Suojatien keskelle sijoitettu keskisaareke, jonka leveys on Helsingin kaupunkitilaohjeessa määritelty valo-ohjaamattomissa suojateissä vähintään 1,75 metriksi ja valo-ohjatuissa suojateissä vähintään 2,5 metriksi, katkaisee suojatien kahteen eri osaan.
Suojatien katkeaminen kahdeksi eri suojatieksi on ainoa järjellinen tulkinta, koska valo-ohjatun suojatien eri puoliskoilla on omat mahdollisesti eri tahtiin toimivat jalankulkuvalonsa. Ei varmasti jalankulkijalla ole oikeus alkaa ylittää jälkimmäistä puoliskoa päästäkseen keskisaarekkeelta pakoon, jos sen valo on ehtinyt vaihtua punaiseksi. Valo-ohjaamattoman suojatien keskisaarekkeella ei puolestaan olisi kaupunkitilassa mitään virkaa, mikäli se ei katkaisisi suojatietä ja muodostaisi odotusaluetta (suoraan kaupunkitilaohjeesta poimittu termi) seuraavan suojatien ylitykselle.
Tätä taustaa vasten jaksan hämmästellä, minkä vuoksi autoilijat pysähtyvät jälkimmäisen suojatien eteen, jos he näkevät jalankulkijan alkavat ylittää ensimmäistä suojatien puoliskoa. Niin että välissä on keskisaareke, jolle jalankulkija ei ole vielä pariin sekuntiin edes astumassa. Mikäli jalankulkija ei liiku epätavallisen nopeasti, liikennevirran ennenaikaiseen pysähdykseen ei ole mitään tarvetta eikä laki sitä edellytä.
Uuden tieliikennelain mukaankin, jota TM:n postilaatikkopalstalla käsiteltiin, jalankulkijallakin on velvollisuus noudattaa suojatien odotusalueelle saapuessaan varovaisuutta. Joten lain hengen ja kirjaimen mukainen, joustava liikennekäyttäytyminen sujuu seuraavasti:
- jalankulkijan jalka tapaa ensi kertaa keskisaarekkeen, jolloin jalankulkija saapuu jälkimmäisen suojatien "odotusalueelle"
- autoliikenne hidastaa ja pysähtyy jälkimmäisen suojatien eteen, sallien odotusalueella olevalle jalankulkijalle esteettömän suojatien ylityksen
- jalankulkija varmistaa silti katseellaan autojen pysähtymisaikeet ennen jälkimmäiselle suojatielle astumista
- jalankulkija ylittää suojatien turvallisesti autojen odottaessa
Mielestäni näin tämä on aiemmin mennytkin, mutta nyt osa autoilijoista on nähtävästi säikäytetty lehtikirjoittelulla tarpeettomaan ylivarovaisuuteen. Luultavasti kyse on samasta ihmisryhmästä, jotka väistävät turhaan odotusalueella kiltisti vuoroaan odottavaa polkupyöräilijääkin.
Nykyisessä tieliikennelaissa lukee: "Ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku."
Ei jalankulkijoille ole siis mitään odotusaluetta, koska he saavat ylittää tien suojatietä pitkin odottamatta vuoroaan, jos ei liikennevaloja ole. Se, että jalankulkija ei saisi juosta alle, ei tarkoita mitään odottamista.
Keskisaarekkeet on rakennettu jalankulkijoiden turvaksi, kun autoilijat eivät väistäneet jalankulkijoita sääntöjen mukaan. Tuli vähän orpo olo siellä autojen keskellä, pikku saareke rauhoitti kurapilvessä olevan mieltä.
Tuo ehdottamasi pysähtyminen tappaa liikenteen sujuvuuden. Jotkut jalankulkijat tosiaan odottavat toivomallasi tavalla, että liikenne pysähtyy, vaikka yli olisi ehtinyt hyvin liikenteen hidastaessa riittävästi. Pallokappaleita noudattamalla liikenne jumiutuu hetkessä.
Keskisaareke on jalankulkijoiden odotusalue silloin, kun kysymyksessä on valo-ohjattu suojatie. Pyörätien jatkeen tapauksessa polkupyöräilijä odottelee siellä usein myös suoraan ajavia autoja. Kannattaa myös huomata, että valo-ohjatun suojatien tapauksessa liikennevalot voivat olla myös sammuksissa esimerkiksi yöllä. Eihän silloin liikennejärjestelyn perusluonne voi muuttua paloittain ylitettävästä suojatiestä kerralla ylitettäväksi suojatieksi. (Olisi siinä Helsingin päärautatieaseman edustalla melkoinen liikennesumppu, jos koko pötkö Makkaratalolle saakka olisi väistämisvelvollisuuden mielessä yhtä ja samaa katkeamatonta suojatietä.)
Käytin joka tapauksessa sanaa odotusalue huonossa merkityksessä, jossa sen voi ymmärtää väärin. Ei jalankulkijoiden tarvitse jäädä keskisaarekkeelle saapuessaan odottelemaan, ei minun mielestäni eikä liikennesääntöjen mukaan. Autojen kuuluu huomata tietä ylittämään ryhtyvä jalankulkija, ja jalankulkijalle riittää sen varmistaminen, että auto on huomannut hänet ja hänen ylitystarpeensa (esimerkiksi pimeän aikaan ilman heijastinta liikkuessa voi olla vaarallista). Kun auto selkeästi alkaa hidastaa, niin suojatiestä yli vain empimättä. Olennaista on se, että tie ylitetään paloittain, oli paikalla sitten liikennevalo-ohjaus tai ei.
Kohtaamani tilanne, mikä minua kieltämättä risoo, syntyy silloin, jos vastaantulevalla kaistalla ovat autot pysähtyneet päästämään jalankulkijan ylitse, ja tien ylitys on tällä jalankulkijalla vasta aluillaan. Silloin on nähdäkseni aika ihmeellistä, että leveän tien toiseen suuntaan kulkeva liikennekin pysähtyy jo tovin ennen jalankulkijan saapumista edes keskisaarekkeelle saakka. Tällaista tosiaan usein tapahtuu - reilunpuoleinen ennakointi varmaan johtuu siitä näystä, että vastaantuleva liikenne on pysähtynyt. Totta kai se on merkki siitä, että jotain huomionarvoista siellä toisella puolen keskisaareketta on meneillään.
Sen verran usein minäkin Helsingissä liikun niin autolla, jalankulkijana kuin lenkkeilijänä, että eiköhän me suurin piirtein osata kumpikin siellä liikkua joustavasti. Anteeksi jos meni paasauksen puolelle.
Laki on tietysti lopulta sama kaikille.
Tässäkin maassa on tiettyjä
kulttuurierojasennoudatamisessa ollut kaiketi aina ?
Erittäin hyvä ja tärkeä huomio.
En ajattele keskisaarekkeita suojatien kohdalla. Jalankulkijoille pitää antaa esteetön kulku ha siinä on muuttujina ainakin jalankulkijan sijainti, nopeus, autoilijan sijainti, nopeus ja tien leveys. Lisäksi jalankulkijalle pitää tulla tunne, että tämä on huomattu ja tälle annetaan tilaa. Varpaiden edestä ei voi pyyhkäistä.
Täällä oli vielä jokunen aika sitten nelikaistainen tie ilman saareketta. Sinä voi ihan hyvin olla laillista ajaa toisen reunan äärimmäistä kaistaa suojatien yli, vaikka jalankulkija olisi astumassa toisella puolella suojatielle.
Poliisilla on vahvat vaatimukset autoilijalle: https://poliisi.fi/blogi/-/blogs/jokainen-meista-tekee-suojatiesta-turvallisen.
Jossain oli kirjoitettu vielä vahvemmin, että jalankulkijalle ei saa tulla tunnetta, että hän ei pääse esteettä yli. Kanta varmaan johtuu siitä, että poliisin puuttuessa asiaan ei tarvitse aste-eroista keskustella. Jos jalankulkija on ollut tienoilla ja jatkanut suojatielle, poliisin näkemys ehtimisistä ja esteettömyydestä pätee.
"Ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku" sanoo tieliikennelain 27. pykälä
Tuossa ei sanota, että auton pitää pysähtyä jalankulkijan astuessa tai aikoessa astua suojatielle vaan, että pitää antaa esteetön kulku. Leveällä tiellä siis voi ajaa suojatien yli vaikka jalankulkija olisi kävelemässä suojatiellä tien toisella laidalla. Vai onko jossain jotain tarkentavia määräyksiä. Usein näkee autojen pysähtyvän jopa odottamaan, että jalankulkija tulisi tielle vaikka jalankulkija yrittäisi norkoilla ja päästää autot menemään. Minulle on käynyt usemman kerran niin, kun olen koirakävelyllä ja antaisin mielellään auton mennä ensin. Haja-asutusalueella kun liikun ja liikenne on hyvin vähäistä, mutta Murphyn laki saattelee minut ja ainokaisen auton suunnilleen samaan aikaan suojatielle.
Juuri kuvaamaasi käytöstä poliisi vaati jossain lehtijutussa, mutta sitä ei helposti löytynyt. Jos ei pysähdy jalankulkijan ollessa suojatiellä, arka jalankulkija luulee, että autoilija toimii väärin.
Tuo norkoilu on kaikista viheliäisintä. Pyöritään siinä suojatien vieressä ja autoilija näkee selvästi, että kohta tuo olisi menossa suojatielle. Laki ei anna muuta mahdollisuutta kuin pysähtyä tai lakia voi rikkoa. Jos jalankulkija haluaa, että autot menevät ensin, pitää vaikka kääntyä poispäin tai ottaa etäisyyttä suojatiehen. Huitominenkin on myöhäistä, kun autoilija on jo kerinnyt hidastamaan kävelyvauhtiin.
Juuri näin. Jalankulkija ei ehkä tuossa ymmärrä, mitkä velvoitteet sitoo autoilijaa, kun ajatustenlukijoita ei kaikki ole.
Tekniikan Maailma on laittanut vastauksessaan oman lusikkansa soppaan: "Jalankulkijaa tulee käytöksellään osoittaa olevansa menossa suojatielle, eli liikkua kohti suojatietä."
Jos jalankulkija siis vain seisoo suojatien vieressä, hänelle ei tarvitse antaa tietä. Vasta kun jalankulkija taas liikkuu oikeaan suuntaan, autoilija on väistämisvelvollinen.
Mun kaupunkilaisjärki sanoo, että keskisaarekkeella paikallaan seisova jalankulkija on aikeissa ylittää myös suojatien jälkimmäisenkin osan. En ole vielä nähnyt kenenkään leiriytyvän keskisaarekkeelle, jollei sellaiseksi lasketa saksalaisen moottoritien keskiviheriölle telttansa pystyttänyttä rättäristiä joskus 1980-luvulla.
Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. (TLL 32 §)
minä luin toisesta TLL-julkaisusta tuon saman pykälästä 27. Huono juttu, että on monta lakia samasta asiasta
Eihän sitä herranpelkoinen kansa muuten ymmärrä, eihän?
Hain netistä tieliikennelaki ja aukesi sivu, jossa luki "ajantasainen" ja jotain, mutta laki oli vuodelta 2018. Trafin sivuilta löysin tietoiskuja, mikä muuttuu 2020-laissa, mutta sieltä en löytänyt linkkiä itse lakiin? Nyt pelottaa, että herrat tekevät asioista hämäräperäisiä. Onko uusimmassa laissa suojatie-teksti pykälässä 32, kun vanhassa se oli pykälässä 27? Mistä löydän oikeasti ajantasaisen lain?
https://www.liikenneturva.fi/kysymykset-ja-vastaukset/liikenteenjakaja-suojatien-kohdalla/#79c80a8a
ok se on siis pykälä 27
Onko liikenteen vaarantamista ajaa pysähtymättä suojatien yli? Suojatiellähän olisi saattanut olla jalankulkija, joka jää auton alle. IS:ssä oli tänään juttu, jossa abstraktinen ja konkreettinen liikenteenvaarantaminen oli todettu yhteneviksi oikeuden päätöksellä. Ehkä täytyy vastedes pysähtyä aina suojatien eteen. Mutta uskaltaako siitä sitten lähteä liikkeelle? Joku hypoteettinen henkilöhän saattaa olla juuri kävelemässä suojatiellä ja jää alle.
Laitatko linkin. Kyseessä on varmaan taas jokin ylinopeustapaus, jossa kukaan ei tullut sivutieltä eteen tai kävellyt suojatielle joustavan ajajan edessä. Vähän kuin huono ammuskelija ei osuisi ja siksi vapautettaisiin vastuusta.
Onpa huono tai hyvä ammuskelija, häntä ei syytetä tapon yrityksestä, jos ammuskelee paikassa, jossa ketään ei ole mailla halmeilla. Voidaan syyttää vaikka järjestyssäännön rikkomisesta tai ampuma-aserikoksesta eli asiasta, johon hän oikeasti on syyllistynyt. Mutta ei ammuskelun abstraktiosta.
Kun rangaistaan jostain teosta, pitäisi rangaista teosta eikä hypoteettisesta teosta. Jos laki kerran rinnastaa kuvitteellisen teon konkreettiseen tekoon, niin liikenteessä on paljon rangaistuspaikkoja. Yksi tavallisimmista on suojatie, jolla voi kuvitella olevan jalankulkijan, kun auto ajaa siitä yli. Jokaisesta suojatien ylittämisestä voi siis seurata rangaistus kuolemantuottamuksesta, koska auton törmäämisestä hypoteettiseen henkilöön on todennäköisesti seurauksena abstraktio, jossa hypoteettinen hemmo kuolee hypoteettisesti.
Onko oikein rangaista eri asiasta kuin mikä teko on?
https://www.is.fi/autot/art-2000009172131.html
Taitaa ylinopeus olla laissa ihan sellaisenaan kielletty, vain ylinopeutta ajavat haluavat tuoda mukaan sen, että pitää olla potentiaalisia uhreja paikalla. Mutta olihan tuo huolellinen mies, tarkisti tekonsa jälkeen, että ylinopeudesta ei voi olla mitään vaaraa. Sama perussuomalainen tapa, jossa käyttöohje otetaan esiin laitteen hajotessa käyttöönotettaessa.
Jokainen voi ajaa vahingossa ylinopeutta, ei sille aina voi mitään. Mutta teko on kuitenkin tapahtunut ja kärsiä pitää. Aika harvoin tai ei koskaan sakkoja saa, jos ajatuksena on noudattaa rajoituksia.
Tuosta on tullut ajettua monta kertaa eikä kertaakaan ole valtatie tullut mieleen. Tuossa on kuitenkin nopeusrajoitusta nostettu eli ilmeisesti halutaan vähemmän rahoittajia budjettiin.
Menepäs vaikka tyhjälle torille ammuskelemaan. Saattaa siinä jotain juttua olemattomien ihmisten vahingoittumisesta tulla.
Montakohan kolaria on ajettu niin, että on tietoisesti aiheutettu konkreettista vaaraa? Vai onko vaaran realisoituminen tullut puutteellisen riskianalyysin seurauksena yllätyksenä kuljettajalle.
Kysymys on siitä, rangaistaanko todellisesta teosta vai hypoteettisesta "olisi voinut" -teosta. Jos jälkimmäinen on oikein, niin kenen tekemä scenario mahdollisesta tapahtumasta on pätevä? Jos kuvittelemaan aletaan, niin hyvin voi kuvitella, mitä tapahtuisi, jos jalankulkija on suojatiellä ja auto ajaa yli. Siis poliisi vain risteyksiin jakamaan haasteita oikeuteen. Ei tarvitsisi valtion ulkomaanvelkaa ottaa, kun autoilijat maksaisivat. Jokainen tyhjän suojatien ylittäjä on syyllinen, koska hypoteettinen kulkija olisi voinut jäädä alle.
Kyse on selkeästi oikeasta teosta, ylinopeudesta. Onko oikein, että ylinopeus on kriminalisoitu, sitä on pohtinut eduskunta. Oikeus ei siihen keskusteluun lähtenyt, vaan toimi normaalisti. Jos tuosta haluaa kehitellä jotain tuollaista suojatietapausta, pitää ensin keksiä ylinopeutta vastaava teko. Pohdinnastasi puuttuu se ja siksi ei siitä mitään järkevää saa aikaan.
Jos mies olisi ajanut rajoituksen mukaan, mutta erittäin huonoissa oloissa, ja olisi saanut siksi sakon liikenteen vaarantamisesta, voisi juttua laajentaa. Epämääräinen tilannenopeus olisi ollut liian korkea, mutta sallittu kuitenkin, olisiko silloin ollut kyse olemattoman ihmisen mahdollisesta vahingoittumisesta.
Eihän hän kiistänyt ylinopeutta eikä rangaistus tullut ylinopeudesta vaan liikenteen vaarantamisesta. Tällä logiikalla, muista, että sinäkin syyllistyt kuvitteelliseen yliajoon aina, kun ylität suojatien. Ei se, mitä teet, vaan se, millaisen skenaarion tekemisestäsi on mahdollista kuvitella. Jos suojatiellä olisi ollut joku, hän olisi jäänyt alle, koska sinä ajoit suojatien yli. Eikun kiven sisään, että opit olemaan.
Tai sitten ylinopeudella ajava ei voi hallita ympäristöään tai muut tienkäyttäjät ennakoida kaaharin liikkeitä.
On eri asia lähestyä kohtuullisella nopeudella suojatietä, havaita, ettei jalankulkijoita ole ja jatkaa matkaa. Mutta vetäisepä 20 km/h ylinopeudella suojatien läpi, niin tilanne siinäkin muuttuu. Itse en ainakaan halua vastata kysymykseen, näitkö varmasti tien olevan vapaa.
Liikenteen vaarantaminen ei ole teko itsessään, vaan jonkin muun teon katsotaan olevan liikenteen vaarantamista. Liikenteen vaarantamiseen ei voi siis syyllistyä haluamallasi tavalla.
Myöskään suojatien yliajon turvallisuudella ei voi perustella ylinopeuden turvallisuutta. Ja jos ohittaa suojatien eteen pysähtyneen poliisiauton pysähtymättä, syyllistyy liikenteen vaarantamiseen, vaikka poliisiauto olisi pysähtynyt vain budjettisyistä eikä koko kylässä olisi yhtään jalankulkijaa.
miten tämä liittyy siihen, rangaistaan kuvitellusta teosta eikä tehdystä teosta?
Jos teolle kuvitellaan vaikutus, niin silloin ei rangaista teosta vaan kuvitellusta teosta. Onko se oikein?
Poliisin sivuilta:
Liikenneturvallisuuden vaarantamisella tarkoitetaan sitä, että toimintasi liikenteessä on omiaan vaarantamaan muiden turvallisuuden. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi huomattavan ylinopeuden ajamista. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen katsotaan törkeäksi silloin, kun esimerkiksi liikennesääntöjen rikkomisesta aiheutuu vakavaa vaaraa toisen hengelle ja terveydelle.
https://poliisi.fi/liikennerikokset
Ylinopeus tapauksessa jossa sitä on yli 20km/h, on kaiketi automaattisesti LTV.
Ei siis ole erikseen rangaistusta suuresta ylinopeudesta.
Kun kerran haluat tapauksella jossitella, tämän esimerkkisi juttu olisi voinut muuttua törkeäksi liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi, jos tienpätkällä olisikin ollut se kuvittelemasi suojatie.
Nythän tapauksessa kuljettajan valitettua, alkoi oikeus perustella tuomiota, koska valittaja yritti todistella ettei tiellä ollut muita. Unohtaen esim. poliisit tutkineen.
En halua tapauksella jossitella. Minä vain kritisoin sitä, että rangaistaan kuvitteellisesta teosta eikä todellisesta teosta. Silloin, kun laki on väärässä, lakia pitäisi muuttaa. Se, että poliisi erikseen kertoo soveltavansa abstraktiota tosiasioiden sijasta, ei tee asiaa yhtään perustellummaksi, oikeastaan päinvastoin. Kansalaisen oikeusturvaa loukataan.