H-G: Mataluus on selvä sedanien ja farmareiden heikkous.
Aivan, ja pitkien sellaisten heikkoutena on lisäksi suuret ylitykset, jotka rajoittavat liikkuja juuri samoissa paikoissa missä maavarankin puute. Lattia matalalla on huono asia, mutta metrin verran akselin takana yhtä matalalla roikkuva lattia on vielä pahempi.
Tästä aiheutuu vaikeus etenkin isoissa kaupungeissa, joissa aurauskapasiteetti ei riitä, koska lumi pitää kauhoa pois, eikä tietä saa auki ajamalla siipiauraa 60 km/h lumen ojaan kaataen.
Tässä mielessä katumaasturi on hyvin osuva nimitys.
Volvo V90 T8:lla, Volvo XC60 T8:lla ja Volvo XC90 T8:lla on kaikilla sama valmistajan ilmoittamana kulutus eli 2 litraa satasella. Ei ole esitetty näyttöä siitä että näiden automallien todelliset kulutukset merkittävästi poikkeaisivat toisistaan. Veikkaan ettei ilmanvastuksella ole kovinkaan suurta merkitystä alhaisissa nopeuksissa 60 - 90 km/h kun kyseessä ovat tehokkaat autot niin kuin tässä tapauksessa.
TM:n farmarit vs. katumaasturit vertailu: "Virallisissa kulutusmittauksissa ilmanvastuksen vaikutus jää pieneksi, koska keskinopeudet ovat matalia. Jos kuitenkin itse ajaa paljon maantie- ja moottoritieajoa, niin saattaa huomata katumaasturin kuluttavan toista litraa farmaria enemmän. Se voi olla itselle hyväksyttävä kompromissi, mutta mikä on lisäkulutuksen vaikutus vaikkapa puolen miljoonan auton tapauksessa?"
Tuo loppukommentti oli siis ilmeisesti liikaa HybridRulesille? No ei yksittäisen kuskin ajamisilla tietenkään ole juuri mitään vaikutusta kokonaisuuteen, mutta eihän se olekaan oleellista ympäristökysymyksissä. Mielestäni tuo on aivan aiheellinen kysymys.
3 desiä on kulutusero Volvo V90 T6:n ja Volvo XC60 T6:n välillä (valmistajan ilmoitus yhdistetyksi kulutukseksi). Ensimmäinen auto on 147 senttiä korkea ja toinen muistaakseni 167 senttiä korkea.
Ei taida kovin monta henkilöä tuohon kolmeen bensa-desiin kuolla, vaikka se kerrottaisiin miljoonalla.
Vertailun vuoksi niin Britanniassa kuolee vuosittain noin 40.000 ihmistä ennenaikaisesti erilaisiin dieselin epäpuhtauksiin.
Sitä asiaa olen yrittänyt sanoa, että ilmanvastuksella yleensäkään ei ole matalissa nopeuksissa käytännön merkitystä eikä varsinkaan sillä erolla, mikä on saman painoisen vaikka farmarin ja maasturin välillä.
XC90 on vähän huono vertailukohta ilmanvastuskertoimen suhteen esim. farmareihin, koska XC90 on sellainen möhkö, että ilmanvastusta kyllä riittää, kun nopeus nousee. Onneksi tehoakin riittää torppaamaan sen vastuksen.
Maasturivastaisuus ei kai kuitenkaan rajoitu XC90:een vaan koskee yleensä maastureita. Eiköhän niitä löydy pienemilläkin kertoimilla kuin XC90:ss on.
Olenhan minä ajellessa seurannut auton tehonpyyntömittaria, jonka viisari siis näyttää, paljonko kuski ottaa tehoa peliin vastustavia voimia vastaan. Siinä näkyy joko bensalla tai sähköllä puskeminen riippuen, kummalla mennään juuri sillä hetkellä. Eniten viisari heilahtaa kiihdytyksessä.
Melkein saa viisarin kaakkoon, kun joskus tulee mieleen heittää Power-tila peliin, painaa pedaali pohjaan ja heilahtaa rekan ohi koko tehoarsenaalilla. Onhan sitä välillä kokeiltava.
Tottakai suuremmalla nopeudella tarvitaan enemmän tehoa kuin pienemmällä.
Juuri se minua häiritsee TM:n artikkelissa, että toimittaja kokee asiakseen tehdä asennekasvatusta. Mutta ei se häiritse kovin paljon ja kun on lukenut tämän palstan tekstejä, niin ehkäpä se toimittaja ei pyrkinytkään asennekasvatukseen vaan halusi palvella viherpiipertäjiin päin kallistuvia lukijoitakin.
Minä olen näihin TM:n keskusteluihin suhtautunut niin, että täällä saa, jollei jopa pidä, esittää omia mutujaan eikä tarvitse olla esim. pisaratieteen lisenssiaatti, mutta voi silti esittää arveluja aiheesta. Ja onhan meillä NHB, joka sitten kyllä korjaa, jos ei joku muuten ymmärrä, mikä on missäkin asiassa oikea tola.
Miksi tästä edes kinataan? Maasturi kuluttaa täysin varmasti hieman farkkua enemmän. Jos ja kun maasturin ostajat pitävät maasturia itselleen parempana valintana, niin ero kulutuksessa on niin vähäinen, että asiasta on älytöntä meuhkata. Ennemmin voisi vaahdota, miksi joku ostaa 5 Bemarin kutiskoneella eikä neloskoneella. Siitä ei varsinkaan ole mitään oikeaa hyötyä, kun se neloskoneenkin suorituskyky ylittää tarpeet, mutta kulutus kuitenkin kasvaa. Jos tälle linjalle lähdetään, niin mihin vedetään raja? Itse jo ehdotin, että kaikki yli 90 hv 1.0 l moottoreilla varustetut autot tulisi kieltää.
Muistetaan taas vielä, että yksityisautoilun päästöt ovat ylipäätäänkin aika paljon merkityksettömämmät, kuin kaikesta vaahtoamisesta voisi ehkä päätellä.
Hyvä kysymys. Ekalla sivulla muutama kirjoittaja julisti katumaasturin olevan hyvä auto. Kun alettiin pureskella hyvyyden perusteeksi esitettyjä syitä ja asia ei ollutkaan mustavalkoinen ja kun vastaväite siihen oli TM:n toimittajan asenteellisuus ja ettei muiden valintoihin pidä puuttua, pohjatyö toistaiseksi seitsemän sivun mittaiselle keskustelulle oli luotu.
Herbert, minulla ei ole mitään ongelmaa TM:n tekstin kanssa. Maasturi kuluttaa hieman enemmän ja se on selvä.
Asia ei tietenkään ole mustavalkoinen. Siksi myydään sekä maastureita että farmareita. Maasturissa on hyviä (ja toki myös huonoja) ominaisuuksia, joiden vuoksi moni niitä hankkii. Jotkut eivät arvosta näitä ominaisuuksia ja he eivät hanki maasturia. Itselläni on nyt maasturi ja arvostan maasturin ominaisuuksia. Aivan sama juttu kuin ylipäätään minkä tahansa auton valinnassa - ihmiset ostavat eri autoja koska arvostavat eri asioita. Missä ongelma?
No, mutta sittenhän oli paikallaan vähän ravistella luutuneita käsityksiä.
Maasturit sekä katusellaiset ovat oikein hyviä autoja ja niillä ajaa mielikseen.
Eikä niiden käyttökulut välttämättä ole suurempia kuin ei-maastureidenkaan. Voi vaikka verrata XC90T8 kulutusta, joka pitkältä ajalta on nyt auton mittarin mukaan 5,9L/100km. Melko varmaan (huom! MuTu, NHB:lle tiedoksi) löytyy liuta pienemmälläkin korilla olevia bensamoottoriautoja, joissa on suurempi kulutus.
Edelleen olen sitä mieltä, että tekniikkalehden toimittajan ei tarvitsisi kirjoittaa mihinkään suuntaan asenteellisia tekstejä vaan yrittää keskittyä teknisiin asioihin. Tai sitten kirjoittaa ne asenteelliset tekstit erikseen johonkin spekulatiiviseen artikkeliin.
Kuin vanhasta tottumuksesta usein taivastellaan maasturi-tyyppisen korin aiheuttamia suuresta ilmanvastuksesta aiheutuvia isoja polttoainekuluja. Edelleen väitän (taas mutu NHB:lle), että tavallisen autoilijan tapauksessa pelkän ilmanvastuksen erosta johtuva kuluero on minimalistinen. Koeolosuhteessa voi tietysti verrata kahden auton kulutusta ajamalla sama matka samalla nopeudella ja tutkimalla tulosta. Mutta käytännön kulutukseen vaikuttaa kuskin ajotapa kiihdytyksineen, auton paino, vierintävastus, muut kitkat, keliolosuhteet, maaston tyyppi (meneekö polttoainetta paljon vai vähän auton potentiaalienergian kasvattamiseen), ja ilmanvastus, jonka suuruus siis riippuu voimakkaasti ajonopeudesta.
Musta tuntuu, että omassa käytössäni ilmanvastus ei lisää ainakaan liikaa käyttökustannuksia, koska olen nykyiseen keskikulutukseen ihan tyytyväinen, en osaa kaivata pienempää. Aikaisemmissa autoissani oli reilusti suurempi kulutus vaikka ne olivat dieseleitä.
Ja tuo polttoaineen avulla autoon varastoitu potentiaalienergia. Hybridissä siitäkin saa osan takaisin, koska ylämäkeä seuraa enemmin eli myöhemmin alamäki.
Kyllä. Maasturi on hyvä autotyyppi. Rahaa siihen menee enemmän kuin johonkin harmaaseen farmariin, mutta on se sen väärtti. Ainakin minun ja enenevästi muidenkin ihmisten mielestä. Silti "hyvä auto" on niin subjektiivinen asia, että se on vähän kuin makuasia, josta voi kiistellä loputtomiin.
Hybridrules: Maasturit sekä katusellaiset ovat oikein hyviä autoja ja niillä ajaa mielikseen.
Ne ovat autoja siinä missä muutkin. tarpeeksi kun on kilometrejä takana alkaa miettiä ajaako millään mielikseen?
Eikä niiden käyttökulut välttämättä ole suurempia kuin ei-maastureidenkaan. Voi vaikka verrata XC90T8 kulutusta, joka pitkältä ajalta on nyt auton mittarin mukaan 5,9L/100km
Laitatko nyt vielä muistin virkistykseksi T8 hinnan? Aletaan pohtia millä rahalla tuo alhainen kulutus on kaikkien ulottuvilla.
Jossain vaiheessa ketjua muutamista kirjoituksista sai sen käsityksen että kaikki nyt myytävät SUVit olisivat hybridejä. Näinhän ei ole lähimainkaan.
Kyllä. Maasturi on hyvä autotyyppi. Rahaa siihen menee enemmän kuin johonkin harmaaseen farmariin, mutta on se sen väärtti.
Cittari siis on. Harmaan farmarin lisäksi löytyy muitakin autotyyppejä. Rehellisesti nyt sentään myönnät ettei sinulle hyvät ominaisuudet tule ilmaiseksi.
T8 löytyy muistakin malleista kuin XC90:stä ja hinnat voi katsoa Volvon sivuilta netistä. Voipi "rakentaa oman Vovon" haluamiensa varusteiden kera ja näkee hinnan sitten.
En olekaan väittänyt, etteikö paljonkin halvemmalla saa menopeliä. Katsastettuja autoja saa jo muutamalla tonnilla, voi saada jopa tonnin hintaisia.
Minulla on ollut ennen Cittaria kolme maasturia ja suurin syy siihen, etten vaihtanut viimeisintä maasturia toiseen oli se, että nykyisessä Cittarissa on hybridi-voimalinja. Lisäksi siinä on MuTusti samat tilat, mutta paremmat varusteet kuin maasturiin olisi ollut edes saatavilla. Kyllä minä nuo tilatkin hankintaa tehdessä ihan mittakuvien kanssa vertailin, mutta nyt on muistissa enää mutu, että suunnilleen samat oli. Taisi olla niin, että Cittarissa on syvempi tavaratila kuin maasturissa, joka oli toinen vaihtoehdoistani. Mahtuu vähän pidempi tavara kyytiin ilman, että 2. rivin penkkejä tarvitsee kääntää ja teräskalteria irrottaa. Mutta jos ei Volvossa olisi ollut hybridivaihtoehtoa, niin en melko varmasti MuTusti olisi vaihtanut siihen.
Kytkeytyvässä nelivedossa huomaa kyllä pikkuruisen pienen heikommuuden jatkuvaan nelivetoon, mutta sen huomaa vain talvikelissä eikä se ole häiritsevää. Oikeastaan mielenkiintoista, miten se muistuttaa vajaavetoisen voimalinjan heikkoudesta talvikelillä. Siis, kun joko etuvedolla tai takavedolla vaikkapa siirtää peräkärryä lumisella alustalla ja vetävät pyörät ehtii sutia hetken ennen kuin neliveto kytkeytyy. Vajaavetoisella pitäisi ryhtyä vekslaamaan tai etsimään kitka-apua renkaan alle.
Jos on ajanut vaikkapa farmaria niin paljon, ettei ajamisessa ole enää iloa, niin kannattaa vaihtaa kunnon maasturiin niin ei tarvitse katua. Ainakaan priimakuntoista katua. Ja taas on ajamisessa iloa.
Katumaasturin saman tekniikan matalaa farkkua suuremmasta kulutuksesta ei liene epäilystä, mutta kun nyt keskustelu takertui siihen, kuinka merkittävä tuo ero on tai ei ole, niin ainakin minua kiinnostaisi tietää sen eron suuruus tyypillisillä maantienopeuksilla?
Heinz-Guidon ehdottama normilukemien vertailu ei tähän kysymykseen vastaa, koska lataushybridin normilukemaan vaikuttaa sähköllä ajettava range, joka puolestaan kertoo akun koosta yhtä paljon kuin energian kulutuksesta.
Edelleen kiinnostaisi tietää vertailuautojen energiankulutukset 60, 80 ja 100 nopeuksilla joko sähköllä tai polttonesteellä ajettuna? Sittenhän sen voi päättää onko ero merkittävä vai ei.
@HybridRules: katsotko tehopyynnön väylän livedatasta vai onko uudessa Volvossa tehomittari kojetaulussa? Minun aiemmin mainitsemani teholukemat on katsottu OBD-lähettimen kautta kun autoni mittaristossa ei tehomittaria ole.
Olehan varovainen niiden täyskaasuohitusten kanssa. Uuden XC:n palkkatasolla päiväsakot maksavat prinsessan, puoli valtakuntaa ja kuninkaan lunnaat.
Uuden XC90 ostoon ei onneksi ole Volvolla palkkatasorajaa vaan pienempituloinenkin voi sellaisen hankkia. Riippuu siitä, miten rahansa haluaa jakaa eri menovaihtoehtojen kesken.
Volvon kojetaulussa on analogisen mittarin näköisversio, jossa viisari osoittaa, minkä verran kuski pyytää tehoa, mutta näiden keskustelujen jälkeen vasta kiinnitti huomioni, että siinä ei ole mitään mittayksikköä kerrottu. Se vain näyttää "kaasupolkimen asennon", kun lähtee kiihdyttämään. Ja jos akussa on kapasiteettia, mittari näyttää rajan, johon asti kuski voi pyytää tehoa pelkästään patterilta. Jos pyytää enemmän, polttomoottori käynnistyy. Tasaisella nopeudella viisari on sitä ylempänä, mitä enemmän on nopeutta.
Päästöistä pahimmat ja ne, joihin voi oikeasti vaikuttaakin, ovat MuTusti lähipäästöt eli pakokaasujen pössyttely ihmisten sekaan taajamassa/kaupungissa.
Itselläni oli hybridin hankkimisessa mielessä ensi sijaisesti oma napa polttoainekustannusten alentamisen kannalta ja sen lisäksi myös pikkuisen oli henkistä vihertymistä, että päästöjä tässä rajoitellaan.
Auton hankintahinta kun oli kahden vaihtoehdon tapauksessa käytännössä sama, mutta tällä Cittarilla pääsi selvästi pienempään kulutukseen ja sai paremmat varusteet.
Eikä käy kiistäminen, etteikö hybridivoimalinja ihan itseisarvona olisi ollut iso hankintapäätökseen vaikuttava tekijä. Uuteen ja edistykselliseen tekniikkaan on mukava lähteä mukaan. Nyt olen valmis maksamaan sähkökäytön eduista jo sinällään, mutta sähköautoa en ole valmis hankkimaan niin kauan kuin latausongelmatiikka on nykyisenlainen.
HybridRules: T8 löytyy muistakin malleista kuin XC90:stä ja hinnat voi katsoa Volvon sivuilta netistä. Voipi ”rakentaa oman Vovon” haluamiensa varusteiden kera ja näkee hinnan sitten.
Varmasti voi. Olisko kuitenkin niin että yhden XC90 T8 hinnalla saa n. 3 Qashqaita?
En olekaan väittänyt, etteikö paljonkin halvemmalla saa menopeliä. Katsastettuja autoja saa jo muutamalla tonnilla, voi saada jopa tonnin hintaisia.
Kyse on siitä että mikä Xc90 kokoinen auto liikkuu 5,9l/100km bensiiniä? Ei muutaman tonnin luokasta löydy.
Jos on ajanut vaikkapa farmaria niin paljon, ettei ajamisessa ole enää iloa, niin kannattaa vaihtaa kunnon maasturiin niin ei tarvitse katua.
En ole omistanut yhtään farmaria, missasit pointin täysin.
H-G: Vastaavan korkuinen citymaasturi sen sijaan herättää suuret intohimot.
Jokeri; "En ole omistanut yhtään farmaria, missasit pointin täysin."
Minkäköhän pointin missasin? En minä pelkästään sinun ajamaa autoa miettinyt. Itselläni oli ennen maastureita monta farmaria ja niillä ajeleminen alkoi puuduttaa niin, että halusin jotain erilaista. Ja nelivetoa.
XC90:n hinta on korkea, mutta samassa hintaluokassa tai ylempänä on vaikka kuinka paljon autoja. Ei kai ole järkeä mollata autoa sen takia, että se on kallis. Hedelmällisempää on vertailla keskenään sen hintaluokan autoja, joita itse aikoisi ostaa, koska musta tuntuu, että niitä osaa arvottaa konkreettisemmin eikä pelkän mielikuvan perusteella.
Tänään mökkimatkan kulutus 3,2 l/100 km. Auto Seat Leon ST 1.0 TSI (85 kW). Maavara riitti hyvin mökkitielle, vaikka Leonin Ecomotivessa on hieman matalampi maavara. Ilma oli lämmin, joten ilmanvastus oli pieni. Matala ja sulava farmarikori halkoi hyvin ilmaa ja auto vain rullasi ja rullasi kuin itsestään.
Kyllä on vaikea keksiä järkevää perustetta katumaasturille.
Jos et järkevää perustetta maasturille keksi, niin sittenhän on hieno asia, että valitsit farmarin. Minä valitsin maasturin, koska keksin monta järkevää syytä ostaa maasturi. Jokaiselle jotain.
Sinänsähän vaikkapa Leonia ja Atecaa ei ole syytä asettaa vastakkain, ja Leonhan on pitkänä autona hyvä auto, siihen mahtuu vaikka polkupyörä tavaratilaan.
Katumaastureissa korkean korin etuna on parempi ajo-asento. Korkealle korille on ergonomiset perusteet, enkä oikein tajua tätä ilmanvastus-kritiikkiä tältä pohjalta. Kun maavara kohoaa noin 5 senttiä, niin vastaavasti ajo-asento paranee noin 10 sentillä.
"Kun maavara kohoaa noin 5 senttiä, niin vastaavasti ajo-asento paranee noin 10 sentillä."
Sorry, tuo taisi olla osittain sekoilua tai ainakin huonosti ilmaistua.
Pohdin vain sitä miksi Leon ST on noin 145 senttiä korkea ja miksi Ateca on 160 senttiä korkea, ja mistä tuo viidentoista sentin ero koostuu. Maavarassa on eroa vain 5 senttiä korkeintaan, jotenkin tuo jäljelle jäävä 10 senttiä pitäisi yrittää selittää.
Seat Leon ST:n istumakorkeaus edessä on 1042 mm ja takana 972 mm. Atecan vastaavat luvut ovat 1063 mm (edessä istumakorkeus) ja 1020 mm (takana istumakorkeus). Eroa on jonkin verran, 2,1 senttiä. Tämä on mitta istuimelta kattoon sentteinä. Takana on suurenpi ero, viisi senttiä. Leon ST:ssä voi olla polvitilaa enemmän kun se on pidempi auto.
En ole tarkastanut autojen etupenkkien korkeutta lattiasta, mutta oletus on se että Atecan etupenkki saattaisi olla korkeammalla, mistä seuraisi pystympi ajo-asento.
Toin nämä seikat esiin ikäänkuin SUV:ien puolustukseksi, ilmanvastus on korkeampi mutta vastaavasti istuma-asento saattaa olla vähän ryhdikkäämpi. Esimerkiksi Talouselämä puhui pystymmästä ajo-asennosta SUV:eissa.
"Korkeammat autot tarjoavat pystymmän ajoasennon ja paremman näkyvyyden. Molemmat selkävaivaisten ja vanhempien kuskien arvostamia asioita."
Tuskinpa huonoselkäistä ihmistä oikein voi syyttää korkeasta kulutuksesta ja ilmaston pilaamisesta, jos hän valitsee citymaasturin itselleen oman kropan vaivoista johtuen.
C-Maxin herättämien intohimojen kysymys oli hyvä. Miksi niitä ei myydä, vaikka katumaasturien ominaisuudet niissä eli korkeus (ajoasento ja näkyvyys) on niissä pakattu katumaasturia tilavampaan muotoon. Miksi huonoselkäiset perustelevat katumaasturin valintaa, ei tila-auton. Eli miksi kehutte katumaasturia, mutta ette vertaa niitä tila-autoon.
Koska katumaasturi on yleisesti ottaen hyvä, tietysti siksi sitä kehutaan.
Ford C-Max on myös hyvä, olen sellaisessa jonkun kerran matkustanut. Mutta tässähän on otettu kantaa autotyyppiin eikä yksittäiseen automerkkiin ja sen malliin.
Katumaasturin tai maasturin haukkuminen saa varmaan ihmisen kokemaan, että tuli tehtyä ympäristöteko.
Vähän polttoainetta kuluttavana hybridinäkään maasturi ei ole hyväksyttävä, vaan ensin fossiilien polttoaineiden käytöstä huolestunut vaihtaa huolensa sujuvasti huoleksi energian kulutuksesta. Että ei saa katumaasturilla ajaa, vaikka se tupruttelisi vähemmän päästöjä kuin oma polttomoottoriauto. Herbertille kipuraja taisi olla 7L/100km. Liekö Herbertillä menopeli, jonka keskikulutus on 7L/100km.
Ilmanvastushan ei muodostu pelkästään siitä miten keula halkoo ilmaa vaan myös auton perään syntyvästä alipaineesta. Jokaisella farmarilla ajavalla on vakavan pohdinnan paikka, onko hänellä niin suuri perusteltu käyttötarve juuri farmarille, että on oikein ajaa farmarilla sen sijaan, että käyttäisi jotain viistoperäistä autoa. Ja pitäisikö hänen muutenkin vaihtaa pienempään autoon. Sitä nukkuisi paremmin, kun voisi itsensä uneen tuudittaa tyytyväinen virne kasvoillaan, että tulipa taas maailmaa pelastettua päivän reissuilla. Sekin on hyvä, jos ajaa vähän kuluttavalla autolla, mutta eikö markkinoilta löytyisi vielä vähemmän polttoainetta kuluttava malli? Vai onko oma napa se, joka parhaiten määrittää, missä milloinkin menee oikean ympäristökuormituksen raja?
Kuka muuten keksi, että maasturin valinta perustuisi huonokuntoiseen selkään? Ergonomiahan on tärkeää juuri siksi, ettei tulisi huonoselkäiseksi. Parempi vaihtaa maasturiin tai tila-autoon, kun selkä on vielä hyvässä kunnossa eikä vasta sitten, kun on jo puoli pakko.
Esimerkiksi Ford korvasi tila-auto B-Maxin Ford Ecosportilla. B-Max ei myynyt tarpeeksi. Kumpikin varmaan olisi ollut huonoselkäiselle hyvä auto sinänsä.
"Fordin pienin tila-auto B-Max ei koskaan saavuttanut sellaista suosiota kuin valmistaja toivoi, joten nyt sen tuotanto loppuu ja tilalle tulee EcoSport."
H-G: Mataluus on selvä sedanien ja farmareiden heikkous.
Aivan, ja pitkien sellaisten heikkoutena on lisäksi suuret ylitykset, jotka rajoittavat liikkuja juuri samoissa paikoissa missä maavarankin puute. Lattia matalalla on huono asia, mutta metrin verran akselin takana yhtä matalalla roikkuva lattia on vielä pahempi.
Tästä aiheutuu vaikeus etenkin isoissa kaupungeissa, joissa aurauskapasiteetti ei riitä, koska lumi pitää kauhoa pois, eikä tietä saa auki ajamalla siipiauraa 60 km/h lumen ojaan kaataen.
Tässä mielessä katumaasturi on hyvin osuva nimitys.
Volvo V90 T8:lla, Volvo XC60 T8:lla ja Volvo XC90 T8:lla on kaikilla sama valmistajan ilmoittamana kulutus eli 2 litraa satasella. Ei ole esitetty näyttöä siitä että näiden automallien todelliset kulutukset merkittävästi poikkeaisivat toisistaan. Veikkaan ettei ilmanvastuksella ole kovinkaan suurta merkitystä alhaisissa nopeuksissa 60 - 90 km/h kun kyseessä ovat tehokkaat autot niin kuin tässä tapauksessa.
Onko dataa veikkausten tueksi?
TM:n farmarit vs. katumaasturit vertailu:
"Virallisissa kulutusmittauksissa ilmanvastuksen vaikutus jää pieneksi, koska keskinopeudet ovat matalia. Jos kuitenkin itse ajaa paljon maantie- ja moottoritieajoa, niin saattaa huomata katumaasturin kuluttavan toista litraa farmaria enemmän. Se voi olla itselle hyväksyttävä kompromissi, mutta mikä on lisäkulutuksen vaikutus vaikkapa puolen miljoonan auton tapauksessa?"
Tuo loppukommentti oli siis ilmeisesti liikaa HybridRulesille? No ei yksittäisen kuskin ajamisilla tietenkään ole juuri mitään vaikutusta kokonaisuuteen, mutta eihän se olekaan oleellista ympäristökysymyksissä. Mielestäni tuo on aivan aiheellinen kysymys.
"Onko dataa veikkausten tueksi?"
3 desiä on kulutusero Volvo V90 T6:n ja Volvo XC60 T6:n välillä (valmistajan ilmoitus yhdistetyksi kulutukseksi). Ensimmäinen auto on 147 senttiä korkea ja toinen muistaakseni 167 senttiä korkea.
Ei taida kovin monta henkilöä tuohon kolmeen bensa-desiin kuolla, vaikka se kerrottaisiin miljoonalla.
Vertailun vuoksi niin Britanniassa kuolee vuosittain noin 40.000 ihmistä ennenaikaisesti erilaisiin dieselin epäpuhtauksiin.
Sitä asiaa olen yrittänyt sanoa, että ilmanvastuksella yleensäkään ei ole matalissa nopeuksissa käytännön merkitystä eikä varsinkaan sillä erolla, mikä on saman painoisen vaikka farmarin ja maasturin välillä.
XC90 on vähän huono vertailukohta ilmanvastuskertoimen suhteen esim. farmareihin, koska XC90 on sellainen möhkö, että ilmanvastusta kyllä riittää, kun nopeus nousee. Onneksi tehoakin riittää torppaamaan sen vastuksen.
Maasturivastaisuus ei kai kuitenkaan rajoitu XC90:een vaan koskee yleensä maastureita. Eiköhän niitä löydy pienemilläkin kertoimilla kuin XC90:ss on.
Olenhan minä ajellessa seurannut auton tehonpyyntömittaria, jonka viisari siis näyttää, paljonko kuski ottaa tehoa peliin vastustavia voimia vastaan. Siinä näkyy joko bensalla tai sähköllä puskeminen riippuen, kummalla mennään juuri sillä hetkellä. Eniten viisari heilahtaa kiihdytyksessä.
Melkein saa viisarin kaakkoon, kun joskus tulee mieleen heittää Power-tila peliin, painaa pedaali pohjaan ja heilahtaa rekan ohi koko tehoarsenaalilla. Onhan sitä välillä kokeiltava.
Tottakai suuremmalla nopeudella tarvitaan enemmän tehoa kuin pienemmällä.
Juuri se minua häiritsee TM:n artikkelissa, että toimittaja kokee asiakseen tehdä asennekasvatusta. Mutta ei se häiritse kovin paljon ja kun on lukenut tämän palstan tekstejä, niin ehkäpä se toimittaja ei pyrkinytkään asennekasvatukseen vaan halusi palvella viherpiipertäjiin päin kallistuvia lukijoitakin.
Minä olen näihin TM:n keskusteluihin suhtautunut niin, että täällä saa, jollei jopa pidä, esittää omia mutujaan eikä tarvitse olla esim. pisaratieteen lisenssiaatti, mutta voi silti esittää arveluja aiheesta. Ja onhan meillä NHB, joka sitten kyllä korjaa, jos ei joku muuten ymmärrä, mikä on missäkin asiassa oikea tola.
Miksi tästä edes kinataan? Maasturi kuluttaa täysin varmasti hieman farkkua enemmän. Jos ja kun maasturin ostajat pitävät maasturia itselleen parempana valintana, niin ero kulutuksessa on niin vähäinen, että asiasta on älytöntä meuhkata. Ennemmin voisi vaahdota, miksi joku ostaa 5 Bemarin kutiskoneella eikä neloskoneella. Siitä ei varsinkaan ole mitään oikeaa hyötyä, kun se neloskoneenkin suorituskyky ylittää tarpeet, mutta kulutus kuitenkin kasvaa. Jos tälle linjalle lähdetään, niin mihin vedetään raja? Itse jo ehdotin, että kaikki yli 90 hv 1.0 l moottoreilla varustetut autot tulisi kieltää.
Muistetaan taas vielä, että yksityisautoilun päästöt ovat ylipäätäänkin aika paljon merkityksettömämmät, kuin kaikesta vaahtoamisesta voisi ehkä päätellä.
740 GLE: "Tässä mielessä katumaasturi on hyvin osuva nimitys."
Maaseudulla ei noin hankalia olosuhteita yleensä olekaan, jos pysytään auratuilla teillä.
Mikko-L: "Miksi tästä edes kinataan?"
Hyvä kysymys. Ekalla sivulla muutama kirjoittaja julisti katumaasturin olevan hyvä auto. Kun alettiin pureskella hyvyyden perusteeksi esitettyjä syitä ja asia ei ollutkaan mustavalkoinen ja kun vastaväite siihen oli TM:n toimittajan asenteellisuus ja ettei muiden valintoihin pidä puuttua, pohjatyö toistaiseksi seitsemän sivun mittaiselle keskustelulle oli luotu.
Herbert, minulla ei ole mitään ongelmaa TM:n tekstin kanssa. Maasturi kuluttaa hieman enemmän ja se on selvä.
Asia ei tietenkään ole mustavalkoinen. Siksi myydään sekä maastureita että farmareita. Maasturissa on hyviä (ja toki myös huonoja) ominaisuuksia, joiden vuoksi moni niitä hankkii. Jotkut eivät arvosta näitä ominaisuuksia ja he eivät hanki maasturia. Itselläni on nyt maasturi ja arvostan maasturin ominaisuuksia. Aivan sama juttu kuin ylipäätään minkä tahansa auton valinnassa - ihmiset ostavat eri autoja koska arvostavat eri asioita. Missä ongelma?
No, mutta sittenhän oli paikallaan vähän ravistella luutuneita käsityksiä.
Maasturit sekä katusellaiset ovat oikein hyviä autoja ja niillä ajaa mielikseen.
Eikä niiden käyttökulut välttämättä ole suurempia kuin ei-maastureidenkaan. Voi vaikka verrata XC90T8 kulutusta, joka pitkältä ajalta on nyt auton mittarin mukaan 5,9L/100km. Melko varmaan (huom! MuTu, NHB:lle tiedoksi) löytyy liuta pienemmälläkin korilla olevia bensamoottoriautoja, joissa on suurempi kulutus.
Edelleen olen sitä mieltä, että tekniikkalehden toimittajan ei tarvitsisi kirjoittaa mihinkään suuntaan asenteellisia tekstejä vaan yrittää keskittyä teknisiin asioihin. Tai sitten kirjoittaa ne asenteelliset tekstit erikseen johonkin spekulatiiviseen artikkeliin.
Kuin vanhasta tottumuksesta usein taivastellaan maasturi-tyyppisen korin aiheuttamia suuresta ilmanvastuksesta aiheutuvia isoja polttoainekuluja. Edelleen väitän (taas mutu NHB:lle), että tavallisen autoilijan tapauksessa pelkän ilmanvastuksen erosta johtuva kuluero on minimalistinen. Koeolosuhteessa voi tietysti verrata kahden auton kulutusta ajamalla sama matka samalla nopeudella ja tutkimalla tulosta. Mutta käytännön kulutukseen vaikuttaa kuskin ajotapa kiihdytyksineen, auton paino, vierintävastus, muut kitkat, keliolosuhteet, maaston tyyppi (meneekö polttoainetta paljon vai vähän auton potentiaalienergian kasvattamiseen), ja ilmanvastus, jonka suuruus siis riippuu voimakkaasti ajonopeudesta.
Musta tuntuu, että omassa käytössäni ilmanvastus ei lisää ainakaan liikaa käyttökustannuksia, koska olen nykyiseen keskikulutukseen ihan tyytyväinen, en osaa kaivata pienempää. Aikaisemmissa autoissani oli reilusti suurempi kulutus vaikka ne olivat dieseleitä.
Ja tuo polttoaineen avulla autoon varastoitu potentiaalienergia. Hybridissä siitäkin saa osan takaisin, koska ylämäkeä seuraa enemmin eli myöhemmin alamäki.
Kyllä. Maasturi on hyvä autotyyppi. Rahaa siihen menee enemmän kuin johonkin harmaaseen farmariin, mutta on se sen väärtti. Ainakin minun ja enenevästi muidenkin ihmisten mielestä. Silti "hyvä auto" on niin subjektiivinen asia, että se on vähän kuin makuasia, josta voi kiistellä loputtomiin.
Hybridrules:
Maasturit sekä katusellaiset ovat oikein hyviä autoja ja niillä ajaa mielikseen.
Ne ovat autoja siinä missä muutkin. tarpeeksi kun on kilometrejä takana alkaa miettiä ajaako millään mielikseen?
Eikä niiden käyttökulut välttämättä ole suurempia kuin ei-maastureidenkaan. Voi vaikka verrata XC90T8 kulutusta, joka pitkältä ajalta on nyt auton mittarin mukaan 5,9L/100km
Laitatko nyt vielä muistin virkistykseksi T8 hinnan? Aletaan pohtia millä rahalla tuo alhainen kulutus on kaikkien ulottuvilla.
Jossain vaiheessa ketjua muutamista kirjoituksista sai sen käsityksen että kaikki nyt myytävät SUVit olisivat hybridejä. Näinhän ei ole lähimainkaan.
Kyllä. Maasturi on hyvä autotyyppi. Rahaa siihen menee enemmän kuin johonkin harmaaseen farmariin, mutta on se sen väärtti.
Cittari siis on. Harmaan farmarin lisäksi löytyy muitakin autotyyppejä. Rehellisesti nyt sentään myönnät ettei sinulle hyvät ominaisuudet tule ilmaiseksi.
T8 löytyy muistakin malleista kuin XC90:stä ja hinnat voi katsoa Volvon sivuilta netistä. Voipi "rakentaa oman Vovon" haluamiensa varusteiden kera ja näkee hinnan sitten.
En olekaan väittänyt, etteikö paljonkin halvemmalla saa menopeliä. Katsastettuja autoja saa jo muutamalla tonnilla, voi saada jopa tonnin hintaisia.
Minulla on ollut ennen Cittaria kolme maasturia ja suurin syy siihen, etten vaihtanut viimeisintä maasturia toiseen oli se, että nykyisessä Cittarissa on hybridi-voimalinja. Lisäksi siinä on MuTusti samat tilat, mutta paremmat varusteet kuin maasturiin olisi ollut edes saatavilla. Kyllä minä nuo tilatkin hankintaa tehdessä ihan mittakuvien kanssa vertailin, mutta nyt on muistissa enää mutu, että suunnilleen samat oli. Taisi olla niin, että Cittarissa on syvempi tavaratila kuin maasturissa, joka oli toinen vaihtoehdoistani. Mahtuu vähän pidempi tavara kyytiin ilman, että 2. rivin penkkejä tarvitsee kääntää ja teräskalteria irrottaa. Mutta jos ei Volvossa olisi ollut hybridivaihtoehtoa, niin en melko varmasti MuTusti olisi vaihtanut siihen.
Kytkeytyvässä nelivedossa huomaa kyllä pikkuruisen pienen heikommuuden jatkuvaan nelivetoon, mutta sen huomaa vain talvikelissä eikä se ole häiritsevää. Oikeastaan mielenkiintoista, miten se muistuttaa vajaavetoisen voimalinjan heikkoudesta talvikelillä. Siis, kun joko etuvedolla tai takavedolla vaikkapa siirtää peräkärryä lumisella alustalla ja vetävät pyörät ehtii sutia hetken ennen kuin neliveto kytkeytyy. Vajaavetoisella pitäisi ryhtyä vekslaamaan tai etsimään kitka-apua renkaan alle.
Jos on ajanut vaikkapa farmaria niin paljon, ettei ajamisessa ole enää iloa, niin kannattaa vaihtaa kunnon maasturiin niin ei tarvitse katua. Ainakaan priimakuntoista katua. Ja taas on ajamisessa iloa.
Katumaasturin saman tekniikan matalaa farkkua suuremmasta kulutuksesta ei liene epäilystä, mutta kun nyt keskustelu takertui siihen, kuinka merkittävä tuo ero on tai ei ole, niin ainakin minua kiinnostaisi tietää sen eron suuruus tyypillisillä maantienopeuksilla?
Heinz-Guidon ehdottama normilukemien vertailu ei tähän kysymykseen vastaa, koska lataushybridin normilukemaan vaikuttaa sähköllä ajettava range, joka puolestaan kertoo akun koosta yhtä paljon kuin energian kulutuksesta.
Edelleen kiinnostaisi tietää vertailuautojen energiankulutukset 60, 80 ja 100 nopeuksilla joko sähköllä tai polttonesteellä ajettuna? Sittenhän sen voi päättää onko ero merkittävä vai ei.
@HybridRules: katsotko tehopyynnön väylän livedatasta vai onko uudessa Volvossa tehomittari kojetaulussa? Minun aiemmin mainitsemani teholukemat on katsottu OBD-lähettimen kautta kun autoni mittaristossa ei tehomittaria ole.
Olehan varovainen niiden täyskaasuohitusten kanssa. Uuden XC:n palkkatasolla päiväsakot maksavat prinsessan, puoli valtakuntaa ja kuninkaan lunnaat.
Miksiköhän tila-auto Ford C-Max ei herätä intohimoja, vaikka on 162,5 cm korkea ?
Vastaavan korkuinen citymaasturi sen sijaan herättää suuret intohimot.
Uuden XC90 ostoon ei onneksi ole Volvolla palkkatasorajaa vaan pienempituloinenkin voi sellaisen hankkia. Riippuu siitä, miten rahansa haluaa jakaa eri menovaihtoehtojen kesken.
Volvon kojetaulussa on analogisen mittarin näköisversio, jossa viisari osoittaa, minkä verran kuski pyytää tehoa, mutta näiden keskustelujen jälkeen vasta kiinnitti huomioni, että siinä ei ole mitään mittayksikköä kerrottu. Se vain näyttää "kaasupolkimen asennon", kun lähtee kiihdyttämään. Ja jos akussa on kapasiteettia, mittari näyttää rajan, johon asti kuski voi pyytää tehoa pelkästään patterilta. Jos pyytää enemmän, polttomoottori käynnistyy. Tasaisella nopeudella viisari on sitä ylempänä, mitä enemmän on nopeutta.
Päästöistä pahimmat ja ne, joihin voi oikeasti vaikuttaakin, ovat MuTusti lähipäästöt eli pakokaasujen pössyttely ihmisten sekaan taajamassa/kaupungissa.
Itselläni oli hybridin hankkimisessa mielessä ensi sijaisesti oma napa polttoainekustannusten alentamisen kannalta ja sen lisäksi myös pikkuisen oli henkistä vihertymistä, että päästöjä tässä rajoitellaan.
Auton hankintahinta kun oli kahden vaihtoehdon tapauksessa käytännössä sama, mutta tällä Cittarilla pääsi selvästi pienempään kulutukseen ja sai paremmat varusteet.
Eikä käy kiistäminen, etteikö hybridivoimalinja ihan itseisarvona olisi ollut iso hankintapäätökseen vaikuttava tekijä. Uuteen ja edistykselliseen tekniikkaan on mukava lähteä mukaan. Nyt olen valmis maksamaan sähkökäytön eduista jo sinällään, mutta sähköautoa en ole valmis hankkimaan niin kauan kuin latausongelmatiikka on nykyisenlainen.
HybridRules:
T8 löytyy muistakin malleista kuin XC90:stä ja hinnat voi katsoa Volvon sivuilta netistä. Voipi ”rakentaa oman Vovon” haluamiensa varusteiden kera ja näkee hinnan sitten.
Varmasti voi. Olisko kuitenkin niin että yhden XC90 T8 hinnalla saa n. 3 Qashqaita?
En olekaan väittänyt, etteikö paljonkin halvemmalla saa menopeliä. Katsastettuja autoja saa jo muutamalla tonnilla, voi saada jopa tonnin hintaisia.
Kyse on siitä että mikä Xc90 kokoinen auto liikkuu 5,9l/100km bensiiniä? Ei muutaman tonnin luokasta löydy.
Jos on ajanut vaikkapa farmaria niin paljon, ettei ajamisessa ole enää iloa, niin kannattaa vaihtaa kunnon maasturiin niin ei tarvitse katua.
En ole omistanut yhtään farmaria, missasit pointin täysin.
H-G:
Vastaavan korkuinen citymaasturi sen sijaan herättää suuret intohimot.
Ei nyt sentään suuria.
Jokeri; "En ole omistanut yhtään farmaria, missasit pointin täysin."
Minkäköhän pointin missasin? En minä pelkästään sinun ajamaa autoa miettinyt. Itselläni oli ennen maastureita monta farmaria ja niillä ajeleminen alkoi puuduttaa niin, että halusin jotain erilaista. Ja nelivetoa.
XC90:n hinta on korkea, mutta samassa hintaluokassa tai ylempänä on vaikka kuinka paljon autoja. Ei kai ole järkeä mollata autoa sen takia, että se on kallis. Hedelmällisempää on vertailla keskenään sen hintaluokan autoja, joita itse aikoisi ostaa, koska musta tuntuu, että niitä osaa arvottaa konkreettisemmin eikä pelkän mielikuvan perusteella.
HybridRules:
Jokeri; ”En ole omistanut yhtään farmaria, missasit pointin täysin.”
Minkäköhän pointin missasin?
Ajamisen ilo ei itselle tule enää autoa/autoluokkaa vaihtamalla. Varsin puuduttavaa hommaa.
Tänään mökkimatkan kulutus 3,2 l/100 km. Auto Seat Leon ST 1.0 TSI (85 kW). Maavara riitti hyvin mökkitielle, vaikka Leonin Ecomotivessa on hieman matalampi maavara. Ilma oli lämmin, joten ilmanvastus oli pieni. Matala ja sulava farmarikori halkoi hyvin ilmaa ja auto vain rullasi ja rullasi kuin itsestään.
Kyllä on vaikea keksiä järkevää perustetta katumaasturille.
Leonin ja vaikkapa Atecan maavaran ero ei kovin suuri ole, Atecan maavara on 18 cm ja Leonin kai 13 cm. Ero noin 5 cm.
Kun autojen korkeusero kuitenkin on 15 cm, niin kannattaa miettiä mihin tuo 15 cm miinus maavaran ero 5 senttiä eli 10 cm oikein "hukkuu".
Jos et järkevää perustetta maasturille keksi, niin sittenhän on hieno asia, että valitsit farmarin. Minä valitsin maasturin, koska keksin monta järkevää syytä ostaa maasturi. Jokaiselle jotain.
Sinänsähän vaikkapa Leonia ja Atecaa ei ole syytä asettaa vastakkain, ja Leonhan on pitkänä autona hyvä auto, siihen mahtuu vaikka polkupyörä tavaratilaan.
Katumaastureissa korkean korin etuna on parempi ajo-asento. Korkealle korille on ergonomiset perusteet, enkä oikein tajua tätä ilmanvastus-kritiikkiä tältä pohjalta. Kun maavara kohoaa noin 5 senttiä, niin vastaavasti ajo-asento paranee noin 10 sentillä.
Kun maavara kohoaa noin 5 senttiä, niin vastaavasti ajo-asento paranee noin 10 sentillä.
Mitä Sannia toi nyt on?
"Kun maavara kohoaa noin 5 senttiä, niin vastaavasti ajo-asento paranee noin 10 sentillä."
Sorry, tuo taisi olla osittain sekoilua tai ainakin huonosti ilmaistua.
Pohdin vain sitä miksi Leon ST on noin 145 senttiä korkea ja miksi Ateca on 160 senttiä korkea, ja mistä tuo viidentoista sentin ero koostuu. Maavarassa on eroa vain 5 senttiä korkeintaan, jotenkin tuo jäljelle jäävä 10 senttiä pitäisi yrittää selittää.
Seat Leon ST:n istumakorkeaus edessä on 1042 mm ja takana 972 mm. Atecan vastaavat luvut ovat 1063 mm (edessä istumakorkeus) ja 1020 mm (takana istumakorkeus). Eroa on jonkin verran, 2,1 senttiä. Tämä on mitta istuimelta kattoon sentteinä. Takana on suurenpi ero, viisi senttiä. Leon ST:ssä voi olla polvitilaa enemmän kun se on pidempi auto.
En ole tarkastanut autojen etupenkkien korkeutta lattiasta, mutta oletus on se että Atecan etupenkki saattaisi olla korkeammalla, mistä seuraisi pystympi ajo-asento.
Toin nämä seikat esiin ikäänkuin SUV:ien puolustukseksi, ilmanvastus on korkeampi mutta vastaavasti istuma-asento saattaa olla vähän ryhdikkäämpi. Esimerkiksi Talouselämä puhui pystymmästä ajo-asennosta SUV:eissa.
"Korkeammat autot tarjoavat pystymmän ajoasennon ja paremman näkyvyyden. Molemmat selkävaivaisten ja vanhempien kuskien arvostamia asioita."
Tuskinpa huonoselkäistä ihmistä oikein voi syyttää korkeasta kulutuksesta ja ilmaston pilaamisesta, jos hän valitsee citymaasturin itselleen oman kropan vaivoista johtuen.
C-Maxin herättämien intohimojen kysymys oli hyvä. Miksi niitä ei myydä, vaikka katumaasturien ominaisuudet niissä eli korkeus (ajoasento ja näkyvyys) on niissä pakattu katumaasturia tilavampaan muotoon. Miksi huonoselkäiset perustelevat katumaasturin valintaa, ei tila-auton. Eli miksi kehutte katumaasturia, mutta ette vertaa niitä tila-autoon.
Koska katumaasturi on yleisesti ottaen hyvä, tietysti siksi sitä kehutaan.
Ford C-Max on myös hyvä, olen sellaisessa jonkun kerran matkustanut. Mutta tässähän on otettu kantaa autotyyppiin eikä yksittäiseen automerkkiin ja sen malliin.
Katumaasturin tai maasturin haukkuminen saa varmaan ihmisen kokemaan, että tuli tehtyä ympäristöteko.
Vähän polttoainetta kuluttavana hybridinäkään maasturi ei ole hyväksyttävä, vaan ensin fossiilien polttoaineiden käytöstä huolestunut vaihtaa huolensa sujuvasti huoleksi energian kulutuksesta. Että ei saa katumaasturilla ajaa, vaikka se tupruttelisi vähemmän päästöjä kuin oma polttomoottoriauto. Herbertille kipuraja taisi olla 7L/100km. Liekö Herbertillä menopeli, jonka keskikulutus on 7L/100km.
Ilmanvastushan ei muodostu pelkästään siitä miten keula halkoo ilmaa vaan myös auton perään syntyvästä alipaineesta. Jokaisella farmarilla ajavalla on vakavan pohdinnan paikka, onko hänellä niin suuri perusteltu käyttötarve juuri farmarille, että on oikein ajaa farmarilla sen sijaan, että käyttäisi jotain viistoperäistä autoa. Ja pitäisikö hänen muutenkin vaihtaa pienempään autoon. Sitä nukkuisi paremmin, kun voisi itsensä uneen tuudittaa tyytyväinen virne kasvoillaan, että tulipa taas maailmaa pelastettua päivän reissuilla. Sekin on hyvä, jos ajaa vähän kuluttavalla autolla, mutta eikö markkinoilta löytyisi vielä vähemmän polttoainetta kuluttava malli? Vai onko oma napa se, joka parhaiten määrittää, missä milloinkin menee oikean ympäristökuormituksen raja?
Kuka muuten keksi, että maasturin valinta perustuisi huonokuntoiseen selkään? Ergonomiahan on tärkeää juuri siksi, ettei tulisi huonoselkäiseksi. Parempi vaihtaa maasturiin tai tila-autoon, kun selkä on vielä hyvässä kunnossa eikä vasta sitten, kun on jo puoli pakko.
Esimerkiksi Ford korvasi tila-auto B-Maxin Ford Ecosportilla. B-Max ei myynyt tarpeeksi. Kumpikin varmaan olisi ollut huonoselkäiselle hyvä auto sinänsä.
"Fordin pienin tila-auto B-Max ei koskaan saavuttanut sellaista suosiota kuin valmistaja toivoi, joten nyt sen tuotanto loppuu ja tilalle tulee EcoSport."
https://tekniikanmaailma.fi/kertomuksia-nykyajasta-katumaasturit-korvaavat-tila-autot-joten-jatamme-hyvastit-ford-b-maxille/
Jos muuten katumaasturi ei jollekulle kelpaa, niin ainahan voi ostaa maastofarmarin.