Kun en löytänyt tuoreempaa juttua aiheesta, heitän kysymystä tähän:
Millaisia kokemuksia lataushybridien kulutuksesta toisilla on pelkällä polttoaineella ajettaessa?
Oma kokemukseni Volvo XC60:lla on yllättänyt positiivisesti.
n. 400 km maantiematkoilla tankkauksista laskien, kulutus on vaihdellut n. 6-7 l välillä. Nämä siis akun tyhjennyttyä ajettuja osuuksia.
Mitattu lähinnä rajoitusten mukaan ajaen. Matkoilla on kaikkia nopeuksia 80, 100 ja 120. Välillä luonnollisesti myös 50-60.
Mukana on joitakin reippaita ohituskiihdytyksiä, muuten ajotapani lienee varsin ennakoiva ja "kevytkenkäinen". Tottahan raskaalla autolla on helppoa saada menemään enemmänkin ; )
Ja mukavaa on kun päivittäisessä paikallisajossa bensamoottori ei rauhallisesti ajaen edes käynnisty : )
Miltä kuulostaa? Millaisia kokemuksia toisilla?
Vuosi sitten vaihdoin XC90T8:n täyssähköön. Volvolla ajoin n. 85000km (muistaakseni, ainakin alkoi 8:lla). Koko rupeaman keskikulutukseksi jäi 5,9L/100km. Pitkillä matkoilla akun tyhjennyttyä keskikulutusnäytön sai pysymään 7,5L tietämillä ilman mitään erityistä kevytkenkäisyyttä. Motarilla joutui yli kympin kulutukseen, jollei ajanut rauhallisesti. Hyvä auto oli ja vaihdon syy, että sähköajoa piti vain saada lisää reilusti enemmän kuin Volvon n.40km per lataus tarjosi (eli vika korvien välissä, ei autossa). Varsinkin kun pitkällä matkalla ei käytännössä saanut välilatauksilla virtatäydennystä, koska latausteho oli vain se 3,5kW.
Ihan samanlaiset kokemukset. Tällä hetkellä V90 keskikulutus 5,1l, käynyt alempanakin, mutta muutama pitkä reissu nostaa keskiarvoa. Kulutus ilman akkua siellä +-7 litran korvilla.
Olen tyytyväinen, mutta ihan sama homma kuin HybridRulesilla, sähköä on saatava enemmän. On pieni ihme jos seuraavassa autossani olisi polttomoottori.
HybridRules, tuo on siis aika lailla linjassa omien kokemusteni kanssa. Onhan 90 isompikin.
Hybridirakenne siis vaikuttaa yllättävän toimivalta ilman ulkoista latausta.
Pelkällä polttomoottorillahan suunnilleen vastaavankokoiset autot vievät selvästi enemmän, mm saksalaissivustojen mukaan.
Täyssähkö olisi luontainen seuraava askel, mutta meillä ei vielä ajankohtainen. Pitkät maantiematkat jääneet vähemmälle, ja päivittäisajot kun hoituvat siististi nykyisellä, nautitaan vielä tämän mukavasta kyydistä.
V90 on aika paljon tilavampi kuin sähköinen XC40. Sinun pitää vaihtaa merkkiä tai odottaa jonkun aikaa. Aikamoinen pudotus olisi vaihtaa Volvosta vaikka Skodaan/Volkkariin
En ole koskaan ollut erityisen merkkiuskollinen, joten ei ole ongelma. Nyt sähköinen voimalinja on merkkiä tärkeämpi. Ja oikeastaan Volvokin valikoitui sen perusteella, kun halusin/tarvitsin tilavan plugarin.
Liisaria jäljellä 2v, joten tässä ehtii toivottavasti tulla markkinoille kaikenlaista. Polestar 3 ja XC90:n seuraaja kiinnostavat, mutta riskinä on että ovat minulle liian kalliita. Ainakin nykyinen XC90 on liian kallis, mutta sähköautojen verotusarvoalennus voi tuoda kaivattua helpotusta.
Kiinnostaa kyllä noiden lisäksi moni muukin, esimerkiksi Norjaan minä hetkenä hyvänsä tulossa oleva NIO ES8 on erityinen mielenkiinnon kohde. Ihan vapaita käsiä minulla ei kuitenkaan ole auton valintaan, konsernin varsin joustavassa autopolitiikassa on kuitenkin muutama rajoite. Ja tuollaisen uuden kiinalaismerkin leasingvuokra on tietysti kysymysmerkki.
Minä en hyväksyisi kiinalaista Volvoa edes työsuhdeautoksi.
Jos valtion tavoite on autoja verottamalla parantaa ilmastoa, niin kiinalaisille tuotteille olisi laitettava korkea päästötullimaksu.
Passat meni ilman ulkopuolista sähköä noin viiden litran kulutuksella maantiellä ja kaupungissa. Moottoritiellä bensaa paloi vähän enemmän.
Valmistenumeron perusteella ainakin minun Volvoni tulee ruotsista.
Kiinassa valmistettavat autot on omille markkinoille. Koska Volvolla on valmistusta Euroopassa, autot valmistetaan täällä. Autojen tuonti Kiinasta Eurooppaan tuottaa kustannuksia, rahti, tullit yms. Rahti Kiinasta maksaa moninkertaisesti sen mitä rahti Euroopasta Kiinaan.
Volvo on ryhtynyt tuomaan Euroopan-markkinoille tarkoitettuja XC60-katumaastureitaan Kiinasta. Autot kasataan Chengdussa, josta ne kuljetetaan rautateitse Belgian Ghentiin.
Tähän asti kaikki meillä myydyt XC60-mallit on valmistettu Ruotsin Torslandassa. Volvo ei ole vahvistanut epäilyksiä, mutta kansainvälisissä automedioissa on arveltu, että muutoksen syynä olisi USA:n ja Kiinan kauppasodasta seuranneiden korotettujen tullimaksujen välttäminen. Torslandassa valmistetut autot matkaavat nimittäin Yhdysvaltoihin.
Tulee Kiinastakin tänne autoja, mm. kaikki S90t on tuotu sieltä jo hyvän aikaa.
Quu on mielestäni ihan oikeilla jäljillä, Kiinasta ja ylipäätään EUn ulkopuolelta tuotavilla tuotteilla tulisi olla hiilitulli. En kannata protektionismia, mutta tässä ei olekaan kyse siitä.
Jos tilat ratkaisevat, pikemminkin päinvastoin.
Minulle hintalapun lisäksi kriittisin mitta on takapenkin leveys. Toivottavasti seuraavaksi autoksi löytyisi joko 2+3+2 tai 2+2+2 paikkainen auto. Ei varsinaisesti paikkaluvun takia, 5 riittäisi, mutta matkustusmukavuuden takia.
Kiinassa kuluttajat on enemmän tilatietoisia vaikka tyypillisesti kiinalainen ei ole pitkä eikä leveä. Volkkari myy siellä ID6 mallia, useimmat muutkin autot on tyyppiä "superb" eli takana on kunnon jalkatilat. Olen tätä aiemminkin huudellut, mutta paljonko maksaa lisätä takajalkatilan kohdalle 100mm runkoa? Ei se vielä syö isoveljensä markkinaosuutta.
Tuo on kyllä totta. Kirjoitin perustelunikin aiemmalle väitteelleni tavallista matalammista sisätiloista ja kokoluokkaa pienemmästä tavaratilasta V90:n pohjapinta-alaan verrattuna, mutta pyyhin sen pois ja kerrankin typistin tekstini lyhyeen kommenttiin. Jos kriittinen mitta on leveys, silloin V90 on varsin kilpailukykyinen.
Kiinassa auton pituus on jonkinlainen fetissi, koska jatkettuja versioita tehdään BMW 300, Mercedes C ja VW Passat tyylilajissa. Käytännöllinenhän tuollainen on, eikä edes hyvin hillitysti jatkettuna näytä lentokenttätaksilta.
Keskinopeudet ja ajoprofiilit kiinnostaisivat aiheeseen liittyen, pelkkä keskikulutuslukema ei paljoa anna vielä.
Koitin katsoa ajopäiväkirjasta, mutta en nyt saa sellaista helppoa yhteenvetoa mikä kertoisi yleispätevästi asian.
Arkipäivänä tulee helposti 60-80km, josta n. 40km sähköllä. Harvakseltaan on nollapäiviä, mutta parin kymmenen kilsan päiviä kylläkin. Sähköllä ajon ja polttoainelukemat kuitenkin pilaa 100-150km päivät, ja erityisesti pidemmän matkan ajot. Harvoin tulee kuitenkaan yli 500km päivän aikana. Lisäksi yksittäisiä kertoja töpseli unohtuu laittaa kiinni, tai latauksessa on joku häikkä (tapahtunut 1-2 kertaa viimeisen vuoden aikana. Olisi ollut korjattavissa jollain piuha irti - takaisin manööverillä jos olisi huomannut).
Ainoa hyödyllinen tieto on että moottoritieajo "tyhjällä" akulla vie n. 7 litraa, ja akulla pääsee sen 40km. Itse asiassa ajoin juuri 44km ja jäi vähän virtaa ylikin, pääasiassa 80-90km/h Kehä 3:lla. Ei ollut kiire, niin jätin nopeuden satasen alueellakin vähän alle.
Pääsisin parempiin keskikulutuksiin jos lataisin aina kun se on mahdollista. Olen kuitenkin ladannut lähinnä yösähköllä, koska minulla on vapaa autoetu mutta kotilataussähköt menevät omaan piikkiin.
Edit: Sen verran vielä, että 22tkm matkalla keskikulutus sen 5l / 100km, ja ladattua sähköä on kulunut n. 1800kWh eli 0,15€ kilowattihinnalla 270e edestä.
Aiempaan kokemukseen peilaten oletan säästäneeni bensiiniä 4l / 100km joka olisi maksanut 1450€ (litrahinta 1,65). Säästöä siis 1200€. Sprintmonitorin V90 T4:n keskiarvolla säästöä olisi 5,5 litraa. D5 dieseliinkin nähden 3,5l
Edit edit: Luulin katsovani Sprintmonitorista keskiarvoa, mutta nuo olivatkin jonkun yksittäisen käyttäjän lukemia.
En osaa sanoa onko nyt menossa jokin trendi tulevaisuuteen, mutta Nord Pool pörssin tuntihinnat on olleet keväästä saakka harvinaisen ylhäällä ja vaikka jollakin onkin nykyisellään edullinen kiinteä sähkönhinta, pidemmän päälle kukaan ei voi myydä alle keskimääräisten kustannusten eli halvat tarjoukset voi olla historiaa. Esimerkiksi huomenna, ei tarvita jäähdytystä eikä lämmitystä, pörssisähkö maksaa klo 9 17,5 c/kWh, siihen päälle myyntiyhtiön komissio, sähkönsiirto ja verot niin ollaan noin 25 c/kWh. Syyksi korkeisiin hintoihin on esitetty kuivaa vuotta Norjassa ja Ruotsissa, (tosin ainakin Norjassa näyttää satavan päivittäin aika runsaasti), tuulettomuutta ja päästöoikeuksien hinnat. Mietin vain missä mennään kun hetkellinen kulutus kipuaa nykyisestä 8000 MW tasosta tyypilliseen tammikuun kulutukseen 12-14.000 MW? Lataako kukaan kotonaan vapaata autoetuautoa jos sähkölasku siitä on esim. 500-1000 eur/a? Läheskään kaikilla ei ole mahdollista ladata työpaikoilla.
Tuo on tietysti hyvä pointti. Sähköyhtiöiden tarjouksista päätellen ihan noin kalliiseen sähköön ei uskota, kun 2v sopimuksia saa alle 5,5 sentin. Eikös nyt kesään osunut myös jonkun ydinvoimalan huoltoseisokki?
Eiköhän se OL3 vielä valmistu, ja tuulipuistojakin on tulossa lisää, joten toivottavasti kallis hinta ei ole pysyvä olotila. Toki sähkö on Suomessa eurooppalaisittain katsottuna halpaa.
Ja juu ei, en minä satasia maksaisi omasta pussistani, kun maksan siitä autoedusta jo muuta kautta. Muutama kymppi menee kannatuksen vuoksi.
Ajattelitko, että kuivuudesta ja vähätuulisuudesta tulee pysyvä ilmiö vai millä logiikalla ajattelit tämän oleva tulevaisuutta?
Monelle luontevinta on ladata yöllä ja ensi yönä 0:00-5:00 näyttäisi olevan pörssisähkön hinta olevan alle 4 c/kWh. Miskihän halauaisit ladata nimenomaan aamulla yhdeksältä lyhytaikaisen hintapiikin aikana, kun kaikkina muina vuorokaudennaikoina olisi tarjolla halvempaa sähköä.
En tiedä millä futuureilla sähkönmyyjät tarjoavat 5c/kWh kahden vuoden sopimuksilla, tänäänkin on yli 12 h pörssisähköä jossa hinta on enemmän kuin 11 c/kWh. Pörssisähkön tuntihinta muodostuu edellispäivän tarjouksista, ennakoidaan kulutusta ja sähköntuottajat tarjoavat. Ensin pohjakuorma täytetään vesivoimalla ja muilla edullisilla ja loput otetaan periaatteella "askel askeleelta" kalliimpaa mukaan. Kaikki saavat lopulta tuntihinnan minkä koko kulutustunnin kallein tuottaja tarjosi. Ehkä avainasia lähikuukausille on, miksi jo kesän kulutuksiin on jouduttu ottamaan varsin kallista energiaa mukaan, aikanaan kun olin sähkölaitoksella töissä opiskeluaikana, siellä oli varaston takana iso diesel-aggrekaatti joka olisi käynnistetty mikäli laitoksen huippukuorman ylitys olisi uhannut.
Loviisan ydinvoimaloissa on huoltoseisokit, kakkonen on nyt huollossa 9.9. asti, ykkösen huolto on 11.9.-29.9. - näillä on jokin merkitys. Ei toki niin isoa merkitystä kuin kulutuksen nousulla talvea kohti (50%+). Toinen, isompi uhka suomalaiselle edulliselle sähköenergialle on Ruotsin ja Norjan sähkölinjat keski-Eurooppaan. Kun yhteyksistä tulee vuosi vuodella paremmat niin Suomessa ei olekaan enää halvempaa sähköä vaan hinnat tasaantuvat. Päästöoikeuksien hinnat voivat vaikuttaa siinä tapauksessa, että joudutaan käynnistämään jokin fossiiliyksikkö talven pakkasilla ja silloin myös vesivoimalat saavat nauttia myyntihinnasta jossa on päästöoikeuksien hinta mukana vaikkei sitä tarvitse maksaakaan. En usko, että pohjois-Norjassa tai -Ruotsissa nykyisellään kärsitään kuivuudesta, sade piiskaa alueita tauotta. Eilen oli juttua, että kun Fortum pysäyttää hiilivoimalan Espoossa, se toivoo tilalle datakeskusta jonka sähköhäviöillä voisi lämmittää puolet Espoota. Eli sähköä ei enää tuotettaisi lainkaan mutta sähkönkulutuksen häviöillä lämmitetään kaupungit - T&T lehden arvioissa Espoon ja Kirkkonummen datakeskusten hukkalämpö olisi jopa 350 MW, sähkönkulutuksen arvioita ei annettu - olisiko energian häviämättömyyden lain mukaan ainakin 350 MW eli kaikki syötetty sähkö muuttuisi lopulta lämmöksi?
Minulla on loppumassa 2v määräaikainen. Uutta tarjousta en ole nykyiseltä sähköyhtiöltäni saanut, mutta vielä pari-kolme viikkoa sitten paras tarjous oli 5,13 senttiä ympäri vuorokauden, tähän saakka olen maksanut 4,99. Ihan validilta toimijalta, ei miltää huijariyhtiöltä.
Nyt kun katsoin, niin paras 2v tarjous oli 5,69.
Ydinvoimaloiden tyypillinen työsykli putoaa sadasta noin 96% kesän parin viikon huoltoseisokin vuoksi. Muun ajan vuodessa vehje käy nimellistehollaan.
Futuurit ovat markkinaodotukselle perustuvia johdannaisia, joilla kukaan ei keitä aamukahviaan eikä lataa autoaan. Jotain aamukahvin keittäjää saattaa tosin harmittaa Fortumin tyypillinen konservatiivinen suojaustapa matalille tasoille, joka syö kuluvan vuoden tuottoja vaikka markkinaehtoisesti gämbläämällä olisi saanut isommat osingot.
Aamukahvia ei keitetä futuurissa vaan preesensissä, joka hinnoitellaan eri tavalla.
En tiedä auttaako seuraava vinkki muita, mutta perinteisesti loppukeväällä sähkönhinta on ollut alimmillaan. Viimevuosina olen tehnyt pelkästään 1v. määräaikaisia sopimuksia, kun ne saa pienellä vedätyksellä samoihin hintoihin millä kauppaavat 2. vuotisia määräaikaisia. Toukokuussa uusin kahden käyttöpaikkani (molemmissa kulutus yli 10 000kWh/vuosi) sopimukset taas vuodeksi eteenpäin. Käytännössä ole säätänyt nuo niin, että toisen käyttöpaikan sopimus umpeutuu reilun viikon ennen toista, joka ainakin tähän asti on mahdollistanut "kikkailun" eli ensimmäiselle päätyvälle otetaan se sen hetkinen "paras tarjous", ja seuraavalle voidaan vielä pari viikkoa tuumia ja seurata saako jostain halvemmalla. Tänävuonna kävi niin että ensimmäiselle käyttöpaikalle sain vuodeksi sopimuksen hintaan 5,07c/kWh (sopimus tehty 7.6.2021). Kyttäilin tuon reilun viikon "parempia" tarjouksia toiselle käyttöpaikalleni, mutta hinnat ehtivät jo nousta sen verran, että paras tarjous kilpailuttajan mukaan olisi ollut 5,49c/kWh. Sähköpostilla tuolle ensimmäisen käyttöpaikan sähkönmyyjälle, sain tingattua hinnan toiselle käyttöpaikallenikin tuohon samaan 5,07c/kWh (sopimus tehty 15.6.2021) .
Avaa toki enemmän jos tietoa löytyy niin ymmärryksemme lisääntyy. Minkä kristallipallon mukaan sähköä myydään 5 c/kWh hintaan vaikka vuodeksi eteenpäin jos preesensissä ja 5 kk imperfektissä kustannus on keskimäärin ollut 8 c/kWh?
Aloitan disclaimerilla todeten että en tiedä asiasta mitään.
Eikö moni näistä myyjistä tuota myymänsä sähkön itse? Silloinhan tuotantokustannus voi olla jotain muuta luin NordPoolin markkinahinta? Toisin sanoen, sähköpörssistä saisi paremman hinnan kuin omilta asiakkailtaan, mutta tappiota ei sentään tule. Vai onko tässä joku mekanismi jota en ymmärrä?
Käypä katsomassa kokonaisten vuosien toteutuneita hintoja ja mietitään sitten lisää. Ihan sama juttu veisilanteessakin. Kuivan ja kuuman ennätyspitkän kauden jälkeen parin viikon sateet eivät ihmeitä tee.
Menneisyys ei ole tae tulevasta 🤓.
Suurimmat vesivoimalat Suomessa on pohjoisessa eikä siellä ollut kuuma eikä kuiva kesä. Eräs tuttu muutti pari vuotta sitten Kemijärveltä Tampereelle ja pohjoisessa kuulemma aina haikailtiin etelän lämmön ja auringon perään. Sama oli tänä vuonnakin, raja meni Oulun pohjoispuolella, siitä pohjoiseen oli aika normaali kesä. Tampereella oli liian kuuma. Ilmatieteen laitos julkaisee tilastoja, 2020 oli vetinen mutta keskiarvot pohjoisessa 1981- vastaa kesää 2021.
Lähinnä etsin tietoa, voiko joku ostaa etukäteen tietyn määrän energiaa jonka hinta on lyöty kiinni? Siinä ei paljon lohduta toive ensi vuodesta jos tänä vuonna on myynyt viisi kuukautta sähköä puoleen hintaan vs kustannukset. Tänä vuonna pörssisähkö alkoi kallistua huhtikuussa kun yleensä se halpenee. Ennusteen mukaan hinta nousee edelleen syyskuussa 2021. Tähän olisi mukava laittaa graafeja mutta en osaa.