Selvä enemmistö Suomalaisista pitää sähköautoa miellyttävämpänä
JULKAISTU 17.10.2021 10:57
Autoliikkeiden kilpailutuspalvelu AutoVex kysyi asiakkailtaan, miten sähköllä ajaminen on vaikuttanut heidän käsitykseensä sähköautoista.
AutoVexin kyselyyn vastanneista 408 palvelun asiakkaasta 66,5 prosenttia totesi suhtautumisensa sähköautoihin muuttuneen sen jälkeen, kun oli itse ajanut sellaisella. Sähköautolla oli ajanut tosin vain 42,6 prosenttia vastaajista.
Tästä runsaasta 40 prosentista 62,4 prosenttia piti sähköautoa polttomoottoriautoa miellyttävämpänä ajettavana, ja ainoastaan 13,5 prosenttia koki polttomoottoriauton olevan mukavampi. Loput eivät sanoneet juuta eivätkä jaata siihen, kumpi on heidän mielestään miellyttävämpi.
Vastauksissa korostuivat AutoVexin mukaan erityisesti sähkömoottorin välitön vääntö ja hiljaisuus.
Olipas harhaanjohtavaa otsikointia Topi27:lla!
@Topi27 kirjoitti:
Miten saat tuosta selvän enemmistön kaikista suomalaista olemaan otsikon mukaista mieltä? Vahvaa liioittelua, väitän kyllä! Otanta mitätön, prosentteja tulkittu tarkoitushakuisesti jne.
Oikeampi otsikko olisikin ollut
"Sähköautoa ajaneista yli puolet piti sähköautoa miellyttävämpänä"
Tässä on sitä kolikon toista puolta:
https://autotoday.fi/kysely-yli-puolet-jattaa-sahkoauton-ostamatta-hankintahintansa-vuoksi/
https://moottori.fi/liikenne/jutut/kysely-kolmasosa-aikoo-hankkia-ensisijaisesti-sahkolla-kulkevan-auton/
https://www.apu.fi/artikkelit/kysely-nama-asiat-epailyttavat-sahkoautojen-hankkimisessa-niin-suomessa-kuin-ruotsissa
Jos minulta kysyttäisiin, niin Rolls-Royce Phantomin kyyti on kaikkein miellyttävintä autokyytiä.
Kyllähän sähköauto on mukava, sitä on hankala mennä kiistämään. Toki on sallittua olla eri mieltäkin, jokaisella on makunsa.
Äänettömyys. Uudella asfaltilla lähes orgastisen hiljainen kyyti / poissaoleva saasteena tuotettu liikennemelu, jonka voi mokata hankkimalla 5-6 kuukaudeksi vuodesta nastarenkaat.
Portaaton voimansiirto missä voima löytyy heti alakierroksilla ilman start-stop-start-viiveitä.
Kääntöpuoliakin sitten on, kuten paljon kalliimpi hankintahinta (jollei verottaja vääristä kilpailua sakoilla ja tuilla).
Lähes verovapaa tankkaus (lailllistettua veronkiertoa, valtio velkaantuu joka päivä - ei ole kestävää kehitystä).
Lyhyempi toimintasäde.
Monessa mallissa ei ole mahdollista vetää peräkärryä, tai raskaampaa peräkärryä.
Onko latauspaikkaa käytössä, vai pitääkö aina mennä jonnekin erikseen asioimaan että saa ladattua?
@Karrette kirjoitti:
Niinkö meinaat.
Uudella asfaltilla kaikki autot tuntuvat hiljaisemmilta, ei sähköauto poikkea mitenkään muista. Sähköauto ei ole ulospäin äänetön. Se mitä sisälle kuuluu, riippuu kunkin mallin äänieristyksistä yms.
Ropiseehan ne nastarenkaat vähän, mutta vain sinä annat ymmärtää että vaikutus olisi tätä luokkaa:
Eihän tähän taidettu tarvita täyssähköautoja, vaan plugarit ja itselataavat hybridit ajavat saman asian. Mutta hyvä ominaisuus varmaankin.
Taidat sotkea kestävän kehityksen termin johonkin mihin se ei kuulu. Sinun tapojesi mukaisesti hain linkin vihjeeksi:
https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys
"Kestävä kehitys ei kuitenkaan viittaa ainoastaan ympäristön kestävään kehitykseen, vaan se huomioi myös ihmiset, taloudelliset näkökohdat ja ihmisoikeudet." (lainaus Suomen YK-liitto) Johdonmukainen velkaantuminen tarkoittaa että taloudellisia näkökohtia ei huomioida.
Renkaiden tuottamaa melua tulee jokaisesta autosta, toisista enemmän, toisista vähemmän. Se on ihan totta, ja sitä kutsutaan ohiajomeluksi. Ostinkin äskettäin renkaat joissa pakollinen EU-rengastarra kertoi että se oli 69 db. Jätin Nokian Hakka Black 2:t ostamatta kun Nokian Powerproof osoittautui paremmaksi tässä (ja halvemmaksi).
Sisämelun osalta auto voi olla niin hiljainen että toisella kaistalla ajavan nastamelu kuuluu oman auton sisälle.
Nyt on hyvä hetki käydä kävelyllä kuuntelemassa liikennemelua. Ja hetken kuluttua voi verrata siihen kun autoihin tulee ropinaa / kovaa ääntä tuottavat nastat alle.
Nastarenkaat on vapautettu tuosta pakollisesta EU-rengastarrasta, eli ostajan pitää itse ymmärtää että hän ei ole tekemässä ekovalintaa.
Päädyin siis itse plug-in hybridiin kun sellaisella ajaminen sopii ajotapaani, pienen akun lataaminen onnistuu kotona, ja sellaisen sai käytettynä ulkomailta tuotuna (valtio ei haitannut siellä sen uushankintaa, mutta täällä piti maksaa silti autoveroa että sai rekisterikilvet). Lisäksi auto itsessään oli minun makuuni sopiva. Kulutus on ollut n. 1½ litraa bensaa + sähköt 100 /km, toteutuva kulutus riippuu tietysti ajoreiteistä ja -tavasta.
@Karrette kirjoitti:
Osoitapas se vielä johtuvaksi nimenomaan sähköautoistamisesta, niin vot.
Voisko olla mahdollista, koska on paha ristiriita: jos ulkomelu on eristetty sisällä niin eihän sinne kuulu noin pienet äänetkään, ikään kuin selektiivisesti. Jos ei siis päässään kuvittele asiaa.
Viittasit kuitenkin sähköautoihin ikään kuin yleisesti edellä. Ja useimmat ymmärtävät eron toiveunissa ja reaalielämässä, eivätkä varsinkaan yleistä sähköautoihin moisia ominaisuuksia. Siis kaikkiin, vaikka parhaat pystyvät hyvinkin vaimentamaan sisämelua. Ja kuten aina on ollut polttiksissakin, eli ei sähköistäminen siinä mielessä tuo mitään uutta ihmeellistä.
Joo, mutta jos tolkulla ajattelee, niin ei se lisäänny ihan niin paljoa kuin sinä annat ymmärtää. Se on vuoden aikaan liittyvää kausimuutosta renkaiden ohiajoäänissä ja -sävyssä. Ei se sen kummempaa ole, jos asiasta ei tee elämää suurempaa ilmiötä turhaan.
Aijaa. Osoitapas tuokin asiayhteys uskottavasti, kiitos. Muuten tuon voi tulkita joku jopa faktaksi vain siksi, että sinä teet jänniä päätelmiä ja yhteenvetoja asioista, joita haluat edistää.
No tilastotiede on eri mieltä sinun kanssa.
Kyselytutkimusten suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten analysoinnissa sovelletaan tilastollisista menetelmistä mm. otantaa, estimointia ja testausta. Esimerkiksi ihmisten mielipiteitä erilaisiin yhteiskuntaa koskeviin kysymyksiin voidaan selvittää kyselytutkimuksilla. Kohteeksi poimitaan tyypillisesti 1000 – 2000 suomalaista, ja tavoitteena on tehdä kyselyn tulosten perusteella johtopäätöksiä mielipiteiden jakautumisesta kaikkien suomalaisten joukossa. Tuollaisessa pienessäkin otannassa virhemarginaali on n. 3 % luokkaa suuntaansa ja tuossa pienessä otannassa 408 henkilöä ei virhemarginaali ylitä tuota selvää yli 60 % tulosta.
Ihmiset ovat tylsän ennalta arvattavia ikävä kyllä.
@Topi27 kirjoitti:
Mistä? Ja mistä minä olen eri mieltä sen kanssa?
Minähän kirjoitin sinun tulkinnastasi, jonka perusteella vetäisit vähän överin "klikkiotsikon" aiheesta. No tilastohan on myös niin kuin se luetaan, siitä on aika moni ollut maailman sivu samaa mieltä kuitenkin.
Juu juu, kyllä. Sitten alkaa tulosten tulkinta. Sinä teit sitä ihan omaan laariisi, enkä ole varma olisiko tilastotiede samaa mieltä. Luki juttua miten päin vain, niin edelleen otsikointisi oli pielessä.
Katsotaanko miten minä tulkkaan tuota toimittajien analysointia (mistäs sen varsinaisen kyselyn edes saisi tuloksineen)
AutoVex kysyi siis "peräti" 408 asiakkaltaan miten sähköllä HUOM! ajaminen on vaikuttanut heidän käsitykseensä sähköautoista.
Vain 173 oli edes ajanut sähköautoa (42,6%), eikä siis edusta enemmistöä vastaajista tässä mielessäkään
115:llä ajaneista suhtautuminen sähköautoihin muuttui - miten ja mihin suuntaan ei vielä ilmene. Tuo on se 66,5% niistä 173:sta, mutta 58 vastaajalla käsitys pysyi ennallaan. Ei kerro mieltymyksistä mihinkään suuntaan kuitenkaan.
173:sta 62,4% tykkäsi paremmin sähköautosta, eli 108 vastaajaa
173:sta 13,5% tykkäsi polttiksesta mielummin, eli 23 vastaajaa
42 ei sanonut yhtään mitään paremmuuksista, eli ei sitä juuta eikä jaata
Jos siis katsotaan sähköautoja ajaneista - joita tämä "miellyttääkö" -juttu oikeasti koskee siis - montako prosenttia 108 vastaajasta jotka vielä pitivät sähköautoista, on kokonaismäärästä 408 vastaajia mielestäsi? Selvä enemmistökö?
Ei ole, joten tämäkö olisi se sinun perusteesi: AutoVex pitää yllättävänä, että niistä 235 vastaajasta, jotka eivät vielä olleet edes ajaneet sähköautoa, 126 vastaajaa (53,6 %) oli valmis harkitsemaan sellaisen ostamista. 109 ei siis aiokaan vaihtaa.
Minusta tuokaan ei kerro yhtään mistään muusta kuin siitä, että sähkäriä tosiaan harkitaan, tai harkitsemista harkitaan. Ei ainakaan sitä, että pitäisi autoa oletuksena miellyttävämpänä, eihän? Siksi, että vastaukset osoittavat, että vasta kokemus sähköautoista lisää myös kiinnostusta niitä kohtaan. Ei edes puolella ollut sitä kokemusta siis, jonka perusteella jutun mukaan syntyy tuntuma siitä, onko miellyttävämpi, vai ei.
Ja sen jälkeen jutun juoni onkin aika samaa mistä minä laitoin linkkejä, eli niitä "jyrkkä ehkä" ja "muuten kyllä, mutta" -osastoa. Ja vielä: hieman yllättäen ympäristösyyt eivät nousseet kyselyssä voimakkaasti esille, vaan Suomessa korostuu tekniikka ja kustannukset
Tässä juttu kopioituna:
AutoVexin kyselyyn vastanneista 408 palvelun asiakkaasta 66,5 prosenttia totesi suhtautumisensa sähköautoihin muuttuneen sen jälkeen, kun oli itse ajanut sellaisella. Sähköautolla oli ajanut tosin vain 42,6 prosenttia vastaajista. Tästä runsaasta 40 prosentista 62,4 prosenttia piti sähköautoa polttomoottoriautoa miellyttävämpänä ajettavana, ja ainoastaan 13,5 prosenttia koki polttomoottoriauton olevan mukavampi. Loput eivät sanoneet juuta eivätkä jaata siihen, kumpi on heidän mielestään miellyttävämpi. Vastauksissa korostuivat AutoVexin mukaan erityisesti sähkömoottorin välitön vääntö ja hiljaisuus.
AutoVexin kyselyyn vastanneista sähköautolla ajaneista yli 76 prosenttia totesi, että heidän seuraava autonsa voisi hyvin kulkea sähköllä. 16 prosenttia ajoi sähköautolla jo nyt.
AutoVex pitää yllättävänä, että niistä vastaajista, jotka eivät vielä olleet edes ajaneet sähköautoa, useampi kuin joka toinen (53,6 %) oli valmis harkitsemaan sellaisen ostamista.
– Kyselymme mukaan suurimmat sähköauton hankkimista jarruttavat tekijät ovat liian korkea hintataso ja autojen toimintamatka. Kuluttajien kiinnostus sähköautoja kohtaan on kuitenkin noussut merkittävästi, ja uusien edullisempien automallien, pidempien toimintamatkojen sekä verovapauden ansiosta, sähköautoilijoiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti lähivuosina, arvioi AutoVexin perustaja Sebastian Frick yrityksen tiedotteessa.
AutoVexin mukaan kyselyyn tulleet vastaukset osoittavat, että kokemus sähköautoista lisää myös kiinnostusta niitä kohtaan.
Samat syyt kuin AutoVexinkin kyselyssä, seisoivat sähköauton hankkimisen esteenä myös latausratkaisuja tarjoavan suomalaisen CTEKin kyselyssä viime kesänä. Kun kuluttajilta kysyttiin, mikä yksittäinen syy saisi heidät todennäköisesti hankkimaan sähkö- tai hybridiauton, mainitsi joka viides toimintamatkan kehittymisen nykyistä pidemmäksi. Toiseksi merkittävämmäksi nousi hinnan aleneminen polttomoottoriautojen tasolle.
– Kysely osoittaa, että sähkö- ja hybridiautoilu mielletään edelleen kalliiksi. Hieman yllättäen ympäristösyyt eivät nousseet kyselyssä voimakkaasti esille, vaan Suomessa korostuu tekniikka ja kustannukset, totesi CTEKin myyntipäällikkö Pasi Ahola viimekesäisessä tiedotteessa.
Myös valtion taloudellisella tuella on vaikutusta ostopäätökseen. Vastaajista 14,1 prosenttia toivoi, että valtio tukisi sähköauton hankintaa. Tällä hetkellä sähköauton hankintatuki on 2 000 euroa maksimissaan 50 000 euron hintaisesta täyssähköautosta. Täyssähköautot vapautettiin autoverosta lokakuusta alkaen, mutta muutoksen vaikutus auton hankintahintaan ei ole erityisen merkittävä.
Etkö tiennyt että nastarenkaat on vapautettu tuosta tarrasta missä näytetään vierintävastuksen vaikutus polttoaineen kulutukseen, märkäpito (jarrutusmatka märällä) ja ohiajomelu?
Vai mitä tarkoitat, koetko että nastarenkaan valinta voisi jollakin kriteerillä olla ekoteko? Nastojen käyttö kesällä on kiellettyä rikesakon uhalla siksi että se ei ole ekoteko, ja tätä voi verrata siihen että nastojen poisnyppimisen jälkeen on sallittua ajaa niillä samoilla renkailla.
Käyttäkää sähköautoissakin nastarenkaita, karhentuneella tienpinnalla on nastattomilla polttiksilla paremmat mahdollisuudet selvitä liikenteen rytmissä, ja sähköautossa on isot massat mitkä ei vähällä kikalla ole hallittavissa ääritilanteissa.
Meilläpäin noita karhemtuneita tienpintoja on aivan liikaa - välillä olisi mukava päästä ajamaan sileällä tiellä.
Minä olen ajanut muutaman kerran kovassa sateessa sileällä tiellä itävallassa, ei ollut mukavaa.
@Karrette kirjoitti:
En tiennyt. Äkkiäkö EU-merkinnän guuglasi, mutta mitä sitten?
Nastarenkaiden käyttäminen on sallittua, vai oletko eri mieltä?
Ei sen kummemmin kuin minkään muidenkaan renkaiden käyttö. Miksi sinun pitää väkisin keksiä noin typeriä ajatuksia. Ikäänkuin olisi jokin "joko-tai"-tilanne mukamas.
Talvirenkaiden tarkoitus on helpottaa ajamista niille tarkoitetuissa olosuhteissa, nastarenkaat kuuluvat samaan sarjaan.
Niinkö? Missäs tarkalleen ottaen juuri noin sanotaankaan?
Nastarenkaiden käyttäminen on sallittua, mutta todella isossa osassa Suomea typerää. Minäkin onneton typeryyksissäni ajoin nastoilla "maan tavan mukaan" vuosikymmeniä, mutta nyt alkaa kolmas talvirengaskausi kitkoilla. Vaihdoin ne juuri alle....
Minun talvirenkaani ovat nastoilla. Vaihdan jossakin vaiheessa alle.
Tässä voit hetken pohtia miksi enegiamerkintöjä yleensäkään on.
Mainitsin hieman aiemmin että itse ostin (Made in Finland) Powerproof-renkaat siksi että ne tuottavat merkittävästi vähemmän liikennemelua ympäristöön kuin verrokki Hakka Black 2. Oli ihan miellyttävää voida ostaa kotimainen tuote.
Nastojen käyttökiellosta kesäaikaan kerrottiin jo autokoulussa. Useimmat kokevat että ne olisivat aivan välttämättömät 5-6 kuukautta vuodessa, joten aihe on mielenkiintoinen. Oma ajotapa vaikuttaa tähän luonnollisesti paljon, toinen on se tiedostaako sitä ylipäätään että nastojen käyttö on negatiivinen ekoteko.
Että sanooko että ajaa äänetöntä ajoa ilman lähipäästöjä vaikka alla rouhii metallipiikit asfalttia pölyksi.
@Karrette kirjoitti:
Koska EU:sta on niin pyydetty.
Siihen liittyy ihan sellainen luonteva vuodenaikojen kierto, vaikka Suomen kesä onkin lyhyt ja vähäluminen, niin kuin sanonta kuuluu. Jo peruskoulussa kerrottiin myös, että kesää seuraa syksy ja sitten talvi, kevät siihen päälle. Muuten en ymmärrä miksi sinun tuollaista diibadaabaa pitää täällä kirjoittaa.
Sinulla on hyvin lyhyt muisti, tai erittäin valikoiva!
Suomessa on noudatettu talvirengasmääräyksiä. Nehän muuttuivat hiljattain vähän:
talvirenkaita on nyt käytettävä marraskuun ensimmäisen ja maaliskuun viimeisen päivän välisenä aikana kun keli tai sää sitä edellyttävät. Samana ajanjaksona saa käyttää nastarenkaita. Toki talvirenkaita saa käyttää muunakin aikana ja nastarenkaitakin mikäli keli sitä edellyttää. (Lähde: https://www.liikenneturvallisuus.fi/l/talvirenkaat/)
Laskin että tuo tekee tosiaan 5 kuukautta, mutta ethän sinä näe asiayhteyttä tietenkään.
Sinulta aiheeseen liittyen tarkentamatta vastauksiasi tuossa aiemmin edellä.
Huhhei....
Typeryyttä ei olisi pakko jatkaa, mutta vapaaehtoisthan se on, ainakin toistaiseksi. Niin se on, että neuvoa voi, mutta ei järkeä antaa....
Tämä aihe on todella vaikea, ja siksi olenkin pettynyt TM:n talvirengastestien analyyttiseen osaan. Teknikens Världin testi ylitti Suomessa sentään uutiskynnyksen, mutta siinä ihmeteltiin pääasiassa sitä miksei Hakkapeliitta 10 saanut ansaitsemaansa kultamitalia. Ei sitä kyseenalaistettu että nastaton talvi olisi ympäristöystävällisempi talvi.
Tosin ympäristön osalta ilmastonmuutoksen vastustaminen on numero 1, vaikkei sanota konkreettisesti sitä että se tarkoittaa kulutuksen vähentämistä, esimerkiksi Thaimaan-matkojen rankkaa verottamista (kuten autoilun verotuksessa on tehty).
Kun olen keskustellut aiheesta, niin kovin harva uskaltaa edes harkita nastattomia pohjoismaisia talvirenkaita. "Työmatkan varrella on yksi ylämäki, kyllä siihen tarvitaan nastoja" - on useampi kuin yksi sanonut. Oman autoni alla ei ole nastoja näkynyt, joten riittää että toimin esimerkkinä, sikäli kun joku asiaa on vakavasti osannut miettiä.
Kyllä, mutta VAIN JOS otanta on valittu aidosti heterogeenisesti edustamaan koko joukkoa eikä vaikkapa 2016 vaaleissa oranssin stable geniusin tappiota ennustamaan etsitty otanta.
En osaa arvioida tuon riskin olemassaoloa tämän tutkimuksen tapauksessa, mutta pienen otannan tutkimukset joko seisovat tai kaatuvat otantansa edustavuuden mukana.
Johan nuo on olleet käytössä jo pitkään kun ensilumi tuli jo viikkoja sitten.
Vaihdetaan talvirenkaat alle sitten kun oikea talvi alkaa.
@HybridRules kirjoitti:
En ota henkilökohtaisesti, koska sinäkin ymmärrät kuinka isoa osaa suomalaista talvirengaskäyttäjäkuntaa tuollaisella lapsellisuudellasi syyllistät. Hyvin pitkälti aiheettakin jos muistelet miksi nastarenkaita pidetään usein kitkoja parempina.
Ja jos tässä on lainsäädännöllisesti jotakin holhottavaksi laitettavaa, niin oikea kohderyhmä vaikuttaa istuu Arkadianmäellä. Vain 200 henkilöä enää jäljellä neuvottavaksi vaikka nastarenkaiden kieltämiseksi jos siltä tuntuu. Sittenhän nähdään sen järjen määrä sielläkin?
Lakihan on periaatteessa kunnossa, ja äsken sitä uudistettiin. Tietoisuus, eli perusteet miksi valita tietynlaiset renkaat on jätetty yksityisen sektorin huoleksi. Norjassa (esim. Oslo) on valittu aktiivisempi linja, siellä Piggdekkgebyr antaa vahvan suosituksen lompakon kautta, eli Oslossa pitää erikseen haluta nastat ja ostaa käyttölupa niille (jonka jälkeen ne ovat lailliset).
Syyllistäminen on sekin mielenkiintoinen juttu. Jos esimerkiksi nimimerkki Kumppani kertois että ei ole aiemmin kuullut siitä että nastojen ekovaihtoehto on pohjoismaiset kitkarenkaat, niin silloin kyse on oppimisesta.
Syyllistäminen siis edellyttää sitä että tietoisena haitoista jatkaa haittojen tuottamista. Tässä kyseisessä aiheessa se kuitenkin on helppoa, selkeä enemmistö ajaa nastoilla tuottaen pölyä ja melua ympäristöönsä, samalla hitaasti mutta varmasti hajottaen tienpintaa jota itse käyttää. Vähän sama kuin tupakointi, passiivisena siitä on haittaa sivullisille, mutta toisaalta tupakoitsijalle itselleenkin siitä tulee hitaasti, mutta varmasti haittaa.
Joillakin on ikävä tapa neuvoa, vaikka neuvoa ei kysytä. Kuunnelkaa (lukekaa) enemmän neuvokaa vähemmän. Eri mieltä oleminen ei ole syy puuttua toisen ihmisen valintoihin tai tekemiseen.
@Karrette kirjoitti:
Nastarenkaat ovat tosiaan sallittuja edelleen ja voisi sanoa, että ihan hyvästä syystä.
Nastarenkaat on siis sallittu, ei se kummemmaksi muutu. En ole havainnut Arkadianmäellä "aktiivisuutta" tuon tiimoiltakaan.
Hoet tuota ekoa aika löysästi. Siksi tuolla edellä on joitakin kysymyksiä sinulle vielä auki.
Eipäs. Syyllistäminen tarkoittaa että sinä teet nastoista elämää suuremman asia niiden todellisesta käyttötarkoituksesta ja hyödyistä huolimatta, jonka takia Suomessa nastarenkaita käytetään autoissa hyvin yleisesti. Ja muut ihmettelevät sinun höpinöitäsi.
Selkeä enemmistö ajaa koska kokee renkaat talviolosuhteissa paremmiksi kuin kitkarenkaat ja jota tukee edelleen testitkin ja koska ne ovat lain mukaan sallittuja. Niistä ei tule liikenteeseen melua, vain kausivaihtelua renkaiden äänimaailmaan. Autoista lähtee aina ääntä ja sen sävyyn tai voimakkuuteen vaikuttaa huomattavasti monet muutkin seikat. Älä jaksa jankata aiheesta, kun ei se ainakaan minuun uppoa yhtään - eikä tule.
Se joko on ekovalinta, tai sitten ei ole. Nastarengas ei ole ekovalinta.
Kukas nyt syyllistää? Hyvä jos joku ihmettelee, koska se tarkoittaa ajattelemista. Minullakin on vasta 10 talvea takana nastattomuutta, ellei ensimmäistä autoani lasketa mukaan (nastoittamattot nastarenkaat, nolla nastaa, mutta eivät olleet kitkarenkaat). Sitä ennen en ihmetellyt tarpeeksi.
Selkeä enemmistö ei tiedä. He lukevat lehtitestejä, ja niissä painotetaan jäisillä mittaradoilla (luistelukenttä) mitattuja tuloksia. Ne ovat vähän sama juttu kuin 0-100 kiihdytys, tai auton huippunopeus. Harvoin, jos koskaan tulee niitä hyödynnettyä.
Jos et kuule nastojen tuottamaa melua, niin joko Kumppanilla on kuulovika, tai sitten olen onnellinen puolestasi että kykenet sivuuttamaan melulähteiden äänet. Voisit hyvin asua lentokentän tai vilkkaan maantien vierellä.
Tuskin kukaan voi olettaa että Kumppaniin uppoaa yhtään mikään. Ja kuten politiikassa, sielläkin on vasenta ja oikeaa, eli vahvoja eri näkemyksiä samasta asiasta, eikä päätösten jälkeenkään "käännetä takkia" miellyttääkseen toisia, vaan jatketaan keskustelua. Karrette ei siis siirry koskaan nastarenkailijaksi vaikka Kumppani ei kuule melua, ei näe kuraa tai pölyä, eikä koe että teiden urat talven jälkeen voi johtua miljoonista nastaiskuista.
Tämä on periaatteessa hyvä ohje. Ikävä tapa neuvoa on esimerkiksi mikromanageerausta, eli seistään vieressä neuvomassa itsestäänselvyyksiä jotka jokainen huomaa itsekin tehdä. Tai vaikkapa jälkiviisautta missä kehuskellaan ettei itse ikimaailmassa olisi mokannut samalla tavalla.
Mitä lehtiä, kirjoja tai ohjelmia kehotit lukemaan tai kuuntelemaan?
Mistä asioista ei pidä keskustella toisten kanssa?
@Karrette kirjoitti:
Vastaatko niihin kysymyksiin tuolla aiemmin.
Sinä, edelleen.
Paino oli siis sanalla höpinöitäsi, jotka ajatteleva huomaa helposti. Pitääkö vääntää rautalangasta, ettei se tarkoittanut mitään positiivista kannaltasi?
Kyllä he tietävät. He eivät vain tee turhaan asiasta sellaista numeroa kuin sinä teet, koska se on tarpeetonta. Heillä on myös omaa aiempaa kokemusta ja ymmärrystä kokonaisuutenakin.
Jos nuo olivat sinulle todellisia vaihtoehtoisia esimerkkejä, niin todistit juuri pointtini.
Ei ainakaan siis typerä liioittelu. Saatko syötyä perunasipsejä tai näkkileipää ilman kuulonsuojaimia?
Aaaaasia pihvi.
Vapaa valinta vaikka siltä pohjalta mikä kiinnostaa. Lukeminen on tehokas tapa alentaa stressitasoa (Lewis 2009) ja sillä voidaan ehkäistä ikääntymisen aiheuttamia sairauksia kuten aivojen rappeutumista ja dementiaa (Wilson et al 2013). Lapsille lukeminen vähentää sekä lapsen että aikuisen stressitasoja ja saa lapsen nukkumaan pidempään (Heikkilä-Halttunen 2015). Keskustelu on hyvä asia, neuvominen ei. Eri mieltä oleminen ei ole syy puuttua toisen ihmisen valintoihin tai tekemiseen.
Miten erotat keskustelun ja neuvomisen toisistaan? Jos en osaa tai tiedä, niin olen arvostanut neuvon antajia todella paljon. Ovat vain harmittavan harvinaisia.
Puuttumisen ymmärrän paremmin, siinä ylitetään keskustelun ja neuvomisen raja. Joskus tarkoitus on hyvä, joskus tavoitteena on itsekkyys. Tässä voidaan huomioida että joillakin tunteiden loukkaamisen raja on hyvinkin matala, eli jo pelkkä puhuminen jostakin aiheesta saattaa osua toisessa kipeään paikkaan (ja siksi monelle on luontevaa olla ihan vaan hiljaa kun ei toisten reaktioista etukäteen tiedä).