Polkupyörällä pääsee

666 kommenttia
11719212223
  • Sehän tässä oli hakusessa että työmatkat voisi ajaa polkupyörällä terveyden ja ilmastonparantamiseksi.
    Jokin tässä mättää kun lataat kotona ja työpaikalla.

    Jaaha onko tässä siis kyse ladattavasta sähköpyörästä?

    Sehän oli alunperi keskustelun aihe että sähköpyörä lisäisi työmatkapyöräilyä.

      
  • Ja mitä et ymmärtänyt siitä, kun kerroin ajavani työmatkaa sekä pyörällä että autolla?

      
  • ...mahtaaskohää ajella sen työmatkansa joskus pyörällä, joskus autolla... sillee tarpeen mukaan, tms...? Mutt enhän minä tiedä.
    Mutt niinkuin joku totesi kai jo ennenkin todetun, ett ilmastoa, ruuhkia ja terveyttä parantaaja veronmaksajien rahoja säästyy merkittävästi, jos edesjoskus, toisinaan tai jopa useinkin, jos ei aina, menis töihin tai muille asioilleen kävellen, pyörällä ta vaikka julkisilla kulkimilla...

    Pyörä ei kaikkea saastetta ilmasta poista, ei. Se kun ei poistaniitä lainkaan ...mutt kun vähentää auton käyttöä, niin se puhdistaa ilmaa ihmisten hengittämiseen kelvolliseksi ja vähentää ruuhkiakaupunkien kaduilla, nopeuttaen jäljelle jäävien autojenKIN liikkumista...

      
  • Kyllä autoista on valtiolle enemmän verotuloja kuin autojen aiheuttamat kulut.
    Parkkimaksuihinkin Helsingissä menee 30-40 euroa työpäivä, harvalla työpaikalla keskustassa on ilmaista parkkitilaa.

      
  • Tarkoitatko, että yhteiskunnassa hyvinvointi lisääntyy, kun autoilun määrä lisääntyy?

      
  • En ole missään vaiheessa pyytänyt autoja lisää.
    Minähän olen jo aikaisemmin sanonut kaupunkien viihtyvyyden lisääntyvän jos yksityisautoja olisi vähemmän.
    Olen koittanut tuoda mielipiteeni miksi pyörä ei tule merkittävästi korvaamaan autoa työmatkaliikenteessä.

      
  • a. Hallitus aikoo vähentää autoilua taloudellisella ohjauksella.

    https://www.is.fi/autot/art-2000005733754.html

    b. Etenkin pidän tästä kohdasta.

    "Vanhaksi ja saastuttavaksi luokitellulla autolla (yksin) ajavaa on lätkitty niissä kaikissa oikein olan takaa."

      
  • Ymmärtämättömät mittaavat päästöjä kalenterilla. Asiantuntijat pakokaasuanalysaattorilla.

    Tuo autojen vainoaminen iän perusteella on oman lajinsa vainoharhaisuutta, jossa todellisilla päästöillä ei ole merkitystä.

      
  • Millaista mittausta ehdotat todellisten päästöjen selvittämiseksi?

      
  • Quu: "Olen koittanut tuoda mielipiteeni miksi pyörä ei tule merkittävästi korvaamaan autoa työmatkaliikenteessä."

    Mikä on merkittävä määrä? Aaltoyliopistossa tehdyn maisteritutkinnon mukaan Helsingissä työmatkapyöräilyn osuus on 6%. Aika surkea tulos, ollaan varmaan samaa mieltä. Tosin se ilmeisesti selittyy julkisen liikenteen osuudella 40%, mikä on liikuntanäkökulma sivuuttaen hyvä asia. Kun katsotaan Kuopion (36%), Oulun (24%) ja Lahden (14%) tuloksia, on pyöräily mielestäni ja varmaan sinunkin mielestä niissä jo nyt merkittävä. Potentiaali muuallakin on täten pakko hyväksyä. Samalla se antaa aihetta miettiä keinoja pyörälyn suosion kasvattamiseen. Helsingissäkin yksityisautoijoita on edelleen 41% ja noista varmasti merkittävällä osalla olisi mahdollisuus korvata ainakin osa matkoista pyörällä.

    Tässä yhteydessä pitää muistaa, että Helsinkiin kaavaillaan lähivuosikymmenien aikana 250 000 uutta asukasta. Millä ne saadaan liikutettua paikasta toiseen, sitä kannattaa miettiä toiseenkin kertaan ennen pyöräilyn mahdollisuuksien vähättelyä.

    http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/pdf/13701/hse_ethesis_13701.pdf

      
  • "Helsinki ei loista vertailussa pyöräilyn osuudella, joka on vain 6 %, kävelyn ollessa 12 % työmatkoista, julkinen liikenne 40 % ja yksityisautoilu 41 %. Helsinki, jossa 41 % työmatkoista tehdään omalla autolla, ei suinkaan sijoitu listan yläpäähän, mutta voidaan väittää, että Helsingin erittäin toimiva julkinen liikenne syö sekä polkupyöräilyn, että kävelyn suosiota"

    Vielä menee aikaa ja tupakkia että pyörän osuus työmatkaliikenteessä on ruuhkien ja ilmastonkannalta merkittävä.

      
  • Helsinki kk on vain yksi osa Suomea. Toisaalta ruuhka ei ole ainoa seikka. Päästöt on toinen ja Kajaanissa ajettu kilometri vähentää päästöjä yhtä lailla kuin Helsingissäkin. Ellei sitten helsinkiläinen kilometri synny Mannerheimintien jonossa matelusta ja kajaanilainen sujuvasta 40-60 km/h ajonopeudesta. Kolmas on liikunnan terveysvaikutukset.

    Toki aikaa menee, ennen kuin Helsingissä pyöräilyn osuus kasvaa siten, että nykytilaan verrattuna sillä on merkittävä vaikutus ruuhkiin ja ilmastoon. Väkiluvun kasvaessa pyöräilyn määrä silti todennäköisesti kasvaa. Tärkeintä on silti se, ettei yksityisautoilun määrä kasva, muuten ruuhkien määrä kasvaa, sujuvuus heikkenee ja päästöt kasvaa. Sitä tuskin kukaan kaipaa. Ja koska liikenteen ongelmia on vaikea ratkaista, pienikin apu pyöräilystä on tervetullut. Vai onko sinulla vaihtoehtoisia keinoja, jolla pyöräilyn merkityksestä ei tarvitsisi välittää?

      
  • Väkiluvun kasvaessa pyöräilyn määrä silti todennäköisesti kasvaa.

    Ja kun väkiluku todennäköisesti kasvaa eniten Helsingin ympäristökunnissa yksityisautojenkin määrä kasvaa.
    Kasvualueiden laajeneminen vai lisää autontarvetta pitkin etäisyyksien tähden.

      
  • Auton tarvetta...? Hhmmm, mutt ei yksityiskäyttöisten, kun julkisetkin, ne useamman matkalaisen kuljettamiseen samaan suuntaan, on olemassa ja kehittyvät hissukseen nekin... Mutt niin kehittyy mukavammiksi pyörätkin... Mullakin on jo toista kesää automaattivaihteinen, jolla polkee varsin leppoisasti halutessaan... myös ylämäkeen
    Ja jos haluaa reitensä ’ruville’ tai maitohapoille, niin sekin onnistuu - avustus vaan pois :)

    Auton ratissa kiukutellen tai ruuhkassa kituutellen ei muuten kunto juurikaan nouse eikä korvienväli saa happea työrasituksista toipuakseen. Kaikilla kun ei ole avoautoakaan. No ei silläkään rasitu ku korkeintaan nilkka ;) Eli kotona on yhtä voimaton olo kuin töistä lähtiessä

      
  • Parhaiten työasiat jäävät pois mielestä metamorfoosissa, jossa jalankulkija muuttuu kuljettajaksi, eli pukemalla nahkapuvun ja kypärän ja käynnistämällä moottoripyörän.

    "Joukkoliikenne" on koko Suomen todellisuudessa pienen vähemmistön liikuttelua yhteiskunnan tuella, koska suurimmalle osalle suomalaisista sillä ei pääse järkevästi sinne mihin haluaisi mennä.

    Jos työmatkaa joutuu ajattelemaan kuntoilun kannalta, silloin elämäntavoissa on jotain pahasti pielessä. Terve elämä on liikettä, eikä sitä työmatka muuksi muuta. Polkupyöräilyssä on joillain sekin hankaluus, ettei pyörälle ole turvallista säilytyspaikkaa työpaikalla. Hienoa pyörää ei lokasuojilla ja pakettitelineillä pilata, eikä ultrakevyitä kiekkoja todellakaan työnnetä pyörätelineeseen. Meidän perheen kahdella pyöräilijällä on tästä syystä toinen rymypyörä, joka uhrautuu reissuilla, joille kunnon pyörää ei uskalla altistaa.

    Oulussa homma toimii hienosti, kunhan ei pöljyyksissään yritä bussilla minnekään. 18.5 km työmatkallani on noin kolmisen km "pakollista" yhtä reittiä, jota en pyörällä voi järkevästi välttää. Hyvä pyörätie sekin on, mutta noin 15 km osalta matkalla on useampia vaihtoehtoisia reittejä katupyörällekin.

    Ympäristön parantamista voisi tehdä myös liikenneympöristöä vähäpäästöisemmäksi suunnittelemalla. Oikein tehtynä se johtaa moottoriajoneuvojen erottamiseen kevyestä liikenteestä, mikä parantaa sekä kulutuslukemia että varsinkin kevyen liikenteen turvallisuutta. Hyvin vetävä 60 km/h rajoitettu kokoojakatu hyvin suunnitellulla vihreällä aallolla on siis myös pyöräilijän etu, jos pyötätie menee viereisessä korttelissa.

      
  • Työmatkaa ei tarvitse ajatella kuntoiluna. Kun kuitenkin liikkumattomuus on suuri ongelma, tuossa näppärästi yhdistyy kaksi asiaa.

    Pyörän säilytys voi tosiaan olla ongelma, mutta kuten joukkoliikennekin, myös pyörien säilytysongelmakin koko Suomen mittakaavassa koskettaa vain pientä vähemmistöä. Todennäköisesti paljon pienempää kuin joukkoliikenne. Hieno pyöräkin on makuasia ja monien työmatkatykkien varustukseen kuuluu lokarit ja tavarateline. Ei täyden juomapullon verran lisääntyvä paino niin paljon pyörää hitaammaksi tee. Ultrakevyitä kiekkojakaan noissa harvemmin on, kuten ei ole edes Superflyssäkään vakiona. Ultrakevyet osat soveltuu arkikäyttöä paremmin harrastepeleihin.

    Liikenneympäristöä kehitetään, mutta isommassa määrin muutoksia saadaan aikaan hitaasti. Lisäksi kaupungeissa suuntauksena on pikemminkin moottoriajoneuvoliikenteen hidastaminen kuin nopeuttaminen. Järjestelmä on jo tällä hetkellä siinä kunnossa, ettei estettä pyöräilyn suosion kasvulle sen puolesta ole. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö järjestelmää olisi tarvetta kehittää.

    Quun kommenttiin vielä. En tiedä, kasvaako väkiluku ympäryskunnissa nopeammin kuin Helsingissä. Tavoitteena on kuitenkin kaavoittaa asuntoja 250 000 uudelle helsinkiläiselle. Nuo ja ympäryskuntien lisääntyvä väki yhdessä tekee sen, ettei liikennejärjestelmä yksinkertaisesti toimi nykysysteemillä. Helsingin yritys ratkaista sitä on bulevardit. Saa nähdä, johtaako se muuhun kuin juristien rikastumiseen.

      
  • Tavoitteena on kuitenkin kaavoittaa asuntoja 250 000 uudelle helsinkiläiselle.

    Minne asunnot tulee?

      
  • En minä kaavaa ulkoa muista, kun jossain olen sen vilaukselta nähnyt. Mutta sisääntuloteiden varrelle ja Malmin kentälle nyt ainakin niitä on suunniteltu rakennettavaksi.

    Kaavaehdotuksen varmasti löydät nopeasti, jos haluat hiukan Helsingin sivuja kaivella tai googlettaa.

      
  • Aivan, asunnon ja työpaikan välinen etäisyys ja kulkuyhteydet ratkaisee matkaan käytetyn tavan.
    Minä olen funtsinut syytä, miksi Helsinkiin ängetään vaikka parkkipaikka on usein tiukassa ja kadunvarressa 2-4 euroa tunti.
    Viekö se omanauton mukavuus pohjan muilta hikisiltä vaihtoehdoilta?

    Tietysti onhan isoilla pääkonttoreilla ja sairaaloilla omat parkkihallit.

    Metrot ja radat on kuulemma hankaloittaneen useiden työmatkaa kun suorat (harava) bussiyhteydet taajamista on lopetettu.

    ps. minun työpaikka oli kasarmitorin vieressä ja työmatka 3 km suunta kuljin sen kävellen jokakelissä 20v

      
  • Metro ja rata ovat nopeita. Jos voi luottaa siihen, että aina pääsee pyörän kyytiin, fillarilla saavutettava alue on mainio: Pyrähdys lähiseisakkeelle, pikainen matka toiselle puolelle kaupunkia ja loppupyrähdys kohteeseen.

    Metrojunien lyhentäminen samalla kuin yritetään vähentää autoilua oli yllättävä veto, jota en ymmärtänyt silloin enkä vieläkään. Fillarit metroon -takuu päihittäisi hyödyllisyydellään monta hämeentietä (metro vilahtaa ali) ja muuta baanaa. Jos pyörää ei tarvitisi jättää asemalle, sitä ei pöllittäisikään sieltä.

    Vaihtoyhteys metrosta junaan on myös vähintäänkin epäkäytännöllinen.

      
  • Metro on minunkin ehdoton suosikkini joukkoliikenteelle. Alle 15 kerroksen en viitsi edes odotella hissiä, joten jos aikataulua tarvii käyttää, homma lakkaa kiinnostamasta.

    Metroasemalla sateen suojassa ja seuraava juna on paikalla niin pian, ettei aikataulua tarvita. Kelpaa!

    Sitä ennen pitää vain nykyään ajaa 600 km lähimmälle metroasemalle.

      
  • Matkaketju on se taikasana, jossa tarvitaan kehitystä. Täällä ei metroa ole, joten bussit ja junat hoitaa julkisen roolia. Junassa pyörän kuljettaminen pitäisi olla järjestettävissä, linja-autossa pitää pähkäillä hiukan enemmän. Sähköpotkulauta voisi olla siinä käyttökelpoinen. Taittopyörä ei ole, joten vaihtoehtona olisi järjestää turvalliset säilytystilat pysäkeille. Halpa pyörä työmatkan molemmissa päissä olisi aina odottamassa.

      
  • Tietenkin metro ja juna voivat laajentaa pyörän toiminta-aluetta vain siellä missä ne kulkevat tiheällä vuorovälillä. Pk-seudulla on runsaasti julkista liikennettä, ruuhkaa ja vihreää ajattelutapaa, joten sieltä on hyvä aloittaa.

    Jos pyöräilyä halutaan lisätä, siitä pitää tehdä helpompaa. En usko että tavalliset pulliaiset ryhtyvät sankoin joukoin hyötyliikkumaan vain siksi, että valtioneuvosto niin toivoo. Pk-seudulla pyörään käyttäminen viimeisen mailin ongelmaan tuntuu hyvältä ajatukselta.

    Minä en usko kahteen polkupyörään yhtä matkaa varten. Jos pyörä on hyvä, se rikotaan tai varastetaan. Huonolla ei käyttöaste nouse.

      
  • Olen samaa mieltä pyöräilyn helpommaksi tekemisen tarpeesta. Mutta pelkästään tuosta ei ole kyse. Tällä hetkellä moni ajaa autolla vanhasta tottumuksesta ja siksi, ettei tule ajatelleeksi tai ota vakavasti terveydellisiä asioita. Minunkin lähipiirissäni moni sanoo, että pitäisi liikkua enemmän jne, mutta silti esim. työmatkojen osalta ei olla valmiita näkemään pyöräilyn vaatimaa vaivaa. Ellei saa käännettyä omaa päätään siihen asentoon, että liikunta vaatii pientä vaivaa, ei mikään helppous muutosta tuo. Jollain markkinoinnilla pitäisi siis vaikuttaa tähän asiaan. Pakottamalla ei nämä muutu eli ihmiset on saatava itse keksimään asia.

    Kahden pyörän taktiikalla kyse on pysäkiltä töihin/kotiin ajamisesta. Monilla matka on tällöin alle 5 km/suunta. Kun käytettynä 50 eurolla saa käyttökelpoisen pyörän ainakin, jos itse pyöristä jotain ymmärtää, kyse käyttöasteessa ei ole pyörän huonoudesta. On tietysti järjetöntä, että kun muihin matkoihin mielellään on hankittava parempi pyörä, arki vaatii vähintään kolme pyörää. Minun arjessa olisi tuolla systeemillä neljä. Nyt on vain kolme.

      
  • No mutt eiks se ’viimeinen maili’ sujuisi näppärästi nyt vahvasti esillä olleilla kaupunkipyörillä...? Eli pyörätelineitä/vuokraparkkeja ainakin metroasemien liki ja isompien työpaikkojen ulkopuolelle...
    Auttaisko se ’vinkkien viemisessä’ muillekin? kun alkaisi keltaisia pyöriä ’kokoontumaan’ firman ulko-oven lähelle...

      
  • Miksi sitä OMAA HIENOA ja kallista pyörää pitäis metroissa tai junissa, saati busseissa mukanaan raahata? Eiks sillä vois ’ylvästellä’ muissa ajoissa?

      
  • Hyvän ja halvan käytetyn pyörän ostaja voi tahattomasti lisätä pyörävarkauksien määrää.

    Miksi kunnon varusteet hyötyliikumisessa olisivat ylvästelemistä? Onko työmatkan ajaminen premium-autolla myös ylvästelyä, vai voisiko olla kysymys siitä että hyvällä autolla ja pyörällä on mukavampi ajaa kuin huonolla?

      
  • Polkupyörän etu on sama kuin muidenkin omien ajoneuvojen, eli oma aikataulu. Bussin ja pyörän yhdistelmä rikkoo tämän vapauden asettamalla aikataulun, mutta jos sillä tavoin saadaan lisää käyttäjiä bussi- tai junareittien varrelle, niin hyvä juttu.

    Sivistyneessä ympäristössä polkupyörä bussipysäkillä on ollut maaseudulla normisettiä jo ennen kuin tästä ymmärrettiin puhua joukkoliikennekonseptina. Nyt vaan pitäisi saada se vanha maaseudun rehellisyys kopioduksi myös kaupunkiin.

    Taitaisi silti olla logistisesti helpompaa vain ottaa se oma pyörä mukaan bussiin tai paikallisjunaan, vaikka se ei olisikaan Jaakon kallisarvoinen ego-ekspanderi, vaan ihan tavallinen muuan vuosi sitten lajityyppinsä halvinpana ostettu arkipyörä?

    Nykymaailmassa sen päätepysäkillä odottelevan pyörän paikalla ja ehjänä olemiseen ei voi enää luottaa, ja kolhoosipyörien siirtely palkatulla työvoimalla sekä lisää kustannuksia että rikkoo itse ajamisen luotettavuuden.

      
  • Veikkaan, että Jaakon sähköpyörä on kalliimpi kuin kaikki minun pyöräni yhteensä. Sitä en ymmärrä, mikä pointti on tällä ylvästelyn tuomisessa keskusteluun.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit