En halua avata tuota tapausta sen tarkemmin, mutta tapauksen arvo on yhtä suuri kuin sinun tietämäsi todelliset esimerkit. Onhan molemmat todellisia. Oppina tuosta on se, että takuukorjausten kanssa on oltava tarkkana, jottei jää maksajaksi. Kun puhutaan kohtalaisen kalliista korjauksesta, paukut vain kasvaa. Parin sadan euron korjauksien kanssa ei minulla ole ollut minkäänlaista ongelmaa.
Ja ketjukoneen kylmyyteen liittyvä kommentti perustui sinun väitteeseesi, jossa itse puhuit vastavan ikäisistä moottoreista, joissa piti olla kehitystä tapahtunut niin paljon, että tuskin korttelia ehdit kiertää, kun kone on jo lämmin. Kun otin esimerkkejä tuon ajan ketjukoneiden hitaasta lämpiämisestä, ne olikin esson baarin juttuja ja onhan seuraavan polven hihnakoneet jo parempia.
Tulipa keskustelua autojen lämpimyydestä ja kaikkihan on oikeassa.
Kommentoin vielä sanomisiani, koska mainittu Golf ei ollut tarkoituksella kohdistettu. Oli vaan huonoja kokemuksia. Ja 1.9 Tdi:n osaltakin on kokemuksia, mutta vakio polttoainelämmitin pelasti sen yksilön. Nyky VW:n osalta esim. uusi Passat lämpenee huomattavasti nopeammin kuin mainittu Golf ja tuottaakin myös kunnolla lämpöä kabiiniin kunnon pakkasella. VW on korjannut asioita, mutta koetin korostaa, että samassa liemessä on moni muu. Käykääpä ajamassa uusilla keskikulutukseltaan 4 l Dieseleillä, niin aivan sama millä merkillä ajelette, niin lämpöä ei tule liikaa.
Kaihdin nokalla on ollut aikoinaan esim. Volvo PV:n vakiovaruste, jota me kekseliäät nykyihmiset sitten seuraamme muovien ja pahvien avulla. Onhan se niin, että kun tulee tosiolosuhteet, niin nokan tukkiminen on viisasta, mutta edelleen hämmästyttää nokka täysin tukossa ajelevat uudet autot, vaikka kunnon pakkasia ei ole nähtykään.
Lopetan osaltani tähän ja lähden katsomaan vaihtelun vuoksi lämmintä ja sulaa asfalttia eteläisimpään osaan EU:ta- huuli pyöreänä ja keula auki.
TM itse toteaa linkissään tuossa oikealla että lämmityslaitekoe on painoarvoltaan talvivertailun suurin yksittäinen testi. Lämmityslaitteiden arvostelu perustuu ensisijaisesti matkustamon lämpenemisnopeuteen, kun lähdetään liikkeelle kylmästä ilman esilämmitystä. Sen selvittämiseksi teimme kokeet sekä maantieajossa 80 km/h nopeudella että simuloidussa taajama-ajossa. Ajonopeus vaikuttaa polttomoottorin rasitukseen ja siitä seuraavaan lämmöntuottoon.
Testissä tulokset menivät siis (kertauksena) näin:
Sisätilojen lämpiäminen maantieajossa (nopeimmat):
Audi
Hyundai
Citröen
Volvo
Itse mietin, onko tuo lämpenemisnopeus lopulta enää nykypäivänä kovinkaan tärkeä ominaisuus. Eiköhän useimmissa ainakin testin kalliimman luokan autoissa ole joko vähintään sähköllä toimiva sisätilalämpäri tai useimmiten webasto. Näin ollen niitä kylmiä startteja ei ihan kovinkaan paljoa tule. No jokainen voi onneksi taas painottaa testiä mieleisekseen.
Vi Bilägare:n uusimmassa numerossa on myös talvitesti. V90 D3 AWD voitti ja Tiquan GT 2.0 TDI oli toisena. Ynnä muut ovat selvästi kärkikaksikon takana. Lämpenemisnopeudessa Tiquan on selvästi paras ja pikku-Suzuki 1.2 High End Executive 4WD on yhtä selvästi huonoin. Muut ovat jossain välimaastossa.
Auto-m: No jokainen voi onneksi taas painottaa testiä mieleisekseen.
Sitähän sinä juuri tällä kommentillasi varmaan yrität tehdä.
onko tuo lämpenemisnopeus lopulta enää nykypäivänä kovinkaan tärkeä ominaisuus. Eiköhän useimmissa ainakin testin kalliimman luokan autoissa ole joko vähintään sähköllä toimiva sisätilalämpäri tai useimmiten webasto.
Sähköllä toimiva sisätilalämppäri? Tarkoitatko sitä, mikä on lohkolämppärin kanssa samassa paketissa usein, eli jalkatilan pistokkeeseen laitettava Defa esim?
Suomalaisista autoista löytyy tosiaan lohkolämppäri käytännössä, voitaneen sanoa, joka autosta. Lisäksi sähköinen sisälämmitin hyvin monesta.
Ne mistä ei löydy, niissä on varmaan sitten Webasto, tai sanoisko että polttoainekäyttöinen lämmitin. Sellaisia saa valitettavasti myös halvemman luokan autoihinkin ja veikkauksenani on, että enemmistö kaikista on dieselautoja, joissa se on asennettuna.
Mutta siinä suhteessa olet oikeilla linjoilla, että aika harvoin tulee kylmäkäynnistyksiä Suomessa. Webastollisissa ei vissiin muuta kuin unohduksissa.
Tuossa alla on Quun huomautus, joka pitää tosiaan muistaa poimia: kaupungeissa on tosiaan kadunvarsiparkeissa aika paljon "osattomia", jollei auto ole varustettu pa-lisälämppärillä. On se sitten kalliimman tai halvemman luokan autossa.
Itse haluan auton, joka lämpiää nopeasti ja jossa lämpö riittää ilman webastoakin. Kovin on mutkikas ja arvokas tuo järjestelmä lämmityslaitteeksi. Ja kun sataa alijäähtynyttä vettä, tuulilasiin tarvitaan lämpöä. Toki tuonkin voi kompensoida vastuksilla, jos lämmityslaitetta ei viitsitä kunnolla toteuttaa.
"Vi Bilägare:n uusimmassa numerossa on myös talvitesti. V90 D3 AWD voitti ja Tiquan GT 2.0 TDI oli toisena. Ynnä muut ovat selvästi kärkikaksikon takana. Lämpenemisnopeudessa Tiquan on selvästi paras ja pikku-Suzuki 1.2 High End Executive 4WD on yhtä selvästi huonoin. Muut ovat jossain välimaastossa."
"Itse mietin, onko tuo lämpenemisnopeus lopulta enää nykypäivänä kovinkaan tärkeä ominaisuus. Eiköhän useimmissa ainakin testin kalliimman luokan autoissa ole joko vähintään sähköllä toimiva sisätilalämpäri tai useimmiten webasto. Näin ollen niitä kylmiä startteja ei ihan kovinkaan paljoa tule."
Viimeistään yöpakkasten alkaessa syksyllä niiden loppumiseen keväällä käytän lohko- ja sisätilanlämmitintä kotona ja töissä. Siltikin 20-30 kertaa vuodessa auton esilämmityksestä vastaa Pohjola-talli yksistään ja varmaan saman verran tulee tämmöisiä pari-kolme tuntia jähtyneellä autolla liikkeelle lähtöjä.
Itselle lämpeämisnopeus ja lämmityslaitteen teho ovat tärkeitä ominaisuuksia, paljon tärkeämpiä kuin esim. "hereillä olevat renkaat", jarru- tai kytkinpoljintuntuma, ohjauksen keskittäminen tai tahmeus, laatuvaikutelma...
Lämmityslaitteen asetuksien muuttamista kesken ajon pidän radiokanavan vaihtamisen tasoisena ongelmana. En oletakkaan, että tuuli- ja sivulasien huurre poistuisi nopeiten 19Auto asennossa, kun hikisenä hyppään hiihtoreissun vast. päätteeksi autoon.
"Testissä tulokset menivät siis (kertauksena) näin:
Sisätilojen lämpiäminen maantieajossa (nopeimmat):
Audi
Hyundai
Citröen
Volvo
Sama taajama-ajossa:
Hyundai
Volvo
Kia
Jaguar"
Ihan kauhealla vakavuudella en suhtautuisi noihin mitattuihin tuloksiin saatikka arvosanoihin. Jos yksi kilpailija saa yhdestä osa-alueesta kaksi eri tulosta ja kolme eri arvosanaa, niin lienee pieni itsetutkiskelun paikka käytettyjen tutkimusmenetelmien ja arvostelun suhteen.
TM:n testissä esimerkiksi Seatin ja Volkswagenin ratkaisevana erona oli lämmityslaitteen teho. Tämä ero kuittaantuu jos Seatiin hankkii sisätilan lämmittiminen 50 eurolla. Joten jos on moottorin lämppäri ja siihen hankkii sisätilan lämmittimen niin Seat on yhtä hyvä talviauto kuin VW. Moottorin lämmitin on ihan ehdoton varuste Suomessa, jos ajatellaan että on näitä 20 - 25 asteen pakkasia, ja tilanne pahenee jos autolla ei pitkään aikaan ajeta. Sen hintahan on ihan olematon auton koko hankintahintaan verrattuna. Lisäksi voidaan todeta että kyllä kai nuo kylmäkäynnistykset aika paljon rasittavat autoa joten moottorin lämppärin hankinta kyllä maksaa itsensä takaisin tätäkin kautta, hinta asennuksineen lienee noin 300 - 400 e.
Kumppani, en nyt välttämättä taaskaan pysynyt kärryillä siitä, mitä yrität kertoa tai kysyä.
En pisteyttänyt testiä itse, koska koko testi ei ollut minun näkökulmastani kovinkaan kiinnostava. Totesin vain, että näin voi taas tehdä, jos niin haluaa.
Juurikin jotain Defaa tarkoitin. Sellainen löytynee lähes jokaisesta uudesta autosta, kunhan vain on mahdollisuus käyttää sellaista.
Sinua ilmeisesti närästi se, että puhuin testin kalliimmista autoista. Huomaatko, että en käyttänyt sanaa premium, jonka käytön olet yrittänyt aktiivisesti kieltää. Tiedän kyllä, että Webaston tai vastaavan polttoainekäyttöisen lämppärin saa halvempaankin autoon, mutta pointti olikin, että se löytynee ainakin kalliimmista autoista. Tämä varuste kuitenkin maksaa jonkin verran, mutta kalliimmissa autoissa, joissa rahaa laitetaan usein enemmänkin nahkapenkkeihin ym. turhuuksiin, pitäisin erittäin typeränä, jos Suomessa jättää tällaisen varusteen pois (jos sitä siis kokee tarvitsevansa). Jos siis joku ostaa vähintään n. 50 tonnia maksavan E Mersun, S90 Volvon, tms. auton ja sitten märisee, että lämppärin teho ei riitä, niin voi mielestöni vain katsoa peiliin.
Sokea-Reetta: Ihan kauhealla vakavuudella en suhtautuisi noihin mitattuihin tuloksiin saatikka arvosanoihin. Jos yksi kilpailija saa yhdestä osa-alueesta kaksi eri tulosta ja kolme eri arvosanaa, niin lienee pieni itsetutkiskelun paikka käytettyjen tutkimusmenetelmien ja arvostelun suhteen.
Onhan tuossa sinulla tosiaan juonesta hajua.
Luitko NHB? Sinähän kiiruhdit kommentoimaan heti tulosten tultua että Kärjessä Volvo ja saksalaiset. Kolmen on kärki premiumeja.
Jollakin tavalla se tuntuu olevan tärkeätä noita asioita tuolla tavalla ilmaistuna esittää, Sokea-Reetta. Vai oletko eri mieltä?
Jos sitten tuodaan testituloksia esille hiukan eri tavalla painottuen, kuten tuossa toistossanikin tein, niin johan älähdetään ja suorastaan kyseenalaistetaan koko testi.
Ollaan sitten nyt edes tasapuolisia siinäkin, vai mitä?
Auto-m: Tämä varuste (pa-lämmitin) kuitenkin maksaa jonkin verran, mutta kalliimmissa autoissa, joissa rahaa laitetaan usein enemmänkin nahkapenkkeihin ym. turhuuksiin, pitäisin erittäin typeränä, jos Suomessa jättää tällaisen varusteen pois (jos sitä siis kokee tarvitsevansa).
Jos uusista autoista puhutaan pelkästään, niin pa-lämmitin varusteeksi olisi minusta harkinnan arvoinen asia jos joutuu pitämään autoaan kotona ollessaan kadun varressa, ilman tolppamahdollisuuksia. Ei se edullinen aina ole, etenkään ruksattuna lisävarusteeksi. Jälkiasennuksena aika lailla edullisempi kuitenkin, sen kokemuksen perusteella mikä minulla aiheesta on.
Jälkiasennus käytettyyn on sitten suhteutettava auton hintaan tarkemmin sovitettuna, ihan miten asiaa arvostaa. Ja toisaalta, jos niitä on ollut uusissa (tehtaalta tai jälkiasennuksena), niin mukanahan ne tulevat seuraavien kierrosten ostajillekin, jotka voivat tyytyväisenä kuitata sen hankituksia "kaupan päälle".
"@NHB:
Jollei tuosta edellisestä kommentistani selvinnyt, niin olkoot…."
En oikein päässyt kärryille siitäkään, mikä arvostelussa oikein Reetan kenkää puristaa. Sinun viestisi liitti tuon Reetan viestin jotenkin minuun ja tuo yhteys on kyllä puhtaasti arvailujen varassa. En näy Reetallekaan olevan viestisi juoni oikein selvä.
Sokea-Reetta, en tarkoittanut, että sinä märiset. Perustelin Kumppanille, miksi en pidä lämpiämisnopeutta tärkeänä ominaisuutena ainakaan kalliimmissa autoissa ja kun en viitsinyt kirjoittaa jokseenkin samaa asiaa uusiksi sinulle, niin siitä siis "samat sanat".
Saiko TM selville, millä asetuksilla mikäkin auto lämpeää nopeiten? Ehkä, ehkä ei.
Oliko käytetyt tutkimusmenetelmät tasavertaisia kun osassa autoja käytettiin toiseksi suurinta lämpötila-asetusta ja osassa suurinta? Ei ollut.
Oliko käytetyt tutkimusmenetelmät tasavertaisia, kun joukossa oli sekä automaatti- että manuaalisella ilmastoinnilla varustettuja autoja? Ei ollut.
Jos TM ei saa ensimmäiseen kysymykseen vastausta, on heidän tutkimuksensa tasavertaisuuden (ja sitä kautta arvostelun tasavertaisuuden) takia päätettävä jokin muu käytettävä tapa.
Epäilen, että he ovat vuosien saatossa saaneet selville jonkin saman tavan joka on autossa kuin autossa toteutettavissa ja joka on heidän aikaisempien kokemuksien perusteella nopeaksi todettu.
Q2:lle tarjosivat asetuksia: aluksi max. lämpö ja (ilmeisesti täydellä puhallusteholla) puhallus tuulilasille, lopuksi max. lämpö, suurin osa puhalluksesta jaloille, loput tuulilasille neljännestä vaille täydellä puhallusteholla.
Ehkäpä vuosien saatossa saamme lukea, kuinka TM mittaa ja arvostelee eritehoisten autojen kiihtyvyyksiä samassa vertailuissa eri kaasu-/syöttöpoljinpainumilla.
Alle 70kW tehoisten kiihtyvyys mitataan täydellä poljinpainumalla, yli 100kw tehoisten puolikkaalla poljinpainumalla, väliinputoaja tehoisten jollain 3/4 poljinpainumalla, jota sitten tarvittaessa kompensoidaan.
Jollakin tavalla se tuntuu olevan tärkeätä noita asioita tuolla tavalla ilmaistuna esittää, Sokea-Reetta. Vai oletko eri mieltä?
Sinulle tarkoitin, kun sinun nimesi mainitsin erikseen. Merkin kotimaa on "tärkeä"
Yleispointtina sinulle ja NHB:lle: erikseen tarkasteltuna tuloksien hajonta kertoo enemmän. Jos epäilee testejä noin, voi epäillä kokonaistuloksiakin. Joita ei tosin kumpikaan ota "kovin vakavasti", eihän?
Ei ole olemassa mitään ideaalista tapaa mitata lämmityslaitteiden paremmuutta ja siksi joudutaan kompromisseihin. Jos kuitenkin Reetalla sellainen kielen päällä on, niin ole hyvä ja tuo se julki. Voihan olla, että tuon ylivertaisen tasapuolisen tavan poimii täältä TM:n toimituskin.
Nykyautoissa on paljon säätöjä, jotka vaikuttavat lämpenemisnopeuteen. Esimerkiksi voimalinjan tilavalinta vaikuttaa paljon. Kierrokset korkealla pitävä sporttitila lämmittää varmasti paremmin kuin ekotila. Normitila on näiden välissä. Monissa autoissa on myös ilmastoinnin teholle oma säätö.
Valittaa voisi esimerkiksi myös siitä, että autojen ajettavuus arvostellaan samalla renkaalla. Takuulla valittu rengas suosii joitakin ja sorsii toisia autoja.
"Yleispointtina sinulle ja NHB:lle: erikseen tarkasteltuna tuloksien hajonta kertoo enemmän. Jos epäilee testejä noin, voi epäillä kokonaistuloksiakin. Joita ei tosin kumpikaan ota ”kovin vakavasti”, eihän?"
Kaikkea voi ja saa epäillä. En edelleenkään kyllä ymmärrä, että mikä sinun tai Reetan epäilyjen yhteys on havaintoihini.
""Jollakin tavalla se tuntuu olevan tärkeätä noita asioita tuolla tavalla ilmaistuna esittää, Sokea-Reetta. Vai oletko eri mieltä?"
Sinulle tarkoitin, kun sinun nimesi mainitsin erikseen. Merkin kotimaa on ”tärkeä”"
Tällainen nimimerkkien takaa kirjoittelu mahdollistaa kärkevän, hyökkäävän, piruilevan ja jopa asiattomuuksiin menevän keskustelun.
Jos tunnet minun ja NHB:n välistä keskusteluhistoriaa, niin huomaat, että aika monesta asiasta on oltu erimieltä. Viestit tässä ketjussa, jossa mainitsin vertailuun osallistuneista autoista eri maanosien ja hintaluokkien (ei-premium/premium) mukaan oli vain piruilua.
Ja jottet Kumppani vallan ymmärrä väärin (ja ettet NHB vallan suutu), luen NHB:n ja esimerkiksi 740GLE:n lähettämät viestit ajatuksella. Minun nimimerkki-kategoriassa heidän, useimmiten faktaan perustuva, "sanomisensa" tuo julki uutta, tarpeellista, ajankohtaista jne. tietoa itselle.
"Yleispointtina sinulle ja NHB:lle: erikseen tarkasteltuna tuloksien hajonta kertoo enemmän. Jos epäilee testejä noin, voi epäillä kokonaistuloksiakin. Joita ei tosin kumpikaan ota ”kovin vakavasti”, eihän?"
Mitäpä tuohon osaa sanoa. En ole vähän aikaan vaihtamassa autoa, joten minulle on ihan sama, mitä mitattuja tuloksia saati arvosanoja vertailuun osallistuneet autot saivat.
Ymmärtääkseni vertailun tarkoitus on helpottaa kuluttajaa valitsemaan ja ostamaan auto, jolla hän pärjää myös talvella mahdollisimman hyvin. Tämmöisenään järjestettynä TM:n testi ei sitä tee.
En halua avata tuota tapausta sen tarkemmin, mutta tapauksen arvo on yhtä suuri kuin sinun tietämäsi todelliset esimerkit. Onhan molemmat todellisia. Oppina tuosta on se, että takuukorjausten kanssa on oltava tarkkana, jottei jää maksajaksi. Kun puhutaan kohtalaisen kalliista korjauksesta, paukut vain kasvaa. Parin sadan euron korjauksien kanssa ei minulla ole ollut minkäänlaista ongelmaa.
Ja ketjukoneen kylmyyteen liittyvä kommentti perustui sinun väitteeseesi, jossa itse puhuit vastavan ikäisistä moottoreista, joissa piti olla kehitystä tapahtunut niin paljon, että tuskin korttelia ehdit kiertää, kun kone on jo lämmin. Kun otin esimerkkejä tuon ajan ketjukoneiden hitaasta lämpiämisestä, ne olikin esson baarin juttuja ja onhan seuraavan polven hihnakoneet jo parempia.
Tämä tästä aiheesta.
Tulipa keskustelua autojen lämpimyydestä ja kaikkihan on oikeassa.
Kommentoin vielä sanomisiani, koska mainittu Golf ei ollut tarkoituksella kohdistettu. Oli vaan huonoja kokemuksia. Ja 1.9 Tdi:n osaltakin on kokemuksia, mutta vakio polttoainelämmitin pelasti sen yksilön. Nyky VW:n osalta esim. uusi Passat lämpenee huomattavasti nopeammin kuin mainittu Golf ja tuottaakin myös kunnolla lämpöä kabiiniin kunnon pakkasella. VW on korjannut asioita, mutta koetin korostaa, että samassa liemessä on moni muu. Käykääpä ajamassa uusilla keskikulutukseltaan 4 l Dieseleillä, niin aivan sama millä merkillä ajelette, niin lämpöä ei tule liikaa.
Kaihdin nokalla on ollut aikoinaan esim. Volvo PV:n vakiovaruste, jota me kekseliäät nykyihmiset sitten seuraamme muovien ja pahvien avulla. Onhan se niin, että kun tulee tosiolosuhteet, niin nokan tukkiminen on viisasta, mutta edelleen hämmästyttää nokka täysin tukossa ajelevat uudet autot, vaikka kunnon pakkasia ei ole nähtykään.
Lopetan osaltani tähän ja lähden katsomaan vaihtelun vuoksi lämmintä ja sulaa asfalttia eteläisimpään osaan EU:ta- huuli pyöreänä ja keula auki.
TM itse toteaa linkissään tuossa oikealla että lämmityslaitekoe on painoarvoltaan talvivertailun suurin yksittäinen testi. Lämmityslaitteiden arvostelu perustuu ensisijaisesti matkustamon lämpenemisnopeuteen, kun lähdetään liikkeelle kylmästä ilman esilämmitystä. Sen selvittämiseksi teimme kokeet sekä maantieajossa 80 km/h nopeudella että simuloidussa taajama-ajossa. Ajonopeus vaikuttaa polttomoottorin rasitukseen ja siitä seuraavaan lämmöntuottoon.
Testissä tulokset menivät siis (kertauksena) näin:
Sisätilojen lämpiäminen maantieajossa (nopeimmat):
Audi
Hyundai
Citröen
Volvo
Sama taajama-ajossa:
Hyundai
Volvo
Kia
Jaguar
Itse mietin, onko tuo lämpenemisnopeus lopulta enää nykypäivänä kovinkaan tärkeä ominaisuus. Eiköhän useimmissa ainakin testin kalliimman luokan autoissa ole joko vähintään sähköllä toimiva sisätilalämpäri tai useimmiten webasto. Näin ollen niitä kylmiä startteja ei ihan kovinkaan paljoa tule. No jokainen voi onneksi taas painottaa testiä mieleisekseen.
Joissakin nykyautoissa maskia avataan/suljetaan tilanteen mukaan, mm BMW 5-sarjassa.
Vi Bilägare:n uusimmassa numerossa on myös talvitesti. V90 D3 AWD voitti ja Tiquan GT 2.0 TDI oli toisena. Ynnä muut ovat selvästi kärkikaksikon takana. Lämpenemisnopeudessa Tiquan on selvästi paras ja pikku-Suzuki 1.2 High End Executive 4WD on yhtä selvästi huonoin. Muut ovat jossain välimaastossa.
Auto-m:
No jokainen voi onneksi taas painottaa testiä mieleisekseen.
Sitähän sinä juuri tällä kommentillasi varmaan yrität tehdä.
onko tuo lämpenemisnopeus lopulta enää nykypäivänä kovinkaan tärkeä ominaisuus. Eiköhän useimmissa ainakin testin kalliimman luokan autoissa ole joko vähintään sähköllä toimiva sisätilalämpäri tai useimmiten webasto.
Sähköllä toimiva sisätilalämppäri? Tarkoitatko sitä, mikä on lohkolämppärin kanssa samassa paketissa usein, eli jalkatilan pistokkeeseen laitettava Defa esim?
Suomalaisista autoista löytyy tosiaan lohkolämppäri käytännössä, voitaneen sanoa, joka autosta. Lisäksi sähköinen sisälämmitin hyvin monesta.
Ne mistä ei löydy, niissä on varmaan sitten Webasto, tai sanoisko että polttoainekäyttöinen lämmitin. Sellaisia saa valitettavasti myös halvemman luokan autoihinkin ja veikkauksenani on, että enemmistö kaikista on dieselautoja, joissa se on asennettuna.
Mutta siinä suhteessa olet oikeilla linjoilla, että aika harvoin tulee kylmäkäynnistyksiä Suomessa. Webastollisissa ei vissiin muuta kuin unohduksissa.
Tuossa alla on Quun huomautus, joka pitää tosiaan muistaa poimia: kaupungeissa on tosiaan kadunvarsiparkeissa aika paljon "osattomia", jollei auto ole varustettu pa-lisälämppärillä. On se sitten kalliimman tai halvemman luokan autossa.
Itse haluan auton, joka lämpiää nopeasti ja jossa lämpö riittää ilman webastoakin. Kovin on mutkikas ja arvokas tuo järjestelmä lämmityslaitteeksi. Ja kun sataa alijäähtynyttä vettä, tuulilasiin tarvitaan lämpöä. Toki tuonkin voi kompensoida vastuksilla, jos lämmityslaitetta ei viitsitä kunnolla toteuttaa.
Kaupungin kadunvieret on turvoksissa autoista millä ei ole mitään mahdollisuutta sähkötolppaan ja ei webestojakaan näytä kovin monessa olevan.
NHB:
"Vi Bilägare:n uusimmassa numerossa on myös talvitesti. V90 D3 AWD voitti ja Tiquan GT 2.0 TDI oli toisena. Ynnä muut ovat selvästi kärkikaksikon takana. Lämpenemisnopeudessa Tiquan on selvästi paras ja pikku-Suzuki 1.2 High End Executive 4WD on yhtä selvästi huonoin. Muut ovat jossain välimaastossa."
Oliko Tiguanissa pa-toiminen lisälämmitin? Entä Suzukissa?
Auto-m:
"Itse mietin, onko tuo lämpenemisnopeus lopulta enää nykypäivänä kovinkaan tärkeä ominaisuus. Eiköhän useimmissa ainakin testin kalliimman luokan autoissa ole joko vähintään sähköllä toimiva sisätilalämpäri tai useimmiten webasto. Näin ollen niitä kylmiä startteja ei ihan kovinkaan paljoa tule."
Viimeistään yöpakkasten alkaessa syksyllä niiden loppumiseen keväällä käytän lohko- ja sisätilanlämmitintä kotona ja töissä. Siltikin 20-30 kertaa vuodessa auton esilämmityksestä vastaa Pohjola-talli yksistään ja varmaan saman verran tulee tämmöisiä pari-kolme tuntia jähtyneellä autolla liikkeelle lähtöjä.
Itselle lämpeämisnopeus ja lämmityslaitteen teho ovat tärkeitä ominaisuuksia, paljon tärkeämpiä kuin esim. "hereillä olevat renkaat", jarru- tai kytkinpoljintuntuma, ohjauksen keskittäminen tai tahmeus, laatuvaikutelma...
Lämmityslaitteen asetuksien muuttamista kesken ajon pidän radiokanavan vaihtamisen tasoisena ongelmana. En oletakkaan, että tuuli- ja sivulasien huurre poistuisi nopeiten 19Auto asennossa, kun hikisenä hyppään hiihtoreissun vast. päätteeksi autoon.
Kumppani:
"Testissä tulokset menivät siis (kertauksena) näin:
Sisätilojen lämpiäminen maantieajossa (nopeimmat):
Audi
Hyundai
Citröen
Volvo
Sama taajama-ajossa:
Hyundai
Volvo
Kia
Jaguar"
Ihan kauhealla vakavuudella en suhtautuisi noihin mitattuihin tuloksiin saatikka arvosanoihin. Jos yksi kilpailija saa yhdestä osa-alueesta kaksi eri tulosta ja kolme eri arvosanaa, niin lienee pieni itsetutkiskelun paikka käytettyjen tutkimusmenetelmien ja arvostelun suhteen.
TM:n testissä esimerkiksi Seatin ja Volkswagenin ratkaisevana erona oli lämmityslaitteen teho. Tämä ero kuittaantuu jos Seatiin hankkii sisätilan lämmittiminen 50 eurolla. Joten jos on moottorin lämppäri ja siihen hankkii sisätilan lämmittimen niin Seat on yhtä hyvä talviauto kuin VW. Moottorin lämmitin on ihan ehdoton varuste Suomessa, jos ajatellaan että on näitä 20 - 25 asteen pakkasia, ja tilanne pahenee jos autolla ei pitkään aikaan ajeta. Sen hintahan on ihan olematon auton koko hankintahintaan verrattuna. Lisäksi voidaan todeta että kyllä kai nuo kylmäkäynnistykset aika paljon rasittavat autoa joten moottorin lämppärin hankinta kyllä maksaa itsensä takaisin tätäkin kautta, hinta asennuksineen lienee noin 300 - 400 e.
Kumppani, en nyt välttämättä taaskaan pysynyt kärryillä siitä, mitä yrität kertoa tai kysyä.
En pisteyttänyt testiä itse, koska koko testi ei ollut minun näkökulmastani kovinkaan kiinnostava. Totesin vain, että näin voi taas tehdä, jos niin haluaa.
Juurikin jotain Defaa tarkoitin. Sellainen löytynee lähes jokaisesta uudesta autosta, kunhan vain on mahdollisuus käyttää sellaista.
Sinua ilmeisesti närästi se, että puhuin testin kalliimmista autoista. Huomaatko, että en käyttänyt sanaa premium, jonka käytön olet yrittänyt aktiivisesti kieltää. Tiedän kyllä, että Webaston tai vastaavan polttoainekäyttöisen lämppärin saa halvempaankin autoon, mutta pointti olikin, että se löytynee ainakin kalliimmista autoista. Tämä varuste kuitenkin maksaa jonkin verran, mutta kalliimmissa autoissa, joissa rahaa laitetaan usein enemmänkin nahkapenkkeihin ym. turhuuksiin, pitäisin erittäin typeränä, jos Suomessa jättää tällaisen varusteen pois (jos sitä siis kokee tarvitsevansa). Jos siis joku ostaa vähintään n. 50 tonnia maksavan E Mersun, S90 Volvon, tms. auton ja sitten märisee, että lämppärin teho ei riitä, niin voi mielestöni vain katsoa peiliin.
Ja samat sanat Sokealle-Reetalle.
Sokea-Reetta:
Ihan kauhealla vakavuudella en suhtautuisi noihin mitattuihin tuloksiin saatikka arvosanoihin. Jos yksi kilpailija saa yhdestä osa-alueesta kaksi eri tulosta ja kolme eri arvosanaa, niin lienee pieni itsetutkiskelun paikka käytettyjen tutkimusmenetelmien ja arvostelun suhteen.
Onhan tuossa sinulla tosiaan juonesta hajua.
Luitko NHB? Sinähän kiiruhdit kommentoimaan heti tulosten tultua että
Kärjessä Volvo ja saksalaiset. Kolmen on kärki premiumeja.
Jollakin tavalla se tuntuu olevan tärkeätä noita asioita tuolla tavalla ilmaistuna esittää, Sokea-Reetta. Vai oletko eri mieltä?
Jos sitten tuodaan testituloksia esille hiukan eri tavalla painottuen, kuten tuossa toistossanikin tein, niin johan älähdetään ja suorastaan kyseenalaistetaan koko testi.
Ollaan sitten nyt edes tasapuolisia siinäkin, vai mitä?
Auto-m:
Tämä varuste (pa-lämmitin) kuitenkin maksaa jonkin verran, mutta kalliimmissa autoissa, joissa rahaa laitetaan usein enemmänkin nahkapenkkeihin ym. turhuuksiin, pitäisin erittäin typeränä, jos Suomessa jättää tällaisen varusteen pois (jos sitä siis kokee tarvitsevansa).
Jos uusista autoista puhutaan pelkästään, niin pa-lämmitin varusteeksi olisi minusta harkinnan arvoinen asia jos joutuu pitämään autoaan kotona ollessaan kadun varressa, ilman tolppamahdollisuuksia. Ei se edullinen aina ole, etenkään ruksattuna lisävarusteeksi. Jälkiasennuksena aika lailla edullisempi kuitenkin, sen kokemuksen perusteella mikä minulla aiheesta on.
Jälkiasennus käytettyyn on sitten suhteutettava auton hintaan tarkemmin sovitettuna, ihan miten asiaa arvostaa. Ja toisaalta, jos niitä on ollut uusissa (tehtaalta tai jälkiasennuksena), niin mukanahan ne tulevat seuraavien kierrosten ostajillekin, jotka voivat tyytyväisenä kuitata sen hankituksia "kaupan päälle".
BMW 5-sarja (E60/61 LCI ja F10/11) Webasto jälkiasennuksena 2800€. BMW Webaston jälkiasennus keskimäärin noin 2200€.
"Onhan tuossa sinulla tosiaan juonesta hajua.
Luitko NHB? Sinähän kiiruhdit kommentoimaan heti tulosten tultua että
Kärjessä Volvo ja saksalaiset. Kolmen on kärki premiumeja."
Jotain tuollaista varmaankin kirjoitin. Mitä mahdat tässä yrittää kertoa minulle?
Auto-Jerry heittää Webaston hinta-arvioksi 1255-2100€, keskihinta 1800€
@NHB:
Jollei tuosta edellisestä kommentistani selvinnyt, niin olkoot....
Auto-m:
"Ja samat sanat Sokealle-Reetalle."
Mitä olen mennyt "märisemään"?
Kumppani:
"Luitko NHB? Sinähän kiiruhdit kommentoimaan heti tulosten tultua että
Kärjessä Volvo ja saksalaiset. Kolmen on kärki premiumeja.
Jollakin tavalla se tuntuu olevan tärkeätä noita asioita tuolla tavalla ilmaistuna esittää, Sokea-Reetta. Vai oletko eri mieltä?"
Olikohan tämä erimielisyys-kysymys minulle vai NHB:lle tarkoitettu?
"@NHB:
Jollei tuosta edellisestä kommentistani selvinnyt, niin olkoot…."
En oikein päässyt kärryille siitäkään, mikä arvostelussa oikein Reetan kenkää puristaa. Sinun viestisi liitti tuon Reetan viestin jotenkin minuun ja tuo yhteys on kyllä puhtaasti arvailujen varassa. En näy Reetallekaan olevan viestisi juoni oikein selvä.
Sokea-Reetta, en tarkoittanut, että sinä märiset. Perustelin Kumppanille, miksi en pidä lämpiämisnopeutta tärkeänä ominaisuutena ainakaan kalliimmissa autoissa ja kun en viitsinyt kirjoittaa jokseenkin samaa asiaa uusiksi sinulle, niin siitä siis "samat sanat".
NHB:
Renaultin arvostelu: Muiden tavoin arvosteltuna 5, kompensaation jälkeen 6 ja maksimilämpötilaasetuksen mukaisella tuloksella 7.
Kompensaatio... Kuulostaa tosi ammattimaiselta toiminnalta.
Saiko TM selville, millä asetuksilla mikäkin auto lämpeää nopeiten? Ehkä, ehkä ei.
Oliko käytetyt tutkimusmenetelmät tasavertaisia kun osassa autoja käytettiin toiseksi suurinta lämpötila-asetusta ja osassa suurinta? Ei ollut.
Oliko käytetyt tutkimusmenetelmät tasavertaisia, kun joukossa oli sekä automaatti- että manuaalisella ilmastoinnilla varustettuja autoja? Ei ollut.
Jos TM ei saa ensimmäiseen kysymykseen vastausta, on heidän tutkimuksensa tasavertaisuuden (ja sitä kautta arvostelun tasavertaisuuden) takia päätettävä jokin muu käytettävä tapa.
Epäilen, että he ovat vuosien saatossa saaneet selville jonkin saman tavan joka on autossa kuin autossa toteutettavissa ja joka on heidän aikaisempien kokemuksien perusteella nopeaksi todettu.
Q2:lle tarjosivat asetuksia: aluksi max. lämpö ja (ilmeisesti täydellä puhallusteholla) puhallus tuulilasille, lopuksi max. lämpö, suurin osa puhalluksesta jaloille, loput tuulilasille neljännestä vaille täydellä puhallusteholla.
Ehkäpä vuosien saatossa saamme lukea, kuinka TM mittaa ja arvostelee eritehoisten autojen kiihtyvyyksiä samassa vertailuissa eri kaasu-/syöttöpoljinpainumilla.
Alle 70kW tehoisten kiihtyvyys mitataan täydellä poljinpainumalla, yli 100kw tehoisten puolikkaalla poljinpainumalla, väliinputoaja tehoisten jollain 3/4 poljinpainumalla, jota sitten tarvittaessa kompensoidaan.
Jollakin tavalla se tuntuu olevan tärkeätä noita asioita tuolla tavalla ilmaistuna esittää, Sokea-Reetta. Vai oletko eri mieltä?
Sinulle tarkoitin, kun sinun nimesi mainitsin erikseen. Merkin kotimaa on "tärkeä"
Yleispointtina sinulle ja NHB:lle: erikseen tarkasteltuna tuloksien hajonta kertoo enemmän. Jos epäilee testejä noin, voi epäillä kokonaistuloksiakin. Joita ei tosin kumpikaan ota "kovin vakavasti", eihän?
Ei ole olemassa mitään ideaalista tapaa mitata lämmityslaitteiden paremmuutta ja siksi joudutaan kompromisseihin. Jos kuitenkin Reetalla sellainen kielen päällä on, niin ole hyvä ja tuo se julki. Voihan olla, että tuon ylivertaisen tasapuolisen tavan poimii täältä TM:n toimituskin.
Nykyautoissa on paljon säätöjä, jotka vaikuttavat lämpenemisnopeuteen. Esimerkiksi voimalinjan tilavalinta vaikuttaa paljon. Kierrokset korkealla pitävä sporttitila lämmittää varmasti paremmin kuin ekotila. Normitila on näiden välissä. Monissa autoissa on myös ilmastoinnin teholle oma säätö.
Valittaa voisi esimerkiksi myös siitä, että autojen ajettavuus arvostellaan samalla renkaalla. Takuulla valittu rengas suosii joitakin ja sorsii toisia autoja.
Sokea-Reetta on lukenut testejä pistekirjoituksella ja tulkinnat on sen mukaisia.
"Yleispointtina sinulle ja NHB:lle: erikseen tarkasteltuna tuloksien hajonta kertoo enemmän. Jos epäilee testejä noin, voi epäillä kokonaistuloksiakin. Joita ei tosin kumpikaan ota ”kovin vakavasti”, eihän?"
Kaikkea voi ja saa epäillä. En edelleenkään kyllä ymmärrä, että mikä sinun tai Reetan epäilyjen yhteys on havaintoihini.
Kumppani:
""Jollakin tavalla se tuntuu olevan tärkeätä noita asioita tuolla tavalla ilmaistuna esittää, Sokea-Reetta. Vai oletko eri mieltä?"
Sinulle tarkoitin, kun sinun nimesi mainitsin erikseen. Merkin kotimaa on ”tärkeä”"
Tällainen nimimerkkien takaa kirjoittelu mahdollistaa kärkevän, hyökkäävän, piruilevan ja jopa asiattomuuksiin menevän keskustelun.
Jos tunnet minun ja NHB:n välistä keskusteluhistoriaa, niin huomaat, että aika monesta asiasta on oltu erimieltä. Viestit tässä ketjussa, jossa mainitsin vertailuun osallistuneista autoista eri maanosien ja hintaluokkien (ei-premium/premium) mukaan oli vain piruilua.
Ja jottet Kumppani vallan ymmärrä väärin (ja ettet NHB vallan suutu), luen NHB:n ja esimerkiksi 740GLE:n lähettämät viestit ajatuksella. Minun nimimerkki-kategoriassa heidän, useimmiten faktaan perustuva, "sanomisensa" tuo julki uutta, tarpeellista, ajankohtaista jne. tietoa itselle.
"Yleispointtina sinulle ja NHB:lle: erikseen tarkasteltuna tuloksien hajonta kertoo enemmän. Jos epäilee testejä noin, voi epäillä kokonaistuloksiakin. Joita ei tosin kumpikaan ota ”kovin vakavasti”, eihän?"
Mitäpä tuohon osaa sanoa. En ole vähän aikaan vaihtamassa autoa, joten minulle on ihan sama, mitä mitattuja tuloksia saati arvosanoja vertailuun osallistuneet autot saivat.
Ymmärtääkseni vertailun tarkoitus on helpottaa kuluttajaa valitsemaan ja ostamaan auto, jolla hän pärjää myös talvella mahdollisimman hyvin. Tämmöisenään järjestettynä TM:n testi ei sitä tee.