Voiko polttisauto olla premium??

440 kommenttia
1246715
  • muokattu 29.03.2020 19:54

    @M880 kirjoitti:

    @tracktest kirjoitti:
    Tiloja pitää vertailla sähköautojen kesken silloin ollaan tasapuolisia. On aivan järjetöntä vertailla sähköauton tavaratiloja vs polttomoottoriauto koska sähköauton keulassa on tavaratila.

    Miten niin? Minulla on toistaiseksi vapaus valita käyttövoima, ja minun seuraavassa autossani tila on yksi olennaisimpia tekijöitä. Tai ainakin se asettaa tietyt minimivaatimukset joista ei voi tinkiä. Sitten katsotaan muita ominaisuuksia.

    Tarvitsen mahdollisimman leveän takapenkin, ja riittävän tilavan farkkumallisen tavaratilan. Tavaratilojen osalta pitää eritellä eri "säiliöt", koska etutila tai joku lattian alla jemmassa oleva kotelotila ei paljon lastenrattaiden kanssa lämmitä. Ja kun farkun litrat lasketaan verhoon saakka, niin oikeasti siellä on reilusti enemmän käyttökelpoista tilaa.

    Oletko kokeillut DS 7 E-Tenseä. Niillähän on koeajopalve jossa auto tuodaan kotiovelle koeajettavaksi. Hinta taisi olla n. 42 000 euroa
    Tavaratinan tilavuus VDA (VDA 211 / L) 555 / 628
    Tavaratilan tilavuus takaistuimet alas taitettuna (L) 1752

      
  • Meni ilmeisesti vasemmalta ohi, tarkoitin vertailuja jossa vertaillaan sähköautoja keskenään ja samoin polttomoottoriautoja. Painotuksilla saadaan erot näyttämään isoilta ja järjestys on sen mukainen. Suomi on vapaa maa, täällä saa kukin ajaa millä haluaa. Keskusteluissa on hyvin nähtävissä trendi joka saa huvittaviakin piirteitä, syyllistäminen on päivän sana ja väärinymmärtäminen näyttää olevan toisille hyvin luonteva tapa keskustella.

      
  • @tracktest kirjoitti:
    Meni ilmeisesti vasemmalta ohi, tarkoitin vertailuja jossa vertaillaan sähköautoja keskenään ja samoin polttomoottoriautoja. Painotuksilla saadaan erot näyttämään isoilta ja järjestys on sen mukainen. Suomi on vapaa maa, täällä saa kukin ajaa millä haluaa. Keskusteluissa on hyvin nähtävissä trendi joka saa huvittaviakin piirteitä, syyllistäminen on päivän sana ja väärinymmärtäminen näyttää olevan toisille hyvin luonteva tapa keskustella.

    En ymmärtänyt tahallani väärin. En oikein vieläkään ymmärrä mitä tarkoitat. Siinä toki olet oikeassa että painotuksilla voi halutessaan säätää lopputulosta, vaikka järkevämpi toki on ensin miettiä kriteerit ja painotukset, ja vasta sitten ottaa (kuvainnollinen) mittanauha esiin ja katsoa tuloksia. Vertailuryhmä taas saa olla mikä tahansa, esimerkiksi kokoluokka, hintaluokka, käyttövoima tai mikä nyt ikinä. Jos tarkoitus on selvittää tiloja, ei mikään pakota rajaamaan niitä käyttövoiman perusteella.

    Ymmärsinkö pointtisi nyt edelleen väärin, kun kuvittelin sinun tarkoittaneen että polttisten ja sähköautojen tiloja ei pitäisi vertailla keskenään?

      
  • muokattu 29.03.2020 21:10

    @Topi27 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @tracktest kirjoitti:
    Tiloja pitää vertailla sähköautojen kesken silloin ollaan tasapuolisia. On aivan järjetöntä vertailla sähköauton tavaratiloja vs polttomoottoriauto koska sähköauton keulassa on tavaratila.

    Miten niin? Minulla on toistaiseksi vapaus valita käyttövoima, ja minun seuraavassa autossani tila on yksi olennaisimpia tekijöitä. Tai ainakin se asettaa tietyt minimivaatimukset joista ei voi tinkiä. Sitten katsotaan muita ominaisuuksia.

    Tarvitsen mahdollisimman leveän takapenkin, ja riittävän tilavan farkkumallisen tavaratilan. Tavaratilojen osalta pitää eritellä eri "säiliöt", koska etutila tai joku lattian alla jemmassa oleva kotelotila ei paljon lastenrattaiden kanssa lämmitä. Ja kun farkun litrat lasketaan verhoon saakka, niin oikeasti siellä on reilusti enemmän käyttökelpoista tilaa.

    Oletko kokeillut DS 7 E-Tenseä. Niillähän on koeajopalve jossa auto tuodaan kotiovelle koeajettavaksi. Hinta taisi olla n. 42 000 euroa
    Tavaratinan tilavuus VDA (VDA 211 / L) 555 / 628
    Tavaratilan tilavuus takaistuimet alas taitettuna (L) 1752

    Itse asiassa juu. Kävin n. vuosi sitten koeajolla. Muistaakseni hybridin hinta haluamillani varusteilla meni hieman pitkäksi (silloin oli tosin vain alustavat hinnat tiedossa). Hieno autohan se kyllä on.

    Edit: Hinta on alkaen n. 54keur, ja varusteltuna meni jonnekin 65k korville.

      
  • Premium on varmaankin "katsojan silmässä" tuttua sanontaa väännelläkseni. Ilmastovouhotus ja jo kauan sitten aloitettu autojen päästöistä (lyijyt sun muut) rummuttaminen yhdessä sen tosiasian kanssa, että nykyään on saatavana, ja varsin pian on vielä enemmän saatavana, sähkökäyttöisiä autoja (lue: itselataava ei tässä yhteydessä ole sähkökäyttöinen), on minuun vaikuttanut niin, etten pysty mieltämään pelkällä polttomoottorilla varustettua autoa premiumiksi, vaikka kuinka olisi nahkapäällysteinen kojelauta. Hienoja ja kalliita ne voivat olla, kuten vaikka vanha antiikkinen rannekello. Mutta ei premiumia vaan tulevien menneiden aikojen fossiileja.

    Sähköautojen tarjonta on vielä ikävän kapea.

    Omasta subjektiivisesta näkökulmastani katsottuna en löydä varsinaisesti premium-sähköautoakaan markkinoilta. Minusta niitä ei vielä ole, mutta tulossa luulisi olevan kunhan sähköistymisen murrosvaihe etenee pidemmälle. Tosin asiassa on se ongelma, ettei oikein ole selvää, mitä se premium yleensä tarkoittaa.

      
  • muokattu 31.03.2020 00:37

    @HybridRules kirjoitti:
    Premium on varmaankin "katsojan silmässä" tuttua sanontaa väännelläkseni. Ilmastovouhotus ja jo kauan sitten aloitettu autojen päästöistä (lyijyt sun muut) rummuttaminen yhdessä sen tosiasian kanssa, että nykyään on saatavana, ja varsin pian on vielä enemmän saatavana, sähkökäyttöisiä autoja (lue: itselataava ei tässä yhteydessä ole sähkökäyttöinen), on minuun vaikuttanut niin, etten pysty mieltämään pelkällä polttomoottorilla varustettua autoa premiumiksi, vaikka kuinka olisi nahkapäällysteinen kojelauta. Hienoja ja kalliita ne voivat olla, kuten vaikka vanha antiikkinen rannekello. Mutta ei premiumia vaan tulevien menneiden aikojen fossiileja.

    Sähköautojen tarjonta on vielä ikävän kapea.

    Omasta subjektiivisesta näkökulmastani katsottuna en löydä varsinaisesti premium-sähköautoakaan markkinoilta. Minusta niitä ei vielä ole, mutta tulossa luulisi olevan kunhan sähköistymisen murrosvaihe etenee pidemmälle. Tosin asiassa on se ongelma, ettei oikein ole selvää, mitä se premium yleensä tarkoittaa.

    Samaa mieltä suurelta osin. Polttomoottorit on museotekniikkaa vaikka olisi Bentleyn W12.

    Sähköautojen Premium rajoittuu tavallisissa (ei siis superhyperultra urheiluautoissa) oikeastaan Porshen Taicaniin, syksyllä tulevaan Lexsukseen ja Audin E-Tron GT:hen. Teslasta ei itkua vääntämälläkään saa premiumia.

    Mielestäni laadun lisäksi premiumin vaatimuksiin kuuluu nykyaikainen tietokone ohjattu sähköisesti säätyvä alusta jousituksen lisäksi.

      
  • @HybridRules kirjoitti:
    Minun bensiinihybridin keskikulutus 75.000km:n matkalta on 5,9 per 100, mikä minun mielestäni on melko pieni.

    Riippuu tietysti olosuhteista (kaupunki, kesärajoitettu moottoritie jne.), mutta ilman em. hallitsevaa osuutta tuohon pääsee ihan tavallisella polttomoottorillakin helposti. Hybriditekniikalla pitäisi saada lukuja alemmas, jos jostain premium-tason edistyksellisyydestä puhutaan.

      
  • @Herbert kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:
    Minun bensiinihybridin keskikulutus 75.000km:n matkalta on 5,9 per 100, mikä minun mielestäni on melko pieni.

    Riippuu tietysti olosuhteista (kaupunki, kesärajoitettu moottoritie jne.), mutta ilman em. hallitsevaa osuutta tuohon pääsee ihan tavallisella polttomoottorillakin helposti. Hybriditekniikalla pitäisi saada lukuja alemmas, jos jostain premium-tason edistyksellisyydestä puhutaan.

    Ei lataushybridi sinänsä edustakaan premiumtasoa, sellaisesta en ole kirjoittanut.

      
  • NHBNHB
    muokattu 31.03.2020 12:12

    Se vähän ihmetyttää, että miten noin korkeaan kulutukseen päätyy autolla, jolla kaupungissa ajetaan sähköllä ja johon maan-/moottoritiellä ei ilmanvastus vaikuta. Itse en pääse hybridilläni ilman ulkopuolista sähköäkään noin korkeaan kulutukseen kuin moottoritiellä, vaikka mun kaikissa autoissa ilmanvastus on ollut maantieajossa suurin ajovastus. Tuosta huolimatta toteutunut kulutus autolleni on vain murto-osa maailman ainoasta ilmanvastuksen kumoavasta Volvosta.

      
  • @NHB kirjoitti:
    Se vähän ihmetyttää, että miten noin korkeaan kulutukseen päätyy autolla, jolla kaupungissa ajetaan sähköllä ja johon maan-/moottoritiellä ei ilmanvastus vaikuta. Itse en pääse hybridilläni ilman ulkopuolista sähköäkään noin korkeaan kulutukseen kuin moottoritiellä, vaikka mun kaikissa autoissa ilmanvastus on ollut maantieajossa suurin ajovastus. Tuosta huolimatta toteutunut kulutus autolleni on vain murto-osa maailman ainoasta ilmanvastuksen kumoavasta Volvosta.

    Ole vain tyytyväinen, jos olet tyytyväinen. Paljonko sinun autossa se ilmanvastusmittari näyttää ajovastusta?

      
  • muokattu 31.03.2020 13:27

    Kuten tuli jo aiemmin todettua keskustelun avaus on täysin absurdi (järjenvastainen).

    Tekniikan Maailma on määritellyt premium-auton siten, että ”…siinä on ominaisuuksia, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan tietyn hintalisän yli saman kokoluokan perushintojen. Premium ei ole laadun synonyymi, vaan kyse on enemmänkin laadun tunnusta, joka saavutetaan materiaaleilla tai edistyksellisellä tekniikalla.”

    Premium-autoja ovat:

    Alfa Romeo, Audi, BMW, Cadillac, Jaguar, Lancia, Land Rover, Lexus, Maserati, Mercedes-Benz, Mini, Porsche ja Volvo.

    Lähde: Automotive News, Tekniikan Maailma

      
  • @tracktest kirjoitti:
    Kuten tuli jo aiemmin todettua keskustelun avaus on täysin absurdi (järjenvastainen).

    Tekniikan Maailma on määritellyt premium-auton siten, että ”…siinä on ominaisuuksia, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan tietyn hintalisän yli saman kokoluokan perushintojen. Premium ei ole laadun synonyymi, vaan kyse on enemmänkin laadun tunnusta, joka saavutetaan materiaaleilla tai edistyksellisellä tekniikalla.”

    Premium-autoja ovat:

    Alfa Romeo, Audi, BMW, Cadillac, Jaguar, Lancia, Land Rover, Lexus, Maserati, Mercedes-Benz, Mini, Porsche ja Volvo.

    Lähde: Automotive News, Tekniikan Maailma

    Ei se noin ole. Ajat muuttuu. Aikanaan 1800 luvun lopulla henkilöitä jotka vastustivat kaasuvaloja kaupungissa nimitettiin jukureiksi j vastaavasti 1900 luvun alun auton vastustajia hevosmiehiksi.
    Tuota listaa Alfa Romeo, Audi, BMW, Cadillac, Jaguar, Lancia, Land Rover, Lexus, Maserati, Mercedes-Benz, Porsche ei voi nykyään enää pitää premium listana, ehkä joskus -70-80- luvuilla. Noista voi kelpuuttaa nykyään vain täysin sähköiset Lexus, Porshce ja Audi nyky premiumeiksi. Volvo ja Mini nyt on aina ollut kansanautoja niin kuin Lada ja kupla.
    Esim. varakkaat maksaa nykyään rannekellosta jopa miljoona euroa kun suunnittelia on innovatiivinen ja tekee tuotteen parhaalla mahdollisella nykymittapuun tarkkuudella, josta ei pysty parantamaan kuin erilaisen innovatiivisyyden kautta.
    Mielestäni nyky mittapuulla Autoista siihen pääsee lähimmäksi Lexus, Porshce Taycan ja Audi E-Tron GT täyssähköisenä ja niissäkin on parantamisen varaa. Lisäksi tietysti täyssähköiset superhyper urheiluautot.
    Esim. Lexuksen LFA on varmaan yksi automaailman parhaimpia polttomoottorisia autoja, jossa rakentamiseen käytettiin kymmenen vuotta ja hyödynnettiin jopa muusiikkimaailmasta Yamahan apua pakoäänien saamiseksi oikeanlaiseksi joka tuntui rintakehässä antaen täydellisen nautinnon ajajalle. Silti se vaan on nyt hevosmiesten museotekniikkaa ja museoon kuuluva merkkipylväs.
    Premiumin täy kulkea ajassa. Se mitä TM siitä sanoo on täysin merkityksetön juttu.

      
  • Toivo27 omasta mielestäsi tiedät asioista kaiken mutta minun mielestäni et tiedä yhtään mitään. Viimeisin viestisi oli täyttää huuhaata. Olet kirjoittanut tänne lyhyessä ajassa kaikenlaista potaskaa niin nytkin. Et huomioi mitään mitä sinulle vastataan, luot kaiken aikaa omia julistuksiasi. Superurheiluautojen huolloista olit täysin pihalla näin esimerkkinä mainitakseni. Samanhenkiset luottavat siihen mitä toinen on tietävinään sitä sitten toistetaan papukaijan tavoin ja hoilataan yhteen ääneen kuin kaiken tietävät visionäärit.

      
  • NHBNHB
    muokattu 31.03.2020 16:32

    Aikanaan alkuperäiset Mini ja Kupla olivat erittäin innovatiivisiä ja suorastaan vallankumouksellisia autoja, mutta premiumia ne eivät missään nimessä olleet. 2000-luvun Mini sen sijaan ei ole oikein missään suhteessa innovatiivinen, mutta premium se on täysin selvästi. Ihmeellinen sana tuo premium, kun niin monen pitää keksiä sille omia merkityksiä, vaikka kyse on vain hintapositiosta.

      
  • @NHB kirjoitti:
    Aikanaan alkuperäiset Mini ja Kupla olivat erittäin innovatiivisiä ja suorastaan vallankumouksellisia autoja, mutta premiumia ne eivät missään nimessä olleet. 2000-luvun Mini sen sijaan ei ole oikein missään suhteessa innovatiivinen, mutta premium se on täysin selvästi. Ihmeellinen sana tuo premium, kun niin monen pitää keksiä sille omia merkityksiä, vaikka kyse on vain hintapositiosta.

    Juuri keksit sille oman merkityksen. Ihmeellistä!

      
  • NHBNHB
    muokattu 31.03.2020 16:47

    @HybridRules kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:
    Aikanaan alkuperäiset Mini ja Kupla olivat erittäin innovatiivisiä ja suorastaan vallankumouksellisia autoja, mutta premiumia ne eivät missään nimessä olleet. 2000-luvun Mini sen sijaan ei ole oikein missään suhteessa innovatiivinen, mutta premium se on täysin selvästi. Ihmeellinen sana tuo premium, kun niin monen pitää keksiä sille omia merkityksiä, vaikka kyse on vain hintapositiosta.

    Juuri keksit sille oman merkityksen. Ihmeellistä!

    Kaikki muut pointtisi osuivat kyllä hienosti naulan kantaan, mutta väitteesi siitä, että olisin keksinyt premium-hinnoittelun, meni kyllä nyt tällä kertaa metsään. Harmi, sillä tuo olisi ihan mukava merkintä CV:ssä.

      
  • NHBNHB
    muokattu 31.03.2020 16:47

    @HybridRules kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:
    Se vähän ihmetyttää, että miten noin korkeaan kulutukseen päätyy autolla, jolla kaupungissa ajetaan sähköllä ja johon maan-/moottoritiellä ei ilmanvastus vaikuta. Itse en pääse hybridilläni ilman ulkopuolista sähköäkään noin korkeaan kulutukseen kuin moottoritiellä, vaikka mun kaikissa autoissa ilmanvastus on ollut maantieajossa suurin ajovastus. Tuosta huolimatta toteutunut kulutus autolleni on vain murto-osa maailman ainoasta ilmanvastuksen kumoavasta Volvosta.

    Ole vain tyytyväinen, jos olet tyytyväinen. Paljonko sinun autossa se ilmanvastusmittari näyttää ajovastusta?

    Mittari näyttää sellaista, että alhaisissakin maantienopeuksissa ilmanvastus on puolet ajovastuksista ja moottoritiellä ilmanvastus dominoi vahvasti kokonaisuutta. Jos jollekulle ilmanvastus on merkitykseltään vähäinen vastus, niin hän ei voi ajaa jurikaan kaupunkirajoitusten ulkopuolelma. Motiva kertoo missä mennään - ihan selvällä Suomen kielellä:
    Pienissä nopeuksissa ilmanvastuksen osuus ajovastuksista on vähäinen. Tämän takia hitaasti kulkevia ajoneuvoja ei yleensä suunnitella ilmanvastuksen ehdoilla. Maantienopeuksilla tilanne on toinen, sillä kun nopeus kaksinkertaistuu, kasvaa ilmanvastus nelinkertaiseksi.

    https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/valitse_auto_viisaasti/ajoneuvotekniikka/aerodynamiikka_ja_ajovastukset

      
  • @NHB kirjoitti:
    Aikanaan alkuperäiset Mini ja Kupla olivat erittäin innovatiivisiä ja suorastaan vallankumouksellisia autoja, mutta premiumia ne eivät missään nimessä olleet. 2000-luvun Mini sen sijaan ei ole oikein missään suhteessa innovatiivinen, mutta premium se on täysin selvästi. Ihmeellinen sana tuo premium, kun niin monen pitää keksiä sille omia merkityksiä, vaikka kyse on vain hintapositiosta.

    Täytyy muistaa kuplan innovatiivisyyden olevan 1920-1930 luvuilta kansanauto siitä tuli sotien jälkeen suurimman suosion osuessa varmaankin 1970 luvulle.
    Saa nähdä miten ID 3:n lunastaa paikkansa tuossa innovatiivisuudessaan Ferdinand Porshcen kuplan luomukseen nähden. Itsekin alkuperäisen Minin omistaneena -70 luvulla joka oli loistava ajaa mutkaisella ja mäkiselläkin asfalttitiellä johdattelemalla reippaaseen ajoon nauttien kaarteista niin siitä huolimatta en pidä nyky Minia edes täys sähköisena premiumina en edes lähelle sitä, kyllä nyky auto täytyy suunnitella parhaalla tietämyksellä alusta asti sähköautoksi.

      
  • Viimeisimmät vastaukset kertoo juuri sen, mitä premium-luokituksella halutaan saada aikaiseksi, eli ostaja tuntee saaneensa lupauksen jostain paremmasta. Se onkin sitten toinen juttu, pitikö paikkaansa; oli auto, kone tai laite tai niistä tehty listaus mikä hyvänsä.

      
  • muokattu 31.03.2020 20:04

    @HybridRules kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:
    Minun bensiinihybridin keskikulutus 75.000km:n matkalta on 5,9 per 100, mikä minun mielestäni on melko pieni.

    Riippuu tietysti olosuhteista (kaupunki, kesärajoitettu moottoritie jne.), mutta ilman em. hallitsevaa osuutta tuohon pääsee ihan tavallisella polttomoottorillakin helposti. Hybriditekniikalla pitäisi saada lukuja alemmas, jos jostain premium-tason edistyksellisyydestä puhutaan.

    Ei lataushybridi sinänsä edustakaan premiumtasoa, sellaisesta en ole kirjoittanut.

    Volvo nyt luokitellaan premiumien kanssa samaan sarjaan ja kun sähköä voimanlähteenä ehdotetaan tässä viestiketjussa siltä osin edistyksellisyyden kriteeriksi, voin vain tuolta pohjalta hämmästellä yhtälön tuottamia kulutuslukemia. Samaan pääsee 20 vuoden takaisella teknologialla. En osaa sanoa, mikä luvut selittää, mutta ilmanvastus on yksi, auton kuljetuskykyyn nähden tolkuton paino toinen ja vierintävastus kolmas osatekijä, joista kokonaisuus varmasti muodostuu. Ehkä sähkön rinnalla oleva polttomoottorikin on auton hintaan nähden epäonnistunut.

      
  • @Herbert kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:
    Minun bensiinihybridin keskikulutus 75.000km:n matkalta on 5,9 per 100, mikä minun mielestäni on melko pieni.

    Riippuu tietysti olosuhteista (kaupunki, kesärajoitettu moottoritie jne.), mutta ilman em. hallitsevaa osuutta tuohon pääsee ihan tavallisella polttomoottorillakin helposti. Hybriditekniikalla pitäisi saada lukuja alemmas, jos jostain premium-tason edistyksellisyydestä puhutaan.

    Ei lataushybridi sinänsä edustakaan premiumtasoa, sellaisesta en ole kirjoittanut.

    Volvo nyt luokitellaan premiumien kanssa samaan sarjaan ja kun sähköä voimanlähteenä ehdotetaan tässä viestiketjussa siltä osin edistyksellisyyden kriteeriksi, voin vain tuolta pohjalta hämmästellä yhtälön tuottamia kulutuslukemia. Samaan pääsee 20 vuoden takaisella teknologialla. En osaa sanoa, mikä luvut selittää, mutta ilmanvastus on yksi, auton kuljetuskykyyn nähden tolkuton paino toinen ja vierintävastus kolmas osatekijä, joista kokonaisuus varmasti muodostuu. Ehkä sähkön rinnalla oleva polttomoottorikin on auton hintaan nähden epäonnistunut.

    Minä kyllä olen edelleen sitä mieltä, että XC90:n kokoiselle autolle n.6 litran keskikulutus bensakoneella on ihan maltillinen. Ainakin se on selkeästi pienempi kuin minun edellisen auton diesel-koneen kulutus. Ja tärkeintä tässä tapauksessa on se, että itse olen siihen tyytyväinen, koska minähän sillä ajan.

      
  • @NHB kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:
    Se vähän ihmetyttää, että miten noin korkeaan kulutukseen päätyy autolla, jolla kaupungissa ajetaan sähköllä ja johon maan-/moottoritiellä ei ilmanvastus vaikuta. Itse en pääse hybridilläni ilman ulkopuolista sähköäkään noin korkeaan kulutukseen kuin moottoritiellä, vaikka mun kaikissa autoissa ilmanvastus on ollut maantieajossa suurin ajovastus. Tuosta huolimatta toteutunut kulutus autolleni on vain murto-osa maailman ainoasta ilmanvastuksen kumoavasta Volvosta.

    Ole vain tyytyväinen, jos olet tyytyväinen. Paljonko sinun autossa se ilmanvastusmittari näyttää ajovastusta?

    Mittari näyttää sellaista, että alhaisissakin maantienopeuksissa ilmanvastus on puolet ajovastuksista ja moottoritiellä ilmanvastus dominoi vahvasti kokonaisuutta. Jos jollekulle ilmanvastus on merkitykseltään vähäinen vastus, niin hän ei voi ajaa jurikaan kaupunkirajoitusten ulkopuolelma. Motiva kertoo missä mennään - ihan selvällä Suomen kielellä:
    Pienissä nopeuksissa ilmanvastuksen osuus ajovastuksista on vähäinen. Tämän takia hitaasti kulkevia ajoneuvoja ei yleensä suunnitella ilmanvastuksen ehdoilla. Maantienopeuksilla tilanne on toinen, sillä kun nopeus kaksinkertaistuu, kasvaa ilmanvastus nelinkertaiseksi.

    https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/valitse_auto_viisaasti/ajoneuvotekniikka/aerodynamiikka_ja_ajovastukset

    Kylläpä NHB jaksat jauhaa ilmanvastuksesta, jolla ei juuri ole merkitystä. Minä en mieti ilmanvastuksen vaikutusta pitämällä vertailukohtana 0-ilmanvastusta, koska sellainen ei ole mahdollinen. Koska bensaa kuluu vain sen 6 litraa sadalla, ei pienemmän ilmanvastuskertoimen omaavaa autoa olisi järkeä etsiskellä, siinä menettäisi niin paljon muuta.

    Olen sinun puolestasi, NHB, oikein iloinen, että olet onnistunut valitsemaan auton, johon olet tyytyväinen jopa ilmanvastuskerrointa myöten. Mutta yritä päästää irti ilmanvastuskertoimen liiallisesta miettimisestä.

      
  • @NHB kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:
    Aikanaan alkuperäiset Mini ja Kupla olivat erittäin innovatiivisiä ja suorastaan vallankumouksellisia autoja, mutta premiumia ne eivät missään nimessä olleet. 2000-luvun Mini sen sijaan ei ole oikein missään suhteessa innovatiivinen, mutta premium se on täysin selvästi. Ihmeellinen sana tuo premium, kun niin monen pitää keksiä sille omia merkityksiä, vaikka kyse on vain hintapositiosta.

    Juuri keksit sille oman merkityksen. Ihmeellistä!

    Kaikki muut pointtisi osuivat kyllä hienosti naulan kantaan, mutta väitteesi siitä, että olisin keksinyt premium-hinnoittelun, meni kyllä nyt tällä kertaa metsään. Harmi, sillä tuo olisi ihan mukava merkintä CV:ssä.

    Sinähän löit nyt kyllä kirveesi naulan kantaan. Sinä keksit sille oman merkityksen, et yleistä merkitystä.

      
  • @tracktest kirjoitti:
    Kuten tuli jo aiemmin todettua keskustelun avaus on täysin absurdi (järjenvastainen).

    Tekniikan Maailma on määritellyt premium-auton siten, että ”…siinä on ominaisuuksia, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan tietyn hintalisän yli saman kokoluokan perushintojen. Premium ei ole laadun synonyymi, vaan kyse on enemmänkin laadun tunnusta, joka saavutetaan materiaaleilla tai edistyksellisellä tekniikalla.”

    Premium-autoja ovat:

    Alfa Romeo, Audi, BMW, Cadillac, Jaguar, Lancia, Land Rover, Lexus, Maserati, Mercedes-Benz, Mini, Porsche ja Volvo.

    Lähde: Automotive News, Tekniikan Maailma

    Tulevien menneiden aikojen premiumit ovat menettäneet yhden tärkeän tekijän noista kolmesta kriteeristä: tekniikan edistyksellisyys on siirtynyt sähköistämiseen. Sen seurauksena myös laadun tuntu kärsii polttiksessa jo auton starttaamisesta syntyvästä äänestä lähtien. Muistan vielä, kuinka oudolta tuntui plugarin ensimmäiselle koeajolle lähtö, kun autoa ei tarvinnutkaan käynnistää. Vain virta päälle, vaihde D-asentoon ja kaasua. Tuntui vähän oudolta, kun auto vain lähti äänettömästi liikkeelle.

      
  • muokattu 31.03.2020 20:56

    @HybridRules kirjoitti:
    Minä kyllä olen edelleen sitä mieltä, että XC90:n kokoiselle autolle n.6 litran keskikulutus bensakoneella on ihan maltillinen.

    En käsitä, miksi suurta kulutusta perustellaan tuollaisilla seikoilla. Ostitko itsellesi ulkomittoja, ajovastuksia ja painoa vai kuljetuskapasiteettia? Mitä iloa on siitä, että tehdään voimalinjaan kenties nykyaikaista tekniikkaa, mutta tuhotaan saavutukset muiden rakenteiden suunnittelulla?

    Ja tärkeintä tässä tapauksessa on se, että itse olen siihen tyytyväinen, koska minähän sillä ajan.

    Toki näin, mutta minä puhuin sinun autostasi, en sinun tyytyväisyydestäsi.

      
  • @Herbert kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:
    Minä kyllä olen edelleen sitä mieltä, että XC90:n kokoiselle autolle n.6 litran keskikulutus bensakoneella on ihan maltillinen.

    En käsitä, miksi suurta kulutusta perustellaan tuollaisilla seikoilla. Ostitko itsellesi ulkomittoja, ajovastuksia ja painoa vai kuljetuskapasiteettia? Mitä iloa on siitä, että tehdään voimalinjaan kenties nykyaikaista tekniikkaa, mutta tuhotaan saavutukset muiden rakenteiden suunnittelulla?

    Ja tärkeintä tässä tapauksessa on se, että itse olen siihen tyytyväinen, koska minähän sillä ajan.

    Toki näin, mutta minä puhuin sinun autostasi, en sinun tyytyväisyydestäsi.

    No mutta. Eihän 5,9 litraa ole suuri kulutus. Jos puhuit autostani, en osaa sen tyytyväisyydestä kommentoida, mutta itse olen siihen tyytyväinen.

    Voisitko tarkentaa, millä tavalla saavutukset on sinun mielestäsi tuhottu suunnittelulla?

      
  • @NHB kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:
    Se vähän ihmetyttää, että miten noin korkeaan kulutukseen päätyy autolla, jolla kaupungissa ajetaan sähköllä ja johon maan-/moottoritiellä ei ilmanvastus vaikuta. Itse en pääse hybridilläni ilman ulkopuolista sähköäkään noin korkeaan kulutukseen kuin moottoritiellä, vaikka mun kaikissa autoissa ilmanvastus on ollut maantieajossa suurin ajovastus. Tuosta huolimatta toteutunut kulutus autolleni on vain murto-osa maailman ainoasta ilmanvastuksen kumoavasta Volvosta.

    Ole vain tyytyväinen, jos olet tyytyväinen. Paljonko sinun autossa se ilmanvastusmittari näyttää ajovastusta?

    Mittari näyttää sellaista, että alhaisissakin maantienopeuksissa ilmanvastus on puolet ajovastuksista ja moottoritiellä ilmanvastus dominoi vahvasti kokonaisuutta. Jos jollekulle ilmanvastus on merkitykseltään vähäinen vastus, niin hän ei voi ajaa jurikaan kaupunkirajoitusten ulkopuolelma. Motiva kertoo missä mennään - ihan selvällä Suomen kielellä:
    Pienissä nopeuksissa ilmanvastuksen osuus ajovastuksista on vähäinen. Tämän takia hitaasti kulkevia ajoneuvoja ei yleensä suunnitella ilmanvastuksen ehdoilla. Maantienopeuksilla tilanne on toinen, sillä kun nopeus kaksinkertaistuu, kasvaa ilmanvastus nelinkertaiseksi.

    https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/valitse_auto_viisaasti/ajoneuvotekniikka/aerodynamiikka_ja_ajovastukset

    Motiva kertoo tuossa teoriaa ja myös muista faktoista kuin ilmanvastuksesta. Kuten artikkelissakin sanotaan, ei ilmanvastuksella katsota olevan suurta merkitystä vaan autot muotoillaan nykyäänkin muiden asioiden kuin ilmanvastuksen näkökulmasta.

    Ilmanvastuskertoimet vaihtelevat erilaisilla auton muodoilla ja maavaroilla, mutta kahden auton välisen ilmanvastuskertoimen erolla ei ole suurtakaan merkitystä. Auton arvon alenema, vuotuiset huoltokulut ja vaikkapa kummipojan serkun isovanhempien mökin lämmityskustannus ovat paljon suuremmat kuin kahden erilaisen henkilöauton ilmanvastuskertoimen aiheuttaman polttoaineen kulutuksen lisäys euroina. Siis se erotus, jonka pienemmällä ilmanvastuksella oleva auto säästää kuluissa.

    On ihmisiä, jotka tuijottavat ilmanvastuskertoimien eroja osaamatta ajatella asiaa laajemmassa yhteydessä.

    Oikein tutkimuksilla on todettu inehmojen keskimääräisen päiväkohtaisen ajomäärän olevan n. 50km. Ei siinä järkevä kansalainen paljon ilmaa vasten hurjastele, jolloin jo ihan luonnollisesti ilmanvastus ei aiheuta kahden ilmanvastuskertoimeltaan erilaisen auton kulutuksen välillä näkyvää eroa. Muut tekijät aiheuttavat, mutta ei ilmanvastus. Right?

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    @tracktest kirjoitti:
    Kuten tuli jo aiemmin todettua keskustelun avaus on täysin absurdi (järjenvastainen).

    Tekniikan Maailma on määritellyt premium-auton siten, että ”…siinä on ominaisuuksia, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan tietyn hintalisän yli saman kokoluokan perushintojen. Premium ei ole laadun synonyymi, vaan kyse on enemmänkin laadun tunnusta, joka saavutetaan materiaaleilla tai edistyksellisellä tekniikalla.”

    Premium-autoja ovat:

    Alfa Romeo, Audi, BMW, Cadillac, Jaguar, Lancia, Land Rover, Lexus, Maserati, Mercedes-Benz, Mini, Porsche ja Volvo.

    Lähde: Automotive News, Tekniikan Maailma

    Tulevien menneiden aikojen premiumit ovat menettäneet yhden tärkeän tekijän noista kolmesta kriteeristä: tekniikan edistyksellisyys on siirtynyt sähköistämiseen. Sen seurauksena myös laadun tuntu kärsii polttiksessa jo auton starttaamisesta syntyvästä äänestä lähtien. Muistan vielä, kuinka oudolta tuntui plugarin ensimmäiselle koeajolle lähtö, kun autoa ei tarvinnutkaan käynnistää. Vain virta päälle, vaihde D-asentoon ja kaasua. Tuntui vähän oudolta, kun auto vain lähti äänettömästi liikkeelle.

    Eihän tuossa julistuksessasi ole järjen hiventä sen enempää kuin tämän keskustelun avauksessasi. Tuo on sinun yksipuolinen näkemyksesi. Itse ajattelen näin nyt tehdään autoja niille joille sopii edistyksellinen dieselauto tai bensiiniauto näitä kehitettiin pitkään ja kehitetään edelleen. Ei kaikki halua hybridiä tai sähköautoa. Edelleen myydään polttomoottoriautoja paljon enemmän kuin sähköautoja en edes tiedä saavuttaako sähköautojen myynti seuraavan kymmenen vuoden aikana tuota etumatkaa myynnin osalta. Veroeduin avitetaan tuotakin kuin "kärmestä pyssyyn" mutta ei vaan kiihdy myynti kuten haluttaisiin. Autonvalmistajat tekevät kaikkensa ilmaston pelastamiseksi. Pakon edessä on toimittava siihen nämä hybridit ja sähköautot on otettu mukaan muun tuotannon ohella. En käsitä mikä ongelma teillä hybridi-kuljettajilla on kun polkasette Premium käsitteen suohon pelkästään siksi että sähköllä mennään tai paremminkin menette. Tuo mitä NHB selittää sinulle edistyksellisestä Volvostasi on aivan aiheellista kritiikkiä sinä et vaan ota tuota asiallisesti vaan intät kuten tapanasi on. Hoet vain kiihtyvyyksistä ja ties mistä eduista mitkä menevät sen siliän tien jos vaihdat toiseen merkkiin. Sanot Volvosta asioita mikä tuo mieleen Auto-m nimimerkin joka fanaattisesti julisti kaikkea mikä mieleen juolahti. Yksi oli se että Volvo hylkää kaikki polttomoottorit pikimmiten mutta näin ei käynyt. Tuo julistus ei toteutunut eikä taida kyllä ihan heti toteutua. Sähköautojen valmistuksessa akkujen valmistus on ongelma ja sellaisena se tulee tulevaisuudessa pysymään.

    Sähköauto on kadulla päästötön, mutta akun valmistaminen tuottaa runsaasti hiilidioksidia. Puolet akun valmistuksen hiilidioksidipäästöistä syntyy raaka-aineiden tuotannosta ja toinen puoli akkutehtaalla akun valmistuksen yhteydessä. Yhteen sähköauton akkuun tarvitaan Suomen Malmijalostus Oy:n mukaan malmiraaka-aineiden yhdistelmä, jossa on esimerkiksi 50 kg nikkeliä, 7 kg kobolttia ja 8 kg litiumia. Akkutehtaat valmistavat akkukennot ja pakkaavat nämä ns. akkupaketteihin. Akut valmistetaan yleensä maissa, joissa sähkö tuotetaan pääasiassa hiilivoimalla.
    Sähköauton toimintamatkoja halutaan pidentää ja se edellyttää akkutehojen lisäämistä.
    Jokainen akun tehoon lisätty kilowattitunti aiheuttaa 150-200 kg hiilidioksidipäästön.

    Tämä viimeinen on hyvin mielenkiintoinen tieto kaiken sähköauto hypetyksen keskellä. Teslan ison 100 kWh akun valmistuksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt vastaavat dieselauton 9 vuoden ajojen hiilidioksidipäästöjä. Miettikää tätä kun seuraavan kerran julistatte edistyksellisestä maailmanpelastajasta jotain mitä ei olla kuultu jo sataan kertaan jatkuvasti toistettavissa keskusteluissa.

      
  • @Inspektori kirjoitti:
    Viimeisimmät vastaukset kertoo juuri sen, mitä premium-luokituksella halutaan saada aikaiseksi, eli ostaja tuntee saaneensa lupauksen jostain paremmasta. Se onkin sitten toinen juttu, pitikö paikkaansa; oli auto, kone tai laite tai niistä tehty listaus mikä hyvänsä.

    Voiko käydä niin, että kun riittävästi hoetaan, että joku on premium, niin siihen uskotaan ja istahdetaan premiumiksi mainostettuun autoon ja tuumataan, että tätä se premium nyt sitten on.

    Vai onko niin, että autoon istahtaessaan tulee aidosti wau-efekti, josta varsinkin älypuhelimien yhteydessä aikoinaan kovasti puhuttiin? Tulee tunne, että tämän auton haluan, tässä on laatua.

    Ensivaikutelma voi tietysti pettääkin ja vähän päästä premium ei enää tunnukaan niin premiumilta.

    Minusta GLE:n tapa tylsyttää premium-käsite vain kalliimmaksi hinnaksi on vähän tosikon insinöörimäinen, mutta kieltämättä järkevä. Pitää odottaa pari vuotta, jotta autosta karisee enimmät preemiot ja sitten sen voi ostaa. Vähän sama kuin ostaisi aina valmiiksi vanhentuneen uuden älypuhelimen: saa halvemmalla, mutta ei koskaan viimeisimpiä ominaisuuksia. Valinta on tietysti jokaisen oma ja siinä mielessä järkevä ja oikea.

      
  • muokattu 31.03.2020 22:35

    @tracktest kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @tracktest kirjoitti:
    Kuten tuli jo aiemmin todettua keskustelun avaus on täysin absurdi (järjenvastainen).

    Tekniikan Maailma on määritellyt premium-auton siten, että ”…siinä on ominaisuuksia, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan tietyn hintalisän yli saman kokoluokan perushintojen. Premium ei ole laadun synonyymi, vaan kyse on enemmänkin laadun tunnusta, joka saavutetaan materiaaleilla tai edistyksellisellä tekniikalla.”

    Premium-autoja ovat:

    Alfa Romeo, Audi, BMW, Cadillac, Jaguar, Lancia, Land Rover, Lexus, Maserati, Mercedes-Benz, Mini, Porsche ja Volvo.

    Lähde: Automotive News, Tekniikan Maailma

    Tulevien menneiden aikojen premiumit ovat menettäneet yhden tärkeän tekijän noista kolmesta kriteeristä: tekniikan edistyksellisyys on siirtynyt sähköistämiseen. Sen seurauksena myös laadun tuntu kärsii polttiksessa jo auton starttaamisesta syntyvästä äänestä lähtien. Muistan vielä, kuinka oudolta tuntui plugarin ensimmäiselle koeajolle lähtö, kun autoa ei tarvinnutkaan käynnistää. Vain virta päälle, vaihde D-asentoon ja kaasua. Tuntui vähän oudolta, kun auto vain lähti äänettömästi liikkeelle.

    Eihän tuossa julistuksessasi ole järjen hiventä sen enempää kuin tämän keskustelun avauksessasi. Tuo on sinun yksipuolinen näkemyksesi. Itse ajattelen näin nyt tehdään autoja niille joille sopii edistyksellinen dieselauto tai bensiiniauto näitä kehitettiin pitkään ja kehitetään edelleen. Ei kaikki halua hybridiä tai sähköautoa. Edelleen myydään polttomoottoriautoja paljon enemmän kuin sähköautoja en edes tiedä saavuttaako sähköautojen myynti seuraavan kymmenen vuoden aikana tuota etumatkaa myynnin osalta. Veroeduin avitetaan tuotakin kuin "kärmestä pyssyyn" mutta ei vaan kiihdy myynti kuten haluttaisiin. Autonvalmistajat tekevät kaikkensa ilmaston pelastamiseksi. Pakon edessä on toimittava siihen nämä hybridit ja sähköautot on otettu mukaan muun tuotannon ohella. En käsitä mikä ongelma teillä hybridi-kuljettajilla on kun polkasette Premium käsitteen suohon pelkästään siksi että sähköllä mennään tai paremminkin menette. Tuo mitä NHB selittää sinulle edistyksellisestä Volvostasi on aivan aiheellista kritiikkiä sinä et vaan ota tuota asiallisesti vaan intät kuten tapanasi on. Hoet vain kiihtyvyyksistä ja ties mistä eduista mitkä menevät sen siliän tien jos vaihdat toiseen merkkiin. Sanot Volvosta asioita mikä tuo mieleen Auto-m nimimerkin joka fanaattisesti julisti kaikkea mikä mieleen juolahti. Yksi oli se että Volvo hylkää kaikki polttomoottorit pikimmiten mutta näin ei käynyt. Tuo julistus ei toteutunut eikä taida kyllä ihan heti toteutua. Sähköautojen valmistuksessa akkujen valmistus on ongelma ja sellaisena se tulee tulevaisuudessa pysymään.

    Sähköauto on kadulla päästötön, mutta akun valmistaminen tuottaa runsaasti hiilidioksidia. Puolet akun valmistuksen hiilidioksidipäästöistä syntyy raaka-aineiden tuotannosta ja toinen puoli akkutehtaalla akun valmistuksen yhteydessä. Yhteen sähköauton akkuun tarvitaan Suomen Malmijalostus Oy:n mukaan malmiraaka-aineiden yhdistelmä, jossa on esimerkiksi 50 kg nikkeliä, 7 kg kobolttia ja 8 kg litiumia. Akkutehtaat valmistavat akkukennot ja pakkaavat nämä ns. akkupaketteihin. Akut valmistetaan yleensä maissa, joissa sähkö tuotetaan pääasiassa hiilivoimalla.
    Sähköauton toimintamatkoja halutaan pidentää ja se edellyttää akkutehojen lisäämistä.
    Jokainen akun tehoon lisätty kilowattitunti aiheuttaa 150-200 kg hiilidioksidipäästön.

    Tämä viimeinen on hyvin mielenkiintoinen tieto kaiken sähköauto hypetyksen keskellä. Teslan ison 100 kWh akun valmistuksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt vastaavat dieselauton 9 vuoden ajojen hiilidioksidipäästöjä. Miettikää tätä kun seuraavan kerran julistatte edistyksellisestä maailmanpelastajasta jotain mitä ei olla kuultu jo sataan kertaan jatkuvasti toistettavissa keskusteluissa.

    Sitä minä vaan, että premium-käsitteeseen kuuluu TM:nkin "todistuksen" mukaan edistyksellisyys. Polttomoottoritekniikan sisällä joku kone voi olla edistyksellisempi kuin toinen, mutta laajemmin katsottuna ja eri tekniikoita vertaamalla on pakko todeta, että sähkökäyttöiset autot edustavat edistyksellistä tekniikka.

    Mietin, voiko polttisauto olla premium. Mielestäni se ei ole sitä tulevaisuudessa, mutta onko nykyinenkään tuleva menneisyyden auto enää premium-luokituksen arvoinen.

    Kyllä ymmärrän, ettei ikänsä moottorin murinaa kuunnellut ja pakokaasun tuoksuista elänyt inehmo noin vain taivu hylkäämään tuttua tekniikkaa. Muutosvastarintaa on aina.

    Päästöasioissa on ihan selvää, että liikenteestä kannattaa mieluummin poistaa pakoputkipäästöt kuin pitää asiat ennallaan. Teollisuuden päästöjä kaiken kaikkiaan pitää myös vähentää ja sitähän tehdäänkin. Se tarve ei koske pelkästään autoteollisuutta.

    Pakoputkipäästöjen vähentäminen nykyisestä nollaan vähentää myös polttoaineiden tuotannosta syntyviä päästöjä. Öljyn käytön vähentäminen voi aiheuttaa poliittisia ja sotilaallisia ongelmia öljyntuottajamaissa, mutta jos suo on siellä, saattaa vetelä olla täällä.

    Voisit Trackest uskoa, että minä en ole kirjoitellut epäilemilläsi muilla nimimerkeillä ja vaikka minulla on nyt ensimmäinen Volvoni koskaan, en ole mitenkään sitoutunut Volvon suunnitelmiin tai tekemisiin. Ihan itsekseni näitä pohdiskelen.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit