Uusi malli julkistetaan vuonna 2020. Jotta NHB olisi väitteissään oikeassa, niin XC 90:n myynnin pitäisi romahtaa vuosina 2019 - 2020, romahtihan vanhan mallinkin myynti vuonna 2008 kolmen hyvän myyntivuoden jälkeen. Mahtaako tällainen romahdus olla todennäköinen.
Vanhempia hintoja en nopeasti ihan niin helposti löytänyt, mutta tästä vertailu vuoteen 2007, jolloin vanha XC90 myi vielä hyvin. Tästä myös nähdään, että vuonna 2010 ei ollut mitään alennusta, vaan päinvastoin, Volvo oli hieman kallistunut.
2007
XC90 3.2 awd 36.100 $
BMW X5 3.0 45.900 $
BMW on siis lähes 10 tonnia eli melkein 30 % kalliimpi.
2018
XC90 T6 55.350 $ (T6 koska BMW:n halvin malli jenkeissä kutoskoneella)
BMW X5 x35i 59.500
BMW on enää n. 4000 $ eli alle 10 % kalliimpi. Huomioitava myös, että Volvo on nelisylinterinen, kun vuonna 2007 molemmat olivat kuusipyttyisiä.
Vaikkei tällä keskustelupalstalla juurikaan puhuta Volvoista, niin nyt tuli minuakin kiinnostava asia esiin: onko jossain julkistettu, että uusi XC90 olisi tulossa MY 2020 autoon? Ja olisiko sen tekniikasta kenties ennakkotietoja?
Mikko-L: "Kaiken kirjoitteluni pointti tässä on juuri se, että muiden (maasturi)valintoja on naurettavaa arvostella. Millä eväillä siis minä arvostelisin sinun valintaasi? Arvstelen kirjoituksiasi siltä pohjalta, että pohdi omia valintojasi, äläkä sekaannu muiden valintoihin..."
Onkohan ongelma se, että kun puhutaan sinun valitsemasi autotyypin huonoista puolista, koet sen sinun valintojesi arvosteluksi? Siitähän ei ole kyse, koska kyse on auton ominaisuuksista. Tietysti otsikossa puhutaan katumaasturien kasvavasta suosiosta ja sen voi käsittää toisten valintoja koskevaksi aiheeksi ja kun kasvavan suosion sekä sinun valintasi takia pitäisi hehkuttaa, ehkä meillä NHB:n kanssa homma meni hiukan sivuun. Pahoittelut, jos kyse on tästä.
HybridRules: "Jokaisella farmarilla ajavalla on vakavan pohdinnan paikka, onko hänellä niin suuri perusteltu käyttötarve juuri farmarille, että on oikein ajaa farmarilla sen sijaan, että käyttäisi jotain viistoperäistä autoa"
Avaa tuosta aihetta käsittelevä ketju, mutta ei puututa aiheeseen, kun kyse on katumaastureista. Liikenteen puolella olen pyöräily-ketjussa koittanut tuoda esiin kulkutapavalintaa, joten voithan osallistua myös siihen ja kertoa näkemyksesi siitä, miten turhaa auton käyttöä voisi vähentää ja korvata osan liikkumistarpeesta pyöräilemällä. Nyt en muista, olitko sinä vai Mikko, joka sanoi suuren osan ajoistaan muodostuvan lyhyistä matkoista, joten silloin pyöräilyn potentiaali on erityisen suuri ja varmaan näkemyksiä aiheesta on runsaasti.
Koko ajatus siitä, että ei saisi keskustella muiden omistamien autojen huonoista puolista, tuntuu aika käsittämättömältä. Tässä on nyt paljon samaa, kuin yrityksessä vaimentaa maahanmuuttopolitiikan arvostelu vilauttelemalla rasistikorttia. Itse olen sitä mieltä, että kaikkien autojen ominaisuuksista pitää ehdottomasti saada keskustella. Ei tulisi mieleenikään alkaa riehumaan siitä, että joku kritisoi automallia, jollaisen satun omistamaan.
"Koko ajatus siitä, että ei saisi keskustella muiden omistamien autojen huonoista puolista, tuntuu aika käsittämättömältä. Tässä on nyt paljon samaa, kuin yrityksessä vaimentaa maahanmuuttopolitiikan arvostelu vilauttelemalla rasistikorttia. Itse olen sitä mieltä, että kaikkien autojen ominaisuuksista pitää ehdottomasti saada keskustella. Ei tulisi mieleenikään alkaa riehumaan siitä, että joku kritisoi automallia, jollaisen satun omistamaan."
No ethän sinä NHB muuta teekään kuin etsit virheitä ja puutteita niistä automerkeistä joihin nähden sinulla on kielteinen asenne. Jatkuva räpätys toisten omistamista autoista taasen kertoo jonkinlaisesta tunnevammaisuudesta ja narsismista, eli todella kielteisistä persoonallisuuden piirteistä.
Lisäksi tälle autopalstalle kirjoittaa vain muutama henkilö. Vaikea ymmärtää että tällaiselle rajatulle joukolle pitää tulla julistamaan omia kielteisiä näkemyksiään niistä automerkeistä joista ei satu pitämään.
Eli suljetaan palsta, kun mistään negatiivisesta ei saa puhua. Aina joku omistaa jonkun auton.
Sitäkö yrität sanoa?
Mielestäni huonojen ominaisuuksien käsittelyssä ei pitäisi olla mitään ongelmaa, jos olet tyytyväinen valintaasi. Minun autossani on huonoja puolia, enkä niitä kiistä ja osa osa minusta hyvistä on toisen mielestä huonoja.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettet ole tyytyväinen. Sekin olisi ok, aina ei valinnat mene nappiin. Ongelma tästä tulee vasta, jos ei tilannetta itselleen tunnusta.
Niin. Suomalaisen omasta autosta ei juuri vikaa tai puutetta löydy, mutta ne viat ja puutteet sekä heikot ominaisuudet löytyvät aina muitten autoista (taikka autotyypeistä).
Itse voin kyllä myöntää esimerkiksi että oma katumaasturini on liian lyhyt vaikkapa Seatin farmariin nähden. Tuonhan toit itsekin esiin kun puhuttiin katumaastureiden heikkouksista.
"Miten niin niin? Juurihan sanoin, että minun autossani on huonoja ominaisuuksia."
Hyvä tietää tuo. Mutta vaikka kertoisit näistä autosi huonoista ominaisuuksista, niin saattaisin pitää näkemyksiäsi vain makuasioina taikka "mitättöminä" asioina.
TM:n uutisissa on maininta ilmanvastuskertoimen ennätyksestä, Mersun A-sarjan sedanille 0,22. Tuolle ilmoitetaan keulan pinta-alaksi 2,19 m2, joten noiden tulo on 0,48.
Jos virtaviivaisen katumasturin kerroin on 0,3 ja keulan pinta-ala 15% Mersua suurempi, tulee siitä 0,76.
Arvo on 1,5-kertainen ennätysmersuun verrattuna. Eihän se miltään tunnu, kun kaasupoljinta mukavalla penkillä istuen painaa. Silti asia on minusta todella merkittävä. Nimenomaan siksi, että autojen määrä/ajosuorite on suuri ja ratkaisua päästöongelmaan ei ole lähitulevaisuudessa näkyvissä. Ylimääräisen ilman puskemisesta tuskin mitään lisäarvoa kukaan saa. Kannattaa kokeilla vaikka pyöräilyä, jos on eristänyt itsensä sinne lasien ja peltien ympäröimään koteloon todellisuutta karkuun.
a. Niin joo. Esimerkiksi Auto, motor und sportin testissä olivat vastakkain 115 hp Seat Leon ja 115 hp Seat Ibiza (litran koneilla kumpikin). Leon kulutti 6,7 litraa satasella ja Ibiza kulutti 6,8 litraa satasella.
Vastaavasti toisessa saman lehden vertailutestissä olivat mukana Seat Ateca 150 hp ja Audi Q2 150 hp (Autot olivat siis Audi Q2 1.4 TFSI COD Sport ja Seat Ateca 1.4 TSI Xcellence). Kyseessä oli 1,4 litran bensakone 150 hevosvoimalla kummassakin. Ateca kulutti 7,6 litraa satasella ja Audi 7,4 litraa satasella.
Vaikka siis Atecassa oli 35 hevosvoimaa tehokkaampi kone kuin litraisessa Leonissa, niin tehokkaampi Ateca kulutti vain 0,9 litraa enemmän kuin litrainen Seat Leon. (Eräässä Autozeitungin testissä 150 hp Seat Ateca kulutti 7,2 litraa satasella.) Kun puhutaan Automotorsportin testeistä, niin mittaustapa oli yhdenmukainen noiden kahden testin osalta. Minkä perusteella litraisen Leonin ja 1,4 litraisen Atecan vertailu on oikeutettua. Tai vaikkapa 1,4 litraisen Audin ja litraisen Leonin vertailu.
b. Huomasin myös sellaisen seikan että tuon Audi Q2:n korkeus on 150,8 cm kun taas Seat Atecan korkeus on 160,1 cm. Näistä eroista huolimatta autojen kulutusero on vain kaksi desiä satasella tuon Automotorsportin testin mukaan.
c. Ympäristön kannalta kai olisi tehokkainta vähentää omia hupiajojaan (mökkireissut esimerkiksi). Myös pitäisi olla niin että se joka ajaa paljon, myös maksaa paljon ajoneuvoveron muodossa.
Kerropa H-G vielä, paljonko Ateca, Leon ja Ibiza kuluttavat tasaisella 60, 80 ja 100 km/h nopeudella, niin nähdään se ilmanvastuksen todellinen merkitys?
Demonstroin itselleni täysin epätieteellisessä kokeessa lisäpainon ja ilmanvastuksen merkityksen. Kotoa mökille muun tavaran lisäksi maastopyörä peräkonttiin pilkottuna ei nostanut kulutusta havaittavasti, vaan 4.2 on reitille tyypillinen. Parikymmentä lisäkiloa sisällä ei siis nostanut kulutusta havaittavasti, mutta seuraavana päivänä suunnilleen sama lisäpaino kanootti katolla ilmanvastuksena nosti kulutusta peräti 40% (5.9).
Desilitrojen ero tulee jo sedanin ja farkun välille ja lisäkorkeus ja suurempi rengaskojo kasvattavat kulutusta sitten siitä vielä lisää.
Ilmanvastusta väheksyvien kannattaa käydä kokeeksi pyöräilemässä samaa reityiä myötä- ja vastatuuleen samalla ilmanvastuksen vaikutusta havainnoiden.
Miksi katumaasturin ostoperusteeksi ei kelpaa "mä halusin tällasen", vaan pitää yrittää taivuttaa fysiikan lakeja?
"Vaikka siis Atecassa oli 35 hevosvoimaa tehokkaampi kone kuin litraisessa Leonissa, niin tehokkaampi Ateca kulutti vain 0,9 litraa enemmän kuin litrainen Seat Leon."
0,9 l Leonin kulutukseen verrattuna on 13,4%. Mikä on vaihtoehtoinen tapa saavuttaa yhtä suuri päästöjen vähennys? Paljonko maksaa, että autoteollisuus kehittää vastaavan säästön kulutuksessa? Perustellaanko Suomessa pyrkimystä autokannan uudistamiseen päästöjen vähentämisellä eli montako vuotta pitää autokannan keski-iän nuorentua, että saavutetaan 0,9 litran säästö?
Hae noihin vastaukset, pohditaan sitten lisää onko 0,9 litraa satasella paljon vai vähän.
Ympäristön kannalta kai olisi tehokkainta vähentää omia hupiajojaan (mökkireissut esimerkiksi).
Totta. Tosin vähennyspotentiaalia on myös työ- ja kauppamatkoissa esim. kulkutapavalinnan suhteen. Nuo eivät kuitenkaan ole vaihtoehtoja taloudellisen kaluston käytölle.
Myös pitäisi olla niin että se joka ajaa paljon, myös maksaa paljon ajoneuvoveron muodossa.
Vähentääkö anekauppa päästöjen vaikutusta? Paljon ajava maksaa jo nyt polttoaineveron muodossa enemmän kuin vähän ajava, mutta ei se ainakaan minun päästöihini ole vaikuttanut.
Otin esiin ilmanvastusasian siltä kantilta katsottna, että sen osuus kokonaiskulutuksesta ei ole suuren suuri, ellei nopeudet ylitä 80km/h.
Enkä puhu pelkästään maastureiden kannalta enkä missään tapauksessa siinä mielessä, että yrittäisin perustella maasturin ostoa. Maasturi kuluttaa enemmän kuin sitä pienempi auto joka tapauksessa.
Ilmanvastus vaikuttaa sitä enemmän, mitä suurempi on nopeus. Auto kuluttaa kaupunkiajossa selvästi enemmän kuin maantiellä, koska kaupungissa kiihdytetään ja hidastetaan tämän tästä.
Minä en puhuisi ilmanvastuksesta yhtään mitään, mutta maasturivastaiset ihmiset ottavat ilmanvastuksen aina esiin ihan kuin ilmanvastuskerroin sinänsä vaikuttaisi auton kulutukseen. Voi olla, että ilmanvastuksen osuuden kulutuksesta voi laskennallisesti havaita matalissa nopeuksissakin, mutta sillä ei ole todellista merkitystä lompakon sisältöön silloin.
Luulenpa, että kanootti katollakaan ei viidenkympin vauhdissa paljon tunnu. Mutta tietysti auto saattaa jopa liikkua tuulivoimalla, kun kunnon purjeen asentaa katolle.
Polkupyörällä ilmanvastuksen tuntee, koska sen suhteellinen osuus liikettä vastustavista voimista on niin suuri. Vastaavasti voi kokeilla työntää autoa ja yrittää havaita, missä nopeudessa ilmanvastus alkaa tuntua. Vai tuntuuko raskaalta jo ennen kuin on autoa saanut edes liikkeelle?
Huono ilmanvastuskerroin on usein seuraus käytännöllisestä muotoilusta. Farmarin pysty perä on kuormatilavuuden kannalta etu, mutta ilmavastuksen kannalta huono. Auton korkeus jo sinänsä ilman muotojen huomioimistakin nostaa ilmanvastuskerrointa olipa kyseessä maasturi tai mikä tahansa muu korimalli.
Joillakin rekka-autoilla ilmavastuskerroin voi Wikipedian mukaan olla jopa 1,2. Eli vastus on suurempi kuin poikkileikkauspinta-ala aiheuttaisi.
Jos tuntee vihertävänsä keskimääräistä voimakkaammin nimenomaan liikenteen päästöjen suhteen, niin voipi nousta barrikaadeille vastustamaan tavaraliikennettä, työmaakoneita, bussiliikennettä etc. Ja jättää maasturikuskit rauhassa näpertelemään pikkupikku päästöjensä kanssa.
"Kerropa H-G vielä, paljonko Ateca, Leon ja Ibiza kuluttavat tasaisella 60, 80 ja 100 km/h nopeudella, niin nähdään se ilmanvastuksen todellinen merkitys?"
Mistään ei tätä tietoa löydy.
"Miksi katumaasturin ostoperusteeksi ei kelpaa ”mä halusin tällasen”, vaan pitää yrittää taivuttaa fysiikan lakeja?"
Katumaasturin ostaminen perustuu tarkkaan harkintaan. Yleensä koeajetaan myös saman hintaluokan muita autovaihtoehtoja.
"0,9 l Leonin kulutukseen verrattuna on 13,4%. Mikä on vaihtoehtoinen tapa saavuttaa yhtä suuri päästöjen vähennys? Paljonko maksaa, että autoteollisuus kehittää vastaavan säästön kulutuksessa? Perustellaanko Suomessa pyrkimystä autokannan uudistamiseen päästöjen vähentämisellä eli montako vuotta pitää autokannan keski-iän nuorentua, että saavutetaan 0,9 litran säästö?
Hae noihin vastaukset, pohditaan sitten lisää onko 0,9 litraa satasella paljon vai vähän."
Selvää on että citymaasturien kohoava suosio johtuu siitä että sedanit/farmarit koetaan liian mataliksi, mistä muusta tuo suosio voisi johtua ? Autonvalmistajat työntävät markkinoille koko ajan uusi SUV-malleja. Jopa autonvalmistajien huippumallit ovat nykyisin SUV:eja.
Uuden Ibizan koeajoa en löytänyt, mutta otetaan vastaavan kokoinen VW Polo 1,0 TSI 70 kW kork. 1,46 m, paino 1145 kg ja vertailupariksi
Seat Arona 1,0 TSI 85 kW kork. 1,54 m, paino 1190 kg.
Kyseessä siis tasaisen nopeuden kulutukset suurimmalla vaihteella TM:n koeajossa. Polossa oli 5-vaihteinen ja Aronassa 6-vaihteinen manuaalilaatikko, nopeudet 1000 rpm: Polo 42,4 ja Arona 46,2 km/h
Kulutusvertailu VW Polo / Seat Arona
60 km/h: 3,9 / 4,2 l/100 km
70 km/h: 4,1 / 4,6 l/100 km
80 km/h: 4,4 / 5,2 l/100 km
90 km/h: 4,9 / 5,9 l/100 km
100 km/h: 5,6 / 6,6 l/100 km
110 km/h: 6,3 / 7,4 l/100 km
120 km/h: 7,3 / 8,3 l/100 km
Pidemmästä välityksestä huolimatta kulutus nousi katumaasturilla siis n. 8-20 % nopeudesta riippuen. Mittauspäivän lämpötila tosin oli VW:llä +6 ja Seatilla +1 C-astetta, joten Polo saa vähän tasoitusta (mm. ilmanvastuksessa).
Otin esiin ilmanvastusasian siltä kantilta katsottna, että sen osuus kokonaiskulutuksesta ei ole suuren suuri, ellei nopeudet ylitä 80km/h.
Suomessa kuitenkin suurin osa liikennesuoritteesta tulee maanteiltä, jossa nopeudet ovat luokkaa 80...120 km/h. Ylinopeutta käyttää noin puolet. Siksi olen puhunut autoista ja niiden yleisimmästä käyttötavasta.
"Jos tuntee vihertävänsä keskimääräistä voimakkaammin nimenomaan liikenteen päästöjen suhteen, niin voipi nousta barrikaadeille vastustamaan tavaraliikennettä, työmaakoneita, bussiliikennettä etc. Ja jättää maasturikuskit rauhassa näpertelemään pikkupikku päästöjensä kanssa."
Katumaasturikeskustelussa? Ketkä tässä keskustelussa ovat toistuvasti ottaneet kantaa kuskeihin ja ketkä puhuneet autojen ominaisuuksista?
HybridRules
Otin esiin ilmanvastusasian siltä kantilta katsottna, että sen osuus kokonaiskulutuksesta ei ole suuren suuri, ellei nopeudet ylitä 80km/h.
No 80:n nopeudessa ilmanvatus on jo suurin ajovastus varsinkin tuollaisessa epäaerodynaamisessa SUV:ssa ja sen vaikutus kulutukseen on hyvin merkittävä. Miksi yrität selittää ilmeistä joksikin muuksi?
Toinen kysymys on se, että jos ajaa pelkkää kaupunkiajoa eli ajelee vain alle 80:n nopeuksia, niin mihin tarvitsee 400 hevosvoimaista voimalinjaa ja bensatankkia, koska pelkässä kaupunkipyrittelyssä pikkunopeuksissa pienitehoinen sähköauto olisi varsin kätevä.
En ole koskaan kuullut sellaista että jonkun henkilökohtainen talous olisi kärsinyt autonsa liian suuresta ilmanvastuksesta.
Itse maksan mielelläni tuon "preemion" 20 e/kk jo siitäkin syystä että sedanien/farmarien oviaukot ovat liian pienet. Myöskin kaupunkien hidastetöyssyt ovat peruste "preemion" maksulle, jokainen varmaan on nähnyt kuinka hankalaa on päästä hidastetöyssyn yli vaikkapa BMW:n sedanilla.
En yritä selittää, että ilmanvastuksella ei ole merkitystä, mutta olen ajatellut, että ilmanvastus ei sinänsä kovin paljon lisää meikäläisen ajokustannuksia, koska suurin kulutus autoissa on kaupunkiliikenteessä, jossa ilmanvastus ei juuri vaikuta. Ajattelen, että käytännön ajotilanteissa on kiihdytyksiä, ylämäkiä sun muita renkaiden vierintävastuksen ja auton kitkojen lisäksi, jotka vaikuttavat ja ilmanvastus alkaa korostua vasta suurissa nopeuksissa.
Koko historian keskinopeus minun autossa on nyt n. 60km/h eli maantienopeuksissa tulee lopulta ajettua aika vähän vaikka pitkiä matkoja tuleekin usein.
Oliko NHB:n kysymys, miksi 400hv?, jollekin muulle kuin minulle osoitettu? Minähän olen usein sanonut, että pitkien matkojen takia en pääse keskikulutuksessa kovin alas (on siis nyt 5,9L/100km).
Minusta on aivan mainio sellainen voimalinja, josta löytyy tarvittaessa puhtia, mutta jolla voi myös ajaa kuin vihervarpunen lähimatkoja. Maailman mittakaavassa yhden auton päästö ei merkkaa mitään, mutta lähipäästöissä merkkaa. Sähköajolla ei tule pössyteltyä ihmisten sekaan.
Jos joku Bemarin malli on niin matala, että sillä on vaikeuksiä selviytyä hidatetöyssyistä, se ei tarkoita tavallisten henkilöautojen olevan vaikeuksissa hidastetöyssyissä. Oma autoni ei ole koskaan raapaissut maata noissa (maavara tavanomainen 14 cm, akseliväli 2700 ja pituus n. 470), enkä ole kuullut sen olevan yleistä muillakaan.
Herbert: "Jos joku Bemarin malli on niin matala, että sillä on vaikeuksiä selviytyä hidatetöyssyistä, se ei tarkoita tavallisten henkilöautojen olevan vaikeuksissa hidastetöyssyissä. Oma autoni ei ole koskaan raapaissut maata noissa (maavara tavanomainen 14 cm, akseliväli 2700 ja pituus n. 470), enkä ole kuullut sen olevan yleistä muillakaan."
Sama täällä. Millään BMW:n tai muidenkaan merkkien sedaneilla, jotka ovat tehtaan asetuksissa, ei ole mitään vaikeuksia normaalien suomalaisten hidastetöyssyjen kanssa. Oman F30:n maavara alkuperäisellä M-Sport -alustalla lienee n. 12-13 cm ja auton akseliväli on 2,81 metriä.
Kyseisen trollin (en siis tarkoita Herbertiä!) väittämät kymmenillä eri nimimerkeillään ovat koko palstahistorian ajan olleet säälittävän provokatiivisia, joten ne kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Vanha XC 90 möi näin. Myynti lähti laskemaan jo vuonna 2008.
2004 5,018
2005 35,976
2006 33,200
2007 31,336
2008 18,980
2009 10,757
2010 10,118
2011 10,609
2012 10,433
2013 6,845
2014 3.922
Uusi XC 90 myy näin.
2015 12.777
2016 32.428
2017 30.996
2018 15.947 Vuositasolla 2018 yhteensä 31.984 (arvio).
Uusi malli julkistetaan vuonna 2020. Jotta NHB olisi väitteissään oikeassa, niin XC 90:n myynnin pitäisi romahtaa vuosina 2019 - 2020, romahtihan vanhan mallinkin myynti vuonna 2008 kolmen hyvän myyntivuoden jälkeen. Mahtaako tällainen romahdus olla todennäköinen.
Ja taas satusetä sepittää väitteitä muiden suihin.
Ruvetkaapa taas WhatCarin kanssa ilakoimaan itse keksimistänne myynnin romahduksista.
Vanhempia hintoja en nopeasti ihan niin helposti löytänyt, mutta tästä vertailu vuoteen 2007, jolloin vanha XC90 myi vielä hyvin. Tästä myös nähdään, että vuonna 2010 ei ollut mitään alennusta, vaan päinvastoin, Volvo oli hieman kallistunut.
2007
XC90 3.2 awd 36.100 $
BMW X5 3.0 45.900 $
BMW on siis lähes 10 tonnia eli melkein 30 % kalliimpi.
2018
XC90 T6 55.350 $ (T6 koska BMW:n halvin malli jenkeissä kutoskoneella)
BMW X5 x35i 59.500
BMW on enää n. 4000 $ eli alle 10 % kalliimpi. Huomioitava myös, että Volvo on nelisylinterinen, kun vuonna 2007 molemmat olivat kuusipyttyisiä.
HOX Heinz-Guido:
Vaikkei tällä keskustelupalstalla juurikaan puhuta Volvoista, niin nyt tuli minuakin kiinnostava asia esiin: onko jossain julkistettu, että uusi XC90 olisi tulossa MY 2020 autoon? Ja olisiko sen tekniikasta kenties ennakkotietoja?
Mikko-L: "Kaiken kirjoitteluni pointti tässä on juuri se, että muiden (maasturi)valintoja on naurettavaa arvostella. Millä eväillä siis minä arvostelisin sinun valintaasi? Arvstelen kirjoituksiasi siltä pohjalta, että pohdi omia valintojasi, äläkä sekaannu muiden valintoihin..."
Onkohan ongelma se, että kun puhutaan sinun valitsemasi autotyypin huonoista puolista, koet sen sinun valintojesi arvosteluksi? Siitähän ei ole kyse, koska kyse on auton ominaisuuksista. Tietysti otsikossa puhutaan katumaasturien kasvavasta suosiosta ja sen voi käsittää toisten valintoja koskevaksi aiheeksi ja kun kasvavan suosion sekä sinun valintasi takia pitäisi hehkuttaa, ehkä meillä NHB:n kanssa homma meni hiukan sivuun. Pahoittelut, jos kyse on tästä.
HybridRules: "Jokaisella farmarilla ajavalla on vakavan pohdinnan paikka, onko hänellä niin suuri perusteltu käyttötarve juuri farmarille, että on oikein ajaa farmarilla sen sijaan, että käyttäisi jotain viistoperäistä autoa"
Avaa tuosta aihetta käsittelevä ketju, mutta ei puututa aiheeseen, kun kyse on katumaastureista. Liikenteen puolella olen pyöräily-ketjussa koittanut tuoda esiin kulkutapavalintaa, joten voithan osallistua myös siihen ja kertoa näkemyksesi siitä, miten turhaa auton käyttöä voisi vähentää ja korvata osan liikkumistarpeesta pyöräilemällä. Nyt en muista, olitko sinä vai Mikko, joka sanoi suuren osan ajoistaan muodostuvan lyhyistä matkoista, joten silloin pyöräilyn potentiaali on erityisen suuri ja varmaan näkemyksiä aiheesta on runsaasti.
Koko ajatus siitä, että ei saisi keskustella muiden omistamien autojen huonoista puolista, tuntuu aika käsittämättömältä. Tässä on nyt paljon samaa, kuin yrityksessä vaimentaa maahanmuuttopolitiikan arvostelu vilauttelemalla rasistikorttia. Itse olen sitä mieltä, että kaikkien autojen ominaisuuksista pitää ehdottomasti saada keskustella. Ei tulisi mieleenikään alkaa riehumaan siitä, että joku kritisoi automallia, jollaisen satun omistamaan.
"Koko ajatus siitä, että ei saisi keskustella muiden omistamien autojen huonoista puolista, tuntuu aika käsittämättömältä. Tässä on nyt paljon samaa, kuin yrityksessä vaimentaa maahanmuuttopolitiikan arvostelu vilauttelemalla rasistikorttia. Itse olen sitä mieltä, että kaikkien autojen ominaisuuksista pitää ehdottomasti saada keskustella. Ei tulisi mieleenikään alkaa riehumaan siitä, että joku kritisoi automallia, jollaisen satun omistamaan."
No ethän sinä NHB muuta teekään kuin etsit virheitä ja puutteita niistä automerkeistä joihin nähden sinulla on kielteinen asenne. Jatkuva räpätys toisten omistamista autoista taasen kertoo jonkinlaisesta tunnevammaisuudesta ja narsismista, eli todella kielteisistä persoonallisuuden piirteistä.
Lisäksi tälle autopalstalle kirjoittaa vain muutama henkilö. Vaikea ymmärtää että tällaiselle rajatulle joukolle pitää tulla julistamaan omia kielteisiä näkemyksiään niistä automerkeistä joista ei satu pitämään.
Eli suljetaan palsta, kun mistään negatiivisesta ei saa puhua. Aina joku omistaa jonkun auton.
Sitäkö yrität sanoa?
Mielestäni huonojen ominaisuuksien käsittelyssä ei pitäisi olla mitään ongelmaa, jos olet tyytyväinen valintaasi. Minun autossani on huonoja puolia, enkä niitä kiistä ja osa osa minusta hyvistä on toisen mielestä huonoja.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettet ole tyytyväinen. Sekin olisi ok, aina ei valinnat mene nappiin. Ongelma tästä tulee vasta, jos ei tilannetta itselleen tunnusta.
Niin. Suomalaisen omasta autosta ei juuri vikaa tai puutetta löydy, mutta ne viat ja puutteet sekä heikot ominaisuudet löytyvät aina muitten autoista (taikka autotyypeistä).
Itse voin kyllä myöntää esimerkiksi että oma katumaasturini on liian lyhyt vaikkapa Seatin farmariin nähden. Tuonhan toit itsekin esiin kun puhuttiin katumaastureiden heikkouksista.
Miten niin niin? Juurihan sanoin, että minun autossani on huonoja ominaisuuksia.
"Miten niin niin? Juurihan sanoin, että minun autossani on huonoja ominaisuuksia."
Hyvä tietää tuo. Mutta vaikka kertoisit näistä autosi huonoista ominaisuuksista, niin saattaisin pitää näkemyksiäsi vain makuasioina taikka "mitättöminä" asioina.
Seat Leon oli alkuvuoden suosituin Seat-malli Suomessa.
Näköjään Tuulilasin uutisia ei voi enää linkittää, tulee pyytämättä vaan jotakin Danny ja Erika - osastoa.
TM:n uutisissa on maininta ilmanvastuskertoimen ennätyksestä, Mersun A-sarjan sedanille 0,22. Tuolle ilmoitetaan keulan pinta-alaksi 2,19 m2, joten noiden tulo on 0,48.
Jos virtaviivaisen katumasturin kerroin on 0,3 ja keulan pinta-ala 15% Mersua suurempi, tulee siitä 0,76.
Arvo on 1,5-kertainen ennätysmersuun verrattuna. Eihän se miltään tunnu, kun kaasupoljinta mukavalla penkillä istuen painaa. Silti asia on minusta todella merkittävä. Nimenomaan siksi, että autojen määrä/ajosuorite on suuri ja ratkaisua päästöongelmaan ei ole lähitulevaisuudessa näkyvissä. Ylimääräisen ilman puskemisesta tuskin mitään lisäarvoa kukaan saa. Kannattaa kokeilla vaikka pyöräilyä, jos on eristänyt itsensä sinne lasien ja peltien ympäröimään koteloon todellisuutta karkuun.
a. Niin joo. Esimerkiksi Auto, motor und sportin testissä olivat vastakkain 115 hp Seat Leon ja 115 hp Seat Ibiza (litran koneilla kumpikin). Leon kulutti 6,7 litraa satasella ja Ibiza kulutti 6,8 litraa satasella.
Vastaavasti toisessa saman lehden vertailutestissä olivat mukana Seat Ateca 150 hp ja Audi Q2 150 hp (Autot olivat siis Audi Q2 1.4 TFSI COD Sport ja Seat Ateca 1.4 TSI Xcellence). Kyseessä oli 1,4 litran bensakone 150 hevosvoimalla kummassakin. Ateca kulutti 7,6 litraa satasella ja Audi 7,4 litraa satasella.
Vaikka siis Atecassa oli 35 hevosvoimaa tehokkaampi kone kuin litraisessa Leonissa, niin tehokkaampi Ateca kulutti vain 0,9 litraa enemmän kuin litrainen Seat Leon. (Eräässä Autozeitungin testissä 150 hp Seat Ateca kulutti 7,2 litraa satasella.) Kun puhutaan Automotorsportin testeistä, niin mittaustapa oli yhdenmukainen noiden kahden testin osalta. Minkä perusteella litraisen Leonin ja 1,4 litraisen Atecan vertailu on oikeutettua. Tai vaikkapa 1,4 litraisen Audin ja litraisen Leonin vertailu.
b. Huomasin myös sellaisen seikan että tuon Audi Q2:n korkeus on 150,8 cm kun taas Seat Atecan korkeus on 160,1 cm. Näistä eroista huolimatta autojen kulutusero on vain kaksi desiä satasella tuon Automotorsportin testin mukaan.
c. Ympäristön kannalta kai olisi tehokkainta vähentää omia hupiajojaan (mökkireissut esimerkiksi). Myös pitäisi olla niin että se joka ajaa paljon, myös maksaa paljon ajoneuvoveron muodossa.
Kerropa H-G vielä, paljonko Ateca, Leon ja Ibiza kuluttavat tasaisella 60, 80 ja 100 km/h nopeudella, niin nähdään se ilmanvastuksen todellinen merkitys?
Demonstroin itselleni täysin epätieteellisessä kokeessa lisäpainon ja ilmanvastuksen merkityksen. Kotoa mökille muun tavaran lisäksi maastopyörä peräkonttiin pilkottuna ei nostanut kulutusta havaittavasti, vaan 4.2 on reitille tyypillinen. Parikymmentä lisäkiloa sisällä ei siis nostanut kulutusta havaittavasti, mutta seuraavana päivänä suunnilleen sama lisäpaino kanootti katolla ilmanvastuksena nosti kulutusta peräti 40% (5.9).
Desilitrojen ero tulee jo sedanin ja farkun välille ja lisäkorkeus ja suurempi rengaskojo kasvattavat kulutusta sitten siitä vielä lisää.
Ilmanvastusta väheksyvien kannattaa käydä kokeeksi pyöräilemässä samaa reityiä myötä- ja vastatuuleen samalla ilmanvastuksen vaikutusta havainnoiden.
Miksi katumaasturin ostoperusteeksi ei kelpaa "mä halusin tällasen", vaan pitää yrittää taivuttaa fysiikan lakeja?
"Vaikka siis Atecassa oli 35 hevosvoimaa tehokkaampi kone kuin litraisessa Leonissa, niin tehokkaampi Ateca kulutti vain 0,9 litraa enemmän kuin litrainen Seat Leon."
0,9 l Leonin kulutukseen verrattuna on 13,4%. Mikä on vaihtoehtoinen tapa saavuttaa yhtä suuri päästöjen vähennys? Paljonko maksaa, että autoteollisuus kehittää vastaavan säästön kulutuksessa? Perustellaanko Suomessa pyrkimystä autokannan uudistamiseen päästöjen vähentämisellä eli montako vuotta pitää autokannan keski-iän nuorentua, että saavutetaan 0,9 litran säästö?
Hae noihin vastaukset, pohditaan sitten lisää onko 0,9 litraa satasella paljon vai vähän.
Ympäristön kannalta kai olisi tehokkainta vähentää omia hupiajojaan (mökkireissut esimerkiksi).
Totta. Tosin vähennyspotentiaalia on myös työ- ja kauppamatkoissa esim. kulkutapavalinnan suhteen. Nuo eivät kuitenkaan ole vaihtoehtoja taloudellisen kaluston käytölle.
Myös pitäisi olla niin että se joka ajaa paljon, myös maksaa paljon ajoneuvoveron muodossa.
Vähentääkö anekauppa päästöjen vaikutusta? Paljon ajava maksaa jo nyt polttoaineveron muodossa enemmän kuin vähän ajava, mutta ei se ainakaan minun päästöihini ole vaikuttanut.
Otin esiin ilmanvastusasian siltä kantilta katsottna, että sen osuus kokonaiskulutuksesta ei ole suuren suuri, ellei nopeudet ylitä 80km/h.
Enkä puhu pelkästään maastureiden kannalta enkä missään tapauksessa siinä mielessä, että yrittäisin perustella maasturin ostoa. Maasturi kuluttaa enemmän kuin sitä pienempi auto joka tapauksessa.
Ilmanvastus vaikuttaa sitä enemmän, mitä suurempi on nopeus. Auto kuluttaa kaupunkiajossa selvästi enemmän kuin maantiellä, koska kaupungissa kiihdytetään ja hidastetaan tämän tästä.
Minä en puhuisi ilmanvastuksesta yhtään mitään, mutta maasturivastaiset ihmiset ottavat ilmanvastuksen aina esiin ihan kuin ilmanvastuskerroin sinänsä vaikuttaisi auton kulutukseen. Voi olla, että ilmanvastuksen osuuden kulutuksesta voi laskennallisesti havaita matalissa nopeuksissakin, mutta sillä ei ole todellista merkitystä lompakon sisältöön silloin.
Luulenpa, että kanootti katollakaan ei viidenkympin vauhdissa paljon tunnu. Mutta tietysti auto saattaa jopa liikkua tuulivoimalla, kun kunnon purjeen asentaa katolle.
Polkupyörällä ilmanvastuksen tuntee, koska sen suhteellinen osuus liikettä vastustavista voimista on niin suuri. Vastaavasti voi kokeilla työntää autoa ja yrittää havaita, missä nopeudessa ilmanvastus alkaa tuntua. Vai tuntuuko raskaalta jo ennen kuin on autoa saanut edes liikkeelle?
Huono ilmanvastuskerroin on usein seuraus käytännöllisestä muotoilusta. Farmarin pysty perä on kuormatilavuuden kannalta etu, mutta ilmavastuksen kannalta huono. Auton korkeus jo sinänsä ilman muotojen huomioimistakin nostaa ilmanvastuskerrointa olipa kyseessä maasturi tai mikä tahansa muu korimalli.
Joillakin rekka-autoilla ilmavastuskerroin voi Wikipedian mukaan olla jopa 1,2. Eli vastus on suurempi kuin poikkileikkauspinta-ala aiheuttaisi.
Jos tuntee vihertävänsä keskimääräistä voimakkaammin nimenomaan liikenteen päästöjen suhteen, niin voipi nousta barrikaadeille vastustamaan tavaraliikennettä, työmaakoneita, bussiliikennettä etc. Ja jättää maasturikuskit rauhassa näpertelemään pikkupikku päästöjensä kanssa.
"Kerropa H-G vielä, paljonko Ateca, Leon ja Ibiza kuluttavat tasaisella 60, 80 ja 100 km/h nopeudella, niin nähdään se ilmanvastuksen todellinen merkitys?"
Mistään ei tätä tietoa löydy.
"Miksi katumaasturin ostoperusteeksi ei kelpaa ”mä halusin tällasen”, vaan pitää yrittää taivuttaa fysiikan lakeja?"
Katumaasturin ostaminen perustuu tarkkaan harkintaan. Yleensä koeajetaan myös saman hintaluokan muita autovaihtoehtoja.
Paljonko pilaa ilmastoa jos vaikka joku tältä palstalta lähtee lomalle Pattayalle lentokoneella ?
"0,9 l Leonin kulutukseen verrattuna on 13,4%. Mikä on vaihtoehtoinen tapa saavuttaa yhtä suuri päästöjen vähennys? Paljonko maksaa, että autoteollisuus kehittää vastaavan säästön kulutuksessa? Perustellaanko Suomessa pyrkimystä autokannan uudistamiseen päästöjen vähentämisellä eli montako vuotta pitää autokannan keski-iän nuorentua, että saavutetaan 0,9 litran säästö?
Hae noihin vastaukset, pohditaan sitten lisää onko 0,9 litraa satasella paljon vai vähän."
Selvää on että citymaasturien kohoava suosio johtuu siitä että sedanit/farmarit koetaan liian mataliksi, mistä muusta tuo suosio voisi johtua ? Autonvalmistajat työntävät markkinoille koko ajan uusi SUV-malleja. Jopa autonvalmistajien huippumallit ovat nykyisin SUV:eja.
Uuden Ibizan koeajoa en löytänyt, mutta otetaan vastaavan kokoinen VW Polo 1,0 TSI 70 kW kork. 1,46 m, paino 1145 kg ja vertailupariksi
Seat Arona 1,0 TSI 85 kW kork. 1,54 m, paino 1190 kg.
Kyseessä siis tasaisen nopeuden kulutukset suurimmalla vaihteella TM:n koeajossa. Polossa oli 5-vaihteinen ja Aronassa 6-vaihteinen manuaalilaatikko, nopeudet 1000 rpm: Polo 42,4 ja Arona 46,2 km/h
Kulutusvertailu VW Polo / Seat Arona
60 km/h: 3,9 / 4,2 l/100 km
70 km/h: 4,1 / 4,6 l/100 km
80 km/h: 4,4 / 5,2 l/100 km
90 km/h: 4,9 / 5,9 l/100 km
100 km/h: 5,6 / 6,6 l/100 km
110 km/h: 6,3 / 7,4 l/100 km
120 km/h: 7,3 / 8,3 l/100 km
Pidemmästä välityksestä huolimatta kulutus nousi katumaasturilla siis n. 8-20 % nopeudesta riippuen. Mittauspäivän lämpötila tosin oli VW:llä +6 ja Seatilla +1 C-astetta, joten Polo saa vähän tasoitusta (mm. ilmanvastuksessa).
VW Polo kiihtyy noin sekunnin heikommin nollasta sataan kuin Seat Arona, koska Polon moottorissa on 20 hp tehoa vähemmän.
Otin esiin ilmanvastusasian siltä kantilta katsottna, että sen osuus kokonaiskulutuksesta ei ole suuren suuri, ellei nopeudet ylitä 80km/h.
Suomessa kuitenkin suurin osa liikennesuoritteesta tulee maanteiltä, jossa nopeudet ovat luokkaa 80...120 km/h. Ylinopeutta käyttää noin puolet. Siksi olen puhunut autoista ja niiden yleisimmästä käyttötavasta.
"Jos tuntee vihertävänsä keskimääräistä voimakkaammin nimenomaan liikenteen päästöjen suhteen, niin voipi nousta barrikaadeille vastustamaan tavaraliikennettä, työmaakoneita, bussiliikennettä etc. Ja jättää maasturikuskit rauhassa näpertelemään pikkupikku päästöjensä kanssa."
Katumaasturikeskustelussa? Ketkä tässä keskustelussa ovat toistuvasti ottaneet kantaa kuskeihin ja ketkä puhuneet autojen ominaisuuksista?
No 80:n nopeudessa ilmanvatus on jo suurin ajovastus varsinkin tuollaisessa epäaerodynaamisessa SUV:ssa ja sen vaikutus kulutukseen on hyvin merkittävä. Miksi yrität selittää ilmeistä joksikin muuksi?
Toinen kysymys on se, että jos ajaa pelkkää kaupunkiajoa eli ajelee vain alle 80:n nopeuksia, niin mihin tarvitsee 400 hevosvoimaista voimalinjaa ja bensatankkia, koska pelkässä kaupunkipyrittelyssä pikkunopeuksissa pienitehoinen sähköauto olisi varsin kätevä.
En ole koskaan kuullut sellaista että jonkun henkilökohtainen talous olisi kärsinyt autonsa liian suuresta ilmanvastuksesta.
Itse maksan mielelläni tuon "preemion" 20 e/kk jo siitäkin syystä että sedanien/farmarien oviaukot ovat liian pienet. Myöskin kaupunkien hidastetöyssyt ovat peruste "preemion" maksulle, jokainen varmaan on nähnyt kuinka hankalaa on päästä hidastetöyssyn yli vaikkapa BMW:n sedanilla.
En yritä selittää, että ilmanvastuksella ei ole merkitystä, mutta olen ajatellut, että ilmanvastus ei sinänsä kovin paljon lisää meikäläisen ajokustannuksia, koska suurin kulutus autoissa on kaupunkiliikenteessä, jossa ilmanvastus ei juuri vaikuta. Ajattelen, että käytännön ajotilanteissa on kiihdytyksiä, ylämäkiä sun muita renkaiden vierintävastuksen ja auton kitkojen lisäksi, jotka vaikuttavat ja ilmanvastus alkaa korostua vasta suurissa nopeuksissa.
Koko historian keskinopeus minun autossa on nyt n. 60km/h eli maantienopeuksissa tulee lopulta ajettua aika vähän vaikka pitkiä matkoja tuleekin usein.
Oliko NHB:n kysymys, miksi 400hv?, jollekin muulle kuin minulle osoitettu? Minähän olen usein sanonut, että pitkien matkojen takia en pääse keskikulutuksessa kovin alas (on siis nyt 5,9L/100km).
Minusta on aivan mainio sellainen voimalinja, josta löytyy tarvittaessa puhtia, mutta jolla voi myös ajaa kuin vihervarpunen lähimatkoja. Maailman mittakaavassa yhden auton päästö ei merkkaa mitään, mutta lähipäästöissä merkkaa. Sähköajolla ei tule pössyteltyä ihmisten sekaan.
Jos joku Bemarin malli on niin matala, että sillä on vaikeuksiä selviytyä hidatetöyssyistä, se ei tarkoita tavallisten henkilöautojen olevan vaikeuksissa hidastetöyssyissä. Oma autoni ei ole koskaan raapaissut maata noissa (maavara tavanomainen 14 cm, akseliväli 2700 ja pituus n. 470), enkä ole kuullut sen olevan yleistä muillakaan.
GLE totesi osuvasti, että maasturin tai katu sellaisen hankinnan voi ihan hyvin perustella sillä, että yksinkertaisesti vain haluaa sellaisen.
Enemmän pitäisikin mennä itseensä niiden, jotka ärhentelevät, ettei sellaista saisi hankkia.
Herbert: "Jos joku Bemarin malli on niin matala, että sillä on vaikeuksiä selviytyä hidatetöyssyistä, se ei tarkoita tavallisten henkilöautojen olevan vaikeuksissa hidastetöyssyissä. Oma autoni ei ole koskaan raapaissut maata noissa (maavara tavanomainen 14 cm, akseliväli 2700 ja pituus n. 470), enkä ole kuullut sen olevan yleistä muillakaan."
Sama täällä. Millään BMW:n tai muidenkaan merkkien sedaneilla, jotka ovat tehtaan asetuksissa, ei ole mitään vaikeuksia normaalien suomalaisten hidastetöyssyjen kanssa. Oman F30:n maavara alkuperäisellä M-Sport -alustalla lienee n. 12-13 cm ja auton akseliväli on 2,81 metriä.
Kyseisen trollin (en siis tarkoita Herbertiä!) väittämät kymmenillä eri nimimerkeillään ovat koko palstahistorian ajan olleet säälittävän provokatiivisia, joten ne kannattaa jättää omaan arvoonsa.