BMW:n tulevat hybridimallit sammuttavat automaattisesti polttomoottorin vahvasti saastuneiden kaupunkien keskustoissa ja siirtyvät samalla sähköiseen ajoon, baijerilainen autonvalmistaja kertoi tiistaina.
Suomessa autovero ylläpitää edelleen autokantaa missä dieselautoista puuttuu hiukkassuodattimet.
Toki positiivisesti ajatellen romutusikäisissä autoissa (1998) on Euro 2 luokan päästöt. Tosin positiivisuus ei aina ole fiksua, koska tavoitteena Euro 4 olisi hyvä, ja se tuli vuonna 2005 - eli 14 vuotta sitten. Autojen keski-ikä Suomessa on noin 12 vuotta. Uudellamaalla 9,9 vuotta, ja esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla 13,3 vuotta, Kainuussa 14,0.
En usko että olen kovin poikkeava henkilö, eli uudemman auton sijaan olisin ostanut ihan uuden. Silloin myös nykyinen käytetty autoni olisi saanut uuden käyttäjän tuoreempana ja vähemmän ajettuna.
Itse asiassa viimeisin hankkimani (alle nelivuotias) auto oli alle puoleen hintaan, eli ensimmäinen omistaja mahdollisti tuon EURO6-luokan hankinnan minulle.
Toisaalta, voit olla oikeassa siinä että osalle autoilijoista riittää että auto käynnistyy. Eli sen ei tarvitse olla päästöiltään puhdas tai turvallinen (EURONCAP testaus alkoi esim. VW Golfin osalta v. 1998).
@_Quu kirjoitti:
Ei omistajanvaihdos tee autosta puhtaampaa
Kyllä se sen voi tehdä. Kun minulla auto on vaihtanut omistajaa on tullut parkkiruutuun aina puhtaampi EURO-luokka, aiemmin oli EURO4, sitten tuli EURO5 ja nyt on EURO6 - aina on liittynyt omistajanvaihdos noihin tapahtumiin. Aloitin ajamisen autolla joka oli ajalta ennen EURO-normeja, ja kun ensimmäinen katalysaattori-auto oli parkkiruudussa olin iloinen siitä.
Jos vaihtaa autoa kovin usein voi olla että EURO-luokka pysyy samana, eikä silloin huomaa että muutos ei tapahdu ajan kanssa, vaan se on seurausta aktiivisesta tekemisestä (auton osto ja myynti).
@_Quu kirjoitti:
Ei omistajanvaihdos tee autosta puhtaampaa
Kyllä se sen voi tehdä. Kun minulla auto on vaihtanut omistajaa on tullut parkkiruutuun aina puhtaampi EURO-luokka, aiemmin oli EURO4, sitten tuli EURO5 ja nyt on EURO6 - aina on liittynyt omistajanvaihdos noihin tapahtumiin. Aloitin ajamisen autolla joka oli ajalta ennen EURO-normeja, ja kun ensimmäinen katalysaattori-auto oli parkkiruudussa olin iloinen siitä.
Jos vaihtaa autoa kovin usein voi olla että EURO-luokka pysyy samana, eikä silloin huomaa että muutos ei tapahdu ajan kanssa, vaan se on seurausta aktiivisesta tekemisestä (auton osto ja myynti).
Eihän siinä vaihdu kuin nimi rekisteriotteessa, päästöt pysyy samana, niin sinun vanhassa kuin sinun uudessa vahassa ilmastonkannalta sillä ei ole puhdistavaa vaikutusta.
@_Quu kirjoitti:
Ei omistajanvaihdos tee autosta puhtaampaa
Kyllä se sen voi tehdä. Kun minulla auto on vaihtanut omistajaa on tullut parkkiruutuun aina puhtaampi EURO-luokka, aiemmin oli EURO4, sitten tuli EURO5 ja nyt on EURO6 - aina on liittynyt omistajanvaihdos noihin tapahtumiin. Aloitin ajamisen autolla joka oli ajalta ennen EURO-normeja, ja kun ensimmäinen katalysaattori-auto oli parkkiruudussa olin iloinen siitä.
Jos vaihtaa autoa kovin usein voi olla että EURO-luokka pysyy samana, eikä silloin huomaa että muutos ei tapahdu ajan kanssa, vaan se on seurausta aktiivisesta tekemisestä (auton osto ja myynti).
Eihän siinä vaihdu kuin nimi rekisteriotteessa, päästöt pysyy samana, niin sinun vanhassa kuin sinun uudessa vahassa ilmastonkannalta sillä ei ole puhdistavaa vaikutusta.
Valitettavasti en ymmärrä ajattelutapaasi. Tai sitten sinä et ymmärrä minun. Nyt en ota kantaa päästöhuijauksiin, vaan asiaan siten kuin sen kuuluisi olla.
Jos ostan muutaman vuoden uudemman auton niin silloin sen uudemman auton pakokaasunormi on jo lakisääteisesti tiukempi. Sitten kun minun autoni (esim. se EURO 5) vapautui käytettyjen autojen markkinoille on todennäköistä että sen osti joku jolla oli EURO3 tai EURO4- luokan auto. Ja lopulta ketjussa joku vie nykyisen autonsa takapihalleen ruostumaan tai Kuusakoskelle (tms.) kustannuksetta metallikierrätykseen eli romutettavaksi.
Suomessa on sen verran vähän näitä tuoreempia käytettyjä tarjolla kysyntään nähden että niitä on tuotu suuret määrät Ruotsista Suomen markkinoille.
@_Quu kirjoitti:
Ei omistajanvaihdos tee autosta puhtaampaa
Kyllä se sen voi tehdä. Kun minulla auto on vaihtanut omistajaa on tullut parkkiruutuun aina puhtaampi EURO-luokka, aiemmin oli EURO4, sitten tuli EURO5 ja nyt on EURO6 - aina on liittynyt omistajanvaihdos noihin tapahtumiin. Aloitin ajamisen autolla joka oli ajalta ennen EURO-normeja, ja kun ensimmäinen katalysaattori-auto oli parkkiruudussa olin iloinen siitä.
Jos vaihtaa autoa kovin usein voi olla että EURO-luokka pysyy samana, eikä silloin huomaa että muutos ei tapahdu ajan kanssa, vaan se on seurausta aktiivisesta tekemisestä (auton osto ja myynti).
Eihän siinä vaihdu kuin nimi rekisteriotteessa, päästöt pysyy samana, niin sinun vanhassa kuin sinun uudessa vahassa ilmastonkannalta sillä ei ole puhdistavaa vaikutusta.
Valitettavasti en ymmärrä ajattelutapaasi. Tai sitten sinä et ymmärrä minun. Nyt en ota kantaa päästöhuijauksiin, vaan asiaan siten kuin sen kuuluisi olla.
Jos ostan muutaman vuoden uudemman auton niin silloin sen uudemman auton pakokaasunormi on jo lakisääteisesti tiukempi. Sitten kun minun autoni (esim. se EURO 5) vapautui käytettyjen autojen markkinoille on todennäköistä että sen osti joku jolla oli EURO3 tai EURO4- luokan auto. Ja lopulta ketjussa joku vie nykyisen autonsa takapihalleen ruostumaan tai Kuusakoskelle (tms.) kustannuksetta metallikierrätykseen eli romutettavaksi.
Suomessa on sen verran vähän näitä tuoreempia käytettyjä tarjolla kysyntään nähden että niitä on tuotu suuret määrät Ruotsista Suomen markkinoille.
Niin sen autonpäästöt on samat sen elinkaarenaikana omistajasta riippumatta, juurikin diesel autoilla ajetaan keskimääräistä romutusikää ja kilometrejä enemmän, kiitos sumalaisen kattavan katsastuksen.
Autoverolla ei ole enää mitään jakoa yli kymmenenvuoden auton vaihto tai myyntihinnassa..
@_Quu kirjoitti:
Älä unta näe että autoveronpisto lyhentäisi käyttökelpoisen kaluston elinkaarta, ja kuluttajat kipittäisi kauppaan uutta ostamaan. Diesel E Mersun autoveroton lähtöhinta 41 100,00 €
Tuohan on melko hyvä hinta, kun meinautosta ei löytynyt tinkaamatta kuin vähän alta neljänkympin Polarvalkoinen 200d. Selvästi halvempi selvästi paremmin varusteltu Junge Sterne taitaisi silti lähteä minun mukaani, jos asia olisi ajankohtainen?
@_Quu kirjoitti:
Niin sen autonpäästöt on samat sen elinkaarenaikana omistajasta riippumatta
Niin on, mutta elleivät autoilijat sankoin joukoin luovu autosta kokonaan, silloin jo autoilijaksi ryhtynyt korvaa vanhan autonsa uudemmalla ja romutukseen menee pääosin kaikkein vanhinta ikäluokkaa. Ketjun liikkeellepaneva voima on seuraavalle ostajakandidaatille houkuttelevan käytetyn luovuttaja, joka ostaa itselleen uuden.
juurikin diesel autoilla ajetaan keskimääräistä romutusikää ja kilometrejä enemmän
Koska saasteet ovat nykymuodin mukaisesti CO2-päästöjä, on vain hyvä asia, että suuri osa ajomäärästä tulee vähän kuluttavilla dieseleillä. Suomalaisen keski-iän autot ovat jo keskimäärin hiukkassuotimella varustettuja, joten savuhaittakin on pienenemään päin.
Autoverolla ei ole enää mitään jakoa yli kymmenenvuoden auton vaihto tai myyntihinnassa..
Ei pitäisi olla, mutta silti on vaan. Käy sinä kertomassa tuo tullarille, minua se ei usko.
"Autoverolla ei ole enää mitään jakoa yli kymmenenvuoden auton vaihto tai myyntihinnassa.."
Jos tuot vaikka 10-vuotiaan Hiacen Ruotsista Suomeen verotettavaksi niin kyllä siitä veroa menee muutama tonni. Ei ehkä edes pari tonnia riitä. Auto on sen verran arvokas etenkin Suomessa kymmenvuotiaana.
Suhteellisen hyvin tuli arvioitua lonkalta tuo autovero koska verotuspäätösten mukaan vuonna 2007 käyttöönotetusta 4WD Hiacesta oli Tulli perinyt toukokuussa autoveroa 1.816 euroa. Ja tässä on siis kyse 12 vuotta vanhasta autosta.
@_Quu kirjoitti:
Hyvä, sittenhän Suomesta ostetun autovero ei olekaan niin paha kun se kerran säilyy autonarvossa.
Sama logiikka pätee käytetyn tuontiauton arvoon.
Kun aiheena on päästöjen vähentäminen uuden tekniikan keinoin, niin miksi mielestäsi on hyvä että ihmisillä ei ole varaa puhtaampiin ajoneuvoihin?
Auton vaihtoarvo laskee nopeasti, eli kyseessä on lisäkustannus suomalaisille koska väliraha / sidottu pääoma ei muutu pieneksi.
Käytetyn tuontiauton käyttöarvo säilyy paremmin kuin Suomi-auton, etenkin dieselit on paljon vähemmän ajettuja ja todennäköisesti paremmin varusteltujakin kun lisävarusteista ei peritä erillistä autoveroa arvonlisäveron päälle.
@_Quu kirjoitti:
Hyvä, sittenhän Suomesta ostetun autovero ei olekaan niin paha kun se kerran säilyy autonarvossa.
Sama logiikka pätee käytetyn tuontiauton arvoon.
Kun aiheena on päästöjen vähentäminen uuden tekniikan keinoin, niin miksi mielestäsi on hyvä että ihmisillä ei ole varaa puhtaampiin ajoneuvoihin?
Autokanta uudistuu autoverosta riippumatta sitä mukaan kun nykyiset tulee elinkaarensa loppuun.
Käyttökuntoisille autolle on aina ostajia autoverottomissakin maissa. Jokainen uusi auto on elinkaarensa aikana kaivosmontulta paalikoneeseen käytetyn päästöihin verraten ympäristörikos.
Yhdysvaltalaiset myös pitävät uutena hankkimiaan autoja hieman pidempään kuin suomalaiset. Jenkkiasiakas omistaa uutena ostamansa auton IHS Automotiven mukaan noin 6,5 vuotta ennen uuteen vaihtamista, Suomessa lukema on yksityisomistuksessa olevissa autoissa pari vuotta vähemmän.
Tärkeimmäksi syyksi keskimääräisen omistusajan kasvulle IHS näkee autojen laadun nousun. Analyytikkona IHS Automotivella toimiva Mark Seng kertoo että koko tilastoidun ajan käytössä olevien autojen laadun nousun – autoa on yksinkertaisesti järkevämpi pitää pidemmän aikaa, sillä korjauskulut eivät kasva enää yhtä jyrkästi kuin takavuosina
@_Quu kirjoitti:
Hyvä, sittenhän Suomesta ostetun autovero ei olekaan niin paha kun se kerran säilyy autonarvossa.
Sama logiikka pätee käytetyn tuontiauton arvoon.
Kun aiheena on päästöjen vähentäminen uuden tekniikan keinoin, niin miksi mielestäsi on hyvä että ihmisillä ei ole varaa puhtaampiin ajoneuvoihin?
Autokanta uudistuu autoverosta riippumatta sitä mukaan kun nykyiset tulee elinkaarensa loppuun.
Käyttökuntoisille autolle on aina ostajia autoverottomissakin maissa. Jokainen uusi auto on elinkaarensa aikana kaivosmontulta paalikoneeseen käytetyn päästöihin verraten ympäristörikos.
Tuo elinkaaren pituus riippuu suoraan uusien autojen hinnan ja ostovoiman suhteesta. Jos tuo suhde on heikko, niin niitä vanhojan jo elinkaaren ehtoopuolella olevia autoja pidetään pidempään liikenteessä. Kun kynnet yltävät kohtuullisella panostuksella parempikuntoiseen tuoreempaan autoon, niin into hitsailla sitä vanhaa paljon ajettua autoa loppuu.
Autojen elinkaaripäästöt painottovat voimakkaasti käyttöön. Valmistus on paljon pienemmässä osassa.
Kävikö muillekin niin, että kun avasi bemariaiheisen ketjun, niin joutuikin autoverokeskusteluun?? Minulle kävi nimittäin niin.
Jos hybridiauto vaihtaa automaattisesti sähköajolle sen mukaan onko auto joutunut saasteisempaan ympäristöön, niin kuskin sopii toivoa, että akussa on vielä ampeereja jäljellä. Nyt NHB varmaan miettiin, että ampeeritunteja, pösilö, ampeeritunteja....
Mutta jos ampeerit on tullut rännitettyä akusta jo pois, niin sinne jää auto saasteiden keskelle.
Sitä mietin, manuaalisestiko se ampeerihana pitää avata, jos haluaa ajaa sähköllä, vaikka ympäristö ei olisikaan erityisen saastunut?
Olisin tietysti voinut lukea linkkien perässä olleet artikkelit, mutta se olisi saattanut vaarantaa mielikuvittelun.
@HybridRules kirjoitti:
Kävikö muillekin niin, että kun avasi bemariaiheisen ketjun, niin joutuikin autoverokeskusteluun?? Minulle kävi nimittäin niin.
Jos hybridiauto vaihtaa automaattisesti sähköajolle sen mukaan onko auto joutunut saasteisempaan ympäristöön, niin kuskin sopii toivoa, että akussa on vielä ampeereja jäljellä. Nyt NHB varmaan miettiin, että ampeeritunteja, pösilö, ampeeritunteja....
Mutta jos ampeerit on tullut rännitettyä akusta jo pois, niin sinne jää auto saasteiden keskelle.
Sitä mietin, manuaalisestiko se ampeerihana pitää avata, jos haluaa ajaa sähköllä, vaikka ympäristö ei olisikaan erityisen saastunut?
Olisin tietysti voinut lukea linkkien perässä olleet artikkelit, mutta se olisi saattanut vaarantaa mielikuvittelun.
Uskotko tosiaan, että auto kieltäytyy kulkemasta bensalla noilla alueilla sillon, kun akut ovat tyhjiä?
@HybridRules kirjoitti:
Kävikö muillekin niin, että kun avasi bemariaiheisen ketjun, niin joutuikin autoverokeskusteluun?? Minulle kävi nimittäin niin.
Jos hybridiauto vaihtaa automaattisesti sähköajolle sen mukaan onko auto joutunut saasteisempaan ympäristöön, niin kuskin sopii toivoa, että akussa on vielä ampeereja jäljellä. Nyt NHB varmaan miettiin, että ampeeritunteja, pösilö, ampeeritunteja....
Mutta jos ampeerit on tullut rännitettyä akusta jo pois, niin sinne jää auto saasteiden keskelle.
Sitä mietin, manuaalisestiko se ampeerihana pitää avata, jos haluaa ajaa sähköllä, vaikka ympäristö ei olisikaan erityisen saastunut?
Olisin tietysti voinut lukea linkkien perässä olleet artikkelit, mutta se olisi saattanut vaarantaa mielikuvittelun.
Uskotko tosiaan, että auto kieltäytyy kulkemasta bensalla noilla alueilla sillon, kun akut ovat tyhjiä?
@_Quu kirjoitti:
Hyvä, sittenhän Suomesta ostetun autovero ei olekaan niin paha kun se kerran säilyy autonarvossa.
Sama logiikka pätee käytetyn tuontiauton arvoon.
Kun aiheena on päästöjen vähentäminen uuden tekniikan keinoin, niin miksi mielestäsi on hyvä että ihmisillä ei ole varaa puhtaampiin ajoneuvoihin?
Autokanta uudistuu autoverosta riippumatta sitä mukaan kun nykyiset tulee elinkaarensa loppuun.
Käyttökuntoisille autolle on aina ostajia autoverottomissakin maissa. Jokainen uusi auto on elinkaarensa aikana kaivosmontulta paalikoneeseen käytetyn päästöihin verraten ympäristörikos.
Tuo elinkaaren pituus riippuu suoraan uusien autojen hinnan ja ostovoiman suhteesta. Jos tuo suhde on heikko, niin niitä vanhojan jo elinkaaren ehtoopuolella olevia autoja pidetään pidempään liikenteessä. Kun kynnet yltävät kohtuullisella panostuksella parempikuntoiseen tuoreempaan autoon, niin into hitsailla sitä vanhaa paljon ajettua autoa loppuu.
Autojen elinkaaripäästöt painottovat voimakkaasti käyttöön. Valmistus on paljon pienemmässä osassa.
Jos autonomistajan varallisuus tai mieltymys on vanhoihin elinkaarenloppupään autoihin, niin autoveronpoisto ei lyhennä autonkäyttöikää.
Autonvalmistus kuluttaa älyttömästi uusiutumattomia luonnonvaroja, tulevat sähköautot pahentaa kaivostoiminnan lisääntymisellä tuhoja.
@HybridRules kirjoitti:
Kävikö muillekin niin, että kun avasi bemariaiheisen ketjun, niin joutuikin autoverokeskusteluun?? Minulle kävi nimittäin niin.
Jos hybridiauto vaihtaa automaattisesti sähköajolle sen mukaan onko auto joutunut saasteisempaan ympäristöön, niin kuskin sopii toivoa, että akussa on vielä ampeereja jäljellä. Nyt NHB varmaan miettiin, että ampeeritunteja, pösilö, ampeeritunteja....
Mutta jos ampeerit on tullut rännitettyä akusta jo pois, niin sinne jää auto saasteiden keskelle.
Sitä mietin, manuaalisestiko se ampeerihana pitää avata, jos haluaa ajaa sähköllä, vaikka ympäristö ei olisikaan erityisen saastunut?
Olisin tietysti voinut lukea linkkien perässä olleet artikkelit, mutta se olisi saattanut vaarantaa mielikuvittelun.
Otsikkona oli päästöttömyys, ja BMW:n toteutus siitä.
Hämmästyin aikoinaan saksalaisten vihreästä tuulilasitarrasta, se ei ollutkaan verotarra kuten Suomessa oli, vaan merkki siitä että pakokaasut ovat tarpeeksi puhtaat kaupunkialueelle. Diesel ilman hiukkassuodatinta ei saa ajolupaa, Suomessa valmistajan ilmoittama CO2 (polttoaineen kulutus) on liikenteellisesti ainoa ympäristöasia. Toki katsastuksessa mitataan että vanhakin auto on ehjä.
@_Quu kirjoitti:
Hyvä, sittenhän Suomesta ostetun autovero ei olekaan niin paha kun se kerran säilyy autonarvossa.
Vaikka koko veron määrän saisi autoa myydessään takaisin, aiheutuisi verosta siltikin merkittävä rahoituskustannus ainakin meille omalla rahalla ostaville.
Todellisuudessa autoveron osuuden "arvon alenemisen" vuoksi verottajan suomalaisia syrjivän verorikoksen kustannus auton omistajille kasvaa vieläkin suuremmaksi.
Ei rikosta tee oikeaksi se, että rikoksella aiheutettu vahinko on vähäinen, vain muutamia tuhansia autoa kohden.
Sama logiikka pätee käytetyn tuontiauton arvoon.
Autoveron logiikka ei päde, koska esimerkkiautona toimivan12-vuotiaan Hi-Acen vero Suomeen tullessa on 1816 €, mutta saman auton poistuessa Suomesta sen veronpalautus on 0 €.
Tämä epäsymmetriakin on oikeudessa laittomaksi todettu, silti rikos vain jatkuu. Missä ovat Eugen Schaumann ja Antti Rokka nyt kun kansakunta tarvitsee taas miehiä, jotka ampuvat kohti?
@_Quu kirjoitti:
Analyytikkona IHS Automotivella toimiva Mark Seng kertoo että koko tilastoidun ajan käytössä olevien autojen laadun nousun – autoa on yksinkertaisesti järkevämpi pitää pidemmän aikaa, sillä korjauskulut eivät kasva enää yhtä jyrkästi kuin takavuosina
Juuri tästä syystä en itsekään pysty ostamaan edes uutena niin huonoa autoa, joka tekisi mieli vaihtaa pois jo muutaman vuoden jälkeen.
@_Quu kirjoitti:
Analyytikkona IHS Automotivella toimiva Mark Seng kertoo että koko tilastoidun ajan käytössä olevien autojen laadun nousun – autoa on yksinkertaisesti järkevämpi pitää pidemmän aikaa, sillä korjauskulut eivät kasva enää yhtä jyrkästi kuin takavuosina
Juuri tästä syystä en itsekään pysty ostamaan edes uutena niin huonoa autoa, joka tekisi mieli vaihtaa pois jo muutaman vuoden jälkeen.
No ei toki minunkaan mieli tee vaihtaa autoa sen huonouden takia.
Autoveron määrään voi itse vaikuttaa tekemällä oikeita valintoja. Autoveroprosentti (2,7-48,8 %) määräytyy henkilöauton hiilidioksidipäästön perusteella.
Henkilöauton ajoneuvovero koostuu perusverosta sekä mahdollisesta käyttövoimaverosta.
Perusvero määräytyy ensisijaisesti valmistajan ilmoittamien hiilidioksidipäästöjen (CO2) mukaisesti. Jos päästötietoa ei löydy rekisteristä, määräytyy perusvero auton kokonaismassan perusteella. Katsastuksen yhteydessä mitatuilla päästötiedoilla ei ole vaikutusta veron määrään.
@Karrette kirjoitti:
Suomessa valmistajan ilmoittama CO2 (polttoaineen kulutus) on liikenteellisesti ainoa ympäristöasia. Toki katsastuksessa mitataan että vanhakin auto on ehjä.
Itse asiassa ei mitata, vaan verrataan auton iän ja tyyppihyväksyntäkoodin perusteella valittuihin yleisiin hylkyrajoihin.
Ja ne yleiset rajat ovat nykyaikaiselle bensa- ja dieselautolle niin pahasti pielessä, että vähäpäästöisen bensamoottorin katsastusvaatimukset täyttää vaikka viidettäsataatuhatta ajettu 740 GLE, jossa ei ole ikinä katalysaattoria ollutkaan ja uudehko diesel läpäisee savutusmittauksen reilulla marginaalilla vaikka hiukkassuodatin poistettunakin.
Toisin sanoen yleiset hyväksyntärajat ovat niin kelvottoman väljät ehjän nykyauton todellisuuteen verrattuna, ettei niistä ole auton toiminnan viitearvoiksi.
Halvimmat autot edustavat tekniikkaa millä testisykli näyttää korkeaa lukemaa, eli lopputulos on se että on kalliita autoja, ja sitten on vielä kallimpia autoja. Esimerkiksi Corolla farmari hybridin "kannattavuusraja" on korkealla koska se on kallis ostaa (27 500 € + talvirenkaat), ellei saa ostettua sitä 0-1 % korolla, tai ole säästänyt käteistä (ole isotuloinen tms.). Corollan perusmalliin on lisätty autoveroa eli inflaatiota, ja tästä syystä porras hybridiin vaikuttaa matalalta. Tallinnassa farmari-Megane maksaa (sillä Mersun 1,3 turbomoottorilla) alkaen 16 800 €, eli hybridi on kallis ostaa.
Autovero ei lopulta ota kuitenkaan mitään kantaa vuotuiseen ajomäärään, eli henkilöauton hiilidioksidipäästöön. Laskukaavassa on grammaa/kilometri, mutta ei kertaa kilometrit. 10 000 km vuodessa 200 g/km tuottaa yhtä paljon CO2 kuin 20 000 km vuodessa 100 g/km päästöillä. Ensimmäinen maksaa huomattavan kovan autoveron, ja sen lisäksi korkeaa ajoneuvoveroa. Bensalaskua molemmat maksavat saman verran - kun oletetaan ettei testisykleissä ole poikettu normaalista liikennekäytöstä, kuten NEDC / WLTP-muutoksen taustalla oli.
Suomessa autovero ylläpitää edelleen autokantaa missä dieselautoista puuttuu hiukkassuodattimet.
Toki positiivisesti ajatellen romutusikäisissä autoissa (1998) on Euro 2 luokan päästöt. Tosin positiivisuus ei aina ole fiksua, koska tavoitteena Euro 4 olisi hyvä, ja se tuli vuonna 2005 - eli 14 vuotta sitten. Autojen keski-ikä Suomessa on noin 12 vuotta. Uudellamaalla 9,9 vuotta, ja esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla 13,3 vuotta, Kainuussa 14,0.
Älä unta näe että autoveronpisto lyhentäisi käyttökelpoisen kaluston elinkaarta, ja kuluttajat kipittäisi kauppaan uutta ostamaan. Diesel E Mersun autoveroton lähtöhinta 41 100,00 €
En usko että olen kovin poikkeava henkilö, eli uudemman auton sijaan olisin ostanut ihan uuden. Silloin myös nykyinen käytetty autoni olisi saanut uuden käyttäjän tuoreempana ja vähemmän ajettuna.
Itse asiassa viimeisin hankkimani (alle nelivuotias) auto oli alle puoleen hintaan, eli ensimmäinen omistaja mahdollisti tuon EURO6-luokan hankinnan minulle.
Toisaalta, voit olla oikeassa siinä että osalle autoilijoista riittää että auto käynnistyy. Eli sen ei tarvitse olla päästöiltään puhdas tai turvallinen (EURONCAP testaus alkoi esim. VW Golfin osalta v. 1998).
Ei omistajanvaihdos tee autosta puhtaampaa
Kyllä se sen voi tehdä. Kun minulla auto on vaihtanut omistajaa on tullut parkkiruutuun aina puhtaampi EURO-luokka, aiemmin oli EURO4, sitten tuli EURO5 ja nyt on EURO6 - aina on liittynyt omistajanvaihdos noihin tapahtumiin. Aloitin ajamisen autolla joka oli ajalta ennen EURO-normeja, ja kun ensimmäinen katalysaattori-auto oli parkkiruudussa olin iloinen siitä.
Jos vaihtaa autoa kovin usein voi olla että EURO-luokka pysyy samana, eikä silloin huomaa että muutos ei tapahdu ajan kanssa, vaan se on seurausta aktiivisesta tekemisestä (auton osto ja myynti).
Eihän siinä vaihdu kuin nimi rekisteriotteessa, päästöt pysyy samana, niin sinun vanhassa kuin sinun uudessa vahassa ilmastonkannalta sillä ei ole puhdistavaa vaikutusta.
Valitettavasti en ymmärrä ajattelutapaasi. Tai sitten sinä et ymmärrä minun. Nyt en ota kantaa päästöhuijauksiin, vaan asiaan siten kuin sen kuuluisi olla.
Jos ostan muutaman vuoden uudemman auton niin silloin sen uudemman auton pakokaasunormi on jo lakisääteisesti tiukempi. Sitten kun minun autoni (esim. se EURO 5) vapautui käytettyjen autojen markkinoille on todennäköistä että sen osti joku jolla oli EURO3 tai EURO4- luokan auto. Ja lopulta ketjussa joku vie nykyisen autonsa takapihalleen ruostumaan tai Kuusakoskelle (tms.) kustannuksetta metallikierrätykseen eli romutettavaksi.
Suomessa on sen verran vähän näitä tuoreempia käytettyjä tarjolla kysyntään nähden että niitä on tuotu suuret määrät Ruotsista Suomen markkinoille.
Niin sen autonpäästöt on samat sen elinkaarenaikana omistajasta riippumatta, juurikin diesel autoilla ajetaan keskimääräistä romutusikää ja kilometrejä enemmän, kiitos sumalaisen kattavan katsastuksen.
Autoverolla ei ole enää mitään jakoa yli kymmenenvuoden auton vaihto tai myyntihinnassa..
On sillä sen verran että ne kymmenvuotiaat (vm.2009) ovat aivan liian paljon ajettuja että sellaista mieluusti ostaisi.
Katsastus on pakollinen asia, en usko että vanha autokanta johtui siitä.
Tuohan on melko hyvä hinta, kun meinautosta ei löytynyt tinkaamatta kuin vähän alta neljänkympin Polarvalkoinen 200d. Selvästi halvempi selvästi paremmin varusteltu Junge Sterne taitaisi silti lähteä minun mukaani, jos asia olisi ajankohtainen?
Niin on, mutta elleivät autoilijat sankoin joukoin luovu autosta kokonaan, silloin jo autoilijaksi ryhtynyt korvaa vanhan autonsa uudemmalla ja romutukseen menee pääosin kaikkein vanhinta ikäluokkaa. Ketjun liikkeellepaneva voima on seuraavalle ostajakandidaatille houkuttelevan käytetyn luovuttaja, joka ostaa itselleen uuden.
Koska saasteet ovat nykymuodin mukaisesti CO2-päästöjä, on vain hyvä asia, että suuri osa ajomäärästä tulee vähän kuluttavilla dieseleillä. Suomalaisen keski-iän autot ovat jo keskimäärin hiukkassuotimella varustettuja, joten savuhaittakin on pienenemään päin.
Ei pitäisi olla, mutta silti on vaan. Käy sinä kertomassa tuo tullarille, minua se ei usko.
"Autoverolla ei ole enää mitään jakoa yli kymmenenvuoden auton vaihto tai myyntihinnassa.."
Jos tuot vaikka 10-vuotiaan Hiacen Ruotsista Suomeen verotettavaksi niin kyllä siitä veroa menee muutama tonni. Ei ehkä edes pari tonnia riitä. Auto on sen verran arvokas etenkin Suomessa kymmenvuotiaana.
Suhteellisen hyvin tuli arvioitua lonkalta tuo autovero koska verotuspäätösten mukaan vuonna 2007 käyttöönotetusta 4WD Hiacesta oli Tulli perinyt toukokuussa autoveroa 1.816 euroa. Ja tässä on siis kyse 12 vuotta vanhasta autosta.
Ajokilometrit 155.000 km tuossa Hiacessa.
Hyvä, sittenhän Suomesta ostetun autovero ei olekaan niin paha kun se kerran säilyy autonarvossa.
Sama logiikka pätee käytetyn tuontiauton arvoon.
Kun aiheena on päästöjen vähentäminen uuden tekniikan keinoin, niin miksi mielestäsi on hyvä että ihmisillä ei ole varaa puhtaampiin ajoneuvoihin?
Auton vaihtoarvo laskee nopeasti, eli kyseessä on lisäkustannus suomalaisille koska väliraha / sidottu pääoma ei muutu pieneksi.
Käytetyn tuontiauton käyttöarvo säilyy paremmin kuin Suomi-auton, etenkin dieselit on paljon vähemmän ajettuja ja todennäköisesti paremmin varusteltujakin kun lisävarusteista ei peritä erillistä autoveroa arvonlisäveron päälle.
Autokanta uudistuu autoverosta riippumatta sitä mukaan kun nykyiset tulee elinkaarensa loppuun.
Käyttökuntoisille autolle on aina ostajia autoverottomissakin maissa. Jokainen uusi auto on elinkaarensa aikana kaivosmontulta paalikoneeseen käytetyn päästöihin verraten ympäristörikos.
Yhdysvaltalaiset myös pitävät uutena hankkimiaan autoja hieman pidempään kuin suomalaiset. Jenkkiasiakas omistaa uutena ostamansa auton IHS Automotiven mukaan noin 6,5 vuotta ennen uuteen vaihtamista, Suomessa lukema on yksityisomistuksessa olevissa autoissa pari vuotta vähemmän.
Tärkeimmäksi syyksi keskimääräisen omistusajan kasvulle IHS näkee autojen laadun nousun. Analyytikkona IHS Automotivella toimiva Mark Seng kertoo että koko tilastoidun ajan käytössä olevien autojen laadun nousun – autoa on yksinkertaisesti järkevämpi pitää pidemmän aikaa, sillä korjauskulut eivät kasva enää yhtä jyrkästi kuin takavuosina
Tuo elinkaaren pituus riippuu suoraan uusien autojen hinnan ja ostovoiman suhteesta. Jos tuo suhde on heikko, niin niitä vanhojan jo elinkaaren ehtoopuolella olevia autoja pidetään pidempään liikenteessä. Kun kynnet yltävät kohtuullisella panostuksella parempikuntoiseen tuoreempaan autoon, niin into hitsailla sitä vanhaa paljon ajettua autoa loppuu.
Autojen elinkaaripäästöt painottovat voimakkaasti käyttöön. Valmistus on paljon pienemmässä osassa.
Kävikö muillekin niin, että kun avasi bemariaiheisen ketjun, niin joutuikin autoverokeskusteluun?? Minulle kävi nimittäin niin.
Jos hybridiauto vaihtaa automaattisesti sähköajolle sen mukaan onko auto joutunut saasteisempaan ympäristöön, niin kuskin sopii toivoa, että akussa on vielä ampeereja jäljellä. Nyt NHB varmaan miettiin, että ampeeritunteja, pösilö, ampeeritunteja....
Mutta jos ampeerit on tullut rännitettyä akusta jo pois, niin sinne jää auto saasteiden keskelle.
Sitä mietin, manuaalisestiko se ampeerihana pitää avata, jos haluaa ajaa sähköllä, vaikka ympäristö ei olisikaan erityisen saastunut?
Olisin tietysti voinut lukea linkkien perässä olleet artikkelit, mutta se olisi saattanut vaarantaa mielikuvittelun.
Uskotko tosiaan, että auto kieltäytyy kulkemasta bensalla noilla alueilla sillon, kun akut ovat tyhjiä?
Niinpä. Ehkä uskon, ehkä en.
Jos autonomistajan varallisuus tai mieltymys on vanhoihin elinkaarenloppupään autoihin, niin autoveronpoisto ei lyhennä autonkäyttöikää.
Autonvalmistus kuluttaa älyttömästi uusiutumattomia luonnonvaroja, tulevat sähköautot pahentaa kaivostoiminnan lisääntymisellä tuhoja.
Joka viides ulkomailta tuotu auto on muuten hybridi. Koska näiden vero lienee alhainen. Ei näitä autoja ympäristöperusteella tuoda Suomeen.
Otsikkona oli päästöttömyys, ja BMW:n toteutus siitä.
Hämmästyin aikoinaan saksalaisten vihreästä tuulilasitarrasta, se ei ollutkaan verotarra kuten Suomessa oli, vaan merkki siitä että pakokaasut ovat tarpeeksi puhtaat kaupunkialueelle. Diesel ilman hiukkassuodatinta ei saa ajolupaa, Suomessa valmistajan ilmoittama CO2 (polttoaineen kulutus) on liikenteellisesti ainoa ympäristöasia. Toki katsastuksessa mitataan että vanhakin auto on ehjä.
Vaikka koko veron määrän saisi autoa myydessään takaisin, aiheutuisi verosta siltikin merkittävä rahoituskustannus ainakin meille omalla rahalla ostaville.
Todellisuudessa autoveron osuuden "arvon alenemisen" vuoksi verottajan suomalaisia syrjivän verorikoksen kustannus auton omistajille kasvaa vieläkin suuremmaksi.
Ei rikosta tee oikeaksi se, että rikoksella aiheutettu vahinko on vähäinen, vain muutamia tuhansia autoa kohden.
Autoveron logiikka ei päde, koska esimerkkiautona toimivan12-vuotiaan Hi-Acen vero Suomeen tullessa on 1816 €, mutta saman auton poistuessa Suomesta sen veronpalautus on 0 €.
Tämä epäsymmetriakin on oikeudessa laittomaksi todettu, silti rikos vain jatkuu. Missä ovat Eugen Schaumann ja Antti Rokka nyt kun kansakunta tarvitsee taas miehiä, jotka ampuvat kohti?
Juuri tästä syystä en itsekään pysty ostamaan edes uutena niin huonoa autoa, joka tekisi mieli vaihtaa pois jo muutaman vuoden jälkeen.
Minä uskon, että kerrottu ominaisuus on yksi kuljettajan valittavissa oleva ajomoodi.
No ei toki minunkaan mieli tee vaihtaa autoa sen huonouden takia.
Autoveron määrään voi itse vaikuttaa tekemällä oikeita valintoja. Autoveroprosentti (2,7-48,8 %) määräytyy henkilöauton hiilidioksidipäästön perusteella.
Henkilöauton ajoneuvovero koostuu perusverosta sekä mahdollisesta käyttövoimaverosta.
Perusvero määräytyy ensisijaisesti valmistajan ilmoittamien hiilidioksidipäästöjen (CO2) mukaisesti. Jos päästötietoa ei löydy rekisteristä, määräytyy perusvero auton kokonaismassan perusteella. Katsastuksen yhteydessä mitatuilla päästötiedoilla ei ole vaikutusta veron määrään.
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoneuvoveron-rakenne-ja-maara
Itse asiassa ei mitata, vaan verrataan auton iän ja tyyppihyväksyntäkoodin perusteella valittuihin yleisiin hylkyrajoihin.
Ja ne yleiset rajat ovat nykyaikaiselle bensa- ja dieselautolle niin pahasti pielessä, että vähäpäästöisen bensamoottorin katsastusvaatimukset täyttää vaikka viidettäsataatuhatta ajettu 740 GLE, jossa ei ole ikinä katalysaattoria ollutkaan ja uudehko diesel läpäisee savutusmittauksen reilulla marginaalilla vaikka hiukkassuodatin poistettunakin.
Toisin sanoen yleiset hyväksyntärajat ovat niin kelvottoman väljät ehjän nykyauton todellisuuteen verrattuna, ettei niistä ole auton toiminnan viitearvoiksi.
Halvimmat autot edustavat tekniikkaa millä testisykli näyttää korkeaa lukemaa, eli lopputulos on se että on kalliita autoja, ja sitten on vielä kallimpia autoja. Esimerkiksi Corolla farmari hybridin "kannattavuusraja" on korkealla koska se on kallis ostaa (27 500 € + talvirenkaat), ellei saa ostettua sitä 0-1 % korolla, tai ole säästänyt käteistä (ole isotuloinen tms.). Corollan perusmalliin on lisätty autoveroa eli inflaatiota, ja tästä syystä porras hybridiin vaikuttaa matalalta. Tallinnassa farmari-Megane maksaa (sillä Mersun 1,3 turbomoottorilla) alkaen 16 800 €, eli hybridi on kallis ostaa.
Autovero ei lopulta ota kuitenkaan mitään kantaa vuotuiseen ajomäärään, eli henkilöauton hiilidioksidipäästöön. Laskukaavassa on grammaa/kilometri, mutta ei kertaa kilometrit. 10 000 km vuodessa 200 g/km tuottaa yhtä paljon CO2 kuin 20 000 km vuodessa 100 g/km päästöillä. Ensimmäinen maksaa huomattavan kovan autoveron, ja sen lisäksi korkeaa ajoneuvoveroa. Bensalaskua molemmat maksavat saman verran - kun oletetaan ettei testisykleissä ole poikettu normaalista liikennekäytöstä, kuten NEDC / WLTP-muutoksen taustalla oli.