Löytyisikö sellaista tilastoa, miten onnettomuusluvut käyttäytyivät sen jälkeen kun nastat kiellettiin?
Itse olen aika varma, että Suomessa kolarit lisääntyisivät selvästi sen vuoden alusta kun nastoja ei saisi enää käyttää.
Liikennetiheydellä on ymmärtääkseni iso osa kun arvioidaan tilannetta. Kun autoja on tarpeeksi tiellä, ei kukaan voi ajaa enää suurinta sallittua ja kun nopeudet laskevat tarpeeksi, esim. lähes kävelyvauhtiin, alkaa olla sama mitkä gummit auton alla on.
Ei tuo kerro vielä minusta mitään muuta kuin sen, että ajetaan hitaasti ja liikenne on vähentynyt.
Vai että liikenne olisi vähentynyt Sapporossa samaan aikaan? No, ei ole sitä pelkoa.
Kuinka paljon ruuhkat ovat lisääntyneet, jos liikenne on kasvanut ja kapasiteetti noin paljon laskenut ja mitä se on tehnyt keskinopeuksille?
Olen jo aikaisemminkin sanonut tämän, eräs 3 eri maata hiihdossa valmentanut(päävalmentaja) henkilö ei pidä sapporon lunta samanlaisena ollenkaan mitä muualla, vaan aivan erilaisena koostumukseltaan.
En jaksanut lukea koko ketjua, kun mun mielestä oli niin ilmiömäistä miten jo kolmannessa viestissä onnistuttiin täräyttämään täysin ohi aiheen.
MasterOfPuppets:
Tuli mieleen tämmöinen juttu että; jos kaikki ajaisivat talvella kitkarenkailla niin kuinka paljon vähemmän tiet kuluisivat ja kuinka paljon rahaa jäisi enemmän tieverkon parantamiseen?
Kellään minkäänlaista näkemystä asiasta?
Ei ollut nastoista puhetta, ei. Mutta nyt loppuu puskista huutelu. Jatkakaa!
Olen jo aikaisemminkin sanonut tämän, eräs 3 eri maata hiihdossa valmentanut(päävalmentaja) henkilö ei pidä sapporon lunta samanlaisena ollenkaan mitä muualla, vaan aivan erilaisena koostumukseltaan.
Valmentaja on oikeassa. Hokkaidon (ja Sapporon) lumi on kevyempää kuin Euroopassa.
Miten tuo on mahdollista? Olen luullut, että lumen paino riippuu sen rakenteesta, tiheydestä. Siihen taas vaikuttaa lumen määrä, lämpötila ja lämpötilan vaihtelut jne. Enpä usko, että maanosalla on merkitystä lumen painoon. Aivan samanlaista lunta on Japanin teillä, kuin on Suomen teillä. Ilmanlämpötilasta ja kosteudesta riippuen.
Tietysti sen rakenne on samalla erilainen, mikä aikaansaa, että tiheys on pienempi. Eli kansanomaisesti on kevyempää. Hokkaidossa on useita laskettelupaikkoja. Ne ovat maailmankuuluja juuri kevyestä puuterilumestaan.
Vai että liikenne olisi vähentynyt Sapporossa samaan aikaan? No, ei ole sitä pelkoa.
Taulukkosi mukaan liikenteen hidastuminen saattaa tosiaan johtua myös liikenteen sujuvuuden heikkemisen takia syntyneestä kapasiteetin laskusta eikä suinkaan paremmasta ennakoinnista.
Kevyempää lunta Japanissa?
Miten tuo on mahdollista? Olen luullut, että lumen paino riippuu sen rakenteesta, tiheydestä. Siihen taas vaikuttaa lumen määrä, lämpötila ja lämpötilan vaihtelut jne. Enpä usko, että maanosalla on merkitystä lumen painoon. Aivan samanlaista lunta on Japanin teillä, kuin on Suomen teillä. Ilmanlämpötilasta ja kosteudesta riippuen.
Lumi voi olla rakenteeltaan hyvinkin erilaista, sen tietävät ne jotka ovat tosissaan tehneet töitä talviurheilun parissa.
Hokkaidolla yksi merkittävä tekijä on se, että lumi on suolaista ja sateet nousevat lämpimältä mereltä.
Nyt on se aika vuodesta jolloin monille tulee asiaa rengaskauppaan. Mietin tässä parhaillaan, kannattaisiko ostaa nyt kesärenkaat ja säästää nastarenkaat ensi talvea varten - vai kannattaisiko repiä nastat ja jatkaa ajamista. Rengashankinta tulisi ajankohtaiseksi vasta syksyllä, ja silloin ostettaisiin uudet talvirenkaat.
Renkaiden kesäominaisuuksista en juurikaan välitä. Päiväsakkoni ovat euromääräisesti sen verran pienet, että sakkoriski on joskus perusteltu, jos ei ole vara ostaa uusia renkaita. Rengas on minun mittarillani silloin loppuun kulunut, kun se puhkeaa kuluneisuuttaan. Yleensä se tapahtuu niin, että johonkin kohtaan renkaaseen tulee pullistuma, minkä huomaa siitä, että auto alkaa täristä. Autolla voi tämän jälkeen vielä ajaa jonkin verran, jopa satoja kilometrejä, mutta kyyti on kaikkea muuta kuin mukavaa. Tärinä pahenee ja pahenee, kunnes rengas lopulta puhkeaa. Koska renkaat kuluvat epätasaisesti, puhjennutkaan rengas ei vielä välttämättä ole aivan kauhean näköinen (eli ei aivan "slicksi" ). Yhdestä kohdasta se vain on kulunut enemmän kuin muualta, ja tässä kohdassa renkaat kudokset mahdollisesti ovat revenneet aiheuttaen pullistuman ja lopulta puhkeamisen.
Radiossa tuli talvella mielenkiintoinen ohjelma Nokian renkaiden tehtaalta. Siinä tehtaalla vuosikymmeniä työskennellyt asiantuntija kertoi renkaiden valmistuksesta ja testaamisesta ja ominaisuuksista ja kulumisesta ja parhaasta mahdollisesta käytöstä jne. Hän kertoi, että renkaan sisäpinnan kiiltävä kalvo on vain hyvin ohut (taisi olla alle millin paksuinen), ja tämä kalvo on renkaan tärkein osa - tavallaan. Jos siihen tulee pienikin reikä, rengas on pilalla, vaikka se muuten näyttäisin aivan hyvältä. Reiästä ilma pääsee nimittäin renkaan kudoksiin ja alkaa pullistaa ja repiä niitä. Renkaaseen tulee pullistuma, ja se puhkeaa.
Nokian asiantuntija myönsi, että kesärenkaiden kestävyys ei ole enää yhtä hyvä kuin kymmenen vuotta sitten, koska kumimateriaalia on pehmennetty perempien kesäkeliominaisuuksien (lue: autolehtien rengasvertailujen) takia. Tässä vaiheessa kevättä ei siis huvittaisi ostaa uusia kesärenkaita, jotka juuri ja juuri kestävät syksyyn. Ostaisin mielelläni vaikka kuinka kovasta kumista valmistetut renkaat, joiden pito- ym. ominaisuudet ovat huonot, kunhan ne vain kestäisivät mahdollisimman kauan. Kestävyys on eniten arvostamani renkaiden ominaisuus.
Jos ei aja ylinopeutta, on jokseenkin sama millaisilla renkailla kesällä ajaa - vaikka pelkillä vanteilla. Eroja renkaiden ominaisuuksissa ei juuri huomaa. Vesiliirto-ominaisuudet ovat ainoa asia, jossa on eroja, mutta sadekelillä voi ajaa hitaammin, jos epäilee renkaiden kuntoa. Muussa ajossa on käytännössä sama, millaiset renkaat autossa on. Itse asiassa loppuun kuluneet "slicksit" ovat ajo-ominaisuuksiltaan miellyttävät. Ne eivät pure tien pintaan yhtä hyvin kuin uudet renkaat, joten ne antavat mukavasti kurveissa (tässä vaiheessa lukija unohtakoon "jos ei aja ylinopeutta" -lauseen) periksi. Tavallaan ne siis hieman liukuvat sivusuunnassa mutta kuitenkin hallitusti.
Tästä tulee mieleeni se, kun reilu kymmenen vuotta sitten vaihdoin autooni uudet kesärenkaat entisten loppuun kuluneiden nastattomien talvirenkaiden tilalle. Olin vähällä ajaa auton katolleen ojaan ohitustilanteen lopussa, kun käänsin rattia palatakseni omalle kaistalle. Vanhoilla löysillä renkailla rattia voi kääntää aika paljon aika rennosti, ja auto siirtyi tuolloin mukavan rauhallisesti sivusuunnassa. Mutta kun vanhasta tottumuksesta käänsin rattia tuolla tavalla uusilla korkeilla (täysi kulutuspinta) kesärenkailla, sivuheilahdus oli niin raju, että auto tuntui melkein kaatuvan tai karkaavan käsistä. Uusien renkaiden ominaisuuksiin piti totutella.
Nastarenkaat odottavat pihassa autoon vaihtamista. En tiedä, jaksanko jo tänään aloittaa vaihtohomman.
Viime päivinä on tullut ajeltua hieman epämääräisillä renkailla. Eilen palasin yli 800 kilometrin matkalta, jonka ajoin Hakkapeliitta talvirenkailla, joista on nastat poistettu viime keväänä (tein niistä "kesärenkaat" ). Matkan varrella oli paikoin lunta ja liukas talvikeli. Nastattomilla talvirenkailla pärjäsi yllättävän hyvin. Kyseessä eivät ole "loppuun ajetut" Hakkapeliitat kuten joskus vastaavissa tapauksissa. Poistin tältä kertaa nastat tavallista paremmista renkaista, kun en raskinut ostaa kesärenkaita. Ajattelin, että ostan syksyllä uudet nastarenkaat. No, niitä ei ole tullut vielä ostettua.
Toisessa autossa on vielä kesärenkaat kuten alussa jo kävi ilmi. Niillä ajaminen lumessa ja jäällä poikkeaa selvästi nastattomilla talvirenkailla ajamisesta - kuten arvata saattaa. Nastat eivät siis näytä olevan ratkaisevin tekijä renkaissa vaan pintakuvio (ja ehkä materiaalikin?).
SO2001:n tekemän kattavan vertailututkimuksen perusteella onkin hyvä nimetä talvrengaskilpailun voittaja ja istahtaa sohvalle kahvikupin kanssa. Asia on vihdoin ratkennut!
Kuten jo keväisestä kommentistakin havaitaan, pelkillä vanteilla pärjää loistavasti ja renkaat ovat vain globaalin kumimafian keino kupata rahaa autoilijoilta.
Otin tänä aamuna kuvan Lakistontieltä (Espoota lienee). Tuossa on 80km/h rajoitus, tie jatkuu mutkitellen jyrkänpuoleiseen ylämäkeen. Tie oli ihan kirjaimellisesti peilijäässä ennen klo 09:00 aamulla. Auton mittari näytti +1C joten saattoi hetkeä myöhemmin olla pieni vesikerros jään päällä.
Omassa autossani on alla vanhat HPK4 jossa kaikki nastat on tallella ja pintakuviosta ei voi päätellä minkäänlaista kulumista. Pito oli sitä luokkaa, että luistoneston valo vilkkui kun lepuutti jalkaa kaasupolkimella. Onkohan jollakin vielä kesägummit alla? Muutaman vuoden vanhat kitkatkin olisi ollut varmaan aika kokemus. Tiellä on vilkas liikenne ja useampi bussilinja ajaa siitä ilman nastoja.
Otin tänä aamuna kuvan Lakistontieltä (Espoota lienee). Muutaman vuoden vanhat kitkatkin olisi ollut varmaan aika kokemus.
On tullut ajettua tuota samaa tietä vastaavissa olosuhteissa. Alla on ollut muutamankin vuoden vanhat kitkat. Ei ollut mikään erityinen kokemus. Kitkat on hyvät tuollaisella asfaltin pinnalla olevalla ohuella jäällä.
Otin tänä aamuna kuvan Lakistontieltä (Espoota lienee). Muutaman vuoden vanhat kitkatkin olisi ollut varmaan aika kokemus.
On tullut ajettua tuota samaa tietä vastaavissa olosuhteissa. Alla on ollut muutamankin vuoden vanhat kitkat. Ei ollut mikään erityinen kokemus. Kitkat on hyvät tuollaisella asfaltin pinnalla olevalla ohuella jäällä.
Ai tuo tie on sitten aiemminkin unohtunut suolata. Yleensä tuolle tielle laitetaan tonni suolaa niin tien liukkaus on tätä paljon vähäisempää vaikka suolattu tie onkin liukkaampi kuin pelkästään märkä.
Voisin tuota eilistä sen verran tarkentaa, ettei kyse ollut mistään pintajäästä vaan tien epätasaisuudet jäi jo jään alle. Minusta rengastestien karhennettu jää luistaa vähemmän kuin tämä pätkä eilen aamulla. Vähän kävelin siinä kun otin kuvaa ja luistinratahan se. Tosin onhan tasainen tie hyvä kun nopeus on oikea.
Voisin tuota eilistä sen verran tarkentaa, ettei kyse ollut mistään pintajäästä vaan tien epätasaisuudet jäi jo jään alle.
Olen ajanut kitkoilla kohta 20 talvea. Joka talvi nastakuskit esittävät sellaista mystistä keliä, jolla kitkoilla ei pärjää. Alkuvuosina piti oikein ajaa vartavasten paikan päälle tarkistamaan onko sellainen keli. Vielä ei ole tullut vastaan. Tuolla tielläkin oli varmasti tyypillinen jääkerros asfaltin päällä. Tuntuu pirun liukkaalta kävellen, mutta kitkoten lamellit pitävät siinä yllättävän hyvin. Monta talvea olet muuten itse ajanut kitkoilla?
Jorma L:
Minusta rengastestien karhennettu jää luistaa vähemmän kuin tämä pätkä eilen aamulla.
Missä testissä karhennetaan? Ainakin TM:n testissä ajetaan aina uudella ajamattomalla jäällä. Joka jarrutuksessa ja kiihdytyksessä.
Olen ajanut kitkoilla kohta 20 talvea. Joka talvi nastakuskit esittävät sellaista mystistä keliä, jolla kitkoilla ei pärjää. Alkuvuosina piti oikein ajaa vartavasten paikan päälle tarkistamaan onko sellainen keli. Vielä ei ole tullut vastaan. Tuolla tielläkin oli varmasti tyypillinen jääkerros asfaltin päällä. Tuntuu pirun liukkaalta kävellen, mutta kitkoten lamellit pitävät siinä yllättävän hyvin. Monta talvea olet muuten itse ajanut kitkoilla?
En tarkoita, että kyse olisi pärjäämisestä. No, ehkä yhdellä Fiiatilla kyse oli siitä. Ajoin illansuussa eilen Vermon raviradan ohi kehälle ja siinä oli loivassa kurvissa kitkoilla Fiiat ajautunut tieltä koivuun (puu oli sylinterilohkossa asti). Nopeusrajoitus on 40.
Minä en ole ikinä kolaroinut enkä ajanut tieltä ulos, kortti on ollut 30v, ajokokemusta 38v. Olen siis pärjäillyt. Olen ajanut yhdet Misukan kitkat alusta loppuun tällä vuosituhannella, pärjäilin niilläkin. Kysymys kuuluukin, oletko itse ajanut suurempia määriä nastoilla, et kai vertaa 20 vuoden takaisia ajokokemuksia nykyrenkaisiin?
Kollega ajoi yhden talven saksan kitkoilla ja mersu jäi jo tasaisella kiinni ja oli muutenkin aikas liukasta. Ei edes harkinnut uusien kitkojen ostoa. Toisen tutun, 100% kitkamiehen, pysäköity auto lähti liukumaan itsestään tallin edessä olleen mäen päältä ja törmäsi naapurin autoon. Kyse on kai siitä, että miksi ajaa pidoltaan huonommilla jos rahalla saa paremmat?
Varmasti edelleen pärjäillään, melkein kaikki siis.
Kysymys kuuluukin, oletko itse ajanut suurempia määriä nastoilla, et kai vertaa 20 vuoden takaisia ajokokemuksia nykyrenkaisiin?
Ajoin ensimmäiset 8 vuotta pelkästään nastoilla. Sen jälkeen ajoin viisi vuotta sekaisin kahdella autolla, joista toisessa oli nastat ja toisessa kitkat. Viimeiset 12 vuotta omissa autoissani on ollut vain kitkat. Olen toki ajanut säännöllisesti kavereiden nasta-autoja Lapin reissuilla. Viimeiseen neljään vuoteen en ole ajanut metriäkään nastoilla.
1) TM:n rengastesteissä ajetaan kiillotetulla jäällä, ei karhennetulla.
2) Tuollaisella jäisellä tienpätkällä pärjää ihan hyvin kesärenkaillakin, jos ei joudu äkkinäisiin väistöliikkeisiin. Juuri eilen kurvailin firman parkkipaikalle kesärenkailla normaalisti, ja vasta kun nousin autosta huomasin pinnan olevan peilijäässä, niin että kävelykengillä pystyi helposti liukumaan pari-kolme metriä ja pystyssä pysyminen oli vaikeaa. Silti kesärenkaatkin pitivät oikein mainiosti tuolla pinnalla.
3) Näiden satujen kertominen siitä kuinka kitkoilla ei pärjää jollain kelillä olisi jo syytä lopettaa. En ole ikinä nähnyt sellaista keliä, jossa kitkoilla ei voisi edetä turvallisesti, mutta nastoilla eteneminen onnistuu. Toisekseen, nykyisillä kitkoilla on huomattavasti parempi pito myös jäällä kuin uusilla nastoilla esim. 5-10 vuotta sitten, muista kelioloista puhumattakaan. Lisäksi kuten testit osoittavat jo vuoden käytettynä kitkat peittoavat nastat myös jäällä, kun nastat ovat ehtineet pyöristyä ja sitä myöden renkaiden pito on oleellisesti heikentynyt.
Ainoa käytännön ero nastoilla ja kitkoilla on se, että nastat rouhivat tiehen järjettömät urat, jotka pilaavat tien profiin ja aiheuttavat veden kertymisen tielle kesäkeleillä aiheuttaen tieltäsuistumisia. Lisäksi tien ylläpidon kustannukset nousevat ja ajomukavuus heikkenee. Vuosia eri autoilla ja eri rengastuksilla ajelleena en vain yksinkertaisesti keksi mitään syytä miksi nastat pitäisi nykypäivänä olla sallittu varsinkin kun samalla teiden ylläpitoon varattuja määrärahoja vuosi vuodelta leikataan ja jopa asfaltoituja pätkiä muutetaan takaisin sorateiksi kun rahat ovat loppuneet kesken.
Ajoin ensimmäiset 8 vuotta pelkästään nastoilla. Sen jälkeen ajoin viisi vuotta sekaisin kahdella autolla, joista toisessa oli nastat ja toisessa kitkat. Viimeiset 12 vuotta omissa autoissani on ollut vain kitkat. Olen toki ajanut säännöllisesti kavereiden nasta-autoja Lapin reissuilla. Viimeiseen neljään vuoteen en ole ajanut metriäkään nastoilla.
2) Tuollaisella jäisellä tienpätkällä pärjää ihan hyvin kesärenkaillakin, jos ei joudu äkkinäisiin väistöliikkeisiin.
Pärjäämistä on niin monenlaista. Jostain kumman syystä pari viikkoa sitten pelti kolisi ympäri Suomea ja ettei vain useimpien töppäilijöiden autoissa olisi ollut kesärenkaat?
Fabio:
Toisekseen, nykyisillä kitkoilla on huomattavasti parempi pito myös jäällä kuin uusilla nastoilla esim. 5-10 vuotta sitten, muista kelioloista puhumattakaan.
Missä tuollaista on testattu?
Fabio:
Lisäksi kuten testit osoittavat jo vuoden käytettynä kitkat peittoavat nastat myös jäällä, kun nastat ovat ehtineet pyöristyä ja sitä myöden renkaiden pito on oleellisesti heikentynyt.
Missä testissä tuollaista on kerrottu? Minä muistelisin lukeneeni aivan toisenlaisia tuloksia.
Fabio:
Ainoa käytännön ero nastoilla ja kitkoilla on se, että nastat rouhivat tiehen järjettömät urat, jotka pilaavat tien profiin ja aiheuttavat veden kertymisen tielle kesäkeleillä aiheuttaen tieltäsuistumisia.
Minä kyllä keksin muutaman muunkin eron. Oletko paljonkin ajanut nastarenkailla ja miksi?
Vaikka itseänikin ärsyttää rouhitut tiet ja urat, niin voitko jotain lukuja, kuinka paljon tieltä suistumisia nuo urat aiheuttavat kesäkeleillä? Ainakin kuolonkolarien kohdalla tuollaista ei ole tullut vastaan.
Kannattaa myös pitää mielessä pari juttua:
Nastarenkaat rouhivat tiet urille, mutta ne rouhivat myös jäätä, mikä helpottaa ajamista kitkoilla.
Kaikki eivät uusi renkaita joka talvi eikä edes joka neljäs talvi, jolloin vanha nastarengas on pidoltaan vanhaa kitkarengasta parempi, kun puhutaan niistä vaikeista olosuhteista jolloin pelti yleensä kolisee.
Kaikki eivät myöskään aja uusilla eikä edes uudehkoilla autoilla, vaan tienpäällä on vielä valtava määrä autoja missä ei ole edes ABS-jarruja.
Mikäli nastarenkaat olisivat pannassa, niin ainakin alkuun teitä jouduttaisiin suolaamaan ja hiekoittamaan enemmän.
Kuitenkin on niin, että kitkarenkaillakin varmasti pärjättäisiin, kun niillä ensin on opittu ajamaan.
Henkilökohtaisesti minua vituttaa nastarenkaita enemmän teiden suolaus. Auraamisen sijaan kylvetään vain suolaa ja sitten ajellaan siinä vellissä mustan asfaltin imiessä kaiken valon.
2) Tuollaisella jäisellä tienpätkällä pärjää ihan hyvin kesärenkaillakin, jos ei joudu äkkinäisiin väistöliikkeisiin.
Pärjäämistä on niin monenlaista. Jostain kumman syystä pari viikkoa sitten pelti kolisi ympäri Suomea ja ettei vain useimpien töppäilijöiden autoissa olisi ollut kesärenkaat?
Fabio:
Toisekseen, nykyisillä kitkoilla on huomattavasti parempi pito myös jäällä kuin uusilla nastoilla esim. 5-10 vuotta sitten, muista kelioloista puhumattakaan.
Missä tuollaista on testattu?
Fabio:
Lisäksi kuten testit osoittavat jo vuoden käytettynä kitkat peittoavat nastat myös jäällä, kun nastat ovat ehtineet pyöristyä ja sitä myöden renkaiden pito on oleellisesti heikentynyt.
Missä testissä tuollaista on kerrottu? Minä muistelisin lukeneeni aivan toisenlaisia tuloksia.
Fabio:
Ainoa käytännön ero nastoilla ja kitkoilla on se, että nastat rouhivat tiehen järjettömät urat, jotka pilaavat tien profiin ja aiheuttavat veden kertymisen tielle kesäkeleillä aiheuttaen tieltäsuistumisia.
Minä kyllä keksin muutaman muunkin eron. Oletko paljonkin ajanut nastarenkailla ja miksi?
Vaikka itseänikin ärsyttää rouhitut tiet ja urat, niin voitko jotain lukuja, kuinka paljon tieltä suistumisia nuo urat aiheuttavat kesäkeleillä? Ainakin kuolonkolarien kohdalla tuollaista ei ole tullut vastaan.
Kannattaa myös pitää mielessä pari juttua:
Nastarenkaat rouhivat tiet urille, mutta ne rouhivat myös jäätä, mikä helpottaa ajamista kitkoilla.
Kaikki eivät uusi renkaita joka talvi eikä edes joka neljäs talvi, jolloin vanha nastarengas on pidoltaan vanhaa kitkarengasta parempi, kun puhutaan niistä vaikeista olosuhteista jolloin pelti yleensä kolisee.
Kaikki eivät myöskään aja uusilla eikä edes uudehkoilla autoilla, vaan tienpäällä on vielä valtava määrä autoja missä ei ole edes ABS-jarruja.
Mikäli nastarenkaat olisivat pannassa, niin ainakin alkuun teitä jouduttaisiin suolaamaan ja hiekoittamaan enemmän.
Kuitenkin on niin, että kitkarenkaillakin varmasti pärjättäisiin, kun niillä ensin on opittu ajamaan.
Henkilökohtaisesti minua vituttaa nastarenkaita enemmän teiden suolaus. Auraamisen sijaan kylvetään vain suolaa ja sitten ajellaan siinä vellissä mustan asfaltin imiessä kaiken valon.
Noita käytettyjä renkaita testattiin pari vuotta sitten TM:n talvitestissä. Renkaita oli kaksi paria, toiset ajettu 6 mm urasyvyyteen ja toiset 3mm syvyyteen. Kitkat voittivat molemmissa pareissa kaikki jarrutus ja kiihdytystestit lukuunottamatta jääkiihdytystä, jossa 6mm nasta voitti kitkaverrokkinsa. Suurimmat erot näiden parien välille testissä tulivat jääjarrutuksessa, jossa kitkat pätkivät nastat selvimmin. Eli se siitä suolaustarpeesta ja vanhojen autojen ystävien nastatarpeesta. Vanha kitka on parempi kuin vanha nasta kaikissa oloissa.
Jos ihmiset pärjäävät vanhoilla nastoillakin, niin mihin sitä suolaa tarvittaisiin uusien kitkarenkaiden käyttäjille? On täysin absurdi ajatus, että uutuuden nahkeilla kitkoilla ajelijat tarvitsisivat grammaakaan suolaa missään oloissa sen enempää kuin kuin nastakuskitkaan. Kyllä se hyvin pestyn auton rapauttava suola ärsyttää minua luultavasti ihan yhtä paljon kuin sinuakin.
Mitä sitten tulee noihin uriin, niin pelkästään Tampereen lähellä aitolahden tiellä koulee joka kesä porukkaa vesiliirron seurauksena, koska siellä on 100km/h tuntirajoitus sellaisessa paikassa, jossa on niin syvät urat, että auton hallinta on kuivallakin vaikeaa, jos on väärän kokoiset kesärenkaat. Vesikelillä pääsee sladiin varmasti, ja joka vuosi Iltalehti tietää kertoa kuolleista tuolla tien pätkällä. Koska tämä ei varmasti ole suomen ainoa paikka missä vastaavia uria on, niin väitän, että ainakin kaksinumeroinen luku (kymmeniä kuolee joka vuosi kesällä tieltä suistumisten seurauksena siitä syystä, että urat ovat keränneet vettä tehden auton hallinnan äkkiarvaamatta todella vaikeaksi kapealla tiellä.
Takaisin talviaiheeseen. Itse olen ajanut elämäni talviajot noin puoliksi nastoilla ja kitkoilla. Talviajoja on reilusti 6 numeroinen kilometrimäärä. Aina kun saan itse ostaa olen ottanut kitkat, mutta usein olen myös joutunut ottamaan nastat, joko käytettyyn autoon tai firman liisariin. Myös laina-autoissa on useimmin ollut nastat.
Ajamisen kannalta auton alla olevilla renkailla ei ole mitään väliä, jos ne ovat jotkut uudehkot max 3 vuotta vanhat merkkirenkaat riippumatta siitä ovatko ne nastat vai kitkat. Kaikilla pärjää kaikissa mahdollisissa suomen keleissä. Joskus voi jäädä jumiin lumeen, mutta sinne jää yhtälailla niin kitka kuin nastakin. Sellaista jäätä ei ole missään, josta nastoilla mennään, mutta kitkoilla jää kiinni. Ja olen todella nähnyt ne kaikki keskustelupalstojen legendariset vesijäärännit, joten ei tarvitse niitä tuoda tähän keskusteluun.
Olen ajanut paljon vanhemmillakin renkailla ja autoilla joskus nuoruudessani, ja niilläkin päästiin aina perille. Joskus oli renkaat liukkaat, mutta silti se on aina kiinni kuskin ja penkin välistä, eikä ikinä tehnyt mieli soittaa suola-autoa paikalle. Eli olipa renkaat mitkä hyvänsä, niin ne eivät sitä suolausta oikeuta. Suolaus voi olla tarpeen niille linja-autoille ja rekoille, jotka vetelevät kesät talvet samoilla slikseillä. Talvikelillä henkilöauto, jossa on talvirenkaat on aina monta kertaa helpommin hallittavissa keskivertoa huonommallekin taviskuskille, kuin raskas ajoneuvo kesärenkailla ammattilaiselle.
Noita käytettyjä renkaita testattiin pari vuotta sitten TM:n talvitestissä. Renkaita oli kaksi paria, toiset ajettu 6 mm urasyvyyteen ja toiset 3mm syvyyteen. Kitkat voittivat molemmissa pareissa kaikki jarrutus ja kiihdytystestit lukuunottamatta jääkiihdytystä, jossa 6mm nasta voitti kitkaverrokkinsa. Suurimmat erot näiden parien välille testissä tulivat jääjarrutuksessa, jossa kitkat pätkivät nastat selvimmin. Eli se siitä suolaustarpeesta ja vanhojen autojen ystävien nastatarpeesta. Vanha kitka on parempi kuin vanha nasta kaikissa oloissa.
Joo, muistan kyseisen testistä sen verran, että nastarenkaat olivat vanhemmat, kuin kitkarenkaat eli vanhemman mallin lisäksi, nastarenkaat olivat myös pitempään altistettu suolalle, auringonvalolle jne.
Testituloksia en sen tarkemmin muista, joten en voi ottaa siihen kantaa, mutta pohja putosi jo siinä, kun vertailussa oli eri vuosien renkaat.
Fabio:
Jos ihmiset pärjäävät vanhoilla nastoillakin, niin mihin sitä suolaa tarvittaisiin uusien kitkarenkaiden käyttäjille? On täysin absurdi ajatus, että uutuuden nahkeilla kitkoilla ajelijat tarvitsisivat grammaakaan suolaa missään oloissa sen enempää kuin kuin nastakuskitkaan. Kyllä se hyvin pestyn auton rapauttava suola ärsyttää minua luultavasti ihan yhtä paljon kuin sinuakin.
Eiköhän sitä suolaa "tarvittaisi" siihen, kun nastarenkaat eivät ole karhentaneet tienpintaa syömällä jäätä pois.
Fabio:
Mitä sitten tulee noihin uriin, niin pelkästään Tampereen lähellä aitolahden tiellä koulee joka kesä porukkaa vesiliirron seurauksena, koska siellä on 100km/h tuntirajoitus sellaisessa paikassa, jossa on niin syvät urat, että auton hallinta on kuivallakin vaikeaa, jos on väärän kokoiset kesärenkaat.
Nyt pistät kyllä sellaista legendaa, että huh huh. Ensin kirjoittelet kuinka peilijäälläkin pärjää kesärenkailla ja nyt ei sitten auto tahdo pysyä tiellä edes kuivalla asfaltillakaan... En tunne tuota aitolahden tietä, mutta voinet virkistää muistia, että minkälainen oli tuo viime kesäinen kuolonkolari minkä vesiliirto aiheutti?
Fabio:
Vesikelillä pääsee sladiin varmasti, ja joka vuosi Iltalehti tietää kertoa kuolleista tuolla tien pätkällä.
Kuolonkolarit sattuvat suurimmaksi osaksi hyvän sään vallitessa.
Fabio:
Koska tämä ei varmasti ole suomen ainoa paikka missä vastaavia uria on, niin väitän, että ainakin kaksinumeroinen luku (kymmeniä kuolee joka vuosi kesällä tieltä suistumisten seurauksena siitä syystä, että urat ovat keränneet vettä tehden auton hallinnan äkkiarvaamatta todella vaikeaksi kapealla tiellä.
Väitä vain. Vuonna 2010 kelityyppi oli vetinen 23:ssa kuolonkolarissa. Sen verran olen noita kuolonkolarien tutkintalautakunnan raportteja lukenut, että voin väittää taustalla olleen aivan toisenlaiset riskit, kuin urat kapealla tiellä.
Fabio:
Ajamisen kannalta auton alla olevilla renkailla ei ole mitään väliä, jos ne ovat jotkut uudehkot max 3 vuotta vanhat merkkirenkaat riippumatta siitä ovatko ne nastat vai kitkat.
Niin, kuinka monessa autossa luulet olevan max 3 vuotta vanhat merkkirenkaat? Toki ainahan niissä jokin merkki on...
Fabio:
Kaikilla pärjää kaikissa mahdollisissa suomen keleissä.
Taas tullaan siihen pärjäämiseen. Eikai kukaan ole väittänytkään etteikö talvirenkailla pärjäisi talvella?
Fabio:
Olen ajanut paljon vanhemmillakin renkailla ja autoilla joskus nuoruudessani, ja niilläkin päästiin aina perille. Joskus oli renkaat liukkaat, mutta silti se on aina kiinni kuskin ja penkin välistä, eikä ikinä tehnyt mieli soittaa suola-autoa paikalle.
Kuskista se on aina kiinni. Yhtä lailla se on kuskista kiinni kesälläkin, kun sataa ja "kapean tien uriin on kertynyt vettä" eikö olekin?
Jos ihmiset pärjäävät vanhoilla nastoillakin, niin mihin sitä suolaa tarvittaisiin uusien kitkarenkaiden käyttäjille? On täysin absurdi ajatus, että uutuuden nahkeilla kitkoilla ajelijat tarvitsisivat grammaakaan suolaa missään oloissa sen enempää kuin kuin nastakuskitkaan. Kyllä se hyvin pestyn auton rapauttava suola ärsyttää minua luultavasti ihan yhtä paljon kuin sinuakin.
Eiköhän sitä suolaa "tarvittaisi" siihen, kun nastarenkaat eivät ole karhentaneet tienpintaa syömällä jäätä pois.
Sitä suolaa tarvitaan siihen että ihmiset voivat ajella kesärenkailla joulukuun alkuun saakka. Tänä aamuna kuten yleensä oli moottoritie hyvin kyllästetty suolalla ja auto oli kattoa myöden ravassa, sivuikkunoista ei nähnyt mitään ja pissapojan nesteen loppuessa ei paljoa tuulilasistakaan mutta virallisesti oli helvetin turvallista.
Opelixi, olet keskustelupalstojen tyypillinen nastarengaskuski, joka ei ole kitkoilla luultavasti koskaan ajanutkaan. Paras esimerkki tästä on tuo useammassa viestissä esiintuomasi oletus, että suolaa tarvitaan siksi, että kitkoilla ajajatkin pysyisivät tiellä, ilmeisesti vain sillä perusteella, että kiillotetulla jäällä rengastestissä nasta pysähtyy nopeammin ja toisaalta kiillotetulla lumella renkaat toimivat yhtähyvin. Kitkat eivät todellakaan tarvitse nastojen karhennusta saavuttaakseen erinomaisen pidon normaaleissa oloissa.
Pari vastausta muihin kysymyksiisi:
-max 3 vuotta vanhat merkkirenkaat on luultavasti noin puolessa autoista.
-kolarissa 9 tiellä muutama nuori kuoli, kun auto lähti lapasesta märällä kelillä.
Mitä sitten tulee tuohon tarkoittamaani onnettomuus paikkaan (joka on itseasiassa veireisellä 9-tiellä eikä aitolahdentiellä, niin olet kyllä melkoinen shamaani kun tunnut tietävän senkin paikan onnetomuudet, vaikka melkein samassa lauseessa toteat, ettet paikkaa tiedä. Fakta on, että siellä on kolareita paljon tapahtunut, ja moni kuski menettänyt autonsa hallinnan märällä tiellä. Useasti on Iltalehti kirjoittanut myös kuolonkolareista tuolla pätkällä. Tie on suomen vilkkain 2-kaistainen tie, ja urat todella syvät kuivallakin kelillä. Rengas puree uran reunaan kuivallakin ja pyrkii ohjaamaan autoa usein eri suuntaan kuin kuski haluaa. Mitä syvempi ura on, sitä voimakkaammin rengas siihen puree ja auto ohjautuu vika suuntaan ilman kuljettajan aktiivista reagointia.
Ja toistettakoon nyt loppukaneettina, että minulla ei siis muuten ole mitään nastarenkaita vastaan, mutta niiden aiheuttama teiden voimakas kuluminen, ja valtion alati pienenevät tiemäärärahat, sekä nastojen hengitysilmaa pilaava vaikutus yhdistettynä olemattomaan hyötyyn arkiliikenteessä ovat sellainen yhtälö, että huomattavasti pienemmistäkin syistä valtio on lätkäissyt eri asioille haittaveroja. Tässä olisi yksi sellainen paikka eikä oiekasti haittaisi ketään.
Ajoin ensimmäiset 8 vuotta pelkästään nastoilla. Sen jälkeen ajoin viisi vuotta sekaisin kahdella autolla, joista toisessa oli nastat ja toisessa kitkat. Viimeiset 12 vuotta omissa autoissani on ollut vain kitkat. Olen toki ajanut säännöllisesti kavereiden nasta-autoja Lapin reissuilla. Viimeiseen neljään vuoteen en ole ajanut metriäkään nastoilla.
Eikös sinun pitänyt asua Japanissa?
Miten se nyt liittyy tuohon edellä kertomaani? Talvi ei ole vain Suomen yksinoikeus. Olen kyllä asunut Suomessa suurimman osan elämästäni ja kokemusta kertynyt molemmista renkaista. Viime vuosina on tullut kokemusta miten talviliikenne sujuu pelkillä kitkoilla. Hyvin sujuu.
Opelixi, olet keskustelupalstojen tyypillinen nastarengaskuski, joka ei ole kitkoilla luultavasti koskaan ajanutkaan.
Kitkoilla on tullut varsin kohtuullisesti ajeltua, mutta nastarenkaat ovat tosiaan tällä hetkellä alla, mutta todennäköisesti seuraava hankinta on kitkat jahka nämä ensin ajetaan loppuun.
Sinä olet tyypillinen kitkarengasautoilija, joka ei hyväksy faktoja.
Fabio:
Paras esimerkki tästä on tuo useammassa viestissä esiintuomasi oletus, että suolaa tarvitaan siksi, että kitkoilla ajajatkin pysyisivät tiellä,
Suolan tarvetta perustellaan milloin milläkin, eniten sitä kaipaavat raskaskalusto, mutta joillekin henkilöautoilijoillekin se näyttää tulevan tarpeeseen, kuten tänäkin syksynä saimme nähdä.
Fabio:
Kitkat eivät todellakaan tarvitse nastojen karhennusta saavuttaakseen erinomaisen pidon normaaleissa oloissa.
Niin, mitkä ovat normaalit olot? Kesärenkaillakin pärjää normaalina pakkaspäivänä, kun nastarenkaat ovat raapineet pääteiden urat paljaalle asfaltille.
Fabio:
Pari vastausta muihin kysymyksiisi:
-max 3 vuotta vanhat merkkirenkaat on luultavasti noin puolessa autoista.
Epäilen vahvasti. Mitä muuten tarkoitat merkkirenkailla? En ole merkittömiä vielä nähnyt.
Fabio:
Mitä sitten tulee tuohon tarkoittamaani onnettomuus paikkaan (joka on itseasiassa veireisellä 9-tiellä eikä aitolahdentiellä, niin olet kyllä melkoinen shamaani kun tunnut tietävän senkin paikan onnetomuudet, vaikka melkein samassa lauseessa toteat, ettet paikkaa tiedä.
Ei minun tarvitse tietää missä se kuolonkolari on tapahtunut, oleellista on tietää miksi se tapahtui. Todellisuudessa urat aiheuttavat hyvin vähän kuolonkolareita.
Fabio:
Fakta on, että siellä on kolareita paljon tapahtunut, ja moni kuski menettänyt autonsa hallinnan märällä tiellä.
Aikaisemmin väitit, että joka kesä siellä kuolee joku ja nimenomaan urien vuoksi. Samalla kuitenkin toteat, kuinka peilijäälläkin voi helposti ajella kesärenkailla. Eikö ole hieman ristiriitaisia väitteitä?
Fabio:
Ja toistettakoon nyt loppukaneettina, että minulla ei siis muuten ole mitään nastarenkaita vastaan,
Minulla ei ole mitään kumpiakaan renkaita vastaan. Kukin päättäköön itse millä ajavat. Suotavaa toki on, että nastarenkailla ajetaan vain silloin, kun siihen on tarvetta.
Fabio:
mutta niiden aiheuttama teiden voimakas kuluminen, ja valtion alati pienenevät tiemäärärahat, sekä nastojen hengitysilmaa pilaava vaikutus yhdistettynä olemattomaan hyötyyn arkiliikenteessä ovat sellainen yhtälö, että huomattavasti pienemmistäkin syistä valtio on lätkäissyt eri asioille haittaveroja. Tässä olisi yksi sellainen paikka eikä oiekasti haittaisi ketään.
Tiet kyllä urautuvat, mikä kyllä harmittaa minuakin. Toisaalta myös suolaus kuluttaa tienpintaa. Pöly ei ole tänäkään syksynä ainakaan täällä vaivannut eikä siitä keväällä eroon pääse, kun katuja hiekoitetaan pitkin talvea.
Autoilijoita verotaan jo ihan tarpeeksi ilman ehdottamaasi nastaveroakin, kun vain 1/7 kerätyistä maksuista palautuu liikenteeseen. Nastaveron sijaan voisitkin ehdottaa kevennettyä verotusta kitkarenkaille, mutta korotettua omavastuuosuutta vakuutukseen, jos kolaroi talvella
Mitä muuten tarkoitat merkkirenkailla? En ole merkittömiä vielä nähnyt.
Merkkirenkailla tarkoitetaan laaturenkaita kuten
Nokian tai Continental. Tuskin tarvitsee sinulle asiaa kertoa mutta ymmärrän hyvin että asia ärsyttää, fanaatikkoja riittää tässäkin asiassa kumpaankin leiriin. Olen ajanut yli 20 vuotta kitkoilla enkä koskaan enää palaa nastoihin mutta en kovin voimakkaasti jaksa ottaa kantaa puoleen tai toiseen vaikka urat ja erityisesti suolaaminen ärsyttää kovasti. Aivan varma asia on että omalla takavetoisella autollani ei kitkoilla pääse samaan paikkaan mihin hyvällä nelivetoisella uusilla nastoilla mutta tässä asiassa olen tehnyt tietoisen valinnan ja tiedän omat rajani. Olen myös varma että tässäkin asiassa tunteet voittavat järjen ja yhtä varma että suurin osa ihmisistä pystyisi ajamaan kitkoilla siinä missä nastoillakin jos antaisivat niille vähemmän tunnepitoisen mahdollisuuden, mutta taas toisaalta tiedän myös senkin että suomestakin löytyy sellaisia mäkiä joille kitkoilla ei tietyissä olosuhteissa ole mitään asiaa ja jos tällaisiin paikkoihin pitää päästä säännöllisesti ymmärrän nastat hyvin. Pysähtyminen ei kitkarenkailla ole mikään ongelma vaan ylöspääseminen mäkisessä maastossa.
Mitä sitten tulee noihin uriin, niin pelkästään Tampereen lähellä aitolahden tiellä koulee joka kesä porukkaa vesiliirron seurauksena, koska siellä on 100km/h tuntirajoitus sellaisessa paikassa, jossa on niin syvät urat, että auton hallinta on kuivallakin vaikeaa, jos on väärän kokoiset kesärenkaat. Vesikelillä pääsee sladiin varmasti, ja joka vuosi Iltalehti tietää kertoa kuolleista tuolla tien pätkällä.
Viimeksi tuolla Fabion tarkoittamalla 9-tien osuudella tapahtui kuolonkolari reilu kaksi vuotta sitten elokuussa, kun pakettiauto ajautui rekan keulaan. Pakettiauton kuljettaja kuoli ja sen matkustaja sekä rekan kuljettaja loukkaantuivat. Keli oli pilvipoutainen ja tie kuiva. Mahdollisten urien vaikutuksesta ei ainakaan tuolloin ollut mitään mainintaa.
Sen jälkeen tiehen on jyrsitty lisää uria, ainakin ajoradan keskialueelle on tehty tupla-tärinäurat ja levitetyt ohituskieltoviivat molempiin suuntiin. Nopeusrajoitus on vaihdettu muuttuvaksi. Liikennettä tuolla pätkällä on kyllä niin paljon, että moottoritie olisi pitänyt rakentaa jo parikymmentä vuotta sitten.
Löytyisikö sellaista tilastoa, miten onnettomuusluvut käyttäytyivät sen jälkeen kun nastat kiellettiin?
Itse olen aika varma, että Suomessa kolarit lisääntyisivät selvästi sen vuoden alusta kun nastoja ei saisi enää käyttää.
Liikennetiheydellä on ymmärtääkseni iso osa kun arvioidaan tilannetta. Kun autoja on tarpeeksi tiellä, ei kukaan voi ajaa enää suurinta sallittua ja kun nopeudet laskevat tarpeeksi, esim. lähes kävelyvauhtiin, alkaa olla sama mitkä gummit auton alla on.
Kitkakalle:
Kuinka paljon ruuhkat ovat lisääntyneet, jos liikenne on kasvanut ja kapasiteetti noin paljon laskenut ja mitä se on tehnyt keskinopeuksille?
Olen jo aikaisemminkin sanonut tämän, eräs 3 eri maata hiihdossa valmentanut(päävalmentaja) henkilö ei pidä sapporon lunta samanlaisena ollenkaan mitä muualla, vaan aivan erilaisena koostumukseltaan.
En jaksanut lukea koko ketjua, kun mun mielestä oli niin ilmiömäistä miten jo kolmannessa viestissä onnistuttiin täräyttämään täysin ohi aiheen.
MasterOfPuppets:
Ei ollut nastoista puhetta, ei. Mutta nyt loppuu puskista huutelu. Jatkakaa!
finman:
Valmentaja on oikeassa. Hokkaidon (ja Sapporon) lumi on kevyempää kuin Euroopassa.
Kevyempää lunta Japanissa?
Miten tuo on mahdollista? Olen luullut, että lumen paino riippuu sen rakenteesta, tiheydestä. Siihen taas vaikuttaa lumen määrä, lämpötila ja lämpötilan vaihtelut jne. Enpä usko, että maanosalla on merkitystä lumen painoon. Aivan samanlaista lunta on Japanin teillä, kuin on Suomen teillä. Ilmanlämpötilasta ja kosteudesta riippuen.
harjis:
Tietysti sen rakenne on samalla erilainen, mikä aikaansaa, että tiheys on pienempi. Eli kansanomaisesti on kevyempää. Hokkaidossa on useita laskettelupaikkoja. Ne ovat maailmankuuluja juuri kevyestä puuterilumestaan.
Kuvia ja juttua Hokkaidon puuterilumesta
Ei Hokkaidonkaan lumi aina kevyenä sada, mutta pääsääntöisesti se on kevyempää kuin Suomessa. Se sataa hyvin kevyenä jo pienillä pakkasilla.
Kitkakalle:
Taulukkosi mukaan liikenteen hidastuminen saattaa tosiaan johtua myös liikenteen sujuvuuden heikkemisen takia syntyneestä kapasiteetin laskusta eikä suinkaan paremmasta ennakoinnista.
harjis:
Lumi voi olla rakenteeltaan hyvinkin erilaista, sen tietävät ne jotka ovat tosissaan tehneet töitä talviurheilun parissa.
Hokkaidolla yksi merkittävä tekijä on se, että lumi on suolaista ja sateet nousevat lämpimältä mereltä.
Nyt on se aika vuodesta jolloin monille tulee asiaa rengaskauppaan. Mietin tässä parhaillaan, kannattaisiko ostaa nyt kesärenkaat ja säästää nastarenkaat ensi talvea varten - vai kannattaisiko repiä nastat ja jatkaa ajamista. Rengashankinta tulisi ajankohtaiseksi vasta syksyllä, ja silloin ostettaisiin uudet talvirenkaat.
Renkaiden kesäominaisuuksista en juurikaan välitä. Päiväsakkoni ovat euromääräisesti sen verran pienet, että sakkoriski on joskus perusteltu, jos ei ole vara ostaa uusia renkaita. Rengas on minun mittarillani silloin loppuun kulunut, kun se puhkeaa kuluneisuuttaan. Yleensä se tapahtuu niin, että johonkin kohtaan renkaaseen tulee pullistuma, minkä huomaa siitä, että auto alkaa täristä. Autolla voi tämän jälkeen vielä ajaa jonkin verran, jopa satoja kilometrejä, mutta kyyti on kaikkea muuta kuin mukavaa. Tärinä pahenee ja pahenee, kunnes rengas lopulta puhkeaa. Koska renkaat kuluvat epätasaisesti, puhjennutkaan rengas ei vielä välttämättä ole aivan kauhean näköinen (eli ei aivan "slicksi" ). Yhdestä kohdasta se vain on kulunut enemmän kuin muualta, ja tässä kohdassa renkaat kudokset mahdollisesti ovat revenneet aiheuttaen pullistuman ja lopulta puhkeamisen.
Radiossa tuli talvella mielenkiintoinen ohjelma Nokian renkaiden tehtaalta. Siinä tehtaalla vuosikymmeniä työskennellyt asiantuntija kertoi renkaiden valmistuksesta ja testaamisesta ja ominaisuuksista ja kulumisesta ja parhaasta mahdollisesta käytöstä jne. Hän kertoi, että renkaan sisäpinnan kiiltävä kalvo on vain hyvin ohut (taisi olla alle millin paksuinen), ja tämä kalvo on renkaan tärkein osa - tavallaan. Jos siihen tulee pienikin reikä, rengas on pilalla, vaikka se muuten näyttäisin aivan hyvältä. Reiästä ilma pääsee nimittäin renkaan kudoksiin ja alkaa pullistaa ja repiä niitä. Renkaaseen tulee pullistuma, ja se puhkeaa.
Nokian asiantuntija myönsi, että kesärenkaiden kestävyys ei ole enää yhtä hyvä kuin kymmenen vuotta sitten, koska kumimateriaalia on pehmennetty perempien kesäkeliominaisuuksien (lue: autolehtien rengasvertailujen) takia. Tässä vaiheessa kevättä ei siis huvittaisi ostaa uusia kesärenkaita, jotka juuri ja juuri kestävät syksyyn. Ostaisin mielelläni vaikka kuinka kovasta kumista valmistetut renkaat, joiden pito- ym. ominaisuudet ovat huonot, kunhan ne vain kestäisivät mahdollisimman kauan. Kestävyys on eniten arvostamani renkaiden ominaisuus.
Jos ei aja ylinopeutta, on jokseenkin sama millaisilla renkailla kesällä ajaa - vaikka pelkillä vanteilla. Eroja renkaiden ominaisuuksissa ei juuri huomaa. Vesiliirto-ominaisuudet ovat ainoa asia, jossa on eroja, mutta sadekelillä voi ajaa hitaammin, jos epäilee renkaiden kuntoa. Muussa ajossa on käytännössä sama, millaiset renkaat autossa on. Itse asiassa loppuun kuluneet "slicksit" ovat ajo-ominaisuuksiltaan miellyttävät. Ne eivät pure tien pintaan yhtä hyvin kuin uudet renkaat, joten ne antavat mukavasti kurveissa (tässä vaiheessa lukija unohtakoon "jos ei aja ylinopeutta" -lauseen) periksi. Tavallaan ne siis hieman liukuvat sivusuunnassa mutta kuitenkin hallitusti.
Tästä tulee mieleeni se, kun reilu kymmenen vuotta sitten vaihdoin autooni uudet kesärenkaat entisten loppuun kuluneiden nastattomien talvirenkaiden tilalle. Olin vähällä ajaa auton katolleen ojaan ohitustilanteen lopussa, kun käänsin rattia palatakseni omalle kaistalle. Vanhoilla löysillä renkailla rattia voi kääntää aika paljon aika rennosti, ja auto siirtyi tuolloin mukavan rauhallisesti sivusuunnassa. Mutta kun vanhasta tottumuksesta käänsin rattia tuolla tavalla uusilla korkeilla (täysi kulutuspinta) kesärenkailla, sivuheilahdus oli niin raju, että auto tuntui melkein kaatuvan tai karkaavan käsistä. Uusien renkaiden ominaisuuksiin piti totutella.
Jatkanpa vanhasta aiheesta...
Nastarenkaat odottavat pihassa autoon vaihtamista. En tiedä, jaksanko jo tänään aloittaa vaihtohomman.
Viime päivinä on tullut ajeltua hieman epämääräisillä renkailla. Eilen palasin yli 800 kilometrin matkalta, jonka ajoin Hakkapeliitta talvirenkailla, joista on nastat poistettu viime keväänä (tein niistä "kesärenkaat" ). Matkan varrella oli paikoin lunta ja liukas talvikeli. Nastattomilla talvirenkailla pärjäsi yllättävän hyvin. Kyseessä eivät ole "loppuun ajetut" Hakkapeliitat kuten joskus vastaavissa tapauksissa. Poistin tältä kertaa nastat tavallista paremmista renkaista, kun en raskinut ostaa kesärenkaita. Ajattelin, että ostan syksyllä uudet nastarenkaat. No, niitä ei ole tullut vielä ostettua.
Toisessa autossa on vielä kesärenkaat kuten alussa jo kävi ilmi. Niillä ajaminen lumessa ja jäällä poikkeaa selvästi nastattomilla talvirenkailla ajamisesta - kuten arvata saattaa. Nastat eivät siis näytä olevan ratkaisevin tekijä renkaissa vaan pintakuvio (ja ehkä materiaalikin?).
SO2001:
10 pistettä!
SO2001:n tekemän kattavan vertailututkimuksen perusteella onkin hyvä nimetä talvrengaskilpailun voittaja ja istahtaa sohvalle kahvikupin kanssa. Asia on vihdoin ratkennut!
Kuten jo keväisestä kommentistakin havaitaan, pelkillä vanteilla pärjää loistavasti ja renkaat ovat vain globaalin kumimafian keino kupata rahaa autoilijoilta.
SO2001:
Mielestäni nastat ovat ratkaisevin tekijä nastarenkaiden ominaisuuksia arvioitaessa. Auto on taas yltä päältä paskainen ja tiet kuluvat urille.
Otin tänä aamuna kuvan Lakistontieltä (Espoota lienee). Tuossa on 80km/h rajoitus, tie jatkuu mutkitellen jyrkänpuoleiseen ylämäkeen. Tie oli ihan kirjaimellisesti peilijäässä ennen klo 09:00 aamulla. Auton mittari näytti +1C joten saattoi hetkeä myöhemmin olla pieni vesikerros jään päällä.
Omassa autossani on alla vanhat HPK4 jossa kaikki nastat on tallella ja pintakuviosta ei voi päätellä minkäänlaista kulumista. Pito oli sitä luokkaa, että luistoneston valo vilkkui kun lepuutti jalkaa kaasupolkimella. Onkohan jollakin vielä kesägummit alla? Muutaman vuoden vanhat kitkatkin olisi ollut varmaan aika kokemus. Tiellä on vilkas liikenne ja useampi bussilinja ajaa siitä ilman nastoja.
http://i425.photobucket.com/albums/pp333/Miikan_photos/2012-11-07-2851.jpg
Jorma L:
On tullut ajettua tuota samaa tietä vastaavissa olosuhteissa. Alla on ollut muutamankin vuoden vanhat kitkat. Ei ollut mikään erityinen kokemus. Kitkat on hyvät tuollaisella asfaltin pinnalla olevalla ohuella jäällä.
Kitkakalle:
Ai tuo tie on sitten aiemminkin unohtunut suolata.
Voisin tuota eilistä sen verran tarkentaa, ettei kyse ollut mistään pintajäästä vaan tien epätasaisuudet jäi jo jään alle. Minusta rengastestien karhennettu jää luistaa vähemmän kuin tämä pätkä eilen aamulla. Vähän kävelin siinä kun otin kuvaa ja luistinratahan se. Tosin onhan tasainen tie hyvä kun nopeus on oikea.
Jorma L:
Olen ajanut kitkoilla kohta 20 talvea. Joka talvi nastakuskit esittävät sellaista mystistä keliä, jolla kitkoilla ei pärjää. Alkuvuosina piti oikein ajaa vartavasten paikan päälle tarkistamaan onko sellainen keli. Vielä ei ole tullut vastaan. Tuolla tielläkin oli varmasti tyypillinen jääkerros asfaltin päällä. Tuntuu pirun liukkaalta kävellen, mutta kitkoten lamellit pitävät siinä yllättävän hyvin. Monta talvea olet muuten itse ajanut kitkoilla?
Jorma L:
Missä testissä karhennetaan? Ainakin TM:n testissä ajetaan aina uudella ajamattomalla jäällä. Joka jarrutuksessa ja kiihdytyksessä.
Kitkakalle:
En tarkoita, että kyse olisi pärjäämisestä. No, ehkä yhdellä Fiiatilla kyse oli siitä. Ajoin illansuussa eilen Vermon raviradan ohi kehälle ja siinä oli loivassa kurvissa kitkoilla Fiiat ajautunut tieltä koivuun (puu oli sylinterilohkossa asti). Nopeusrajoitus on 40.
Minä en ole ikinä kolaroinut enkä ajanut tieltä ulos, kortti on ollut 30v, ajokokemusta 38v. Olen siis pärjäillyt. Olen ajanut yhdet Misukan kitkat alusta loppuun tällä vuosituhannella, pärjäilin niilläkin. Kysymys kuuluukin, oletko itse ajanut suurempia määriä nastoilla, et kai vertaa 20 vuoden takaisia ajokokemuksia nykyrenkaisiin?
Kollega ajoi yhden talven saksan kitkoilla ja mersu jäi jo tasaisella kiinni ja oli muutenkin aikas liukasta. Ei edes harkinnut uusien kitkojen ostoa. Toisen tutun, 100% kitkamiehen, pysäköity auto lähti liukumaan itsestään tallin edessä olleen mäen päältä ja törmäsi naapurin autoon. Kyse on kai siitä, että miksi ajaa pidoltaan huonommilla jos rahalla saa paremmat?
Varmasti edelleen pärjäillään, melkein kaikki siis.
Jorma L:
Ajoin ensimmäiset 8 vuotta pelkästään nastoilla. Sen jälkeen ajoin viisi vuotta sekaisin kahdella autolla, joista toisessa oli nastat ja toisessa kitkat. Viimeiset 12 vuotta omissa autoissani on ollut vain kitkat. Olen toki ajanut säännöllisesti kavereiden nasta-autoja Lapin reissuilla. Viimeiseen neljään vuoteen en ole ajanut metriäkään nastoilla.
Pari sekalaista kommenttia Jorma L:lle.
1) TM:n rengastesteissä ajetaan kiillotetulla jäällä, ei karhennetulla.
2) Tuollaisella jäisellä tienpätkällä pärjää ihan hyvin kesärenkaillakin, jos ei joudu äkkinäisiin väistöliikkeisiin. Juuri eilen kurvailin firman parkkipaikalle kesärenkailla normaalisti, ja vasta kun nousin autosta huomasin pinnan olevan peilijäässä, niin että kävelykengillä pystyi helposti liukumaan pari-kolme metriä ja pystyssä pysyminen oli vaikeaa. Silti kesärenkaatkin pitivät oikein mainiosti tuolla pinnalla.
3) Näiden satujen kertominen siitä kuinka kitkoilla ei pärjää jollain kelillä olisi jo syytä lopettaa. En ole ikinä nähnyt sellaista keliä, jossa kitkoilla ei voisi edetä turvallisesti, mutta nastoilla eteneminen onnistuu. Toisekseen, nykyisillä kitkoilla on huomattavasti parempi pito myös jäällä kuin uusilla nastoilla esim. 5-10 vuotta sitten, muista kelioloista puhumattakaan. Lisäksi kuten testit osoittavat jo vuoden käytettynä kitkat peittoavat nastat myös jäällä, kun nastat ovat ehtineet pyöristyä ja sitä myöden renkaiden pito on oleellisesti heikentynyt.
Ainoa käytännön ero nastoilla ja kitkoilla on se, että nastat rouhivat tiehen järjettömät urat, jotka pilaavat tien profiin ja aiheuttavat veden kertymisen tielle kesäkeleillä aiheuttaen tieltäsuistumisia. Lisäksi tien ylläpidon kustannukset nousevat ja ajomukavuus heikkenee. Vuosia eri autoilla ja eri rengastuksilla ajelleena en vain yksinkertaisesti keksi mitään syytä miksi nastat pitäisi nykypäivänä olla sallittu varsinkin kun samalla teiden ylläpitoon varattuja määrärahoja vuosi vuodelta leikataan ja jopa asfaltoituja pätkiä muutetaan takaisin sorateiksi kun rahat ovat loppuneet kesken.
Kitkakalle:
Eikös sinun pitänyt asua Japanissa?
Fabio:
Pärjäämistä on niin monenlaista. Jostain kumman syystä pari viikkoa sitten pelti kolisi ympäri Suomea ja ettei vain useimpien töppäilijöiden autoissa olisi ollut kesärenkaat?
Fabio:
Missä tuollaista on testattu?
Fabio:
Missä testissä tuollaista on kerrottu? Minä muistelisin lukeneeni aivan toisenlaisia tuloksia.
Fabio:
Minä kyllä keksin muutaman muunkin eron. Oletko paljonkin ajanut nastarenkailla ja miksi?
Vaikka itseänikin ärsyttää rouhitut tiet ja urat, niin voitko jotain lukuja, kuinka paljon tieltä suistumisia nuo urat aiheuttavat kesäkeleillä? Ainakin kuolonkolarien kohdalla tuollaista ei ole tullut vastaan.
Kannattaa myös pitää mielessä pari juttua:
Nastarenkaat rouhivat tiet urille, mutta ne rouhivat myös jäätä, mikä helpottaa ajamista kitkoilla.
Kaikki eivät uusi renkaita joka talvi eikä edes joka neljäs talvi, jolloin vanha nastarengas on pidoltaan vanhaa kitkarengasta parempi, kun puhutaan niistä vaikeista olosuhteista jolloin pelti yleensä kolisee.
Kaikki eivät myöskään aja uusilla eikä edes uudehkoilla autoilla, vaan tienpäällä on vielä valtava määrä autoja missä ei ole edes ABS-jarruja.
Mikäli nastarenkaat olisivat pannassa, niin ainakin alkuun teitä jouduttaisiin suolaamaan ja hiekoittamaan enemmän.
Kuitenkin on niin, että kitkarenkaillakin varmasti pärjättäisiin, kun niillä ensin on opittu ajamaan.
Henkilökohtaisesti minua vituttaa nastarenkaita enemmän teiden suolaus. Auraamisen sijaan kylvetään vain suolaa ja sitten ajellaan siinä vellissä mustan asfaltin imiessä kaiken valon.
Opelixi:
Noita käytettyjä renkaita testattiin pari vuotta sitten TM:n talvitestissä. Renkaita oli kaksi paria, toiset ajettu 6 mm urasyvyyteen ja toiset 3mm syvyyteen. Kitkat voittivat molemmissa pareissa kaikki jarrutus ja kiihdytystestit lukuunottamatta jääkiihdytystä, jossa 6mm nasta voitti kitkaverrokkinsa. Suurimmat erot näiden parien välille testissä tulivat jääjarrutuksessa, jossa kitkat pätkivät nastat selvimmin. Eli se siitä suolaustarpeesta ja vanhojen autojen ystävien nastatarpeesta. Vanha kitka on parempi kuin vanha nasta kaikissa oloissa.
Jos ihmiset pärjäävät vanhoilla nastoillakin, niin mihin sitä suolaa tarvittaisiin uusien kitkarenkaiden käyttäjille? On täysin absurdi ajatus, että uutuuden nahkeilla kitkoilla ajelijat tarvitsisivat grammaakaan suolaa missään oloissa sen enempää kuin kuin nastakuskitkaan. Kyllä se hyvin pestyn auton rapauttava suola ärsyttää minua luultavasti ihan yhtä paljon kuin sinuakin.
Mitä sitten tulee noihin uriin, niin pelkästään Tampereen lähellä aitolahden tiellä koulee joka kesä porukkaa vesiliirron seurauksena, koska siellä on 100km/h tuntirajoitus sellaisessa paikassa, jossa on niin syvät urat, että auton hallinta on kuivallakin vaikeaa, jos on väärän kokoiset kesärenkaat. Vesikelillä pääsee sladiin varmasti, ja joka vuosi Iltalehti tietää kertoa kuolleista tuolla tien pätkällä. Koska tämä ei varmasti ole suomen ainoa paikka missä vastaavia uria on, niin väitän, että ainakin kaksinumeroinen luku (kymmeniä
Takaisin talviaiheeseen. Itse olen ajanut elämäni talviajot noin puoliksi nastoilla ja kitkoilla. Talviajoja on reilusti 6 numeroinen kilometrimäärä. Aina kun saan itse ostaa olen ottanut kitkat, mutta usein olen myös joutunut ottamaan nastat, joko käytettyyn autoon tai firman liisariin. Myös laina-autoissa on useimmin ollut nastat.
Ajamisen kannalta auton alla olevilla renkailla ei ole mitään väliä, jos ne ovat jotkut uudehkot max 3 vuotta vanhat merkkirenkaat riippumatta siitä ovatko ne nastat vai kitkat. Kaikilla pärjää kaikissa mahdollisissa suomen keleissä. Joskus voi jäädä jumiin lumeen, mutta sinne jää yhtälailla niin kitka kuin nastakin. Sellaista jäätä ei ole missään, josta nastoilla mennään, mutta kitkoilla jää kiinni. Ja olen todella nähnyt ne kaikki keskustelupalstojen legendariset vesijäärännit, joten ei tarvitse niitä tuoda tähän keskusteluun.
Olen ajanut paljon vanhemmillakin renkailla ja autoilla joskus nuoruudessani, ja niilläkin päästiin aina perille. Joskus oli renkaat liukkaat, mutta silti se on aina kiinni kuskin ja penkin välistä, eikä ikinä tehnyt mieli soittaa suola-autoa paikalle. Eli olipa renkaat mitkä hyvänsä, niin ne eivät sitä suolausta oikeuta. Suolaus voi olla tarpeen niille linja-autoille ja rekoille, jotka vetelevät kesät talvet samoilla slikseillä. Talvikelillä henkilöauto, jossa on talvirenkaat on aina monta kertaa helpommin hallittavissa keskivertoa huonommallekin taviskuskille, kuin raskas ajoneuvo kesärenkailla ammattilaiselle.
Fabio:
Joo, muistan kyseisen testistä sen verran, että nastarenkaat olivat vanhemmat, kuin kitkarenkaat eli vanhemman mallin lisäksi, nastarenkaat olivat myös pitempään altistettu suolalle, auringonvalolle jne.
Testituloksia en sen tarkemmin muista, joten en voi ottaa siihen kantaa, mutta pohja putosi jo siinä, kun vertailussa oli eri vuosien renkaat.
Fabio:
Eiköhän sitä suolaa "tarvittaisi" siihen, kun nastarenkaat eivät ole karhentaneet tienpintaa syömällä jäätä pois.
Fabio:
Nyt pistät kyllä sellaista legendaa, että huh huh. Ensin kirjoittelet kuinka peilijäälläkin pärjää kesärenkailla ja nyt ei sitten auto tahdo pysyä tiellä edes kuivalla asfaltillakaan... En tunne tuota aitolahden tietä, mutta voinet virkistää muistia, että minkälainen oli tuo viime kesäinen kuolonkolari minkä vesiliirto aiheutti?
Fabio:
Kuolonkolarit sattuvat suurimmaksi osaksi hyvän sään vallitessa.
Fabio:
Väitä vain. Vuonna 2010 kelityyppi oli vetinen 23:ssa kuolonkolarissa. Sen verran olen noita kuolonkolarien tutkintalautakunnan raportteja lukenut, että voin väittää taustalla olleen aivan toisenlaiset riskit, kuin urat kapealla tiellä.
Fabio:
Niin, kuinka monessa autossa luulet olevan max 3 vuotta vanhat merkkirenkaat? Toki ainahan niissä jokin merkki on...
Fabio:
Taas tullaan siihen pärjäämiseen. Eikai kukaan ole väittänytkään etteikö talvirenkailla pärjäisi talvella?
Fabio:
Kuskista se on aina kiinni. Yhtä lailla se on kuskista kiinni kesälläkin, kun sataa ja "kapean tien uriin on kertynyt vettä" eikö olekin?
Opelixi:
Sitä suolaa tarvitaan siihen että ihmiset voivat ajella kesärenkailla joulukuun alkuun saakka. Tänä aamuna kuten yleensä oli moottoritie hyvin kyllästetty suolalla ja auto oli kattoa myöden ravassa, sivuikkunoista ei nähnyt mitään ja pissapojan nesteen loppuessa ei paljoa tuulilasistakaan mutta virallisesti oli helvetin turvallista.
Opelixi, olet keskustelupalstojen tyypillinen nastarengaskuski, joka ei ole kitkoilla luultavasti koskaan ajanutkaan. Paras esimerkki tästä on tuo useammassa viestissä esiintuomasi oletus, että suolaa tarvitaan siksi, että kitkoilla ajajatkin pysyisivät tiellä, ilmeisesti vain sillä perusteella, että kiillotetulla jäällä rengastestissä nasta pysähtyy nopeammin ja toisaalta kiillotetulla lumella renkaat toimivat yhtähyvin. Kitkat eivät todellakaan tarvitse nastojen karhennusta saavuttaakseen erinomaisen pidon normaaleissa oloissa.
, niin olet kyllä melkoinen shamaani kun tunnut tietävän senkin paikan onnetomuudet, vaikka melkein samassa lauseessa toteat, ettet paikkaa tiedä. Fakta on, että siellä on kolareita paljon tapahtunut, ja moni kuski menettänyt autonsa hallinnan märällä tiellä. Useasti on Iltalehti kirjoittanut myös kuolonkolareista tuolla pätkällä. Tie on suomen vilkkain 2-kaistainen tie, ja urat todella syvät kuivallakin kelillä. Rengas puree uran reunaan kuivallakin ja pyrkii ohjaamaan autoa usein eri suuntaan kuin kuski haluaa. Mitä syvempi ura on, sitä voimakkaammin rengas siihen puree ja auto ohjautuu vika suuntaan ilman kuljettajan aktiivista reagointia.
Pari vastausta muihin kysymyksiisi:
-max 3 vuotta vanhat merkkirenkaat on luultavasti noin puolessa autoista.
-kolarissa 9 tiellä muutama nuori kuoli, kun auto lähti lapasesta märällä kelillä.
Mitä sitten tulee tuohon tarkoittamaani onnettomuus paikkaan (joka on itseasiassa veireisellä 9-tiellä eikä aitolahdentiellä
Ja toistettakoon nyt loppukaneettina, että minulla ei siis muuten ole mitään nastarenkaita vastaan, mutta niiden aiheuttama teiden voimakas kuluminen, ja valtion alati pienenevät tiemäärärahat, sekä nastojen hengitysilmaa pilaava vaikutus yhdistettynä olemattomaan hyötyyn arkiliikenteessä ovat sellainen yhtälö, että huomattavasti pienemmistäkin syistä valtio on lätkäissyt eri asioille haittaveroja. Tässä olisi yksi sellainen paikka eikä oiekasti haittaisi ketään.
Opelixi:
Miten se nyt liittyy tuohon edellä kertomaani? Talvi ei ole vain Suomen yksinoikeus. Olen kyllä asunut Suomessa suurimman osan elämästäni ja kokemusta kertynyt molemmista renkaista. Viime vuosina on tullut kokemusta miten talviliikenne sujuu pelkillä kitkoilla. Hyvin sujuu.
Fabio:
Kitkoilla on tullut varsin kohtuullisesti ajeltua, mutta nastarenkaat ovat tosiaan tällä hetkellä alla, mutta todennäköisesti seuraava hankinta on kitkat jahka nämä ensin ajetaan loppuun.
Sinä olet tyypillinen kitkarengasautoilija, joka ei hyväksy faktoja.
Fabio:
Suolan tarvetta perustellaan milloin milläkin, eniten sitä kaipaavat raskaskalusto, mutta joillekin henkilöautoilijoillekin se näyttää tulevan tarpeeseen, kuten tänäkin syksynä saimme nähdä.
Fabio:
Niin, mitkä ovat normaalit olot? Kesärenkaillakin pärjää normaalina pakkaspäivänä, kun nastarenkaat ovat raapineet pääteiden urat paljaalle asfaltille.
Fabio:
Epäilen vahvasti. Mitä muuten tarkoitat merkkirenkailla? En ole merkittömiä vielä nähnyt.
Fabio:
Ei minun tarvitse tietää missä se kuolonkolari on tapahtunut, oleellista on tietää miksi se tapahtui. Todellisuudessa urat aiheuttavat hyvin vähän kuolonkolareita.
Fabio:
Aikaisemmin väitit, että joka kesä siellä kuolee joku ja nimenomaan urien vuoksi. Samalla kuitenkin toteat, kuinka peilijäälläkin voi helposti ajella kesärenkailla. Eikö ole hieman ristiriitaisia väitteitä?
Fabio:
Minulla ei ole mitään kumpiakaan renkaita vastaan. Kukin päättäköön itse millä ajavat. Suotavaa toki on, että nastarenkailla ajetaan vain silloin, kun siihen on tarvetta.
Fabio:
Tiet kyllä urautuvat, mikä kyllä harmittaa minuakin. Toisaalta myös suolaus kuluttaa tienpintaa. Pöly ei ole tänäkään syksynä ainakaan täällä vaivannut eikä siitä keväällä eroon pääse, kun katuja hiekoitetaan pitkin talvea.
Autoilijoita verotaan jo ihan tarpeeksi ilman ehdottamaasi nastaveroakin, kun vain 1/7 kerätyistä maksuista palautuu liikenteeseen. Nastaveron sijaan voisitkin ehdottaa kevennettyä verotusta kitkarenkaille, mutta korotettua omavastuuosuutta vakuutukseen, jos kolaroi talvella
Opelixi:
Merkkirenkailla tarkoitetaan laaturenkaita kuten
Nokian tai Continental. Tuskin tarvitsee sinulle asiaa kertoa mutta ymmärrän hyvin että asia ärsyttää, fanaatikkoja riittää tässäkin asiassa kumpaankin leiriin. Olen ajanut yli 20 vuotta kitkoilla enkä koskaan enää palaa nastoihin mutta en kovin voimakkaasti jaksa ottaa kantaa puoleen tai toiseen vaikka urat ja erityisesti suolaaminen ärsyttää kovasti. Aivan varma asia on että omalla takavetoisella autollani ei kitkoilla pääse samaan paikkaan mihin hyvällä nelivetoisella uusilla nastoilla mutta tässä asiassa olen tehnyt tietoisen valinnan ja tiedän omat rajani. Olen myös varma että tässäkin asiassa tunteet voittavat järjen ja yhtä varma että suurin osa ihmisistä pystyisi ajamaan kitkoilla siinä missä nastoillakin jos antaisivat niille vähemmän tunnepitoisen mahdollisuuden, mutta taas toisaalta tiedän myös senkin että suomestakin löytyy sellaisia mäkiä joille kitkoilla ei tietyissä olosuhteissa ole mitään asiaa ja jos tällaisiin paikkoihin pitää päästä säännöllisesti ymmärrän nastat hyvin. Pysähtyminen ei kitkarenkailla ole mikään ongelma vaan ylöspääseminen mäkisessä maastossa.
Fabio:
Viimeksi tuolla Fabion tarkoittamalla 9-tien osuudella tapahtui kuolonkolari reilu kaksi vuotta sitten elokuussa, kun pakettiauto ajautui rekan keulaan. Pakettiauton kuljettaja kuoli ja sen matkustaja sekä rekan kuljettaja loukkaantuivat. Keli oli pilvipoutainen ja tie kuiva. Mahdollisten urien vaikutuksesta ei ainakaan tuolloin ollut mitään mainintaa.
Sen jälkeen tiehen on jyrsitty lisää uria, ainakin ajoradan keskialueelle on tehty tupla-tärinäurat ja levitetyt ohituskieltoviivat molempiin suuntiin. Nopeusrajoitus on vaihdettu muuttuvaksi. Liikennettä tuolla pätkällä on kyllä niin paljon, että moottoritie olisi pitänyt rakentaa jo parikymmentä vuotta sitten.