Polkupyörällä pääsee

657 kommenttia
«13456722

Lujatalo maksaa nastarenkaat töihin pyöräileville lujalaisille

24.11.2014



Lujatalo Oy tulee tämän syksyn ja talven aikana maksamaan nastarenkaat kaikille henkilöstöön kuuluville, jotka kulkevat työmatkansa polkupyörällä. Nastarenkaiden kustantamisella halutaan kannustaa henkilökuntaa jatkamaan työmatkapyöräilyä, vaikka talvi ja liukkaat kelit väistämättä lähenevät.



Työmatkaliikunta on hyödyllistä niin vireystilan ylläpidon kuin yleisen hyvinvoinninkin kannalta, mutta lumen ja jään takia tapaturmariski kasvaa. Työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilasen käyntiin polkaiseman nastarengastempauksen toivotaan edistävän terveitä elämäntapoja, liikuntaa sekä turvallisuutta.



– Haluamme tempauksella osoittaa, että 0-tapaturmaa on Lujatalon tavoite. Henkilökunnan hyvinvointi sekä turvallisuus työmatkoillakin ovat osa tapaturmatonta tulevaisuutta, mikä on henkilön ja koko yrityksen etu, kertoo Moilanen. Moilanen toivookin aktiivista osanottoa ja turvallisia työmatkoja Lujatalon henkilöstölle.



http://www.luja.fi/tiedotteet/101/0/lujatalo_maksaa_nastarenkaat_toihin_pyoraileville_lujalaisille

  
  • Sähköavusteisella fillarilla ei tulisi niin kovin hikikään... Täällä meilläpäin (Tre) tuntuu liikkuvan myös ihan itsestään (avustamatta) liikkuvia kaksipyöräisiä potkupyöriä ja fillareita kevyen liikenteen väylillä ympärivuotisesti. Viimeksi maanantaina näin jonkun ajavan fillarilla täysin polkematta. Jossain sivistysmaissa nuo saattaa olla laillisiakin, mutta meillä tuskin. Keskieuroopassa sähköavusteinen fillari saa kai kulkea 35 km/h ennen sähkömoottorin poiskytkeytymistä. Tuollaisella voisi ajella jo vähän pitempiäkin matkoja.

      
  • Viime päivien pakkastenkin (n. -15 astetta) aikaan pyöriä näkyy yllättävän paljon ja kalusto vaihtelee kalliista maastureista ihan peruspyöriin. Jos matkojen pituudet ovat kohtuullisia, on taas yksi syy, eli pakkanen, vähemmän olla pyöräilemättä.



    TM ajoi sähköpyörällä 1000 km:n käyttötestin. Se on julkaistu numerossa 17/2013. Testin perusteella sähköavusteinen pyörä vaikuttaa erittäin käyttökelpoiselta juuri siksi, että sillä välttää suihkurumban.



    Avustus kytkeytyy 25 km/h nopeudessa pois, mutta eiköhän tuo kaupungissa riitä.

      
  • Nykyisessä työttömyystilanteessa eduskunnan pitäisi taksien sijaan suosia riksoja. Saataisiin Helsingin keskustaan ennenpitkää omat riksakaistat (kremlin tyyliiin).

      
  • Ehdotankin, että LVM heräisi asian tiimoilta ja kannustaisi esim. ministeri Kyllöstä vastaavaan vaihtamalla taksisetelit virkapyörään. Talvella toki nastarenkain varustettuna. Tavanomaiset asiointimatkat kaupungissa pitäisi sujua Merjan ikäiseltä kaverilta hyvinkin helposti. Autoon verrattuna jopa kilpailukykyisellä nopeudella.




    Heheee...kerrankin olen Herbertin kanssa tismalleen samaa mieltä! :lol: Pyöräily ei olisi kyllöselle pahitteeksi muutenkaan.

      
  • Niinpä, vai eikö Suomen liikenneministeriltä onnistu sama kuin Tanskan Itävallan suurlähettiläältä. Suomalaisia johdetaan edestä, ei selän takaa karjumalla.



    Aihetta googletellessani löysin kiinnostavan julkaisun: Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020



    http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1551287&name=DLFE-11957.pdf&title=Ohjelmia%20ja%20strategioita%204-2011_K%C3%A4velyn%20ja%20py%C3%B6r%C3%A4ilyn%20strategia%202020



    Tavoitteena on nostaa kevyenliikenteen osuutta 20% ja vastaavasti vähentää autolla tehtävien lyhyiden matkojen määrää. Tuo perustuu Anu Vehviläisen kaudella laadittuun liikennepoliittiseen selontekoon. Toivottavasti Merja muistaa ajaa asioita muutenkin kuin pyrkimyksillään vähentää autoilua verorasitusta kasvattamalla. Kysehän on pyrkimyksestä edistää pyöräilyä, ei hankaloittaa autoilua. Vain tällä tavalla saadaan aikaan kansantaloudellista hyltyä.









      
  • Herbert:

    Niinpä, vai eikö Suomen liikenneministeriltä onnistu sama kuin Tanskan Itävallan suurlähettiläältä. Suomalaisia johdetaan edestä, ei selän takaa karjumalla.




    Pyöräily voisi olla terveyden kannalta ihan hyvä monellekin suomalaiselle päättäjälle...näyttää tuo ylipaino vaivaavan aika laaja-alaisesti päättäjäkuntaa.



    Mutta jos niiden esimerkin mukaan mentäisiin, niin taksilla sitten. :lol:

      
  • Kävinpä kokeeksi fillaroimassa ihan lihasvoimalla toimivalla munamankelilla. Lämpötila -20C oman mittarin mukaan, tuulta ei juuri lainkaan. Muuten tarkeni yllättävänkin hyvin mutta satula tuntuu ikävän kovalta ja kylmältä näillä keleillä. Loppumatkasta (2 x 6 km) alkoi varpaat olla jo aika jäässä. Uudehkot Jalaksen maiharit oli käytössä.



    Yläkroppa tarkeni vähän liiankin hyvin ylämäkiin puuskuttaessa ja alamäessä 35 km/h tuntui siltä kuin ei olisi takkia ollenkaan. Kerrospukeutumista harrastin kyllä, mutta 3 paitaa toppatakin alla oli sittenkin ehkä vähän liikaa. Jokin tuulenpitävä mutta hengittävä ulkoilutakki olisi tarpeen, mutta niiden hinnat eivät ole koskaan oikein olleet kohdallaan.



    Nyt on niin vähän lunta, että sähköistä avustusta ei olisi kaivannut kuin ylämäissä. Muuten on mielestäni tarpeellista polkeakin, sillä pelkästään istumalla pyörän selässä tulisi varmasti tarpeen pukea päälle vieläkin enemmän. Normaalissa talvikelissä sähköisestä avustuksesta olisi apua enemmänkin, sillä auraamattomalla kevyenliikenteenväylällä eteneminen käy voimille ihan tasaisessakin maastossa.



    Omassa fillarissa ei oikein tahtoneet vaihteet vaihtua alkumatkasta ja mittarin toiminta oli lievästi sanoen kohmeista. Vaihteistön ongelmista selvinnee huollattamalla. Sähkön riittävyys mietityttää enemmän. Ainakin puhelimen litiumakku menee pakkasella todella nopeasti tyhjäksi. Miten mahtaa käydä sähköpyörän akulle? Sen joutunee ottamaan esim. työpäivän ajaksi sisälle eikä laturia todennäköisesti ole saatavilla kuin kotosalla. Jos kesäkelissä toimintamatka on 50 km, niin paljonko se on 20 asteen pakkasessa?

      
  • AkiK: ” Pyöräily voisi olla terveyden kannalta ihan hyvä monellekin suomalaiselle päättäjälle...näyttää tuo ylipaino vaivaavan aika laaja-alaisesti päättäjäkuntaa.”



    Kokemusteni mukaan pyöräily ei ole hyväksi terveydelle. Se kohentaa kuntoa, mutta terveys on siinä isommassa vaarassa kuin autolla ajaessa. Autoilijat kyllä katselevat kiitettävästi ympärilleen, mutta useimmat näyttävät rekisteröivän vain sellaisia asioita joita heidän itsensä pitää pelätä, eli muita autoja. Esimerkiksi suojatien yli oikealle kääntyvistä moni ei katso oikealle ollenkaan, koska eihän sieltä voi tulla autoa.



    Kerran eräs kuski pysähtyi suojatien eteen ja oikein kurottautui istuimellaan nähdäkseen ohitseni onko autoja tulossa, ja kun ei ollut, ajoi päälleni. Kerran väistämisvelvollinen kuorma-auto katseli minun suunnastani tulevia autoja ja liu’utteli samalla hissukseen autonsa peittämään koko suojatien. Taakse tuli henkilöauto niin lähelle että sieltäkään ei kannattanut lähteä kiertämään. Siinä seistessä oli aikaa tavata kuorma-auton kylkeen maalattua tekstiä ”AUTOKOULU”. Kuskina keski-ikäinen mies, kello puoli kahdeksan aamulla, joten todennäköisesti ratissa oli autokoulun opettaja.



    Siitä olen samaa mieltä että painonpudotukseen pyöräily on omiaan. Siinä on hyvät mahdollisuudet päästä kerralla eroon kokonaisesta painavasta raajasta. Riittää että olettaa auton pysähtymisen suojatien eteen ja katsekontaktin kuskin kanssa merkitsevän, että hän aikoo noudattaa väistämisvelvollisuuttaan.

      
  • TeeCee:

    Kokemusteni mukaan pyöräily ei ole hyväksi terveydelle. Se kohentaa kuntoa, mutta terveys on siinä isommassa vaarassa kuin autolla ajaessa. Autoilijat kyllä katselevat kiitettävästi ympärilleen, mutta useimmat näyttävät rekisteröivän vain sellaisia asioita joita heidän itsensä pitää pelätä, eli muita autoja. Esimerkiksi suojatien yli oikealle kääntyvistä moni ei katso oikealle ollenkaan, koska eihän sieltä voi tulla autoa.

    Siitä olen samaa mieltä että painonpudotukseen pyöräily on omiaan. Siinä on hyvät mahdollisuudet päästä kerralla eroon kokonaisesta painavasta raajasta. Riittää että olettaa auton pysähtymisen suojatien eteen ja katsekontaktin kuskin kanssa merkitsevän, että hän aikoo noudattaa väistämisvelvollisuuttaan.




    Ymmärrän kyllä tuon pointin, suhtautuminen pyöräilijöihin on heikkoa. Siinä on kyllä oman kokemuksen mukaan aika paljon alueellisia erojakin. Ja aina pyöräilijä jää toiseksi jos auto ajaa päälle.



    Kyse tuossa on liikennekulttuurista ja sääntöjen noudattamisesta mutta myös pyöräilyn määrästä. Kulttuuria ja sääntöjen noudattamista voi tässä tapauksessa kehittää varsin helposti (kuten myös jalankulkijoihin kohdistuvaa, esimerkiksi käy vaikka Ruotsi). Kulttuuri myös muuttuu sitä mukaa kun pyöräily lisääntyy. Kun pyöriä on enemmän, ne on vaan pakko ottaa huomioon ja kun useampi ajaa pyörällä niin sellaisella liikkumisesta on myös enemmän omaa kokemusta.



    Itse olen elämäni aikana ajanut paljon pyörällä ja autolla ja kummallakin välineellä päälleni on kerran ajettu. Autolla ajaessa perään ja pyörällä kolmion takaa päälle. Kummassakaan ei käynyt kummemmin.



    Painonpudotuksesta ja terveydestä sen verran, että pyöräily on joistakin vaaroistaan huolimatta hyvin terveellistä. Sen hyödyt kansanterveydelle ovat moninkertaisia verrattuna mahdollisiin onnettomuuksiin. Ja vaikka en kannatakaan pakollista kypäränkäyttöä, suosittelen sitä kaikille. Sillä käytännössä minimoi lähes olemattomaksi mahdollisuuden menehtyä pyörällä ajaessa.

      
  • p128194:


    Sähkön riittävyys mietityttää enemmän. Ainakin puhelimen
    litiumakku menee pakkasella todella nopeasti tyhjäksi. Miten mahtaa käydä sähköpyörän akulle? Sen joutunee ottamaan esim. työpäivän ajaksi sisälle eikä laturia todennäköisesti ole saatavilla kuin kotosalla. Jos kesäkelissä toimintamatka on 50 km, niin paljonko se on 20 asteen pakkasessa?




    Kyllä tuo akun toiminta on olematonta jos sähköfillari seisoo -20 asteen pakkasessa. Sen sijaan, jos lähtee liikkeelle siten että pyörä on ollut lämpimässä varastossa ero normaalikeliin pienenee lyhyemmillä muutamien kymmenien minuuttien matkoilla aika vähäiseksi.

      
  • p128194:

    Kävinpä kokeeksi fillaroimassa ihan lihasvoimalla toimivalla munamankelilla. Lämpötila -20C oman mittarin mukaan, tuulta ei juuri lainkaan. Muuten tarkeni yllättävänkin hyvin mutta satula tuntuu ikävän kovalta ja kylmältä näillä keleillä. Loppumatkasta (2 x 6 km) alkoi varpaat olla jo aika jäässä. Uudehkot Jalaksen maiharit oli käytössä.




    -10 astetta, eikä minkäänlaisia ongelmia pukeutumisen suhteen. Vain vaihteet toimivat tahmeasti ja renkaatkin tuntuvat rullaavan heikosti verrattuna nollakeliin. Mutta nämä ovat kai huollon puutteesta johtuvia ongelmia.



    Sähköpyöräilyyn liittyen akun varauksen ongelma on kai pieni. Nappaa akun mukaan esim. työpaikalla, jolloin se säilyy lämpimässä.

      
  • Herbert:


    -10 astetta, eikä minkäänlaisia ongelmia pukeutumisen suhteen. Vain vaihteet toimivat tahmeasti ja renkaatkin tuntuvat rullaavan heikosti verrattuna nollakeliin. Mutta nämä ovat kai huollon puutteesta johtuvia ongelmia.

    Sähköpyöräilyyn liittyen akun varauksen ongelma on kai pieni. Nappaa akun mukaan esim. työpaikalla, jolloin se säilyy lämpimässä.




    Joo, kyllä ne fillaroinnin suurimmat esteet löytyy yleensä peiliin katsomalla.

      
  • Edellä linkittämässäni ohjelmassa kiinnitetään huomiota tuohon asiaan. Strategia vuoteen 2020 pyrkii lisäämään motivaatiota pyöräilyyn:



    Periaatetasolla kävelyä ja pyöräilyä arvostetaan tällä hetkellä niin päättäjien kuin kansalaistenkin keskuudessa. Arvostus ei kuitenkaan konkretisoidu riittävästi kulkutapavalintoja ohjaavissa toimissa, suunnitelmissa ja säännöksissä, eri kulkutavoille osoitetussa julkisessa rahoituksessa eikä ihmisten kulkutapavalinnoissa. Myös muut toimijat, kuten työnantajat, liike-elämä ja media tulee saada mukaan lihasvoimin liikkumisen kannustajiksi.



    Liikkumisvalintoihin voidaan vaikuttaa usealla eri tavalla. Kansalaisille on luotava riittävät mahdollisuudet kävellä ja pyöräillä sekä huolehdittava siitä, että tätä mahdollisuutta myös käytetään. Usein henkilöauto valitaan kulkuvälineeksi tottumuksen vuoksi silloinkin, kun omin voimin liikkumiselle olisi hyvät edellytykset.



    Haastavinta on saada aikaan muutos. Omakohtainen kävelyn ja pyöräilyn lisääminen liikkumisessa merkitsee monien ihmisten kohdalla muutosta totuttuihin liikkumistapoihin, asenteisiin ja elämäntapoihin. Hyvän liikkumisympäristön lisäksi kannustimia jalan ja pyörällä liikkumiseen ovat liikunnan saaminen ja terveyden paraneminen, liikkumisen tarjoama virkistys, elämykset ja sosiaaliset suhteet sekä myös ympäristötietoisuus. Kun lihasvoimin liikkuminen on tullut tavaksi, sitä ei tarvitse erikseen valita tai erityisesti perustella.



    Kävely ja pyöräily sopivat lähes kaikille ihmisryhmille ja ikäryhmille sekä monenlaisiin arkielämän matkoihin. Tavoiteltujen kulkutapamuutosten toteutuminen edellyttää, että kävelyä ja pyöräilyä lisäävät etenkin ne aktiivi-ikäiset aikuiset, jotka tekevät nykyisin suurimman osan henkilöautomatkoista. Vanhemmat ikäryhmät tekevät jo nyt keskimääräistä useammin matkojaan kävellen. Haasteena on kuitenkin se, että tulevat ikääntyneet ovat nykyistä autoistuneempia ja tottuneempia käyttämään autoa lyhyilläkin matkoilla. Lapset ja nuoret kulkevat nykyisin noin puolet matkoistaan jalan tai pyörällä. On arvokas asia, että Suomessa suurin osa lapsista voi itse kävellä tai pyöräillä kouluun ja harrasteisiin sekä liikkua omatoimisesti lähiympäristössään. Kehityksen suunta on kuitenkin huolestuttava. Lasten kuljettaminen kouluun ja harrasteisiin lisääntyy, kasvava osa nuorisosta kulkee polkupyörän sijasta mopolla ja yhä useampi lapsi ja nuori liikkuu terveyden kannalta liian vähän. Jotta enemmistö lasten ja nuorten matkoista tehtäisiin jatkossakin jalan tai pyörällä, tarvitaan yhteistyötä ja asennemuokkausta mm. koulutoimen ja järjestösektorin kanssa.




      
  • Hieno tavoite. Siitä kuitenkin puuttuu toteutuksen keinot ja vastuut. Ainoa toteutuva asia taitaa olla se, että tilanteen kehittymistä tullaan seuraamaan eli saadaan jälleen avata uusi kustannuspaikka valtion hallintoa paisuttamaan. Siihen, miten ihmisten motivaatio pyöräilyä kohtaan saadaan kasvuun, ei ohjelmassa ole esitetty keinoja. Kansalaisile on luotavat mahdollisuudet kävellä ja pyöräillä, mutta motivaatiosta puhuttaessa nykytilanteessakin on varaa lisätä kävelyä ja pyöräilyä. Pyöräteiden rakentaminen on äärettömän kallis menetelmä ihmisten motivoimiseksi, koska väylät on jo nyt vajaakäytössä. Toki uusia ja entistä parempia väyliä tarvitaan, mutta niiden varaan motivaation kehitystä ei pidä laskea. Mutta miten ihmiset saadaan motivoitua korvaamaan auton käyttöä polkupyörällä?



      
  • Herbert:

    p128194:
    Kävinpä kokeeksi fillaroimassa ihan lihasvoimalla toimivalla munamankelilla. Lämpötila -20C oman mittarin mukaan, tuulta ei juuri lainkaan. Muuten tarkeni yllättävänkin hyvin mutta satula tuntuu ikävän kovalta ja kylmältä näillä keleillä. Loppumatkasta (2 x 6 km) alkoi varpaat olla jo aika jäässä. Uudehkot Jalaksen maiharit oli käytössä.


    -10 astetta, eikä minkäänlaisia ongelmia pukeutumisen suhteen. Vain vaihteet toimivat tahmeasti ja renkaatkin tuntuvat rullaavan heikosti verrattuna nollakeliin. Mutta nämä ovat kai huollon puutteesta johtuvia ongelmia.

    Sähköpyöräilyyn liittyen akun varauksen ongelma on kai pieni. Nappaa akun mukaan esim. työpaikalla, jolloin se säilyy lämpimässä.




    Miltähän osin sähköautojen akkukapasiteetti on parempi? Olisikohan niissä mitään ratkaisua että voisi akkuja kuljettaa yöksi tai työpäivän ajaksi lämpimään?



      
  • Herbert:


    -10 astetta, eikä minkäänlaisia ongelmia pukeutumisen suhteen. Vain vaihteet toimivat tahmeasti ja renkaatkin tuntuvat rullaavan heikosti verrattuna nollakeliin. Mutta nämä ovat kai huollon puutteesta johtuvia ongelmia.




    Vaaditaan talviöljyt niin kuin autoissakin. Tai rasvojahan pyörissä taidetaan käyttää.



    http://www.ocsoil.fi/?page=Mystik%20Lo%20Temp



    Yhdessä polkupyöristämme oli aikoinaan venäläinen "Sapkop" -takarumppu. Polkimet pyörivät tyhjää pakkasella. Arvelen, että rumpun sisällä olevat rullat olivat jähmettyneet kiinni rasvaan. Kun rumpun päälle kaatoi kuumaa vettä, polkimet alkoivat toimia, ja pyörällä pääsi ajamaan. Voimakkaat potkut polkimiin auttoivat myös joskus. Ehkä tärähdys sai rullat irtoamaan. Tekniset syyt ovat vain arvailuani.



    Aikoinaan tuli ajeltua koulumatkat kelissä kuin kelissä lämpömittaria katsomatta. Pakkasessa ja kovassa tuulessa loivaa ylämäkeä kotiin polkiessa oppi kyllä tietämään, mitä talvipyöräily on. Ei ollut vauhdissa kehumista. Vastakkaiseen suuntaan ajaessa onnistuin kerran ajamaan aivan järkyttävän kovaa vauhtia kiihdyttävän rekan imussa. Tie oli lievästi luminen, joten kitka oli pienimmillään. Rekka oli melkein jo täydessä maantienopeudessa ennen kuin aloin jäädä siitä jälkeen - ja samalla olinkin jo koulun kohdalla.



    Nykyisin ei talvella tule juuri pyöräiltyä, vaikka pyöriä onkin pihassa lähtövalmiina.



    Tässä on yksi allekirjoittaneen kesken jäänyt (muitahan minulla ei olekaan) projekti.



    http://ruostepois.blogspot.fi/



    Ehkä teen sen vielä valmiiksi. Puoliksi kasattu pyörä on lojunut sisällä talossa muutaman vuoden. Homma tökkäsi siihen, kun etupyörän pinnat tuntuivat olevan liian pitkät, vaikka ostin ne entisiä mallina käyttäen. En ole toistaiseksi keksinyt, missä tein virheen. En ole jaksanut toden teolla paneutua asiaan. Yksi projektin opetuksista oli se, että spraymaaleja ei kannata käyttää. Tulee kalliiksi. Mieluummin oikea maaliruisku.



      
  • SO2001:

    Vaaditaan talviöljyt niin kuin autoissakin. Tai rasvojahan pyörissä taidetaan käyttää.




    Pitkälle pääsee silläkin, että pitää liikkuvat osat puhtaana vedensekaisesta moskasta.



    Aikoinaan tuli ajeltua koulumatkat kelissä kuin kelissä lämpömittaria katsomatta.




    Moni on ennen ajanut pyörällä arkisia matkoja paljonkin, mutta ei enää. Toki ihan aiheellisia syitä voi luetella heti useita, mutta silti pitäisi saada pää käännettyä siihen asentoon, että miettisi, mitä kaikkea pyörällä voi tehdä sen sijaan, että mietitään, miksi pyörää ei voi käyttää. Tässäkään asiassa ei tarvitse tavoitella täydellisyyttä, eli että ajettaisiin vain pyörällä.



    Rekka oli melkein jo täydessä maantienopeudessa ennen kuin aloin jäädä siitä jälkeen - ja samalla olinkin jo koulun kohdalla.




    Ajan kultaamat muistot voivat muodostaa esteen pyöräilylle, kun odotukset jäävät liian kauas todellisuudesta.



      
  • Jorma L:


    Miltähän osin sähköautojen akkukapasiteetti on parempi? Olisikohan niissä mitään ratkaisua että voisi akkuja kuljettaa yöksi tai työpäivän ajaksi lämpimään?




    Oletan, että akku on helposti irrotettavissa latausta varten. Kun lähtee matkaan lämpimällä akulla, tulos on luultavasti parempi kuin päivän pakkasessa seisseellä akulla.

      
  • Ainakaan Kyllönen ei ole sisäistänyt häntä velvoittavaa ohjelmaa jalankulun ja pyöräilyn edistämisestä, kun ideoi keinoja suojatiekulttuurin parantamiseen:



    http://yle.fi/uutiset/ministeri_suojateita_ehka_liikaa/7056580

      
  • Onko palstalaisilla ajatuksia siitä, miten pyöräilyn määrää saataisiin tässä taloudellisessa tilanteessa lisättyä? Vai pitääkö tyytyä siihen, että mitään ei asialle ole tehtävissä, eikä mikään ongelma myöskään ratkea? Vain fossiilisilla polttoaineilla ajetut kilometrit jatkavat kasvuaan ja armeijan cooperintestitulokset laskuaan.



      
  • Onko kukaan miettinyt, mistä saadaan hoitopaikat lisääntyville talvipyöräilyonnettomuuksissa loukkaantuneille jos talvipyöräily nyt jostain syystä sattuisi oleellisesti lisääntymään ja korvaamaan autolla liikkumista, joka jonkun tutkimuksen mukaan oli kuusi kertaa turvallisempaa kuin pyöräily? Ja kuka korvaa lisääntyvät ansionmenetykset? Jos pelkästään jalkapelillä kaatuminen kustantaa keskimäärin 6000 euroa niin paljonkohan hintaa tulee pyörän selästä kaatumiselle?

      
  • slowgear:

    Onko kukaan miettinyt, mistä saadaan hoitopaikat lisääntyville talvipyöräilyonnettomuuksissa loukkaantuneille jos talvipyöräily nyt jostain syystä sattuisi oleellisesti lisääntymään ja korvaamaan autolla liikkumista, joka jonkun tutkimuksen mukaan oli kuusi kertaa turvallisempaa kuin pyöräily? Ja kuka korvaa lisääntyvät ansionmenetykset? Jos pelkästään jalkapelillä kaatuminen kustantaa keskimäärin 6000 euroa niin paljonkohan hintaa tulee pyörän selästä kaatumiselle?




    Aika monta kertaa olen kaatunut jaloiltani ja pyörän selästä. Kerran yli ajaneen autoilijan vakuutukseen tuli muutaman satasen edestä korvattavaa, mutta muutoin ei ole laastaria kalliimpaa tarvinnut investoida. Joskus pitää saada kunnolla osumaa kaatuessaan, jotta pääsee tuohon keskiarvoon.

      
  • TeeCee:


    Kokemusteni mukaan pyöräily ei ole hyväksi terveydelle. Se kohentaa kuntoa, mutta terveys on siinä isommassa vaarassa kuin autolla ajaessa. Autoilijat kyllä katselevat kiitettävästi ympärilleen, mutta useimmat näyttävät rekisteröivän vain sellaisia asioita joita heidän itsensä pitää pelätä, eli muita autoja. Esimerkiksi suojatien yli oikealle kääntyvistä moni ei katso oikealle ollenkaan, koska eihän sieltä voi tulla autoa.




    Suomalaisen metsäläiskansan seassa jalan tai pyörällä liikkuessa kannattaa olettaa jokaisen autoilijan yrittävän ajaa päällesi. Muutoin tekee varmasti kipeää enemmin tai myöhemmin.

      
  • p128194:

    Kävinpä kokeeksi fillaroimassa ihan lihasvoimalla toimivalla munamankelilla. Lämpötila -20C oman mittarin mukaan, tuulta ei juuri lainkaan. Muuten tarkeni yllättävänkin hyvin mutta satula tuntuu ikävän kovalta ja kylmältä näillä keleillä. Loppumatkasta (2 x 6 km) alkoi varpaat olla jo aika jäässä. Uudehkot Jalaksen maiharit oli käytössä.

    Yläkroppa tarkeni vähän liiankin hyvin ylämäkiin puuskuttaessa ja alamäessä 35 km/h tuntui siltä kuin ei olisi takkia ollenkaan. Kerrospukeutumista harrastin kyllä, mutta 3 paitaa toppatakin alla oli sittenkin ehkä vähän liikaa. Jokin tuulenpitävä mutta hengittävä ulkoilutakki olisi tarpeen, mutta niiden hinnat eivät ole koskaan oikein olleet kohdallaan.




    Kunnolliset varusteet ovat mielestäni yksi tekijä, joka voisi lisätä pyöräilyn houkuttelevuutta. Niistä toki joutuu maksamaan hieman, mutta pikkuraha tuo on autoilun kuluihin verrattuna. Kenkien päälle viiman ja veden pitävät suojat, päälle edestä viiman ja veden pitävät sekä takaa hengittävät istuvat pyöräilyvaatteet. Pyöräilyhousujen pehmuste eristää kylmältä, pehmentää ja estää hiertymien syntymistä. Itse en ollut uskoa, kuinka ohuilla ja keveillä vaatteilla pärjää kovassakin pakkasessa, kunhan ne ovat vain pyöräilyyn sopivat.

      
  • Firmassa kulkee opetuksena tarina, jonka tiedän olevan tosi. Käytössä on ns. turvallisuushavainto -tietokanta. Sinne voi laittaa kommentteja havaituista puutteista ja kertoa läheltä piti tapauksista. Yksi henkilö kirjasi talvisen pyöräilymatkansa kantaan. Datat kirjautuvat omalla nimellä eli kyse ei ole mistään kuvitelluista tarinoista.

    Henkilö pyöräilee normaalisti läpi vuoden töihin. Hän kirjoitti, että "aamulla satoi lunta, Helsingin pyöräteitä ei ollut vielä aurattu, lunta oli reilut 10cm. Lähdin pyörällä töihin. Kaaduin kahdesti, mutta jatkoin matkaa. Kaaduin alikulkutunnelin mäessä kolmannen kerran, käsi murtui."



    Tätä on kommentoitu, että kahden kaatumisen jälkeen olisi varmaan kannattanut taluttaa pyörää loppumatka.

      
  • slowgear:

    Onko kukaan miettinyt, mistä saadaan hoitopaikat lisääntyville talvipyöräilyonnettomuuksissa loukkaantuneille jos talvipyöräily nyt jostain syystä sattuisi oleellisesti lisääntymään ja korvaamaan autolla liikkumista, joka jonkun tutkimuksen mukaan oli kuusi kertaa turvallisempaa kuin pyöräily?




    Minusta pyöräilijöille sattuneiden onnettomuuksien hallinta on pikku juttu siihen verrattuna, että saataisiin porukka ensin pyöräilemään, edes kesällä. Tehtävää ei yhtään helpota se, että maalataan niitä kauhuskenaarioita, mitä pyöräilyyn liittyen osataan kuvitella.



    Onko sinulle pyörän käytön este turvallisuus? Jos ei ole, miksi se olisi muille tai ylipäätään ongelma?



    Kun pyöräilyä lisäämällä on mahdollista vähentää etenkin kaupunkiseuduilla autolla tehtävien matkojen ja käytettyjen fossiilisten polttoaineiden määrää, mutta parantaa liikkumistavan valinneen fyysistä ja psyykkistä kuntoa, tarvitaan minusta aika vahvat näytöt siitä, miksi noihin tavoitteisiin ei pidä pyrkiä. Kuten SO:lle totesin, minusta pitäisi keskittyä pyöräilyn lisäämisen keinojen pohtimiseen ja toteuttamiseen sen sijaan, että etsitään mahdollisia pyöräilyn haittavaikutuksia. Tietysti jos kokee uhkaksi ravistella omia tottumuksiaan, silloin on mukavampi istahtaa aamulla laiskasti haukotellen autoon kuten ennenkin.



    NHB:n mainitseman varusteasian allekirjoitan. Mitään erityistä hifistelyä ei tarvita, jotta homma on miellyttävää. Tärkeintä on, että pukeutumisen periaate on oikea. Tässä suhteessa medialla ja kauppiailla olisi ehkä tehtävää tietoisuuden lisäämisen suhteen.



    Liikennejärjestelyissäkin olisi hiomista. Esim. liikennevalojen ohjaus huomioi paremmin autot kuin kevyenliikenteen. Samoin keskustassa pyöräteiden kohdalla sivuteillä saisi olla pääsääntöisesti sivuteillä kolmio, jotta pyöräilyn sujuvuus paranisi. Muutenkin asetelma yksityisautoilun vähentämisen tavoitteita ajatellen on nurinkurinen, kun autotiet on lähes joka paikassa, mutta pyörätieverkosto ja bussireitit muodostavat vain runkoverkoston. Tietenkään rahaa ei ole siihen, että isot rakennushankkeet käynnistettäisiin autoteiden kaventamiseksi, mutta perusparannusten ja uusien hankkeiden yhteydessä asiaan on mahdollisuus vaikuttaa.



    Pyörävarkaiden kohteluakin voisi kehittää pyöräilyä suosivaan suuntaan. Ensimmäinen googlella löytynyt tieto kertoi vuosittain 10000 vakuutusyhtiölle ilmoitetusta varkaudesta. Arvion mukaan varkauksien määrä on paljon isompi, koska vain osa ilmoitetaan vakuutusyhtiölle. Nykyinen päänsilittely on harmillista verrattuna esim. ok-rakentajaan, joka jättäessään ilmoittamatta verottajalle käyttämiensä urakoitsijoiden tiedot, voi jatkossa saada jopa 15000 euron sakot. Toisaalta kun promillerajan alennustakin on perusteltu sillä, että sillä halutaan antaa viesti pyrkimyksestä liikenteen täysraittiuteen, voisi ihan oikeille varkaillekin antaa jotain viestiä.

      
  • Jorma L:


    Henkilö pyöräilee normaalisti läpi vuoden töihin. Hän kirjoitti, että "aamulla satoi lunta, Helsingin pyöräteitä ei ollut vielä aurattu, lunta oli reilut 10cm. Lähdin pyörällä töihin. Kaaduin kahdesti, mutta jatkoin matkaa. Kaaduin alikulkutunnelin mäessä kolmannen kerran, käsi murtui."

    Tätä on kommentoitu, että kahden kaatumisen jälkeen olisi varmaan kannattanut taluttaa pyörää loppumatka.




    Kertooko tarina sitä, oliko kalusto talvipyöräilyyn soveltuvaa?

      
  • Herbert:

    Jorma L:

    Henkilö pyöräilee normaalisti läpi vuoden töihin. Hän kirjoitti, että "aamulla satoi lunta, Helsingin pyöräteitä ei ollut vielä aurattu, lunta oli reilut 10cm. Lähdin pyörällä töihin. Kaaduin kahdesti, mutta jatkoin matkaa. Kaaduin alikulkutunnelin mäessä kolmannen kerran, käsi murtui."

    Tätä on kommentoitu, että kahden kaatumisen jälkeen olisi varmaan kannattanut taluttaa pyörää loppumatka.


    Kertooko tarina sitä, oliko kalusto talvipyöräilyyn soveltuvaa?




    Ei ole tästä tietoa, mutta ei edes Helsingissä voi mitenkään talven läpi ajaa ilman nastarenkaita. Nuo alikulkutunnelit on hankalia, jyrkkä mäki ja tiukka kurvi. Eräs kollega sai kesällä tikkejä ja soraa ihon alle kun asfaltilla oli vastaavassa paikkaa hiekkaa.

      
  • Ilman nastarenkaita ei ole järkevää ajaa, mutta kyllä kesärenkaita aika paljon pyörissä näkyy olevan. Jos kolme kertaa matkalla kaatuu, vahvasti epäilen kaverin ajaneen ilman nastoja.



    Tällä hetkellä täällä kelit on tosiaan sellaiset, että hiekoitussepeli lisää liukkautta, kun sitä on paljaalla asfaltilla. Kaatumisen aiheuttaa kuitenkin väärä tilannenopeus, ei alta rullaava sepeli. Asia korostuu alikulkutunneleissa, kun näkyvyys on heikko.



    Hiekkaa ei enää taideta käyttää juuri sen liukkauden takia.

      
  • Herbert:

    Ilman nastarenkaita ei ole järkevää ajaa, mutta kyllä kesärenkaita aika paljon pyörissä näkyy olevan. Jos kolme kertaa matkalla kaatuu, vahvasti epäilen kaverin ajaneen ilman nastoja.

    Tällä hetkellä täällä kelit on tosiaan sellaiset, että hiekoitussepeli lisää liukkautta, kun sitä on paljaalla asfaltilla. Kaatumisen aiheuttaa kuitenkin väärä tilannenopeus, ei alta rullaava sepeli. Asia korostuu alikulkutunneleissa, kun näkyvyys on heikko.

    Hiekkaa ei enää taideta käyttää juuri sen liukkauden takia.




    Olet ihan oikeassa tuon nopeuden suhteen. Jotkut ajaa lujaa, kolmenkympin keskinopeuksiin tarvii ajaa välillä melkein neljääkymppiä. Tässä saattoi käydä niin, että rengas "tukkeutui" lumen vuoksi. Se oli niitä aamuja kun kaikilla on ongelmia.



      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Uusimmat keskustelut