@Herbert kirjoitti:
Liikenteessä täytyy pitää huoli siitä, että itse noudattaa sääntöjä. Sen lisäksi täytyy koittaa ennakoida niitä, jotka ei noudata. Joko vahingossa tai tahallaan ja kulkutapamuodosta riippumatta. Mielestäni kyse on siis ihmisestä ja sehän ei ole millään tavalla ajoneuvosidonnainen juttu. Vai meinaatko HybriRules, että minun polkupyöräni edellyttää liikenteessä muilta erilaista asennoitumista käytökseen kuin autoni?
En voi tietää, miten Herbertiin tulisi suhtautua liikenteessä olipa kyseessä kaksi- tai nelipyörä. Lähtökohtaisesti pyöräilijät kirjoituksissaan kokevat itsensä uhreina tai ainakin uhattuina. Pitää ajaa sormi liipasimella. Oikeuslaitoksen syyttömäksi todennut rekkakuski pääsee kuin koira veräjästä, vaikka pyöräiliä menehtyi. Olisi pitänyt rekkakuskia jotenkin rangaista. Jne....
Mutta sitä vain sanoin, että pyöräilijää on syytä varoa liikenteessä, monesta syystä.
Pitää muistaa liikenteessä, että monta vaaraa ompi eessä. Riippumatta kulkutavasta. Autoilijaa tarvitsee varoa myös, mutta ei niin paljoa kuin pyöräilijää. Autoilija kun on autonsa kuorien suojassa kuin kilpikonna ikään.
Onkohan se IS:n julkaiseman videon touhukas pyöräilijä sama hemmo kuin se, joka pysäytti Mannerheimintien liikenteen taannoin? Varmuuden vuoksi kannattanee varoa kaikkia pyöräilijöitä?
@HybridRules kirjoitti:
Pitää ajaa sormi liipasimella.
Näin minä ainakin ajan taajamassa jatkuvasti niin polkupyörällä kuin moottoripyörällä.
En osta pyörää, jossa kaksi sormea liipaisimella ei riitä tehojarrutukseen. Tällä valmistautumisella saa metrejä pois jarrutusmatkasta. Jatkuva tietoisuus taustasta on toki paljon helpompi säilyttää moottoripyörällä kunnollisten peilien turvin.
Peräkärry testattu. Eilen tuli kaupasta 35 kilon eli perheen viikon ruokaostokset kotiin. Matkaa n. 15 km. Ei pienintäkään ongelmaa, ellei sellaiseksi lasketa pitkänmallisen lohen pakkaamista (ei mahtunut suljettavaan pyörälaukkuun). Helposti se meni kuitenkin laukkujen päälle poikittain ja kiinnitys siihen kuminauhalla. Yllättävän kevyesti kulkee tuollainenkin (ostokset 35 kg + kärry ehkä vajaat 10 kg) lasti.
Upeasta kelistä huolimatta marketin pihalla oli ehkä pari sataa autoa ja n. 10 polkupyörää, joista kaksi sähköavusteisia mummopyöriä. Noista toisen omistajan näin, arviolta 80 vuotias rouva ja pyörän korit täynnä tavaraa. Siitä mallia ilmastolakkoilijoille. Ei maailma pelastu huutamalla.
Maailman pelastaminen huutamalla ja purjeveneen vaihtomiehistöjä ympäri maailmaa lennättämällä on vain perinteistä "noiden muiden itseä huonompien ihmisten" eheyttämistä. Kysehän on energian kuluttamisesta energian kulutusta vastaan. Se on muita ylempinä älykköinä itseään pitävien taistelua rauhasta periaatteella älkää tehkö kuten minä teen vaan kuten minä sanon. Linkola oli sentään rehellinen.
Minun pyöräilyäni ei voi katsoa ilmastoteoksi, kun harrastuksen vuoksi roudaan autolla maastopyörää kansallispuistosta toiseen.
Pyöräily harrastuksena ei sinänsä ole ilmastoteko, mutta siinä onkin kyse tavasta viettää vapaa-aikaa tai lomaa. Silloin maastopyöräily kansallispuistoissa ei välttämättä ole ollenkaan huono tapa. Itse matkustan nykyään Lappiin pääsääntöisesti autojunalla, missä on mielestäni kaksi hyvää asiaa: Ensinnäkin kyseinen matkustusmuoto lienee ympäristön kannalta vähiten haitallinen, toisekseen rahat jää kotimaahan.
Läheiseen kansallispuistoon on sen verran matkaan, että sinne ajan maantielenkkejä, mutta itse puistossa kuljeskelu jää vähiin. Onneksi tavanomaista kansallispuistoakin parempia maastopyöräilymaastoja löytyy, kun polkee 500 m kotiovelta. Toki tulentekopaikkoja ei ole kuin yksi, mutta hiukan eri asenteella silloin liikkeelle lähdetäänkin ja otetaan irti se hyöty, kun kansallispuiston säännöt ei toimintaa rajoita.
Ei ollut tarkoitus paheksua kenenkään harrastutapaa. Mutta energiaa säästyy tietenkin vain silloin kun polkupyörää käytetään liikkumiseen jonkun dinoöljyllä käyvän sijasta, eikä minun tavoin raahata pyörää auton perässä maisemasta toiseen
Näinhan se on. Sinun tapauksessa kyse on harrastuksesta tai lomanviettotavasta ja ilmastovaikutuksia arvioitaessa sitä pitää verrata vaihtoehtoiseen harrastukseen tai lomanviettotapaan. En tiedä, mikä olisi jokin keskimääräinen taso, mutta automatkasi pituudesta riippuen enemmänkin kuormittavia vaihtoehtoja on kovin helppo keksiä.
"Auton takaa meneminen on myös turvallisempaa kuin auton edestä meneminen" (Ismo56).
Näin, jos autoja olisi vain yksi. Mutta kun niitä on 3 miljoonaa.
Asun pienellä maaseutupaikkakunnalla. Ruuhka-aikaan sen muutamissa risteyksissä on kerrallaan vain muutama auto, mutta yhdenkin auton turha pysäyttäminen syö pyöräilyn ympäristöystävällisyyttä. Jos yksi pyöräilijä todella voisi pysäyttää 3 miljoonaa autoa, pitäisi polkupyöräily kertakaikkiaan kriminalisoida. Myynti, hallussapito ja käyttö kiellettävä. Hmmm... mahtavatkohan Suomen kaikki pyöräilijät yhdessä pysäyttää auton kolme miljoonaa kertaa joka päivä ? Turvallisuus / turvattomuus on sitten vielä asia erikseen.
Autoilu ei ole vain se saastuttavampi vaihtoehto liikkua paikasta toiseen. Se on monesti se ainoa. Jos perheessä on kaksi aikuista ja esimerkiksi kolme lasta, on henkilöauto käytännössä ainoa vaihtoehto välttämättömien kuljetusten hoitamiseksi. Sitten, kun näillä lapsilla on kullakin omat perheensä, tarvitaan autoja vähintään neljä. Esimerkkiperheen 'vanhuksienkaan' asiointi-autoilu ei vähene iän myötä, koska polkupyöräilystä ei tule heille todellista vaihtoehtoa.
Todellisia autoilun vaihtoehtoja on niillä paikkakunnilla, joilla on toimiva julkinen liikenne. Niillä paikkakunnilla, joilla sellaista ei ole, polkupyöräilyn suosiminen hidastaa sen kehittämistäkin.
"Auton takaa meneminen on myös turvallisempaa kuin auton edestä meneminen" (Ismo56).
Näin, jos autoja olisi vain yksi. Mutta kun niitä on 3 miljoonaa.
Asun pienellä maaseutupaikkakunnalla. Ruuhka-aikaan sen muutamissa risteyksissä on kerrallaan vain muutama auto, mutta yhdenkin auton turha pysäyttäminen syö pyöräilyn ympäristöystävällisyyttä. Jos yksi pyöräilijä todella voisi pysäyttää 3 miljoonaa autoa, pitäisi polkupyöräily kertakaikkiaan kriminalisoida. Myynti, hallussapito ja käyttö kiellettävä. Hmmm... mahtavatkohan Suomen kaikki pyöräilijät yhdessä pysäyttää auton kolme miljoonaa kertaa joka päivä ? Turvallisuus / turvattomuus on sitten vielä asia erikseen.
Autoilu ei ole vain se saastuttavampi vaihtoehto liikkua paikasta toiseen. Se on monesti se ainoa. Jos perheessä on kaksi aikuista ja esimerkiksi kolme lasta, on henkilöauto käytännössä ainoa vaihtoehto välttämättömien kuljetusten hoitamiseksi. Sitten, kun näillä lapsilla on kullakin omat perheensä, tarvitaan autoja vähintään neljä. Esimerkkiperheen 'vanhuksienkaan' asiointi-autoilu ei vähene iän myötä, koska polkupyöräilystä ei tule heille todellista vaihtoehtoa.
Todellisia autoilun vaihtoehtoja on niillä paikkakunnilla, joilla on toimiva julkinen liikenne. Niillä paikkakunnilla, joilla sellaista ei ole, polkupyöräilyn suosiminen hidastaa sen kehittämistäkin.
Minä olen asunut pienellä paikkakunnalla, kunnes lähdin opiskelemaan. Kun ei vielä ollut omaa autoa, polkupyörä tai linja-auto oli ennen mopo-ikää pakollinen kulkuväline. Linja-auto tosin liikkui vain arkipäivisin ja työmatkaliikenteen aikataulujen mukaan kaksi vuoroa tunnissa. Polkupyörä tarjosi joustavat kulkuajat joskin kylmät talviaikana.
Nykyään suurin osa täysi-ikäisistä pyöräilijöistä ovat huvikseen pyöräileviä. Ja vanhemmat kuskaavat lapsiansa sinne sun tänne autoilla, ei tarvitse piltin pyörän kanssa kärvistellä.
Työmatkapyöräilyäkin tehdään huvin ja harrastuksen vuoksi. Huonolla kelillä tai jos jotain täytyy kuskata, mennään autolla. Ei linja-autolla, koska se on työläämpää, vuoroja ei ole ja se on kalliimpaa kuin oman auton käyttö, kun oma auto kuitenkin on pihassa.
Pyöräilylle pitäisi tehdä omat kulkuväylät ja jos sellaista ei ole, pyöräily pitäisi tehdä muulle liikenteelle alisteiseksi eli jalankulkijoiden ja autojen pitäisi saada etusija. Pyöräilyreittejä pitäisi lisätä mahdollisimman paljon, mutta jos sellaisia ei ole niin silloin pyöräilijän pitäisi väistää muita liikkujia. Pyöräily autojen seassa on pyöräilijälle itselleen vaarallista ja pyöräilijät jalankulkijoiden seassa ovat epämukavuustekijä ja jopa vaara jalankulkijoille.
Helsinki on oma lukunsa. Baanan ja sen tyyppisten väylien kautta pyöräily on ok, mutta kaupungilla pyöräily pitäisi kokonaan kieltää. Hesassa on niin viimeisen päälle hyvä julkinen liikenne, että kenenkään ei ole tarvis polkupyörällä liikkua, vaan pyöräilijä menee siellä huvikseen ja oman terveytensä ja jopa henkensä uhalla. Pitäisi olla pyöräilypassi, joka myönnettäisiin henkilöille, jonka varallisuus ei riitä julkisen liikenteen käyttöön ja hän voisi matkustaa julkisilla ilmaiseksi tai vaikka tulotason mukaan porrastetun tuen avulla ja erittäin painavin perusteella hänelle voitaisiin myöntää lupa pyöräilyyn myös pyöräilyväylien ulkopuolella.
Helsingissä voisi myös autoliikennettä rajoittaa voimakkaasti ja pyrkiä siihen, että auto jätetään kaupungin ulkopuolella ja jatketaan metrolla tai bussilla.
Jos jotain on ihan pakko kieltää, niin minä kieltäisin markkinamanipulaation jotain liikennemuotoa rahallisesti subventoimalla. En siis tarkoita tällä väylien rakentamista, vaan yhteiskunnan rahan maksamista tukiaisina liikennettä operoiville.
Sellaisen joukkoliikenteen tukeminen, joka ei toimi asiakkaiden maksamana kaupallisin ehdoin lisää väistämättä tarpeettoman pienillä kuormilla ajettavien vuorojen määrää. Jos henkilöauton keskimääräisestä noin 30% kuormitusasteesta (1.5 henkilöä viidestä sallitusta) on valituksen aihe, silloin kaikki alle 15 matkustajan kanssa 50 henkilön bussilla ajettavat vuorot ovat vielä sitäkin suuremman paheksunnan kohteena.
@740 GLE kirjoitti:
Jos jotain on ihan pakko kieltää, niin minä kieltäisin markkinamanipulaation jotain liikennemuotoa rahallisesti subventoimalla. En siis tarkoita tällä väylien rakentamista, vaan yhteiskunnan rahan maksamista tukiaisina liikennettä operoiville.
Eipä tulisi Suomeen montaa sähköautoa ilman "markkinamanipulaatiota".
@740 GLE kirjoitti:
Jos jotain on ihan pakko kieltää, niin minä kieltäisin markkinamanipulaation jotain liikennemuotoa rahallisesti subventoimalla. En siis tarkoita tällä väylien rakentamista, vaan yhteiskunnan rahan maksamista tukiaisina liikennettä operoiville.
Sellaisen joukkoliikenteen tukeminen, joka ei toimi asiakkaiden maksamana kaupallisin ehdoin lisää väistämättä tarpeettoman pienillä kuormilla ajettavien vuorojen määrää. Jos henkilöauton keskimääräisestä noin 30% kuormitusasteesta (1.5 henkilöä viidestä sallitusta) on valituksen aihe, silloin kaikki alle 15 matkustajan kanssa 50 henkilön bussilla ajettavat vuorot ovat vielä sitäkin suuremman paheksunnan kohteena.
Mistä sinulle pätkähti päähän edellä oleva miete joukkoliikenteen vastustamiseen?
Järjestäytyneessä yhteiskunnassa ylläpidetään ns. infrastruktuuria valtion/kunnan keräämillä verorahoilla. Minun mielestäni kansalaisten liikkumisen tukeminen on osa toimivaa infrastuktuuria ja tasa-arvon kannalta kaikkien liikkumista pitää tukea. Jotkut tarvitsevat tieyhteyksiä autoilua varten, toiset raideliikennettä, vesiliikennettä ja vesiesteiden ylittämiseksi siltoja tai yhteysaluksia jne.
Minusta julkista liikennettä täytyy tukea sen verran, mitä minkäkin kunnan/kaupungin ja kylän väestöpohja tarvitsee minimissään. Valtiohan tukee jopa lentoliikennettä maksamalla reittimaksuja tyhjista penkeistä. Kun ei matkustajia riitä "pitämään päällään" joukkoliikennefirmoja, niin yhteydet kuitenkin halutaan pitää olemassa ja niitä tuetaan. Autoilijallekin olisi tukalaa, jos pitäisi itse rakentaa tiet ennen kuin pääsee ajelemaan. Se että liikenteeseen liittyvillä veroilla kerätään enemmän rahaa kuin mitä palautuu tiestön ylläpitämiseen ja rakenteeseen on pelkästään verotuspolitiikkaa. Miksi liikenteestä kerättävien rahojen pitäisi palautua kokonaan takaisin liikenteelle? Enhän minäkään saa palkasta pidätettyä veroa takaisin itselleni.
Vaikka periaatteessa olen sitä mieltä myös, että yritystukia ei pitäisi maksaa ollenkaan. Joukkoliikenteen hoitaminen kuntien tekemänä olisi muuten hyvä ratkaisu, mutta kuntien touhut tuppaavat olemaan tehottomia ja siksi kai yhteiseksi hyväksi olleita toimintoja on haluttu yhtiöittää.
Asun pienellä maaseutupaikkakunnalla. Ruuhka-aikaan sen muutamissa risteyksissä on kerrallaan vain muutama auto, mutta yhdenkin auton turha pysäyttäminen syö pyöräilyn ympäristöystävällisyyttä.
Tarkoitat varmaan autoilun ympäristöystävällisyyttä. Ei autoilun päästöt pyöräilijöiden synniksi muutu, jos noudattaa sääntöjä. Kokeile pyöräilyä, niin saat uuden näkökulman asiaan.
Autoilu ei ole vain se saastuttavampi vaihtoehto liikkua paikasta toiseen. Se on monesti se ainoa. Jos perheessä on kaksi aikuista ja esimerkiksi kolme lasta...
Aina ei tuokaan perhe liiku yhdessä, vaan vanhemmat kulkee joskus omia teitä. Milloin kulkutapavalinta on perusteltu, milloin tottumuksen ohjaama. Lisäksi paljon on myös sinkkuja tai muita, joilla olisi mahdollisuus kulkea esim. työmatkat pyörällä. Kyse ei siis ole siitä, että voisi luopua autosta. Kyse on siitä, että voi kulkea nykyistä enemmän pyörällä auton sijaan. Jos kuljet töihin kerran viikossa pyörällä, vähenee ajosi tuolta osin 20%. Millään suojatiekäytöksellä ei tällaista potentiaalia ole.
Todellisia autoilun vaihtoehtoja on niillä paikkakunnilla, joilla on toimiva julkinen liikenne. Niillä paikkakunnilla, joilla sellaista ei ole, polkupyöräilyn suosiminen hidastaa sen kehittämistäkin.
Asun paikkakunnalla, jossa ei julkista ole. Pitäisikö luopua pyöräilystä, että julkiset kehittyisivät paremmiksi? Veikkaan menetelmää tehottomaksi.
Kyllä täällä voi pyöräillä ja moni pyöräileekin. Lyhyt matka kaikkialle toisin kuin esim. pääkaupunkiseudulla.
@Ismo56 kirjoitti:
Ruuhka-aikaan sen muutamissa risteyksissä on kerrallaan vain muutama auto, mutta yhdenkin auton turha pysäyttäminen syö pyöräilyn ympäristöystävällisyyttä.
Täysin sama näkökulma täälläkin. Jos vain ehdin, jään puhtaasti itsekkäistä syistä pyörineni sen verran kauas risteyksestä, että auto ehtii mennä ensin. Minun ylitykseni on nimittäin helpompi, jos ehdin pakottaa autoilijan ajamaan ensin eikä tarvitse arpoa noudattaako tämä väistämisvelvollinen autoilja väistämisvelvollisuuttaan vai ei. Vähemmän savua tulee lisäbonuksena.
Joku voisi nähdä tämän kohteliaisuutena, mutta koska minulla ei ole tarvetta sädekehäni kiillottamiseen, myönnän suosiolla, että oma todellinen motiivini väistämiseen on kyllä itsekäs.
Pitää silti muistaa, että aitoa oikeaa kohteliaisuutta ja aitoa itsekkyyttä voi ainoastaan tarjota muille vapaaehtoisesti, mutta sitä ei voi vaikkapa autolla väistämisvelvollisena ajaessaan vaatia muilta millään itse keksityillä ja laista poikkeavilla joustavuus- (= minä ensin) tai kulutusoptimointiperusteilla (=auto pitää osata ajaa NEDC normilukemille lakia noudattaenkin).
@740 GLE kirjoitti:
Jos jotain on ihan pakko kieltää, niin minä kieltäisin markkinamanipulaation jotain liikennemuotoa rahallisesti subventoimalla. En siis tarkoita tällä väylien rakentamista, vaan yhteiskunnan rahan maksamista tukiaisina liikennettä operoiville.
Mistä sinulle pätkähti päähän edellä oleva miete joukkoliikenteen vastustamiseen?
Mistä sinulle pälkähti päähän, että vastustan joukkoliikennettä? Minä käytän joukkoliikennettä erittäin mielelläni silloin kun sellaista on saatavilla.
Minä olen sen verran luontoihminen, että näen kulutuksen verottamisen perustelluksi. Sinä voit maalata bussin pakoputkesta tulevasta savusta kauniita kukkasia. Minä en siihen kykene, vaan minun maailmassani kulutettu energia ja etenkin kulutettu dinoenergia ratkaisee. Siksi on kohtuullista, että jokainen matkustaja maksakoon kuluttamansa energiamäärän mukaisesti. Pyöräilijä maksaa vain salaattinsa ja pihvinsä itse, junan matkustaja muutaman kWh:n edestä, bussin matkustaja keskimäärin 25 kWh verran kuten mopoilijakin ja autolla kulkevat maksavat tietenkin valitsemansa auton kulutuksen mukaisesti.
Järjestäytyneessä yhteiskunnassa ylläpidetään ns. infrastruktuuria valtion/kunnan keräämillä verorahoilla.
Tiedän. Juuri tästä syystä mainitsin asian jo siteeraamassasi kommentissanikin.
Minä puhun siitä, että yhteiskunnan varoin tuetaan energian kulutusta. Kun asiakas maksaa yhden litran dieseliä, kunnan piikkiin poltetaan toinen litra sitä matkustajaa varten, joka ei edes halunnut tulla kyytiin. Hupiajo tyhjällä bussilla on litramäärien suhteessa yhtä haitallista kuin hupiajo henkilöautolla tai moottoripyörällä.
Jotkut tarvitsevat tieyhteyksiä autoilua varten, toiset raideliikennettä, vesiliikennettä ja vesiesteiden ylittämiseksi siltoja tai yhteysaluksia jne.
Voisitko viimein lukea postin, johon vastasit?
Valtiohan tukee jopa lentoliikennettä maksamalla reittimaksuja tyhjista penkeistä.
Kiitos, kun lisäsit bussidieselin lisäksi vielä haitallisesti subventoitavan tarpeettoman kerosiinin kulutuksen. Unohdin mainita tästä. Ei tulisi mielen viereenkään yrittää lentää Helsingin ja Turun, Tampereen, Jyväskylän tai Joensuun välillä, kun autolla pääsee nopeammin. Oikea julkinen ratkaisu noilla etapeilla olisi juna.
Kun ei matkustajia riitä "pitämään päällään" joukkoliikennefirmoja, niin yhteydet kuitenkin halutaan pitää olemassa ja niitä tuetaan.
BINGO! Osuit viimein ongelman ytimeen. Joukkoliikenne toimii mainiosti siellä missä on joukkoja. Miellä ajatetaan yhteiskunnan piikkiin tyhjiä busseja siellä missä olisi järkevämpää liikkua muilla keinoin. Tämän toiminnan peruste ei ole päästöissä vaan jossain aivan muualla.
Jos paheksuu yksityisautoilua päästöjen vuoksi, silloin kaikki vastaavalla kulutuksella matkustajaa kohden liikkuvat bussireitit ovat luonnon kannalta täsmälleen yhtä paha asia. Jos autoilua pitää vähentää päästöjen vuoksi, samalla perusteella pitää vähentää myös auton tavoin kuluttavia bussireittejä.
Autoilijallekin olisi tukalaa, jos pitäisi itse rakentaa tiet ennen kuin pääsee ajelemaan.
Toistan siinä toivossa, että lopulta lukisit tekstin jota kommentoit:
@740 GLE kirjoitti:
En siis tarkoita tällä väylien rakentamista, vaan yhteiskunnan rahan maksamista tukiaisina liikennettä operoiville.
Toivottavasti tämä tuli nyt selväksi?
@HybridRules kirjoitti:
Se että liikenteeseen liittyvillä veroilla kerätään enemmän rahaa kuin mitä palautuu tiestön ylläpitämiseen ja rakenteeseen on pelkästään verotuspolitiikkaa. Miksi liikenteestä kerättävien rahojen pitäisi palautua kokonaan takaisin liikenteelle? Enhän minäkään saa palkasta pidätettyä veroa takaisin itselleni.
Vastaat ohi minun postaukseni, jonka periaate oli että kaikki moottorissa poltettu dinoöljy on pahasta, joten olisi kohtuullista verottaa sitä kaikkea tasapuolisesti matkustajakilometrille kulutetun määrän suhteessa. Se ohjaa aivan luonnostaan jokaisen käyttämään itselleen sopivinta kulkutapaa. Joukkoliikennettä siellä missä on joukkoja ja muualla jotain muuta. En muistaakseni kommentoinut sitä, mihin haittaveron tuotto tulisi käyttää, mutta anna toki linkki, jos unohdin?
Minun autoni jää saman tien parkkiin pelkkiä viikonloppureissuja varten, jos meille rakennetaan metro jolla voin kulkea töissä. Olen niin varma asiasta myös vaimoni osalta, että tuossa tilanteessa varmaan myisimme yhden auton pois. Mutta sen metron maksajia ei todennököisesti löydy meidän kylältä, joten näissä realiteeteissa energiataloudellisesti järkevää vaihtoehtoa pitää etsiä muualta.
En tarvitse syrjäkylän mummon valitusta asiointimatkojen kustannuksista, kiitos. Itsepä olemme tänne pusikkoon asettuneet ja tiedämme hyvin että sen valinnan seurauksena maksamme kulkemisestamme joitain muita enemmän.
Tarkoitat varmaan autoilun ympäristöystävällisyyttä. Ei autoilun päästöt pyöräilijöiden synniksi muutu, jos noudattaa sääntöjä. Kokeile pyöräilyä, niin saat uuden näkökulman asiaan.
Olisikin hyvä, että kaikki noudattaisivat yhteisiä sääntöjä. Kevyenliikenteenväylillä polkevat pyöräilijät ovat useimmissa paikoissa väistämisvelvollisia ajoradalla kulkeviin; nykysääntöjen mukaan. Sitä he eivät kuitenkaan näytä tietävän. Tai, jos tietävät, niin eivät välitä. Useat autoilijat näkyvät suosivan tätä. Omaa tietämättömyyttään, tai 'kohteliaisuuttaan'. Onnettomuuksia tapahtuu, kun ei noudateta sääntöjä. Olin eilen liikkeellä autojonossa, jossa oli yksi bussi. Kahdessa risteyksessä pysäytti pyöräilijä autoliikenteen vastoin liikennesääntöjä.
Työurani aikana ajoin paljonkin pyörällä. Työmatkoja ja muita ajoja. Nyt en enää siihen pysty, ja olen lahjoittanut pyöräni nuoremmille.
Asun paikkakunnalla, jossa ei julkista ole. Pitäisikö luopua pyöräilystä, että julkiset kehittyisivät paremmiksi? Veikkaan menetelmää tehottomaksi.
Kyllä täällä voi pyöräillä ja moni pyöräileekin. Lyhyt matka kaikkialle toisin kuin esim. pääkaupunkiseudulla.
Asun paikkakunnalla, jossa ei julkista ole. Pitäisikö luopua pyöräilystä, että julkiset kehittyisivät paremmiksi? Veikkaan menetelmää tehottomaksi.
Kyllä täällä voi pyöräillä ja moni pyöräileekin. Lyhyt matka kaikkialle toisin kuin esim. pääkaupunkiseudulla.
Kiitos tähänastisesta, Herbert ! Vastauksena kysymykseesi: itse asiassa pitäisi; luopua pyöräilystä, nimittäin. Tässä oululaista näkökulmaa asiaan (asuin Oulussa yli 18 vuotta, tämän vuoden loppukesään asti; nyt siis maalla). Kaupungin keskusta on pääosin rakennettu hevosaikakaudella. Nykyinen autoliikenne on ilmeinen ongelma. Mutta, pyöräilyn suosiminen ei ratkaise ongelmaa. Julkisen liikenteen suosiminen ratkaisisi sen, jollakin tavalla. Nyt, kun Oulun kaupunkisuunnittelijat ovat nuoria idealisteja, kaupunginosien välille rakennetaan pyöräilijöille ns baanoja. Tämä edellyttää mm puitten kaatamista ja baanojen asvaltointia. Jos paikkojen A ja B välillä on ennestään moottoriajoneuvojen käyttämä ajorata, ja sen rinnalle rakennetaan pyöräbaana, niin asvaltin määrä noin 1,5-kertaistuu. Tämä on mielestäni ympäristörikos.
Henkilöautojen, bussien, kuorma-autojen ja muitten moottoriajoneuvojen käytöstä emme voi luopua, koska nyky-yhteiskunta ei voi toimia pelkillä polkupyörillä. Polkupyöristä, sen sijaan, voimme luopua. Jos kaikki pyöräilijät siirtyisivät käyttämään julkisia kulkuneuvoja työmatkoilla, julkinen liikenne kehittyisi. Myös esimerkiksi Oulussa. Tämä keventäisi infrastruktuuria. Pyöräillä voi vapaa-aikanaan, jos sellaisesta pitää.
Olin ne 18 vuotta työssä paikassa, jonne kyllä pääsin aamulla bussilla, ja käytinkin bussia usein. Mutta, usein jouduin myös käymään asiakkaan luona keskellä päivää. Nämä käynnit eivät olisi toteutuneet bussilla, eivätkä etenkään pyörällä. Sellaisina päivinä oli jo aamusta lähdettävä liikkeelle omalla autolla. Silloisella työmatkareitillä oli ja on 10 risteystä, joista 8 valo-ohjattua. Valo-ohjatut pyrkivät joustavoittamaan töihintuloliikennettä aamuisin ja paluuliikennettä iltapäivisin. Ne kaksi ei-valo-ohjattua risteystä olivat varsinaisia vaaranpaikkoja. Harva se päivä näin pyöräilijöitä, jotka sivuilleen katsomatta ajoivat ns suojatien yli, omasta väistämisvelvollisuudestaan välittämättä. Ja, osa ammattiautoilijoistakin suosi ja suosii tätä käyttäytymistä. Paheksun.
Sotkeminen jatkuu niin kauan kuin se on halpaa. Jos tarkoitus on asettaa puhtaalle luonnolle hinta, silloin jokaisen litran käyttäjä maksakoon riippumatta siitä polttaako litransa Bussin vai Baden-Württenbergiläisen V8:n kyydissä.
Kun liikenteen päästöjä ajatellaan, niin minusta asia on niin, että ensimmäiseksi henkilöautoliikenne pitää tehdä nollapäästöiseksi tien päällä, koska siihen on valmis tekninen ja nyt jo kohtuuhintainen vaihtoehto. Olen ennenkin sanonut mielipiteeni, että henkilöautotalouksissa ei riitä, että puolitetaan päästöt vaan ne pitää nollata, koska raskaammassa liikenteessä tarvitaan polttomoottoreita vielä jonkin aikaa.
Julkista liikennettä pitää tukea, jotta liikkuminen olisi kaikille mahdollista. Bussiliikennettä sähköistetään ja myös sen päästöt pienenevät ja lopulta nollaantuvat.
Suomen sisällä nopeat junayhteydet voisivat korvata ison osan maan sisäisistä lennoista, mutta raideliikenteen nopeutumista odotellessa on syytä pitää lentoyhteydet mahdollisimman kattavana, jotta yritystoiminnan edellytyksiä ei tuhota.
Mikään liikkumismuoto ei ole sellainen, että käyttäjä maksaisi kaiken tarvittavan itse. Joku käyttää yhteisesti rahoitettuja tieyhteyksiä omalla autolla joku toinen osittain yhteisesti rahoitettua julkista liikennettä.
Tarkoitat varmaan autoilun ympäristöystävällisyyttä. Ei autoilun päästöt pyöräilijöiden synniksi muutu, jos noudattaa sääntöjä. Kokeile pyöräilyä, niin saat uuden näkökulman asiaan.
Olisikin hyvä, että kaikki noudattaisivat yhteisiä sääntöjä. Kevyenliikenteenväylillä polkevat pyöräilijät ovat useimmissa paikoissa väistämisvelvollisia ajoradalla kulkeviin; nykysääntöjen mukaan.
Oman kokemukseni mukaan autoilija on yleensä väistämisvelvollinen. Kun pyöräilijä ajaa pyörätietä suoraan, ei ajolinjat leikkaa suoraan ajavan kanssa ja sivulta tulevalla on kolmio.
Sitä he eivät kuitenkaan näytä tietävän. Tai, jos tietävät, niin eivät välitä. Useat autoilijat näkyvät suosivan tätä. Omaa tietämättömyyttään, tai 'kohteliaisuuttaan'.
Kohteliaisuus, oikeastaan hyväntahtoisuus tai sitten tietämättömyys tuntuu olevan autoilijoilla yleinen ilmiö. Osittain se on varovaisuutta, kun ei tiedä pyöräilijän aikeita. Osittain laki velvoittaa tähän (esim. lapset ja vanhukset). Mutta jos aletaan kilpailla väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättämisellä, autoilijat vasta siihen syyllistyvätkin. Aivan kuten jalankulkijoiden osalta suojatiellä.
Asun paikkakunnalla, jossa ei julkista ole. Pitäisikö luopua pyöräilystä, että julkiset kehittyisivät paremmiksi? Veikkaan menetelmää tehottomaksi.
Kyllä täällä voi pyöräillä ja moni pyöräileekin. Lyhyt matka kaikkialle toisin kuin esim. pääkaupunkiseudulla.
Vastauksena kysymykseesi: itse asiassa pitäisi; luopua pyöräilystä, nimittäin. Tässä oululaista näkökulmaa asiaan (asuin Oulussa yli 18 vuotta, tämän vuoden loppukesään asti; nyt siis maalla). Kaupungin keskusta on pääosin rakennettu hevosaikakaudella. Nykyinen autoliikenne on ilmeinen ongelma. Mutta, pyöräilyn suosiminen ei ratkaise ongelmaa. Julkisen liikenteen suosiminen ratkaisisi sen, jollakin tavalla.
Liikenne on niin monitahoinen ilmiö, ettei sitä ratkaista yhdellä nimikkeellä. Pyöräily tukee julkista liikennettä, jota muuten moni sanoo kannattavansa, muttei kuitenkaan sitä käytä. On liian suppeaa ja aikataulusidonnaista. Pyöräilyä ei vaivaa näistä kumpikaan ongelma.
Nyt, kun Oulun kaupunkisuunnittelijat ovat nuoria idealisteja, kaupunginosien välille rakennetaan pyöräilijöille ns baanoja. Tämä edellyttää mm puitten kaatamista ja baanojen asvaltointia. Jos paikkojen A ja B välillä on ennestään moottoriajoneuvojen käyttämä ajorata, ja sen rinnalle rakennetaan pyöräbaana, niin asvaltin määrä noin 1,5-kertaistuu. Tämä on mielestäni ympäristörikos.
Pyörätien asfaltti ja tilantarve on pientä ajorataan verratuna, jossa päällyste joudutaan säännöllisesti uusimaan ja jossa sen paksuus on moninkertainen pyörätiehen verrattuna.
Henkilöautojen, bussien, kuorma-autojen ja muitten moottoriajoneuvojen käytöstä emme voi luopua, koska nyky-yhteiskunta ei voi toimia pelkillä polkupyörillä. Polkupyöristä, sen sijaan, voimme luopua.
Mutta ei kannata.
Jos kaikki pyöräilijät siirtyisivät käyttämään julkisia kulkuneuvoja työmatkoilla, julkinen liikenne kehittyisi.
Epärealistinen ajatus, että kaikki alkaisivat käyttää.
Myös esimerkiksi Oulussa. Tämä keventäisi infrastruktuuria. Pyöräillä voi vapaa-aikanaan, jos sellaisesta pitää.
Miten erotat vapaa-ajan pyöräilyn muusta pyöräilystä? Mihin lokeroidaan kirjastoreissuni?
Harva se päivä näin pyöräilijöitä, jotka sivuilleen katsomatta ajoivat ns suojatien yli, omasta väistämisvelvollisuudestaan välittämättä. Ja, osa ammattiautoilijoistakin suosi ja suosii tätä käyttäytymistä. Paheksun.
Tuo ei rajoitu ammattiautoilijoihin. On mahdotonta sanoa, mikä kuljettajaryhmä ei sääntöjä rikkoisi. Kuten varmaan pyöräilyaikanasi huomasit.
@Ismo56 kirjoitti:
Henkilöautojen, bussien, kuorma-autojen ja muitten moottoriajoneuvojen käytöstä emme voi luopua, koska nyky-yhteiskunta ei voi toimia pelkillä polkupyörillä. Polkupyöristä, sen sijaan, voimme luopua.
Unohdit kategorisoida hyöydyllisiin ja tarpeettomiin potkulaudat, rullaluistimet, moottoripyörät, mopot ja kevyet nelipyörät. Eri kulkuvälineiden tärkeysjärjestykseen rankkaajilla näyttää olevan joltain kantilta rajoittunut näkökulma, jonka nojalla jaotellaan kulkijat "meihin" ja "heihin". Tämän vastakkaisasettelun nojalla on helppo keksiä perustelut "meidän" kulkemisen helpottamiseksi "heidän" kustannuksellaan. Tämä on helppoa ja saa tykkäyksiä "meidän" leiristä somessa, mutta ei ratkaise koko liikenteen tarpeita.
Rullaluistelevalla ja ABCE autoilevalla polkupyöräilijämotoristilla vaatimustaso nousee, koska oikein mitään ei pysty saavuttamaan muita dissaamalla kun on itse vähän kaikissa ryhmissä mukana. Tulee mieleen vähän suosiota saava ajatus että voisiko liikennettä suunnitella niin, että aivan kaikki voivat siellä liikkua turvallisesti?
Jos kaikki pyöräilijät siirtyisivät käyttämään julkisia kulkuneuvoja työmatkoilla, julkinen liikenne kehittyisi. Myös esimerkiksi Oulussa. Tämä keventäisi infrastruktuuria. Pyöräillä voi vapaa-aikanaan, jos sellaisesta pitää.
Rohkenen esittäytyä polkupyöräilyn harrastajaksi ja olen täälläkin kertonut etten aja mielelläni työmatkaani pyörällä. Ongelma ei ole edestakainen hieman vajaa 40 km matka, jonka voi täydentää normaaliksi lenkiksi ajamalla jonkin lisäkiemuran kotiin palatessaan, vaan tieosuuden ikävyys KULJETTAJANA polkupyörää ajavalle. Matkalla on häiritsevän paljon pensasaitojen rajaamaa näkyvyyttä, ristseyksiä ja liikennevaloja, joten työmatkani reittiä on ikävä ajaa pyörällä ja autolla ja moottoripyörällä. Siksi kierränkin moottoriajoneuvolla liikkuessani mieluummin muutaman km lisälenkin parempaa reittiä polttoainettani säästääkseni.
Mutta jos vaihtoehtona on muiden aikatauluilla silloin tällöin kulkeva bussi, joka pitäisi vaihtaa keskustassa, niin pidä tunkkisi! Minua et saa yhteen suuntaan vähän reilun puolen tunnin pyörämatkalta tunniksi bussiin ja seuraavaa bussia odottelemaan! Koko ideassa ei ole polkupyörän omistavan terveen ihmisen kannalta järjen häivääkään, ellei bussi kulje ovelta ovelle suoraan perille. Minulle ihan sama jos joku haluaa kulkea bussilla, mutta ellen saa oman auton mukavuutta, minä en oikeasti keksi motiivia maksaa siitä, että työmatkaan kuluva aikani tuplataan?
Oulun keskustan liikennettä rauhoittaisi kaikkein parhaiten Kallioparkin Uudenkadun liittymän puhkaiseminen Saaristokadulle rautatien itäpuolelle, jolloin ulkoa kaupunkiin tulevan ei tarvitsisi ajaa ruutukaavalla lainkaan. Suoraan moottoritieltä parkkihalliin kaupungin alle. Hintaa tuolle louhokselle tulisi varmaan aika napakasti, joten ymmärrän miksi sitä ei ole tehty (vielä).
Kiitokset kuitenkin viimein valmistuneen Pohjantien remontin suunnittelijoille ja tekijöille! Tuli parempi kuin uskalsin toivoakaan. Tien levennyksen vaikutusta on vielä aikaista arvioida tavallista vähäisemmän työmatkaliikenteen vuoksi, mutta lisäbonuksena myös risteävien teiden jatkuvat tukkopaikat on avattu suunnittelemalla myös liittymät uudelleen. Onnistumisen viimeistelee kaasupoljinta pelkäävien kammoamien liittymäramppien jatkaminen niin pitkiksi, että jopa oululaisautoilijakin ehtii nostaa nopeutensa kohtuullisen lähelle moottoritien rajoitusta ennen kuin sohaisee silmät kiinni sekaan.
@Ismo56 kirjoitti:
Harva se päivä näin pyöräilijöitä, jotka sivuilleen katsomatta ajoivat ns suojatien yli, omasta väistämisvelvollisuudestaan välittämättä. Ja, osa ammattiautoilijoistakin suosi ja suosii tätä käyttäytymistä. Paheksun.
Tuo ei rajoitu ammattiautoilijoihin. On mahdotonta sanoa, mikä kuljettajaryhmä ei sääntöjä rikkoisi. Kuten varmaan pyöräilyaikanasi huomasit.
Mitäpä sillä muiden virheiden laskemisella on edes väliä, kun syitä on niin sysissä kuin sepissäkin.
Ajoneuvosta riippumatta jokainen vastaa omasta ajamisestaan itse, tarvittaessa myös oikeudessa. Jos haluaa nostaa rimaa, voi vapaaehtoisesti pyrkiä minimoimaan omien virheiden lisäksi myös muiden tekemien virheiden aiheuttamia riskejä.
Oma kokemukseni pyöräilijänä on varsin samanlainen kuin Ismon, eli perheen kesken tehdyn pikagallupin (tälle kesälle noin 25.000 km polkupyörällä) nojalla tuntuu jopa siltä, että autoilija väistää silloin kun ei pitäisi, mutta ei väistä silloin kun laki sitä vaatisi. Suoralla tiellä risteävän kelvin kohdalle jäädään kyllä hidastamaan pyöräilijän etenemistä ja parhaillaan pysäytetään auto keskelle ajorataa korpisuoralle 70 rajoituksella maastopyöräilijän tasapainoillessa ojan pohjalla ylitysvuoroaan odotellen. Mutta risteykseen tulevista autoilijoista sen sijaan varsin suuri osa näkee risteyksen, näkee ennen pyörätietä olevan kolmion ja ajaa kolmiosta piittaamatta ensimmäisen (=pyörätien) risteyksen yli kuvitellen kolmion vaikutusalueen alkavan vasta 10 metriä kolmion jälkeen ajoradan reunasta. Ovelimmat ensin hidastavat kolmion kohdalle ja polkaisevat kaasua juuri kun pyöräilijä on olettanut Audikuskin kerrankin noudattavan väistämisvelvollisuuttaan.
Tämä is Vildert tuo hyvin esiin mitä soolonumeroita pyörällä tehdään liikenteessä, ohi liikennesääntöjen.
En voi tietää, miten Herbertiin tulisi suhtautua liikenteessä olipa kyseessä kaksi- tai nelipyörä. Lähtökohtaisesti pyöräilijät kirjoituksissaan kokevat itsensä uhreina tai ainakin uhattuina. Pitää ajaa sormi liipasimella. Oikeuslaitoksen syyttömäksi todennut rekkakuski pääsee kuin koira veräjästä, vaikka pyöräiliä menehtyi. Olisi pitänyt rekkakuskia jotenkin rangaista. Jne....
Mutta sitä vain sanoin, että pyöräilijää on syytä varoa liikenteessä, monesta syystä.
Tarvitseeko autoilijaa varoa?
Pitää muistaa liikenteessä, että monta vaaraa ompi eessä. Riippumatta kulkutavasta. Autoilijaa tarvitsee varoa myös, mutta ei niin paljoa kuin pyöräilijää. Autoilija kun on autonsa kuorien suojassa kuin kilpikonna ikään.
Onkohan se IS:n julkaiseman videon touhukas pyöräilijä sama hemmo kuin se, joka pysäytti Mannerheimintien liikenteen taannoin? Varmuuden vuoksi kannattanee varoa kaikkia pyöräilijöitä?
Näin minä ainakin ajan taajamassa jatkuvasti niin polkupyörällä kuin moottoripyörällä.
En osta pyörää, jossa kaksi sormea liipaisimella ei riitä tehojarrutukseen. Tällä valmistautumisella saa metrejä pois jarrutusmatkasta. Jatkuva tietoisuus taustasta on toki paljon helpompi säilyttää moottoripyörällä kunnollisten peilien turvin.
Kilometrikisa on taas käynnissä, mutta jostain syystä ei TM:n joukkuetta siellä näy.
www.kilometrikisa.fi
Peräkärry testattu. Eilen tuli kaupasta 35 kilon eli perheen viikon ruokaostokset kotiin. Matkaa n. 15 km. Ei pienintäkään ongelmaa, ellei sellaiseksi lasketa pitkänmallisen lohen pakkaamista (ei mahtunut suljettavaan pyörälaukkuun). Helposti se meni kuitenkin laukkujen päälle poikittain ja kiinnitys siihen kuminauhalla. Yllättävän kevyesti kulkee tuollainenkin (ostokset 35 kg + kärry ehkä vajaat 10 kg) lasti.
Upeasta kelistä huolimatta marketin pihalla oli ehkä pari sataa autoa ja n. 10 polkupyörää, joista kaksi sähköavusteisia mummopyöriä. Noista toisen omistajan näin, arviolta 80 vuotias rouva ja pyörän korit täynnä tavaraa. Siitä mallia ilmastolakkoilijoille. Ei maailma pelastu huutamalla.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00443
Maailman pelastaminen huutamalla ja purjeveneen vaihtomiehistöjä ympäri maailmaa lennättämällä on vain perinteistä "noiden muiden itseä huonompien ihmisten" eheyttämistä. Kysehän on energian kuluttamisesta energian kulutusta vastaan. Se on muita ylempinä älykköinä itseään pitävien taistelua rauhasta periaatteella älkää tehkö kuten minä teen vaan kuten minä sanon. Linkola oli sentään rehellinen.
Minun pyöräilyäni ei voi katsoa ilmastoteoksi, kun harrastuksen vuoksi roudaan autolla maastopyörää kansallispuistosta toiseen.
Pyöräily harrastuksena ei sinänsä ole ilmastoteko, mutta siinä onkin kyse tavasta viettää vapaa-aikaa tai lomaa. Silloin maastopyöräily kansallispuistoissa ei välttämättä ole ollenkaan huono tapa. Itse matkustan nykyään Lappiin pääsääntöisesti autojunalla, missä on mielestäni kaksi hyvää asiaa: Ensinnäkin kyseinen matkustusmuoto lienee ympäristön kannalta vähiten haitallinen, toisekseen rahat jää kotimaahan.
Läheiseen kansallispuistoon on sen verran matkaan, että sinne ajan maantielenkkejä, mutta itse puistossa kuljeskelu jää vähiin. Onneksi tavanomaista kansallispuistoakin parempia maastopyöräilymaastoja löytyy, kun polkee 500 m kotiovelta. Toki tulentekopaikkoja ei ole kuin yksi, mutta hiukan eri asenteella silloin liikkeelle lähdetäänkin ja otetaan irti se hyöty, kun kansallispuiston säännöt ei toimintaa rajoita.
Ei ollut tarkoitus paheksua kenenkään harrastutapaa. Mutta energiaa säästyy tietenkin vain silloin kun polkupyörää käytetään liikkumiseen jonkun dinoöljyllä käyvän sijasta, eikä minun tavoin raahata pyörää auton perässä maisemasta toiseen
Näinhan se on. Sinun tapauksessa kyse on harrastuksesta tai lomanviettotavasta ja ilmastovaikutuksia arvioitaessa sitä pitää verrata vaihtoehtoiseen harrastukseen tai lomanviettotapaan. En tiedä, mikä olisi jokin keskimääräinen taso, mutta automatkasi pituudesta riippuen enemmänkin kuormittavia vaihtoehtoja on kovin helppo keksiä.
Hieno artikkeli tuo uusin TM-ratkaisu!
Asun pienellä maaseutupaikkakunnalla. Ruuhka-aikaan sen muutamissa risteyksissä on kerrallaan vain muutama auto, mutta yhdenkin auton turha pysäyttäminen syö pyöräilyn ympäristöystävällisyyttä. Jos yksi pyöräilijä todella voisi pysäyttää 3 miljoonaa autoa, pitäisi polkupyöräily kertakaikkiaan kriminalisoida. Myynti, hallussapito ja käyttö kiellettävä. Hmmm... mahtavatkohan Suomen kaikki pyöräilijät yhdessä pysäyttää auton kolme miljoonaa kertaa joka päivä ? Turvallisuus / turvattomuus on sitten vielä asia erikseen.
Autoilu ei ole vain se saastuttavampi vaihtoehto liikkua paikasta toiseen. Se on monesti se ainoa. Jos perheessä on kaksi aikuista ja esimerkiksi kolme lasta, on henkilöauto käytännössä ainoa vaihtoehto välttämättömien kuljetusten hoitamiseksi. Sitten, kun näillä lapsilla on kullakin omat perheensä, tarvitaan autoja vähintään neljä. Esimerkkiperheen 'vanhuksienkaan' asiointi-autoilu ei vähene iän myötä, koska polkupyöräilystä ei tule heille todellista vaihtoehtoa.
Todellisia autoilun vaihtoehtoja on niillä paikkakunnilla, joilla on toimiva julkinen liikenne. Niillä paikkakunnilla, joilla sellaista ei ole, polkupyöräilyn suosiminen hidastaa sen kehittämistäkin.
Minä olen asunut pienellä paikkakunnalla, kunnes lähdin opiskelemaan. Kun ei vielä ollut omaa autoa, polkupyörä tai linja-auto oli ennen mopo-ikää pakollinen kulkuväline. Linja-auto tosin liikkui vain arkipäivisin ja työmatkaliikenteen aikataulujen mukaan kaksi vuoroa tunnissa. Polkupyörä tarjosi joustavat kulkuajat joskin kylmät talviaikana.
Nykyään suurin osa täysi-ikäisistä pyöräilijöistä ovat huvikseen pyöräileviä. Ja vanhemmat kuskaavat lapsiansa sinne sun tänne autoilla, ei tarvitse piltin pyörän kanssa kärvistellä.
Työmatkapyöräilyäkin tehdään huvin ja harrastuksen vuoksi. Huonolla kelillä tai jos jotain täytyy kuskata, mennään autolla. Ei linja-autolla, koska se on työläämpää, vuoroja ei ole ja se on kalliimpaa kuin oman auton käyttö, kun oma auto kuitenkin on pihassa.
Pyöräilylle pitäisi tehdä omat kulkuväylät ja jos sellaista ei ole, pyöräily pitäisi tehdä muulle liikenteelle alisteiseksi eli jalankulkijoiden ja autojen pitäisi saada etusija. Pyöräilyreittejä pitäisi lisätä mahdollisimman paljon, mutta jos sellaisia ei ole niin silloin pyöräilijän pitäisi väistää muita liikkujia. Pyöräily autojen seassa on pyöräilijälle itselleen vaarallista ja pyöräilijät jalankulkijoiden seassa ovat epämukavuustekijä ja jopa vaara jalankulkijoille.
Helsinki on oma lukunsa. Baanan ja sen tyyppisten väylien kautta pyöräily on ok, mutta kaupungilla pyöräily pitäisi kokonaan kieltää. Hesassa on niin viimeisen päälle hyvä julkinen liikenne, että kenenkään ei ole tarvis polkupyörällä liikkua, vaan pyöräilijä menee siellä huvikseen ja oman terveytensä ja jopa henkensä uhalla. Pitäisi olla pyöräilypassi, joka myönnettäisiin henkilöille, jonka varallisuus ei riitä julkisen liikenteen käyttöön ja hän voisi matkustaa julkisilla ilmaiseksi tai vaikka tulotason mukaan porrastetun tuen avulla ja erittäin painavin perusteella hänelle voitaisiin myöntää lupa pyöräilyyn myös pyöräilyväylien ulkopuolella.
Helsingissä voisi myös autoliikennettä rajoittaa voimakkaasti ja pyrkiä siihen, että auto jätetään kaupungin ulkopuolella ja jatketaan metrolla tai bussilla.
Jos jotain on ihan pakko kieltää, niin minä kieltäisin markkinamanipulaation jotain liikennemuotoa rahallisesti subventoimalla. En siis tarkoita tällä väylien rakentamista, vaan yhteiskunnan rahan maksamista tukiaisina liikennettä operoiville.
Sellaisen joukkoliikenteen tukeminen, joka ei toimi asiakkaiden maksamana kaupallisin ehdoin lisää väistämättä tarpeettoman pienillä kuormilla ajettavien vuorojen määrää. Jos henkilöauton keskimääräisestä noin 30% kuormitusasteesta (1.5 henkilöä viidestä sallitusta) on valituksen aihe, silloin kaikki alle 15 matkustajan kanssa 50 henkilön bussilla ajettavat vuorot ovat vielä sitäkin suuremman paheksunnan kohteena.
Eipä tulisi Suomeen montaa sähköautoa ilman "markkinamanipulaatiota".
Mistä sinulle pätkähti päähän edellä oleva miete joukkoliikenteen vastustamiseen?
Järjestäytyneessä yhteiskunnassa ylläpidetään ns. infrastruktuuria valtion/kunnan keräämillä verorahoilla. Minun mielestäni kansalaisten liikkumisen tukeminen on osa toimivaa infrastuktuuria ja tasa-arvon kannalta kaikkien liikkumista pitää tukea. Jotkut tarvitsevat tieyhteyksiä autoilua varten, toiset raideliikennettä, vesiliikennettä ja vesiesteiden ylittämiseksi siltoja tai yhteysaluksia jne.
Minusta julkista liikennettä täytyy tukea sen verran, mitä minkäkin kunnan/kaupungin ja kylän väestöpohja tarvitsee minimissään. Valtiohan tukee jopa lentoliikennettä maksamalla reittimaksuja tyhjista penkeistä. Kun ei matkustajia riitä "pitämään päällään" joukkoliikennefirmoja, niin yhteydet kuitenkin halutaan pitää olemassa ja niitä tuetaan. Autoilijallekin olisi tukalaa, jos pitäisi itse rakentaa tiet ennen kuin pääsee ajelemaan. Se että liikenteeseen liittyvillä veroilla kerätään enemmän rahaa kuin mitä palautuu tiestön ylläpitämiseen ja rakenteeseen on pelkästään verotuspolitiikkaa. Miksi liikenteestä kerättävien rahojen pitäisi palautua kokonaan takaisin liikenteelle? Enhän minäkään saa palkasta pidätettyä veroa takaisin itselleni.
Vaikka periaatteessa olen sitä mieltä myös, että yritystukia ei pitäisi maksaa ollenkaan. Joukkoliikenteen hoitaminen kuntien tekemänä olisi muuten hyvä ratkaisu, mutta kuntien touhut tuppaavat olemaan tehottomia ja siksi kai yhteiseksi hyväksi olleita toimintoja on haluttu yhtiöittää.
Tarkoitat varmaan autoilun ympäristöystävällisyyttä. Ei autoilun päästöt pyöräilijöiden synniksi muutu, jos noudattaa sääntöjä. Kokeile pyöräilyä, niin saat uuden näkökulman asiaan.
Aina ei tuokaan perhe liiku yhdessä, vaan vanhemmat kulkee joskus omia teitä. Milloin kulkutapavalinta on perusteltu, milloin tottumuksen ohjaama. Lisäksi paljon on myös sinkkuja tai muita, joilla olisi mahdollisuus kulkea esim. työmatkat pyörällä. Kyse ei siis ole siitä, että voisi luopua autosta. Kyse on siitä, että voi kulkea nykyistä enemmän pyörällä auton sijaan. Jos kuljet töihin kerran viikossa pyörällä, vähenee ajosi tuolta osin 20%. Millään suojatiekäytöksellä ei tällaista potentiaalia ole.
Asun paikkakunnalla, jossa ei julkista ole. Pitäisikö luopua pyöräilystä, että julkiset kehittyisivät paremmiksi? Veikkaan menetelmää tehottomaksi.
Kyllä täällä voi pyöräillä ja moni pyöräileekin. Lyhyt matka kaikkialle toisin kuin esim. pääkaupunkiseudulla.
Täysin sama näkökulma täälläkin. Jos vain ehdin, jään puhtaasti itsekkäistä syistä pyörineni sen verran kauas risteyksestä, että auto ehtii mennä ensin. Minun ylitykseni on nimittäin helpompi, jos ehdin pakottaa autoilijan ajamaan ensin eikä tarvitse arpoa noudattaako tämä väistämisvelvollinen autoilja väistämisvelvollisuuttaan vai ei. Vähemmän savua tulee lisäbonuksena.
Joku voisi nähdä tämän kohteliaisuutena, mutta koska minulla ei ole tarvetta sädekehäni kiillottamiseen, myönnän suosiolla, että oma todellinen motiivini väistämiseen on kyllä itsekäs.
Pitää silti muistaa, että aitoa oikeaa kohteliaisuutta ja aitoa itsekkyyttä voi ainoastaan tarjota muille vapaaehtoisesti, mutta sitä ei voi vaikkapa autolla väistämisvelvollisena ajaessaan vaatia muilta millään itse keksityillä ja laista poikkeavilla joustavuus- (= minä ensin) tai kulutusoptimointiperusteilla (=auto pitää osata ajaa NEDC normilukemille lakia noudattaenkin).
Mistä sinulle pälkähti päähän, että vastustan joukkoliikennettä? Minä käytän joukkoliikennettä erittäin mielelläni silloin kun sellaista on saatavilla.
Minä olen sen verran luontoihminen, että näen kulutuksen verottamisen perustelluksi. Sinä voit maalata bussin pakoputkesta tulevasta savusta kauniita kukkasia. Minä en siihen kykene, vaan minun maailmassani kulutettu energia ja etenkin kulutettu dinoenergia ratkaisee. Siksi on kohtuullista, että jokainen matkustaja maksakoon kuluttamansa energiamäärän mukaisesti. Pyöräilijä maksaa vain salaattinsa ja pihvinsä itse, junan matkustaja muutaman kWh:n edestä, bussin matkustaja keskimäärin 25 kWh verran kuten mopoilijakin ja autolla kulkevat maksavat tietenkin valitsemansa auton kulutuksen mukaisesti.
Tiedän. Juuri tästä syystä mainitsin asian jo siteeraamassasi kommentissanikin.
Minä puhun siitä, että yhteiskunnan varoin tuetaan energian kulutusta. Kun asiakas maksaa yhden litran dieseliä, kunnan piikkiin poltetaan toinen litra sitä matkustajaa varten, joka ei edes halunnut tulla kyytiin. Hupiajo tyhjällä bussilla on litramäärien suhteessa yhtä haitallista kuin hupiajo henkilöautolla tai moottoripyörällä.
Voisitko viimein lukea postin, johon vastasit?
Kiitos, kun lisäsit bussidieselin lisäksi vielä haitallisesti subventoitavan tarpeettoman kerosiinin kulutuksen. Unohdin mainita tästä. Ei tulisi mielen viereenkään yrittää lentää Helsingin ja Turun, Tampereen, Jyväskylän tai Joensuun välillä, kun autolla pääsee nopeammin. Oikea julkinen ratkaisu noilla etapeilla olisi juna.
BINGO! Osuit viimein ongelman ytimeen. Joukkoliikenne toimii mainiosti siellä missä on joukkoja. Miellä ajatetaan yhteiskunnan piikkiin tyhjiä busseja siellä missä olisi järkevämpää liikkua muilla keinoin. Tämän toiminnan peruste ei ole päästöissä vaan jossain aivan muualla.
Jos paheksuu yksityisautoilua päästöjen vuoksi, silloin kaikki vastaavalla kulutuksella matkustajaa kohden liikkuvat bussireitit ovat luonnon kannalta täsmälleen yhtä paha asia. Jos autoilua pitää vähentää päästöjen vuoksi, samalla perusteella pitää vähentää myös auton tavoin kuluttavia bussireittejä.
Toistan siinä toivossa, että lopulta lukisit tekstin jota kommentoit:
Toivottavasti tämä tuli nyt selväksi?
Vastaat ohi minun postaukseni, jonka periaate oli että kaikki moottorissa poltettu dinoöljy on pahasta, joten olisi kohtuullista verottaa sitä kaikkea tasapuolisesti matkustajakilometrille kulutetun määrän suhteessa. Se ohjaa aivan luonnostaan jokaisen käyttämään itselleen sopivinta kulkutapaa. Joukkoliikennettä siellä missä on joukkoja ja muualla jotain muuta. En muistaakseni kommentoinut sitä, mihin haittaveron tuotto tulisi käyttää, mutta anna toki linkki, jos unohdin?
Minun autoni jää saman tien parkkiin pelkkiä viikonloppureissuja varten, jos meille rakennetaan metro jolla voin kulkea töissä. Olen niin varma asiasta myös vaimoni osalta, että tuossa tilanteessa varmaan myisimme yhden auton pois. Mutta sen metron maksajia ei todennököisesti löydy meidän kylältä, joten näissä realiteeteissa energiataloudellisesti järkevää vaihtoehtoa pitää etsiä muualta.
En tarvitse syrjäkylän mummon valitusta asiointimatkojen kustannuksista, kiitos. Itsepä olemme tänne pusikkoon asettuneet ja tiedämme hyvin että sen valinnan seurauksena maksamme kulkemisestamme joitain muita enemmän.
Olisikin hyvä, että kaikki noudattaisivat yhteisiä sääntöjä. Kevyenliikenteenväylillä polkevat pyöräilijät ovat useimmissa paikoissa väistämisvelvollisia ajoradalla kulkeviin; nykysääntöjen mukaan. Sitä he eivät kuitenkaan näytä tietävän. Tai, jos tietävät, niin eivät välitä. Useat autoilijat näkyvät suosivan tätä. Omaa tietämättömyyttään, tai 'kohteliaisuuttaan'. Onnettomuuksia tapahtuu, kun ei noudateta sääntöjä. Olin eilen liikkeellä autojonossa, jossa oli yksi bussi. Kahdessa risteyksessä pysäytti pyöräilijä autoliikenteen vastoin liikennesääntöjä.
Työurani aikana ajoin paljonkin pyörällä. Työmatkoja ja muita ajoja. Nyt en enää siihen pysty, ja olen lahjoittanut pyöräni nuoremmille.
Palaan yllä olevaan ...
Kiitos tähänastisesta, Herbert ! Vastauksena kysymykseesi: itse asiassa pitäisi; luopua pyöräilystä, nimittäin. Tässä oululaista näkökulmaa asiaan (asuin Oulussa yli 18 vuotta, tämän vuoden loppukesään asti; nyt siis maalla). Kaupungin keskusta on pääosin rakennettu hevosaikakaudella. Nykyinen autoliikenne on ilmeinen ongelma. Mutta, pyöräilyn suosiminen ei ratkaise ongelmaa. Julkisen liikenteen suosiminen ratkaisisi sen, jollakin tavalla. Nyt, kun Oulun kaupunkisuunnittelijat ovat nuoria idealisteja, kaupunginosien välille rakennetaan pyöräilijöille ns baanoja. Tämä edellyttää mm puitten kaatamista ja baanojen asvaltointia. Jos paikkojen A ja B välillä on ennestään moottoriajoneuvojen käyttämä ajorata, ja sen rinnalle rakennetaan pyöräbaana, niin asvaltin määrä noin 1,5-kertaistuu. Tämä on mielestäni ympäristörikos.
Henkilöautojen, bussien, kuorma-autojen ja muitten moottoriajoneuvojen käytöstä emme voi luopua, koska nyky-yhteiskunta ei voi toimia pelkillä polkupyörillä. Polkupyöristä, sen sijaan, voimme luopua. Jos kaikki pyöräilijät siirtyisivät käyttämään julkisia kulkuneuvoja työmatkoilla, julkinen liikenne kehittyisi. Myös esimerkiksi Oulussa. Tämä keventäisi infrastruktuuria. Pyöräillä voi vapaa-aikanaan, jos sellaisesta pitää.
Olin ne 18 vuotta työssä paikassa, jonne kyllä pääsin aamulla bussilla, ja käytinkin bussia usein. Mutta, usein jouduin myös käymään asiakkaan luona keskellä päivää. Nämä käynnit eivät olisi toteutuneet bussilla, eivätkä etenkään pyörällä. Sellaisina päivinä oli jo aamusta lähdettävä liikkeelle omalla autolla. Silloisella työmatkareitillä oli ja on 10 risteystä, joista 8 valo-ohjattua. Valo-ohjatut pyrkivät joustavoittamaan töihintuloliikennettä aamuisin ja paluuliikennettä iltapäivisin. Ne kaksi ei-valo-ohjattua risteystä olivat varsinaisia vaaranpaikkoja. Harva se päivä näin pyöräilijöitä, jotka sivuilleen katsomatta ajoivat ns suojatien yli, omasta väistämisvelvollisuudestaan välittämättä. Ja, osa ammattiautoilijoistakin suosi ja suosii tätä käyttäytymistä. Paheksun.
Sotkeminen jatkuu niin kauan kuin se on halpaa. Jos tarkoitus on asettaa puhtaalle luonnolle hinta, silloin jokaisen litran käyttäjä maksakoon riippumatta siitä polttaako litransa Bussin vai Baden-Württenbergiläisen V8:n kyydissä.
https://yle.fi/uutiset/3-12165105
Kun liikenteen päästöjä ajatellaan, niin minusta asia on niin, että ensimmäiseksi henkilöautoliikenne pitää tehdä nollapäästöiseksi tien päällä, koska siihen on valmis tekninen ja nyt jo kohtuuhintainen vaihtoehto. Olen ennenkin sanonut mielipiteeni, että henkilöautotalouksissa ei riitä, että puolitetaan päästöt vaan ne pitää nollata, koska raskaammassa liikenteessä tarvitaan polttomoottoreita vielä jonkin aikaa.
Julkista liikennettä pitää tukea, jotta liikkuminen olisi kaikille mahdollista. Bussiliikennettä sähköistetään ja myös sen päästöt pienenevät ja lopulta nollaantuvat.
Suomen sisällä nopeat junayhteydet voisivat korvata ison osan maan sisäisistä lennoista, mutta raideliikenteen nopeutumista odotellessa on syytä pitää lentoyhteydet mahdollisimman kattavana, jotta yritystoiminnan edellytyksiä ei tuhota.
Mikään liikkumismuoto ei ole sellainen, että käyttäjä maksaisi kaiken tarvittavan itse. Joku käyttää yhteisesti rahoitettuja tieyhteyksiä omalla autolla joku toinen osittain yhteisesti rahoitettua julkista liikennettä.
Oman kokemukseni mukaan autoilija on yleensä väistämisvelvollinen. Kun pyöräilijä ajaa pyörätietä suoraan, ei ajolinjat leikkaa suoraan ajavan kanssa ja sivulta tulevalla on kolmio.
Kohteliaisuus, oikeastaan hyväntahtoisuus tai sitten tietämättömyys tuntuu olevan autoilijoilla yleinen ilmiö. Osittain se on varovaisuutta, kun ei tiedä pyöräilijän aikeita. Osittain laki velvoittaa tähän (esim. lapset ja vanhukset). Mutta jos aletaan kilpailla väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättämisellä, autoilijat vasta siihen syyllistyvätkin. Aivan kuten jalankulkijoiden osalta suojatiellä.
Liikenne on niin monitahoinen ilmiö, ettei sitä ratkaista yhdellä nimikkeellä. Pyöräily tukee julkista liikennettä, jota muuten moni sanoo kannattavansa, muttei kuitenkaan sitä käytä. On liian suppeaa ja aikataulusidonnaista. Pyöräilyä ei vaivaa näistä kumpikaan ongelma.
Pyörätien asfaltti ja tilantarve on pientä ajorataan verratuna, jossa päällyste joudutaan säännöllisesti uusimaan ja jossa sen paksuus on moninkertainen pyörätiehen verrattuna.
Mutta ei kannata.
Epärealistinen ajatus, että kaikki alkaisivat käyttää.
Miten erotat vapaa-ajan pyöräilyn muusta pyöräilystä? Mihin lokeroidaan kirjastoreissuni?
Tuo ei rajoitu ammattiautoilijoihin. On mahdotonta sanoa, mikä kuljettajaryhmä ei sääntöjä rikkoisi. Kuten varmaan pyöräilyaikanasi huomasit.
Unohdit kategorisoida hyöydyllisiin ja tarpeettomiin potkulaudat, rullaluistimet, moottoripyörät, mopot ja kevyet nelipyörät. Eri kulkuvälineiden tärkeysjärjestykseen rankkaajilla näyttää olevan joltain kantilta rajoittunut näkökulma, jonka nojalla jaotellaan kulkijat "meihin" ja "heihin". Tämän vastakkaisasettelun nojalla on helppo keksiä perustelut "meidän" kulkemisen helpottamiseksi "heidän" kustannuksellaan. Tämä on helppoa ja saa tykkäyksiä "meidän" leiristä somessa, mutta ei ratkaise koko liikenteen tarpeita.
Rullaluistelevalla ja ABCE autoilevalla polkupyöräilijämotoristilla vaatimustaso nousee, koska oikein mitään ei pysty saavuttamaan muita dissaamalla kun on itse vähän kaikissa ryhmissä mukana. Tulee mieleen vähän suosiota saava ajatus että voisiko liikennettä suunnitella niin, että aivan kaikki voivat siellä liikkua turvallisesti?
Rohkenen esittäytyä polkupyöräilyn harrastajaksi ja olen täälläkin kertonut etten aja mielelläni työmatkaani pyörällä. Ongelma ei ole edestakainen hieman vajaa 40 km matka, jonka voi täydentää normaaliksi lenkiksi ajamalla jonkin lisäkiemuran kotiin palatessaan, vaan tieosuuden ikävyys KULJETTAJANA polkupyörää ajavalle. Matkalla on häiritsevän paljon pensasaitojen rajaamaa näkyvyyttä, ristseyksiä ja liikennevaloja, joten työmatkani reittiä on ikävä ajaa pyörällä ja autolla ja moottoripyörällä. Siksi kierränkin moottoriajoneuvolla liikkuessani mieluummin muutaman km lisälenkin parempaa reittiä polttoainettani säästääkseni.
Mutta jos vaihtoehtona on muiden aikatauluilla silloin tällöin kulkeva bussi, joka pitäisi vaihtaa keskustassa, niin pidä tunkkisi! Minua et saa yhteen suuntaan vähän reilun puolen tunnin pyörämatkalta tunniksi bussiin ja seuraavaa bussia odottelemaan! Koko ideassa ei ole polkupyörän omistavan terveen ihmisen kannalta järjen häivääkään, ellei bussi kulje ovelta ovelle suoraan perille. Minulle ihan sama jos joku haluaa kulkea bussilla, mutta ellen saa oman auton mukavuutta, minä en oikeasti keksi motiivia maksaa siitä, että työmatkaan kuluva aikani tuplataan?
Oulun keskustan liikennettä rauhoittaisi kaikkein parhaiten Kallioparkin Uudenkadun liittymän puhkaiseminen Saaristokadulle rautatien itäpuolelle, jolloin ulkoa kaupunkiin tulevan ei tarvitsisi ajaa ruutukaavalla lainkaan. Suoraan moottoritieltä parkkihalliin kaupungin alle. Hintaa tuolle louhokselle tulisi varmaan aika napakasti, joten ymmärrän miksi sitä ei ole tehty (vielä).
Kiitokset kuitenkin viimein valmistuneen Pohjantien remontin suunnittelijoille ja tekijöille! Tuli parempi kuin uskalsin toivoakaan. Tien levennyksen vaikutusta on vielä aikaista arvioida tavallista vähäisemmän työmatkaliikenteen vuoksi, mutta lisäbonuksena myös risteävien teiden jatkuvat tukkopaikat on avattu suunnittelemalla myös liittymät uudelleen. Onnistumisen viimeistelee kaasupoljinta pelkäävien kammoamien liittymäramppien jatkaminen niin pitkiksi, että jopa oululaisautoilijakin ehtii nostaa nopeutensa kohtuullisen lähelle moottoritien rajoitusta ennen kuin sohaisee silmät kiinni sekaan.
Mitäpä sillä muiden virheiden laskemisella on edes väliä, kun syitä on niin sysissä kuin sepissäkin.
Ajoneuvosta riippumatta jokainen vastaa omasta ajamisestaan itse, tarvittaessa myös oikeudessa. Jos haluaa nostaa rimaa, voi vapaaehtoisesti pyrkiä minimoimaan omien virheiden lisäksi myös muiden tekemien virheiden aiheuttamia riskejä.
Oma kokemukseni pyöräilijänä on varsin samanlainen kuin Ismon, eli perheen kesken tehdyn pikagallupin (tälle kesälle noin 25.000 km polkupyörällä) nojalla tuntuu jopa siltä, että autoilija väistää silloin kun ei pitäisi, mutta ei väistä silloin kun laki sitä vaatisi. Suoralla tiellä risteävän kelvin kohdalle jäädään kyllä hidastamaan pyöräilijän etenemistä ja parhaillaan pysäytetään auto keskelle ajorataa korpisuoralle 70 rajoituksella maastopyöräilijän tasapainoillessa ojan pohjalla ylitysvuoroaan odotellen. Mutta risteykseen tulevista autoilijoista sen sijaan varsin suuri osa näkee risteyksen, näkee ennen pyörätietä olevan kolmion ja ajaa kolmiosta piittaamatta ensimmäisen (=pyörätien) risteyksen yli kuvitellen kolmion vaikutusalueen alkavan vasta 10 metriä kolmion jälkeen ajoradan reunasta. Ovelimmat ensin hidastavat kolmion kohdalle ja polkaisevat kaasua juuri kun pyöräilijä on olettanut Audikuskin kerrankin noudattavan väistämisvelvollisuuttaan.