@HybridRules kirjoitti:
Oliko tuo kotilataus firman piikkiin -kommentti tietoa toteutuneesta vai looginen päättely, että miksei saisi kotilatausta firman piikkiin, kun kerran on vapaa autoetu?
Sähköautojen kehitykseen syydetään nyt tolkuttomia summia
Investoinnit kohdemaan mukaan
Miljardia dollaria 5-10 vuodessa
136 Kiina
72 Saksa
34 USA
20 Etelä-Korea
19 Japani
10 Ranska
9 Muu
Aika mitättömiä summia olet keksinyt päästäsi. Pelkkä volkkarinkin diesel-skandaali minkä vag group maksaa taskurahoistaan ylittää koko jenkkien sähköautoihin syytämän budjetin. Harrastelijoiden näpertelyä.
Minun ei tarvitse keksiä, minulla on tietokone (Apple) joka tietää.
Koska olet tietotekniikkavammainen joka ei osaa itse kasata omaa konettaan pilkkahinnalla Applen-romujen hintaa.
Koska minulla on rahaa niin ei tarvitse itse kasata tietokonetta.
Apple on hiljainen ja nopea kuin sähköauto.
@HybridRules kirjoitti:
Oliko tuo kotilataus firman piikkiin -kommentti tietoa toteutuneesta vai looginen päättely, että miksei saisi kotilatausta firman piikkiin, kun kerran on vapaa autoetu?
Millainen on lataustökkeli, jonka sähköisestä kytkennästä ei saa otettua virtaa muuhun kuin auton lataamiseen?
Samanlainen, kuin bensaletku, josta saa tankattua vain suoraan autoetuauton tankkiin.
No joo, ei kai ole suurempaa pelkoa, että joku kytkisi latauspisteen antamaan sähköa muuhunkin kuin auton lataamiseen. Tuntuu, että latauslaitteen hankkiminen kotiin nostaa autoedun kustannusta edunsaajalle niin, että mieluummin latailee muualla. Työsuhdeauton käytön suunnittelun aikajänne on niin lyhyt. Ehkä ei haluakaan seuraavksi enää täyssähköautoa. Ja kuinka moni työnantaja ylipäätään on valmis investoimaan työntekijöille meneviin latausasemiin?
@NHB kirjoitti:
No kun vain kerrot sen, että mitä väylää pitkin lentokentälle kuljet, niin vastaus mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin on helpompi antaa. Tuollaisen 135 kilometrin siirtymälle lisäkilometrejä ei tosiaan tarvitse kovin montaa minuuttia pikalaturissa ladata.
Koskapa asia kiinnostaa yleisemmin kuin vain omalta kohdalta, niin osaatko sanoa latausmahdollisuudet sanotaan max 15min latauksella saatavaan n. 150km ajosäteeseen näin Helsinkikeskeisesti vaikka 20km säteellä Hiki-Vantaalta? Miten löytyy latausasemia tarvittavalla teholla.
Ja entäpä auto: tavaratilan syvyys min 85cm, korkeus min 75, leveys 95. Lastaamisen takia farmari tai katumaasturi. Litratilavuus on minun mielestä huono mittari. Syvyysmitta on tärkein.
Mitkä olisi mahdollisuudet auto + latauspaikat Helsinkikeskeisesti ajatellen. Mitkä autot täyttäisivät tilamitat ja sopisivat noille latureille/latausajoille ja mistä laturit löytyisivät?
Saman voisi tietysti tutkaista muiden keskusten kuten Tampere, Turku, Jyväskylä, Vaasa, Oulu, Lahti, Joensuu, Kotka tapauksissa.
@HybridRules kirjoitti:
No joo, ei kai ole suurempaa pelkoa, että joku kytkisi latauspisteen antamaan sähköa muuhunkin kuin auton lataamiseen. Tuntuu, että latauslaitteen hankkiminen kotiin nostaa autoedun kustannusta edunsaajalle niin, että mieluummin latailee muualla. Työsuhdeauton käytön suunnittelun aikajänne on niin lyhyt. Ehkä ei haluakaan seuraavksi enää täyssähköautoa. Ja kuinka moni työnantaja ylipäätään on valmis investoimaan työntekijöille meneviin latausasemiin?
Jos ei halua sitoutua, niin lataa tavallisesta suko-rasiasta, tai mahdollisesta voimavirtarasiasta.
Tosin vähän luulen, että jos nyt ottaa patteriauton kolmeksi vuodeksi, niin ei siitä ole enää paluuta vanhanaikaisempaan tekniikkaan, kun tuolloin on tarjolla taas entistäkin enemmän vaihtoehtoja, jotka ovat entistäkin edullisempia ja parempia. Lisäksi on tottunut uudenlaiseen energiavaraston täytön paradigmaan. Toki on aina mahdollista, että työtehtävät vaihtuvat sellaisiksi, että joutuu ajamaan jatkuvasti Hangosta Nuorgamiin ilman taukoja, mutta nämä ovat suuressa kuvassa kuriositeetti.
Jos katsoo vaikkapa täältä (https://latauskartta.fi/), niin huomaa kaikilla pääväylillä olevan latauspisteet Vantaata lähestyttäessä. Siuntio, Lohja, Karkkila, Hyvinkää, Järvenpää, Porvoo.. Ja tietysti itse pk-seudulla on lukuisia.
Tuolla kartalla ja aiemmin linkatulla A Better Routeplannerilla voi tutkia eri reittejä, jos asia kiinnostaa.
Ai nytkö puhutaankin yleisellä tasolla? Aikaisemmin olet nimenomaan perustellut sähköautojen yleistä toimimattomuutta itselläsi. Siitähän tämä salaisuudeksi jäänyt lentokenttäreittikin tuli puheeksi. Aika hassua on sekin, että yleisellä tasolla keskusteltaessa menet niinkin syvälle yksityiskohtiin, että tavaratilan mitat on määritelty sentin tarkkuudella... Taitaa olla niin, että yleisen tason ja oman navan välillä hypitään tarkoitushakuisesti tilabteen mukaan.
50 kilowatin latureita löytyy vähän joka puolelta. Lentokentän läheltäkin niitä löytyy muutaman kilometrin päästä. Katso vaikka Fortumin karttaa. Jos Fortumin laturit loppuu laturit kesken, niin lisää löytyy esim. K-lataus, Virta, Lidl...
50 kilowatilla ollaan siinä rajoilla, että saadaanko tarpeeksi kilometrejä 15 minuutissa. Jos haluaa säästää minuutteja, niin kannattaa ladata missä vain matkan varrelta löytvällä tehokkaammalla laturilla. Lohjalta löytyy 150 kilowatin laturi. 120 kilowatista 145 kilowattiin päivittymässä olevia latureita löytyy esim. Pyhtäältä, Vierumäeltä, Akaalta ja Paimiosta. K-lataus rakentaa kuluvan vuoden aikana 350 kilowatin laturit Turun, Tampereen ja Lahden motareiden varteen.
@NHB kirjoitti:
Ai nytkö puhutaankin yleisellä tasolla? Aikaisemmin olet nimenomaan perustellut sähköautojen yleistä toimimattomuutta itselläsi. Siitähän tämä salaisuudeksi jäänyt lentokenttäreittikin tuli puheeksi. Aika hassua on sekin, että yleisellä tasolla keskusteltaessa menet niinkin syvälle yksityiskohtiin, että tavaratilan mitat on määritelty sentin tarkkuudella... Taitaa olla niin, että yleisen tason ja oman navan välillä hypitään tarkoitushakuisesti tilabteen mukaan.
50 kilowatin latureita löytyy vähän joka puolelta. Lentokentän läheltäkin niitä löytyy muutaman kilometrin päästä. Katso vaikka Fortumin karttaa. Jos Fortumin laturit loppuu laturit kesken, niin lisää löytyy esim. K-lataus, Virta, Lidl...
50 kilowatilla ollaan siinä rajoilla, että saadaanko tarpeeksi kilometrejä 15 minuutissa. Jos haluaa säästää minuutteja, niin kannattaa ladata missä vain matkan varrelta löytvällä tehokkaammalla laturilla. Lohjalta löytyy 150 kilowatin laturi. 120 kilowatista 145 kilowattiin päivittymässä olevia latureita löytyy esim. Pyhtäältä, Vierumäeltä, Akaalta ja Paimiosta. K-lataus rakentaa kuluvan vuoden aikana 350 kilowatin laturit Turun, Tampereen ja Lahden motareiden varteen.
Suurteholatureita rakennetaan koko ajan lisää monen toimijan toimesta..
Kyllä minä näitä keskusteluja aina ajattelen yleisellä tasolla. Tietysti omasta näkökulmasta joutuu yleistä tasoa peilaamaan, ei kai sitä muutenkaan voi. En tarkoittanut, että pitäisi sentin tarkkuudella olla mitat vaan saa olla suurempikin tavaratila ja mielellään saakin. Voisi olla piirun pienempikin, jos muuten on ok auto.
Täytyypä tutkailla noita latausasemia. Tähän asti olen vain yrittänyt omaa autoa saada lataukseen reissuilla eikä latauspisteitä ole ollut niissä maisemissa, joissa olisin latausta tarvinnut.
Olen kyllä Hybridin kanssa samoilla linjoilla noiden lentokenttäreissujen osalta. Minä pääsen kentälle PHEVinkin rangella joten ongelma ei koske minua henkilökohtaisesti, mutta johtuen aikaisista aamulennoista ja usein myöhäisistä paluista, en todellakaan halua pysähtyä enää missään, ihan perustankkauskin alkaa olla jo liikaa. Varsinkin aamuisin on minuuttiaikataulu (koska haluan nukkua). Iltaisin ketuttaa jo valmiiksi lentokentillä luuhaamisen jälkeen, siihenkään ei sovi ylimääräinen kahvitauko.
Mutta toki jos nyt oikeasti 5 minuutissa saa virtaa sen verran että pääsee perille saakka, niin mikäs siinä.
@NHB kirjoitti:
Ai nytkö puhutaankin yleisellä tasolla? Aikaisemmin olet nimenomaan perustellut sähköautojen yleistä toimimattomuutta itselläsi. Siitähän tämä salaisuudeksi jäänyt lentokenttäreittikin tuli puheeksi. Aika hassua on sekin, että yleisellä tasolla keskusteltaessa menet niinkin syvälle yksityiskohtiin, että tavaratilan mitat on määritelty sentin tarkkuudella... Taitaa olla niin, että yleisen tason ja oman navan välillä hypitään tarkoitushakuisesti tilabteen mukaan.
50 kilowatin latureita löytyy vähän joka puolelta. Lentokentän läheltäkin niitä löytyy muutaman kilometrin päästä. Katso vaikka Fortumin karttaa. Jos Fortumin laturit loppuu laturit kesken, niin lisää löytyy esim. K-lataus, Virta, Lidl...
50 kilowatilla ollaan siinä rajoilla, että saadaanko tarpeeksi kilometrejä 15 minuutissa. Jos haluaa säästää minuutteja, niin kannattaa ladata missä vain matkan varrelta löytvällä tehokkaammalla laturilla. Lohjalta löytyy 150 kilowatin laturi. 120 kilowatista 145 kilowattiin päivittymässä olevia latureita löytyy esim. Pyhtäältä, Vierumäeltä, Akaalta ja Paimiosta. K-lataus rakentaa kuluvan vuoden aikana 350 kilowatin laturit Turun, Tampereen ja Lahden motareiden varteen.
Järvenpään Power-elektroniikkaliikkeessä on jonkinsortin latauspiste, sehän olisi hienoa jos tämmöinen olisi kaikissa Powereissa, on näet aika iso ketju.
@▫️ kirjoitti:
Järvenpään Power-elektroniikkaliikkeessä on jonkinsortin latauspiste, sehän olisi hienoa jos tämmöinen olisi kaikissa Powereissa, on näet aika iso ketju.
Olipa hassun spesifi toive.
Mutta noinhan se tulee menemään. Latausasema on suhteellisen pieni investointi, ja niitä alkaa tupsahdella sinne tänne. Bensa-asemien kanssa on toisinpäin. Investointina suuri, ja esimerkiksi tuolla Powerisi kanssa samalla suunnalla Tuusulan Hyrylässä on Teboil joka ei enää myy polttoainetta koska pohjavesi, ja Shell joka on muuttunut Burger Kingiksi. Burger King ei myy polttoainetta sekään.
@▫️ kirjoitti:
Järvenpään Power-elektroniikkaliikkeessä on jonkinsortin latauspiste, sehän olisi hienoa jos tämmöinen olisi kaikissa Powereissa, on näet aika iso ketju.
Power on norjalainen liike ja Norjahan on suorastaan edelläkävijä sähköautoilussa. Kun liikkeen nimikin vielä on Power, niin on suorastaan luontevaa, että sieltä löytyy latauspaikkoja:)
@HybridRules kirjoitti:
Polttomoottoriauton ajosäde yhdellä tankkauksella ei ole kovinkaan kiinnostava asia. Täyssähköauton ajosäde kertalatauksella on kiinnostava asia.
Vastasin sinun postiisi, jossa arvioit polttiksen olevan ajettavissa tarkemmin tankki tyhjäksi. Olen yhä eri mieltä. Kummallakin loppuu kyyti energian loppumiseen, mutta sähköauto ei riko yhtään suutinta vaan ilmoittaa menevänsä nukkumaan hallitusti. Kumpaakin odottaa energian loputtua hinauskeikka. Maksatko huoltokulut, jos kokeilen mitä 1800 barin ruiskutuspaineella tapahtuu pumpun haukatessa tyhjää? Omalla kustannuksellani voin kokeilla 740 GLE:n ja sähköauton maksimirangen ajamalla niin kauan kuin kulkee. Käyttöautollani en tuota viitsi tehdä omalla kustannuksellani, vaikka yli 2000 km tankkausväli jonkinlainen elvistelyn aihe olisikin.
Sähköauton tyhjäksi ajamisen riski on halvempi, siksi sen rangen uskaltaa käyttää tarkemmin.
Sähkärin lisäetuna on hitaan nopeuden hyvän hyötysuhteen tarjoama limp-home toiminto nopeudella joka voittaa juoksijan nopeudessa ja turbodieselin energiataloudessa.
Jos sanotaan sähkösäteen olevan valmistajan ilmoituksen mukaan jotain, todellinen on vähemmän kuin se ja sitten vielä pitää miettiä, mikä on nettona käytettävissä oleva ajosäde.
Miksi todellinen ajomatka olisi sähkärillä tai polttiksella vallistajan ilmoittamaa normilukemaa pienempi silloin kun kuskin mielestä rangella on merkitystä? Ainakin polttis menee noissa oloissa tunnetusti maantieajossa selvästi alle NEDC maantienormin, joten annatko perustelun väitteellesi?
Miksi pitää miettiä mikä on nettona käytettävissä oleva sähkösäde? Tielle jäämisen riski on pienempi koska sähkärin energiankulutusta voi tarvittaessa pudottaa enemmän kuin polttiksen.
Ampeeritunteja pitää olla aina riittävästi seuraavaan latauspisteeseen pääsemistä varten. Kuinka alas uskaltaa riskeerata akun varauksen suhteessa etäisyyteen seuraavaan latausmahdollisuuteen?
Ihan samalla periaatteella mennään kuin polttiksellakin, mutta paremmalla turvamarginaalilla.
Sähköautolla ei voi käytännössä ajaa kertalatauksella matkaa, joka sen sähkösäteeksi ilmoitetaan.
Miksi ei? Oman rajallisen kokemukseni mukaan (Mersu, BMW) range liikkeelle lähtiessä - koeajon pituus = range koeajon jälkeen.
On vielä matkaa siihen, että täyssähköauto olisi valittavissa samoin kriteerein kuin polttomoottori- tai lataushybridiauto olipa kyseessä sedan, farkku, katumaasturi, pakettiauto yms.
Totta, sähkäreitä on tarjolla vasta harvoja malleja. Esimerkiksi tilava suksiluukullinen sedan puuttuu.
Perheen toisena autona voi tietysti olla sähköauto.
Niin tietysti. Tai kolmas tai neljäs. Viides se ei voi olla, koska sehän on vanha harrasteauto. Kulkeeko sun Rouvasi perinnetyyliin bussilla sinun ajaessasi hienolla kalliilla autolla, kun puhut perheen toisesta autosta teoreettisena mahdollisuutena?
Sähköautoa voi käyttää erilaisissa yhteyksissä, mutta yhteinen rajoite on lataamisen/sähkösäteen ongelma
Riippuu käyttäjästä. Tsadin reissulla jo kesken matkan tankille tahtovan XC90:n vaatimaton range olisi häiritsevä. Perheen toiseen tai kolmanteen autoon löytyy sen sijaan ihan jokaisena aamuna kuski, jolle jo puolet Jaguarin, Teslan tai Kian rangesta riittää. Lataa sitten vaikka huomenna kun ehtii.
Viimeistä kysymystäsi XC90:een liittyen en ymmärrä, on kaiketi jäänyt teksti kesken?
Kyllä se teksti on ihan kokonainen. Kertomalla tilat XC90 valintakriteeriksesi rajasit ulos suurimman osan maailman autoista käyttövoimasta riippumatta.
The Lentokenttäreissu menisi TM talvitestin mukaan Kian ja Hyundain reasonably priced patteriautoilla noin 5 kertaa yhdellä latauksella.
Perheen N:s auto ei tarvi lataukseen kuin Schukon tai normaaliasumuksissa autotallin ovipieleen asennetun kolmivaihepistorasian. Ihan sama, onko muualla maailmassa yhtään töpselinreikää.
Syrjäkylillä asuvan kannattaa tietysti edelleen harkita turbodieseliä jo ihan rangen vuoksi.
Kyllä sähköautolla voi ylittää luvatun rangen. Esimerkiksi Motor Trend -lehdessä on juttu heidän koeajostaan 370 mailin (EPA) rangen Model S:llä. Matkaa ajettiin 359 mailia (SF-LA) ja lopussa akussa oli varausta vielä 11%, eli laskennallisesti autolla olisi päässyt 400 mailia.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Kyllä sähköautolla voi ylittää luvatun rangen. Esimerkiksi Motor Trend -lehdessä on juttu heidän koeajostaan 370 mailin (EPA) rangen Model S:llä. Matkaa ajettiin 359 mailia (SF-LA) ja lopussa akussa oli varausta vielä 11%, eli laskennallisesti autolla olisi päässyt 400 mailia.
Kona Ev:n WLTP range on 449 km ja tässä video, jossa autolla ajetaan 510 km:
Eikä voi, puhut myyttisestä sähköautosta mitä ei ole ees saatavilla Suomessa, joten kaikki tuo on vain omaa kuvitelmaasi. Ehkä ensi vuonna Konaasi saa Suomessa?
@740 GLE kirjoitti:
The Lentokenttäreissu menisi TM talvitestin mukaan Kian ja Hyundain reasonably priced patteriautoilla noin 5 kertaa yhdellä latauksella.
Perheen N:s auto ei tarvi lataukseen kuin Schukon tai normaaliasumuksissa autotallin ovipieleen asennetun kolmivaihepistorasian. Ihan sama, onko muualla maailmassa yhtään töpselinreikää.
Syrjäkylillä asuvan kannattaa tietysti edelleen harkita turbodieseliä jo ihan rangen vuoksi.
Merkillinen näkökulma asioihin. Lentokenttäreissusta tuumailin asiaa 320km sähkösäteen kannalta ja se taas tuli Jaguar I-Pacen rangesta (mitä Tomppa asiasta kirjoitti, jos oikein muistin).
Jaguar I-Pacen voisin ottaa ellei sen tavaratila olisi minun käyttööni liian pieni ja ellei olisi tuota yleistä sähköautojen latausproblematiikkaa. Autona tosi mielenkiintoinen muuten, ilman muuta premiumia. Aivan hyvin voin tinkiä auton tavaratilan mitoista, jos auton korityyppi ja maavara on ns. katumaasturi tai korkea farmari, mutta porrasperä tai hatch back ei sovellu mm. koirien kuskaamisen ja työasioiden takia.
Sähköautojen latausmahdollisuudet ovat riittävät niille, joille ne ovat riittävät. Sehän riippuu auton käyttötarpeesta ja miten löytyy latauspaikkoja omien ajoreittien varrelta. Ja kuinka paljon on valmis hyväksymään lataamisen aiheuttamaa vaivaa.
Sähkö on ylivoimaisen mukava käyttövoima siinä suhteessa, että autoon saa ajosädettä kotona tarvitsematta käydä tankkaamassa teboililla.
Ihan hyvä, jos on sankaritarinoita tehtaiden ilmoittamien kulutuslukemien alittamisesta tai sähkösäteiden ylittämisestä. Vähemmän sillä on kuitenkaan yleistä merkitystä.
@HybridRules kirjoitti:
Ihan hyvä, jos on sankaritarinoita tehtaiden ilmoittamien kulutuslukemien alittamisesta tai sähkösäteiden ylittämisestä. Vähemmän sillä on kuitenkaan yleistä merkitystä.
Tuo olikin ensisijaisesti korjaus virheelliseen väitteeseesi, ettei tuo olisi mahdollista.
Yleistä merkitystä sillä toki on myös sen verran, että kun valmistajan ilmoittamaa rangea pidempi matka on ajettavissa kertalatauksella, muuttuvat nämä automallit entistä houkuttelevimmiksi vaihtoehdoiksi. Kun joka puolella saa lukea siitä, miten "ranget on aina yläkanttiin ja käytännössä ne on puolet luvatusta", niin on ihan hyvä tiedostaa, että myös ylitys on mahdollista, eikä edes vaadi mitään ihmeellisiä temppuiluja.
@HybridRules kirjoitti:
Ihan hyvä, jos on sankaritarinoita tehtaiden ilmoittamien kulutuslukemien alittamisesta tai sähkösäteiden ylittämisestä. Vähemmän sillä on kuitenkaan yleistä merkitystä.
Tuo olikin ensisijaisesti korjaus virheelliseen väitteeseesi, ettei tuo olisi mahdollista.
Yleistä merkitystä sillä toki on myös sen verran, että kun valmistajan ilmoittamaa rangea pidempi matka on ajettavissa kertalatauksella, muuttuvat nämä automallit entistä houkuttelevimmiksi vaihtoehdoiksi. Kun joka puolella saa lukea siitä, miten "ranget on aina yläkanttiin ja käytännössä ne on puolet luvatusta", niin on ihan hyvä tiedostaa, että myös ylitys on mahdollista, eikä edes vaadi mitään ihmeellisiä temppuiluja.
Eipä tosiaan löytynyt selitystä väitetylle systemaattisesti normin alittavalle kulutukselle, jota pidettiin erityisesti sähkärin ongelmana. Minä en osta tätä teoriaa ilman evidenssiä, koska sähkärillä pitäisi käsittääkaeni olla HELPOMPAA ylittää normikulutuksesta laskettu range.
Polttiksen maantienormikulutuksen alitukseen ei tarvita kuin talvirenkaat alle, peräkontti täyteen kampetta ja pääsiäisen paluuruuhka, jossa ei mahdu ajamaan nopeasti (sekä tietenkin kuljettaja, joka osaa ajaa hitaasti). Sähkäri tekee saman melko lailla itsestään, kun voimalinja säilyttää hyvän hyötysuhteensa kuljettajan hidastaessa nopeutta eikä kuljettajan tarvitse sovittaa vetoalueita ja vaihteita.
@740 GLE kirjoitti:.
Eipä tosiaan löytynyt selitystä väitetylle systemaattisesti normin alittavalle kulutukselle, jota pidettiin erityisesti sähkärin ongelmana.
Ihan verottajan ohjeistuksesta, kts kohta 7.8.10
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47886/luontoisedut-verotuksessa3/
Kts 7.8.11 (Tyypillisesti edunsaaja, vähintäänkin verotusarvon kautta)
Samanlainen, kuin bensaletku, josta saa tankattua vain suoraan autoetuauton tankkiin.
Koska minulla on rahaa niin ei tarvitse itse kasata tietokonetta.
Apple on hiljainen ja nopea kuin sähköauto.
No joo, ei kai ole suurempaa pelkoa, että joku kytkisi latauspisteen antamaan sähköa muuhunkin kuin auton lataamiseen. Tuntuu, että latauslaitteen hankkiminen kotiin nostaa autoedun kustannusta edunsaajalle niin, että mieluummin latailee muualla. Työsuhdeauton käytön suunnittelun aikajänne on niin lyhyt. Ehkä ei haluakaan seuraavksi enää täyssähköautoa. Ja kuinka moni työnantaja ylipäätään on valmis investoimaan työntekijöille meneviin latausasemiin?
Koskapa asia kiinnostaa yleisemmin kuin vain omalta kohdalta, niin osaatko sanoa latausmahdollisuudet sanotaan max 15min latauksella saatavaan n. 150km ajosäteeseen näin Helsinkikeskeisesti vaikka 20km säteellä Hiki-Vantaalta? Miten löytyy latausasemia tarvittavalla teholla.
Ja entäpä auto: tavaratilan syvyys min 85cm, korkeus min 75, leveys 95. Lastaamisen takia farmari tai katumaasturi. Litratilavuus on minun mielestä huono mittari. Syvyysmitta on tärkein.
Mitkä olisi mahdollisuudet auto + latauspaikat Helsinkikeskeisesti ajatellen. Mitkä autot täyttäisivät tilamitat ja sopisivat noille latureille/latausajoille ja mistä laturit löytyisivät?
Saman voisi tietysti tutkaista muiden keskusten kuten Tampere, Turku, Jyväskylä, Vaasa, Oulu, Lahti, Joensuu, Kotka tapauksissa.
Jos ei halua sitoutua, niin lataa tavallisesta suko-rasiasta, tai mahdollisesta voimavirtarasiasta.
Tosin vähän luulen, että jos nyt ottaa patteriauton kolmeksi vuodeksi, niin ei siitä ole enää paluuta vanhanaikaisempaan tekniikkaan, kun tuolloin on tarjolla taas entistäkin enemmän vaihtoehtoja, jotka ovat entistäkin edullisempia ja parempia. Lisäksi on tottunut uudenlaiseen energiavaraston täytön paradigmaan. Toki on aina mahdollista, että työtehtävät vaihtuvat sellaisiksi, että joutuu ajamaan jatkuvasti Hangosta Nuorgamiin ilman taukoja, mutta nämä ovat suuressa kuvassa kuriositeetti.
Jos katsoo vaikkapa täältä (https://latauskartta.fi/), niin huomaa kaikilla pääväylillä olevan latauspisteet Vantaata lähestyttäessä. Siuntio, Lohja, Karkkila, Hyvinkää, Järvenpää, Porvoo.. Ja tietysti itse pk-seudulla on lukuisia.
Tuolla kartalla ja aiemmin linkatulla A Better Routeplannerilla voi tutkia eri reittejä, jos asia kiinnostaa.
Ai nytkö puhutaankin yleisellä tasolla? Aikaisemmin olet nimenomaan perustellut sähköautojen yleistä toimimattomuutta itselläsi. Siitähän tämä salaisuudeksi jäänyt lentokenttäreittikin tuli puheeksi. Aika hassua on sekin, että yleisellä tasolla keskusteltaessa menet niinkin syvälle yksityiskohtiin, että tavaratilan mitat on määritelty sentin tarkkuudella... Taitaa olla niin, että yleisen tason ja oman navan välillä hypitään tarkoitushakuisesti tilabteen mukaan.
50 kilowatin latureita löytyy vähän joka puolelta. Lentokentän läheltäkin niitä löytyy muutaman kilometrin päästä. Katso vaikka Fortumin karttaa. Jos Fortumin laturit loppuu laturit kesken, niin lisää löytyy esim. K-lataus, Virta, Lidl...
50 kilowatilla ollaan siinä rajoilla, että saadaanko tarpeeksi kilometrejä 15 minuutissa. Jos haluaa säästää minuutteja, niin kannattaa ladata missä vain matkan varrelta löytvällä tehokkaammalla laturilla. Lohjalta löytyy 150 kilowatin laturi. 120 kilowatista 145 kilowattiin päivittymässä olevia latureita löytyy esim. Pyhtäältä, Vierumäeltä, Akaalta ja Paimiosta. K-lataus rakentaa kuluvan vuoden aikana 350 kilowatin laturit Turun, Tampereen ja Lahden motareiden varteen.
Tilannetta voit tutkia vaikka tästä:
https://latauskartta.fi/
Suurteholatureita rakennetaan koko ajan lisää monen toimijan toimesta..
Kia Niroa ladattiin 3.741 kilometrin matkalla yhteensä 54,50 tuntia. Tien päällä latausta oli 15 tuntia.
Vastaava bensatankkaus kai olisi sujunut nopeammin.
https://www.is.fi/autot/art-2000005943244.html
Kyllä minä näitä keskusteluja aina ajattelen yleisellä tasolla. Tietysti omasta näkökulmasta joutuu yleistä tasoa peilaamaan, ei kai sitä muutenkaan voi. En tarkoittanut, että pitäisi sentin tarkkuudella olla mitat vaan saa olla suurempikin tavaratila ja mielellään saakin. Voisi olla piirun pienempikin, jos muuten on ok auto.
Täytyypä tutkailla noita latausasemia. Tähän asti olen vain yrittänyt omaa autoa saada lataukseen reissuilla eikä latauspisteitä ole ollut niissä maisemissa, joissa olisin latausta tarvinnut.
Olen kyllä Hybridin kanssa samoilla linjoilla noiden lentokenttäreissujen osalta. Minä pääsen kentälle PHEVinkin rangella joten ongelma ei koske minua henkilökohtaisesti, mutta johtuen aikaisista aamulennoista ja usein myöhäisistä paluista, en todellakaan halua pysähtyä enää missään, ihan perustankkauskin alkaa olla jo liikaa. Varsinkin aamuisin on minuuttiaikataulu (koska haluan nukkua). Iltaisin ketuttaa jo valmiiksi lentokentillä luuhaamisen jälkeen, siihenkään ei sovi ylimääräinen kahvitauko.
Mutta toki jos nyt oikeasti 5 minuutissa saa virtaa sen verran että pääsee perille saakka, niin mikäs siinä.
Esim. minne niitä suurteholatureita tulee monen toimijan toimesta?
Järvenpään Power-elektroniikkaliikkeessä on jonkinsortin latauspiste, sehän olisi hienoa jos tämmöinen olisi kaikissa Powereissa, on näet aika iso ketju.
Olipa hassun spesifi toive.
Mutta noinhan se tulee menemään. Latausasema on suhteellisen pieni investointi, ja niitä alkaa tupsahdella sinne tänne. Bensa-asemien kanssa on toisinpäin. Investointina suuri, ja esimerkiksi tuolla Powerisi kanssa samalla suunnalla Tuusulan Hyrylässä on Teboil joka ei enää myy polttoainetta koska pohjavesi, ja Shell joka on muuttunut Burger Kingiksi. Burger King ei myy polttoainetta sekään.
Power on norjalainen liike ja Norjahan on suorastaan edelläkävijä sähköautoilussa. Kun liikkeen nimikin vielä on Power, niin on suorastaan luontevaa, että sieltä löytyy latauspaikkoja:)
Vastasin sinun postiisi, jossa arvioit polttiksen olevan ajettavissa tarkemmin tankki tyhjäksi. Olen yhä eri mieltä. Kummallakin loppuu kyyti energian loppumiseen, mutta sähköauto ei riko yhtään suutinta vaan ilmoittaa menevänsä nukkumaan hallitusti. Kumpaakin odottaa energian loputtua hinauskeikka. Maksatko huoltokulut, jos kokeilen mitä 1800 barin ruiskutuspaineella tapahtuu pumpun haukatessa tyhjää? Omalla kustannuksellani voin kokeilla 740 GLE:n ja sähköauton maksimirangen ajamalla niin kauan kuin kulkee. Käyttöautollani en tuota viitsi tehdä omalla kustannuksellani, vaikka yli 2000 km tankkausväli jonkinlainen elvistelyn aihe olisikin.
Sähköauton tyhjäksi ajamisen riski on halvempi, siksi sen rangen uskaltaa käyttää tarkemmin.
Sähkärin lisäetuna on hitaan nopeuden hyvän hyötysuhteen tarjoama limp-home toiminto nopeudella joka voittaa juoksijan nopeudessa ja turbodieselin energiataloudessa.
Miksi todellinen ajomatka olisi sähkärillä tai polttiksella vallistajan ilmoittamaa normilukemaa pienempi silloin kun kuskin mielestä rangella on merkitystä? Ainakin polttis menee noissa oloissa tunnetusti maantieajossa selvästi alle NEDC maantienormin, joten annatko perustelun väitteellesi?
Miksi pitää miettiä mikä on nettona käytettävissä oleva sähkösäde? Tielle jäämisen riski on pienempi koska sähkärin energiankulutusta voi tarvittaessa pudottaa enemmän kuin polttiksen.
Ihan samalla periaatteella mennään kuin polttiksellakin, mutta paremmalla turvamarginaalilla.
Miksi ei? Oman rajallisen kokemukseni mukaan (Mersu, BMW) range liikkeelle lähtiessä - koeajon pituus = range koeajon jälkeen.
Totta, sähkäreitä on tarjolla vasta harvoja malleja. Esimerkiksi tilava suksiluukullinen sedan puuttuu.
Niin tietysti. Tai kolmas tai neljäs. Viides se ei voi olla, koska sehän on vanha harrasteauto. Kulkeeko sun Rouvasi perinnetyyliin bussilla sinun ajaessasi hienolla kalliilla autolla, kun puhut perheen toisesta autosta teoreettisena mahdollisuutena?
Riippuu käyttäjästä. Tsadin reissulla jo kesken matkan tankille tahtovan XC90:n vaatimaton range olisi häiritsevä. Perheen toiseen tai kolmanteen autoon löytyy sen sijaan ihan jokaisena aamuna kuski, jolle jo puolet Jaguarin, Teslan tai Kian rangesta riittää. Lataa sitten vaikka huomenna kun ehtii.
Kyllä se teksti on ihan kokonainen. Kertomalla tilat XC90 valintakriteeriksesi rajasit ulos suurimman osan maailman autoista käyttövoimasta riippumatta.
The Lentokenttäreissu menisi TM talvitestin mukaan Kian ja Hyundain reasonably priced patteriautoilla noin 5 kertaa yhdellä latauksella.
Perheen N:s auto ei tarvi lataukseen kuin Schukon tai normaaliasumuksissa autotallin ovipieleen asennetun kolmivaihepistorasian. Ihan sama, onko muualla maailmassa yhtään töpselinreikää.
Syrjäkylillä asuvan kannattaa tietysti edelleen harkita turbodieseliä jo ihan rangen vuoksi.
Kyllä sähköautolla voi ylittää luvatun rangen. Esimerkiksi Motor Trend -lehdessä on juttu heidän koeajostaan 370 mailin (EPA) rangen Model S:llä. Matkaa ajettiin 359 mailia (SF-LA) ja lopussa akussa oli varausta vielä 11%, eli laskennallisesti autolla olisi päässyt 400 mailia.
https://www.motortrend.com/cars/tesla/model-s/2019/exclusive-2019-tesla-model-s-review/
Kona Ev:n WLTP range on 449 km ja tässä video, jossa autolla ajetaan 510 km:
Eikä voi, puhut myyttisestä sähköautosta mitä ei ole ees saatavilla Suomessa, joten kaikki tuo on vain omaa kuvitelmaasi. Ehkä ensi vuonna Konaasi saa Suomessa?
Merkillinen näkökulma asioihin. Lentokenttäreissusta tuumailin asiaa 320km sähkösäteen kannalta ja se taas tuli Jaguar I-Pacen rangesta (mitä Tomppa asiasta kirjoitti, jos oikein muistin).
Jaguar I-Pacen voisin ottaa ellei sen tavaratila olisi minun käyttööni liian pieni ja ellei olisi tuota yleistä sähköautojen latausproblematiikkaa. Autona tosi mielenkiintoinen muuten, ilman muuta premiumia. Aivan hyvin voin tinkiä auton tavaratilan mitoista, jos auton korityyppi ja maavara on ns. katumaasturi tai korkea farmari, mutta porrasperä tai hatch back ei sovellu mm. koirien kuskaamisen ja työasioiden takia.
Sähköautojen latausmahdollisuudet ovat riittävät niille, joille ne ovat riittävät. Sehän riippuu auton käyttötarpeesta ja miten löytyy latauspaikkoja omien ajoreittien varrelta. Ja kuinka paljon on valmis hyväksymään lataamisen aiheuttamaa vaivaa.
Sähkö on ylivoimaisen mukava käyttövoima siinä suhteessa, että autoon saa ajosädettä kotona tarvitsematta käydä tankkaamassa teboililla.
Ihan hyvä, jos on sankaritarinoita tehtaiden ilmoittamien kulutuslukemien alittamisesta tai sähkösäteiden ylittämisestä. Vähemmän sillä on kuitenkaan yleistä merkitystä.
Tuo olikin ensisijaisesti korjaus virheelliseen väitteeseesi, ettei tuo olisi mahdollista.
Yleistä merkitystä sillä toki on myös sen verran, että kun valmistajan ilmoittamaa rangea pidempi matka on ajettavissa kertalatauksella, muuttuvat nämä automallit entistä houkuttelevimmiksi vaihtoehdoiksi. Kun joka puolella saa lukea siitä, miten "ranget on aina yläkanttiin ja käytännössä ne on puolet luvatusta", niin on ihan hyvä tiedostaa, että myös ylitys on mahdollista, eikä edes vaadi mitään ihmeellisiä temppuiluja.
Eipä tosiaan löytynyt selitystä väitetylle systemaattisesti normin alittavalle kulutukselle, jota pidettiin erityisesti sähkärin ongelmana. Minä en osta tätä teoriaa ilman evidenssiä, koska sähkärillä pitäisi käsittääkaeni olla HELPOMPAA ylittää normikulutuksesta laskettu range.
Polttiksen maantienormikulutuksen alitukseen ei tarvita kuin talvirenkaat alle, peräkontti täyteen kampetta ja pääsiäisen paluuruuhka, jossa ei mahdu ajamaan nopeasti (sekä tietenkin kuljettaja, joka osaa ajaa hitaasti). Sähkäri tekee saman melko lailla itsestään, kun voimalinja säilyttää hyvän hyötysuhteensa kuljettajan hidastaessa nopeutta eikä kuljettajan tarvitse sovittaa vetoalueita ja vaihteita.
Niin minäkin ja minä käyn tuolla säteellä lentokentällä viisi reissua.
EDIT: eiku tietenkin normikulutuksesta derivoidun rangen alitukselle.