksi se, että sekä reippaasti yli sopivaa tilannenopeutta ajavat ohittajat että reippaasti alle 150-250m:n turvaväliä ajavat yhteisvaikutuksellaan aiheuttivat lumipöllyn. Niinhän sinäkin itse asiassa sanot, mutta painopiste on vain ohittajissa.
Eräänlaista itsekkyyttä yhtäkaikki, emme ole siitä eri mieltä.
Minun perjantain ajossani lumi pöllysi ilman ohituksia ja reippaasti alle 100:n nopeudessakin muuten. Enkä nähnyt yhdelläkään autolla 150-250 m:n välejä. Onneksi sentään pidemmät kuin normiaamuruuhkassa!
Älykkyyttä ei muutenkaan tunnu löytyvän turvavälien pitämisessä, oli keli mikä hyvänsä. Miksi sitä olisi nytkään esiintynyt jotenkin korostetusti?
misar:
Kelillä kuin kelillä, varmaankin, eikö niin?
misar:
Lisääkö tuollainen erityistoimenpide jotenkin autoilijoiden älykkyyttä? Kun nytkään ei ymmärretä, mitä tarkoitetaan olosuhteisiin sopeutumisella? Sitähän olisi tarvittu, ei muuta. Asennetta.
misar:
Jostakin luin ihmetyksen aiheen, että tieosuuksilla, joissa tuollaiset muuttuvat rajoitusmerkit ovat käytössä, ei joku viranomainen
joka napin ääressä istuu, uskaltantanut käyttää ominaisuutta ja/tai tiputtaa nopeutta riittävän alhaiseksi. Suo siellä, vetelä täällä?
Mitäs tehdään, kun edelleen löytyy ihan varmasti kuskeja, jotka piupaut välittäisivät tiputuksesta. Ehkä suorastaan ärsyyntyvät ja aloittavat protestoinnin ajamalla liian kovaa tilanteeseen. Sitähän se "narsismi" teettää helpostikin.
Eikös olisi parempi, tai ainakin yhtä hyvä sitten, että laissa kiellettäisiin narsismi liikenteessä. Sehän kattaisi paljon laajemmaltikin liikenteen ongelmia. Ja taas: oli keli mikä hyvänsä!
Herbert:
Ei ajettukaan. Nopeus oli pääosin 100 km/h ja osittain ylikin. Itse ajoin hivenen aiemmin päivällä melko rauhallisessa liikenteessä yhden myöhemmän kolaripaikan ohi noin nopeudella 90, 4-5 auton jono eteni tasaista nopeutta ja turvavälit oli kohtuullisen hyvät. Autoa meni silti ohi lumen peittämää ohituskaistaa pitkin solkenaan, yhtäläistä ohittajille oli ylinopeus, lähelle ajaminen ja myös lähelle jyrkästi kaistan vaihtaminen. Lisäksi useissa tapauksissa aika valikoitunut autokalusto... Keli oli sinänsä minusta ihan normaali suomalainen talvikeli, mutta suolaamislämpötilaa alemman pakkasen takia tie oli hyvin liukas ja lumi oli pöllyävää puuterilunta. Ohituskaistalla lunta oli kohtuullisesti, en itse olisi ajanut siinä yli 100 km/h tyhjälläkään tiellä. Mainittunen ohittelijoiden ajamiseen tämä keliarvio ei kuitenkaan näyttänyt vaikuttavan yhtään mitenkään.
Siksi nuo sumat syntyivät yksinkertaisesti siitä, että kaikenlaiset **sipäät katsovat asiakseen ajaa miten sattuu niiden joukossa jotka aivan oikein hidastivat koska näkyvyyttä ei ollut.
Kolarien syynä ei minusta ollut kuin kaksi asiaa: olemattomat turvavälit (muistuu mieleeni palstan keskustelut kaistanvaihdoista ja ohittamisesta moottoritiellä
Kuvamateriaalin perusteella ainakin Audien omistajat saavat odottaa vakuutusmaksujen nousuja kunhan nämä sumat on käsitelty.
Liian pienestä turvavälistä syytetään yleensä sitä, joka ajaa liian lähellä edellään ajavaa autoa. Varmaan hän onkin syyllinen. Joissakin tilanteissa voi kuitenkin käydä niin, että jos jättää pidemmän välin, siihen voi kiilata joku ohittaja, jolloin täytyy hidastaa niin, että turvaväli tulee uudestaan pitkäksi - jolloin siihen voi taas kiilata joku ohittaja. Vilkkaassa liikenteessä on tästä syystä vaikea pitää kovin pitkiä välimatkoja, elleivät kaikki tee näin. Kun liukkaalla kelillä pitäisi jättää oikein erityisen pitkät välimatkat, ja tällöin sattuu olemaan vilkas liikenne, tilanne voi olla ongelmallinen.
Olen huomannut, että itse ajan keskimääräistä kauempana edellä ajavista. En nimittäin halua, että tuulilasi likaantuu. On tietysti muitakin syitä. Hiekoitetuilla ja suolatuilla pääteillä on melkein aina sen tyyppinen keli, että tuulilasiin lentää jotain, jos ajaa lähellä edellä ajavaa autoa.
Toissa kesänä Belgiassa jouduin muutaman kerran omasta syystä tiukkaan tilanteeseen moottoritiellä. En ollut tottunut siihen, että moottoritien liikenne pysähtyy välillä kokonaan, ja sen jälkeen autot lähtevät liikkeelle, ja nopeus kiihtyy hetkessä sataan kilometriin tunnissa, kunnes automassa yhtäkkiä taas pysähtyy. Ja vähän ajan päästä autot taas lähtevät liikkeelle. Ja taas jonkin ajan kuluttua pysähdytään. Näissä pysähtymistilanteissa olisi pitänyt seurata (ja aloinkin seurata) kauempana jonossa ajavien jarruvaloja. Kun siellä syttyivät jarruvalot, se oli merkki siitä, että autot pysähtyvät. Alussa olin vähän huoleton tässä asiassa ja edellä olevan auton nopea hidastaminen pääsi yllättämään. Jouduin jarruttamaan aivan täysillä, että en törmäisi edellä ajavan perään. Tällaisessa täysjarrutuksessa (autossani on onneksi heikkotehoiset jarrut) katsoin kauhulla taustapeiliin ja pelkäsin, että aiheutan kolarin. Kuljettajat olivat kuitenkin niin tottuneita sikäläiseen moottoritieliikenteeseen, että he varmaankin ajoittavat oman jarrutuksensa jonon liikkeiden perusteella, eikä minun paniikkijarrutukseni jonon keskellä saanut aikaan perään ajoa. Hieman pelottavalta tilanne kuitenkin tuntui, koska oli täysi työ saada oma auto pysähtymään ajoissa, ja vaistomaisesti tällaisessa tilanteessa pelkää sitä, huomaako takana ajava, miten kovasti jarrutan. Parin tällaisen säikähdysjarrutuksen jälkeen aloin seurata tarkemmin mitä edellä olevassa jonossa tapahtuu. Tämä on varmaan talvikelilläkin hyvä ajatus. Jos tekee maksimijarrutuksen ruuhkaisella moottoritiellä liukkaassa kelissä, voi olla juuri se kuljettaja, joka saa aikaan ketjukolarin.
SO2001:
Minun turvavälini on turvallisuuden lisäksi myös itsekkäästi omaa mukavuuttani varten.
Se on juuri sitä varten, että minua nopeammat mahtuvat ohittamaan tarvitsematta viedä maalia etupuskuristani. Tervetuloa käyttämään tämä etu hyväksenne.
Usein pystyy tilanteen hoitamaan vain cruisea napsuttelemalla, kunhan ennakoi hyvin eli napauttaa pari napsua alaspäin jo ohittajan ollessa rinnalla menossa.
SO2001:
Totta. Muiden tahtiin liikkuminen vaatiikin jatkuvaa säätämistä. Mutta jo 2 - 3 km/h alle jonon matkanopeuden voi pitää aika vilkkaassa liikenteessä cruisellakin, muistaen tietenkin alla oleva
SO2001:
Normisettiä missä kelissä tahansa.
Tavoitehan on nähdä tilanne sen verran ajoissa, että ehtii hidastaa nostamalla jalan kaasulta, mutta vilauttaa samalla pari kertaa jarruvaloa takaatulevaa varoittaakseen. Sen jälkeen voikin jäädä odottelemaan, koska edelläajava huomaa mitä on tekeillä ;-)
Nyt jälleen ja samoin valitetavasti vuosia sitten kun edellisen kerran autoja rytättiin rajusti Itä-Helsingin teillä lumimyräkässä ja jolloin tuli myös vainajia jäi askarruttamaan itseäni sellainen asia, että mikä merkitys lieneekään ollut sillä seikalla, että aika monen auton takaosaan tarttuu pöllyävä lumi kiinni niin, että perässä ajavan on aivan mahdoton nähdä jarru- tai muiden valojen vilkahdusta. Vielä -70 luvulla ainakin ruotsalaismerkkien suunnittelussa otettiin huomioon lumen pöllyäminen ja tarttuminen takaosaan. Seuratkaapa nyt parkkipaikoilla autojen takalistoja talviaikaan. Monessa autossa, kuten esimerkiksi saksalaisessa laatufarmarissa takaluukku ja valot voivat olla monen sentin lumikerroksen peitossa, vaikka autot muuten olisivat kiiltävän puhtaita. Onko TM vertaillut koskaan autojen näkyvyyttä taaksepäin huonoissa talvikeleissä?
Eilen oli ainakin etelärannikolla todennäköisesti samantyyppiset olosuhteet kuin pääkaupunkiseudun kolarisuman aikaan. Valitettavasti täytyy todeta, että hämmästyttävän vähän parin päivän takaisista tapahtumista on opittu.
Pakkasta oli n. 14 astetta ja satoi lunta. Moottoritiellä (Vt1) muuttuvat rajoitukset näytti 80 km/h. Olosuhteet olivat muuten ihan kohtuulliset, mutta pöllyävän lumen heikentämä näkyvyys nosti vaikeusasteen näköjään ylivoimaiseksi suurimmalle osalle autoilijoista. Hämmästyttävän vähän parin päivän takaisista tapahtumista oli opittu.
Itse olin yksi harvoista, joka rajoitusta noudatti. Suurin osa meni ohitse ns. heittämällä, arviolta n. 100 km/h. Jotkut selvästi tätäkin nopeammin ja jotkut jopa peräkkäin toisen ohittajan kanssa. Sumuvaloja oli arviolta puolessa autoja, mutta eipä sekään tilannetta yhtään paranna. Jos näkyvyys on niin huono, ettei tietä näe riittävän pitkälle, on ajoetäisyys seuraavaan liian pieni. Ei sumuvalot tätä faktaa miksikään muuta. Toisaalta monissa autoissa perä oli luminen, eikä yksikään valo erottunut kunnolla. Tuskin jarruvalotkaan olisi erottuneet.
Ongelmaa ei ollut ainoastaan nopeammin ajavilla. Jos edessä ajoi rekka hitaammin pöllyttäen niin paljon lunta, että enää ihan kaikki eivät uskaltaneet ohittaa, tyytyivät nämä ajamaan tiiviissä jonossa ilman minkäänlaista näkyvyyttä. Tämän huomasi, kun aina välillä tie oli puhtaampi ja pöllyäminen vähäisempää. Voitte kuvitella, kuinka epätodellinen näky oli, kun epämääräisestä pilvestä ilmaantui n. 5 auton jono.
Itse ajelin vajaan 50 km moottoritietä. Tuona aikana minut ohitti lukemattomien henkilö- ja pakettiautojen lisäksi kaksi rekkaakin, vaikka näiden saavuttaessa minut ajoin tasan 80 km/h todellista nopeutta. Ohittajien nostattaman lumipöllyn ajaksi pudotin nopeuttani 10-20 km/h. Mielessä kyllä kävi peräänajon vaara, mutta mielestäni en voi tuollaista riskiä pienentää ajamalla itse sokkona. Kunhan tekee nopeuden muutokset rauhallisesti ja ennakoiden. Kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä se, että tuolla kelillä ohittaja pilaa näkyvyyden hetkeksi totaalisesti ja se saattaa antaa aihetta toimenpiteille. Toki muitakin oletuksia voisi kuvitella tekevänsä, mutta vallitsevan ajotavan perusteella ei luottamukseen juurikaan ole aihetta. Tuossa kelissä taitaa poliisillakin olla keinot vähissä, koska toisen pysäyttäminen olisi erittäin vaarallista.
Koska käsittämättömän vaarallinen ajotyyli oli vallitseva, ei mitkään automerkit tai mallit erottuneet joukosta. Sokkona (ylinopeutta) ajoi niin 90-luvun Polo kuin uusi Audi. Ja koska kyse oli vallitsevasta ajotavasta, syytä ei voi kaataa minkään erityisten ongelmaryhmien niskaan. Ihan tavallisia kuskeja he todennäköisesti olivat. Siis niitä, jotka normaalioloissa hyväksyvät itselleen tavanomaiseen ajoon n. 10 km/h ylinopeuden, vilkkaassa liikenteessä 1 sekunnin turvavälit, eivätkä näe omassa ajamisessa mitään erityistä ongelmaa.
Yhteenvetona tuosta kokemuksesta heräsi pari kysymystä.
1. Muuttuvia rajoituksia ei noudatettu tuossa tilanteessa yhtään sen paremmin kiinteitä rajoituksia normaalioloissa. Mitä virkaa muuttuvilla siis on, vaikka toisaalta kovasti niitä kyllä kaivataan. Vai onko 80 km/h niin alhainen nopeus moottoritielle, että tuollainen nopeus tai jopa alle sen ajaminen on ajatuksenakin täysin mahdoton?
2. Kuinka niin moni ylipäätään uskaltaa ajaa maantienopeuksia täysin sokkona, vaikka pari päivää aiemmin on uutisoitu satojen autojen kolareista vastaavissa olosuhteissa? Toki nyt ei oltu pääkaupunkiseudulla, eikä liikennetiheys ollut yhtä suuri kuin siellä vastaavaan aikaan olisi ollut. Mielestäni säännöt on voimassa kehä III:sta vähän kauempanakin ja jo pelkästään itsesuojeluvaiston luulisi pitävän edes jollain tasolla asiasta huolen. Vaan ei.
3. Olenko minä täysin hakoteillä ajatusteni kanssa, koska niin suuri enemmistö on eri mieltä? Löytyykö palstalta joku, joka tunnustaa ajaneensa sokkona omasta tahdostaan? Tämä tapahtuu esimerkiksi siten, että ottaa edellä ajavan kiinni ja lähtee ohitukseen huolimatta ohitettavan takana olevasta puutteellisesta näkyvyydestä. Alibiksi ei siis kelpaa se, että muuten olisi joutunut luopumaan omasta tavoitenopeudesta. Olen varma, että palstalle kirjoittavista tällaisia löytyy, koska niin suuri enemmistä tien päällä näin toimi.
Tähän saakka olen uskonut, että suuri osa kuskeista pyrkii ajamaan pilkun viilausta lukuunottamatta niin hyvin kuin kohtuullisella tsemppaamisella on mahdollista. Hyvissä olosuhteissa tämä riittääkin, mitään erityistä ongelmaa ei useimmista aiheudu ja muutamien hätähousujen toimintaan on yleensä helppo varautua. Pakkasluminen keli taitaa kuitenkin olla niin harvinainen tilanne ainakin etelässä, ettei siihen enää osata suhtautua järkevästi. Yleensähän lämpötila nousee nollan tuntumaan lumisateen seurauksena ja tiet on suolattu kuraisiksi, eikä siis näkyvyys heikkene näin perusteellisesti.
Herbert:
Omaa ajamista ei säädellä rationaalisin perustein, vaan sen pohjalta, mikä tuntuu vaaralliselta ja niinpä lentopelkoinenkin voi huoletta ajaa itse lentoasemalle. Tässä on oma perusteeni seurailla miten kolarit tapahtuvat ja yrittää ymmärtää törmäystä edeltäneitä tilanteita.
Tuttua työmatkaa ei koeta vaaralliseksi, etenkin kun
nykymaailmassa on aika helppo päätyä ajatukseen, että kaikki on hyvin, kunhan ei ylitä nopeusrajoitusta.
Tämä on helppoa havaita erityisen selvästi, jos oma käsitys riskistä poikkeaa muiden käsityksestä (riippumatta siitä kuka on oikeassa).
Britannian talvessa ajaminen uudella 740 GLE:llä muistuttaa edelleen Herbertin yllä kirjoittamasta. Sumuun luonnollisena asiana tottuneet eivät nähneet mitään ongelmaa ajaa moottoritien 70 mailin rajoitusnopeutta alle 50 metrin näkemällä.
Tilanne kääntyy kun tielle on pudonnut neljä lumihiutaletta. Lapset eivät pääse kouluun, toimistolla on hiljaista, kauppa on ostettu tyhjäksi ruotsalaisesta näkkileivästä ja kesärenkailla varovaista 40 - 50 km/h märässä sohjossa ajavaa pidetään kuolemaahalveksivana kaaharina.
Herbert:
Tiedän kyllä, mitä tuolla haet, mutta turha yleistää sitä esim. minuun. Maltan ihan helposti ajaa niinä muutamana päivänä vuodessa jolloin keli on normaalia oleellisesti huonompi.
Herbert:
Aina löytyy kuljettajia jotka eivät noudata mitään rajoitusta. Todennäköisesti muuttuvia nopeusrajoituksia noudatetaan vähintään yhtä hyvin, kuin kiinteitä talvirajoituksia. Mitä rajoituksille pitäisi tehdä? Toisaalta laissahan on jo nyt maininta nopeuden sovittamista olosuhteisiin...
Herbert:
Kyllähän se vaikealta kuulostaa. Käsittääkseni ongelma ei nytkään ollut nopeudessa, vaan turvaväleissä.
Herbert:
Ainakin ilmeisen moni eteläsuomalainen.
Herbert:
En aja sokkona omasta enkä muidenkaan tahdosta. Ainoastaan vastaantuleva raskas liikenne on joskus aiheuttanut hetken häiriön näkökentässä.
Herbert:
En ainakaan itse tunnusta. Yleensä joutuu tyytymään ajamaan kiltisti letkassa, mutta joskus pitkähköt suorat, sekä aukealla puhaltava sivutuuli mahdollistaa turvallisen ohituksen, vaikka irtolumi pöllyäsikin.
126:
Tähän vaikuttaa aika lailla se, että farmariautot ovat huomattavasti yleistyneet. Vielä 70- ja 80-luvulla autot olivat pääosin sedaneita.
Toinen on led- ym valot, ne eivät sulata lunta samaan tapaan kuin vanhat polttimot.
Opelixi:
En halunnut kohdistaa kommenttiani kehenkään tiettyyn henkilöön, vaikka ymmärrettävästi noista luvuista sait muuta aiheen epäillä. Ihan vilpittömästi noilla tunnusmerkeillä ajelee iso osa kuskeista, jotka eivät asiaa sen syvällisemmin ajattele.
Jos 80 on yleisesti ottaen liian kova vauhti, ei vikaa ainakaan rajoituksesta pidä etsiä.
Alussa sanoit ajavasti tilanteen mukaisella nopedella, mutta nyt se kuulostaa vaikealta?
Nopeus ja turvavälit kulkevat käsi kädessä. Mitä kovempi nopeus, sitä enemmän tarvitaan tilaa. Kun puhutaan ylinopeuksista, ei ongelmaa voida nimetä yksin turvaväleistä johtuvaksi. Ylinopeus saa aikaan ylimääräistä tilan tarvetta yksittäiselle autolle, joka noissa olosuhteissa on jo muutenkin kohtuuttoman suuri.
Toisaalta huono näkyvyys vaatii alempia nopeuksia riippumatta turvaväleistä, koska kuskin pitää nähdä vapaa tieosuus. Moottoriteillä viereistä kaistaa ajava saattaa pilata molemmilta näkyvyyden tai näkyvyys on muuten vain huono.
Nuo ovatkin hetkellisiä ja siten täysin luonteeltaan erilaisia tilanteita kuin esim. moottoritiellä muiden perässä ajaminen. Vähän sama kuin pimeässä kohtaaminen. Siinäkin pitäisi ajaa 30 km/h, mikä on epärealistinen vaatimus.
AkiK:
HEP!
Ceen uritetut valot korin kulmissa nyt vielä jotenkin näkyvätkin, mutta luukun paino alkaa olla kaasujousien kapasiteetin rajoilla lumen ja kuuran vuoksi.