Ajattelija2015: Liikenneonnettomuuksissa 2010-2014 kuolleista 18-24 vuotiasta henkilöistä (lista alla)... muilla keinoin liikenneturvallisuutta saataisiin parannettua huomattavan paljon enemmän, kuin automaattivalvonnalla,
-48 % ajoi yli 15-vuotta vanhalla autolla Sinun ratkaisusi on? Isukki ostaa uudemman auton?
-38 % autoista oli huonokuntoiset renkaat Miten saat noille päähän, että renkaiden suositus on väh. 4 millin pinta?
-40 % kuskeista oli kännissä Tyypit on just päässet autokoulusta, eikö siellä kerrota tarpeeksi tästä? Brittimäinen kampanja käyntiin, jossa näytetään horroria?
-yli 60 % kuolleista ei käyttänyt turvavöitä Sama kuin edellä?
Kyllä, ehkä liikenneturvallisuuden todellinen parantaminen voi aluksi hieman maksaa, mutta mielestäni raha menee hengen edelle, varsinkin kun pitkällä tähtäimellä turvallisuus myös säästää rahaa.
On aina helppo esittää "lisää rahaa". Kenen rahaa olisit sitten laittamassa mihinkin kohtaan? Kait muistat esim. korjausvelan pelkästään teiden osalta jne. Toisaalta, ajattelitko vaikka lahjoa nuoret kuskit käyttämään vöitä, vai mitä se asennepuoli saataisiin kuntoon?
Ajattelija2015: ”Pasmat menivät pahasti sekaisin, kun kameravalvontaa lisättäessä ja keskinopeuksien oletettavasti laskiessa onnettomuuksien määrä lisääntyikin kehä ykkösellä.”
Pitkällä aikavälillä kameravalvonta vähentää onnettomuuksien määrää niin, että 95 %:n varmuudella muutos osuu 0,1-2,6 väliin. Tuo potenssi 0,1 on jo melkein sama kuin ei ollenkaan, joten on ihan mahdollista että kuskien totutellessa uusiin kameroihin potenssi voi mennä negatiivisen puolelle, eli onnettomuuksien lukumäärä voi kasvaa. Siksi olisi minulta aikamoista ylireagointia jos pasmani menisivät sekaisin uutisesta että arvioni osui oikeaan. Olen sanonut tästä mielipiteekseni että tärkeää on mitä tapahtuu ihmisille, ei se, mitä tapahtuu autojen pelleille. Olen verrannut tätä työturvallisuuteen sanomalla että sitäkään ei mitata hajonneiden koneiden perusteella.
Siitähän meille ei varmaan tule kinaa, että Kehä 1:n kamerat tulevat säästämään loukkaantumisia ja liikennekuolemia. Jos tulee, niin kinaa ensin itsesi kanssa selväksi mielipiteesi valvonnan lisäämisen vaikutuksesta ajonopeuksiin ja ajonopeuksien muutoksen vaikutus henkilövahinkoihin. Minun kanssa sinä olet jo puhunut nuo asiat selväksi, ja olemme niistä samaa mieltä. Tämä mielipide on sinun mukaasi tyypillinen ylinopeususkovaisille.
Ajattelija2015: ”Potenssimallista hoetaan sivutolkulla, mutta näistä muista paljon suuremmista ongelmista ei vieläkään pystytä sanomaan mitään. Uskonnosta on vaikeaa luopua.”
Potenssimallista puhutaan kun halutaan ilmaista kuinka paljon nopeusmuutos vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Sen ilmaisulle tulee useimmiten tarvetta siksi, että joku väittää sen nopeudenmuutoksen vaikutukseksi jotain muuta kuin yli parin sadan tutkimuksen tulokset yhteen vetävä Potenssimalli. Se, että tästä on puhuttu sivukaupalla, on suoraa seurausta tieteellistä tietoa vastaan puhuvien väitteiden ja mielipiteiden suuresta määrästä.
Ajattelija2015: ”Kertauksen vuoksi TeeCeelle hieman faktaa, misksi potenssimallista ja lievistä ylinopeuksista jauhaminen on suorastaan absurdia. Liikenneonnettomuuksissa 2010-2014 kuolleista 18-24 vuotiasta henkilöistä:
-48 % ajoi yli 15-vuotta vanhalla autolla
Nopeus vaikuttaa kuoleman- ja loukkaantumisenriskiin lähes samalla tavalla auton iästä riippumatta.
-38 % autoista oli huonokuntoiset renkaat
Nopeus vaikuttaa täsmälleen samalla tavalla hyvä- ja huonorenkaisten autojen aiheuttamaan kuoleman- ja loukkaantumisenriskiin
-40 % kuskeista oli kännissä
Nopeus vaikuttaa täsmälleen samalla tavalla humalaisten ja selvien aiheuttamaan loukkaantumis- ja liikennekuolemariskiin.
-yli 60 % kuolleista ei käyttänyt turvavöitä
En ole lukenut vaikuttaako turvavöiden käyttö jotenkin nopeuden aiheuttamaan riskinmuutokseen, joten en väitä mitään varmaa. Sen sijaan sanon että tietääkseni nopeus vaikuttaa ilman turvavöitä ajavan vammoihin samassa suhteessa kuin turvavöitä käyttäviinkin.
Mitä pidempään viivyttelet tämän asian ymmärtämisen kanssa, sitä nolommalta sinusta tuntuu kun lopulta tajuat sen: nopeusvalvonnan tehostaminen ei ole ristiriidassa minkään toisen liikenneturvallisuustoimenpiteen kanssa.
Se, että joku liikenneturvallisuutta parantava keino on sinusta parempi kuin joku toinen ei tarkoita että se olisi parempi myös yhteiskunnan kannalta. Yhteiskunnan intressissä on käyttää keinoja joiden vaatimien resurssien määrä on mahdollisimman edullisessa suhteessa todennäköisesti saavutettavaan tulokseen. Jos haluat tulla otetuksi vakavasti niin lakkaa listaamasta tilastomerkintöjä ja kerro sen sijaan mitä niiden muuttaminen tulisi maksamaan ja paljonko yhteiskunta säästäisi niiden muuttumisen ansiosta.
Nopeus vaikuttaa täsmälleen samalla tavalla hyvä- ja huonorenkaisten autojen aiheuttamaan kuoleman- ja loukkaantumisenriskiin
Siis törmäysnopeus vaikuttaa samalla tavalla. Miten vuorostasi arvioisit renkaiden vaikuttavan onnettomuuteen joutumisen riskiin?
Nopeus vaikuttaa täsmälleen samalla tavalla humalaisten ja selvien aiheuttamaan loukkaantumis- ja liikennekuolemariskiin.
Siis törmäysnopeus vaikuttaa samalla tavalla. Miten vuorostasi arvioisit alkoholin, lääkkeiden yms. huumeiden vaikuttavan onnettomuuteen joutumisen riskiin?
Ajattelija2015: ”Miksi lievistä ylinopeuksista itkeminen on siis turhaa? Siksi, että muilla keinoin liikenneturvallisuutta saataisiin parannettua huomattavan paljon enemmän, kuin automaattivalvonnalla, jolla käytännössä valvotaan vain niitä lieviä ylinopeuksia.”
Taitaa olla menossa kolmas vuosi kun toistelet tuota mielipidettäsi, kauanko vielä pitää odottaa että saadaan ensimmäiset tieteelliseen tietoon pohjautuvat perustelut mielipiteellesi? Kuinka paljon enemmän niillä muilla keinoilla on saatu parannettua liikenneturvallisuutta? Mikä tutkimus sitä asiaa on selvittänyt? Jos uskomme vain sinun sanasi, niin olisimme uskovaisia, ja saisimme sinulta huutia.
Minustakin lievistä ylinopeuksista itkeminen on turhaa. Niitäkin pitäisi käsitellä tieteellisen tiedon eikä omien tunteiden perusteella. Ja tieteellisen tiedon perusteellahan puuttumiskynnyksen alentaminen vähentää yli 20 km/h ylinopeuksien määrää noin puoleen (lähde: Tehostetun kameravalvonnan ja alennetun puuttumiskynnyksen vaikutus turvallisuuteen).
Ajattelija2015: ”Kyllä, ehkä liikenneturvallisuuden todellinen parantaminen voi aluksi hieman maksaa, mutta mielestäni raha menee hengen edelle, varsinkin kun pitkällä tähtäimellä turvallisuus myös säästää rahaa. Ilmeisesti potenssimallimies haluaakin kerätä rahaa, eikä säästää ihmishenkiä, eikä siinä mitään, mutta turvallisuudesta ei tuolloin kannata höpöttää.”
Nyt sitten vaan faktat pöytään ja pääset nolaamaan aika monen maan poliittiset päättäjät ja virkamiehet sekä suuren määrän tutkijoita. Minua ei nolota sitten kun paljastat totuuden, koska vaihdan mielipidettäni sitä mukaa kun tietoni lisääntyvät. Joten ole hyvä ja lisää tietojani kertomalla mitkä ovat sinun keinojesi vaikutukset liikennekuolemien ja loukkaantumisten määriin ja mitkä ovat kustannukset. Money talks, bullshit walks.
JEV2: ” Tarkennetaanpa muutamia TeeCeen väittämiä tuossa edellä.
TeeCee: Nopeus vaikuttaa kuoleman- ja loukkaantumisenriskiin lähes samalla tavalla auton iästä riippumatta.
Tarkoitit varmaankin sanoa, että törmäysnopeuden suhteellinen muutos vaikuttaa samalla tavalla?”
Ei, tarkoitin ajonopeuksia, törmäysnopeuksistahan ei ole tietoa. Näitä asioita tutkitaan seuraamalla liikenteessä käytettyjen nopeuksien muutosten suhdetta samalla tieosuudella tapahtuvien onnettomuuksien muutoksiin.
TeeCee: Nopeus vaikuttaa täsmälleen samalla tavalla hyvä- ja huonorenkaisten autojen aiheuttamaan kuoleman- ja loukkaantumisenriskiin
JEV2: Siis törmäysnopeus vaikuttaa samalla tavalla. Miten vuorostasi arvioisit renkaiden vaikuttavan onnettomuuteen joutumisen riskiin?
No, tietenkin se on törmäysnopeus joka viimekädessä aiheuttaa vammat, mutta koska se on AJOnopeus jonka kuski valitsee ja koska se on AJOnopeus josta kaikki tilastot ja sen vuoksi kaikki tutkimuksetkin puhuvat, niin minäkin tarkoitin AJOnopeuksia.
Hyvät renkaat vähentävät ja huonot lisäävät onnettomuuksia, mutta nyt käsiteltävän asian kannalta oleellista on, että renkaat toimivat noin kaikilla nopeuksilla. Renkailla on oma vaikutuksensa ja nopeudella omansa. Samoin esimerkiksi likainen tuulilasi, väärät rengaspaineet, kännykkään puhuminen ja väsymys lisäävät onnettomuuden todennäköisyyttä, mutta eivät vaikuta nopeuden aikaansaamiin seurauksiin.
Ajattelija2015: ”Itse asiassa reilun 20 vuoden aikana liikennemäärät ovat kasvaneet, tilastojen valossa keskinopeudet ovat pysyneet jokseenkin vakiona, mutta silti kuolemien määrä on suorastaan romahtanut. Siinä potenssimiehelle vähän ihmettelemistä.”
Ihmettely on liian laimea sana. Minua suorastaan järkyttää, että nähtävästi ihan täysivaltainen aikuinen ihminen ei ole nähnyt aiheelliseksi tutustua tutkimukseen jonka sanoo olevan paikkaansa pitämätön. Uskallan sanoa varmaksi että et ole lukenut Potenssimallia testannutta tutkimusta, koska jo pintapuolisella selailulla normaaliälyiselle selviäisi sen sisällöstä sen verran, että ei kirjoittelisi tuollaisia. Sinä näytät aivan vilpittömästi uskovan että tutkijoille ei ole pälkähtänyt päähän poistaa tutkittavan asian vaikutuksen ympäriltä muita liikenneturvallisuuteen vaikuttavia asioita.
Osaatko kuvitella mitä tuntemuksia päässä liikkuu kun näkee sinun vuoron perään moittivan muita uskovaiseksi ja osoittavan täydellistä välinpitämättömyyttä tieteellistä tietoa kohtaan? Yritän vastailla sinulle korrektisti, mutta aina välillä itsehillintä joutuu kohtuuttoman koville.
TeeCee: Nopeus vaikuttaa täsmälleen samalla tavalla humalaisten ja selvien aiheuttamaan loukkaantumis- ja liikennekuolemariskiin.
JEV2: Siis törmäysnopeus vaikuttaa samalla tavalla. Miten vuorostasi arvioisit alkoholin, lääkkeiden yms. huumeiden vaikuttavan onnettomuuteen joutumisen riskiin?
Nyt vasta tajusin miksi painotat tuota TÖRMÄYSnopeutta. Tarkoitat että nopeudella on merkitystä vain kun törmätään. Olet tietysti aivan oikeassa, nopeudella ei ole väliä jos ei tapahdu onnettomuutta.
Tässä tullaan siihen iänikuiseen näkökulma-kysymykseen. Kuskille vakava onnettomuus on hyvin harvinainen tapahtuma, joten hänen näkökulmastaan tarkasteltuna vaikuttaa turhalta pistää kovin paljoa painoa onnettomuuden seurauksiin eniten vaikuttavaan tekijään. Yhteiskunnan kannalta vakavat liikenneonnettomuudet ovat jokapäiväinen tapahtuma ja merkittävä kuluerä, joten sillä on vahva motivaatio pyrkiä vaikuttamaan onnettomuuskustannuksiin merkittävästi vaikuttavaan riksitekijään, ajonopeuteen.
Ennen kuin haastaa valtion tekemää liikenneturvallisuustyötä, pitäisi selvittää itselleen mitä tuo työ tarkoittaa. Minun mielestäni liikenneturvallisuustyön on tarkoitus minimoida yhteiskunnalle aiheutuvat nettoliikenneonnettomuuskulut. Eli ei pyritä mahdollisimman pieniin onnettomuuskuluihin, vaan pyritään tasapainoon onnettomuuskulujen ja niiden pienentämisestä aiheutuvien kulujen välillä.
Tuosta seuraa, että yhteiskunnan kannalta tärkeintä ei ole mikä riskitekijä aiheuttaa kuinkakin paljon onnettomuuksia, vaan tärkeää on tietää mihin riskitekijään vaikuttaminen tuottaa parhaan tuoton kansantaloudelle (sakko ei muuten ole kansantalouden kannalta tuloa vaan kansantalouden sisäistä tulonsiirtoa). Tämän valtiot haluavat tietää, siksi sen selvittämiseen on käytetty paljon resursseja ja siksi siitä on paljon tutkittua tietoa. Maallikko voi päätellä asiaa katsomalla mihin valtiot ovat päättäneet valvontaresurssejaan sijoittaa. Sen perusteella asian pitäisi olla selvä, mutta jostain syystä siitä on niin paljon epäselvyyttä, että nopeusvalvonta taitaa olla tämän palstan eniten kiistelty yksittäinen asia.
Tuon valtion näkökulman kautta asioita miettiessä kaikki näyttää loogiselta. Nopeuteen vaikuttaminen on halpaa. Se voidaan automatisoida pitkälle, mikä suorastaan romahduttaa sen valvonnan yksikköhinnan. Nopeus on mukana kaikessa liikkumisessa, joten potentiaalia löytyy. Lisäksi vielä nopeus vaikuttaa muita riskejä enemmän onnettomuuden hintaan. Jos ajattelun on tarkoitus tuottaa ymmärrettäviä selityksiä havainnoille, niin mielestäni ajatteluni on ainakin tämän asian osalta täyttänyt tehtävänsä, mitä pidän näkökulman valinnan ansiona. Esimerkiksi elämän tarkoitusta miettiessä tulos riippuu oleellisesti tarkasteleeko sitä ihmisyksilön vai raatokärpäsen kannalta.
Mistä näkökulmasta sinä tätä asiaa mietit (siis valtion suhtautumista nopeusvalvontaa, ei elämän tarkoitusta)? Vaikuttaa kuin sinä et enää miettisi varsinaista asiaa, vaan ponnistelet sen eteen, että muut hyväksyisivät mielipiteeseesi nopeusvalvonnasta oikeaksi. Jo siitä on hyötyä, että ylipäätään miettii omaa näkökulmaansa. Mielestäni on nimittäin hyvin todennäköistä, että jos miettii näkökulman valintaa, tajuaa näkökulman valinnan tärkeyden, ja jos tajuaa sen tärkeyden, tajuaa myös näkökulman valinnan seuraukset. Tuon ajatusketjun loppupäästä löytyy se syy, miksi valtioiden ei mielestään kannata suunnata voimavaroja sinun tärkeimpinä pitämiin asioihin nopeusvalvonnan kustannuksella, vaan sen lisäksi.
En usko että näkökulman tietoinen valinta kiinnostaa kovin monia, koska se rajoittaa ajattelijan omaa liikkumavaraa. Esimerkiksi jos myöntää valtion näkökulman järkeväksi tässä nopeusasiassa, ei voi enää heitellä tämän näkökulman vastaisia kommentteja. Tai tietysti voi, mutta niistä jää heti kiinni. Ja jos sanoo että valtion näkökulma on väärä, löytää itsensä suosta. Useimmat valtion toimia tässä asiassa arvostelleet ovat nimittäin perustelleet mielipiteitään nimenomaan sillä, että heidän ehdottamillaan keinoilla vähennettäisiin enemmän ihmishenkien menetyksiä ja loukkaantumisia, mikä juuri on se kansantaloudelle kallein asia. Pidän aika todennäköisenä että tuo epäjohdonmukaisuus nousisi esiin keskustelussa.
Kenties tavallaan sairausperäinen oli myös Helsingissä pyöräilijän kuoleman aiheuttanut kaveri, koska hän kärsi Konginkankaan onnettomuuden seurauksena psyykkisistä ongelmista. En ota kantaa siihen, onko oikea rangaistus 2 vai 4 vuotta linnaa. Huikeaa on kuitenkin suhtautuminen ajokieltoon. Kun tällainen kaveri saa ajokorttinsa takaisin elokuussa, ei Suomessa todellakaan ole halua noudattaa ajokortin haltijalle asetettavia vaatimuksia. Taatustikaan kaveri ei edes linnareissun jälkeen ole kypsä kuljettamaan moottoriajoneuvoa.
Huvittavaa, että uskovainen TeeCee puhuu normaaliälystä. Kannattaisi sinunkin koittaa käyttää sitä järkeä uskovaisen hourailujen sijaan, niin saattaisit ymmärtää, mitä liikenteessä tapahtuu.
Suurin osa onnettomukksista aiheutuu aivan muista syistä kuin ylinopeudesta. Silti sinä olet kirjoittanut tännekin pian raamatun verran samaa jauhantaa lievistä ylinopeuksista, ottamatta kantaa juuri mihinkään muuhun ongelmaan. Kuten jo todettiin, kuolonkolarien määrä on romahtanut, vaikka nopeudet eivät ole muuttuneet. Sinä olisit (varmaan oletkin) jo 20 vuotta sitten houraillut pelkistä lievistä ylinopeuksista, vaikka kuten kaikki tiedämme, aivan muilla asioilla ratkaistiin ja ratkaistaan jatkossakin Suomen liikenneturvallisuus.
Meille muille on tärkeää liikenneturvallisuus. Uskovaiselle TeeCeelle on tärkeää, että kukaan ei ohita häntä moottoritiellä.
En uskalla ottaa kantaa älykkyyden normaalitasoon, kun en tiedä sijoitustani tässä skaalassa, mutta kuitenkin käytän itseäni esimerkkinä. Minulla nimittäin kesti monta vuotta, ennenkuin opin erottamaan onnettomuuden syyn ja onnettomuuden seuraukset toisistaan. Puoli pykälää haastavampi tilanne on se, kun aletaan puhua henkilövahinkoon johtavista onnettomuuksista ja niiden syistä/seurauksista, mutta aikanaan tuonkin ongelman selvitin.
Prosessin hitauden takia en silti ole pahoillani tilanteesta. Siinä on kaksi hyvää piirrettä. Ensinnäkin osaan opettaa lapseni erottamaan nämä asiat toisistaan. Toisekseen, en pidä asiaa itsestään selvänä, kun se ei sitä minullekaan ollut, vaikka liikenne onkin aina minua kiinnostanut. Auto-m kirjoittaa kuitenkin älykkyydestä siihen tyyliin, että varmasti hoksaa itsekin, mistä on kyse. Itsekin vielä tuoreen ajokortin haltijana, jolloin em. asiat ja moni muukaan eivät olleet sillä tavoin hallussa kuin neljännesvuosisata myöhemmin, suhtauduin toisiin samaan sävyyn kuin hän tuossa kommentissa suhtautuu TeeCee:hen.
Herbert: Auto-m kirjoittaa kuitenkin älykkyydestä siihen tyyliin, että varmasti hoksaa itsekin, mistä on kyse. Itsekin vielä tuoreen ajokortin haltijana, jolloin em. asiat ja moni muukaan eivät olleet sillä tavoin hallussa kuin neljännesvuosisata myöhemmin, suhtauduin toisiin samaan sävyyn kuin hän tuossa kommentissa suhtautuu TeeCee:hen.
"Minulla nimittäin kesti monta vuotta, ennenkuin opin erottamaan onnettomuuden syyn ja onnettomuuden seuraukset toisistaan. "
Minulle taas onnettomuuden tai kolarin seuraus oli aika selvä heti alusta kun huomasin että mikäli polkupyörällä kaatuu joutuu laittamaan laastarin tai ostamaan varaosan ellei osaa saa väännettyä suoraksi. Tuon saman soveltaminen mopoon, moottoripyörään tai autoon nostaa kustannuskertoimen korkeammaksi. Törmäys ei ole useinkaan ennalta arvaamaton, joten kolarointi on jäänyt tekemättä.
Se millä nopeudella joku kuolee ei juurikaan käynyt mielessä kun jo pelkkä törmäys oli asia mitä pitää välttää viimeiseen asti. Ja se on toiminut, kertaakaan en ole törmännyt toiseen ajoneuvoon tai ihmiseen.
Kaskossa on aina ollut täydet bonukset, mutta liikennevakuutuksessa ei se ole ollut mahdollista koska lakisääteinen vakuutus alkaa jostakin syystä aina 0-20 % rangaistusbonuksilla (malus). Lainsäädäntö ei sitä edellytä, vaan nuo kalliit maksutasot tulisi jättää niille jotka vahinkoa ovat aiheuttaneet.
Minä olen kerran törmännyt, vaikka pyrkimys kolareiden välttämiseen on minullakin ollut päällimmäinen ajatus. Ajoin suorahkoa tietä, jossa vastaantulija kääntyi ajosuunnassaan vasemmalle eli minun eteeni. Rajoitus oli 50 km/h, nopeuteni oli ehkä 60 km/h. Kaikki tapahtui niin nopeasti, etten voinut enää vastaantulijan virheen tapahtuessa estää kolaria. Henkilövahinkoja ei tullut, kun ehdin jarruttaa ennen osumaa ja lisäksi törmäyskulma oli n. 45 astetta. Autoni meni kuitenkin lunastukseen. Ajonopeus tuntui varsin sopivalta illalla hiljaisen liikenteen aikaan. Vaikka vastapuoli todettiin yksin syylliseksi kolariin (myönsin kuulusteluissa ylinopeuteni), silti rajoituksen mukaisella nopeudella olisin ehkä voinut estää kolarin. Ainakin pelitivahingot olisivat olleet lievemmät. Lisäksi jos vastassa ei olisikaan ollut auto, vaan esim. mopo tai polkupyörä, käyttämäni ajonopeuden merkitys olisi kasvanut selvästi.
Tässä tapauksessa on helppo jälkikäteen osoittaa sormella minua ja ylinopeuttani. Kuitenkin tällä palstalla on lukemattomia esimerkkejä, joissa vähätellään pienen ylinopeuden merkitystä valmiiksi alhaisella rajoitusalueella ajettaessa. Jos ei ole yhtään syvällisemmin pohtinut nopeuden merkitystä onnettomuuden seurauksiin, on epätodennäköistä kyetä suhtautumaan riittävän vakavasti ajonopeuden valintaan. En minäkään tuolloin kokonaisuutta ymmärtänyt, mutta siitä onkin kohta 20 vuotta aikaa. Samasta syystä esitykselle 1 km/h puuttumiskynnyksen alentamisellekin naureskellaan. Eihän se tunnu missään, ajaako 87 vai 88 km/h.
Olen saanut matkustaa äskettäin autokoulussa ajokortin suorittaneen nuoren miehen kyydissä. En osaa sanoa varmaksi mistä hänelle on tullut ajotapa missä mittarivirheen ja nopeusrajoituksen päälle pitää laittaa mieluusti sellainen 5 km/h lisää silloinkin kun on matkustajia kyydissä. Matkustamisesta tulee yllättävän nykivää ja kulmikasta kun vauhtia on liikenneympäristöön tarpeettoman paljon.
Ajotietokone näyttää korkeita lukemia, enkä tarkoita tässä valmistajan EU-kulutusta vaan sitä että polttoainetta on helppo tuhlata hosuvalla ajotavalla pääsemättä silti yhtään ripeämmin perille.
Nuoret miehet kuuluvat pahimpaan riskiryhmään, eikä silloin puhuta sairasperäisistä onnettomuuksista vaan siitä että ajetaan piittaamatta vastasaadusta koulutuksesta. Ei siis kannattaisi puhua edes onnettomuuksista tai tapaturmista, vaan kolaroinnista tai törmäilystä.
Noinhan siinä käy, kun juopuu julkisuudesta. Samaa hokemaa pitää toistaa kuukaudesta toiseen, mikä lehti nyt tarttuukin täkyyn.
Prosenttiluvutkin kasvavat jatkuvasti alkuperäistutkimukseen verrattuna.
Auto-m: ”Huvittavaa, että uskovainen TeeCee puhuu normaaliälystä. Kannattaisi sinunkin koittaa käyttää sitä järkeä uskovaisen hourailujen sijaan, niin saattaisit ymmärtää, mitä liikenteessä tapahtuu.
Olit kehottanut meitä potenssimiehiä (kiitoksia vaan) ihmettelemään, miksi liikenneturvallisuus on parantunut parina viimevuosikymmenenä, vaikka nopeudet ovat pysyneet suunnilleen samoina ja liikennemäärät kasvaneet.
Jokainen normaaliälyinen Potenssimalliin tutustunut tietäisi, että nuo asiat eivät liity siihen, miten nopeudenmuutos vaikuttaa sen ennustamiin riskeihin. Oletin että olet normaaliälyinen, mistä seurasi johtopäätös, että et ole tutustunut malliin. Haluatko korjata johtopäätöksiäni?
Tosin nyt kun mietin asiaa uudelleen, niin kinaisiko normaaliälyinen monta vuotta Potenssimallista ottamatta selvää mistä kinaa?
Auto-m: ”Suurin osa onnettomukksista aiheutuu aivan muista syistä kuin ylinopeudesta.”
Ja silti monissa autoistuneissa sivistysmaissa panostetaan yhä enemmän ylinopeuksien karsimiseen valvontaa tehostamalla. Eikö ne pöljät tiedä ettei se mitään auta, suurin osa onnettomuuksistahan syntyy aivan muista syistä kuin ylinopeudesta. Jopa minä tiedän tämän, miten ihmeessä asiantuntijat ja monien maiden liikenneturvallisuudesta vastaavat viranomaiset eivät tiedä tätä. Tämä on täysin käsittämätön juttu.
Ellei sitten kyse ole jostain muusta kuin onnettomuuksista? Tuskinpa on, kai sinä olisit sen hoksannut jos tuohon olisi joku looginen selitys.
Auto-m: ”Silti sinä olet kirjoittanut tännekin pian raamatun verran samaa jauhantaa lievistä ylinopeuksista, ottamatta kantaa juuri mihinkään muuhun ongelmaan.”
Olen jauhanut koska mielestäni sinun ja muutaman muun mielipide pienistä ylinopeuksista ei perustu tieteelliseen tietoon. En ole saanut vastausta kysymykseen, että miksi liikenneturvallisuus paranee kun pienet ylinopeuden vähentyvät.
En ole saanut vastausta myöskään kysymykseeni, että miksi puhut pieniin ylinopeuksiin puuttumisesta toleranssin pienennettäessä. Kun toleranssia viimeksi pienennettiin, pienten, alle 5 km/h ylinopeuksien määrä ei muuttunut, mutta yli 10 km/h ylinopeudet vähenivät selvästi (Mikko Malmivuo, Nopeusvalvonnan puuttumisrajan muutos ja sen vaikutukset).
Jos väität että et tiedä tuota, niin näytän että olet monasti kommentoinut kirjoituksiani, joissa olen kertonut tuon asian. Sen jälkeen on taas kiva keskustella itse kunkin uskosta, joka mitätöi tieteellisen tiedon.
Auto-m: ” Kuten jo todettiin, kuolonkolarien määrä on romahtanut, vaikka nopeudet eivät ole muuttuneet. Sinä olisit (varmaan oletkin) jo 20 vuotta sitten houraillut pelkistä lievistä ylinopeuksista, vaikka kuten kaikki tiedämme, aivan muilla asioilla ratkaistiin ja ratkaistaan jatkossakin Suomen liikenneturvallisuus.
Olin 20 vuotta sitten melkein yhtä pihalla näistä asioista kuin sinä olet nyt. Minäkin luulin ymmärtäneeni kaiken oikein heti ensiyrityksellä ja luulin tietäväni kaiken tarpeellisen. Kilometrejä oli jo takana reilusti, iso osa ”pienellä” ylinopeudella, joten olisin kyllä huomannut jos siitä olisi jotain haittaa. Tilanne oli sama kun tulin tälle palstalle, mutta täällä keskustelujen tiimellyksessä huomasin, että a) muutkin ymmärtävät asioita, joten heitä kannatta kuunnella ja b) tutkimuksista saa liikenteestä tietoa paljon enemmän kuin autoa ajamalla.
Näytteenä tuosta vaikkapa mainitsemasi lievä ylinopeus. Kaikki omat havainnot viittaavat edelleen siihen, että siitä ei ole mitään haittaa turvallisuudelle. Mutta esimerkiksi tutkimuksessa The effects of drivers’ speed on the frequency of road accidents sanotaan näin: ”The likelihood of being seriously injured in a collision rises significantly even with minor changes in impact speed”.
En arvosta sellaisten ihmisten ajattelukykyä, jotka sotkevat omat uskomuksensa ja todellisuuden. Minulla on esimerkiksi uskovainen työkaveri, jonka pitäisi työssään ajatella hyvin loogisesti. Minulla on kuitenkin vaikeuksia luottaa sellaisen ihmisen logiikkaan, joka asuu kivenheiton päässä 7000 vuotta vanhasta asuinpaikasta ja uskoo että maailma luotiin 6000 vuotta sitten. Jotta voisin nyrpistellä nenääni hänelle, minä en voi itse pitää mielipiteitä jotka tiede on todistanut vääräksi. Siksi mielipiteeni pienestä ylinopeudesta vastaa nykyään tuon lainaamani tutkimuksen kantaa. Varsinkin kun kaikki tutkimukset näyttävät olevan tuosta asiasta samaa mieltä.
Herbert: ” Itsekin vielä tuoreen ajokortin haltijana, jolloin em. asiat ja moni muukaan eivät olleet sillä tavoin hallussa kuin neljännesvuosisata myöhemmin, suhtauduin toisiin samaan sävyyn kuin hän (Auto-m) tuossa kommentissa suhtautuu TeeCee:hen.”
Aika moni kommentti on tullut pyyhittyä ruudulta ja aloitettua alusta juuri tuosta sanomastasi syystä. Mieleen on muistunut että minä puhun tässä oikeastaan itseni kanssa aikakoneen välityksellä, joten kannattaa miettiä vähän mitä sanoo. On esimerkiksi tekopyhää syyttää turvallisuuden vaarantamisesta sellaista, joka kertoo ajavansa niin kuin itse ajoin ei niin kovin kauan takaperin. Parempi on kertoa hänelle asioista joiden perusteella itselleni vähitellen selvisi, mikä ero on omalla mielipiteellä ja faktalla, ja yrittää tuoda esiin mitä mahdollisia loogisia ongelmia hänen mielipiteisiinsä liittyy.
Karrette: ”Olen saanut matkustaa äskettäin autokoulussa ajokortin suorittaneen nuoren miehen kyydissä. En osaa sanoa varmaksi mistä hänelle on tullut ajotapa missä mittarivirheen ja nopeusrajoituksen päälle pitää laittaa mieluusti sellainen 5 km/h lisää silloinkin kun on matkustajia kyydissä.”
Ajaminen nopeudella rajoitus + jotain on yleisesti hyväksytty tapa. Sen perivät uudet kuskisukupolvet kunnes sen estää koneet tai sosiaalinen paine. Tämän palstan keskustelujen perusteella olen sitä mieltä, että riittävää sosiaalista painetta ei tulla saamaan aikaan. Aivan liian moni ajattelee että hänen oma ajonopeutensa on hänen asiansa. Todellisuudessa jokaisen ajonopeus vaikuttaa myös muiden käsityksiin oikeasta ajonopeudesta, joten oma nopeus ei oikeasti ole oma. Liikenne on yhteiskunnan, ja siellä käytetyt nopeudet vaikuttavat yhteiskuntaan esimerkiksi niin, että uudet kuskit omaksuvat vääriä ajotapoja. Sitä ei väärän ajotavan ”tartuttaneet” ole näkemässä, joten he eivät tiedä tehneensä mitään väärää.
Uuden kuskin ei tarvitse kauaa ajella väärillä ajotavoilla kun ne ovat jo alitajuisia toimintamalleja, joita ei tule mieleenkään epäillä, ja joita puolustaa, jos joku toinen epäilee niiden tarkoituksenmukaisuutta. Tuo on nähtävästi osa ihmisen normaalia kehityskaarta. Luonnon eloonjäämistaistelussa on ollut eduksi omaksua tapoja lauman muilta jäseniltä, ja se vaisto ei nykyisessä yhteiskunnassa ole aina ihanteellinen.
nikkra: ”Noinhan siinä käy, kun juopuu julkisuudesta. Samaa hokemaa pitää toistaa kuukaudesta toiseen, mikä lehti nyt tarttuukin täkyyn.”
Tätä Tervon tapausta on kiva seurata. Todennäköisesti se johtaa mielenkiintoisiin seurauksiin. Toisaalta hän puhuu hyvin tärkeästä asiasta, liikennelääketieteestä. Sen piiriin todennäköisesti kuuluu minunkin kärkisuosikkini liikenteen ongelmista, väsymys ja siitä seuraavat tarkkavaisuusongelmat. Mutta toisaalta taas Tervo puhuu pehmoisia nopeus- ja sen valvonta-asioista. Kuinkahan kauan SEN alan ammattilaiset malttavat seurata asiaa sivusta?
En oikein ymmärrä miten Tervo on tämän asian ajatellut. Luulisi hänen tieteen harjoittajana ymmärtävän, että jos aikoo kyseenalaistaa kokonaisen tieteen haaran perusväittämiä, niihin väittämiin kannattaisi tutustua ensin. Tätä hän ei ole tehnyt, vaan käyttää jokaisen toimittajatapaamisen hyväkseen osoittaakseen, ettei tunne niitä asioita, joista esittää kritiikkiä.
Meikäläisen kannalta tämä on win/win-situation. Joko tämä päättyy nolosti Tervon kannalta, jolloin pääsen ilkkumaan kaikkien hänen puheitaan kritiikittä uskoneiden hölmöyttä. Tai sitten tämä päättyy nolosti tiedeyhteisön kannalta, jolloin pääsen seuraamaan yhden ehkä historian suurimman tiedekuplan puhkeamista. Itselläni ei muutu mikään, kaikki tähän liittyvät mielipiteeni muuttuvat sitä mukaa kun luen vanhat, väärät tiedot korjaavien uusien tutkimusten raportteja.
Ajaminen nopeudella rajoitus + jotain on yleisesti hyväksytty tapa
Olet tässä oikeassa. Tosin vaikuttaa siltä että suinkaan kaikki eivät pidä sitä fiksuna, ajoittain näkee autoja joita ei ajeta niin kovaa kuin mikä olisi sallittua tai sen yli. Toiset arvostavat vain nopeutta, toiset ottavat talouden tai /ja ympäristön huomioon. Hidastetöyssyjäkin edellytetään asuinalueille vaikka tie olisi muutoin hyväkuntoinen eikä olisi syytä korjauksiin.
Taitaa olla samankaltainen tilanne nasta- / kitkarenkaiden osalta. Toiset, taitaa olla enemmistö kuten niissä ylinopeuksissakin, vannovat niiden turvallisuusvaikutuksen nimeen, toiset kyseenalaistavat niiden tarpeen niiden haittojen vuoksi. Vuosina 2000 ja 2010 on testattu että käytetty nastarengas - kaukana sakkorajasta - ei ole kitkarengasta parempi jäällä.
Keskustelu näistä asioista on kuitenkin mielenkiintoista, etenkin silloin jos ylinopeutta ajava perustelee valintojaan turvallisuudella.
Luulisi hänen tieteen harjoittajana ymmärtävän, että jos aikoo kyseenalaistaa kokonaisen tieteen haaran perusväittämiä, niihin väittämiin kannattaisi tutustua ensin.
Joskus olen tavannut ihmisiä jotka voivat olla tietyssä asiassa hyvinkin osaavia, mutta koska osaamisalue on kovin suppea niin väärässä asemassa pääsevät aiheuttamaan vahinkoa koska uskottavuutta ei osata kyseenalaistaa. Asia jota pääsevät ohjaamaan meneekin perinteisellä musta tuntuu -menetelmällä eikä sillä tavalla jota edellytetään oppilaalta tai asiantuntijalta. Kuten nyt näyttäisi olevan, asia esitetään musta/valkoinen tai joko/tai kun sen tulisi olla sekä että.
Ajattelija2015:
Liikenneonnettomuuksissa 2010-2014 kuolleista 18-24 vuotiasta henkilöistä (lista alla)... muilla keinoin liikenneturvallisuutta saataisiin parannettua huomattavan paljon enemmän, kuin automaattivalvonnalla,
-48 % ajoi yli 15-vuotta vanhalla autolla Sinun ratkaisusi on? Isukki ostaa uudemman auton?
-38 % autoista oli huonokuntoiset renkaat Miten saat noille päähän, että renkaiden suositus on väh. 4 millin pinta?
-40 % kuskeista oli kännissä Tyypit on just päässet autokoulusta, eikö siellä kerrota tarpeeksi tästä? Brittimäinen kampanja käyntiin, jossa näytetään horroria?
-yli 60 % kuolleista ei käyttänyt turvavöitä Sama kuin edellä?
Kyllä, ehkä liikenneturvallisuuden todellinen parantaminen voi aluksi hieman maksaa, mutta mielestäni raha menee hengen edelle, varsinkin kun pitkällä tähtäimellä turvallisuus myös säästää rahaa.
On aina helppo esittää "lisää rahaa". Kenen rahaa olisit sitten laittamassa mihinkin kohtaan? Kait muistat esim. korjausvelan pelkästään teiden osalta jne. Toisaalta, ajattelitko vaikka lahjoa nuoret kuskit käyttämään vöitä, vai mitä se asennepuoli saataisiin kuntoon?
Ajattelija2015:
TeeCee katselee maailmaa uskovaisen perspektiivistä ja hokee noita samoja latteuksia sivutolkulla.
Sinä se hoet tuota latteutta samaan tahtiin siinä tapauksessa. Ketä kuvittelet hämääväsi sillä?
Ajattelija2015: ”Pasmat menivät pahasti sekaisin, kun kameravalvontaa lisättäessä ja keskinopeuksien oletettavasti laskiessa onnettomuuksien määrä lisääntyikin kehä ykkösellä.”
Pitkällä aikavälillä kameravalvonta vähentää onnettomuuksien määrää niin, että 95 %:n varmuudella muutos osuu 0,1-2,6 väliin. Tuo potenssi 0,1 on jo melkein sama kuin ei ollenkaan, joten on ihan mahdollista että kuskien totutellessa uusiin kameroihin potenssi voi mennä negatiivisen puolelle, eli onnettomuuksien lukumäärä voi kasvaa. Siksi olisi minulta aikamoista ylireagointia jos pasmani menisivät sekaisin uutisesta että arvioni osui oikeaan. Olen sanonut tästä mielipiteekseni että tärkeää on mitä tapahtuu ihmisille, ei se, mitä tapahtuu autojen pelleille. Olen verrannut tätä työturvallisuuteen sanomalla että sitäkään ei mitata hajonneiden koneiden perusteella.
Siitähän meille ei varmaan tule kinaa, että Kehä 1:n kamerat tulevat säästämään loukkaantumisia ja liikennekuolemia. Jos tulee, niin kinaa ensin itsesi kanssa selväksi mielipiteesi valvonnan lisäämisen vaikutuksesta ajonopeuksiin ja ajonopeuksien muutoksen vaikutus henkilövahinkoihin. Minun kanssa sinä olet jo puhunut nuo asiat selväksi, ja olemme niistä samaa mieltä. Tämä mielipide on sinun mukaasi tyypillinen ylinopeususkovaisille.
Ajattelija2015: ”Potenssimallista hoetaan sivutolkulla, mutta näistä muista paljon suuremmista ongelmista ei vieläkään pystytä sanomaan mitään. Uskonnosta on vaikeaa luopua.”
Potenssimallista puhutaan kun halutaan ilmaista kuinka paljon nopeusmuutos vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Sen ilmaisulle tulee useimmiten tarvetta siksi, että joku väittää sen nopeudenmuutoksen vaikutukseksi jotain muuta kuin yli parin sadan tutkimuksen tulokset yhteen vetävä Potenssimalli. Se, että tästä on puhuttu sivukaupalla, on suoraa seurausta tieteellistä tietoa vastaan puhuvien väitteiden ja mielipiteiden suuresta määrästä.
Ajattelija2015: ”Kertauksen vuoksi TeeCeelle hieman faktaa, misksi potenssimallista ja lievistä ylinopeuksista jauhaminen on suorastaan absurdia.
Liikenneonnettomuuksissa 2010-2014 kuolleista 18-24 vuotiasta henkilöistä:
-48 % ajoi yli 15-vuotta vanhalla autolla
Nopeus vaikuttaa kuoleman- ja loukkaantumisenriskiin lähes samalla tavalla auton iästä riippumatta.
-38 % autoista oli huonokuntoiset renkaat
Nopeus vaikuttaa täsmälleen samalla tavalla hyvä- ja huonorenkaisten autojen aiheuttamaan kuoleman- ja loukkaantumisenriskiin
-40 % kuskeista oli kännissä
Nopeus vaikuttaa täsmälleen samalla tavalla humalaisten ja selvien aiheuttamaan loukkaantumis- ja liikennekuolemariskiin.
-yli 60 % kuolleista ei käyttänyt turvavöitä
En ole lukenut vaikuttaako turvavöiden käyttö jotenkin nopeuden aiheuttamaan riskinmuutokseen, joten en väitä mitään varmaa. Sen sijaan sanon että tietääkseni nopeus vaikuttaa ilman turvavöitä ajavan vammoihin samassa suhteessa kuin turvavöitä käyttäviinkin.
Mitä pidempään viivyttelet tämän asian ymmärtämisen kanssa, sitä nolommalta sinusta tuntuu kun lopulta tajuat sen: nopeusvalvonnan tehostaminen ei ole ristiriidassa minkään toisen liikenneturvallisuustoimenpiteen kanssa.
Se, että joku liikenneturvallisuutta parantava keino on sinusta parempi kuin joku toinen ei tarkoita että se olisi parempi myös yhteiskunnan kannalta. Yhteiskunnan intressissä on käyttää keinoja joiden vaatimien resurssien määrä on mahdollisimman edullisessa suhteessa todennäköisesti saavutettavaan tulokseen. Jos haluat tulla otetuksi vakavasti niin lakkaa listaamasta tilastomerkintöjä ja kerro sen sijaan mitä niiden muuttaminen tulisi maksamaan ja paljonko yhteiskunta säästäisi niiden muuttumisen ansiosta.
Tarkennetaanpa muutamia TeeCeen väittämiä tuossa edellä.
Tarkoitit varmaankin sanoa, että törmäysnopeuden suhteellinen muutos vaikuttaa samalla tavalla?
http://yle.fi/uutiset/yle_korjaa_juttua_liikennekuolemista_merkittava_osa_uusien_autojen_omistajien_liikennekuolemista_on_sairauskohtauksia/8477837
Siis törmäysnopeus vaikuttaa samalla tavalla. Miten vuorostasi arvioisit renkaiden vaikuttavan onnettomuuteen joutumisen riskiin?
Siis törmäysnopeus vaikuttaa samalla tavalla. Miten vuorostasi arvioisit alkoholin, lääkkeiden yms. huumeiden vaikuttavan onnettomuuteen joutumisen riskiin?
Ajattelija2015: ”Miksi lievistä ylinopeuksista itkeminen on siis turhaa? Siksi, että muilla keinoin liikenneturvallisuutta saataisiin parannettua huomattavan paljon enemmän, kuin automaattivalvonnalla, jolla käytännössä valvotaan vain niitä lieviä ylinopeuksia.”
Taitaa olla menossa kolmas vuosi kun toistelet tuota mielipidettäsi, kauanko vielä pitää odottaa että saadaan ensimmäiset tieteelliseen tietoon pohjautuvat perustelut mielipiteellesi? Kuinka paljon enemmän niillä muilla keinoilla on saatu parannettua liikenneturvallisuutta? Mikä tutkimus sitä asiaa on selvittänyt? Jos uskomme vain sinun sanasi, niin olisimme uskovaisia, ja saisimme sinulta huutia.
Minustakin lievistä ylinopeuksista itkeminen on turhaa. Niitäkin pitäisi käsitellä tieteellisen tiedon eikä omien tunteiden perusteella. Ja tieteellisen tiedon perusteellahan puuttumiskynnyksen alentaminen vähentää yli 20 km/h ylinopeuksien määrää noin puoleen (lähde: Tehostetun kameravalvonnan ja alennetun puuttumiskynnyksen vaikutus turvallisuuteen).
Ajattelija2015: ”Kyllä, ehkä liikenneturvallisuuden todellinen parantaminen voi aluksi hieman maksaa, mutta mielestäni raha menee hengen edelle, varsinkin kun pitkällä tähtäimellä turvallisuus myös säästää rahaa. Ilmeisesti potenssimallimies haluaakin kerätä rahaa, eikä säästää ihmishenkiä, eikä siinä mitään, mutta turvallisuudesta ei tuolloin kannata höpöttää.”
Nyt sitten vaan faktat pöytään ja pääset nolaamaan aika monen maan poliittiset päättäjät ja virkamiehet sekä suuren määrän tutkijoita. Minua ei nolota sitten kun paljastat totuuden, koska vaihdan mielipidettäni sitä mukaa kun tietoni lisääntyvät. Joten ole hyvä ja lisää tietojani kertomalla mitkä ovat sinun keinojesi vaikutukset liikennekuolemien ja loukkaantumisten määriin ja mitkä ovat kustannukset. Money talks, bullshit walks.
JEV2: ” Tarkennetaanpa muutamia TeeCeen väittämiä tuossa edellä.
TeeCee: Nopeus vaikuttaa kuoleman- ja loukkaantumisenriskiin lähes samalla tavalla auton iästä riippumatta.
Tarkoitit varmaankin sanoa, että törmäysnopeuden suhteellinen muutos vaikuttaa samalla tavalla?”
Ei, tarkoitin ajonopeuksia, törmäysnopeuksistahan ei ole tietoa. Näitä asioita tutkitaan seuraamalla liikenteessä käytettyjen nopeuksien muutosten suhdetta samalla tieosuudella tapahtuvien onnettomuuksien muutoksiin.
TeeCee: Nopeus vaikuttaa täsmälleen samalla tavalla hyvä- ja huonorenkaisten autojen aiheuttamaan kuoleman- ja loukkaantumisenriskiin
JEV2: Siis törmäysnopeus vaikuttaa samalla tavalla. Miten vuorostasi arvioisit renkaiden vaikuttavan onnettomuuteen joutumisen riskiin?
No, tietenkin se on törmäysnopeus joka viimekädessä aiheuttaa vammat, mutta koska se on AJOnopeus jonka kuski valitsee ja koska se on AJOnopeus josta kaikki tilastot ja sen vuoksi kaikki tutkimuksetkin puhuvat, niin minäkin tarkoitin AJOnopeuksia.
Hyvät renkaat vähentävät ja huonot lisäävät onnettomuuksia, mutta nyt käsiteltävän asian kannalta oleellista on, että renkaat toimivat noin kaikilla nopeuksilla. Renkailla on oma vaikutuksensa ja nopeudella omansa. Samoin esimerkiksi likainen tuulilasi, väärät rengaspaineet, kännykkään puhuminen ja väsymys lisäävät onnettomuuden todennäköisyyttä, mutta eivät vaikuta nopeuden aikaansaamiin seurauksiin.
Ajattelija2015: ”Itse asiassa reilun 20 vuoden aikana liikennemäärät ovat kasvaneet, tilastojen valossa keskinopeudet ovat pysyneet jokseenkin vakiona, mutta silti kuolemien määrä on suorastaan romahtanut. Siinä potenssimiehelle vähän ihmettelemistä.”
Ihmettely on liian laimea sana. Minua suorastaan järkyttää, että nähtävästi ihan täysivaltainen aikuinen ihminen ei ole nähnyt aiheelliseksi tutustua tutkimukseen jonka sanoo olevan paikkaansa pitämätön. Uskallan sanoa varmaksi että et ole lukenut Potenssimallia testannutta tutkimusta, koska jo pintapuolisella selailulla normaaliälyiselle selviäisi sen sisällöstä sen verran, että ei kirjoittelisi tuollaisia. Sinä näytät aivan vilpittömästi uskovan että tutkijoille ei ole pälkähtänyt päähän poistaa tutkittavan asian vaikutuksen ympäriltä muita liikenneturvallisuuteen vaikuttavia asioita.
Osaatko kuvitella mitä tuntemuksia päässä liikkuu kun näkee sinun vuoron perään moittivan muita uskovaiseksi ja osoittavan täydellistä välinpitämättömyyttä tieteellistä tietoa kohtaan? Yritän vastailla sinulle korrektisti, mutta aina välillä itsehillintä joutuu kohtuuttoman koville.
TeeCee: Nopeus vaikuttaa täsmälleen samalla tavalla humalaisten ja selvien aiheuttamaan loukkaantumis- ja liikennekuolemariskiin.
JEV2: Siis törmäysnopeus vaikuttaa samalla tavalla. Miten vuorostasi arvioisit alkoholin, lääkkeiden yms. huumeiden vaikuttavan onnettomuuteen joutumisen riskiin?
Nyt vasta tajusin miksi painotat tuota TÖRMÄYSnopeutta. Tarkoitat että nopeudella on merkitystä vain kun törmätään. Olet tietysti aivan oikeassa, nopeudella ei ole väliä jos ei tapahdu onnettomuutta.
Tässä tullaan siihen iänikuiseen näkökulma-kysymykseen. Kuskille vakava onnettomuus on hyvin harvinainen tapahtuma, joten hänen näkökulmastaan tarkasteltuna vaikuttaa turhalta pistää kovin paljoa painoa onnettomuuden seurauksiin eniten vaikuttavaan tekijään. Yhteiskunnan kannalta vakavat liikenneonnettomuudet ovat jokapäiväinen tapahtuma ja merkittävä kuluerä, joten sillä on vahva motivaatio pyrkiä vaikuttamaan onnettomuuskustannuksiin merkittävästi vaikuttavaan riksitekijään, ajonopeuteen.
Ennen kuin haastaa valtion tekemää liikenneturvallisuustyötä, pitäisi selvittää itselleen mitä tuo työ tarkoittaa. Minun mielestäni liikenneturvallisuustyön on tarkoitus minimoida yhteiskunnalle aiheutuvat nettoliikenneonnettomuuskulut. Eli ei pyritä mahdollisimman pieniin onnettomuuskuluihin, vaan pyritään tasapainoon onnettomuuskulujen ja niiden pienentämisestä aiheutuvien kulujen välillä.
Tuosta seuraa, että yhteiskunnan kannalta tärkeintä ei ole mikä riskitekijä aiheuttaa kuinkakin paljon onnettomuuksia, vaan tärkeää on tietää mihin riskitekijään vaikuttaminen tuottaa parhaan tuoton kansantaloudelle (sakko ei muuten ole kansantalouden kannalta tuloa vaan kansantalouden sisäistä tulonsiirtoa). Tämän valtiot haluavat tietää, siksi sen selvittämiseen on käytetty paljon resursseja ja siksi siitä on paljon tutkittua tietoa. Maallikko voi päätellä asiaa katsomalla mihin valtiot ovat päättäneet valvontaresurssejaan sijoittaa. Sen perusteella asian pitäisi olla selvä, mutta jostain syystä siitä on niin paljon epäselvyyttä, että nopeusvalvonta taitaa olla tämän palstan eniten kiistelty yksittäinen asia.
Tuon valtion näkökulman kautta asioita miettiessä kaikki näyttää loogiselta. Nopeuteen vaikuttaminen on halpaa. Se voidaan automatisoida pitkälle, mikä suorastaan romahduttaa sen valvonnan yksikköhinnan. Nopeus on mukana kaikessa liikkumisessa, joten potentiaalia löytyy. Lisäksi vielä nopeus vaikuttaa muita riskejä enemmän onnettomuuden hintaan. Jos ajattelun on tarkoitus tuottaa ymmärrettäviä selityksiä havainnoille, niin mielestäni ajatteluni on ainakin tämän asian osalta täyttänyt tehtävänsä, mitä pidän näkökulman valinnan ansiona. Esimerkiksi elämän tarkoitusta miettiessä tulos riippuu oleellisesti tarkasteleeko sitä ihmisyksilön vai raatokärpäsen kannalta.
Mistä näkökulmasta sinä tätä asiaa mietit (siis valtion suhtautumista nopeusvalvontaa, ei elämän tarkoitusta)? Vaikuttaa kuin sinä et enää miettisi varsinaista asiaa, vaan ponnistelet sen eteen, että muut hyväksyisivät mielipiteeseesi nopeusvalvonnasta oikeaksi. Jo siitä on hyötyä, että ylipäätään miettii omaa näkökulmaansa. Mielestäni on nimittäin hyvin todennäköistä, että jos miettii näkökulman valintaa, tajuaa näkökulman valinnan tärkeyden, ja jos tajuaa sen tärkeyden, tajuaa myös näkökulman valinnan seuraukset. Tuon ajatusketjun loppupäästä löytyy se syy, miksi valtioiden ei mielestään kannata suunnata voimavaroja sinun tärkeimpinä pitämiin asioihin nopeusvalvonnan kustannuksella, vaan sen lisäksi.
En usko että näkökulman tietoinen valinta kiinnostaa kovin monia, koska se rajoittaa ajattelijan omaa liikkumavaraa. Esimerkiksi jos myöntää valtion näkökulman järkeväksi tässä nopeusasiassa, ei voi enää heitellä tämän näkökulman vastaisia kommentteja. Tai tietysti voi, mutta niistä jää heti kiinni. Ja jos sanoo että valtion näkökulma on väärä, löytää itsensä suosta. Useimmat valtion toimia tässä asiassa arvostelleet ovat nimittäin perustelleet mielipiteitään nimenomaan sillä, että heidän ehdottamillaan keinoilla vähennettäisiin enemmän ihmishenkien menetyksiä ja loukkaantumisia, mikä juuri on se kansantaloudelle kallein asia. Pidän aika todennäköisenä että tuo epäjohdonmukaisuus nousisi esiin keskustelussa.
Kenties tavallaan sairausperäinen oli myös Helsingissä pyöräilijän kuoleman aiheuttanut kaveri, koska hän kärsi Konginkankaan onnettomuuden seurauksena psyykkisistä ongelmista. En ota kantaa siihen, onko oikea rangaistus 2 vai 4 vuotta linnaa. Huikeaa on kuitenkin suhtautuminen ajokieltoon. Kun tällainen kaveri saa ajokorttinsa takaisin elokuussa, ei Suomessa todellakaan ole halua noudattaa ajokortin haltijalle asetettavia vaatimuksia. Taatustikaan kaveri ei edes linnareissun jälkeen ole kypsä kuljettamaan moottoriajoneuvoa.
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/yle-toolon-pyoraturman-tuomio-aleni-2-vuodella-syyna-poikkeuksellinen-julkisuus/5977602
Huvittavaa, että uskovainen TeeCee puhuu normaaliälystä. Kannattaisi sinunkin koittaa käyttää sitä järkeä uskovaisen hourailujen sijaan, niin saattaisit ymmärtää, mitä liikenteessä tapahtuu.
Suurin osa onnettomukksista aiheutuu aivan muista syistä kuin ylinopeudesta. Silti sinä olet kirjoittanut tännekin pian raamatun verran samaa jauhantaa lievistä ylinopeuksista, ottamatta kantaa juuri mihinkään muuhun ongelmaan. Kuten jo todettiin, kuolonkolarien määrä on romahtanut, vaikka nopeudet eivät ole muuttuneet. Sinä olisit (varmaan oletkin) jo 20 vuotta sitten houraillut pelkistä lievistä ylinopeuksista, vaikka kuten kaikki tiedämme, aivan muilla asioilla ratkaistiin ja ratkaistaan jatkossakin Suomen liikenneturvallisuus.
Meille muille on tärkeää liikenneturvallisuus. Uskovaiselle TeeCeelle on tärkeää, että kukaan ei ohita häntä moottoritiellä.
En uskalla ottaa kantaa älykkyyden normaalitasoon, kun en tiedä sijoitustani tässä skaalassa, mutta kuitenkin käytän itseäni esimerkkinä. Minulla nimittäin kesti monta vuotta, ennenkuin opin erottamaan onnettomuuden syyn ja onnettomuuden seuraukset toisistaan. Puoli pykälää haastavampi tilanne on se, kun aletaan puhua henkilövahinkoon johtavista onnettomuuksista ja niiden syistä/seurauksista, mutta aikanaan tuonkin ongelman selvitin.
Prosessin hitauden takia en silti ole pahoillani tilanteesta. Siinä on kaksi hyvää piirrettä. Ensinnäkin osaan opettaa lapseni erottamaan nämä asiat toisistaan. Toisekseen, en pidä asiaa itsestään selvänä, kun se ei sitä minullekaan ollut, vaikka liikenne onkin aina minua kiinnostanut. Auto-m kirjoittaa kuitenkin älykkyydestä siihen tyyliin, että varmasti hoksaa itsekin, mistä on kyse. Itsekin vielä tuoreen ajokortin haltijana, jolloin em. asiat ja moni muukaan eivät olleet sillä tavoin hallussa kuin neljännesvuosisata myöhemmin, suhtauduin toisiin samaan sävyyn kuin hän tuossa kommentissa suhtautuu TeeCee:hen.
Herbert:
Auto-m kirjoittaa kuitenkin älykkyydestä siihen tyyliin, että varmasti hoksaa itsekin, mistä on kyse. Itsekin vielä tuoreen ajokortin haltijana, jolloin em. asiat ja moni muukaan eivät olleet sillä tavoin hallussa kuin neljännesvuosisata myöhemmin, suhtauduin toisiin samaan sävyyn kuin hän tuossa kommentissa suhtautuu TeeCee:hen.
Heh...
"Minulla nimittäin kesti monta vuotta, ennenkuin opin erottamaan onnettomuuden syyn ja onnettomuuden seuraukset toisistaan. "
Minulle taas onnettomuuden tai kolarin seuraus oli aika selvä heti alusta kun huomasin että mikäli polkupyörällä kaatuu joutuu laittamaan laastarin tai ostamaan varaosan ellei osaa saa väännettyä suoraksi. Tuon saman soveltaminen mopoon, moottoripyörään tai autoon nostaa kustannuskertoimen korkeammaksi. Törmäys ei ole useinkaan ennalta arvaamaton, joten kolarointi on jäänyt tekemättä.
Se millä nopeudella joku kuolee ei juurikaan käynyt mielessä kun jo pelkkä törmäys oli asia mitä pitää välttää viimeiseen asti. Ja se on toiminut, kertaakaan en ole törmännyt toiseen ajoneuvoon tai ihmiseen.
Kaskossa on aina ollut täydet bonukset, mutta liikennevakuutuksessa ei se ole ollut mahdollista koska lakisääteinen vakuutus alkaa jostakin syystä aina 0-20 % rangaistusbonuksilla (malus). Lainsäädäntö ei sitä edellytä, vaan nuo kalliit maksutasot tulisi jättää niille jotka vahinkoa ovat aiheuttaneet.
Minä olen kerran törmännyt, vaikka pyrkimys kolareiden välttämiseen on minullakin ollut päällimmäinen ajatus. Ajoin suorahkoa tietä, jossa vastaantulija kääntyi ajosuunnassaan vasemmalle eli minun eteeni. Rajoitus oli 50 km/h, nopeuteni oli ehkä 60 km/h. Kaikki tapahtui niin nopeasti, etten voinut enää vastaantulijan virheen tapahtuessa estää kolaria. Henkilövahinkoja ei tullut, kun ehdin jarruttaa ennen osumaa ja lisäksi törmäyskulma oli n. 45 astetta. Autoni meni kuitenkin lunastukseen. Ajonopeus tuntui varsin sopivalta illalla hiljaisen liikenteen aikaan. Vaikka vastapuoli todettiin yksin syylliseksi kolariin (myönsin kuulusteluissa ylinopeuteni), silti rajoituksen mukaisella nopeudella olisin ehkä voinut estää kolarin. Ainakin pelitivahingot olisivat olleet lievemmät. Lisäksi jos vastassa ei olisikaan ollut auto, vaan esim. mopo tai polkupyörä, käyttämäni ajonopeuden merkitys olisi kasvanut selvästi.
Tässä tapauksessa on helppo jälkikäteen osoittaa sormella minua ja ylinopeuttani. Kuitenkin tällä palstalla on lukemattomia esimerkkejä, joissa vähätellään pienen ylinopeuden merkitystä valmiiksi alhaisella rajoitusalueella ajettaessa. Jos ei ole yhtään syvällisemmin pohtinut nopeuden merkitystä onnettomuuden seurauksiin, on epätodennäköistä kyetä suhtautumaan riittävän vakavasti ajonopeuden valintaan. En minäkään tuolloin kokonaisuutta ymmärtänyt, mutta siitä onkin kohta 20 vuotta aikaa. Samasta syystä esitykselle 1 km/h puuttumiskynnyksen alentamisellekin naureskellaan. Eihän se tunnu missään, ajaako 87 vai 88 km/h.
Olen saanut matkustaa äskettäin autokoulussa ajokortin suorittaneen nuoren miehen kyydissä. En osaa sanoa varmaksi mistä hänelle on tullut ajotapa missä mittarivirheen ja nopeusrajoituksen päälle pitää laittaa mieluusti sellainen 5 km/h lisää silloinkin kun on matkustajia kyydissä. Matkustamisesta tulee yllättävän nykivää ja kulmikasta kun vauhtia on liikenneympäristöön tarpeettoman paljon.
Ajotietokone näyttää korkeita lukemia, enkä tarkoita tässä valmistajan EU-kulutusta vaan sitä että polttoainetta on helppo tuhlata hosuvalla ajotavalla pääsemättä silti yhtään ripeämmin perille.
Nuoret miehet kuuluvat pahimpaan riskiryhmään, eikä silloin puhuta sairasperäisistä onnettomuuksista vaan siitä että ajetaan piittaamatta vastasaadusta koulutuksesta. Ei siis kannattaisi puhua edes onnettomuuksista tai tapaturmista, vaan kolaroinnista tai törmäilystä.
Vettä myllyyn:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1468212129264
Noinhan siinä käy, kun juopuu julkisuudesta. Samaa hokemaa pitää toistaa kuukaudesta toiseen, mikä lehti nyt tarttuukin täkyyn.
Prosenttiluvutkin kasvavat jatkuvasti alkuperäistutkimukseen verrattuna.
Auto-m: ”Huvittavaa, että uskovainen TeeCee puhuu normaaliälystä. Kannattaisi sinunkin koittaa käyttää sitä järkeä uskovaisen hourailujen sijaan, niin saattaisit ymmärtää, mitä liikenteessä tapahtuu.
Olit kehottanut meitä potenssimiehiä (kiitoksia vaan) ihmettelemään, miksi liikenneturvallisuus on parantunut parina viimevuosikymmenenä, vaikka nopeudet ovat pysyneet suunnilleen samoina ja liikennemäärät kasvaneet.
Jokainen normaaliälyinen Potenssimalliin tutustunut tietäisi, että nuo asiat eivät liity siihen, miten nopeudenmuutos vaikuttaa sen ennustamiin riskeihin. Oletin että olet normaaliälyinen, mistä seurasi johtopäätös, että et ole tutustunut malliin. Haluatko korjata johtopäätöksiäni?
Tosin nyt kun mietin asiaa uudelleen, niin kinaisiko normaaliälyinen monta vuotta Potenssimallista ottamatta selvää mistä kinaa?
Auto-m: ”Suurin osa onnettomukksista aiheutuu aivan muista syistä kuin ylinopeudesta.”
Ja silti monissa autoistuneissa sivistysmaissa panostetaan yhä enemmän ylinopeuksien karsimiseen valvontaa tehostamalla. Eikö ne pöljät tiedä ettei se mitään auta, suurin osa onnettomuuksistahan syntyy aivan muista syistä kuin ylinopeudesta. Jopa minä tiedän tämän, miten ihmeessä asiantuntijat ja monien maiden liikenneturvallisuudesta vastaavat viranomaiset eivät tiedä tätä. Tämä on täysin käsittämätön juttu.
Ellei sitten kyse ole jostain muusta kuin onnettomuuksista? Tuskinpa on, kai sinä olisit sen hoksannut jos tuohon olisi joku looginen selitys.
Auto-m: ”Silti sinä olet kirjoittanut tännekin pian raamatun verran samaa jauhantaa lievistä ylinopeuksista, ottamatta kantaa juuri mihinkään muuhun ongelmaan.”
Olen jauhanut koska mielestäni sinun ja muutaman muun mielipide pienistä ylinopeuksista ei perustu tieteelliseen tietoon. En ole saanut vastausta kysymykseen, että miksi liikenneturvallisuus paranee kun pienet ylinopeuden vähentyvät.
En ole saanut vastausta myöskään kysymykseeni, että miksi puhut pieniin ylinopeuksiin puuttumisesta toleranssin pienennettäessä. Kun toleranssia viimeksi pienennettiin, pienten, alle 5 km/h ylinopeuksien määrä ei muuttunut, mutta yli 10 km/h ylinopeudet vähenivät selvästi (Mikko Malmivuo, Nopeusvalvonnan puuttumisrajan muutos ja sen vaikutukset).
Jos väität että et tiedä tuota, niin näytän että olet monasti kommentoinut kirjoituksiani, joissa olen kertonut tuon asian. Sen jälkeen on taas kiva keskustella itse kunkin uskosta, joka mitätöi tieteellisen tiedon.
Auto-m: ” Kuten jo todettiin, kuolonkolarien määrä on romahtanut, vaikka nopeudet eivät ole muuttuneet. Sinä olisit (varmaan oletkin) jo 20 vuotta sitten houraillut pelkistä lievistä ylinopeuksista, vaikka kuten kaikki tiedämme, aivan muilla asioilla ratkaistiin ja ratkaistaan jatkossakin Suomen liikenneturvallisuus.
Olin 20 vuotta sitten melkein yhtä pihalla näistä asioista kuin sinä olet nyt. Minäkin luulin ymmärtäneeni kaiken oikein heti ensiyrityksellä ja luulin tietäväni kaiken tarpeellisen. Kilometrejä oli jo takana reilusti, iso osa ”pienellä” ylinopeudella, joten olisin kyllä huomannut jos siitä olisi jotain haittaa. Tilanne oli sama kun tulin tälle palstalle, mutta täällä keskustelujen tiimellyksessä huomasin, että a) muutkin ymmärtävät asioita, joten heitä kannatta kuunnella ja b) tutkimuksista saa liikenteestä tietoa paljon enemmän kuin autoa ajamalla.
Näytteenä tuosta vaikkapa mainitsemasi lievä ylinopeus. Kaikki omat havainnot viittaavat edelleen siihen, että siitä ei ole mitään haittaa turvallisuudelle. Mutta esimerkiksi tutkimuksessa The effects of drivers’ speed on the frequency of road accidents sanotaan näin: ”The likelihood of being seriously injured in a collision rises significantly even with minor changes in impact speed”.
En arvosta sellaisten ihmisten ajattelukykyä, jotka sotkevat omat uskomuksensa ja todellisuuden. Minulla on esimerkiksi uskovainen työkaveri, jonka pitäisi työssään ajatella hyvin loogisesti. Minulla on kuitenkin vaikeuksia luottaa sellaisen ihmisen logiikkaan, joka asuu kivenheiton päässä 7000 vuotta vanhasta asuinpaikasta ja uskoo että maailma luotiin 6000 vuotta sitten. Jotta voisin nyrpistellä nenääni hänelle, minä en voi itse pitää mielipiteitä jotka tiede on todistanut vääräksi. Siksi mielipiteeni pienestä ylinopeudesta vastaa nykyään tuon lainaamani tutkimuksen kantaa. Varsinkin kun kaikki tutkimukset näyttävät olevan tuosta asiasta samaa mieltä.
Herbert: ” Itsekin vielä tuoreen ajokortin haltijana, jolloin em. asiat ja moni muukaan eivät olleet sillä tavoin hallussa kuin neljännesvuosisata myöhemmin, suhtauduin toisiin samaan sävyyn kuin hän (Auto-m) tuossa kommentissa suhtautuu TeeCee:hen.”
Aika moni kommentti on tullut pyyhittyä ruudulta ja aloitettua alusta juuri tuosta sanomastasi syystä. Mieleen on muistunut että minä puhun tässä oikeastaan itseni kanssa aikakoneen välityksellä, joten kannattaa miettiä vähän mitä sanoo. On esimerkiksi tekopyhää syyttää turvallisuuden vaarantamisesta sellaista, joka kertoo ajavansa niin kuin itse ajoin ei niin kovin kauan takaperin. Parempi on kertoa hänelle asioista joiden perusteella itselleni vähitellen selvisi, mikä ero on omalla mielipiteellä ja faktalla, ja yrittää tuoda esiin mitä mahdollisia loogisia ongelmia hänen mielipiteisiinsä liittyy.
Karrette: ”Olen saanut matkustaa äskettäin autokoulussa ajokortin suorittaneen nuoren miehen kyydissä. En osaa sanoa varmaksi mistä hänelle on tullut ajotapa missä mittarivirheen ja nopeusrajoituksen päälle pitää laittaa mieluusti sellainen 5 km/h lisää silloinkin kun on matkustajia kyydissä.”
Ajaminen nopeudella rajoitus + jotain on yleisesti hyväksytty tapa. Sen perivät uudet kuskisukupolvet kunnes sen estää koneet tai sosiaalinen paine. Tämän palstan keskustelujen perusteella olen sitä mieltä, että riittävää sosiaalista painetta ei tulla saamaan aikaan. Aivan liian moni ajattelee että hänen oma ajonopeutensa on hänen asiansa. Todellisuudessa jokaisen ajonopeus vaikuttaa myös muiden käsityksiin oikeasta ajonopeudesta, joten oma nopeus ei oikeasti ole oma. Liikenne on yhteiskunnan, ja siellä käytetyt nopeudet vaikuttavat yhteiskuntaan esimerkiksi niin, että uudet kuskit omaksuvat vääriä ajotapoja. Sitä ei väärän ajotavan ”tartuttaneet” ole näkemässä, joten he eivät tiedä tehneensä mitään väärää.
Uuden kuskin ei tarvitse kauaa ajella väärillä ajotavoilla kun ne ovat jo alitajuisia toimintamalleja, joita ei tule mieleenkään epäillä, ja joita puolustaa, jos joku toinen epäilee niiden tarkoituksenmukaisuutta. Tuo on nähtävästi osa ihmisen normaalia kehityskaarta. Luonnon eloonjäämistaistelussa on ollut eduksi omaksua tapoja lauman muilta jäseniltä, ja se vaisto ei nykyisessä yhteiskunnassa ole aina ihanteellinen.
Kumppani: ”Vettä myllyyn:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1468212129264 ”
nikkra: ”Noinhan siinä käy, kun juopuu julkisuudesta. Samaa hokemaa pitää toistaa kuukaudesta toiseen, mikä lehti nyt tarttuukin täkyyn.”
Tätä Tervon tapausta on kiva seurata. Todennäköisesti se johtaa mielenkiintoisiin seurauksiin. Toisaalta hän puhuu hyvin tärkeästä asiasta, liikennelääketieteestä. Sen piiriin todennäköisesti kuuluu minunkin kärkisuosikkini liikenteen ongelmista, väsymys ja siitä seuraavat tarkkavaisuusongelmat. Mutta toisaalta taas Tervo puhuu pehmoisia nopeus- ja sen valvonta-asioista. Kuinkahan kauan SEN alan ammattilaiset malttavat seurata asiaa sivusta?
En oikein ymmärrä miten Tervo on tämän asian ajatellut. Luulisi hänen tieteen harjoittajana ymmärtävän, että jos aikoo kyseenalaistaa kokonaisen tieteen haaran perusväittämiä, niihin väittämiin kannattaisi tutustua ensin. Tätä hän ei ole tehnyt, vaan käyttää jokaisen toimittajatapaamisen hyväkseen osoittaakseen, ettei tunne niitä asioita, joista esittää kritiikkiä.
Meikäläisen kannalta tämä on win/win-situation. Joko tämä päättyy nolosti Tervon kannalta, jolloin pääsen ilkkumaan kaikkien hänen puheitaan kritiikittä uskoneiden hölmöyttä. Tai sitten tämä päättyy nolosti tiedeyhteisön kannalta, jolloin pääsen seuraamaan yhden ehkä historian suurimman tiedekuplan puhkeamista. Itselläni ei muutu mikään, kaikki tähän liittyvät mielipiteeni muuttuvat sitä mukaa kun luen vanhat, väärät tiedot korjaavien uusien tutkimusten raportteja.
Ajaminen nopeudella rajoitus + jotain on yleisesti hyväksytty tapa
Olet tässä oikeassa. Tosin vaikuttaa siltä että suinkaan kaikki eivät pidä sitä fiksuna, ajoittain näkee autoja joita ei ajeta niin kovaa kuin mikä olisi sallittua tai sen yli. Toiset arvostavat vain nopeutta, toiset ottavat talouden tai /ja ympäristön huomioon. Hidastetöyssyjäkin edellytetään asuinalueille vaikka tie olisi muutoin hyväkuntoinen eikä olisi syytä korjauksiin.
Taitaa olla samankaltainen tilanne nasta- / kitkarenkaiden osalta. Toiset, taitaa olla enemmistö kuten niissä ylinopeuksissakin, vannovat niiden turvallisuusvaikutuksen nimeen, toiset kyseenalaistavat niiden tarpeen niiden haittojen vuoksi. Vuosina 2000 ja 2010 on testattu että käytetty nastarengas - kaukana sakkorajasta - ei ole kitkarengasta parempi jäällä.
Keskustelu näistä asioista on kuitenkin mielenkiintoista, etenkin silloin jos ylinopeutta ajava perustelee valintojaan turvallisuudella.
Luulisi hänen tieteen harjoittajana ymmärtävän, että jos aikoo kyseenalaistaa kokonaisen tieteen haaran perusväittämiä, niihin väittämiin kannattaisi tutustua ensin.
Joskus olen tavannut ihmisiä jotka voivat olla tietyssä asiassa hyvinkin osaavia, mutta koska osaamisalue on kovin suppea niin väärässä asemassa pääsevät aiheuttamaan vahinkoa koska uskottavuutta ei osata kyseenalaistaa. Asia jota pääsevät ohjaamaan meneekin perinteisellä musta tuntuu -menetelmällä eikä sillä tavalla jota edellytetään oppilaalta tai asiantuntijalta. Kuten nyt näyttäisi olevan, asia esitetään musta/valkoinen tai joko/tai kun sen tulisi olla sekä että.
"käytetty nastarengas – kaukana sakkorajasta – ei ole kitkarengasta parempi jäällä."
Mitä muuta kuin jarrutusmatkoja mitattiin?
(Vaihtaisin mielelläni nastattomiin, jos saisin sillä valinnallani ajaa sileää tietä kesäisin)