@Herbert kirjoitti:
Ja maailman väkiluku vajaat 3 mrd.
Ilmastosta räksyttävien kannattaisi miettiä mikä hyöty siitä olisi kun meillä menee hyvin, ja leikkaisimme kolmanneksen elintasostamme.
Meille on taisteltu itsenäisyys, ja sotavelatkin on maksettu, nauttikaamme elämästä sillä elintasolla mikä on katkerasti mielle pedattu.
Minä en ole sotinut enkä maksanut sotavelkoja. Todennäköisesti keskimääräinen intialainen myös tekee päivittäin elintasonsa eteen minua enemmän, ainakin per saavutettu ostovoimayksikkö, mutta todennäköisesti ihan absoluuttisestikin.
Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman 18. syyskuuta 1952. Suomi oli ainoa maa maailmassa, joka suoritti sille määrätyt sotakorvaukset.
@Quu kirjoitti:
Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman 18. syyskuuta 1952. Suomi oli ainoa maa maailmassa, joka suoritti sille määrätyt sotakorvaukset.
Niinpä. Suomi kun ei päässyt kollektiivisen turvajärjestelmän sateenvarjon alle, kuten hyväonninen naapuri ja muut Baltian maat ja suunnilleen puolet Euroopasta. Olisimmepa päässeet, niin olisimme voineet jättää sotakorvaukset pystyyn. Ehkä olisimmekin päässeet, jos sotakorvaukset olisi jätetty maksamatta. Olisi venäläinen tarjonnut yhteistyötä ja ystävällisesti antanut apua.
Oikeasti sotakorvauksien maksajan ja maksun saajan olisi pitänyt olla toisin päin.
Nykyiset ministerit hokee päivästä toiseen, me päätetään itse, me päätetään itse, ja sitten kun pitäisi päättää lupaa anotaan Euroopasta, voihan vitsi mitä skeidaa.
@Herbert kirjoitti:
Päästötkin voidaan suhteuttaaa maan pinta-alaan eli luonnon puskurikykyyn. Päästö/hlö on älytön mittari. Ei luontoa kiinnosta, paljonko yksi ihminen kuormittaa. Sitä kiinnostaa, paljonko luonto kuormittuu.
Helsingissä yksi ihminen ei siis saisi aiheuttaa mitään päästöjä, Kainuussa saisi elää ihan niin kuin on varaa. Silti Kainuun luonto säilyisi paremmin kuin Helsingin.
@Quu kirjoitti:
Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman 18. syyskuuta 1952. Suomi oli ainoa maa maailmassa, joka suoritti sille määrätyt sotakorvaukset.
Niinpä. Suomi kun ei päässyt kollektiivisen turvajärjestelmän sateenvarjon alle, kuten hyväonninen naapuri ja muut Baltian maat ja suunnilleen puolet Euroopasta. Olisimmepa päässeet, niin olisimme voineet jättää sotakorvaukset pystyyn. Ehkä olisimmekin päässeet, jos sotakorvaukset olisi jätetty maksamatta. Olisi venäläinen tarjonnut yhteistyötä ja ystävällisesti antanut apua.
Oikeasti sotakorvauksien maksajan ja maksun saajan olisi pitänyt olla toisin päin.
Huomaan, että kirjoitin vähän kummallisesti, pitää varmuuden välttämiseksi korjata: hyväonninen naapuri ei tarkoittanut Ruotsia, joka onkin hannuhanhi, vaan Viroa, joka toisaalta ei ole varsnainen naapuri, vaikka siltä tuntuukin nykyään, kun kulkeminen on vapaata.
Helsingissä yksi ihminen ei siis saisi aiheuttaa mitään päästöjä, Kainuussa saisi elää ihan niin kuin on varaa. Silti Kainuun luonto säilyisi paremmin kuin Helsingin.
Suomenkin luonnonkuormittumine jaetaan koko väestön kesken, mutta jos noin haluat asian vääntää, niin yksi helsinkiläinen asuu keskimäärin pienemmässä asunnossa, mitä lämmitetään osin hänen omilla jätteillä, ja kulkee raitiovaunulla ja metrolla, kainuulainen lämmittää hataraa rintamamiestaloa (neliöitäkin liikaa henkeä kohti) ja saunaa puilla, ajaa vanhalla Toyotalla etäisyyksienpäässä oleville palveluille.
Käytännössähän Helsingin(kin) keskustassa luonto on tuhottu kokonaan ja tilalle on rakennettu kerrostalokorttelit katuineen. Sieltä on sitten hyvä huudella ettei muualla saa tehdä samoin mutta ei nähdä omaa tilannetta mitenkään ongelmallisena vaikka kaikki luonto on tuhottu.
@Lukija31722 kirjoitti:
Käytännössähän Helsingin(kin) keskustassa luonto on tuhottu kokonaan ja tilalle on rakennettu kerrostalokorttelit katuineen. Sieltä on sitten hyvä huudella ettei muualla saa tehdä samoin mutta ei nähdä omaa tilannetta mitenkään ongelmallisena vaikka kaikki luonto on tuhottu.
Helsinki on rakennettu vanhan merenpohjan päälle, meinaat että suomen päästöt olisi pienempiä henkeä kohti jos helsinki purettaisiin ja 1,52 miljoonaa asukasta roiskittaisiin ympäri suomea, mistä ne on tulleetkin, asumaan kainuulaisten tavoin.
Ei päästöt / hlö tietenkään muuttuisi. Kyse oli siitä, mitä päästöt aiheuttaa. Kainuussa on ihmisiä 3/km2, Helsingissä 3000. On ihan sama, paljonko kainuulainen aiheuttaa päästöjä verrattuna helsinkiläiseen. Ympäristölle aiheutuva kuormitus ratkaisee. Millään ei Helsingin vihreät saa painettua kuormitustaan tuhannesosaan kainuulaisiin verrattuna. Ei, vaikka sulkisi yhden maamme suurimmista päästölähteistä eli Helenin kivihiililaitoksen.
@Lukija31722 kirjoitti:
Käytännössähän Helsingin(kin) keskustassa luonto on tuhottu kokonaan ja tilalle on rakennettu kerrostalokorttelit katuineen. Sieltä on sitten hyvä huudella ettei muualla saa tehdä samoin mutta ei nähdä omaa tilannetta mitenkään ongelmallisena vaikka kaikki luonto on tuhottu.
Helsinki on rakennettu vanhan merenpohjan päälle, meinaat että suomen päästöt olisi pienempiä henkeä kohti jos helsinki purettaisiin ja 1,52 miljoonaa asukasta roiskittaisiin ympäri suomea, mistä ne on tulleetkin, asumaan kainuulaisten tavoin.
Joo, Himalajakin on paljolti vanhaa merenpohjaa. Kyllä se vanha merenpohjakin on luontoa siinä missä veden yläpuolellakin ollut maa-alue. Kukaan tuskin voi kiistää, etteikö Helsinki olisi Suomen massiivisin luonnontuhoalue. Sille ei vedä vertaa mitkään Talvivaarat tai ylipäätään mikään muu paikka Suomessa. Kaikki luonnon kasvillisuus ja eläimistö on hävitetty satojen neliökilometrien alueelta.
Joo, Himalajakin on paljolti vanhaa merenpohjaa. Kyllä se vanha merenpohjakin on luontoa siinä missä veden yläpuolellakin ollut maa-alue. Kukaan tuskin voi kiistää, etteikö Helsinki olisi Suomen massiivisin luonnontuhoalue. Sille ei vedä vertaa mitkään Talvivaarat tai ylipäätään mikään muu paikka Suomessa. Kaikki luonnon kasvillisuus ja eläimistö on hävitetty satojen neliökilometrien alueelta.
No puussako loput 4 miljoonaa asuu, ettei yhtään maanpientaalaa kulu asumiseen ja liikkumiseen
@Herbert kirjoitti:
Ei päästöt / hlö tietenkään muuttuisi. Kyse oli siitä, mitä päästöt aiheuttaa. Kainuussa on ihmisiä 3/km2, Helsingissä 3000. On ihan sama, paljonko kainuulainen aiheuttaa päästöjä verrattuna helsinkiläiseen. Ympäristölle aiheutuva kuormitus ratkaisee. Millään ei Helsingin vihreät saa painettua kuormitustaan tuhannesosaan kainuulaisiin verrattuna. Ei, vaikka sulkisi yhden maamme suurimmista päästölähteistä eli Helenin kivihiililaitoksen.
Mistä päästäänkin siihen että päästöjen jyvitys per kansallisvaltion hallinnoima neliökilometri on ihan yhtä järjetön kuin päästöt per valtio. Tai per kunta, se on ihmisen keksimä hallinnollinen alue siinä missä valtiokin.
Ihminen on se kulutusyksikkö, ei maa-alue. Vaikka luonto ei välitä siitäkään jos menevätkö minun ja sinun co2-päästöt 1+1 vai 0,5+1,5, niin per capita (kulutusyksikkö, eli ihminen) on minun mielestäni silti parempi mittari siihen pitääkö päästöihin puuttua "meidän" vaiko "kiinalaisten". * Vastaus on että molempien. Mutta jos piiloudutaan sen taakse että olemme vähäväkinen (sekä absoluuttisesti että per neliökm) maa, ja kiina on isompi, niin minusta siinä vain valehdellaan itsellemme ja muille, ja selitetään miksi juuri minun ei tarvitse tehdä mitään. "Koska kiinalaiset" on mielestäni tosi huono peruste.
Kyse on kuitenkin mutkikkaasta asiasta, ja mittari pitää valita sen mukaan mitä halutaan mitata. Syyllisyyden pallottelu / piilottelu on aika hedelmätön toimenpide. Myös elintason nousun evääminen köyhemmiltä ihmisiltä pitäen meidän omaa elintasoamme jostain syystä paremmin perusteltuna saavutettuna etuna on moraalisesti hyvin kyseenalaista.
Lopulta vain kaiken ihmisten toiminnan yhteenlasketuilla kokonaispäästöillä on merkitystä, mutta se on minusta huono työkalu käytännön toimenpiteitä varten. Miten vähennetään kokonaispäästöjä? Ei ole mitään kollektiivista "vähennetään kaikkia päästöjä" -toimenpidettä - on vain yksittäisiä ihmisiä, tehtaita, energialaitoksia, polttoaineita ja muita joiden päästöjä pitää saada alas. Kokonaispäästöillä on kuitenkin operatiivista merkitystä siltä kantilta, että toimenpiteissä ne pitäisi pitää mielessä. Päästöjen osaoptimointi siirtämällä tehdas Suomesta Kiinaan on hölmöläisen hommaa, paitsi jos se kiinalainen tehdas päästää vähemmän (mitä sopii epäillä, kun suomen sähkö on keskimäärin puhtaammin tuotettua). Kokonaispäästö ei siis toimi tiettyyn toimintaan ohjaavana mittarina, mutta sen pitäisi olla mittari joka validoi toimenpiteiden järkevyyden.
Siinä vaiheessa jos/kun hiilidioksidia voidaan poistaa ilmakehästä merkittävissä määrin, voidaan toki puhua kollektiivisesta toimenpiteestä.
*Henkilökohtaisen, siis ei keskimäärin per nuppi per ryhmä vaan oikeasti yksilön oman, päästön vertailu olisi kyllä mielenkiintoista. Jos hypoteettinen sinä suunnilleen vertailukelpoisella elintasolla pääset 0,5 yksikköön ja hypoteettinen minä tuotan 1,5 yksikköä, niin se tarkoittaa että minun pitäisi pystyä paljon parempaan.
Edellinen liittyi co2-päästöihin. Paikallisempien saasteiden osalta maantieteellisellä jaolla on merkitystä. Jos käyt kusella valtameressä on sillä vähemmän haittavaikutuksia kuin kylpyammeeseen pissaamisella.
@Herbert kirjoitti:
Ei päästöt / hlö tietenkään muuttuisi. Kyse oli siitä, mitä päästöt aiheuttaa. Kainuussa on ihmisiä 3/km2, Helsingissä 3000. On ihan sama, paljonko kainuulainen aiheuttaa päästöjä verrattuna helsinkiläiseen. Ympäristölle aiheutuva kuormitus ratkaisee. Millään ei Helsingin vihreät saa painettua kuormitustaan tuhannesosaan kainuulaisiin verrattuna. Ei, vaikka sulkisi yhden maamme suurimmista päästölähteistä eli Helenin kivihiililaitoksen.
Mistä päästäänkin siihen että päästöjen jyvitys per kansallisvaltion hallinnoima neliökilometri on ihan yhtä järjetön kuin päästöt per valtio. Tai per kunta, se on ihmisen keksimä hallinnollinen alue siinä missä valtiokin.
Ihminen on se kulutusyksikkö, ei maa-alue. Vaikka luonto ei välitä siitäkään jos menevätkö minun ja sinun co2-päästöt 1+1 vai 0,5+1,5, niin per capita (kulutusyksikkö, eli ihminen) on minun mielestäni silti parempi mittari siihen pitääkö päästöihin puuttua "meidän" vaiko "kiinalaisten". * Vastaus on että molempien. Mutta jos piiloudutaan sen taakse että olemme vähäväkinen (sekä absoluuttisesti että per neliökm) maa, ja kiina on isompi, niin minusta siinä vain valehdellaan itsellemme ja muille, ja selitetään miksi juuri minun ei tarvitse tehdä mitään. "Koska kiinalaiset" on mielestäni tosi huono peruste.
Kyse on kuitenkin mutkikkaasta asiasta, ja mittari pitää valita sen mukaan mitä halutaan mitata. Syyllisyyden pallottelu / piilottelu on aika hedelmätön toimenpide. Myös elintason nousun evääminen köyhemmiltä ihmisiltä pitäen meidän omaa elintasoamme jostain syystä paremmin perusteltuna saavutettuna etuna on moraalisesti hyvin kyseenalaista.
Lopulta vain kaiken ihmisten toiminnan yhteenlasketuilla kokonaispäästöillä on merkitystä, mutta se on minusta huono työkalu käytännön toimenpiteitä varten. Miten vähennetään kokonaispäästöjä? Ei ole mitään kollektiivista "vähennetään kaikkia päästöjä" -toimenpidettä - on vain yksittäisiä ihmisiä, tehtaita, energialaitoksia, polttoaineita ja muita joiden päästöjä pitää saada alas. Kokonaispäästöillä on kuitenkin operatiivista merkitystä siltä kantilta, että toimenpiteissä ne pitäisi pitää mielessä. Päästöjen osaoptimointi siirtämällä tehdas Suomesta Kiinaan on hölmöläisen hommaa, paitsi jos se kiinalainen tehdas päästää vähemmän (mitä sopii epäillä, kun suomen sähkö on keskimäärin puhtaammin tuotettua). Kokonaispäästö ei siis toimi tiettyyn toimintaan ohjaavana mittarina, mutta sen pitäisi olla mittari joka validoi toimenpiteiden järkevyyden.
Siinä vaiheessa jos/kun hiilidioksidia voidaan poistaa ilmakehästä merkittävissä määrin, voidaan toki puhua kollektiivisesta toimenpiteestä.
*Henkilökohtaisen, siis ei keskimäärin per nuppi per ryhmä vaan oikeasti yksilön oman, päästön vertailu olisi kyllä mielenkiintoista. Jos hypoteettinen sinä suunnilleen vertailukelpoisella elintasolla pääset 0,5 yksikköön ja hypoteettinen minä tuotan 1,5 yksikköä, niin se tarkoittaa että minun pitäisi pystyä paljon parempaan.
Kuinka suuri osa Suomen päästöistä on yksilöiden välittömästi tuottamia? Kun muutaman ihmisen sisältämä perhe tuottaa viljely- ja/tai eläintilaa hoitaessaan paljon päästöjä ja toisaalta opiskelijapoloinen ei pysty tuottamaan päästöjä juuri ollenkaan, kun ei ole rahaa, jota muuttaisi päästöiksi, niin mitä päästöt per capita kuvaa tuon mikro-otannan osalta? Jos se perhe on vaikka viisihenkinen ja opiskelija on kuudes päästötuottaja, niin keskimääräinen päästö on sekä perhelle että opiskelijalle älytön mittari. Perhe tuottaa päästöjä, koska tuottaa ruokaa ihmisille. Opiskelija ei millään pysty enää vähentämään päästöjään. Kaikille kuudelle tulee paha mieli ja ahdistus, kun omakohtainen päästö per capita pitäisi saada alas, mutta ei löydy keinoja.
Mitä tehokkaampi toiminta sitä pienemmällä väkimäärällä saadaan syntymään enemmän asioita. Korkean teknologian maa tuottaa pienemmällä väkimäärällä enemmän päästöjä per capita kuin alikehittynyt maa suurella väkimäärällä. Päästö per capita laskenta ainakin on väärä tapa verrata päästöjä ja arvostella yksilöiden aiheuttamaa päästökuormaa.
@Herbert kirjoitti:
Ei päästöt / hlö tietenkään muuttuisi. Kyse oli siitä, mitä päästöt aiheuttaa. Kainuussa on ihmisiä 3/km2, Helsingissä 3000. On ihan sama, paljonko kainuulainen aiheuttaa päästöjä verrattuna helsinkiläiseen. Ympäristölle aiheutuva kuormitus ratkaisee. Millään ei Helsingin vihreät saa painettua kuormitustaan tuhannesosaan kainuulaisiin verrattuna. Ei, vaikka sulkisi yhden maamme suurimmista päästölähteistä eli Helenin kivihiililaitoksen.
Mistä päästäänkin siihen että päästöjen jyvitys per kansallisvaltion hallinnoima neliökilometri on ihan yhtä järjetön kuin päästöt per valtio. Tai per kunta, se on ihmisen keksimä hallinnollinen alue siinä missä valtiokin.
Ihminen on se kulutusyksikkö, ei maa-alue. Vaikka luonto ei välitä siitäkään jos menevätkö minun ja sinun co2-päästöt 1+1 vai 0,5+1,5, niin per capita (kulutusyksikkö, eli ihminen) on minun mielestäni silti parempi mittari siihen pitääkö päästöihin puuttua "meidän" vaiko "kiinalaisten". * Vastaus on että molempien. Mutta jos piiloudutaan sen taakse että olemme vähäväkinen (sekä absoluuttisesti että per neliökm) maa, ja kiina on isompi, niin minusta siinä vain valehdellaan itsellemme ja muille, ja selitetään miksi juuri minun ei tarvitse tehdä mitään. "Koska kiinalaiset" on mielestäni tosi huono peruste.
Kyse on kuitenkin mutkikkaasta asiasta, ja mittari pitää valita sen mukaan mitä halutaan mitata. Syyllisyyden pallottelu / piilottelu on aika hedelmätön toimenpide. Myös elintason nousun evääminen köyhemmiltä ihmisiltä pitäen meidän omaa elintasoamme jostain syystä paremmin perusteltuna saavutettuna etuna on moraalisesti hyvin kyseenalaista.
Lopulta vain kaiken ihmisten toiminnan yhteenlasketuilla kokonaispäästöillä on merkitystä, mutta se on minusta huono työkalu käytännön toimenpiteitä varten. Miten vähennetään kokonaispäästöjä? Ei ole mitään kollektiivista "vähennetään kaikkia päästöjä" -toimenpidettä - on vain yksittäisiä ihmisiä, tehtaita, energialaitoksia, polttoaineita ja muita joiden päästöjä pitää saada alas. Kokonaispäästöillä on kuitenkin operatiivista merkitystä siltä kantilta, että toimenpiteissä ne pitäisi pitää mielessä. Päästöjen osaoptimointi siirtämällä tehdas Suomesta Kiinaan on hölmöläisen hommaa, paitsi jos se kiinalainen tehdas päästää vähemmän (mitä sopii epäillä, kun suomen sähkö on keskimäärin puhtaammin tuotettua). Kokonaispäästö ei siis toimi tiettyyn toimintaan ohjaavana mittarina, mutta sen pitäisi olla mittari joka validoi toimenpiteiden järkevyyden.
Siinä vaiheessa jos/kun hiilidioksidia voidaan poistaa ilmakehästä merkittävissä määrin, voidaan toki puhua kollektiivisesta toimenpiteestä.
*Henkilökohtaisen, siis ei keskimäärin per nuppi per ryhmä vaan oikeasti yksilön oman, päästön vertailu olisi kyllä mielenkiintoista. Jos hypoteettinen sinä suunnilleen vertailukelpoisella elintasolla pääset 0,5 yksikköön ja hypoteettinen minä tuotan 1,5 yksikköä, niin se tarkoittaa että minun pitäisi pystyä paljon parempaan.
Kuinka suuri osa Suomen päästöistä on yksilöiden välittömästi tuottamia? Kun muutaman ihmisen sisältämä perhe tuottaa viljely- ja/tai eläintilaa hoitaessaan paljon päästöjä ja toisaalta opiskelijapoloinen ei pysty tuottamaan päästöjä juuri ollenkaan, kun ei ole rahaa, jota muuttaisi päästöiksi, niin mitä päästöt per capita kuvaa tuon mikro-otannan osalta? Jos se perhe on vaikka viisihenkinen ja opiskelija on kuudes päästötuottaja, niin keskimääräinen päästö on sekä perhelle että opiskelijalle älytön mittari. Perhe tuottaa päästöjä, koska tuottaa ruokaa ihmisille. Opiskelija ei millään pysty enää vähentämään päästöjään. Kaikille kuudelle tulee paha mieli ja ahdistus, kun omakohtainen päästö per capita pitäisi saada alas, mutta ei löydy keinoja.
Mitä tehokkaampi toiminta sitä pienemmällä väkimäärällä saadaan syntymään enemmän asioita. Korkean teknologian maa tuottaa pienemmällä väkimäärällä enemmän päästöjä per capita kuin alikehittynyt maa suurella väkimäärällä. Päästö per capita laskenta ainakin on väärä tapa verrata päästöjä ja arvostella yksilöiden aiheuttamaa päästökuormaa.
Edellinen postaukseni oli valmiiksi liian pitkä, niin en mennyt pidemmälle. Esseen kirjoittaminen kännykällä on raskasta 🙂
Pääasiallinen pointtini on että mikään mittari ei ole täydellinen, ja mittari pitää valita sen mukaan mitä halutaan kuvata. On myös syytä ymmärtää mitä se mittari sitten oikeasti kertoo, ja mitä rajoitteita sen käytössä on, ja mitä dataa yksinkertaisesti jää tai jätetään huomiotta.
Per capita -mittaus on lähinnä reilumpi mittari "maakohtaisille" päästöille kuin "päästöt per maa", ja maa-alaa pidän merkityksettömänä tässä yhteydessä (co2).
Per capitaa voi sitten käyttää vaikka "vertailukelpoisten", miten kukakin haluaa sen missäkin yhteydessä määritellä, maiden keskinäiseen vertailuun. Suomi ja Ruotsi ovat melko vertailukelpoisia, mutta kun ruotsissa asuu puolet enemmän porukkaa, olisi hedelmätöntä verrata kokonaispäästöä.
Henkilötasolla pitää tietysti ymmärtää mistä mikäkin johtuu,ja mihin voi vaikuttaa. Eläintilaa hoidettaneen y-tunnuksella, joten se ei ole henkilökohtaista päästöä/kulutusta. Muutenkin, paras olisi jos päästöt voisi jyvittää nimenomaan kulutetun hyödykkeen elinkaaripäästöjenkin osalta nimenomaan kuluttajalle. Paperitehtaan ja lehden toimituksen päästöt pitäisi siis lopulta laskea lehden lukijan/tilaajan päästöihin.
Joo, Himalajakin on paljolti vanhaa merenpohjaa. Kyllä se vanha merenpohjakin on luontoa siinä missä veden yläpuolellakin ollut maa-alue. Kukaan tuskin voi kiistää, etteikö Helsinki olisi Suomen massiivisin luonnontuhoalue. Sille ei vedä vertaa mitkään Talvivaarat tai ylipäätään mikään muu paikka Suomessa. Kaikki luonnon kasvillisuus ja eläimistö on hävitetty satojen neliökilometrien alueelta.
No puussako loput 4 miljoonaa asuu, ettei yhtään maanpientaalaa kulu asumiseen ja liikkumiseen
Miksi kuvittelet, että ottaisin jotenkin kantaa, miten pitäisi asua - heitänpähän joskus vain totuuksia jotka helposti unohtuvat varsinkin ekologisina itseään pitäviltä. Kun ruetaan tiukan ekologisiksi, niin pian päädytään siihen ettei maapallolla saisi elää yhtään ihmistä paitsi ne, jotka pärjäävät ilman työkaluja ja energiankäyttöä.
@Herbert kirjoitti:
Ei päästöt / hlö tietenkään muuttuisi. Kyse oli siitä, mitä päästöt aiheuttaa. Kainuussa on ihmisiä 3/km2, Helsingissä 3000. On ihan sama, paljonko kainuulainen aiheuttaa päästöjä verrattuna helsinkiläiseen. Ympäristölle aiheutuva kuormitus ratkaisee. Millään ei Helsingin vihreät saa painettua kuormitustaan tuhannesosaan kainuulaisiin verrattuna. Ei, vaikka sulkisi yhden maamme suurimmista päästölähteistä eli Helenin kivihiililaitoksen.
Mistä päästäänkin siihen että päästöjen jyvitys per kansallisvaltion hallinnoima neliökilometri on ihan yhtä järjetön kuin päästöt per valtio. Tai per kunta, se on ihmisen keksimä hallinnollinen alue siinä missä valtiokin.
Ihminen on se kulutusyksikkö, ei maa-alue. Vaikka luonto ei välitä siitäkään jos menevätkö minun ja sinun co2-päästöt 1+1 vai 0,5+1,5, niin per capita (kulutusyksikkö, eli ihminen) on minun mielestäni silti parempi mittari siihen pitääkö päästöihin puuttua "meidän" vaiko "kiinalaisten". * Vastaus on että molempien. Mutta jos piiloudutaan sen taakse että olemme vähäväkinen (sekä absoluuttisesti että per neliökm) maa, ja kiina on isompi, niin minusta siinä vain valehdellaan itsellemme ja muille, ja selitetään miksi juuri minun ei tarvitse tehdä mitään. "Koska kiinalaiset" on mielestäni tosi huono peruste.
Kyse on kuitenkin mutkikkaasta asiasta, ja mittari pitää valita sen mukaan mitä halutaan mitata. Syyllisyyden pallottelu / piilottelu on aika hedelmätön toimenpide. Myös elintason nousun evääminen köyhemmiltä ihmisiltä pitäen meidän omaa elintasoamme jostain syystä paremmin perusteltuna saavutettuna etuna on moraalisesti hyvin kyseenalaista.
Lopulta vain kaiken ihmisten toiminnan yhteenlasketuilla kokonaispäästöillä on merkitystä, mutta se on minusta huono työkalu käytännön toimenpiteitä varten. Miten vähennetään kokonaispäästöjä? Ei ole mitään kollektiivista "vähennetään kaikkia päästöjä" -toimenpidettä - on vain yksittäisiä ihmisiä, tehtaita, energialaitoksia, polttoaineita ja muita joiden päästöjä pitää saada alas. Kokonaispäästöillä on kuitenkin operatiivista merkitystä siltä kantilta, että toimenpiteissä ne pitäisi pitää mielessä. Päästöjen osaoptimointi siirtämällä tehdas Suomesta Kiinaan on hölmöläisen hommaa, paitsi jos se kiinalainen tehdas päästää vähemmän (mitä sopii epäillä, kun suomen sähkö on keskimäärin puhtaammin tuotettua). Kokonaispäästö ei siis toimi tiettyyn toimintaan ohjaavana mittarina, mutta sen pitäisi olla mittari joka validoi toimenpiteiden järkevyyden.
Siinä vaiheessa jos/kun hiilidioksidia voidaan poistaa ilmakehästä merkittävissä määrin, voidaan toki puhua kollektiivisesta toimenpiteestä.
*Henkilökohtaisen, siis ei keskimäärin per nuppi per ryhmä vaan oikeasti yksilön oman, päästön vertailu olisi kyllä mielenkiintoista. Jos hypoteettinen sinä suunnilleen vertailukelpoisella elintasolla pääset 0,5 yksikköön ja hypoteettinen minä tuotan 1,5 yksikköä, niin se tarkoittaa että minun pitäisi pystyä paljon parempaan.
Kuinka suuri osa Suomen päästöistä on yksilöiden välittömästi tuottamia? Kun muutaman ihmisen sisältämä perhe tuottaa viljely- ja/tai eläintilaa hoitaessaan paljon päästöjä ja toisaalta opiskelijapoloinen ei pysty tuottamaan päästöjä juuri ollenkaan, kun ei ole rahaa, jota muuttaisi päästöiksi, niin mitä päästöt per capita kuvaa tuon mikro-otannan osalta? Jos se perhe on vaikka viisihenkinen ja opiskelija on kuudes päästötuottaja, niin keskimääräinen päästö on sekä perhelle että opiskelijalle älytön mittari. Perhe tuottaa päästöjä, koska tuottaa ruokaa ihmisille. Opiskelija ei millään pysty enää vähentämään päästöjään. Kaikille kuudelle tulee paha mieli ja ahdistus, kun omakohtainen päästö per capita pitäisi saada alas, mutta ei löydy keinoja.
Mitä tehokkaampi toiminta sitä pienemmällä väkimäärällä saadaan syntymään enemmän asioita. Korkean teknologian maa tuottaa pienemmällä väkimäärällä enemmän päästöjä per capita kuin alikehittynyt maa suurella väkimäärällä. Päästö per capita laskenta ainakin on väärä tapa verrata päästöjä ja arvostella yksilöiden aiheuttamaa päästökuormaa.
Edellinen postaukseni oli valmiiksi liian pitkä, niin en mennyt pidemmälle. Esseen kirjoittaminen kännykällä on raskasta 🙂
Pääasiallinen pointtini on että mikään mittari ei ole täydellinen, ja mittari pitää valita sen mukaan mitä halutaan kuvata. On myös syytä ymmärtää mitä se mittari sitten oikeasti kertoo, ja mitä rajoitteita sen käytössä on, ja mitä dataa yksinkertaisesti jää tai jätetään huomiotta.
Per capita -mittaus on lähinnä reilumpi mittari "maakohtaisille" päästöille kuin "päästöt per maa", ja maa-alaa pidän merkityksettömänä tässä yhteydessä (co2).
Per capitaa voi sitten käyttää vaikka "vertailukelpoisten", miten kukakin haluaa sen missäkin yhteydessä määritellä, maiden keskinäiseen vertailuun. Suomi ja Ruotsi ovat melko vertailukelpoisia, mutta kun ruotsissa asuu puolet enemmän porukkaa, olisi hedelmätöntä verrata kokonaispäästöä.
Henkilötasolla pitää tietysti ymmärtää mistä mikäkin johtuu,ja mihin voi vaikuttaa. Eläintilaa hoidettaneen y-tunnuksella, joten se ei ole henkilökohtaista päästöä/kulutusta. Muutenkin, paras olisi jos päästöt voisi jyvittää nimenomaan kulutetun hyödykkeen elinkaaripäästöjenkin osalta nimenomaan kuluttajalle. Paperitehtaan ja lehden toimituksen päästöt pitäisi siis lopulta laskea lehden lukijan/tilaajan päästöihin.
Ei kai ole saatavissa per capita -päästölukua, joka kuvaisi vain yksilöiden aiheuttamia päästöjä, vai onko?
Jos paperitehdas tuottaisi paperia vain Suomessa kulutettavaksi, voisi olla relevanttia mitata paperitehtaan päästöjä per suomalainen capita. Sen eläintilan päästöt ehkä voidaankin jyvittää per suomalainen capita, koska sen tuotteet käytetään Suomessa. Joka tapauksessa per capita -laskenta ei kerro siitä, minkä verran yksilön aiheuttamat päästöt ovat, eikä yksilö voi omalla toiminnallaan suoraan vaikuttaa käytännössä mitään päästöihin. Pitkällä tähtäimellä voi, jos riittävän iso määrä yksilöitä muuttaa esim. ruokatottumuksiaan ja markkinatalous ohjaa tuottajia tuottamaan vähäpäästöisempiä tuotteita. Se on hidas tie. Ja samantapaista "äänestämistä" kuin vaaleissa, jokainen yksilö on pisara meressä.
Päästöt per capita on varmaan hyvä mittari maapallon kokonaispäästöjen arvioinnissa, koska se on vain keskimääräinen luku, joka ei varsinaisesti tarkoita mitään. Vanhaa hyvää sanontaa soveltaen, jokainen kuvittelee olevansa keskimääräistä suurempi päästöjen tekijä eikä tajua, että omien henkilökohtaisten tekojen vaikutus on mikroluokkaa mikroluokkaisempi.
Miksi kuvittelet, että ottaisin jotenkin kantaa, miten pitäisi asua
Käytännössähän Helsingin(kin) keskustassa luonto on tuhottu kokonaan ja tilalle on rakennettu kerrostalokorttelit katuineen.
Helsinkiläistä asuu pienellä maapinta alalla jo yhdessä kerrostalossa yhden pitäjän verran, jos maalaisten tontit tiivistetään yhdeksi kokonaisuudeksi Helsinki on mitätön tilkku
@Herbert kirjoitti:
Ei päästöt / hlö tietenkään muuttuisi. Kyse oli siitä, mitä päästöt aiheuttaa. Kainuussa on ihmisiä 3/km2, Helsingissä 3000. On ihan sama, paljonko kainuulainen aiheuttaa päästöjä verrattuna helsinkiläiseen. Ympäristölle aiheutuva kuormitus ratkaisee. Millään ei Helsingin vihreät saa painettua kuormitustaan tuhannesosaan kainuulaisiin verrattuna. Ei, vaikka sulkisi yhden maamme suurimmista päästölähteistä eli Helenin kivihiililaitoksen.
Mistä päästäänkin siihen että päästöjen jyvitys per kansallisvaltion hallinnoima neliökilometri on ihan yhtä järjetön kuin päästöt per valtio. Tai per kunta, se on ihmisen keksimä hallinnollinen alue siinä missä valtiokin.
Ihminen on se kulutusyksikkö, ei maa-alue. Vaikka luonto ei välitä siitäkään jos menevätkö minun ja sinun co2-päästöt 1+1 vai 0,5+1,5, niin per capita (kulutusyksikkö, eli ihminen) on minun mielestäni silti parempi mittari siihen pitääkö päästöihin puuttua "meidän" vaiko "kiinalaisten". * Vastaus on että molempien. Mutta jos piiloudutaan sen taakse että olemme vähäväkinen (sekä absoluuttisesti että per neliökm) maa, ja kiina on isompi, niin minusta siinä vain valehdellaan itsellemme ja muille, ja selitetään miksi juuri minun ei tarvitse tehdä mitään. "Koska kiinalaiset" on mielestäni tosi huono peruste.
Kyse on kuitenkin mutkikkaasta asiasta, ja mittari pitää valita sen mukaan mitä halutaan mitata. Syyllisyyden pallottelu / piilottelu on aika hedelmätön toimenpide. Myös elintason nousun evääminen köyhemmiltä ihmisiltä pitäen meidän omaa elintasoamme jostain syystä paremmin perusteltuna saavutettuna etuna on moraalisesti hyvin kyseenalaista.
Lopulta vain kaiken ihmisten toiminnan yhteenlasketuilla kokonaispäästöillä on merkitystä, mutta se on minusta huono työkalu käytännön toimenpiteitä varten. Miten vähennetään kokonaispäästöjä? Ei ole mitään kollektiivista "vähennetään kaikkia päästöjä" -toimenpidettä - on vain yksittäisiä ihmisiä, tehtaita, energialaitoksia, polttoaineita ja muita joiden päästöjä pitää saada alas. Kokonaispäästöillä on kuitenkin operatiivista merkitystä siltä kantilta, että toimenpiteissä ne pitäisi pitää mielessä. Päästöjen osaoptimointi siirtämällä tehdas Suomesta Kiinaan on hölmöläisen hommaa, paitsi jos se kiinalainen tehdas päästää vähemmän (mitä sopii epäillä, kun suomen sähkö on keskimäärin puhtaammin tuotettua). Kokonaispäästö ei siis toimi tiettyyn toimintaan ohjaavana mittarina, mutta sen pitäisi olla mittari joka validoi toimenpiteiden järkevyyden.
Siinä vaiheessa jos/kun hiilidioksidia voidaan poistaa ilmakehästä merkittävissä määrin, voidaan toki puhua kollektiivisesta toimenpiteestä.
*Henkilökohtaisen, siis ei keskimäärin per nuppi per ryhmä vaan oikeasti yksilön oman, päästön vertailu olisi kyllä mielenkiintoista. Jos hypoteettinen sinä suunnilleen vertailukelpoisella elintasolla pääset 0,5 yksikköön ja hypoteettinen minä tuotan 1,5 yksikköä, niin se tarkoittaa että minun pitäisi pystyä paljon parempaan.
Kuinka suuri osa Suomen päästöistä on yksilöiden välittömästi tuottamia? Kun muutaman ihmisen sisältämä perhe tuottaa viljely- ja/tai eläintilaa hoitaessaan paljon päästöjä ja toisaalta opiskelijapoloinen ei pysty tuottamaan päästöjä juuri ollenkaan, kun ei ole rahaa, jota muuttaisi päästöiksi, niin mitä päästöt per capita kuvaa tuon mikro-otannan osalta? Jos se perhe on vaikka viisihenkinen ja opiskelija on kuudes päästötuottaja, niin keskimääräinen päästö on sekä perhelle että opiskelijalle älytön mittari. Perhe tuottaa päästöjä, koska tuottaa ruokaa ihmisille. Opiskelija ei millään pysty enää vähentämään päästöjään. Kaikille kuudelle tulee paha mieli ja ahdistus, kun omakohtainen päästö per capita pitäisi saada alas, mutta ei löydy keinoja.
Mitä tehokkaampi toiminta sitä pienemmällä väkimäärällä saadaan syntymään enemmän asioita. Korkean teknologian maa tuottaa pienemmällä väkimäärällä enemmän päästöjä per capita kuin alikehittynyt maa suurella väkimäärällä. Päästö per capita laskenta ainakin on väärä tapa verrata päästöjä ja arvostella yksilöiden aiheuttamaa päästökuormaa.
Edellinen postaukseni oli valmiiksi liian pitkä, niin en mennyt pidemmälle. Esseen kirjoittaminen kännykällä on raskasta 🙂
Pääasiallinen pointtini on että mikään mittari ei ole täydellinen, ja mittari pitää valita sen mukaan mitä halutaan kuvata. On myös syytä ymmärtää mitä se mittari sitten oikeasti kertoo, ja mitä rajoitteita sen käytössä on, ja mitä dataa yksinkertaisesti jää tai jätetään huomiotta.
Per capita -mittaus on lähinnä reilumpi mittari "maakohtaisille" päästöille kuin "päästöt per maa", ja maa-alaa pidän merkityksettömänä tässä yhteydessä (co2).
Per capitaa voi sitten käyttää vaikka "vertailukelpoisten", miten kukakin haluaa sen missäkin yhteydessä määritellä, maiden keskinäiseen vertailuun. Suomi ja Ruotsi ovat melko vertailukelpoisia, mutta kun ruotsissa asuu puolet enemmän porukkaa, olisi hedelmätöntä verrata kokonaispäästöä.
Henkilötasolla pitää tietysti ymmärtää mistä mikäkin johtuu,ja mihin voi vaikuttaa. Eläintilaa hoidettaneen y-tunnuksella, joten se ei ole henkilökohtaista päästöä/kulutusta. Muutenkin, paras olisi jos päästöt voisi jyvittää nimenomaan kulutetun hyödykkeen elinkaaripäästöjenkin osalta nimenomaan kuluttajalle. Paperitehtaan ja lehden toimituksen päästöt pitäisi siis lopulta laskea lehden lukijan/tilaajan päästöihin.
Ei kai ole saatavissa per capita -päästölukua, joka kuvaisi vain yksilöiden aiheuttamia päästöjä, vai onko?
Tuskin on, esitin lähinnä toiveen.
Jos paperitehdas tuottaisi paperia vain Suomessa kulutettavaksi, voisi olla relevanttia mitata paperitehtaan päästöjä per suomalainen capita. Sen eläintilan päästöt ehkä voidaankin jyvittää per suomalainen capita, koska sen tuotteet käytetään Suomessa. Joka tapauksessa per capita -laskenta ei kerro siitä, minkä verran yksilön aiheuttamat päästöt ovat, eikä yksilö voi omalla toiminnallaan suoraan vaikuttaa käytännössä mitään päästöihin. Pitkällä tähtäimellä voi, jos riittävän iso määrä yksilöitä muuttaa esim. ruokatottumuksiaan ja markkinatalous ohjaa tuottajia tuottamaan vähäpäästöisempiä tuotteita. Se on hidas tie. Ja samantapaista "äänestämistä" kuin vaaleissa, jokainen yksilö on pisara meressä.
Ei kerrokaan, kts. kommenttini mittareista ja niiden käytöstä.
Nimenomaan / myös siksi että nyt päästöt ja kulutus osuvat eri kohteisiin, olisi tosi kiva jos päästöt saataisiin liitettyä nimenomaan loppukäyttäjään. Tämä(kin) on argumentti "koska kiina"-väitettä vastaan, kun niin osa kuluttamistamme tavaroista tuotetaan päästöjen osalta kiinalaisten piikkiin.
Päästöt per capita on varmaan hyvä mittari maapallon kokonaispäästöjen arvioinnissa, koska se on vain keskimääräinen luku, joka ei varsinaisesti tarkoita mitään. Vanhaa hyvää sanontaa soveltaen, jokainen kuvittelee olevansa keskimääräistä suurempi päästöjen tekijä eikä tajua, että omien henkilökohtaisten tekojen vaikutus on mikroluokkaa mikroluokkaisempi.
Viime kädessä kuluttaja kuluttaa kaiken, vaikka taustalla olisi raskastakin teollisuutta (no okei, ase- ja avatuusteknologia voi olla poikkeus, varmaan joku muukin). En pidä siitä että omien tekojen vaikutus ulkoistetaan kollektiivisesti muille, ihan sama tehdäänkö se yksilön, kaupungin vai valtion tasolla. Mittaroida voi mitä vaan, jakaa mitä vaan miten vaan, kunhan ei sillä pelaa itselleen synninpäästöä.
Edit: Sillä per kapitalisoinnilla on kuitenkin sellainen pointti, että ne capitat ovat jonkin alueen hallintoalamaisia, jossa tehdään ko. aluetta koskevia päätöksiä. Demokratiassa vieläpä itse kollektiivisessa vastuussa näistä päätöksistä.
@Herbert kirjoitti:
Ei päästöt / hlö tietenkään muuttuisi. Kyse oli siitä, mitä päästöt aiheuttaa. Kainuussa on ihmisiä 3/km2, Helsingissä 3000. On ihan sama, paljonko kainuulainen aiheuttaa päästöjä verrattuna helsinkiläiseen. Ympäristölle aiheutuva kuormitus ratkaisee. Millään ei Helsingin vihreät saa painettua kuormitustaan tuhannesosaan kainuulaisiin verrattuna. Ei, vaikka sulkisi yhden maamme suurimmista päästölähteistä eli Helenin kivihiililaitoksen.
Mistä päästäänkin siihen että päästöjen jyvitys per kansallisvaltion hallinnoima neliökilometri on ihan yhtä järjetön kuin päästöt per valtio. Tai per kunta, se on ihmisen keksimä hallinnollinen alue siinä missä valtiokin.
Alueet nimenomaan pitää rajata, koska ihminen toiminnasta päättää ja hallinnolliset rajat kuvaa mahdollisuuksia toimintaan vaikuttaa. Rajoista luopuminen johtaisi sosialismiin, jossa vastuuta ei olisi.
Ihminen on se kulutusyksikkö, ei maa-alue.
Tietysti ihminen on kuluttaja tai päästön tuottaja. Mutta ei päästöjen vähennyksen tavoitteena ole vähentää päästöjä/hlö, vaan vähentää ympäristökuormitusta. Kun ihmisten määrä kasvaa, pitäisi samassa suhteessa henkilökohtaisten päästöjen vähentyä, jotta luonnon sietokyky ei ylittyisi. Nyt maailman väkiluku kasvaa. Pitääkö meidän alkaa vähentyä siksi, että muut lisääntyy, jotta kokonaisuus pysyy hallinnassa? Vai saako kaikki lisääntyä.
Vaikka luonto ei välitä siitäkään jos menevätkö minun ja sinun co2-päästöt 1+1 vai 0,5+1,5, niin per capita (kulutusyksikkö, eli ihminen) on minun mielestäni silti parempi mittari siihen pitääkö päästöihin puuttua "meidän" vaiko "kiinalaisten". * Vastaus on että molempien.
Tietysti molempien pitää vähentää. Toisaalta meille tarve vähentää syntyy Kiinassa, jossa päästöjä aiheutetaan aivan liikaa. Tämä nimenomaan laskutoimituksen henkilöiden määrä x näiden keskimääräisen päästön määrä tuloksena. Se kun suhteutetaan pinta-alaan eli luonnon puskirikykyyn, saadaan selville vaikutus luontoon eli ollaan perimmaisen kysymyksen äärellä. Päästöt ylittää rajat, mutta me emme voi kiinalaisten päästöihin vaikuttaa. Siksi pitää tarkastelu rajata hallinnollisiin yksiköihin.
Mutta jos piiloudutaan sen taakse että olemme vähäväkinen (sekä absoluuttisesti että per neliökm) maa, ja kiina on isompi, niin minusta siinä vain valehdellaan itsellemme ja muille, ja selitetään miksi juuri minun ei tarvitse tehdä mitään. "Koska kiinalaiset" on mielestäni tosi huono peruste.
Ei ole ollut puhetta asiasta "minun ei tarvitse". Ensin pitää päättää, kuka tai mikä ympäristöä kuormittaa.
Syyllisyyden pallottelu / piilottelu on aika hedelmätön toimenpide. Myös elintason nousun evääminen köyhemmiltä ihmisiltä pitäen meidän omaa elintasoamme jostain syystä paremmin perusteltuna saavutettuna etuna on moraalisesti hyvin kyseenalaista.
Syyllinen pitää tunnistaa. Miten voit puuttua ongelmaan, jos et tiedä syyllistä eli ongelman syytä.
Elintason parannusta ei ole tarkoitus torpata. Mutta kun puhut nousun mahdollisuuden eväämisen moraalittomuusesta monelta miljardilta ihmiseltä, sisältyy tuohon ajatus näiden oikeudesta lisätä omia päästöjään tilanteessa, jossa päästöjen määrää pitäisi leikata. Ei mahdu tämä logiikka päähäni.
@Herbert kirjoitti:
Ei päästöt / hlö tietenkään muuttuisi. Kyse oli siitä, mitä päästöt aiheuttaa. Kainuussa on ihmisiä 3/km2, Helsingissä 3000. On ihan sama, paljonko kainuulainen aiheuttaa päästöjä verrattuna helsinkiläiseen. Ympäristölle aiheutuva kuormitus ratkaisee. Millään ei Helsingin vihreät saa painettua kuormitustaan tuhannesosaan kainuulaisiin verrattuna. Ei, vaikka sulkisi yhden maamme suurimmista päästölähteistä eli Helenin kivihiililaitoksen.
Mistä päästäänkin siihen että päästöjen jyvitys per kansallisvaltion hallinnoima neliökilometri on ihan yhtä järjetön kuin päästöt per valtio. Tai per kunta, se on ihmisen keksimä hallinnollinen alue siinä missä valtiokin.
Alueet nimenomaan pitää rajata, koska ihminen toiminnasta päättää ja hallinnolliset rajat kuvaa mahdollisuuksia toimintaan vaikuttaa. Rajoista luopuminen johtaisi sosialismiin, jossa vastuuta ei olisi.
Ihminen on se kulutusyksikkö, ei maa-alue.
Tietysti ihminen on kuluttaja tai päästön tuottaja. Mutta ei päästöjen vähennyksen tavoitteena ole vähentää päästöjä/hlö, vaan vähentää ympäristökuormitusta. Kun ihmisten määrä kasvaa, pitäisi samassa suhteessa henkilökohtaisten päästöjen vähentyä, jotta luonnon sietokyky ei ylittyisi. Nyt maailman väkiluku kasvaa. Pitääkö meidän alkaa vähentyä siksi, että muut lisääntyy, jotta kokonaisuus pysyy hallinnassa? Vai saako kaikki lisääntyä.
Vaikka luonto ei välitä siitäkään jos menevätkö minun ja sinun co2-päästöt 1+1 vai 0,5+1,5, niin per capita (kulutusyksikkö, eli ihminen) on minun mielestäni silti parempi mittari siihen pitääkö päästöihin puuttua "meidän" vaiko "kiinalaisten". * Vastaus on että molempien.
Tietysti molempien pitää vähentää. Toisaalta meille tarve vähentää syntyy Kiinassa, jossa päästöjä aiheutetaan aivan liikaa. Tämä nimenomaan laskutoimituksen henkilöiden määrä x näiden keskimääräisen päästön määrä tuloksena. Se kun suhteutetaan pinta-alaan eli luonnon puskirikykyyn, saadaan selville vaikutus luontoon eli ollaan perimmaisen kysymyksen äärellä. Päästöt ylittää rajat, mutta me emme voi kiinalaisten päästöihin vaikuttaa. Siksi pitää tarkastelu rajata hallinnollisiin yksiköihin.
Mutta jos piiloudutaan sen taakse että olemme vähäväkinen (sekä absoluuttisesti että per neliökm) maa, ja kiina on isompi, niin minusta siinä vain valehdellaan itsellemme ja muille, ja selitetään miksi juuri minun ei tarvitse tehdä mitään. "Koska kiinalaiset" on mielestäni tosi huono peruste.
Ei ole ollut puhetta asiasta "minun ei tarvitse". Ensin pitää päättää, kuka tai mikä ympäristöä kuormittaa.
Syyllisyyden pallottelu / piilottelu on aika hedelmätön toimenpide. Myös elintason nousun evääminen köyhemmiltä ihmisiltä pitäen meidän omaa elintasoamme jostain syystä paremmin perusteltuna saavutettuna etuna on moraalisesti hyvin kyseenalaista.
Syyllinen pitää tunnistaa. Miten voit puuttua ongelmaan, jos et tiedä syyllistä eli ongelman syytä.
Elintason parannusta ei ole tarkoitus torpata. Mutta kun puhut nousun mahdollisuuden eväämisen moraalittomuusesta monelta miljardilta ihmiseltä, sisältyy tuohon ajatus näiden oikeudesta lisätä omia päästöjään tilanteessa, jossa päästöjen määrää pitäisi leikata. Ei mahdu tämä logiikka päähäni.
Mielestäni vastasin näihin jo edellisissä postauksissani.
Kritisoin sitä että pilkkomalla ihmiset erilaisiin ryhmiin väistetään vastuu sillä perusteella että "meidän porukka tuottaa vain näin vähän maapallon päästöistä, miksi meidän pitää tämä nyt korjata?". Tässä yhteydessä on ihan sama onko se "meidän porukka" maa, kaupunki, teollisuudenala jne. Verrataan täysin virheellisesti omaa pienehköä ryhmää kaikkiin muihin. Tässä nimenomaisessa tarkoituksessa per capita on minusta paras mitrari, kaikkine puutteineenkin.
Sinä et ole sanonut ettei meidän tarvitse, mutta kovin muu sanoo. Tuntuuko "suomen yksitysautoilu tuottaa vain o,x% maapallon päästöistä, miksi juuri siihen pitää puuttua?". Voit korvata kotimaisen yksityisautoiliun vaikkapa koko Suomella, Saksalla tai lentoliikenteellä. Kaikki nämä "kysymykset" olen nähnyt mediassa.
Siitä olemmekin sitten samaa mieltä että ratkaisuja haettaessa pitää pilkkoa päätökset ja toimenpiteet. Ei ei siinäkään kuitenkaan voi piiloutua sen taakse paljonko joutomaata rajojemme sisällä sattuu olemaan, ainakaan jos puhutaan hiilipäästöistä.
Oikeudenmukaisuuskysymys on todella todella vaikea. Ei, ei päästöjä saisi lisätä, pitäisi vähentää. Mutta mikä on peruste sille että minä voin kuluttaa moninkertaisesti kiinalaiseen tekstiilitehdastyöläiseen nähden? Kuin homeisena kirsikkana kakussa, iso osa minun kulutuksestani menee tämän kiinalaisen piikkiin, kun tavarani tehdään siellä.
Hallinnollisilla rajoilla ei ilmaan päästettyjä saasteita rajata, ja suomalaisen autoilijan verotus ei maailmaa pelasta.
Nykyinen autokanta on parinkymmenvuodenpäästä kierrätetty, verojen avulla ajoa vähentäminen on suorastaa hävettävä peruste ilmaston parantamiseksi, ja käytännössä verottamin koskee kipeimmin alempaan sosiaaliluokkaan ja heidän kulutuskäyttämiseen pakon edessä, ja samaan aikaan tuetaan keskiluokan autojen hankintoja, joiden valmistaminen tuhoaa uusiutumattomia luonnonvaroja.
Aikajana on mitäänsanomaton ilmastonpelastamiseksi, useimmiten pakollisen autonkäytön verotuksella.
Polttoaineen hinta on nyt sitä luokkaa, että verotuksen potentiaali tulee nähdyksi. Jos liikenne vähenee, hinta vaikuttaa. Jos ei vähene, hinta ei vaikuta.
Etätöiden yhteydessä todettiin, että liikenne väheni, mutta sillä ei kuulemma ollut merkitystä päästöjen vähentämisessä. Tätä ihmettelin, millä vastaava vähennys on saavutettavissa. Taisi valtiovarainministeriö vaan huolestua verokertymistä.
@Herbert kirjoitti:
Polttoaineen hinta on nyt sitä luokkaa, että verotuksen potentiaali tulee nähdyksi. Jos liikenne vähenee, hinta vaikuttaa. Jos ei vähene, hinta ei vaikuta.
Etätöiden yhteydessä todettiin, että liikenne väheni, mutta sillä ei kuulemma ollut merkitystä päästöjen vähentämisessä. Tätä ihmettelin, millä vastaava vähennys on saavutettavissa. Taisi valtiovarainministeriö vaan huolestua verokertymistä.
JULKAISTU 26.02.2021
Hallituksen suunnitelmien arvioidaan nostavan merkittävästi polttoaineen pumppuhintaa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartta -suunnitelmaan kuuluva biopolttoaineen jakeluvelvoitteen nostaminen voi arvion mukaan nostaa polttoaineen pumppuhintaa jopa 70 sentillä litralta.
Näin on käynyt kuten hallitus on kaavaillut jo vuosi sitten.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan luonnoksessa esitetään, että jakeluvelvoitetta nostetaan ensimmäisessa vaiheessa nykyisestä 30 prosentista 34 prosenttiin. Toisessa vaiheessa arvioidaan velvoitteen edelleen nostamisen edellytyksiä. NEOT toteaa, ettei se kannata velvoitteen nostamista. Sen kuvataan tulevan kalliiksi niin suomalaisille kuin maan kansantaloudellekin.
Fossilittoman liikenteen kolmiportaisella tiekartalla tavoitellaan liikenteen päästöjen puolittamista vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Täysin päästöttömäksi liikenteen pitäisi muuttua vuoteen 2045 mennessä.
Pyörää ei kannata keksiä uudestaan. Sitä kannattaa vain parantaa.
1) Laske päästösi
2) Valitse ilmastotoimet
3) Mene!
Omaksu huomisen elämäntapa – tänään.
Carbon Donut tekee vaikutuksen mittaamisesta, ilmastotoimista ja päästöjä vähentävien ratkaisujen löytämisestä helppoa. Koska planeetta tarvitsee toimintaa ja päästöjä vähentävät palvelut on löydettävä!
Viisi tähteä
Olen oppinut paljon päästöistäni ja niiden vähentämisestä. Antaa paremman käsityksen omasta vaikutuksestani ajan myötä kuin mikään muu kokeilemani ratkaisu!
Testaa, oletko uhka vai mahdollisuus?
Ovatko elämäntapasi ympäristön puolella vai sitä vastaan? Pikatestin tuloksena saat sinulle räätälöityjä vinkkejä, joilla säästät aikaa ja rahaa sekä parannat elämänlaatuasi. Ja luonto kiittää!
ALOITA ELÄMÄNTAPATESTI
Testi on tehty 1 258 999 kertaa ja keskimääräinen hiilijalanjälki on 6 900 kg CO₂e
Ihmisten hiilijalanjälki on raskas taakka maapallollemme. Kulutamme maapalloa selvästi yli sen kantokyvyn, vaikka osana kehittynyttä maailmaa meillä olisi pääsy edistyneeseen teknologiaan ja vaurautta tietoisiin valintoihin.
Väreeltä saat vinkit siihen, miten yksinkertaisilla asioilla voit pienentää arjen hiilijalanjälkeäsi. Laske paljonko päästöjä sinulle kertyy vuodessa ja miten voit minimoida niitä.
@Herbert kirjoitti:
Ei päästöt / hlö tietenkään muuttuisi. Kyse oli siitä, mitä päästöt aiheuttaa. Kainuussa on ihmisiä 3/km2, Helsingissä 3000. On ihan sama, paljonko kainuulainen aiheuttaa päästöjä verrattuna helsinkiläiseen. Ympäristölle aiheutuva kuormitus ratkaisee. Millään ei Helsingin vihreät saa painettua kuormitustaan tuhannesosaan kainuulaisiin verrattuna. Ei, vaikka sulkisi yhden maamme suurimmista päästölähteistä eli Helenin kivihiililaitoksen.
Mistä päästäänkin siihen että päästöjen jyvitys per kansallisvaltion hallinnoima neliökilometri on ihan yhtä järjetön kuin päästöt per valtio. Tai per kunta, se on ihmisen keksimä hallinnollinen alue siinä missä valtiokin.
Alueet nimenomaan pitää rajata, koska ihminen toiminnasta päättää ja hallinnolliset rajat kuvaa mahdollisuuksia toimintaan vaikuttaa. Rajoista luopuminen johtaisi sosialismiin, jossa vastuuta ei olisi.
Ihminen on se kulutusyksikkö, ei maa-alue.
Tietysti ihminen on kuluttaja tai päästön tuottaja. Mutta ei päästöjen vähennyksen tavoitteena ole vähentää päästöjä/hlö, vaan vähentää ympäristökuormitusta. Kun ihmisten määrä kasvaa, pitäisi samassa suhteessa henkilökohtaisten päästöjen vähentyä, jotta luonnon sietokyky ei ylittyisi. Nyt maailman väkiluku kasvaa. Pitääkö meidän alkaa vähentyä siksi, että muut lisääntyy, jotta kokonaisuus pysyy hallinnassa? Vai saako kaikki lisääntyä.
Vaikka luonto ei välitä siitäkään jos menevätkö minun ja sinun co2-päästöt 1+1 vai 0,5+1,5, niin per capita (kulutusyksikkö, eli ihminen) on minun mielestäni silti parempi mittari siihen pitääkö päästöihin puuttua "meidän" vaiko "kiinalaisten". * Vastaus on että molempien.
Tietysti molempien pitää vähentää. Toisaalta meille tarve vähentää syntyy Kiinassa, jossa päästöjä aiheutetaan aivan liikaa. Tämä nimenomaan laskutoimituksen henkilöiden määrä x näiden keskimääräisen päästön määrä tuloksena. Se kun suhteutetaan pinta-alaan eli luonnon puskirikykyyn, saadaan selville vaikutus luontoon eli ollaan perimmaisen kysymyksen äärellä. Päästöt ylittää rajat, mutta me emme voi kiinalaisten päästöihin vaikuttaa. Siksi pitää tarkastelu rajata hallinnollisiin yksiköihin.
Mutta jos piiloudutaan sen taakse että olemme vähäväkinen (sekä absoluuttisesti että per neliökm) maa, ja kiina on isompi, niin minusta siinä vain valehdellaan itsellemme ja muille, ja selitetään miksi juuri minun ei tarvitse tehdä mitään. "Koska kiinalaiset" on mielestäni tosi huono peruste.
Ei ole ollut puhetta asiasta "minun ei tarvitse". Ensin pitää päättää, kuka tai mikä ympäristöä kuormittaa.
Syyllisyyden pallottelu / piilottelu on aika hedelmätön toimenpide. Myös elintason nousun evääminen köyhemmiltä ihmisiltä pitäen meidän omaa elintasoamme jostain syystä paremmin perusteltuna saavutettuna etuna on moraalisesti hyvin kyseenalaista.
Syyllinen pitää tunnistaa. Miten voit puuttua ongelmaan, jos et tiedä syyllistä eli ongelman syytä.
Elintason parannusta ei ole tarkoitus torpata. Mutta kun puhut nousun mahdollisuuden eväämisen moraalittomuusesta monelta miljardilta ihmiseltä, sisältyy tuohon ajatus näiden oikeudesta lisätä omia päästöjään tilanteessa, jossa päästöjen määrää pitäisi leikata. Ei mahdu tämä logiikka päähäni.
"Mutta ei päästöjen vähennyksen tavoitteena ole vähentää päästöjä/hlö"
@Herbert kirjoitti:
Ei päästöt / hlö tietenkään muuttuisi. Kyse oli siitä, mitä päästöt aiheuttaa. Kainuussa on ihmisiä 3/km2, Helsingissä 3000. On ihan sama, paljonko kainuulainen aiheuttaa päästöjä verrattuna helsinkiläiseen. Ympäristölle aiheutuva kuormitus ratkaisee. Millään ei Helsingin vihreät saa painettua kuormitustaan tuhannesosaan kainuulaisiin verrattuna. Ei, vaikka sulkisi yhden maamme suurimmista päästölähteistä eli Helenin kivihiililaitoksen.
Mistä päästäänkin siihen että päästöjen jyvitys per kansallisvaltion hallinnoima neliökilometri on ihan yhtä järjetön kuin päästöt per valtio. Tai per kunta, se on ihmisen keksimä hallinnollinen alue siinä missä valtiokin.
Alueet nimenomaan pitää rajata, koska ihminen toiminnasta päättää ja hallinnolliset rajat kuvaa mahdollisuuksia toimintaan vaikuttaa. Rajoista luopuminen johtaisi sosialismiin, jossa vastuuta ei olisi.
Ihminen on se kulutusyksikkö, ei maa-alue.
Tietysti ihminen on kuluttaja tai päästön tuottaja. Mutta ei päästöjen vähennyksen tavoitteena ole vähentää päästöjä/hlö, vaan vähentää ympäristökuormitusta. Kun ihmisten määrä kasvaa, pitäisi samassa suhteessa henkilökohtaisten päästöjen vähentyä, jotta luonnon sietokyky ei ylittyisi. Nyt maailman väkiluku kasvaa. Pitääkö meidän alkaa vähentyä siksi, että muut lisääntyy, jotta kokonaisuus pysyy hallinnassa? Vai saako kaikki lisääntyä.
Vaikka luonto ei välitä siitäkään jos menevätkö minun ja sinun co2-päästöt 1+1 vai 0,5+1,5, niin per capita (kulutusyksikkö, eli ihminen) on minun mielestäni silti parempi mittari siihen pitääkö päästöihin puuttua "meidän" vaiko "kiinalaisten". * Vastaus on että molempien.
Tietysti molempien pitää vähentää. Toisaalta meille tarve vähentää syntyy Kiinassa, jossa päästöjä aiheutetaan aivan liikaa. Tämä nimenomaan laskutoimituksen henkilöiden määrä x näiden keskimääräisen päästön määrä tuloksena. Se kun suhteutetaan pinta-alaan eli luonnon puskirikykyyn, saadaan selville vaikutus luontoon eli ollaan perimmaisen kysymyksen äärellä. Päästöt ylittää rajat, mutta me emme voi kiinalaisten päästöihin vaikuttaa. Siksi pitää tarkastelu rajata hallinnollisiin yksiköihin.
Mutta jos piiloudutaan sen taakse että olemme vähäväkinen (sekä absoluuttisesti että per neliökm) maa, ja kiina on isompi, niin minusta siinä vain valehdellaan itsellemme ja muille, ja selitetään miksi juuri minun ei tarvitse tehdä mitään. "Koska kiinalaiset" on mielestäni tosi huono peruste.
Ei ole ollut puhetta asiasta "minun ei tarvitse". Ensin pitää päättää, kuka tai mikä ympäristöä kuormittaa.
Syyllisyyden pallottelu / piilottelu on aika hedelmätön toimenpide. Myös elintason nousun evääminen köyhemmiltä ihmisiltä pitäen meidän omaa elintasoamme jostain syystä paremmin perusteltuna saavutettuna etuna on moraalisesti hyvin kyseenalaista.
Syyllinen pitää tunnistaa. Miten voit puuttua ongelmaan, jos et tiedä syyllistä eli ongelman syytä.
Elintason parannusta ei ole tarkoitus torpata. Mutta kun puhut nousun mahdollisuuden eväämisen moraalittomuusesta monelta miljardilta ihmiseltä, sisältyy tuohon ajatus näiden oikeudesta lisätä omia päästöjään tilanteessa, jossa päästöjen määrää pitäisi leikata. Ei mahdu tämä logiikka päähäni.
Mielestäni vastasin näihin jo edellisissä postauksissani.
Kritisoin sitä että pilkkomalla ihmiset erilaisiin ryhmiin väistetään vastuu sillä perusteella että "meidän porukka tuottaa vain näin vähän maapallon päästöistä, miksi meidän pitää tämä nyt korjata?". Tässä yhteydessä on ihan sama onko se "meidän porukka" maa, kaupunki, teollisuudenala jne. Verrataan täysin virheellisesti omaa pienehköä ryhmää kaikkiin muihin. Tässä nimenomaisessa tarkoituksessa per capita on minusta paras mitrari, kaikkine puutteineenkin.
Sinä et ole sanonut ettei meidän tarvitse, mutta kovin muu sanoo. Tuntuuko "suomen yksitysautoilu tuottaa vain o,x% maapallon päästöistä, miksi juuri siihen pitää puuttua?". Voit korvata kotimaisen yksityisautoiliun vaikkapa koko Suomella, Saksalla tai lentoliikenteellä. Kaikki nämä "kysymykset" olen nähnyt mediassa.
Siitä olemmekin sitten samaa mieltä että ratkaisuja haettaessa pitää pilkkoa päätökset ja toimenpiteet. Ei ei siinäkään kuitenkaan voi piiloutua sen taakse paljonko joutomaata rajojemme sisällä sattuu olemaan, ainakaan jos puhutaan hiilipäästöistä.
Oikeudenmukaisuuskysymys on todella todella vaikea. Ei, ei päästöjä saisi lisätä, pitäisi vähentää. Mutta mikä on peruste sille että minä voin kuluttaa moninkertaisesti kiinalaiseen tekstiilitehdastyöläiseen nähden? Kuin homeisena kirsikkana kakussa, iso osa minun kulutuksestani menee tämän kiinalaisen piikkiin, kun tavarani tehdään siellä.
Eihän se päästö mene sen kiinalaisen piikkiin.
Päästön aiheuttaa yksin kuluttaja. Mikäli ei kuluteta ei se kiinalainen valmista tuotteita ja palveluita.
Tämän nyt tajuaa 5 vuotias esikoululainenkin nykyään.
@Herbert kirjoitti:
Polttoaineen hinta on nyt sitä luokkaa, että verotuksen potentiaali tulee nähdyksi. Jos liikenne vähenee, hinta vaikuttaa. Jos ei vähene, hinta ei vaikuta.
Etätöiden yhteydessä todettiin, että liikenne väheni, mutta sillä ei kuulemma ollut merkitystä päästöjen vähentämisessä. Tätä ihmettelin, millä vastaava vähennys on saavutettavissa. Taisi valtiovarainministeriö vaan huolestua verokertymistä.
JULKAISTU 26.02.2021
Hallituksen suunnitelmien arvioidaan nostavan merkittävästi polttoaineen pumppuhintaa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartta -suunnitelmaan kuuluva biopolttoaineen jakeluvelvoitteen nostaminen voi arvion mukaan nostaa polttoaineen pumppuhintaa jopa 70 sentillä litralta.
Näin on käynyt kuten hallitus on kaavaillut jo vuosi sitten.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan luonnoksessa esitetään, että jakeluvelvoitetta nostetaan ensimmäisessa vaiheessa nykyisestä 30 prosentista 34 prosenttiin. Toisessa vaiheessa arvioidaan velvoitteen edelleen nostamisen edellytyksiä. NEOT toteaa, ettei se kannata velvoitteen nostamista. Sen kuvataan tulevan kalliiksi niin suomalaisille kuin maan kansantaloudellekin.
Fossilittoman liikenteen kolmiportaisella tiekartalla tavoitellaan liikenteen päästöjen puolittamista vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Täysin päästöttömäksi liikenteen pitäisi muuttua vuoteen 2045 mennessä.
Kertaus on ihan kiva, mutta jakeluvelvoitteen eduskunnassa nuiji lakiin Reaperin hallitus eli Sipilä ja persut.
Hienoa olisi jos nykyinen hallitus kiristäisi tuota Reaperin tavoitetta.
@Herbert kirjoitti:
Ei päästöt / hlö tietenkään muuttuisi. Kyse oli siitä, mitä päästöt aiheuttaa. Kainuussa on ihmisiä 3/km2, Helsingissä 3000. On ihan sama, paljonko kainuulainen aiheuttaa päästöjä verrattuna helsinkiläiseen. Ympäristölle aiheutuva kuormitus ratkaisee. Millään ei Helsingin vihreät saa painettua kuormitustaan tuhannesosaan kainuulaisiin verrattuna. Ei, vaikka sulkisi yhden maamme suurimmista päästölähteistä eli Helenin kivihiililaitoksen.
Mistä päästäänkin siihen että päästöjen jyvitys per kansallisvaltion hallinnoima neliökilometri on ihan yhtä järjetön kuin päästöt per valtio. Tai per kunta, se on ihmisen keksimä hallinnollinen alue siinä missä valtiokin.
Alueet nimenomaan pitää rajata, koska ihminen toiminnasta päättää ja hallinnolliset rajat kuvaa mahdollisuuksia toimintaan vaikuttaa. Rajoista luopuminen johtaisi sosialismiin, jossa vastuuta ei olisi.
Ihminen on se kulutusyksikkö, ei maa-alue.
Tietysti ihminen on kuluttaja tai päästön tuottaja. Mutta ei päästöjen vähennyksen tavoitteena ole vähentää päästöjä/hlö, vaan vähentää ympäristökuormitusta. Kun ihmisten määrä kasvaa, pitäisi samassa suhteessa henkilökohtaisten päästöjen vähentyä, jotta luonnon sietokyky ei ylittyisi. Nyt maailman väkiluku kasvaa. Pitääkö meidän alkaa vähentyä siksi, että muut lisääntyy, jotta kokonaisuus pysyy hallinnassa? Vai saako kaikki lisääntyä.
Vaikka luonto ei välitä siitäkään jos menevätkö minun ja sinun co2-päästöt 1+1 vai 0,5+1,5, niin per capita (kulutusyksikkö, eli ihminen) on minun mielestäni silti parempi mittari siihen pitääkö päästöihin puuttua "meidän" vaiko "kiinalaisten". * Vastaus on että molempien.
Tietysti molempien pitää vähentää. Toisaalta meille tarve vähentää syntyy Kiinassa, jossa päästöjä aiheutetaan aivan liikaa. Tämä nimenomaan laskutoimituksen henkilöiden määrä x näiden keskimääräisen päästön määrä tuloksena. Se kun suhteutetaan pinta-alaan eli luonnon puskirikykyyn, saadaan selville vaikutus luontoon eli ollaan perimmaisen kysymyksen äärellä. Päästöt ylittää rajat, mutta me emme voi kiinalaisten päästöihin vaikuttaa. Siksi pitää tarkastelu rajata hallinnollisiin yksiköihin.
Mutta jos piiloudutaan sen taakse että olemme vähäväkinen (sekä absoluuttisesti että per neliökm) maa, ja kiina on isompi, niin minusta siinä vain valehdellaan itsellemme ja muille, ja selitetään miksi juuri minun ei tarvitse tehdä mitään. "Koska kiinalaiset" on mielestäni tosi huono peruste.
Ei ole ollut puhetta asiasta "minun ei tarvitse". Ensin pitää päättää, kuka tai mikä ympäristöä kuormittaa.
Syyllisyyden pallottelu / piilottelu on aika hedelmätön toimenpide. Myös elintason nousun evääminen köyhemmiltä ihmisiltä pitäen meidän omaa elintasoamme jostain syystä paremmin perusteltuna saavutettuna etuna on moraalisesti hyvin kyseenalaista.
Syyllinen pitää tunnistaa. Miten voit puuttua ongelmaan, jos et tiedä syyllistä eli ongelman syytä.
Elintason parannusta ei ole tarkoitus torpata. Mutta kun puhut nousun mahdollisuuden eväämisen moraalittomuusesta monelta miljardilta ihmiseltä, sisältyy tuohon ajatus näiden oikeudesta lisätä omia päästöjään tilanteessa, jossa päästöjen määrää pitäisi leikata. Ei mahdu tämä logiikka päähäni.
Mielestäni vastasin näihin jo edellisissä postauksissani.
Kritisoin sitä että pilkkomalla ihmiset erilaisiin ryhmiin väistetään vastuu sillä perusteella että "meidän porukka tuottaa vain näin vähän maapallon päästöistä, miksi meidän pitää tämä nyt korjata?". Tässä yhteydessä on ihan sama onko se "meidän porukka" maa, kaupunki, teollisuudenala jne. Verrataan täysin virheellisesti omaa pienehköä ryhmää kaikkiin muihin. Tässä nimenomaisessa tarkoituksessa per capita on minusta paras mitrari, kaikkine puutteineenkin.
Sinä et ole sanonut ettei meidän tarvitse, mutta kovin muu sanoo. Tuntuuko "suomen yksitysautoilu tuottaa vain o,x% maapallon päästöistä, miksi juuri siihen pitää puuttua?". Voit korvata kotimaisen yksityisautoiliun vaikkapa koko Suomella, Saksalla tai lentoliikenteellä. Kaikki nämä "kysymykset" olen nähnyt mediassa.
Siitä olemmekin sitten samaa mieltä että ratkaisuja haettaessa pitää pilkkoa päätökset ja toimenpiteet. Ei ei siinäkään kuitenkaan voi piiloutua sen taakse paljonko joutomaata rajojemme sisällä sattuu olemaan, ainakaan jos puhutaan hiilipäästöistä.
Oikeudenmukaisuuskysymys on todella todella vaikea. Ei, ei päästöjä saisi lisätä, pitäisi vähentää. Mutta mikä on peruste sille että minä voin kuluttaa moninkertaisesti kiinalaiseen tekstiilitehdastyöläiseen nähden? Kuin homeisena kirsikkana kakussa, iso osa minun kulutuksestani menee tämän kiinalaisen piikkiin, kun tavarani tehdään siellä.
Eihän se päästö mene sen kiinalaisen piikkiin.
Päästön aiheuttaa yksin kuluttaja. Mikäli ei kuluteta ei se kiinalainen valmista tuotteita ja palveluita.
Tämän nyt tajuaa 5 vuotias esikoululainenkin nykyään.
Luulen että ymmärsimme toisemme jotenkin väärin, koska olemme mielestäni samaa mieltä asiasta.
Mutta meneepäs. Tämä puhelin millä nyt tätäkin kirjoitan, on valmistettu kiinassa. Sen valmistuksen päästöt menevät (mielestäni vääryydellä) kiinalaisten piikkiin, vaikka se ne kuuluisivat loppukäyttäjälle, eli kuluttajalle, eli minulle, ja sitä kautta Suomen päästöihin. Nyt se ei mene niin, päästöt näkyvät Kiinan luvuissa.
Minä en ole sotinut enkä maksanut sotavelkoja. Todennäköisesti keskimääräinen intialainen myös tekee päivittäin elintasonsa eteen minua enemmän, ainakin per saavutettu ostovoimayksikkö, mutta todennäköisesti ihan absoluuttisestikin.
Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman 18. syyskuuta 1952. Suomi oli ainoa maa maailmassa, joka suoritti sille määrätyt sotakorvaukset.
Niinpä. Suomi kun ei päässyt kollektiivisen turvajärjestelmän sateenvarjon alle, kuten hyväonninen naapuri ja muut Baltian maat ja suunnilleen puolet Euroopasta. Olisimmepa päässeet, niin olisimme voineet jättää sotakorvaukset pystyyn. Ehkä olisimmekin päässeet, jos sotakorvaukset olisi jätetty maksamatta. Olisi venäläinen tarjonnut yhteistyötä ja ystävällisesti antanut apua.
Oikeasti sotakorvauksien maksajan ja maksun saajan olisi pitänyt olla toisin päin.
Nykyiset ministerit hokee päivästä toiseen, me päätetään itse, me päätetään itse, ja sitten kun pitäisi päättää lupaa anotaan Euroopasta, voihan vitsi mitä skeidaa.
Helsingissä yksi ihminen ei siis saisi aiheuttaa mitään päästöjä, Kainuussa saisi elää ihan niin kuin on varaa. Silti Kainuun luonto säilyisi paremmin kuin Helsingin.
Huomaan, että kirjoitin vähän kummallisesti, pitää varmuuden välttämiseksi korjata: hyväonninen naapuri ei tarkoittanut Ruotsia, joka onkin hannuhanhi, vaan Viroa, joka toisaalta ei ole varsnainen naapuri, vaikka siltä tuntuukin nykyään, kun kulkeminen on vapaata.
Suomenkin luonnonkuormittumine jaetaan koko väestön kesken, mutta jos noin haluat asian vääntää, niin yksi helsinkiläinen asuu keskimäärin pienemmässä asunnossa, mitä lämmitetään osin hänen omilla jätteillä, ja kulkee raitiovaunulla ja metrolla, kainuulainen lämmittää hataraa rintamamiestaloa (neliöitäkin liikaa henkeä kohti) ja saunaa puilla, ajaa vanhalla Toyotalla etäisyyksienpäässä oleville palveluille.
Käytännössähän Helsingin(kin) keskustassa luonto on tuhottu kokonaan ja tilalle on rakennettu kerrostalokorttelit katuineen. Sieltä on sitten hyvä huudella ettei muualla saa tehdä samoin mutta ei nähdä omaa tilannetta mitenkään ongelmallisena vaikka kaikki luonto on tuhottu.
Helsinki on rakennettu vanhan merenpohjan päälle, meinaat että suomen päästöt olisi pienempiä henkeä kohti jos helsinki purettaisiin ja 1,52 miljoonaa asukasta roiskittaisiin ympäri suomea, mistä ne on tulleetkin, asumaan kainuulaisten tavoin.
Ei päästöt / hlö tietenkään muuttuisi. Kyse oli siitä, mitä päästöt aiheuttaa. Kainuussa on ihmisiä 3/km2, Helsingissä 3000. On ihan sama, paljonko kainuulainen aiheuttaa päästöjä verrattuna helsinkiläiseen. Ympäristölle aiheutuva kuormitus ratkaisee. Millään ei Helsingin vihreät saa painettua kuormitustaan tuhannesosaan kainuulaisiin verrattuna. Ei, vaikka sulkisi yhden maamme suurimmista päästölähteistä eli Helenin kivihiililaitoksen.
Joo, Himalajakin on paljolti vanhaa merenpohjaa. Kyllä se vanha merenpohjakin on luontoa siinä missä veden yläpuolellakin ollut maa-alue. Kukaan tuskin voi kiistää, etteikö Helsinki olisi Suomen massiivisin luonnontuhoalue. Sille ei vedä vertaa mitkään Talvivaarat tai ylipäätään mikään muu paikka Suomessa. Kaikki luonnon kasvillisuus ja eläimistö on hävitetty satojen neliökilometrien alueelta.
No puussako loput 4 miljoonaa asuu, ettei yhtään maanpientaalaa kulu asumiseen ja liikkumiseen
Mistä päästäänkin siihen että päästöjen jyvitys per kansallisvaltion hallinnoima neliökilometri on ihan yhtä järjetön kuin päästöt per valtio. Tai per kunta, se on ihmisen keksimä hallinnollinen alue siinä missä valtiokin.
Ihminen on se kulutusyksikkö, ei maa-alue. Vaikka luonto ei välitä siitäkään jos menevätkö minun ja sinun co2-päästöt 1+1 vai 0,5+1,5, niin per capita (kulutusyksikkö, eli ihminen) on minun mielestäni silti parempi mittari siihen pitääkö päästöihin puuttua "meidän" vaiko "kiinalaisten". * Vastaus on että molempien. Mutta jos piiloudutaan sen taakse että olemme vähäväkinen (sekä absoluuttisesti että per neliökm) maa, ja kiina on isompi, niin minusta siinä vain valehdellaan itsellemme ja muille, ja selitetään miksi juuri minun ei tarvitse tehdä mitään. "Koska kiinalaiset" on mielestäni tosi huono peruste.
Kyse on kuitenkin mutkikkaasta asiasta, ja mittari pitää valita sen mukaan mitä halutaan mitata. Syyllisyyden pallottelu / piilottelu on aika hedelmätön toimenpide. Myös elintason nousun evääminen köyhemmiltä ihmisiltä pitäen meidän omaa elintasoamme jostain syystä paremmin perusteltuna saavutettuna etuna on moraalisesti hyvin kyseenalaista.
Lopulta vain kaiken ihmisten toiminnan yhteenlasketuilla kokonaispäästöillä on merkitystä, mutta se on minusta huono työkalu käytännön toimenpiteitä varten. Miten vähennetään kokonaispäästöjä? Ei ole mitään kollektiivista "vähennetään kaikkia päästöjä" -toimenpidettä - on vain yksittäisiä ihmisiä, tehtaita, energialaitoksia, polttoaineita ja muita joiden päästöjä pitää saada alas. Kokonaispäästöillä on kuitenkin operatiivista merkitystä siltä kantilta, että toimenpiteissä ne pitäisi pitää mielessä. Päästöjen osaoptimointi siirtämällä tehdas Suomesta Kiinaan on hölmöläisen hommaa, paitsi jos se kiinalainen tehdas päästää vähemmän (mitä sopii epäillä, kun suomen sähkö on keskimäärin puhtaammin tuotettua). Kokonaispäästö ei siis toimi tiettyyn toimintaan ohjaavana mittarina, mutta sen pitäisi olla mittari joka validoi toimenpiteiden järkevyyden.
Siinä vaiheessa jos/kun hiilidioksidia voidaan poistaa ilmakehästä merkittävissä määrin, voidaan toki puhua kollektiivisesta toimenpiteestä.
*Henkilökohtaisen, siis ei keskimäärin per nuppi per ryhmä vaan oikeasti yksilön oman, päästön vertailu olisi kyllä mielenkiintoista. Jos hypoteettinen sinä suunnilleen vertailukelpoisella elintasolla pääset 0,5 yksikköön ja hypoteettinen minä tuotan 1,5 yksikköä, niin se tarkoittaa että minun pitäisi pystyä paljon parempaan.
Edellinen liittyi co2-päästöihin. Paikallisempien saasteiden osalta maantieteellisellä jaolla on merkitystä. Jos käyt kusella valtameressä on sillä vähemmän haittavaikutuksia kuin kylpyammeeseen pissaamisella.
Kuinka suuri osa Suomen päästöistä on yksilöiden välittömästi tuottamia? Kun muutaman ihmisen sisältämä perhe tuottaa viljely- ja/tai eläintilaa hoitaessaan paljon päästöjä ja toisaalta opiskelijapoloinen ei pysty tuottamaan päästöjä juuri ollenkaan, kun ei ole rahaa, jota muuttaisi päästöiksi, niin mitä päästöt per capita kuvaa tuon mikro-otannan osalta? Jos se perhe on vaikka viisihenkinen ja opiskelija on kuudes päästötuottaja, niin keskimääräinen päästö on sekä perhelle että opiskelijalle älytön mittari. Perhe tuottaa päästöjä, koska tuottaa ruokaa ihmisille. Opiskelija ei millään pysty enää vähentämään päästöjään. Kaikille kuudelle tulee paha mieli ja ahdistus, kun omakohtainen päästö per capita pitäisi saada alas, mutta ei löydy keinoja.
Mitä tehokkaampi toiminta sitä pienemmällä väkimäärällä saadaan syntymään enemmän asioita. Korkean teknologian maa tuottaa pienemmällä väkimäärällä enemmän päästöjä per capita kuin alikehittynyt maa suurella väkimäärällä. Päästö per capita laskenta ainakin on väärä tapa verrata päästöjä ja arvostella yksilöiden aiheuttamaa päästökuormaa.
Edellinen postaukseni oli valmiiksi liian pitkä, niin en mennyt pidemmälle. Esseen kirjoittaminen kännykällä on raskasta 🙂
Pääasiallinen pointtini on että mikään mittari ei ole täydellinen, ja mittari pitää valita sen mukaan mitä halutaan kuvata. On myös syytä ymmärtää mitä se mittari sitten oikeasti kertoo, ja mitä rajoitteita sen käytössä on, ja mitä dataa yksinkertaisesti jää tai jätetään huomiotta.
Per capita -mittaus on lähinnä reilumpi mittari "maakohtaisille" päästöille kuin "päästöt per maa", ja maa-alaa pidän merkityksettömänä tässä yhteydessä (co2).
Per capitaa voi sitten käyttää vaikka "vertailukelpoisten", miten kukakin haluaa sen missäkin yhteydessä määritellä, maiden keskinäiseen vertailuun. Suomi ja Ruotsi ovat melko vertailukelpoisia, mutta kun ruotsissa asuu puolet enemmän porukkaa, olisi hedelmätöntä verrata kokonaispäästöä.
Henkilötasolla pitää tietysti ymmärtää mistä mikäkin johtuu,ja mihin voi vaikuttaa. Eläintilaa hoidettaneen y-tunnuksella, joten se ei ole henkilökohtaista päästöä/kulutusta. Muutenkin, paras olisi jos päästöt voisi jyvittää nimenomaan kulutetun hyödykkeen elinkaaripäästöjenkin osalta nimenomaan kuluttajalle. Paperitehtaan ja lehden toimituksen päästöt pitäisi siis lopulta laskea lehden lukijan/tilaajan päästöihin.
Miksi kuvittelet, että ottaisin jotenkin kantaa, miten pitäisi asua - heitänpähän joskus vain totuuksia jotka helposti unohtuvat varsinkin ekologisina itseään pitäviltä. Kun ruetaan tiukan ekologisiksi, niin pian päädytään siihen ettei maapallolla saisi elää yhtään ihmistä paitsi ne, jotka pärjäävät ilman työkaluja ja energiankäyttöä.
Ei kai ole saatavissa per capita -päästölukua, joka kuvaisi vain yksilöiden aiheuttamia päästöjä, vai onko?
Jos paperitehdas tuottaisi paperia vain Suomessa kulutettavaksi, voisi olla relevanttia mitata paperitehtaan päästöjä per suomalainen capita. Sen eläintilan päästöt ehkä voidaankin jyvittää per suomalainen capita, koska sen tuotteet käytetään Suomessa. Joka tapauksessa per capita -laskenta ei kerro siitä, minkä verran yksilön aiheuttamat päästöt ovat, eikä yksilö voi omalla toiminnallaan suoraan vaikuttaa käytännössä mitään päästöihin. Pitkällä tähtäimellä voi, jos riittävän iso määrä yksilöitä muuttaa esim. ruokatottumuksiaan ja markkinatalous ohjaa tuottajia tuottamaan vähäpäästöisempiä tuotteita. Se on hidas tie. Ja samantapaista "äänestämistä" kuin vaaleissa, jokainen yksilö on pisara meressä.
Päästöt per capita on varmaan hyvä mittari maapallon kokonaispäästöjen arvioinnissa, koska se on vain keskimääräinen luku, joka ei varsinaisesti tarkoita mitään. Vanhaa hyvää sanontaa soveltaen, jokainen kuvittelee olevansa keskimääräistä suurempi päästöjen tekijä eikä tajua, että omien henkilökohtaisten tekojen vaikutus on mikroluokkaa mikroluokkaisempi.
Helsinkiläistä asuu pienellä maapinta alalla jo yhdessä kerrostalossa yhden pitäjän verran, jos maalaisten tontit tiivistetään yhdeksi kokonaisuudeksi Helsinki on mitätön tilkku
Tuskin on, esitin lähinnä toiveen.
Ei kerrokaan, kts. kommenttini mittareista ja niiden käytöstä.
Nimenomaan / myös siksi että nyt päästöt ja kulutus osuvat eri kohteisiin, olisi tosi kiva jos päästöt saataisiin liitettyä nimenomaan loppukäyttäjään. Tämä(kin) on argumentti "koska kiina"-väitettä vastaan, kun niin osa kuluttamistamme tavaroista tuotetaan päästöjen osalta kiinalaisten piikkiin.
Viime kädessä kuluttaja kuluttaa kaiken, vaikka taustalla olisi raskastakin teollisuutta (no okei, ase- ja avatuusteknologia voi olla poikkeus, varmaan joku muukin). En pidä siitä että omien tekojen vaikutus ulkoistetaan kollektiivisesti muille, ihan sama tehdäänkö se yksilön, kaupungin vai valtion tasolla. Mittaroida voi mitä vaan, jakaa mitä vaan miten vaan, kunhan ei sillä pelaa itselleen synninpäästöä.
Edit: Sillä per kapitalisoinnilla on kuitenkin sellainen pointti, että ne capitat ovat jonkin alueen hallintoalamaisia, jossa tehdään ko. aluetta koskevia päätöksiä. Demokratiassa vieläpä itse kollektiivisessa vastuussa näistä päätöksistä.
Alueet nimenomaan pitää rajata, koska ihminen toiminnasta päättää ja hallinnolliset rajat kuvaa mahdollisuuksia toimintaan vaikuttaa. Rajoista luopuminen johtaisi sosialismiin, jossa vastuuta ei olisi.
Tietysti ihminen on kuluttaja tai päästön tuottaja. Mutta ei päästöjen vähennyksen tavoitteena ole vähentää päästöjä/hlö, vaan vähentää ympäristökuormitusta. Kun ihmisten määrä kasvaa, pitäisi samassa suhteessa henkilökohtaisten päästöjen vähentyä, jotta luonnon sietokyky ei ylittyisi. Nyt maailman väkiluku kasvaa. Pitääkö meidän alkaa vähentyä siksi, että muut lisääntyy, jotta kokonaisuus pysyy hallinnassa? Vai saako kaikki lisääntyä.
Tietysti molempien pitää vähentää. Toisaalta meille tarve vähentää syntyy Kiinassa, jossa päästöjä aiheutetaan aivan liikaa. Tämä nimenomaan laskutoimituksen henkilöiden määrä x näiden keskimääräisen päästön määrä tuloksena. Se kun suhteutetaan pinta-alaan eli luonnon puskirikykyyn, saadaan selville vaikutus luontoon eli ollaan perimmaisen kysymyksen äärellä. Päästöt ylittää rajat, mutta me emme voi kiinalaisten päästöihin vaikuttaa. Siksi pitää tarkastelu rajata hallinnollisiin yksiköihin.
Ei ole ollut puhetta asiasta "minun ei tarvitse". Ensin pitää päättää, kuka tai mikä ympäristöä kuormittaa.
Syyllinen pitää tunnistaa. Miten voit puuttua ongelmaan, jos et tiedä syyllistä eli ongelman syytä.
Elintason parannusta ei ole tarkoitus torpata. Mutta kun puhut nousun mahdollisuuden eväämisen moraalittomuusesta monelta miljardilta ihmiseltä, sisältyy tuohon ajatus näiden oikeudesta lisätä omia päästöjään tilanteessa, jossa päästöjen määrää pitäisi leikata. Ei mahdu tämä logiikka päähäni.
Mielestäni vastasin näihin jo edellisissä postauksissani.
Kritisoin sitä että pilkkomalla ihmiset erilaisiin ryhmiin väistetään vastuu sillä perusteella että "meidän porukka tuottaa vain näin vähän maapallon päästöistä, miksi meidän pitää tämä nyt korjata?". Tässä yhteydessä on ihan sama onko se "meidän porukka" maa, kaupunki, teollisuudenala jne. Verrataan täysin virheellisesti omaa pienehköä ryhmää kaikkiin muihin. Tässä nimenomaisessa tarkoituksessa per capita on minusta paras mitrari, kaikkine puutteineenkin.
Sinä et ole sanonut ettei meidän tarvitse, mutta kovin muu sanoo. Tuntuuko "suomen yksitysautoilu tuottaa vain o,x% maapallon päästöistä, miksi juuri siihen pitää puuttua?". Voit korvata kotimaisen yksityisautoiliun vaikkapa koko Suomella, Saksalla tai lentoliikenteellä. Kaikki nämä "kysymykset" olen nähnyt mediassa.
Siitä olemmekin sitten samaa mieltä että ratkaisuja haettaessa pitää pilkkoa päätökset ja toimenpiteet. Ei ei siinäkään kuitenkaan voi piiloutua sen taakse paljonko joutomaata rajojemme sisällä sattuu olemaan, ainakaan jos puhutaan hiilipäästöistä.
Oikeudenmukaisuuskysymys on todella todella vaikea. Ei, ei päästöjä saisi lisätä, pitäisi vähentää. Mutta mikä on peruste sille että minä voin kuluttaa moninkertaisesti kiinalaiseen tekstiilitehdastyöläiseen nähden? Kuin homeisena kirsikkana kakussa, iso osa minun kulutuksestani menee tämän kiinalaisen piikkiin, kun tavarani tehdään siellä.
Hallinnollisilla rajoilla ei ilmaan päästettyjä saasteita rajata, ja suomalaisen autoilijan verotus ei maailmaa pelasta.
Nykyinen autokanta on parinkymmenvuodenpäästä kierrätetty, verojen avulla ajoa vähentäminen on suorastaa hävettävä peruste ilmaston parantamiseksi, ja käytännössä verottamin koskee kipeimmin alempaan sosiaaliluokkaan ja heidän kulutuskäyttämiseen pakon edessä, ja samaan aikaan tuetaan keskiluokan autojen hankintoja, joiden valmistaminen tuhoaa uusiutumattomia luonnonvaroja.
Aikajana on mitäänsanomaton ilmastonpelastamiseksi, useimmiten pakollisen autonkäytön verotuksella.
Polttoaineen hinta on nyt sitä luokkaa, että verotuksen potentiaali tulee nähdyksi. Jos liikenne vähenee, hinta vaikuttaa. Jos ei vähene, hinta ei vaikuta.
Etätöiden yhteydessä todettiin, että liikenne väheni, mutta sillä ei kuulemma ollut merkitystä päästöjen vähentämisessä. Tätä ihmettelin, millä vastaava vähennys on saavutettavissa. Taisi valtiovarainministeriö vaan huolestua verokertymistä.
JULKAISTU 26.02.2021
Hallituksen suunnitelmien arvioidaan nostavan merkittävästi polttoaineen pumppuhintaa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartta -suunnitelmaan kuuluva biopolttoaineen jakeluvelvoitteen nostaminen voi arvion mukaan nostaa polttoaineen pumppuhintaa jopa 70 sentillä litralta.
Näin on käynyt kuten hallitus on kaavaillut jo vuosi sitten.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan luonnoksessa esitetään, että jakeluvelvoitetta nostetaan ensimmäisessa vaiheessa nykyisestä 30 prosentista 34 prosenttiin. Toisessa vaiheessa arvioidaan velvoitteen edelleen nostamisen edellytyksiä. NEOT toteaa, ettei se kannata velvoitteen nostamista. Sen kuvataan tulevan kalliiksi niin suomalaisille kuin maan kansantaloudellekin.
Fossilittoman liikenteen kolmiportaisella tiekartalla tavoitellaan liikenteen päästöjen puolittamista vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Täysin päästöttömäksi liikenteen pitäisi muuttua vuoteen 2045 mennessä.
Pyörää ei kannata keksiä uudestaan. Sitä kannattaa vain parantaa.
1) Laske päästösi
2) Valitse ilmastotoimet
3) Mene!
Omaksu huomisen elämäntapa – tänään.
Carbon Donut tekee vaikutuksen mittaamisesta, ilmastotoimista ja päästöjä vähentävien ratkaisujen löytämisestä helppoa. Koska planeetta tarvitsee toimintaa ja päästöjä vähentävät palvelut on löydettävä!
Viisi tähteä
Olen oppinut paljon päästöistäni ja niiden vähentämisestä. Antaa paremman käsityksen omasta vaikutuksestani ajan myötä kuin mikään muu kokeilemani ratkaisu!
https://www.carbondonut.com/
Testaa, oletko uhka vai mahdollisuus?
Ovatko elämäntapasi ympäristön puolella vai sitä vastaan? Pikatestin tuloksena saat sinulle räätälöityjä vinkkejä, joilla säästät aikaa ja rahaa sekä parannat elämänlaatuasi. Ja luonto kiittää!
ALOITA ELÄMÄNTAPATESTI
Testi on tehty 1 258 999 kertaa ja keskimääräinen hiilijalanjälki on 6 900 kg CO₂e
https://elamantapatesti.sitra.fi/
Hiilijalanjälki mittaa arjen päästöjäsi
Ihmisten hiilijalanjälki on raskas taakka maapallollemme. Kulutamme maapalloa selvästi yli sen kantokyvyn, vaikka osana kehittynyttä maailmaa meillä olisi pääsy edistyneeseen teknologiaan ja vaurautta tietoisiin valintoihin.
Väreeltä saat vinkit siihen, miten yksinkertaisilla asioilla voit pienentää arjen hiilijalanjälkeäsi. Laske paljonko päästöjä sinulle kertyy vuodessa ja miten voit minimoida niitä.
https://vare.fi/laske-arjen-hiilijalanjalki/
Laskureita löytyy pilvin pimein, joilla voi katsoa omia päästöjään riittävän tarkasti ja tehdä jotain tyhjien arvuuttelujen sijaan.
"Mutta ei päästöjen vähennyksen tavoitteena ole vähentää päästöjä/hlö"
No nimen omaan on.
Eihän se päästö mene sen kiinalaisen piikkiin.
Päästön aiheuttaa yksin kuluttaja. Mikäli ei kuluteta ei se kiinalainen valmista tuotteita ja palveluita.
Tämän nyt tajuaa 5 vuotias esikoululainenkin nykyään.
Kertaus on ihan kiva, mutta jakeluvelvoitteen eduskunnassa nuiji lakiin Reaperin hallitus eli Sipilä ja persut.
Hienoa olisi jos nykyinen hallitus kiristäisi tuota Reaperin tavoitetta.
Luulen että ymmärsimme toisemme jotenkin väärin, koska olemme mielestäni samaa mieltä asiasta.
Mutta meneepäs. Tämä puhelin millä nyt tätäkin kirjoitan, on valmistettu kiinassa. Sen valmistuksen päästöt menevät (mielestäni vääryydellä) kiinalaisten piikkiin, vaikka se ne kuuluisivat loppukäyttäjälle, eli kuluttajalle, eli minulle, ja sitä kautta Suomen päästöihin. Nyt se ei mene niin, päästöt näkyvät Kiinan luvuissa.