Mitäs sitten Norjassa on tehty oikein kun siellä liikennekuolleisuus on 20 henkilöä per miljoona asukasta kun taas Suomessa on kuolleisuus noin 40 henkilöä per miljoona asukasta ? Selittyykö ero nopeuspolitiikalla ?
Ilmenikö tutkimuksissa syy sille mihin se 84 km/h ajanut törmäsi, tai oliko niin että kolareista selvittiin useammin pelkillä henkilövahingoilla jos ajettiin vähän hitaammin?
On helpompi motivoida ajamaan hitaammin jos voidaan todeta esimerkiksi että mutkissa esiintyy ulosajoja paljon enemmän siksi että on ajettu pikkaisen liian lujaa, kuin todeta että ei tiedetä miksi. Tai todetaan ehkä että tiet ovat mutkaisia siksi koska pitkät suorat houkuttelisivat ajamaan kovempaa, ja kun ihmiset nyt vaan ajavat kovempaa kuin mikä on sallittua, niin kuolevat lähinnä siksi että ajoivat ylinopeutta.
Mutta jos todetaan että nokkakolareita alkaa esiintymään enemmän on syynä luultavasti ohittamiset, tai jos ne osumat ovat rekkoja päin, niin itsemurhat.
Bashastighet / allmän begränsning
Bashastighet gäller, om det finns inga skyltar som visar hastighetsgränsen.
Danmark: 50 i tätorter, 80 utanför tätorterna, 130 på motorvägar
Finland: 50 i tätorter, 80 utanför tätorterna
Färöarna: 50 i tätorter, 80 utanför tätorterna
Island: I byar 50, annars 90 . På grusvägar 80.
Norge: 50 i tätorter, 80 utanför tätorterna
Sverige: 50 i tätorter, 70 utanför tätorterna, 110 på motorvägar
Landsvägar
Danmark: 90 högst på motortrafikled, annars 80 högst. 50 – 70
beroende på vägens och omgivningens egenskaper. Ett paradigm och
kalkylblad för bedömning av lokala hastighetsgränser.
Finland: 100 på huvudvägar på sommaren, annars 80 den vanligaste.
Högsta möjliga värdet på grund av vägbredd, trafikmängd och siktlängd.
Lägre beroende på befolkningstäthet, korsningar, cykelvägar med mera.
Färöarna: 80 km/t
Island: Max 90 km/t
Norge:70 – 90 km/t
Sverige: 70– 110 km/t
Motorvägar
Danmark: 130 högst, 110 för cirka hälften av motorvägar
Finland: 120 på sommarperioden, 100 på vinterperioden, 80 – 100
nära tätort, i tunneler och andra spesiella platser.
Färöarna: Inga motorvägar
Island: Max 90
Norge: Max 100
Sverige:110 vanligast, 120 på cirka 300 km
tapaukset voivat olla onnettomuuksia (tapaturmia, ei vain onnettomia tapauksia)
Aha. Ja mitä muita onnettomuuksia olikaan? Ei-tapaturma, vain onneton tapaus? Vahinko vahingossa ja vahinko tahallaan? Hupsista tai eimunpitänyt? Mitenkäs sinä nyt näitä kaikenmaailman sattumuksia nyt luokittelitkaan?
eli niitä juttuja joidenka vuoksi on vakuutus tarpeen minullekin
@▫️ kirjoitti:
Mitäs sitten Norjassa on tehty oikein kun siellä liikennekuolleisuus on 20 henkilöä per miljoona asukasta kun taas Suomessa on kuolleisuus noin 40 henkilöä per miljoona asukasta ? Selittyykö ero nopeuspolitiikalla ?
Nopeuspolitiika on varmasti yksi tekijä. Lyhyesti sanoen:
1. Nopeusrajoitukset ovat hyvilläkin teillä alhaiset.
2. Nopeusvalvontaa on paljon
3. Sakot ylinopeuksista ovat suuret
Maanteiden korkein nopeusrajoitus on 80 km/h hyvilläkin teillä. Moottorteiden rajoitus on parhaimmilla motareilla 110 km/h, muilla 100 km/h tai 90 km/h.
Nopeusvalvonnassa on sekä pistemäistä kameravalvontaa että keskinopeusvalvontaa. Keskinopeusvalvonnaan osuudet ovat 2 -10 km. Lisäksi keskinopeusvalvontaa on tunneleissa. Paljon nopeusvalvontaa tehdään myös siviiliautoilla.
Sakotuskynnys on matala ( 3 km/h ja satasen ja satakympin motareilla 3%:n ylinopeudesta).
Sakot ovat kovat. Esimerkiksi 6-10 km/h ylinopeus maksaa 2100 NOK eli noin 230 euroa. 11-15 km/h ylinopeus korkeintaan 60 km/h rajoitusteillä 3800 NOK eli noin 420 euroa. Korkeamman rajotuksen teillä noin 380 euroa. 16 -20 km/h:n ylinopeus maksaa 610€ /520€.
@▫️ kirjoitti:
"Onnettomuustietoinstituutin kokoamassa aineistossa puolestaan oli mukana 1 001 kuolonkolaria vuosilta 2010-2014. "
>
Tällaista OTI:n raporttia löydy OTI julkaisuista. Löytyy päihderaportti vuosilta 2010-2014, jossa käsitellään päihteiden osuutta.Siinä kuolonkolareita oli 1007.
Miten Tervon noita lukujaan saa.. Sopivasti kikkailemalla tai huomioimalla jokaisen tekijän , joka sisältyy suurimpaan taustariskiin eli kuljettajan tilaan?
Kuljettajan tila vuoden 2014 OTI:n vuosiraportissa: (es. alkoholi, sairaus, väsymys, mielentila, kiireisyys).
Kuljettajan tila on todella merkittävä onnettomuuksien synnyn kannalta. Tervo pelkistää sen jutuissaan yleensä vain siihen, että kuski on terve ja selvin päin. Eli hän "unohtaa" tuosta väsymyksen, mielen tilan ja kiireisyyden. Kikkailua.
Kun arvioidaan kuljettajan tilaksi kiireisyys lienee syytä olettaa, että kiireinen kuljettaja hyvin helposti ajaa ylinopeutta.
Toisaalta:
Sattuuko Tervo kuitenkin huomioimaan sittenkin myös tämän joissakin jutuissaan? Ylen haastattelussa vuonna 2018:
"Tervo lisää, että kuljettajat jotka ajavat ylinopeutta ovat "lähes sataprosenttisesti poikkeavia kuljettajia".
Tilastoista yleensäkin saadaan tietoja ja todistelua kikkailemalla. Sinähän, Eki, perustelet sanomiasi usein erilaislla tutkimuksilla. Että patako soimaa kattilaa? Toinen tunnettu sanontahan tuon pata/kattila-lainalaisuuden lisäksi tietää, että tilastohan se vasta emävale on.
Mutta sinä kun tunnet nämä tilastoasiat, niin osaatko sanoa, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että keskinopeuksia pitäisi alentaa. Tarkoitetaanko autojen nopeuksien keskiarvoa maanteiden mittauspisteiden kohdalla vai kunkin kuljettajayksilön käyttämien nopeuksien keskiarvoa eli ns. keskinopeutta? Toisin sanoen pyritäänkö siihen, että ihmiset ajaisivat kaiken kaikkiaan hiljempaa eli pienemmällä keskinopeudella vai että maantiellä ajavien autojen mitattujen nopeuksien keskiarvo alenisi. Jälkimmäinen vaihtoehtohan sallii muutaman ajavan tuhatta ja sataa, jos riittävän moni alinopeuskuski kompensoi sitä. Silloinhan alinopeuskuski onkin korkeiden nopeuksien puolesta toimiva hyvis/pahis katsantokannasta riippuen. Tiemestari on tyytyväinen, nopeuksien keskiarvo pienenee, alinopeuskuski on tyytyväinen, kun saa rauhassa körötellä lippalakki vinossa ja reipasta vauhtia ajava kiittelee alinopeuskuskia, joka pitää tilastonopeuden opimina. Kätevää.....
Vuonna 2017 kuoli Suomessa liikenteessä 39 ihmistä per miljoona ihmistä ja Saksan vastaava luku oli 38 ihmistä.
Saksalaiset vastustavat yleistä nopeusrajoitusta.
"Saksa on ainoa Euroopan maa, jossa rajoituksettomia teitä vielä löytyy. Kaikki moottoritiet eivät joukkoon kuulu, sillä noin kolmasosalla Saksan autobaanoista on nykyään käytössä 130 kilometrin rajoitus.
Rajoitusten vastustamisella on automaa Saksassa kansalaisten vahva tuki. Tuoreessa mielipidemittauksessa yli 70 prosenttia vastustaa yleistä nopeusrajoitusta
Euroopassa yleisimpiä moottoriteiden nopeusrajoituksia ovat 120 ja 130 kilometriä tunnissa. Itävallassa on muutamalla tiellä käytössä 140 kilometrin rajoitus."
Suomessa on valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2006, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua liikenteessä. Tuo päätös on edelleen voimassa, mutta tavoitteesta ollaan jäljessä.
HR, kuuntele presidentin uudenvuoden puhe ajatuksella. Sen jälkeen ei tarvitse etsiä alibia omille ylinopeuksillesi noin epätoivoisella tavalla.
tapaukset voivat olla onnettomuuksia (tapaturmia, ei vain onnettomia tapauksia)
Aha. Ja mitä muita onnettomuuksia olikaan? Ei-tapaturma, vain onneton tapaus? Vahinko vahingossa ja vahinko tahallaan? Hupsista tai eimunpitänyt? Mitenkäs sinä nyt näitä kaikenmaailman sattumuksia nyt luokittelitkaan?
Tämä on vähän sellainen kysymys että kirjoitettuna vastausta on mahdotonta antaa. Kysy mitä mieltä työkaverisi tai naapurisi on siitä miksi jokin asia on kielletty ja miksi jokin toinen asia on sallittu. Mikä voi olla peruste kiellolle?
Joskus kerran joku pikkupoika kompuroi, ja sen sijaan että hän olisi alkanut parkumaan toisti hän "oma vika, oma vika". Ei liity asiaan, kunhan täytteeksi tähän kirjoitin.
Tämä on vähän sellainen kysymys että kirjoitettuna vastausta on mahdotonta antaa. Kysy mitä mieltä työkaverisi tai naapurisi on siitä miksi jokin asia on kielletty ja miksi jokin toinen asia on sallittu. Mikä voi olla peruste kiellolle?
Muotoillaan kommentti uudestaan, koska et tajunnut taaskaan, vaan kirjoitit ohi aiheeni.
Elikäs: Kirjoitit taas jotakin hullunkurista tyyliin "tapaukset voivat olla onnettomuuksia (tapaturmia, ei vain onnettomia tapauksia)". Mitä tuo tarkoittaa?
Tapauksia voi siis olla jotakin muitakin? Minä en pysy kärryillä siitä, kun yrität jotenkin kertoa, että onnettomuus, tapaturma, vahinko tai ovat jollakin kriteerillä eri asioita. Avaatko vähän, kiitos?
Joskus kerran joku pikkupoika kompuroi, ja sen sijaan että hän olisi alkanut parkumaan toisti hän "oma vika, oma vika". Ei liity asiaan, kunhan täytteeksi tähän kirjoitin.
Ei tosiaan ollut mitenkään avuksi sinun tarkoitusperäsi ymmärtämiseksi, mutta oli kuule hyvin kuvaava: mitä ihmeen väliä sillä on, alkoiko poika parkua vai ei? Oliko kompurointi joku näistä mielestäsi siitä riippuen: onnettomus, tapaturma, vahinko, vai onneton tapaus?
pyritäänkö siihen, että ihmiset ajaisivat kaiken kaikkiaan hiljempaa eli pienemmällä keskinopeudella vai että maantiellä ajavien autojen mitattujen nopeuksien keskiarvo alenisi
Mitä oma päättelysi sanoisi? Mitä sillä tulisi tarkoittaa kun sanotaan, että keskinopeuksia pitäisi alentaa?
pyritäänkö siihen, että ihmiset ajaisivat kaiken kaikkiaan hiljempaa eli pienemmällä keskinopeudella vai että maantiellä ajavien autojen mitattujen nopeuksien keskiarvo alenisi
Mitä oma päättelysi sanoisi? Mitä sillä tulisi tarkoittaa kun sanotaan, että keskinopeuksia pitäisi alentaa.
Olin lukevinani jokin aika sitten uutisen, että Jkylä-Heinola välillä olisi kuolonkolarit vähentyneet ja syyksi arvailtiin keskinopeuksien alenemista ja siis sanottiin, että on todettu keskinopeuksien alentuneen uusien kameroiden myötä. Jäin miettimään, että miten ihmeessä tietävät keskinopeuksien alentuneen? Esim itse käyttämäni keskinopeus ei ole mihinkään alentunut. Tulikin mieleen, että ehkä maanteillä on mittauspisteitä, joilla tarkkaillaan ohimenevien autojen nopeuksia? Vai otetaanko nopeuksia talteen kameratolpista? Vai miten ihmeessä tiedetään mikä autojen keskinopeus on? Tuskin on kameravalvontaa, joka tarkkaileen Matti Möttösen Audin vauhtia jollain tieosuudella. Ei ole minun tiedossa, miten autojen keskinopeudet selvitetään, jotta nähtäisiin keskinopeuden kehitys. Siksi oletan, että ainoastaan liikennevirran eli anonyymien autojen nopeuksien keskiarvoa mitataan. Miten se tehdään, en tiedä sitäkään.
Jos kerran autojen nopeuksien keskiarvon alentaminen parantaa turvallisuutta, niin eihän kaikkien silloin tarvitsekaan himmailla kaasujalan käytössä. Missä Eki, siellä voi toinen ajaa väljemmin.
Pitää ajatella liikennettä kokonaisuutena eikä yksilön tekemisiä siellä. Näin sanovat Eki ja TeeCee. Jos siis heitä uskomme, ja miksi emme uskoisi, niin yksilö voi kurvailla ihan rauhassa millä nopeudella vaan, kunhan nopeuksien keskiarvo pysyy tavoitteessa. Tämähän avaa ihan uusia mahdollisuuksia turvallisuusajettelussa. Voitaisiin esim. tehdä appsi, johon saisi kirjaantua joko tientukoksi tai joustavaa nopeutta noudattavaksi. Nämä tientukot voisivat sitten esim. myydä nopeusoikeuksia kuin päästöoikeuksia ikään niille, jotka haluavat edetä reippaammalla vauhdilla. Näin liikenteen nopeuksien keskiarvo pysyisi hanskassa, alinopeuskuskit tienaisivat ja muut saisivat ajaa rennommin. Nopeusoikeuksien myymistä ei ehkä tehtäisi rahakorvausta vastaan vaan alinopeuskuskeille myönnettäisiin vaikka papukaijamerkki, kun ovat saaneet kerättyä itselleen tietyn määrän nopeusoikeuksia jaettavaksi niitä tarvitseville. Aivan mahtavaa...
Tämä on vähän sellainen kysymys että kirjoitettuna vastausta on mahdotonta antaa. Kysy mitä mieltä työkaverisi tai naapurisi on siitä miksi jokin asia on kielletty ja miksi jokin toinen asia on sallittu. Mikä voi olla peruste kiellolle?
Muotoillaan kommentti uudestaan, koska et tajunnut taaskaan, vaan kirjoitit ohi aiheeni.
Elikäs: Kirjoitit taas jotakin hullunkurista tyyliin "tapaukset voivat olla onnettomuuksia (tapaturmia, ei vain onnettomia tapauksia)". Mitä tuo tarkoittaa?
Tapauksia voi siis olla jotakin muitakin? Minä en pysy kärryillä siitä, kun yrität jotenkin kertoa, että onnettomuus, tapaturma, vahinko tai ovat jollakin kriteerillä eri asioita. Avaatko vähän, kiitos?
Yksi ehkä helppo esimerkki voisi olla: ajokortiton rattijuoppo ajaa kovaa ylinopeutta varastetulla autolla. Kun hän ajaa ulos mutkassa ei sen pitäisi olla kenelläkään yllättävä lopputulos.
Jos on yllätys, niin mieti hetki tai kaksi miksi ajokortti vaaditaan, miksi päihtyneenä ajaminen on kielletty, ja miksi nopeusrajoituksia on mutkaisilla teillä?
Vaikeampi esimerkki: liian lähellä edelläajavaa ajava 'hanuriheikki' törmää edelläajavan perään kun edellä ajava joutuu hidastamaan.
Jos et keksi, niin tieliikennelaki edellyttää pitämään niin pitkää etäisyyttä että päälleajoa ei vaan tapahdu, vaan tarvittaessa ehtii hyvin väistää vaikka metsään, sen sijaan että vaarantaa jonkun toisen turvallisuuden.
'Liikenteen vaarantaminen' on harhaanjohtava ilmaisu, kyseessä on Toisen Ihmisen Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tai minkä tahansa vaaran aiheuttaminen Toiselle Ihmiselle.
Tulikin mieleen, että ehkä maanteillä on mittauspisteitä, joilla tarkkaillaan ohimenevien autojen nopeuksia?
Tiedot saadaan liikenteen automaaattisilta mittausasemilta (LAM-asemat). Tällä hetkellä aktiivisia LAM-asemia on Suomessa noin 500.
LAM-asema rekisteröi pisteen ohittavat ajoneuvot. Jokaisesta ajoneuvosta saadaan ohituksen kellonaika, ajosuunta, ajokaista, ajonopeus, ajoneuvon pituus, peräkkäisten ajoneuvojen aikaero ja ajoneuvoluokka.
Jos kerran autojen nopeuksien keskiarvon alentaminen parantaa turvallisuutta, niin eihän kaikkien silloin tarvitsekaan himmailla kaasujalan käytössä.
>
Turvallisuutta parantaa myös se, että autot kulkevat likimain samaa nopeutta ja ylinopeudet jäävät vähemmälle.
Miten mittauspiste rekisteröi ajoneuvon? Onko tiessä induktiosilmukat, kuten vanhemman mallisissa nopeuskameroissa vai joku muu anturointi?
Minä ainakin ajan aina likimain nopeusrajoituksen mukaan tai liikennevirran mukaan, jos sellaista esiintyy. Aika usein maanteillä on vain pahainen puro, joskus pelkkä kuivunut uoma. Sillon pitää ajaa likimain rajoituksen mukaan eli max n. +15.
Kyse ei siis olekaan ajoneuvojen keskinopeuksista vaan ajoneuvojen nopeuksien keskiarvosta yhdessä pisteessä. Sitä vähän epäilinkin. Nyt siis täytyy kannustaa mahdollisimman useita ajamaan mahdollisimman hiljaa, jotta saadaan nopeuskeskiarvot alas ja viskaalit tyytyväiseksi. Jää sitten enemmän pelivaraa joustaville nopeuksille. Tämä on hepottava tieto. Turvallisuus siis lisääntyy, kun mittauspiste onnistuu rekisteröimään keskimäärin alempia nopeuksia. Toisaalta se on pelottava tieto. Jos oikein moni ajaa alinopeutta, voi jotkut ajaa aivan järjetöntä ylinopeutta, ja silti matemaattinen turvalliisuus senkun paranee. No, kyllä ne tutkijat tietää miten asiat on ja yksilöpösilön on turha miettiä joutavia.
Yksi ehkä helppo esimerkki voisi olla: ajokortiton rattijuoppo ajaa kovaa ylinopeutta varastetulla autolla. Kun hän ajaa ulos mutkassa ei sen pitäisi olla kenelläkään yllättävä lopputulos.
Edelleenkin olet hukassa vastauksen kanssa: Onko kyseessä onnettomus, tapaturma, vahinko, vai onneton tapaus vai jokin muu?
Vaikeampi esimerkki: liian lähellä edelläajavaa ajava 'hanuriheikki' törmää edelläajavan perään kun edellä ajava joutuu hidastamaan.
Onnettomus, tapaturma, vahinko, vai onneton tapaus, vai jokin muu?
Yksi ehkä helppo esimerkki voisi olla: ajokortiton rattijuoppo ajaa kovaa ylinopeutta varastetulla autolla. Kun hän ajaa ulos mutkassa ei sen pitäisi olla kenelläkään yllättävä lopputulos.
Edelleenkin olet hukassa vastauksen kanssa: Onko kyseessä onnettomus, tapaturma, vahinko, vai onneton tapaus vai jokin muu?
Vaikeampi esimerkki: liian lähellä edelläajavaa ajava 'hanuriheikki' törmää edelläajavan perään kun edellä ajava joutuu hidastamaan.
Onnettomus, tapaturma, vahinko, vai onneton tapaus, vai jokin muu?
Yksi ehkä helppo esimerkki voisi olla: ajokortiton rattijuoppo ajaa kovaa ylinopeutta varastetulla autolla. Kun hän ajaa ulos mutkassa ei sen pitäisi olla kenelläkään yllättävä lopputulos.
Vaikeampi esimerkki: liian lähellä edelläajavaa ajava 'hanuriheikki' törmää edelläajavan perään kun edellä ajava joutuu hidastamaan.
Onnettomus, tapaturma, vahinko, vai onneton tapaus, vai jokin muu? Olet kirjoittanut tyyliin "tapaukset voivat olla onnettomuuksia (tapaturmia, ei vain onnettomia tapauksia)". Mistä noissa kahdessa on erikseen kyse mielestäsi?
Erehdyt, se ei ole Karrette joka on hukassa
Sovitaan näin. Voisitko siis valaista minulle mitä tarkoitat? Kas siksi olen tuossa ylempänä ja aiemminkin kysellyt sinulta aiheesta.
Jos vastaat tuolla tavalla, et ole tajunnut kysymystä, tai et osaa selittää omia kommenttejasi. Kumpi? Mieluiten jokin selventävä vastaus.
@Kumppani kirjoitti:
Jos vastaat tuolla tavalla, et ole tajunnut kysymystä, tai et osaa selittää omia kommenttejasi. Kumpi? Mieluiten jokin selventävä vastaus.
Onnettomuus on huonoa onnea, odottamaton tapaus.
Rikos on väärinkäytös, piittaamattomuutta yms.
Ensimmäinen on ikävä juttu joka voi sattua kenelle tahansa vaikka olisi kuinka huolellinen. Siksi ESP, BAS, ABS, airbag, turvavyö yms. ovat tarpeelliset kenelle tahansa.
Toinen, eli rikollisen teon seuraamukset eivät ole yllättäviä, vaikkei niistä aina vahinkoa seuraakaan. Se mitä rikolliset teot ovat löytyvät tässä aihepiirissä Tieliikennelaista, eli määräysten vastainen toiminta.
Rikoslaki 23 luvussa sanotaan: "Joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikenneturvallisuuden vaarantamisesta..."
En siis kutsuisi kaahaavan rattijuopon kolaria onnettomuudeksi, sen enempää kuin nakkikioskilla tapahtuneen välienselvittelyn mustelmia kompastumiseksi (onnettomuudeksi tai tapaturmaksi).
Jos et vieläkään keksi mitä tarkoitan, niin kysy kaverilta "onko tappelu sama kuin tanssiminen?" koska molemmissa kaksi ihmistä liikkuu toistensa liikkeiden mukaisesti.
Onnettomuus on huonoa onnea, odottamaton tapaus. Rikos on väärinkäytös, piittaamattomuutta yms
Vai niin.
En siis kutsuisi kaahaavan rattijuopon kolaria onnettomuudeksi, sen enempää kuin nakkikioskilla tapahtuneen välienselvittelyn mustelmia kompastumiseksi (onnettomuudeksi tai tapaturmaksi)
Minusta sinulta ei tuollaista kysellä siinä vaiheessa kun asiasta mainitaan uutisissa: liikenneonnettomuudesta kerrotaan, halusit tai et. Sillä nimikkeellä se löytyy myös liikenteen tilastoista. Voit mielestäni tempaista minkä pykälän tahansa kehiin.
Tai näytä tilastot, jossa kerrotaan erikseen "liikenneonnettomuudet" ja "liikennerikokset".
Liikenneonnettomuus kai on Suomessa aina liikennerikos. Jos joku ajaa ojaan sen takia että aurinko häikäisee ja tekee ajamisen mahdottomaksi, niin kyllä oikeus kuitenkin katsoo tuon teon liikenteen vaarantamiseksi, vaikka kuinka esitetään vastasyitä. Tai kun joku saa sairauskohtauksen ja kolaroi, kyllä se rikos on, vaikka sairauskohtausta ei voi ennakoida mitenkään.
Nyt tänä vuonna astuu 1 kesäkuuta voimaan uuden tieliikennelain pykälä vastuullisuudesta. Vaatii kuljettajaa osaamaan ennakoimaan ennakoimatonkin. Kuski aina vastuussa kaikesta tapahtuneesta.
@Topi27 kirjoitti:
Nyt tänä vuonna astuu 1 kesäkuuta voimaan uuden tieliikennelain pykälä vastuullisuudesta. Vaatii kuljettajaa osaamaan ennakoimaan ennakoimatonkin. Kuski aina vastuussa kaikesta tapahtuneesta.
Artikkeli vahvistaa käsitystä siitä, että liikenneturvallisuudessa ei kannattaisi keskittyä yksittäisiin asioihin, sillä riskejä on paljon, ja onnettomuuksia sattuu pääasiassa silloin, kun eri riskit kasaantuvat yhteen.
Eivät kaikki, mutta suuri osa onnettomuustyypeistä on väärien valintojen, päätelmien ja havaintojen ketjuja, jotka kuka tahansa voisi katkaista helposti kunhan vain tajuaisi mitä on tekeillä.
Onneksi ei tarvitse valita kohtuullisen jäännösnopeuden ja huonojen tapahtumaketjujen aikaisen tunnistamisen välillä, vaan voi tehdä molemmat.
Suuri haaste on siinä, että miten tällaisia saadaan enemmän.
Totta. Sitä odotellessa omaan turvallisuuteen eniten vaikuttava tekijä on helppo tunnistaa, koska se on niin lähellä.
@Eki. kirjoitti:
Turvallisuutta parantaa myös se, että autot kulkevat likimain samaa nopeutta ja ylinopeudet jäävät vähemmälle.
Elämme juuri sitä vuodenaikaa, jolloin pelkästään valojen ja renkaiden erot levittävät ilman ylinopeuksiakin kohtuullisten maksiminopeuksien skaalan varsin laajaksi jo henkilöautojenkin kesken, ilmajarrullisista puhumattakaan.
@▫️ kirjoitti:
Liikenneonnettomuus kai on Suomessa aina liikennerikos. Jos joku ajaa ojaan sen takia että aurinko häikäisee ja tekee ajamisen mahdottomaksi, niin kyllä oikeus kuitenkin katsoo tuon teon liikenteen vaarantamiseksi, vaikka kuinka esitetään vastasyitä. Tai kun joku saa sairauskohtauksen ja kolaroi, kyllä se rikos on, vaikka sairauskohtausta ei voi ennakoida mitenkään.
Liikenteen vaarantaminen -nimikettä ei ole olemassa muualla kuin amatöörien /ammattitaidottomien kielenkäytössä. Toki se on hyvin yleinen nimike, eli ei ole ihme jos käyttää sitä. Liikenne on abstrakti asia, mutta "toisen liikenneturvallisuus"on tiettyyn henkilöön kohdistunut uhka.
Rikoslaki 23 luku
"Liikenneturvallisuuden vaarantaminen
Joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikenneturvallisuuden vaarantamisesta..." Lainaus Finlex.
Toki ajokortin suorittaneen ihmisen tulee noudattaa määräyksiä, mutta uskon että oikeuskäytännössä on varmasti ajateltu usein myös metsänpeikkojen turvallisuutta, eli jos ajaa jossakin ojaan inhimillisen virheen vuoksi niin peikkovaarilla on varmasti päässyt plöröt housuun kun oli niin vaarallinen tilanne.
On hyviä asianajajia, ja sitten niitä jotka ei ole hyviä. Eri oikeusasteet ovat usein eri mieltä keskenään.
Liikenteen vaarantaminen -nimikettä ei ole olemassa muualla kuin amatöörien /ammattitaidottomien kielenkäytössä. Toki se on hyvin yleinen nimike...
Virallinen termi on liikenneturvallisuuden vaarantaminen (545/1999 Finlex). Kyllä tuon virallisen ja amatöörien /ammattitaidottomien - puhekielen - version asiayhteys nyt luulisi olevan aika selvä.
eli ei ole ihme jos käyttää sitä. Liikenne on abstrakti asia, mutta "toisen liikenneturvallisuus"on tiettyyn henkilöön kohdistunut uhka.
Eli?
Toki ajokortin suorittaneen ihmisen tulee noudattaa määräyksiä, mutta uskon että oikeuskäytännössä on varmasti ajateltu usein myös metsänpeikkojen turvallisuutta, eli jos ajaa jossakin ojaan inhimillisen virheen vuoksi niin peikkovaarilla on varmasti päässyt plöröt housuun kun oli niin vaarallinen tilanne.
Löydätkö laista jonkun luvun tai muun viittauksen metsänpeikkoihin, kun minä en löydä tähän hätään.
Mitäs sitten Norjassa on tehty oikein kun siellä liikennekuolleisuus on 20 henkilöä per miljoona asukasta kun taas Suomessa on kuolleisuus noin 40 henkilöä per miljoona asukasta ? Selittyykö ero nopeuspolitiikalla ?
Ilmenikö tutkimuksissa syy sille mihin se 84 km/h ajanut törmäsi, tai oliko niin että kolareista selvittiin useammin pelkillä henkilövahingoilla jos ajettiin vähän hitaammin?
On helpompi motivoida ajamaan hitaammin jos voidaan todeta esimerkiksi että mutkissa esiintyy ulosajoja paljon enemmän siksi että on ajettu pikkaisen liian lujaa, kuin todeta että ei tiedetä miksi. Tai todetaan ehkä että tiet ovat mutkaisia siksi koska pitkät suorat houkuttelisivat ajamaan kovempaa, ja kun ihmiset nyt vaan ajavat kovempaa kuin mikä on sallittua, niin kuolevat lähinnä siksi että ajoivat ylinopeutta.
Mutta jos todetaan että nokkakolareita alkaa esiintymään enemmän on syynä luultavasti ohittamiset, tai jos ne osumat ovat rekkoja päin, niin itsemurhat.
Vastaan itselleni, tiedot 2013 vuodelta.
Bashastighet / allmän begränsning
Bashastighet gäller, om det finns inga skyltar som visar hastighetsgränsen.
Danmark: 50 i tätorter, 80 utanför tätorterna, 130 på motorvägar
Finland: 50 i tätorter, 80 utanför tätorterna
Färöarna: 50 i tätorter, 80 utanför tätorterna
Island: I byar 50, annars 90 . På grusvägar 80.
Norge: 50 i tätorter, 80 utanför tätorterna
Sverige: 50 i tätorter, 70 utanför tätorterna, 110 på motorvägar
Landsvägar
Danmark: 90 högst på motortrafikled, annars 80 högst. 50 – 70
beroende på vägens och omgivningens egenskaper. Ett paradigm och
kalkylblad för bedömning av lokala hastighetsgränser.
Finland: 100 på huvudvägar på sommaren, annars 80 den vanligaste.
Högsta möjliga värdet på grund av vägbredd, trafikmängd och siktlängd.
Lägre beroende på befolkningstäthet, korsningar, cykelvägar med mera.
Färöarna: 80 km/t
Island: Max 90 km/t
Norge:70 – 90 km/t
Sverige: 70– 110 km/t
Motorvägar
Danmark: 130 högst, 110 för cirka hälften av motorvägar
Finland: 120 på sommarperioden, 100 på vinterperioden, 80 – 100
nära tätort, i tunneler och andra spesiella platser.
Färöarna: Inga motorvägar
Island: Max 90
Norge: Max 100
Sverige:110 vanligast, 120 på cirka 300 km
@Karrette:
Aha. Ja mitä muita onnettomuuksia olikaan? Ei-tapaturma, vain onneton tapaus? Vahinko vahingossa ja vahinko tahallaan? Hupsista tai eimunpitänyt? Mitenkäs sinä nyt näitä kaikenmaailman sattumuksia nyt luokittelitkaan?
Ei riitä. Ja kuulosta lapselliselta muutenkin.
Nopeuspolitiika on varmasti yksi tekijä. Lyhyesti sanoen:
1. Nopeusrajoitukset ovat hyvilläkin teillä alhaiset.
2. Nopeusvalvontaa on paljon
3. Sakot ylinopeuksista ovat suuret
Maanteiden korkein nopeusrajoitus on 80 km/h hyvilläkin teillä. Moottorteiden rajoitus on parhaimmilla motareilla 110 km/h, muilla 100 km/h tai 90 km/h.
Nopeusvalvonnassa on sekä pistemäistä kameravalvontaa että keskinopeusvalvontaa. Keskinopeusvalvonnaan osuudet ovat 2 -10 km. Lisäksi keskinopeusvalvontaa on tunneleissa. Paljon nopeusvalvontaa tehdään myös siviiliautoilla.
Sakotuskynnys on matala ( 3 km/h ja satasen ja satakympin motareilla 3%:n ylinopeudesta).
Sakot ovat kovat. Esimerkiksi 6-10 km/h ylinopeus maksaa 2100 NOK eli noin 230 euroa. 11-15 km/h ylinopeus korkeintaan 60 km/h rajoitusteillä 3800 NOK eli noin 420 euroa. Korkeamman rajotuksen teillä noin 380 euroa. 16 -20 km/h:n ylinopeus maksaa 610€ /520€.
Tilastoista yleensäkin saadaan tietoja ja todistelua kikkailemalla. Sinähän, Eki, perustelet sanomiasi usein erilaislla tutkimuksilla. Että patako soimaa kattilaa? Toinen tunnettu sanontahan tuon pata/kattila-lainalaisuuden lisäksi tietää, että tilastohan se vasta emävale on.
Mutta sinä kun tunnet nämä tilastoasiat, niin osaatko sanoa, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että keskinopeuksia pitäisi alentaa. Tarkoitetaanko autojen nopeuksien keskiarvoa maanteiden mittauspisteiden kohdalla vai kunkin kuljettajayksilön käyttämien nopeuksien keskiarvoa eli ns. keskinopeutta? Toisin sanoen pyritäänkö siihen, että ihmiset ajaisivat kaiken kaikkiaan hiljempaa eli pienemmällä keskinopeudella vai että maantiellä ajavien autojen mitattujen nopeuksien keskiarvo alenisi. Jälkimmäinen vaihtoehtohan sallii muutaman ajavan tuhatta ja sataa, jos riittävän moni alinopeuskuski kompensoi sitä. Silloinhan alinopeuskuski onkin korkeiden nopeuksien puolesta toimiva hyvis/pahis katsantokannasta riippuen. Tiemestari on tyytyväinen, nopeuksien keskiarvo pienenee, alinopeuskuski on tyytyväinen, kun saa rauhassa körötellä lippalakki vinossa ja reipasta vauhtia ajava kiittelee alinopeuskuskia, joka pitää tilastonopeuden opimina. Kätevää.....
Vuonna 2017 kuoli Suomessa liikenteessä 39 ihmistä per miljoona ihmistä ja Saksan vastaava luku oli 38 ihmistä.
Saksalaiset vastustavat yleistä nopeusrajoitusta.
"Saksa on ainoa Euroopan maa, jossa rajoituksettomia teitä vielä löytyy. Kaikki moottoritiet eivät joukkoon kuulu, sillä noin kolmasosalla Saksan autobaanoista on nykyään käytössä 130 kilometrin rajoitus.
Rajoitusten vastustamisella on automaa Saksassa kansalaisten vahva tuki. Tuoreessa mielipidemittauksessa yli 70 prosenttia vastustaa yleistä nopeusrajoitusta
Euroopassa yleisimpiä moottoriteiden nopeusrajoituksia ovat 120 ja 130 kilometriä tunnissa. Itävallassa on muutamalla tiellä käytössä 140 kilometrin rajoitus."
Suomi muuten on liikennekuolleisuudessa Euroopan keskikastia. Parempia maita on Suomen edellä lukuisia.
Suomessa on valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2006, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua liikenteessä. Tuo päätös on edelleen voimassa, mutta tavoitteesta ollaan jäljessä.
HR, kuuntele presidentin uudenvuoden puhe ajatuksella. Sen jälkeen ei tarvitse etsiä alibia omille ylinopeuksillesi noin epätoivoisella tavalla.
Tämä on vähän sellainen kysymys että kirjoitettuna vastausta on mahdotonta antaa. Kysy mitä mieltä työkaverisi tai naapurisi on siitä miksi jokin asia on kielletty ja miksi jokin toinen asia on sallittu. Mikä voi olla peruste kiellolle?
Joskus kerran joku pikkupoika kompuroi, ja sen sijaan että hän olisi alkanut parkumaan toisti hän "oma vika, oma vika". Ei liity asiaan, kunhan täytteeksi tähän kirjoitin.
Ylinopeus ei ole merkittävin riski liikenteessä, mutta nopeus on, ja riski kasvaa nopeuden noustessa.
Mitenkäs sinä nyt näitä kaikenmaailman sattumuksia nyt luokittelitkaan?
@Karrette kirjoitti:
Muotoillaan kommentti uudestaan, koska et tajunnut taaskaan, vaan kirjoitit ohi aiheeni.
Elikäs: Kirjoitit taas jotakin hullunkurista tyyliin "tapaukset voivat olla onnettomuuksia (tapaturmia, ei vain onnettomia tapauksia)". Mitä tuo tarkoittaa?
Tapauksia voi siis olla jotakin muitakin? Minä en pysy kärryillä siitä, kun yrität jotenkin kertoa, että onnettomuus, tapaturma, vahinko tai ovat jollakin kriteerillä eri asioita. Avaatko vähän, kiitos?
Ei tosiaan ollut mitenkään avuksi sinun tarkoitusperäsi ymmärtämiseksi, mutta oli kuule hyvin kuvaava: mitä ihmeen väliä sillä on, alkoiko poika parkua vai ei? Oliko kompurointi joku näistä mielestäsi siitä riippuen: onnettomus, tapaturma, vahinko, vai onneton tapaus?
@HybridRules kirjoitti:
Mitä oma päättelysi sanoisi? Mitä sillä tulisi tarkoittaa kun sanotaan, että keskinopeuksia pitäisi alentaa?
Olin lukevinani jokin aika sitten uutisen, että Jkylä-Heinola välillä olisi kuolonkolarit vähentyneet ja syyksi arvailtiin keskinopeuksien alenemista ja siis sanottiin, että on todettu keskinopeuksien alentuneen uusien kameroiden myötä. Jäin miettimään, että miten ihmeessä tietävät keskinopeuksien alentuneen? Esim itse käyttämäni keskinopeus ei ole mihinkään alentunut. Tulikin mieleen, että ehkä maanteillä on mittauspisteitä, joilla tarkkaillaan ohimenevien autojen nopeuksia? Vai otetaanko nopeuksia talteen kameratolpista? Vai miten ihmeessä tiedetään mikä autojen keskinopeus on? Tuskin on kameravalvontaa, joka tarkkaileen Matti Möttösen Audin vauhtia jollain tieosuudella. Ei ole minun tiedossa, miten autojen keskinopeudet selvitetään, jotta nähtäisiin keskinopeuden kehitys. Siksi oletan, että ainoastaan liikennevirran eli anonyymien autojen nopeuksien keskiarvoa mitataan. Miten se tehdään, en tiedä sitäkään.
Jos kerran autojen nopeuksien keskiarvon alentaminen parantaa turvallisuutta, niin eihän kaikkien silloin tarvitsekaan himmailla kaasujalan käytössä. Missä Eki, siellä voi toinen ajaa väljemmin.
Pitää ajatella liikennettä kokonaisuutena eikä yksilön tekemisiä siellä. Näin sanovat Eki ja TeeCee. Jos siis heitä uskomme, ja miksi emme uskoisi, niin yksilö voi kurvailla ihan rauhassa millä nopeudella vaan, kunhan nopeuksien keskiarvo pysyy tavoitteessa. Tämähän avaa ihan uusia mahdollisuuksia turvallisuusajettelussa. Voitaisiin esim. tehdä appsi, johon saisi kirjaantua joko tientukoksi tai joustavaa nopeutta noudattavaksi. Nämä tientukot voisivat sitten esim. myydä nopeusoikeuksia kuin päästöoikeuksia ikään niille, jotka haluavat edetä reippaammalla vauhdilla. Näin liikenteen nopeuksien keskiarvo pysyisi hanskassa, alinopeuskuskit tienaisivat ja muut saisivat ajaa rennommin. Nopeusoikeuksien myymistä ei ehkä tehtäisi rahakorvausta vastaan vaan alinopeuskuskeille myönnettäisiin vaikka papukaijamerkki, kun ovat saaneet kerättyä itselleen tietyn määrän nopeusoikeuksia jaettavaksi niitä tarvitseville. Aivan mahtavaa...
Tuon on varmaan tarkoitus olla sarkasmia, mutta jos nyt on kirjoituksiasi yrittänyt tulkita, niin luulen että olet täysin tosissasi.
Tiedot saadaan liikenteen automaaattisilta mittausasemilta (LAM-asemat). Tällä hetkellä aktiivisia LAM-asemia on Suomessa noin 500.
LAM-asema rekisteröi pisteen ohittavat ajoneuvot. Jokaisesta ajoneuvosta saadaan ohituksen kellonaika, ajosuunta, ajokaista, ajonopeus, ajoneuvon pituus, peräkkäisten ajoneuvojen aikaero ja ajoneuvoluokka.
>
Turvallisuutta parantaa myös se, että autot kulkevat likimain samaa nopeutta ja ylinopeudet jäävät vähemmälle.
Yksi ehkä helppo esimerkki voisi olla: ajokortiton rattijuoppo ajaa kovaa ylinopeutta varastetulla autolla. Kun hän ajaa ulos mutkassa ei sen pitäisi olla kenelläkään yllättävä lopputulos.
Jos on yllätys, niin mieti hetki tai kaksi miksi ajokortti vaaditaan, miksi päihtyneenä ajaminen on kielletty, ja miksi nopeusrajoituksia on mutkaisilla teillä?
Vaikeampi esimerkki: liian lähellä edelläajavaa ajava 'hanuriheikki' törmää edelläajavan perään kun edellä ajava joutuu hidastamaan.
Jos et keksi, niin tieliikennelaki edellyttää pitämään niin pitkää etäisyyttä että päälleajoa ei vaan tapahdu, vaan tarvittaessa ehtii hyvin väistää vaikka metsään, sen sijaan että vaarantaa jonkun toisen turvallisuuden.
'Liikenteen vaarantaminen' on harhaanjohtava ilmaisu, kyseessä on Toisen Ihmisen Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tai minkä tahansa vaaran aiheuttaminen Toiselle Ihmiselle.
Miten mittauspiste rekisteröi ajoneuvon? Onko tiessä induktiosilmukat, kuten vanhemman mallisissa nopeuskameroissa vai joku muu anturointi?
Minä ainakin ajan aina likimain nopeusrajoituksen mukaan tai liikennevirran mukaan, jos sellaista esiintyy. Aika usein maanteillä on vain pahainen puro, joskus pelkkä kuivunut uoma. Sillon pitää ajaa likimain rajoituksen mukaan eli max n. +15.
Kyse ei siis olekaan ajoneuvojen keskinopeuksista vaan ajoneuvojen nopeuksien keskiarvosta yhdessä pisteessä. Sitä vähän epäilinkin. Nyt siis täytyy kannustaa mahdollisimman useita ajamaan mahdollisimman hiljaa, jotta saadaan nopeuskeskiarvot alas ja viskaalit tyytyväiseksi. Jää sitten enemmän pelivaraa joustaville nopeuksille. Tämä on hepottava tieto. Turvallisuus siis lisääntyy, kun mittauspiste onnistuu rekisteröimään keskimäärin alempia nopeuksia. Toisaalta se on pelottava tieto. Jos oikein moni ajaa alinopeutta, voi jotkut ajaa aivan järjetöntä ylinopeutta, ja silti matemaattinen turvalliisuus senkun paranee. No, kyllä ne tutkijat tietää miten asiat on ja yksilöpösilön on turha miettiä joutavia.
@Karrette kirjoitti:
Edelleenkin olet hukassa vastauksen kanssa: Onko kyseessä onnettomus, tapaturma, vahinko, vai onneton tapaus vai jokin muu?
Onnettomus, tapaturma, vahinko, vai onneton tapaus, vai jokin muu?
Erehdyt, se ei ole Karrette joka on hukassa
@Karrette kirjoitti:
Onnettomus, tapaturma, vahinko, vai onneton tapaus, vai jokin muu? Olet kirjoittanut tyyliin "tapaukset voivat olla onnettomuuksia (tapaturmia, ei vain onnettomia tapauksia)". Mistä noissa kahdessa on erikseen kyse mielestäsi?
Sovitaan näin. Voisitko siis valaista minulle mitä tarkoitat? Kas siksi olen tuossa ylempänä ja aiemminkin kysellyt sinulta aiheesta.
Jos vastaat tuolla tavalla, et ole tajunnut kysymystä, tai et osaa selittää omia kommenttejasi. Kumpi? Mieluiten jokin selventävä vastaus.
Ensimmäinen on ikävä juttu joka voi sattua kenelle tahansa vaikka olisi kuinka huolellinen. Siksi ESP, BAS, ABS, airbag, turvavyö yms. ovat tarpeelliset kenelle tahansa.
Toinen, eli rikollisen teon seuraamukset eivät ole yllättäviä, vaikkei niistä aina vahinkoa seuraakaan. Se mitä rikolliset teot ovat löytyvät tässä aihepiirissä Tieliikennelaista, eli määräysten vastainen toiminta.
Rikoslaki 23 luvussa sanotaan: "Joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikenneturvallisuuden vaarantamisesta..."
En siis kutsuisi kaahaavan rattijuopon kolaria onnettomuudeksi, sen enempää kuin nakkikioskilla tapahtuneen välienselvittelyn mustelmia kompastumiseksi (onnettomuudeksi tai tapaturmaksi).
Jos et vieläkään keksi mitä tarkoitan, niin kysy kaverilta "onko tappelu sama kuin tanssiminen?" koska molemmissa kaksi ihmistä liikkuu toistensa liikkeiden mukaisesti.
@HybridRules:
Vai niin.
Minusta sinulta ei tuollaista kysellä siinä vaiheessa kun asiasta mainitaan uutisissa: liikenneonnettomuudesta kerrotaan, halusit tai et. Sillä nimikkeellä se löytyy myös liikenteen tilastoista. Voit mielestäni tempaista minkä pykälän tahansa kehiin.
Tai näytä tilastot, jossa kerrotaan erikseen "liikenneonnettomuudet" ja "liikennerikokset".
Liikenneonnettomuus kai on Suomessa aina liikennerikos. Jos joku ajaa ojaan sen takia että aurinko häikäisee ja tekee ajamisen mahdottomaksi, niin kyllä oikeus kuitenkin katsoo tuon teon liikenteen vaarantamiseksi, vaikka kuinka esitetään vastasyitä. Tai kun joku saa sairauskohtauksen ja kolaroi, kyllä se rikos on, vaikka sairauskohtausta ei voi ennakoida mitenkään.
Nyt tänä vuonna astuu 1 kesäkuuta voimaan uuden tieliikennelain pykälä vastuullisuudesta. Vaatii kuljettajaa osaamaan ennakoimaan ennakoimatonkin. Kuski aina vastuussa kaikesta tapahtuneesta.
Kuka kuskin tekemisistä nyt on vastuussa?
Eivät kaikki, mutta suuri osa onnettomuustyypeistä on väärien valintojen, päätelmien ja havaintojen ketjuja, jotka kuka tahansa voisi katkaista helposti kunhan vain tajuaisi mitä on tekeillä.
Onneksi ei tarvitse valita kohtuullisen jäännösnopeuden ja huonojen tapahtumaketjujen aikaisen tunnistamisen välillä, vaan voi tehdä molemmat.
Totta. Sitä odotellessa omaan turvallisuuteen eniten vaikuttava tekijä on helppo tunnistaa, koska se on niin lähellä.
Elämme juuri sitä vuodenaikaa, jolloin pelkästään valojen ja renkaiden erot levittävät ilman ylinopeuksiakin kohtuullisten maksiminopeuksien skaalan varsin laajaksi jo henkilöautojenkin kesken, ilmajarrullisista puhumattakaan.
Liikenteen vaarantaminen -nimikettä ei ole olemassa muualla kuin amatöörien /ammattitaidottomien kielenkäytössä. Toki se on hyvin yleinen nimike, eli ei ole ihme jos käyttää sitä. Liikenne on abstrakti asia, mutta "toisen liikenneturvallisuus"on tiettyyn henkilöön kohdistunut uhka.
Rikoslaki 23 luku
"Liikenneturvallisuuden vaarantaminen
Joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikenneturvallisuuden vaarantamisesta..." Lainaus Finlex.
Toki ajokortin suorittaneen ihmisen tulee noudattaa määräyksiä, mutta uskon että oikeuskäytännössä on varmasti ajateltu usein myös metsänpeikkojen turvallisuutta, eli jos ajaa jossakin ojaan inhimillisen virheen vuoksi niin peikkovaarilla on varmasti päässyt plöröt housuun kun oli niin vaarallinen tilanne.
On hyviä asianajajia, ja sitten niitä jotka ei ole hyviä. Eri oikeusasteet ovat usein eri mieltä keskenään.
@Karrette
Virallinen termi on liikenneturvallisuuden vaarantaminen (545/1999 Finlex). Kyllä tuon virallisen ja amatöörien /ammattitaidottomien - puhekielen - version asiayhteys nyt luulisi olevan aika selvä.
Eli?
Löydätkö laista jonkun luvun tai muun viittauksen metsänpeikkoihin, kun minä en löydä tähän hätään.