Polkupyörällä pääsee

666 kommenttia
11718192123
  • @Herbert: paras tilannenopeus tietysti riippuu tilanteesta.

    En näköjään osaa asetella sanojani oikein riskistä, kun pyöräilijä on autojen seassa. En tarkoita asiaa siltä kannalta, kumpi aiheuttaa riskin, autoilija vai pyöräilijä. Minusta vain pyöräilijä on alttiina tapaturmalle autojen seassa.

    Minä en juuri koskaan kohtaa pyöräilijöitä autolla liikkuessani, en ajele useinkaan varsinaisessa kaupunkiliikenteessä muutenkaan.

    Iltakävelyllä koiran kanssa toivoisin takaapäin äänettömästi lähestyvän pyöräilijän valitsean nopeuden niin, että saa pyörän pysäytettyä, jos koirani uhmaa tieliikennelakia ja siirtyy yhtäkkiä sivusuunnassa muistamatta katsoa taakseen.

    Ymmärrän, ettei Herbertin lain mukaan tarvitse niin tehdä, mutta ainahan sitä voi toivoa.

    Osaako Herbert sanoa, miten syyllisyyskysymys menee, jos pyörä törmää takaapäin jalankulkijaan, joka siirtyy kävellessään väylän vasemmasta reunasta oikealle? Onko pyörällä "päälleajo-oikeus". Entä mikä on pyörälle sallittu max ajonopeus yhdistelmäväylällä?

      
  • ".. jos pyörä törmää takaapäin jalankulkijaan, joka siirtyy kävellessään väylän vasemmasta reunasta oikealle?"

    Tieliikennelaissa on olettamus että kaikki noudattavat liikennesääntöjä, joten jalankulkijan tulisi varmistaa "kaistanvaihdossaan" ettei aiheuta vaaraa. Uudessa tieliikennelaissa polkupyöräilijän ilmeisesti edellytetään arvaavan että jalankulkijat ovat lähtökohtaisesti epäluotettavia, eli tilanteeseen missä joku kävelee täysin yllättäen etteen pitää osata varautua.

      
  • HybridRules: "paras tilannenopeus tietysti riippuu tilanteesta."

    Ellei tuon täsmällisemmin asiaa pysty kuvailemaan, on kovin vaikea käsitellä asiaa. Meistä jokainen on oikeassa ja muut väärässä.

    "Minusta vain pyöräilijä on alttiina tapaturmalle autojen seassa."

    Ja ratkaisuna on häätää pyöräilijät tuosta pois? Sovelletaanko samaa ajatusta vaikka rattijuoppoihin? Joka 700. kuljettaja on kännissä. Jollain kehätellä tms. vilkkaalla tieosuudella (30000 ajoneuvoa/vrk) se tekee 42 rattijuoppoa päivässä. Pitäisikö selvien kuskien pysytellä tuolta poissa.

    Iltakävelyllä koiran kanssa toivoisin takaapäin äänettömästi lähestyvän pyöräilijän valitsean nopeuden niin, että saa pyörän pysäytettyä, jos koirani uhmaa tieliikennelakia ja siirtyy yhtäkkiä sivusuunnassa muistamatta katsoa taakseen.

    Tarkoitat kai, ettet saa pidettyä koiraasi hallinnassa? Pidetään vaan tiukasti vastuut niillä, keille se kuuluu.

    Miltä etäisyydeltä pitää voida pysähtyä, jos koira yhtäkkiä siirtyy sivusuunnasssa? Ajonopeudella 15 km/h pyörä etenee 4 m/s + reaktio- ja pysäytysmatka. Käytännössä jollain tavalla hallitusta tilanteesta puhuttaessa ollaan varmaan jossain yli 10 m matkan suuruusluokassa. Riittääkö ja jos riittää, miksi muiden pitää rajoittaa ajonopeutensa sinun takiasi noin alhaiseksi tieosuudella, jossa nopeusrajoitus voi voi olla esim. 60...80 km/h? Annatko koirasi säntäillä ajoradallakin tuolla tavoin vai saatko pidettyä sen siellä kurissa paremmin? Pitääkö autoilijoidenkin pudottaa nopeus sellaiseksi, että saavat pysäytettyä
    yhtäkkiä eteen juoksevan koiran kohdalla?

    Osaako Herbert sanoa, miten syyllisyyskysymys menee, jos pyörä törmää takaapäin jalankulkijaan, joka siirtyy kävellessään väylän vasemmasta reunasta oikealle?

    Karretten vastauksen mukainen käsitykseni asiasta on.

    Onko pyörällä ”päälleajo-oikeus”. Entä mikä on pyörälle sallittu max ajonopeus yhdistelmäväylällä?

    Päälle ajo-oikeutta ei ole, mutta se ei vähennä yhtään sinun vastuutasi pitää koirasi ja itsesi hallinnassa. Max. nopeus on yleensä ajoradan rajoituksen mukainen, mutta tilannenopeuden vaatimus sitä tietysti pudottaa.

      
  • M880: "Pyöräilijä ottaa tarpeettoman riskin jos ei käytä heille varta vasten tehtyjä pyöräteitä, vaan änkeää autoliikenteen sekaan."

    Mannerheimintiellä ei tuossa kohdassa ole pyörätietä.

    Onko sinulla näyttöä pyöräteiden turvallisuudesta ajorataan verrattuna? Jos ei ole, mistä päättelet pyöräilijän ottavan riskin?

      
  • "Mannerheimintiellä ei tuossa kohdassa ole pyörätietä."

    Ei niin, se on Urheilukadulla parin kymmenen metrin päässä, niinkuin olen tässä moneen kertaan sanonut.

    Ei ole todisteita, jollakulla varmaan on puolesta tai vastaan, mutta se pyörätie on vähemmän liikennöity kuin ajorata Manskulla ja siellä liikkuvien massaerot ovat paljon pienempiä kuin ajoradalla. Nopeuseroa ei välttämättä ole, muutoin kuin todennäköisesti keskinopeudessa pyörätien eduksi. Ainakin sillä oletuksella että pyöräilijä noudattaa mm. liikennevaloja.

    Olen valmis muuttamaan mielipidettäni jos jokin tutkimus tai tilasto osoittaa arkipäättelyni olevan väärässä.

    Ja mitä tulee pyöräilijöiden valitsemaan ajoväylään, niin tuossa kohtaa monta vuotta asuneena voin todeta että se ongelma ei ole pyöräilijät ajoradalla, vaan pyöräilijät jalkakäytävällä. Ei tosin spandex-versiot aiheesta.

      
  • Voin katsoa myöhemmin, löytyykö aiheesta pyörätie vs ajorata jotain tutkittua tietoa. Jos löytyy, se tietysti on jollain tavalla yleistävää, eikä tulos suoraan kerro ko. Mannerheimintien osuudesta yhtään mitään. Muitakin muuttujia varmasti on (vrt. moottoriajoneuvoliikenne ja kuljettajan ajokunto).

    Minäkään en pyörällä valitsisi Mannerheimintietä reitikseni ainakaan päivällä, jolloin liikennemäärät ovat mitä ovat. Protestoin ajattelutapaa, jossa ongelmana pidetään pyöräilijää ajoradalla, eikä pyöräilijän turvallisuutta uhkaavia kuljettajia. Samoin sitä, että esitetään vaatimuksia muille esim. ajonopeuden pudottamisesta siksi, että itse tiedostaa ongelman, johon ei suostu puuttumaan, koska omaan käytökseen liittyvän riskin minimointi harmittaa.

      
  • Minun "ongelmani" tässä on lähinnä se, että joku osa pyöräilijöistä ei pyri kohti joustavaa liikennettä ja yhteistä hyvää. Jos kerran on tehty pyörätie johon on ihan oikeasti panostettu sekä rahaa että hyvää tahtoa niin miksei sitä käytettäisi? Silloin autot jonottavat keskenään, pyöräilijät ajavat pyörätiellä ja jalankulkijat jalkakäytävillä. Siitäkin huolimatta että on OIKEUS ajaa siellä ajoradalla.

    Se koskee pätkää manskulla, mutta yhtälailla ajelin maantietä länsi-uudenmaan maaseudulla, ja pyöräilijä ajoi ajoradalla jossa 60-80km/h nopeusrajoitus. Vieressä meni pyörätie. Miksei siellä voi olla? Nyt autoilijana jouduin erikseen huomioimaan pyöräilijän, hidastamaankin huomioidakseni vastaantulevan liikenteen, ja ohittamaan sopivan kaukaa että se olisi turvallista. Ei se nyt minun maailmaani kaada, mutta turhaa se on, kun vieressä on ihan varta vasten tehty väylä sitä pyöräilyä varten.

    Samalla kun pyöräilijät pitävät tiukasti kiinni oikeuksistaan, heillä myös tuntuu olevan oikeus joustavasti valita noudatettavat liikennesäännöt, ainakin liikennevalojen ja suojatiesääntöjen osalta.

    Ei tämä tietenkään koske kaikkia pyöräilijöitä. Onhan se sääli että 95% porukasta pilaa kaikkien maineen...

      
  • Mannerheimintiellä vilkkaan liikenteen aikaan en usko vähänkään reippaammin polkevan pyöräilijän heikentävän liikenteen sujuvuutta. Viehän tuollainen tilaakin paljon vähemmän kuin auto.

    Maaseudulla, jossa pyörätie kulkee ajoradan vieressä, ei mielestäni yleensä ole perustetta käyttää ajorataa. Poikkeus tuohon voi olla tilanne, jossa pyörätie ei ole yhtenäinen, vaan poukkoilee puolelta toiselle (usein pyörätiet tehdään, kun sellainen pitää olla ilman, että ajatellaan sen toimivuutta) tai on poikkeuksellisen huonokuntoinen. 5 cm levyiset halkeamat asfaltissa eivät ole siellä harvinaisia ja sellaisella päällysteellä ajaminen voi olla jo vaarallista. Reilun auton renkaan levyisiä halkeamia ei ajoradalla pitkään katseltaisi, paikkausrahat löytyisi nopeasti. Pyörätiellä tilanne on toinen.

    Eräällä hiljaisemmalla katuosuudella käytän aina ajorataa, vaikka yhdistetty pyörätiekin olisi vieressä. Syynä on kadun leveys ja hiljaisuus sekä ennenkaikkea huonot näkemät pyörätieltä sivuille. Jokaisen talon pihalta tullaan aidan tms. näköesteen takaa suoraan pyörätielle. Risteyksissä talot on kiinni jalkakäytävässä / yhdistetyssä pyörätiessä ja jalkakäytävä on niin kapea, ettei jalankulkijat siinä talojen seiniä hipoen viitsi kävellä, vaan tulevat pyörätien puolelle viimeistään jalkakäytävällä tönöttävän valopylvään kohdalla. Turvallinen ajonopeus pyörätiellä olisi suunnilleen kävelyvauhtia ja sitä en pidä mielekkäänä, vaan surutta rikon lakia ajorataa käyttäen.

    Tuosta pienen joukon mainetta pilaavasta vaikutuksesta en jaksa kiinnostua. Ei ole olemassa joukkoa nimeltä pyöräilijät. On ihmisiä, jotka kulkevat osan matkoistaan pyörällä. Näillä ei voi olla mainetta muualla kuin maineen keksijän omassa päässä ja se ei minun tekemisiini vaikuta yhtään mitään. Maineen huonous on siis sellaisena pyöräilijöitä pitävän henkilökohtainen ongelma, jota ei pidä muiden ongelmaksi kaataa.

    Autoista puhuttaessa joku pidää Audi-kuljettajia tyhminä. Aivan kuin Audin hankkkimalla ihmisestä tulisi tyhmä. Me kaikki tiedämme, ettei tässä ole mitään järkeä.

      
  • Ehkäpä ne pyöräilijät vaarantavat mielummin oman terveytensä, kuin jalankulkijoiden?

      
  • "pyöräilijät ajavat pyörätiellä"

    Se on yllättävän työlästä joskus. Kuten tuossa aiemmin kerrottiin niin pyörätie on lisuke mikä kiemurtelee, menee ajoittain ylikulkusillan kautta (polkeminen ylämäkeen työlästä), eikä siis ole osa tasaista tieverkkoa. Onhan nopeakin pyöräilijä hidas autoon verrattuna, mutta jos kulkee pyörällä ei välttämättä ole ihan vain ajankulukseen voimistelemassa.

    "Aivan kuin Audin hankkimalla ihmisestä tulisi tyhmä."

    Voi olla että se on odottamaton sivuvaikutus mitä ei käytetyllä Toyotalla (tms.) ajavalle tulisi. Nykyiset Audit ovat tehokkaita, joten niillä on vaivatonta ajaa nopeasti (ominaisuuksien hyödyntämättä jättäminen olisi tuhlausta),ja jossakin vaiheessa voi unohtua että muut tienkäyttäjät ovat hekin ihmisiä jotka ovat matkalle johonkin.

      
  • @Herbert: ajoradalla kävellään vasenta laitaa ja autot sekä pyörät tulevat vastaan, jolloin ei ole mitään ongelmaa ja voin väistää vaikka ojaan, jos joku auto luukuttaa vastaan suoraa ajolinjaa ja vauhtia hidastamatta. Niinkin tulee joskus tehtyä.

    Kyllä minulla koira hallinnassa on, joskin joissain tilanteissa vain hihnan avulla. Se on keskikokoinen, alunperin metsästyskoiraksi jalostettu noutaja, mutta tämä minun on ns. näyttelylinjan yksilö. En ole koiraharrastaja, enkä käy koiranäyttelyissä, minulla on vain sellainen koirakaveri kaverikoira. Näyttelylinjalainen tarkoittaa (jos olen oikein ymmärtänyt), että kennel on valinnut koiran vanhemmat sellaisista, joilla metsästysvietti on mieluummin heikompi.

    No, koirani viettää iltalenkillä laatuaikaa ja saa olla ns. vapaana hihnassa. Eli en ole pakottanut sitä kävelemään rinnalla vaan se saa toteuttaa vaistojaan ja nuuskia mitä mielenkiintoisimpia hajuja.

    Koska kävelen iltaisin haja-asutusalueella, en yleensä häiritse ketään. Mutta silloin tällöin pyöräilijä tulee kevyen liikenteen väylällä lujaa takaapäin. Tuo tilanne on ainut asia, jossa minua harmittaa pyöräilijän edesottamukset. Yhtälailla hänelle (ei tietenkään sama hlö aina) kuin minullekin tuo tilanne osuu kohdalle niin harvoin, että luulisi voivan hidastaa ja varoa, kun takaapäin lähestyy koirailijaa. Nyt kun Herbert on valottanut, millä asenteella pyöräilijä voi olla liikkeellä, täytyy minunkin olettaa, ettei pyöräilijän ohjustelu johdu siitä, että ei tulisi ajatelleeksi riskipuolta asiassa.

    Lisäys: tänään lenkillä mietiskelin, että pässinsarvisella pyörällä ajavan kuskin taitaa olla aika paljon helpompi katsoa taakseen kuin kävelijän, jolla ei satu olemaan pöllönkaulaa. Kumarassa asennossa oleva pyöräilijä ei joudu varsinaisesti kiertämään kaulaa kuten pöllö vaan katsoo olkansa yli vähän kuin seisaallaan oleva katsoisi olkansa sivulta alas, right?

    Toinen juttukin tuli mieleen. Tässä muutama päivä sitten IS:ssa oli juttua polkupyörään liittyvistä väistämissäännöistä pyörätien jatkeena olevalla suojatiellä ja pelkällä suojatiellä. Minusta olisi turvallisinta, jos pyöräilijän aina pitäisi taluttaa pyörää olipa jatke tai vain suojatie, kun kaupunkiliikenteessä ylittää kadun paitsi, jos koko ajan ajaa autojen seassa, niin silloin ryhmittyy tietysti muiden ajoneuvojen tapaan.

      
  • Ei kyse ole sinusta, vaan koirastasi. Kun se on x metrin mittaisen hihnan päässä penkalla nuuhkimassa ja päättääkin vaihtaa kaistaa, on se sekunnissa tai kahdessa ajoradalla. Ainoa keino tuon välttämiseksi on pitää hihna niin tiukalla, ettei koira ulotu liian pitkälle ajoradan tai pyörätien puolelle. Vai ehditkö kelata flexin sisään, jos kilkutan kelloa parin kymmenen metrin päästä?

    Minulla ei koiraa ole, mutta silloin kun sellaista talutan, hihna on liikenteen seassa (kun en jatkuvasti jaksa olla tietoinen muista) ollessa tiukalla ja löystyy vasta väylillä, jossa ei liikennettä ole eli metsäpoluilla tms. paikoissa. Se on minun käsitykseni yhteispelistä.

    Kävellen on helpompi katsoa taakse. Ellei kaula käänny, voi avuksi ottaa koko kropan ja kääntää sitä nilkoista, lantoista ja selkärangasta. Kokeile vaikka seistä lattialla ja katsoa taaksesi. Mistä kaikkialta käännyt. Pyöräilijä joutuu tosiaan kääntämään vai kaulaa ja samalla pitää pyörä hallinnassa. Kokeile sitäkin. Onnistuu kyllä pienen harjoituksen myötä. Se on kuitenkin väärä käsitys, että pässinsarvilla ajettaisiin kumarassa. Voi toki ajaa, mutta ajoasento määräytyy runkogeometrian mukaan, ei ohjaustangon muodon. Vain jos ajat maantiepyörää alaotteelta, ollaan aina kumarassa. En kyllä sitäkään asentoa sano helpommaksi kuin kävellen katsoa taakse.

    Turvallisuutta voi maksimoida monella tavalla. Nokitan sinun ehdotuksesi ja määrään moottoriajoneuvoille pakollisen pysähtymisen suojatien/jatkeen eteen. Pyöräilijöille on laissa tarpeellinen poikkeus ryhmittymiseen, ns. suorakulmakäännös.

      
  • Lähtökohtaisesti koiraa ei pitäisi taluttaa flexillä, koska koira ei silloin opi tuntumaa oikeaan etäisyyteen ja herkemmin sitten vetää hihnassa. Itse en käytä koiralla flexiä koskaan.

    No, ei minua varsinaiseti kiinnostakaan, kumman on vaikeampi katsoa taakse, joten en jatka siitä aiheesta enempää.

      
  • Mistäköhän johtuu se, ettei kevyenliikenteenväylillä ole juuri liikennemerkkejä, esim. suojatien edessä (polkupyörillä) kielletty ajosuunta? Ja lisäkilpi: taluta suojatien yli. Tällä kai yritetään estää pyöräilijöiden "mielipahaa" heidän rikkoessa suruttomasti lakia pysähtymättömyydellään. Luulisi liikenneturvallisuuden olevan tärkeämpi. Rahasta ei voi olla kysymys, pienemmätkin merkit riittäisi.

      
  • Tuota yhdistelmää ei voi käyttää liikennemerkkiohjeen vuoksi.

    Kielletty ajosuunta merkkiin ei liitetä lisäkilpeä. Liikennesäännöistä poikkeamaan oikeutettu ajoneuvo voi tietyin ehdoin jättää kielletyn ajosuunnan noudattamatta, mutta millään merkillä tai lisäkilvellä sitä ei osoiteta.

    Polkupyöräilyn kieltäminen suojatien kohdalla olisi aika omituinen tapa katkaista pyöräilyreitti muutaman metrin matkalta.

    Mitä jos vain hankittaisiin vain liikennesäännöt tuntevia pyöräilijöitä, jotka tietävät saavansa ylittää suojatien ajamalla, mutta väistämisvelvollisena, ellei liikennemerkki tai kääntyvän ajoneuvon väistämisvelvollisuus käännä väistämisvelvollisuutta autoilijalle?

    Hirveän näköistä touhua koulun alkaessa, kun huomioliiviin pukeutuneet aikuiset opettivat lapsia pyöräilemään suojatien ylitse autoja pysäytellen. Poikkeuksellisen fiksuja lapsia pitäö olla, että totuus selviää, kun aikuiset ovat tuollaisia.

      
  • En tarkoittanutkaan, että sallitussa paikassa käytettäisiin kieltomerkkiä. Ainoastaan niissä missä ajaminen on kielletty. Tuntuu, että fillarilla ajavista suurin osa ei edes tiedä tai tiedosta sitä missä saa ajaa. Se kieltomerkki suojatie edessä (sen mitä ei saa ajaa yli) toisi edes huonon omatunnon, jos ei pistä taluttamaan pyörää. Edellinen kirjoitus tuo hyvin esiin fillaristin asenteen, on päästävä pysähtymättä, mieluummin hiljentämättäkin eteenpäin, vaikka olisi edessä suojatie jolla ei saa ajaa, muut väistäköön. Tämä näkyy kyllä liikenteessä. Valitettavasti!

      
  • "Turvallisuutta voi maksimoida monella tavalla. Nokitan sinun ehdotuksesi ja määrään moottoriajoneuvoille pakollisen pysähtymisen suojatien/jatkeen eteen". ???

    Jalankulkija ja pyöräilijä on tietoisesti valinnut hitaan, mutta ehkä lihaskunto- ja ympäristöystävällisen tavan liikkua. Miksi moottoriajoneuvon pitäisi pysähtyä kummankaan takia ? Moottoriajoneuvojen pitäisi pysyä mahdollisimman esteettä liikkeessä. Niiden pysäyttäminen ja uudelleen kiihdyttäminen aiheuttaa ilmansaasteita.

    Tieliikenteessä voitaisiin ottaa mallia vesiliikenteestä: se väistää, jonka on helpompi väistää.

    Auton takaa meneminen on myös turvallisempaa kuin auton edestä meneminen.

      
  • juhamatti: En tarkoittanutkaan, että sallitussa paikassa käytettäisiin kieltomerkkiä. Ainoastaan niissä missä ajaminen on kielletty.

    Me emme taida nyt ymmärtää toisiamme. Sinä et tunnu hyväksyvän, että kielletyn ajosuunnan merkkiin ei ole määritelty käytettäväksi missään tilanteessa mitään lisäkilpeä. Tämä ei ole polkupyöräilykysymys, vaan sinä ehdotit liikennemerkin väärinkäyttöä.

    Minä taas en ymmärrä sitä, mistä polkupyöräilijälle kielletystä tilanteesta puhut? Luulin sinun puhuvan suojatiestä, jolla saa kyllä ajaa, mutta pääsääntöisesti väistämisvelvollisena, vaikkei sitä suuri osa pyöräilijöistä tiedäkään. Ymmärtääkseni tavoitteesi, voitko täsmentää, mihin pyöräilijältä kiellettyyn paikkaan haluat kieltomerkin asettaa? Ja minkä niistä, vai keksitkö uuden?

    @Ismo: juuri näin. Sujuva moottoriliikenne on paremman ilmanlaadun kautta myös kevyen liikenteen etu.

      
  • M880: Minun ”ongelmani” tässä on lähinnä se, että joku osa pyöräilijöistä ei pyri kohti joustavaa liikennettä ja yhteistä hyvää. Jos kerran on tehty pyörätie johon on ihan oikeasti panostettu sekä rahaa että hyvää tahtoa niin miksei sitä käytettäisi?
    Näen saman ongelman. Vaikka kisapyöräosasto vaarantaakin lähinnä itsensä, he tarjoavat todella inhottavaa roolia lajia tuntemattomalle autoilijalle, joka ei osaa arvata, ettei nopean näjöisten pyöräilijöiden kunto riitäkään nopeuden nostoon sen hetkellisesti pudotessa kevyen liikenteen väylällä väistämättä eteen tulevien ymmärtämättömien lasten, puolikuurojen kauppakassimummojen ja sinne tänne kotieläintensä perässä säntäilevien aikuisten vuoksi. Tai kun nämä nopeuden muutoksiin kykenemättömät sitten tulevat kevyen liikenteen väylältä ajotielle, niiden tapoihin kuuluu ajoittain vastoin liikennesääntöjä pyrähtää leveäksi parveksi ajoradalle.

    Ikävä siinä on osuman jälkeen autokuskin odotella oikeudenkäyntiä ja miettiä löytyykö riittävää näyttöä alle jääneen holtittomuudesta.

    Näkemykseni liikenteestä tuntuu olevan sopimaton, kun en osaa rakentaa leirejä eri liikkujien linnakkeiksi. Työtehtäviäni hoitaessani olen käyttänyt kaikkia ajokorttini isoja kirjaimia A, B, C ja CE, ja vapaa-ajalla niiden lisäksi pyörää, rullaluistimia sekä jalkojani. Ehkä ristiriitaisesta taustastani johtuu, että toivoisin kaikkien selviävän ehjänä kotiin.

    Siksi olenkin välillä kysynyt mieluummin ajoradalla pyöräilijöiltä heidän mietteitään saman tieosuuden käyttöön omaan ajoharjoitteluuni moottoripyörällä. Eikös ajoradan omiminen ajoharjoituksiin olekin ihan OK, vai?

      
  • Eipä GLE:lläkään ole aina oikein joviaalinen näkemys kevyen liikenteen väylän kanssakulkijoista ainakaan, jos edellisessä kommentissa luonnehditut kanssakulkijat ovat olevinaan enemmistönä GLE:n vastaantulijoista.

    Saako pyörällä tosiaan ajaa kaikilla suojateillä. Olen luullut, että edelleen on voimassa sääntö, että ajaa saa vain pyörätien jatkeella?

    Joskus on käynyt niin, että risteystä lähestyessäni ja zoomatessani, onko jalankulkija tulossa suojatielle, tie on ollut vapaana, mutta sitten yhtäkkiä takaoikealta on koukannut pyöräilijä suojatielle autoni editse. Se on autoilijalle hankala tilanne, koska pyöräilijällä on vauhtia paljon enemmän kuin jalankulkijalla. Vapaalta näyttänyt tie ei yhtäkkiä olekaan vapaa.

    Kääntyvällä pyöräilijällä ei ole etuajo-oikeutta, mutta eihän se estä ehtivää fillaristia, kun vielä on tilaa mennä yli ennen kuin auto on kohdalla.

    Kevyen liikenteen väylällä takaapäin äänettömästi lähestyvä pyöräilijä on muille tavallisille kulkijoille sekä erityisesti GLE:n mainitsemille karigatyyreille potentiaalinen riski, mutta sitä ei kukaan fillaristi ole tässä ketjussa kommentoinut muuten kuin kieltämällä koko ongelman olemassaolon. Probleema on siis siinä, että kävelijän ja polkupyörän nopeusero on niin suuri, että se muodostaa turvallisuusriskin. Syyllisyyskysymys on asia erikseen.

    Pyöräiljöiden nopeuksista Ekin pitäisi olla huolissaan enemmän kuin autoliikenteen.

      
  • Ainakin Helsinki julkisesti kannattaa työmatka- ja muun pyöräilyn lisäämistä. Tuskin sitä ainakaan kielletään.

    Joskus kuitenkin kevyen liikenteen väylät ovat luvattoman huonosti merkitty. Esimerkiksi korttelin toisessa päässä väylä merkitään kevyen liikenteen väyläksi, toisessa ei, jolloin se tavallaan on toiseen suuntaan kevyen liikenteen väylä ja toiseen jalkakäytävä. Tähän kun lisää sen että väylä vaihtelee kadun puolelta toiselle, ja siinä on pimeiden risteysten kaltaisia hidasteita on ymmärrettävää että jotkut haistattavat pitkät moisille väylille. Sitten pyöriä vilistää siellä ja täällä, ja kaikkia harmittaa.

    Väylien surkea merkintä ei ole ongelma, jos ajaa vain muutamaa tuttua reittiä pitkin. Muuten on. Kenties kaikki eivät tiedä, että Mannerheimintien itäpuolella on stadionin kohdalla hyvä pyörätie?

    Kevyen liikenteen väylät ovat usein myös kovin ahtaita. Kaksi jalankulkijaa mahtuu hyvin sivuuttamaan toisensa: vaikka kävelisi keskellä, reaktioaikaa on havainnosta kohtaamiseen. Jos paikalle osuu yhtä aikaa pyöräilijöitä ja jalankulkijoita, sumppu on valmis.

    Minun mielestäni kevyen liikenteen väyliä pitäisi välttää (puhun nyt suunnittelijoista, en käyttäjistä). En mitenkään usko, että jalankulkijat aina varoisivat mahdollisia pyöriä ulkona kävellessään. Koirien ulkoilutuskieltokaan ei ole mielekäs.

      
  • HybridRules: Eipä GLE:lläkään ole aina oikein joviaalinen näkemys kevyen liikenteen väylän kanssakulkijoista
    Itsekäs tavoitteeni kuljettajana ei ole olla kaikkien kaveri, vaan selvitä ehjänä kotiin kulkuvälineestäni riippumatta.

    HybridRules:Olen luullut, että edelleen on voimassa sääntö, että ajaa saa vain pyörätien jatkeella?
    Jos suojatie on jalkakäytävän jatkeena, niin suojatielle ajavan (aikuisen) pyöräilijän ajaminen oli kiellettyä jo ennen suojatietäkin.

    Tätä rikotaan häikäilemättä jatkuvasti, eikä polkupyöräillä ajo kielletty -merkki ja sakkojen kerääminen sitä ymmärtämättömiltä olisi varmaan pöllömpi idea? Riskinä on tosin samojen suharien mahdollinen tulkinta, että jalankulkijoille varatun kevyen liikenteen väylällä saisi mukamas pyöräillä aina silloin, kun sitä ei ole erikseen kielletty?

    Jospa vain kerättäisiin joutorahat pois osaamattomilta pyöräilijöiltä?

    Paitsi että ainoat liikennerikkomukset ovat rattijuoppous ja ylinopeus, eikä poliisia kiinnosta mikään muu.

    HybridRules:yhtäkkiä takaoikealta on koukannut pyöräilijä suojatielle autoni editse
    Hulluimmat ovat valmiita hämmästyttäviin suorituksiin isoja autoja lain pyöräilijälle sallimalla tavalla oikealta ohittaen

    Oikealle kääntymään ryhmittyneen liikennevaloissa odottavan jakeluauton rinnalle oikealle puolelle itsensä asemoivan pyöräilijän nähdessä tulee mieleen, että ei ole kaverilla kaikki muumit laaksossa, jos on yhtään ainoaa. Ei kaikkia lailkisia riskejä ole pakko ottaa.

    HybridRules: Kevyen liikenteen väylällä takaapäin äänettömästi lähestyvä pyöräilijä on muille tavallisille kulkijoille sekä erityisesti GLE:n mainitsemille karigatyyreille potentiaalinen riski, mutta sitä ei kukaan fillaristi ole tässä ketjussa kommentoinut muuten kuin kieltämällä koko ongelman olemassaolon.
    Nyt et tainnut tunnistaa postini oletusta nopeuden hidastamisesta arvaamattomia kulkijoita kohdattaessa ja ohitettaessa? Juuri siksihän nopeimmat pyöräilijät tulevat pois kevyen liikenteen väylältä, jossa ei voi vetää omaa vauhtia kuin pieniä pätkiä.

    Se, mitä ajoradalla tapahtuu on sitten toinen juttu, enkä hyväksy liikennesäännöstä poikkeamista nopeusharjoittelun vuoksi olipa ajoneuvo moottoriton tai ei.

    Näitkö itse kevyen liikenteen väylän tilanteen toista puolta, jossa sinä vaadit muita hidastamaan oman harrastuksesi vuoksi? Minusta on varsin itsekästä varata koko väylä itselleen pakottaen muut sopeutumaan omaan kulkemiseen.

      
  • T.H.: En mitenkään usko, että jalankulkijat aina varoisivat mahdollisia pyöriä ulkona kävellessään. Koirien ulkoilutuskieltokaan ei ole mielekäs.
    Monet jalankulkijat eivät miellä olevansa liikenteen osa ollenkaan, ja käytös on sen mukaista jatkuvaa poissaolokohtausta ja katkokävelyä vailla havaittavaa kiinnostusta edes omasta turvallisuudesta.

    Mutta ei tämä kohellus jalankulkijoiden monopoli ole, vaan myös ihan kaikilla nopeuksilla päättömästi toikkaroivia pyöräilijöitä kohtaa viikottain.

    Kertomasi Helsingin kevyen liikenteen väylien järjestelyt muistuttavat ajasta ennen mopoilun kieltoa kevyen liikenteen väylillä. Tutunkin kaupungin moporeitit olivat jatkuvaa slalomia kadulta toiselle ja kadun laidalta toiselle.

      
  • En minä vaadi koko väylää itselleni, minua vain harmittaa, että jotkut pyöräilijät tulevat turhan kovaa vauhtia äänettömästi takaapäin. Näissä keskusteluissa on kummallinen tapa puhua ääritapauksista. Kevyen liikenteen väyliäkin on kovasti erilaisilla liikennetiheyksillä. Jos liikkuu väylää, missä vaikkapa 10min välein tulee pyörä takaapäin, niin siihen on koko ajan varautunut. Minä kävelen alueella, jossa ei aina tule pyöräilijää edes kerran viikossa. Ei kerrassaan pysty kävelemään tämän tästä taakseen vilkuillen, kun lähes aina siellä on vain tyhjä väylä. Mutta välillä tulee pyörä ja välillä se tulee niin lujaa, että jos samaan aikaan sattuu tekemään syrjähypyn niin huonosti voi käydä.

    En minä perää muuta kuin, että liikenteessä yleensäkään ei pitäisi olla ensimmäisenä mielessä kuka oli oikeassa ja kuka väärässä vaan turvallisuusajattelu.

    On hyvä, jos pyöräilijä varoo erityisesti puolikuuroja mummoja (taitaa olla tuttuja liikkeellä vai mistä tietää kuulovaurion olemassa olon) ja kotieläimen perässä juoksevia aikuisia.

    Kun vielä varoisi meitä tavallisia tallaajia, jalankulkijoita ja koirailijoita.

      
  • Vaadit muita sopeutumaan sinun koiraharrastukseesi etkä sopeuta koiraasi liikenteeseen.

    Pitääkö myös jokaisen autoilijan antaa äänimerkki ja hidastaa hölkkävauhtiin ennen tien laidassa kulkevan koiran taluttajan ohittamista?

    On kohtuullista vaatia pyöräilijältä liikennesääntöjen noudattamista, vaikkapa nopeuteen nähden kohtuullista turvaetäisyyttä. Mutta on kohtuutonta vaatia muiden kulkijoiden tuntevan koirasi käytöstä.

    Olisiko ihan mahdoton ajatus vain kulkea tien tai kevyen liikenteen väylän reunassa sinkoilematta yllätyssyöksyjä yhtään minnekään?

      
  • 740 GLE: Pitääkö myös jokaisen autoilijan antaa äänimerkki ja hidastaa hölkkävauhtiin ennen tien laidassa kulkevan koiran taluttajan ohittamista?

    Minun kokemukseni mukaan koiran taluttajat tyypillisesti huolehtivat että koira ei jää auton alle. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että auton tulon kuulee paremmin ja osin se, että kaikki ymmärrätävät että auton ja koiran törmätessä koiraan sattuu enemmän. Pyörää eivät kaikki miellä yhtä vaaralliseksi, lisäksi jotkut ärsyyntyvät kellon soitosta ja siksi kelloa ei aina soiteta ja pyöräilijä pääsee yllättämään.

    Kun osa ärsyyntyy kellon soittamisesta ja osa kellon soittamattomuudesta, yhteispeli on hankalaa.

    Minun mielipiteeni on että joidenkuiden mahdotonta kulkea kevyen liikenteen väylän reunaa sinkoilematta minnekään. Tilanne paranisi, jos jalkakäytävät ja pyörätiet olisi erotettu rakenteellisesti toisistaan. Pyöräilijänä ei voi miteenkään ennustaa, ketkä kuuluvat tähän ennalta-arvaamattomaan joukkoon. Itse törmäsin (kuvainnollisesti, ei kolaria) pari-kolme viikkoa sitten humalaiseen, joka teki tuota ihan tahallaan, pyöräilijän havaittuaan. Tämä oli tosin yksittäistapaus.

      
  • @GLE: Minähän kuljen kuin **** sukassa keveynliikenteen vasenta laitaa ja koiranikin on tottunut kulkemaan minun vasemmalla puolella. On vain tylsää joutua yhtäkkiä ohi suhahtavan pyöräilijän yllättämäksi aina silloin tällöin ja mieleen tulee, että ihmisen ei pitäisi tarvita marssia kuin poliisivaltiossa tienlaitaa iltalenkillään, jotta pitäisi radan auki pyöräilijälle, joka saattaa satunnaisesti liikkua samalla alustalla.

    Ongelma on takaapäin äänettömästi lähestyvä reippaasti suuremmalla nopeudella kulkeva trikoo-ohjus.

    Autot eivät ole ongelma, koska niitä kohdataan vain edestä päin lähestyvinä, paitsi pienillä hiekkateillä, mutta silloin auton äänet avittavat huomaamaan. Sama juttu edestäpäin lähestyvän pyöräilijän kanssa.

    Itse olen alkanut suhtautua epäilevästi evoluutioteoriaan ja pitänee alkaa kannattaa creationismiä. Kahdesta syystä: jos evoluutioteoria olisi oikeassa, ihmiselle olisi jo kehittynyt kaksi lisäkättä. Tai ainakin yksi välikäsi. Vaikkapa remonttihommat sujuisivat kuin leikiten, kun voisi kahdella kädellä pitää lankun vaaterissa, kolmas pitäisi naulaa ja neljäs vasaraa. Jos neljä kättä on liikaa toivottu, niin välikäsikin helpottaisi asioita, vaikkei niin paljon.

    Toinen todiste evoluution puuttumisesta on, ettei jalankulkijoille ole kehittynyt silmiä taakse katsomista varten. Tässä riittäisi yksikin silmä takaraivoon ja myssyyn reikä sille kohtaa. Tosin kaksi takasilmää olisi parempi lähestyvän trikooherran etäisyyden arvioimisen kannalta.

      
  • Edelleen valitat, että on tylsää kävellä tieosuudella, jossa on muitakin äänettömästi liikkuvia kuin sinä?

    Mikä on ongelma trikoo-ohjuksesta, jos sinä huolehdit omasta osuudestasi olemalla tekemättä yllätyshyökkäyksiä toisen ajolinjan eteen? Jos kävelet reunassa suoraa linjaa eteenpäin, ei kai pyöräilijä päällesi aja?

    Jos et kävele suoraan, vaan taaksesi katsomatta koukkaat keskelle, onko ongelmana edelleen trikoo-ohjus?

    Kysyin määritelmää sopivasta tilannenopeudesta, mutta kieltäydyit vastaamasta. Ehkä kohtaamasi pyöräilijän mielestä 30 km/h on ihan ok normaalilla pyörätiellä sinut ohittaessasi. Onko tuo sinun mielestäsi liikaa?

      
  • Ismo37: "Jalankulkija ja pyöräilijä on tietoisesti valinnut hitaan, mutta ehkä lihaskunto- ja ympäristöystävällisen tavan liikkua. Miksi moottoriajoneuvon pitäisi pysähtyä kummankaan takia ?"

    Miksi ei pitäisi? Väistämisvelvollisuuden kääntäminen päälaelleen antaisi kestämättömän signaalin moottoriajoneuvojen kuljettajalle siitä, mikä on sopivaa muiden huomioimista ja mikä ei. Tuollainen heikentäisi liikenneturvallisuutta olennaisesti. Lisäksi kun jalankulkua ja pyöräilyä tietoisesti halutaan nostaa moottoriajoneuvoliikenteen kanssa tasa-arvoiseksi kulkutavaksi, olisi kohtuullista olettaa myös väistämissääntöjen tukevan tätä tavoitetta.

    Pyöräilijä voi muuten olla autoilijaa nopeampi kaupungissa.

    "Moottoriajoneuvojen pitäisi pysyä mahdollisimman esteettä liikkeessä. Niiden pysäyttäminen ja uudelleen kiihdyttäminen aiheuttaa ilmansaasteita."

    Eli kun valitsee saasteita aiheuttavan kulkutapamuodon, sitä pitäisi suosia käyttäen perusteena sen saastuttavuutta? Aivan päätön logiikka mielestäni.

    "Tieliikenteessä voitaisiin ottaa mallia vesiliikenteestä: se väistää, jonka on helpompi väistää."

    Nyt mennään aika huikealle tasolle, jos auton pysäyttäminen jarrupoljinta painamalla olisi helppoudella tai työläydellä perusteltavissa oleva juttu. Sovelletaanko samaa ajatusmallia tukkirekan ja pikku-Fiatin väliseen risteysajoon?

    "Auton takaa meneminen on myös turvallisempaa kuin auton edestä meneminen."

    Näin, jos autoja olisi vain yksi. Mutta kun niitä on 3 miljoonaa.

      
  • "Jalankulkija ja pyöräilijä on tietoisesti valinnut hitaan"

    Jalankulkijalla voi olla pahuksen kova kiire bussiin tai junaan, tai hän voi olla toinen autoilija joka on jättänyt autonsa parkkiin. Toki kiireettömiä ulkoilijoitakin on liikkeellä.

    Olennaista on kuitenkin se että suojatie perustuu kansainväliseen lakiin, eli ratkaisukeino olisi vähentää suojateitä jos haluttaisiin suosia ajoneuvoliikennettä.

    Suojatien etu on että vältytään turhilta liikennevaloilta (valojen kestoaika on kadunylitystä paljon pidempi) ja siinä että jalankulkijoiden tienylitykset keskitetään yhteen paikkaan, tosin silloin jalankulkija joutuu joskus kävelemään pidemmän matkan.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit