Miksiköhän entinen suosikkimalli Mazda on jäänyt suomessa paitsioon. ?
Miksi vaihdoin merkkiä? Koska uusi malli melusi enemmän ja siinä olisi ollut vikaherkkä hiukkassuodatin.
Mersu irtaantui Renaultin kanssa tehdystä 1.5 dieselistä. Miksi?
Miksi Hi-Acea ei tuoda suomeen? On siihen eu moottoreita jo tarjolla.
Miksi vw/Audeissa ja Bemareissa on niin kauheesti kalliita vikoja. Uudet autot ja esim. jakopäät ei kestä tai tulee muita yllättäviä suunnitteluvirheitä.
Miksi Usasta ei löydy parempia pressaehdokkaita? ja miksi brexit nostaa suomessa autojen hintoja?
Miksi Kia ei sitten noussutkaan aivan kärkeen myynnissä?
Miksi Hondassa on niin heikko varaosapalvelu?
Miksi joku merkki on aina suosituin vaikka ei ole ainakaan muita halvempi?
Miksi autoihminen ajaa kitkoilla ja suosittelee muille nastoja?
Miten hidastetöyssyt nostavatkaan autojen lähipäästöt moninkertaiseksi? Vihreät ei halua poistaa töyssyjä. Kummaa vihreyttä.
Miksi monet ovat niin merkkiuskollisia etteivät koskaan saa tietää millaisia muut autot ovat?
Miksi suomalainen autoilija hyväksyy autoilijan riiston ja vainoamisen?
Minua hämmästyttää Opel Astran heikko menestys Suomessa 898 kpl markkinointi on aktiivista ainakin meillä luetuissa lehdissä, ja olihan se takavuosina käkisijoilla.
Meillä ei ole ollut koskaan ooppelia
Samaan sarjaan kuuluu myös miksi Mersu ja Ooppeli ruostuu?
Oikeastaan pitäisi myös kysyä että miksi nämä joskus tiettyjä merkkejä kohdanneet ongelmat jäävät elämään vuosikausiksi. Mersulla ja ooppelilla oli ongelmia ruostumisen kanssa vuosituhannen vaihteen tienoilla (ehkä hieman ennen sitä) kun maalit vaihtuivat ympäristöystävällisemmiksi "vesiohenteisiksi" eikä prosesseja saatu heti kuntoon. Bemarilla oli ongelmia N-sarjan nelisylinteristen dieselmoottoreiden jakoketjujen kanssa (valmistus lopetettu 2014), Audi/VW/Skoda TFSI koneiden öljynkulutus-/jakoketju- sekä 7 vaihteisen DSG kuivakytkinlaatikon ongelmat 2010 luvun vaihteessa...riittähän näitä muisteltaviksi. Joka päivä ne silti elävät vielä mukana näissä keskusteluissa.
... puhumattakaan "rapeista ranskalaisista"...
Onhan golfin vioista lukemattomia juttuja, silti se keikkuu myyntitilastojen kärjessä, mutta se opeli sakkaa.
Muutamaan osaan vastata, mutta yhden lisäkysymyksen joudun esittämään:
Kuinka usein niitä suodattimia pitää vaihtaa ja paljonko maksaa kerta?
Syy on OM654 DE 16.
Koska monet autot kootaan Britanniassa manner-eurooppalaisista osista kahden tullirajan ylitse. Vaikka tullia ei peritäkään logistiikan hinta kasvaa.
Ostajilla on muitakin valintakriteereitä kuin hinta.
Talvirengaskeskustelu on uskontoa. Tässä asiassa ei muiden kokemuksilla tee mitään, vaan kaikki pitää kokeilla itse.
Milloin vihreät olisivat olleet oikeasti luonnon puolella tai laskutaitoisia?
Kun nyt saataisiin edes jatkuva valtion harjoittama organisoitu rikollisuus loppumaan ja syylliset joko vankilaan tai sitäkin mieluummin jatkamaan nelostien levennystä moottoritieksi Heinolasta pohjoiseen päin lapiotyönä.
Siksi minä suosittelen kaverille nastarenkaita, että hän karhentaa liukkaanpinnan, että siitä minun kitkarenkaat saa pitoa.
Nekin ovat olleet aika ruostuvia. Eikös se ole ollut hyvä syy aina? Ulkonäöllisesti hitsin komeita värkkeä kyllä olleet pitkään!
Koska myydään Proacea.
Kalliiseen autoon voi myydä kalliita vikoja (osia ja h-hintaa), eikö se ole loogista?
Mikä olisi riittävän kärkeen, koska onhan se aika hyvällä sijoituksella?
Suosituin kaikista autoista yhteensä, vai esim. farkkujen kesken?
En edes tiennyt, että asia on noin. Mistä se ilmenee?
Jos ajaa töyssytiellä rajoitusten mukaisesti niin töyssyjä ei pitäisi edes huomata, eikö vain? Jospa niiden välissä joutuu erityisesti hidastamaan, niin ajaa äkkiä ajatellen liian kovaa ja lähipäästöt on jo lähtökohtaisesti isot. Eli mitä lopulta haluatkaan ja mites olisi ihan vaan rajoituksen mukainen tasainen ajo, niin luonto kiittää. Ja vihreät?
Et tullut ajatelleksi vaikka sellaista vaihtoehtoa, että joku on päätynyt merkkiuskolliseksi siksi, että on todellakin kokeillut ne muut merkit jo ja todennut että se nykyinen vaan on se oikea.
Eihän se hyväksykään! Mutta on tyystin toinen asia se, mistä löytyy kanava tuoda se esille, että sitä mietittäisin eduskunnassa oikeasti. Muutosten syntymiseksi. Poliitikkojen politiikka se ei siis voi olla. Autoliiton sana ei paina vaikka puhuu oikeaa asiaa jne. Eli kysymys kuuluisi paremminkin niin, että "miksi autoilijat eivät saa sanaansa kuuluville", eikö vain?
Mazdalla on mennyt teknologiaan panostukset totaalisesti penkin alle. Pitkä ja raskas kehityspolkunsa on tuottanut polttomoottoreita, jotka eivät ole täyttäneet odotuksia ja ovat tulleet markkinoille aikana, jolloin ala suuntaa kohti sähköautoja.
Mazdalta tulee sähköauto täysin ajallaan.
TÄYSIN UUSI MAZDA MX-30
Töyssyt ei ole vihreiden keksintö tai yksinoikeus vaatia niitä teille. Alueen asukkaat vaativat niitä läpiajokaduille, virkamies tai liikennesuunnittelija helppona ratkaisuna parantamaan liikenneturvallisutta jne. Harvoin töyssyt tosin voi ajaa suurinta sallittua, yleensä n. 50% on sopiva nopeus.
Vihreiden tavoitteet perustuu siihen, että heikennetään yksityisautoilun kilpailukykyä, jolloin kevyen liikenteen suosio kasvaa. Se luonnollisesti vähentää päästöjä, vaikka osaamattomat kuskit epätaloudellisella ajotavalla töyssyissä kulutusta kasvattavatkin.
Valuuttakatu Vantaa, sillä on sellainen töyssy (suojatie), mistä selviää juuri ja juuri normikorkuisella alustalla ilman pohjakosketusta.
juu about 200km pääsee .... ei kyl ihan tätäpäivää varsinkin siihen 35k hintaan mitä siitä pyydetään
Valmistajalla on oma kohderyhmä: "200 km:n toimintasäde on riittävä eurooppalaisten asiakkaiden päivittäiseen 48 km:n ajoon2, ja kevyt akku parantaa osaltaan Mazda MX-30:n luonnollista ajoa."
Joo melkolailla haparoivia ensiaskelia Maazda ottaa tässä. Tuosta riittää paljon kirittävää. Nähtäväksi jää, että milloin saavat ensimmäisen sähköauton korin ulos kunnon akuilla.
Meillä on ollut kaksi Mazdaa, ne oli tekniseltä laadultaan hyviä, eipä niistä muuta erityistä kerrottavaa ole, kuin kuutosen tuuliherkkyys.
The End
Joku kirjoitti että mainitsemani eri merkkien vaivat ovat jääneet elämään. Niitä oli mukamas 10 vuotta sitten. No tottakai nuo viat vaivaavat ko autoja koko elinkaaren ajan. Niitä pommeja on koko ajan vaihtomyymälät pullollaan.
Useimmat viat on päivitetty unholaan uusien mallipolvien tultua, mutta useimmiten suunnitteluvirheisten mallien vaihdetut varaosat on aivan samat kuin alunperinkin. Eli kestävät heikosti.
Tottakai nuo "tyyppiviat" seuraavat niissä käytetyissä koko elinkaaren ajan, mutta nykyäänkin kyseisten merkkien uusien mallien esittelyjen yhteydessä yli 50% kommenteista viittaa jotenkin noihin "joskus kyseisissä merkeissä olleisiin vikoihin". Edelleenkin uudet folkkarit syövät öljyä, DSGt porsivat ja parhaat ranskalaiset saa grilliltä...
Onko näyttöä siitä, että dsg olisi nykyään ongelmaton tai VW:n koneet ei kuluttaisi öljyä? Yksi TM:n artikkeli, jossa kerrotaan öljyrenkaiden reikäkoon muutoksesta tuskin nyt vielä ongelmaa poistanut. Tuollaisen muutoksen tehdas olisi tehnyt 20 vuotta sitten kaikkiin malleihin, jos se olisi ollut syynä kaikkiin tapauksiin.
Uusia malleja on kauppiaan mukava myydä, kun asiakkaalle voi aina sanoa, että tässä mallissa rakennetta om parannettu ja ongelmat poistuneet. Kun auto kuitenkin kestää ilman isompia vikoja yleensä vähintään useita ja moni ehtii sinä aikana jo vaihtaa uuteen, näiden puheiden merkitys latistuu sopivasti. Ja joka kerta kun vian kanssa huoltoon menee, koskaan ei tällaista vikaa ole siellä ennen tavattu. Kumma juttu, vaikka merkkihuollossa jos missä luulisi tietämystä olevan.
Minulle VW-kauppias vielä pari vuotta sitten antoi ymmärtää, että dgs ei vieläkään ole ongelmaton, jos aikoo pitää autoaan pitkään pitää.
Mulla on näyttöä reilun 100 000 kilometrin matkalta. Kertaakaan ei tarvinnut öljyä lisätä eikä vaihteistokaan aiheuttanut ongelmia. Parin tutun autoissa öljynsyönti loppui, kun öljyrenkaat vaihdettiin ”normaaleihin”. En ole ole myöskään nähnyt ihmisten kertovan näistä ongelmista netissä enää pitkiin aikoinin. Melkein voisin väittää, että ongelma poistui jo kauan sitten juuri tuolla öljyrenkaiden muutoksella.
Oletko varma, että tuo ongelmia aiheuttanut öljyrengastyyppi oli käytössä 20 vuotta sitten? Itse olen siinä uskossa, että tuo rengastyyppi oli käytössä vain lyhyen aikaa.
Ainakin minun tuntemani valmistajat päivittävät haavoittuvia osia jo kesken korimallin elinikääkin. Päälle päin hyvin saman näköisistä autoista toinen kestää ja toinen ei ja käytetyn ostaja erottaa nämä VIN-koodista.
Puhuttekohan samasta asiasta? Yhdelle 100.000 km voi olla paljon, toiselle vähän. Meidän tekniikan museosta ei löydy yhtään alle 250.000 km ajettua eikä yhtään huoltovälille öljynlisäyksiä kaipaavaa.
Kilometrien kertyessä tosin huoltokin vaikuttaa varsin paljon. Onko muuten VAG:n DSG vaihteiston huolto-ohjelmassa määriteltyjä öljynvaihtoja?
Miksi emme puhuisi samasta asiasta? Nuo öljyrengasongelmat, mihin Herbert viittasi, alkoivat jo oikeastaan alusta asti ja sadan tonnin paikkeilla öljyä paloi lähes samaa tahtia bensan kanssa.
Entisen DSG:ni öljyjen vaihtoväli 60 000 km. Tämä on mielestäni tuon auton huonoin puoli.
Tuollaiseen näkökulmaan minäkin olen tottunut. Toiset vaihtaa uuteen kolmen vuoden välein ja kehuu, miten ongelmatonta tekniikkaa autossa on kun kone, jolla on puolet ajasta ajettu sähköllä, tai vaihteisto ei sillä matkalla laukea.
Edelliseen autooni piti ensimmäisen kerran lisätä öljyä 300 tkm kohdalla. Vajaan 400 tkm kohdalla luovuin siitä, jolloin 0,5 litran täydennys riitti hienosti. Tätä ennen kesti pitkään, ennenkuin pinta edes alkoi laskea vaihtovälillä. Volkkareissa yms. on TM:n käyttötestien perusteella ihan tavallista, että lisäystä tarvitaan jo alta 60 tkm. Mutta en minä sitä kiistä, etteikö Volkkareita olisi saatu kuntoon. Hyvä jos on. Kun taustalla on vaikeasti korjattavia ongelmia pitkältä ajalta, en vain ole vielä vakuuttunut asiasta.
Huoltokin tietysti vaikuttaa. Ehkä se vaikuttaa toisissa enemmän kun toisissa. On vaikea uskoa, että julkisuudessa ongelmiksi nousseilla merkeillä esiintyisi huonoa huoltoa muita enemmän.
Minullakin on tuo käsitys ja koska öljyn kulutus ei ole vain parin vuosimallin ongelma, veikkaan syynkin olevan paljon monimuotoisempi. Markkinointikoneisto mielellään suoltaa tietoa, jossa ongelma kiteytetään yhteen selkeään yksityiskohtaan, jonka muuttaminen poistaa ongelman.
Vaikkapa siksi, että yhden tunnetun ongelman poistuminen ei takaa etteikö muitakin ongelmia ilmenisi suuremmilla ajomäärillä. Ensimmäisenä koneen avaamiseen johtavan ongelman poistaminen vasta mahdollistaa pidemmälle ajamisen ja myöhemmin (mahdollisesti) seuraaviin ongelmiin tutustumisen.
Silti täysin välttämätön ainakin öljykytkinvaihteiston kanssa. Järkevää myös kuivilla kytkimillä.
Kuinka hirveän paljon sitä öljyä meni vaihdossa, jos tuo oli auton huonoin puoli? Eikös kaksoiskytkinvaihteiston öljytila ole varsin pieni ainakin turbiiniautomaattiin verrattuna? Vai onko ongelma öljynvaihtoprosessissa, kun kone on moottoritilassa poikittain, joidenkin mielestä jopa peräti väärin päin?
Katselin pikaisesti, mitä VW-konsernin tuotteita on viimeisen viiden vuoden aikana ollut käyttötesteissä:
Octavia 1,6 TDI (13E/2017) vaati puolen litran lisäyksen ensimmäisellä öljynvaihtovälillä. Toinen vaihtoväli meni ilman lisäystä. Moottori tyypillisesti kuluttavat uutena hieman ennen kuin osat sylinterissä kuluvat toisiinsa sopiviksi.
Audi A4 2,0 TDI (07/2017) Ei lisättyä öljyä.
Seat Arona 1,0 TSI (16/2019) Ei lisäyksiä.
Tuonko perusteella pitäisi epäillä, että Volkkarin moottorit kuluttavat öljyä?
Mitä nämä mainitsemasi vaikeasti korjattavat ongelmat pitkältä ajalta ovat?
Mitkä vuosimallit ova näitä ongelmallisia? Millaista tietoa sinulla on siitä, että tuo öljyrenkaiden vaihtaminen ei olisi poistanut ongelmaa?
Herbert kyllä yksilöi tuon ongelman hyvin tarkasti. Onko sinulla mitään tietoa muista ongelmista?
En muist määriä. Muistaakseni vaihteistoa huuhdellaan jollakin pumpulla ja öljyä tarvitaan yljytilavuutta enemmän.
Kuulosta kyllä aika erikoiselta jos 60tkm välein tehdään huuhteluöljynvaihto, mutta kaipa pelaavat todellakin varmanpäälle.
...tai sitten siellä ei ole suodatinta ollenkaan (rakennetta tarkemmin tuntematta).
Talvikuukausina Tukholman kaduille levitetään vuosittain noin 50 000 tonnia hiekoitushiekkaa. Tukholman kunnan ympäristövirasto toteaa raportissaan, että hiekka nostaa hiukkaspitoisuuksia. Raportissa todetaan, että kitkarenkaiden käytön lisääntyminen vaatii tuekseen katujen tehokkaan hiekoituksen ja/tai suolauksen. Tukholmassa kokeillaankin erilaisia hiekka- ja suolalaatuja tehokkaimman tuloksen saavuttamiseksi.