Auton ostohintaa ei minun mielestäni kannata verrata käyttövoiman kulutuksen hintaan vaan käyttötuoteinvestoinnissa on tärkeintä, että saa itselleen mahdollisimman miellyttävän kulkupelin.
Paino sanalla "mahdollisimman", kuten ymmärtänet. Skaala on sitten laaja, joka monesti unohtuu.
Raha ratkaisee tietysti lopulta
No shit. Uskon ettet kuvittele kaikissa talouksissa olevan yhtä laajat mahdollisuudet miettiä mitä valkkaisi, kuin vaikkapa sinulla vaikuttaa olevan. Tai jopa niinkin voi olla, että joku kohdentaa rahankäyttönsä johonkin aivan muuhun kuin autoon mielummin.
Asiaa voidaan ja tulee peilata suoraan Suomen uusien henkilöautojen keskihintaan hankittaessa. Uusista sähköautoista ei taida mikään olla varsinaisesti lähelläkään, vaan mennään reippaasti ohi. Kertooko se siitä, ettei pysty hankkimaan uutta sähkäriä, vai ettei pidä sijoitusta niin tärkeänä, niin ei taida oikeaa vastausta löytyä, mutta tilasto on tilasto.
Auton hankinnassa ei varmaan ole suoraan kyse siitä, pystyykö hankkimaan jonkun auton vaan siitä kuinka ison osan tuloistaan haluaa tai voi käyttää auton hankkimiseen.
Olen antanut kertoa itselleni, että on ihmisiä, jotka polttavat tupakkaa ja juovat alkoholia sekä ajavat bensiiniautoilla vaikka eivät ole erityisen isotuloisia. Säästyisi paljon rahaa, kun ei tupakoisi, ei joisi alkoholia ja käyttäisi julkisia kulkuneuvoja tai polkupyörää. Huhuja kuulee myös, että jotkut juovat alkoholinsa erityisissä alkoholin käyttöhuoneissa ja sehän se vasta kallista on. Vaikka toisaalta alkoholin käyttöhuoneissa on se hyvä puoli, että niissä on henkilökuntaa, joka valvoo, ettei tule yliannostusta ja sekin on hyvä, että siellä alkoholin käyttäjät saavat vertaistukea kaltaisiltaan.
@Matti962 kirjoitti:
Luin TM:n artikkelin otsikon aiheesta ja kommentoin seuraavaa.
Artikkelissa esitetty auton käyttötarkoitus ei ole paras mahdollinen lataushybridille pitkien päivittäisten ajojen johdosta.
Sain uuden MB C300e:n tammikuussa 2023. Päivittäiset ajomatkani ovat suhteellisen lyhyet, joten auton 110 - 130 km:n sähköajomatkat riittävät hyvin päivittäiseen ajoon. Pisin matkani on tähän mennessä ollut Espoo - Tampere - Espoo. Sekin onnistui hyvin pelkällä sähköllä, kun Hämeenlinnan kohdalla latasin auton 50kW:n pikalatauksella, mikä kesti alle 20 min.
Tähän mennessä olen suorittanut kaikki ajot pelkällä sähköllä. Polttomoottoria olen käyttänyt kerran suosituksen mukaisesti voimalinjan voitelun vuoksi.
TM:n artikkelissa oli mielestäni virhe, kun mainittiin että auton akun kapasiteetti on 25,4 kWh, mikä pitää kyllä paikkansa, mutta koska se on bruttokapasiteetti, lataustilanteessa puhutaan nettokapasiteetista, mikä on pienempi eli noin 20 kWh:n luokkaa.
Ajokustannukseni ovat erittäin alhaiset, kun käytän pääasiassa 11 kW:n kotilaturia, jonka sähkön hinta on noin 10c/kWh.
Olen erittäin tyytyväinen autooni.
C300e lienee yksi parhaista lataushybrideistä tällä hetkellä, mutta halvaksi kilometrit eivät tule. Jos sähköä saa 0,10€/kWh, pitää huomioida siirtohinta, joka pahimmillaan Suomessa voi olla lähes 0,20€/kWh, pk-seudulla se lienee noin 0,07-0,09 €/kWh. Harkitsin pitkään kyseistä autoa, mutta päädyin sähköautoon, jolla olen kesällä päässyt 500-550km helposti, talvella tosin vain 350-400km. Latauspisteitä on niin paljon, ettei pelkoa sähkön loppumisesta enää yksinkertaisesti ole, jos autossa on 60-90 kWh:n akku. Hassua tässä on se, että työkavereiden vanhoilla diesel-autoilla kilometrit tulevat halvemmaksi kuin minun sähköautolla, koska pääomakulut ratkaisevat. Kalliiin plugarin tai sähköauton arvo laskee ensimmäiset neljä vuotta helposti jopa 8000 -10 000 €/v. ( katsokaapa vaikka 3-4v ikäisten Audi e-tronien, Jaguar i-Pacen tai Mercedes EQC:n hintoja.
@Matti962 kirjoitti:
Luin TM:n artikkelin otsikon aiheesta ja kommentoin seuraavaa.
Artikkelissa esitetty auton käyttötarkoitus ei ole paras mahdollinen lataushybridille pitkien päivittäisten ajojen johdosta.
Sain uuden MB C300e:n tammikuussa 2023. Päivittäiset ajomatkani ovat suhteellisen lyhyet, joten auton 110 - 130 km:n sähköajomatkat riittävät hyvin päivittäiseen ajoon. Pisin matkani on tähän mennessä ollut Espoo - Tampere - Espoo. Sekin onnistui hyvin pelkällä sähköllä, kun Hämeenlinnan kohdalla latasin auton 50kW:n pikalatauksella, mikä kesti alle 20 min.
Tähän mennessä olen suorittanut kaikki ajot pelkällä sähköllä. Polttomoottoria olen käyttänyt kerran suosituksen mukaisesti voimalinjan voitelun vuoksi.
TM:n artikkelissa oli mielestäni virhe, kun mainittiin että auton akun kapasiteetti on 25,4 kWh, mikä pitää kyllä paikkansa, mutta koska se on bruttokapasiteetti, lataustilanteessa puhutaan nettokapasiteetista, mikä on pienempi eli noin 20 kWh:n luokkaa.
Ajokustannukseni ovat erittäin alhaiset, kun käytän pääasiassa 11 kW:n kotilaturia, jonka sähkön hinta on noin 10c/kWh.
Olen erittäin tyytyväinen autooni.
Hassua tässä on se, että työkavereiden vanhoilla diesel-autoilla kilometrit tulevat halvemmaksi kuin minun sähköautolla, koska pääomakulut ratkaisevat. Kalliiin plugarin tai sähköauton arvo laskee ensimmäiset neljä vuotta helposti jopa 8000 -10 000 €/v. ( katsokaapa vaikka 3-4v ikäisten Audi e-tronien, Jaguar i-Pacen tai Mercedes EQC:n hintoja.
Lienee aika tyypillistä että vanhan auton pääomakulut ovat pienemmät kuin uuden? Kun edelliskerralla otin tarjoukset autosta, oli plugarin leasingvuokra sama tai halvempi kuin vastaavan dieselin. Minulle tämä kertoo että joku autorahoituksen asiantuntija on laskenut että arvonalenema on plugarissa sama tai pienempi kuin dieselissä (koska leasingvuokra on pääosin korvausta pääomakulusta).
Viimeisintä autoa hankkiessa en sitten varsinaisesti vertaillut, koska kriteerit täyttäviä autoja oli tasan 1 malli, ja siinäkin taitaa joutua vähän tinkimään tiloista. Noh, sen näkee kun auto joskus saapuu.
Auton hankinnassa ei varmaan ole suoraan kyse siitä, pystyykö hankkimaan jonkun auton....
Minun mielestäni on aika suoraan kyse siitä, pystyykö hankkimaan, koska kk-tuloista lähdetään.
.... vaan siitä kuinka ison osan tuloistaan haluaa tai voi käyttää auton hankkimiseen. Olen antanut kertoa itselleni, että on ihmisiä, jotka polttavat tupakkaa ja juovat alkoholia sekä ajavat bensiiniautoilla vaikka eivät ole erityisen isotuloisia
Olet tuossa naiivin suoraviivaisessa yksinkertaistuksessasi varsin "vaarallisilla vesillä", jota usein populistiseksikin sanotaan. Tai oma elämä(ntaso) on vieraannuttanut koko Suomen tasolta löytyvästä variaatiosta niin, ettei osaa edes ajatella muita optioita enää, saati empatiaa, sympatiaa, tai sellaista.
säästyisi paljon rahaa, kun ei tupakoisi, ei joisi alkoholia
Olitkos sinä muuten absolutisti, toisen tai molempien suhteen? Se ei ole huono homma suinkaan, mutta ei harvinaistakaan.
Minäkään en polta, mutta saunakaljan juon, ruuan kanssa vinkkua silloin tällöin ja ehkä 1-2x vuodessa humallun lievästi, vaikkapa vappuna. Siinä ei kauheasti rahaa "säästy". Taidat siis tarkoittaa umpialkoholisoituneita, jotka polttaa kartonkitolkulla? Aivan kuin käytön skaala olisi ääripäissä, miksi?
......ja käyttäisi julkisia kulkuneuvoja tai polkupyörää
Kaikki eivät ole "erityisen isotuloisia". Isomman osan käyttäminen autoon tarkoittaisi suoraan pienempää kämppää ja vuokraa. Tai vähemmän syömistä. Eikö olekin hassua?
Kaikki eivät todellakaan mieti ostaa uusia Tesloja tai plugareita, varsinkaan röökaamisen ja ryyppämisen tilalle. Jos noista säästynyt raha olisi sijoitettava muualle, niin vaikkapa "tonnin bensaritsan" sijaan voisi harkita "viiden tonnin bensaritsaa". Esimerkiksi päästäkseen työpaikalleen, joka voi olla ihan vaikka toisella paikkakunnalla. Usein ovat bensapelejä, kyllä. Säästyy polttoaineveroltakin dieselpeliin verrattuna.
Elo on vaihtelevaa ja käytettävissä olevat varat ja niiden käyttötavat vaihtelevat jopa Suomen kokoisen maan väestössä isolla skaalalla. Ei sitä nyt niin aktiivisti tarvitsisi unohtaa - jollei kyse ole siis ymmärtämättömyydestä.
Jossakin kohtaa sähkö/vety/plugari tms. autoja on saatavilla samalla skaalalla kuin nyt polttisautoja. Mutta se vaatii myös infran saamista samalle tasolle kuin polttiksia varten rakennettuna. Vielä ei olla siellä HR, laput pois silmiltä...
Ai niin, Jormalle kirjoittamasi kommentti oli ihan hyvä, edellisen sivun lopussa. Pysyit sentään omien mahdollisuuksiesi eli raamiesi sisällä.
@Yosemite kirjoitti:
Oletetaanpa, että sähköautolla ajetaan 150 kilometriä päivässä ja sähköä kuluu 30 kilowattituntia. Latausajaksi määritellään 8 tuntia. Lataustehoa tarvitaan näinollen 3,75 kW. Kolmivaiheisena tulee vaihevirraksi 5,5 ampeeria. 200 kilometriä hoituisi kymmenessä tunnissa 4 kW:n teholla (3x6 A virralla). Normaalikriteereillä suunniteltu sähköverkko tuon kestää muun kulutuksen ohessa. Tosin jos kaikki lataukset otetaan kiinteistön mittauksesta, kuten kerrostaloissa, voidaan joutua huipputehoa rajoittamaan, vaikka jonkin verran kuormitus lomittuu jo luonnostaan.
Laturit tarvitaan kuitenkin (taloyhtiöissä ei 3-vaihevirtaa tyypillisesti ole jaossa missään). Jos laturit on parkkiruudun yhteydessä niin niitä tarvitaan enemmän kuin muutama.
Laskeskelin vain käytännössä tarvittavaa tehoa. Senkin ehkä yläkanttiin. Monessa rivitalossa lataus voidaan toteuttaa huoneiston verkon kautta. Pienemmissä rivareissa kiinteistön mittauksen perässäkin tehoja saattaa löytyä riittävästi. Laturi tietenkin pitää olla ja kerrostaloissa huipputehon valvonta käytännössä välttämätön. Niissä saattaa myös olla enemmän ongelmia asennepuolella. Ja autolämmitystolpat on 3-vaiheisesti ketjutettu. Kaapelin poikkipinta saattaa riittää ryhmävarokkeiden suurentamiseenkin
Monessa mökissä tulee pääsulakkeet vastaan, jos on sähkölämmitys ja talvi. Niissä on jo vaihtokytkentä, jossa lämmitys ja kiuas eivät voi olla päällä yhtä aikaa. Kuukauden pakkasella auton lataaminen voi olla mahdotonta, kun lämmitys menee päälle ja pois jatkuvasti. Auto latautuu, mutta hitaasti, jos laturi osaa ottaa sähköä aina kun virtaa riittää.
Asunto-osakeyhtiöissä ongelmaa on asennepuolella. Vaikka kulut niissä tasataankin kaikille, sähköautolatausta helpottaisi, jos lataajat maksaisivat reilusti kaiken aiheuttamansa ja vähän yli. Yleensä taitaa olla juuri toisinpäin, lataajat haluavat olettaa, että kaikilla muillakin on mahdollisuus hankkia 40-100 tuhannen sähköauto ja nauttia yhteisestä latauksesta.
Tarkoittanet mökillä omakotitaloa/kesämökkiä. Pääsulakkeet, yleisimmin 3x25 A, kyllä kestävät. 150 neliön (lämmintä tilaa) talon suoran sähkölämmityksen mitoitusteho oli vuosia sitten 7,5 kW. Nykyeristeillä lienee pienempi? Käyttövesivaraaja 3 kW ja kojekuormalle, valaistukselle ym. 2 kW. Lataukselle jää hyvin tehoa. Yön yli latauksella ajelee pitkiäkin matkoja. Lisäksi käytännössä tuo lämmityskuorma on nimellistehollaan vain kylmän mökin lämpötilaa nostettaessa. Silloinkin vain joitakin minuutteja, kunnes termostaatit alkavat katkoa tehoa omaan tahtiin.
Kerrostaloissa, tietämissäni tapauksissa, latauspaikan halunneet ovat kaikki kustannukset maksaneet. Tallipaikkani latauspaikan kustannukset olen ilmoittanut maksavani, mutta nihkeää tuntuu olevan. Hallituksen puheenjohtaja mm. vetosi paloturvallisuuteen. Aika näyttää pitääkö siirtyä takaisin polttomoottorikauteen tai jättää sähkis pelkästään maaseutuasunnolta käytettäväksi.
@Yosemite kirjoitti:
Oletetaanpa, että sähköautolla ajetaan 150 kilometriä päivässä ja sähköä kuluu 30 kilowattituntia. Latausajaksi määritellään 8 tuntia. Lataustehoa tarvitaan näinollen 3,75 kW. Kolmivaiheisena tulee vaihevirraksi 5,5 ampeeria. 200 kilometriä hoituisi kymmenessä tunnissa 4 kW:n teholla (3x6 A virralla). Normaalikriteereillä suunniteltu sähköverkko tuon kestää muun kulutuksen ohessa. Tosin jos kaikki lataukset otetaan kiinteistön mittauksesta, kuten kerrostaloissa, voidaan joutua huipputehoa rajoittamaan, vaikka jonkin verran kuormitus lomittuu jo luonnostaan.
Laturit tarvitaan kuitenkin (taloyhtiöissä ei 3-vaihevirtaa tyypillisesti ole jaossa missään). Jos laturit on parkkiruudun yhteydessä niin niitä tarvitaan enemmän kuin muutama.
Laskeskelin vain käytännössä tarvittavaa tehoa. Senkin ehkä yläkanttiin. Monessa rivitalossa lataus voidaan toteuttaa huoneiston verkon kautta. Pienemmissä rivareissa kiinteistön mittauksen perässäkin tehoja saattaa löytyä riittävästi. Laturi tietenkin pitää olla ja kerrostaloissa huipputehon valvonta käytännössä välttämätön. Niissä saattaa myös olla enemmän ongelmia asennepuolella. Ja autolämmitystolpat on 3-vaiheisesti ketjutettu. Kaapelin poikkipinta saattaa riittää ryhmävarokkeiden suurentamiseenkin
Monessa mökissä tulee pääsulakkeet vastaan, jos on sähkölämmitys ja talvi. Niissä on jo vaihtokytkentä, jossa lämmitys ja kiuas eivät voi olla päällä yhtä aikaa. Kuukauden pakkasella auton lataaminen voi olla mahdotonta, kun lämmitys menee päälle ja pois jatkuvasti. Auto latautuu, mutta hitaasti, jos laturi osaa ottaa sähköä aina kun virtaa riittää.
Asunto-osakeyhtiöissä ongelmaa on asennepuolella. Vaikka kulut niissä tasataankin kaikille, sähköautolatausta helpottaisi, jos lataajat maksaisivat reilusti kaiken aiheuttamansa ja vähän yli. Yleensä taitaa olla juuri toisinpäin, lataajat haluavat olettaa, että kaikilla muillakin on mahdollisuus hankkia 40-100 tuhannen sähköauto ja nauttia yhteisestä latauksesta.
Tarkoittanet mökillä omakotitaloa/kesämökkiä. Pääsulakkeet, yleisimmin 3x25 A, kyllä kestävät. 150 neliön (lämmintä tilaa) talon suoran sähkölämmityksen mitoitusteho oli vuosia sitten 7,5 kW. Nykyeristeillä lienee pienempi? Käyttövesivaraaja 3 kW ja kojekuormalle, valaistukselle ym. 2 kW. Lataukselle jää hyvin tehoa. Yön yli latauksella ajelee pitkiäkin matkoja. Lisäksi käytännössä tuo lämmityskuorma on nimellistehollaan vain kylmän mökin lämpötilaa nostettaessa. Silloinkin vain joitakin minuutteja, kunnes termostaatit alkavat katkoa tehoa omaan tahtiin.
Kerrostaloissa, tietämissäni tapauksissa, latauspaikan halunneet ovat kaikki kustannukset maksaneet. Tallipaikkani latauspaikan kustannukset olen ilmoittanut maksavani, mutta nihkeää tuntuu olevan. Hallituksen puheenjohtaja mm. vetosi paloturvallisuuteen. Aika näyttää pitääkö siirtyä takaisin polttomoottorikauteen tai jättää sähkis pelkästään maaseutuasunnolta käytettäväksi.
Esim. Parikkalan ABC:llä on pikalatausasema. Onko lopulta iso vaiva ladata auto kerran viikossa muualla kuin kotona. Jos pyörii kotikylillä, ei kilometrejä kerry paljoa ja akullinen riittää moneksi päiväksi. Jos lähtee reissuun, on joka tapauksessa ladattava jollain latausasemalla.
Auton hankinnassa ei varmaan ole suoraan kyse siitä, pystyykö hankkimaan jonkun auton....
Minun mielestäni on aika suoraan kyse siitä, pystyykö hankkimaan, koska kk-tuloista lähdetään.
.... vaan siitä kuinka ison osan tuloistaan haluaa tai voi käyttää auton hankkimiseen. Olen antanut kertoa itselleni, että on ihmisiä, jotka polttavat tupakkaa ja juovat alkoholia sekä ajavat bensiiniautoilla vaikka eivät ole erityisen isotuloisia
Olet tuossa naiivin suoraviivaisessa yksinkertaistuksessasi varsin "vaarallisilla vesillä", jota usein populistiseksikin sanotaan. Tai oma elämä(ntaso) on vieraannuttanut koko Suomen tasolta löytyvästä variaatiosta niin, ettei osaa edes ajatella muita optioita enää, saati empatiaa, sympatiaa, tai sellaista.
säästyisi paljon rahaa, kun ei tupakoisi, ei joisi alkoholia
Olitkos sinä muuten absolutisti, toisen tai molempien suhteen? Se ei ole huono homma suinkaan, mutta ei harvinaistakaan.
Minäkään en polta, mutta saunakaljan juon, ruuan kanssa vinkkua silloin tällöin ja ehkä 1-2x vuodessa humallun lievästi, vaikkapa vappuna. Siinä ei kauheasti rahaa "säästy". Taidat siis tarkoittaa umpialkoholisoituneita, jotka polttaa kartonkitolkulla? Aivan kuin käytön skaala olisi ääripäissä, miksi?
......ja käyttäisi julkisia kulkuneuvoja tai polkupyörää
Kaikki eivät ole "erityisen isotuloisia". Isomman osan käyttäminen autoon tarkoittaisi suoraan pienempää kämppää ja vuokraa. Tai vähemmän syömistä. Eikö olekin hassua?
Kaikki eivät todellakaan mieti ostaa uusia Tesloja tai plugareita, varsinkaan röökaamisen ja ryyppämisen tilalle. Jos noista säästynyt raha olisi sijoitettava muualle, niin vaikkapa "tonnin bensaritsan" sijaan voisi harkita "viiden tonnin bensaritsaa". Esimerkiksi päästäkseen työpaikalleen, joka voi olla ihan vaikka toisella paikkakunnalla. Usein ovat bensapelejä, kyllä. Säästyy polttoaineveroltakin dieselpeliin verrattuna.
Elo on vaihtelevaa ja käytettävissä olevat varat ja niiden käyttötavat vaihtelevat jopa Suomen kokoisen maan väestössä isolla skaalalla. Ei sitä nyt niin aktiivisti tarvitsisi unohtaa - jollei kyse ole siis ymmärtämättömyydestä.
Jossakin kohtaa sähkö/vety/plugari tms. autoja on saatavilla samalla skaalalla kuin nyt polttisautoja. Mutta se vaatii myös infran saamista samalle tasolle kuin polttiksia varten rakennettuna. Vielä ei olla siellä HR, laput pois silmiltä...
Ai niin, Jormalle kirjoittamasi kommentti oli ihan hyvä, edellisen sivun lopussa. Pysyit sentään omien mahdollisuuksiesi eli raamiesi sisällä.
Luulen, että moni käyttää tupakkiin, alkoholiin, bensaan ja polttiksen huoltoon summan, jolla saisi ainakin suurimman osan sähkärin hinnasta, kun rahoituksella ostaa. Halvin Tesla lähtisi alle 500,-/kk, jos jättää melko suuren viimeisen erän (n. 18.000,-). Viimeiselle erällehän saa sitten uuden rahoituksen, että sitä ei tarvitse pelätä. Minä olen tehnyt rahoitussopimukset sillä ajatuksella, että jättämällä viimeisen erän n. 20.000,- paikkeille, saa pienemmän "pakollisen" kuukausierän ja jos ei tule mitään yllättävää rahan menoa, voi viimesitä erää maksaa etuajassa pois. Riski=tapahtuman todennäklöisyys x seurauksen vakavuus. Rahoitukseen liittyy aina riski, että tapahtuu jotain, joka heikentää oleellisesti maksukykyä. Se pitää ottaa huomioon. Autorahoituksessa on pankkilainaan nähden muutama etu: ei tarvitse sitoa vakuuksia, rahoituksen voi milloin tahansa maksaa kokonaan pois ja jos maksuissa tulee seinä vastaan, auton voi myydä pois ja maksaa rahoituksen pois. Autorahoitushan mitoitetaan siten, että jäljellä oleva velka vastaa auton alentunutta arvoa. Ainakin siihen on pyritty. Velka/arvo ovat joka tapauksessa lähellä toisiaan eikä ole suurta riskiä, että jäisi velkavankeuteen. (Riski ei kuitenkaan ole 0, mutta mikä muukaan asia maailmassa olisi kokonaan riskitön).
On arvovalinta, mihin rahan käyttönsä suuntaa.
En ole absolutisti, mutta jo viisi ja puoli vuotta on kulunut siitä, kun lähdin kokeilemaan ensimmäisen kerran eläissäni tipatonta tammikuuta. Se jäi päälle. Nyt ei millään kehtaa katkaista putkea, koska seuraavan enkan tekeminen vaatisi tosi pitkää kirivaihetta. Nykyään on alkoholittomia oluitakin tarjolla montaa laatua ja niiden käytössä on se hyvä puoli, että voi hypätä auton rattiin milloin vain.
@Yosemite kirjoitti:
Oletetaanpa, että sähköautolla ajetaan 150 kilometriä päivässä ja sähköä kuluu 30 kilowattituntia. Latausajaksi määritellään 8 tuntia. Lataustehoa tarvitaan näinollen 3,75 kW. Kolmivaiheisena tulee vaihevirraksi 5,5 ampeeria. 200 kilometriä hoituisi kymmenessä tunnissa 4 kW:n teholla (3x6 A virralla). Normaalikriteereillä suunniteltu sähköverkko tuon kestää muun kulutuksen ohessa. Tosin jos kaikki lataukset otetaan kiinteistön mittauksesta, kuten kerrostaloissa, voidaan joutua huipputehoa rajoittamaan, vaikka jonkin verran kuormitus lomittuu jo luonnostaan.
Laturit tarvitaan kuitenkin (taloyhtiöissä ei 3-vaihevirtaa tyypillisesti ole jaossa missään). Jos laturit on parkkiruudun yhteydessä niin niitä tarvitaan enemmän kuin muutama.
Laskeskelin vain käytännössä tarvittavaa tehoa. Senkin ehkä yläkanttiin. Monessa rivitalossa lataus voidaan toteuttaa huoneiston verkon kautta. Pienemmissä rivareissa kiinteistön mittauksen perässäkin tehoja saattaa löytyä riittävästi. Laturi tietenkin pitää olla ja kerrostaloissa huipputehon valvonta käytännössä välttämätön. Niissä saattaa myös olla enemmän ongelmia asennepuolella. Ja autolämmitystolpat on 3-vaiheisesti ketjutettu. Kaapelin poikkipinta saattaa riittää ryhmävarokkeiden suurentamiseenkin
Monessa mökissä tulee pääsulakkeet vastaan, jos on sähkölämmitys ja talvi. Niissä on jo vaihtokytkentä, jossa lämmitys ja kiuas eivät voi olla päällä yhtä aikaa. Kuukauden pakkasella auton lataaminen voi olla mahdotonta, kun lämmitys menee päälle ja pois jatkuvasti. Auto latautuu, mutta hitaasti, jos laturi osaa ottaa sähköä aina kun virtaa riittää.
Asunto-osakeyhtiöissä ongelmaa on asennepuolella. Vaikka kulut niissä tasataankin kaikille, sähköautolatausta helpottaisi, jos lataajat maksaisivat reilusti kaiken aiheuttamansa ja vähän yli. Yleensä taitaa olla juuri toisinpäin, lataajat haluavat olettaa, että kaikilla muillakin on mahdollisuus hankkia 40-100 tuhannen sähköauto ja nauttia yhteisestä latauksesta.
Tarkoittanet mökillä omakotitaloa/kesämökkiä. Pääsulakkeet, yleisimmin 3x25 A, kyllä kestävät. 150 neliön (lämmintä tilaa) talon suoran sähkölämmityksen mitoitusteho oli vuosia sitten 7,5 kW. Nykyeristeillä lienee pienempi? Käyttövesivaraaja 3 kW ja kojekuormalle, valaistukselle ym. 2 kW. Lataukselle jää hyvin tehoa. Yön yli latauksella ajelee pitkiäkin matkoja. Lisäksi käytännössä tuo lämmityskuorma on nimellistehollaan vain kylmän mökin lämpötilaa nostettaessa. Silloinkin vain joitakin minuutteja, kunnes termostaatit alkavat katkoa tehoa omaan tahtiin.
Kerrostaloissa, tietämissäni tapauksissa, latauspaikan halunneet ovat kaikki kustannukset maksaneet. Tallipaikkani latauspaikan kustannukset olen ilmoittanut maksavani, mutta nihkeää tuntuu olevan. Hallituksen puheenjohtaja mm. vetosi paloturvallisuuteen. Aika näyttää pitääkö siirtyä takaisin polttomoottorikauteen tai jättää sähkis pelkästään maaseutuasunnolta käytettäväksi.
Esim. Parikkalan ABC:llä on pikalatausasema. Onko lopulta iso vaiva ladata auto kerran viikossa muualla kuin kotona. Jos pyörii kotikylillä, ei kilometrejä kerry paljoa ja akullinen riittää moneksi päiväksi. Jos lähtee reissuun, on joka tapauksessa ladattava jollain latausasemalla.
Olen Särkisalmen ABC:llä ohi kulkiessa lataillut ja kahvitellut. Periaatteessa vaan tuntuu typerältä käydä jossakin lataamassa kun talossa on nykyaikainen sähköverkko, joka sallisi latausverkon rakentamisen.
Mutta maalla on mukavaa! Nytkin latautuu 8 kW:n teholla. Puolilta päivin 80%, johon normaalisti lataan. Sataseen vain, jos on tarvetta lähteä pitempään reissuun.
@Yosemite kirjoitti:
Oletetaanpa, että sähköautolla ajetaan 150 kilometriä päivässä ja sähköä kuluu 30 kilowattituntia. Latausajaksi määritellään 8 tuntia. Lataustehoa tarvitaan näinollen 3,75 kW. Kolmivaiheisena tulee vaihevirraksi 5,5 ampeeria. 200 kilometriä hoituisi kymmenessä tunnissa 4 kW:n teholla (3x6 A virralla). Normaalikriteereillä suunniteltu sähköverkko tuon kestää muun kulutuksen ohessa. Tosin jos kaikki lataukset otetaan kiinteistön mittauksesta, kuten kerrostaloissa, voidaan joutua huipputehoa rajoittamaan, vaikka jonkin verran kuormitus lomittuu jo luonnostaan.
Laturit tarvitaan kuitenkin (taloyhtiöissä ei 3-vaihevirtaa tyypillisesti ole jaossa missään). Jos laturit on parkkiruudun yhteydessä niin niitä tarvitaan enemmän kuin muutama.
Laskeskelin vain käytännössä tarvittavaa tehoa. Senkin ehkä yläkanttiin. Monessa rivitalossa lataus voidaan toteuttaa huoneiston verkon kautta. Pienemmissä rivareissa kiinteistön mittauksen perässäkin tehoja saattaa löytyä riittävästi. Laturi tietenkin pitää olla ja kerrostaloissa huipputehon valvonta käytännössä välttämätön. Niissä saattaa myös olla enemmän ongelmia asennepuolella. Ja autolämmitystolpat on 3-vaiheisesti ketjutettu. Kaapelin poikkipinta saattaa riittää ryhmävarokkeiden suurentamiseenkin
Monessa mökissä tulee pääsulakkeet vastaan, jos on sähkölämmitys ja talvi. Niissä on jo vaihtokytkentä, jossa lämmitys ja kiuas eivät voi olla päällä yhtä aikaa. Kuukauden pakkasella auton lataaminen voi olla mahdotonta, kun lämmitys menee päälle ja pois jatkuvasti. Auto latautuu, mutta hitaasti, jos laturi osaa ottaa sähköä aina kun virtaa riittää.
Asunto-osakeyhtiöissä ongelmaa on asennepuolella. Vaikka kulut niissä tasataankin kaikille, sähköautolatausta helpottaisi, jos lataajat maksaisivat reilusti kaiken aiheuttamansa ja vähän yli. Yleensä taitaa olla juuri toisinpäin, lataajat haluavat olettaa, että kaikilla muillakin on mahdollisuus hankkia 40-100 tuhannen sähköauto ja nauttia yhteisestä latauksesta.
Tarkoittanet mökillä omakotitaloa/kesämökkiä. Pääsulakkeet, yleisimmin 3x25 A, kyllä kestävät. 150 neliön (lämmintä tilaa) talon suoran sähkölämmityksen mitoitusteho oli vuosia sitten 7,5 kW. Nykyeristeillä lienee pienempi? Käyttövesivaraaja 3 kW ja kojekuormalle, valaistukselle ym. 2 kW. Lataukselle jää hyvin tehoa. Yön yli latauksella ajelee pitkiäkin matkoja. Lisäksi käytännössä tuo lämmityskuorma on nimellistehollaan vain kylmän mökin lämpötilaa nostettaessa. Silloinkin vain joitakin minuutteja, kunnes termostaatit alkavat katkoa tehoa omaan tahtiin.
Kerrostaloissa, tietämissäni tapauksissa, latauspaikan halunneet ovat kaikki kustannukset maksaneet. Tallipaikkani latauspaikan kustannukset olen ilmoittanut maksavani, mutta nihkeää tuntuu olevan. Hallituksen puheenjohtaja mm. vetosi paloturvallisuuteen. Aika näyttää pitääkö siirtyä takaisin polttomoottorikauteen tai jättää sähkis pelkästään maaseutuasunnolta käytettäväksi.
Esim. Parikkalan ABC:llä on pikalatausasema. Onko lopulta iso vaiva ladata auto kerran viikossa muualla kuin kotona. Jos pyörii kotikylillä, ei kilometrejä kerry paljoa ja akullinen riittää moneksi päiväksi. Jos lähtee reissuun, on joka tapauksessa ladattava jollain latausasemalla.
Olen Särkisalmen ABC:llä ohi kulkiessa lataillut ja kahvitellut. Periaatteessa vaan tuntuu typerältä käydä jossakin lataamassa kun talossa on nykyaikainen sähköverkko, joka sallisi latausverkon rakentamisen.
Mutta maalla on mukavaa! Nytkin latautuu 8 kW:n teholla. Puolilta päivin 80%, johon normaalisti lataan. Sataseen vain, jos on tarvetta lähteä pitempään reissuun.
Juu, ilman muuta sähköauton käyttö on parhaimmillaan, kun voi ladata auton ollessa muutenkin parkissa kotona, töissä tms. Vaan ei sähköautoa tarvitse jättää pois laskuista, vaikka ei pystyiskään kotona lataamaan.
@Yosemite kirjoitti:
Oletetaanpa, että sähköautolla ajetaan 150 kilometriä päivässä ja sähköä kuluu 30 kilowattituntia. Latausajaksi määritellään 8 tuntia. Lataustehoa tarvitaan näinollen 3,75 kW. Kolmivaiheisena tulee vaihevirraksi 5,5 ampeeria. 200 kilometriä hoituisi kymmenessä tunnissa 4 kW:n teholla (3x6 A virralla). Normaalikriteereillä suunniteltu sähköverkko tuon kestää muun kulutuksen ohessa. Tosin jos kaikki lataukset otetaan kiinteistön mittauksesta, kuten kerrostaloissa, voidaan joutua huipputehoa rajoittamaan, vaikka jonkin verran kuormitus lomittuu jo luonnostaan.
Laturit tarvitaan kuitenkin (taloyhtiöissä ei 3-vaihevirtaa tyypillisesti ole jaossa missään). Jos laturit on parkkiruudun yhteydessä niin niitä tarvitaan enemmän kuin muutama.
Laskeskelin vain käytännössä tarvittavaa tehoa. Senkin ehkä yläkanttiin. Monessa rivitalossa lataus voidaan toteuttaa huoneiston verkon kautta. Pienemmissä rivareissa kiinteistön mittauksen perässäkin tehoja saattaa löytyä riittävästi. Laturi tietenkin pitää olla ja kerrostaloissa huipputehon valvonta käytännössä välttämätön. Niissä saattaa myös olla enemmän ongelmia asennepuolella. Ja autolämmitystolpat on 3-vaiheisesti ketjutettu. Kaapelin poikkipinta saattaa riittää ryhmävarokkeiden suurentamiseenkin
Monessa mökissä tulee pääsulakkeet vastaan, jos on sähkölämmitys ja talvi. Niissä on jo vaihtokytkentä, jossa lämmitys ja kiuas eivät voi olla päällä yhtä aikaa. Kuukauden pakkasella auton lataaminen voi olla mahdotonta, kun lämmitys menee päälle ja pois jatkuvasti. Auto latautuu, mutta hitaasti, jos laturi osaa ottaa sähköä aina kun virtaa riittää.
Asunto-osakeyhtiöissä ongelmaa on asennepuolella. Vaikka kulut niissä tasataankin kaikille, sähköautolatausta helpottaisi, jos lataajat maksaisivat reilusti kaiken aiheuttamansa ja vähän yli. Yleensä taitaa olla juuri toisinpäin, lataajat haluavat olettaa, että kaikilla muillakin on mahdollisuus hankkia 40-100 tuhannen sähköauto ja nauttia yhteisestä latauksesta.
Tarkoittanet mökillä omakotitaloa/kesämökkiä. Pääsulakkeet, yleisimmin 3x25 A, kyllä kestävät. 150 neliön (lämmintä tilaa) talon suoran sähkölämmityksen mitoitusteho oli vuosia sitten 7,5 kW. Nykyeristeillä lienee pienempi? Käyttövesivaraaja 3 kW ja kojekuormalle, valaistukselle ym. 2 kW. Lataukselle jää hyvin tehoa. Yön yli latauksella ajelee pitkiäkin matkoja. Lisäksi käytännössä tuo lämmityskuorma on nimellistehollaan vain kylmän mökin lämpötilaa nostettaessa. Silloinkin vain joitakin minuutteja, kunnes termostaatit alkavat katkoa tehoa omaan tahtiin.
Kerrostaloissa, tietämissäni tapauksissa, latauspaikan halunneet ovat kaikki kustannukset maksaneet. Tallipaikkani latauspaikan kustannukset olen ilmoittanut maksavani, mutta nihkeää tuntuu olevan. Hallituksen puheenjohtaja mm. vetosi paloturvallisuuteen. Aika näyttää pitääkö siirtyä takaisin polttomoottorikauteen tai jättää sähkis pelkästään maaseutuasunnolta käytettäväksi.
Mökkeihin voi kuulua myös rivarit, joissa on lämmitys omasähköllä. Jos taulussa on jo vaihto lämmityksen ja kiukaan välillä, asennettu teho on enemmän kuin pääsulakkeet ja siis liittymä kestävät. Tarvittava keskimääräinen lämmitysteho on tietysti vähemmän, mutta siitä pääsulakkeet eivät välitä. Tarvittaisiin siis kuormanohjausta, sinänsä sähkö ei lopu, mutta teho jakautuu vääriin hetkiin ilman älyä. Mahtaako latureihin saada jo liittymän vaihevirtojen mittaus, jolla laturi voisi ottaa virtaa aina sen mukaan kuinka vaiheissa on varaa lisäkuormitukseen.
Toteutuneet kerrostaloratkaisut ovat olleet maksukykyisten tekemiä. Nyt ajetaan latausmahdollisuutta kaikille eikä maksuhalukkuus ole samalla tasolla kuin edelläkävijöillä. Toisaalta maksaminen on vastoin lakia ja yhtiöjärjestystä, koska taloyhtiö voi laskuttaa osakkaita vain niiden mukaan. Autolatausta varten pitäisi yhtiöjärjestys muuttaa.
@Matti962 kirjoitti:
Luin TM:n artikkelin otsikon aiheesta ja kommentoin seuraavaa.
Artikkelissa esitetty auton käyttötarkoitus ei ole paras mahdollinen lataushybridille pitkien päivittäisten ajojen johdosta.
Sain uuden MB C300e:n tammikuussa 2023. Päivittäiset ajomatkani ovat suhteellisen lyhyet, joten auton 110 - 130 km:n sähköajomatkat riittävät hyvin päivittäiseen ajoon. Pisin matkani on tähän mennessä ollut Espoo - Tampere - Espoo. Sekin onnistui hyvin pelkällä sähköllä, kun Hämeenlinnan kohdalla latasin auton 50kW:n pikalatauksella, mikä kesti alle 20 min.
Tähän mennessä olen suorittanut kaikki ajot pelkällä sähköllä. Polttomoottoria olen käyttänyt kerran suosituksen mukaisesti voimalinjan voitelun vuoksi.
TM:n artikkelissa oli mielestäni virhe, kun mainittiin että auton akun kapasiteetti on 25,4 kWh, mikä pitää kyllä paikkansa, mutta koska se on bruttokapasiteetti, lataustilanteessa puhutaan nettokapasiteetista, mikä on pienempi eli noin 20 kWh:n luokkaa.
Ajokustannukseni ovat erittäin alhaiset, kun käytän pääasiassa 11 kW:n kotilaturia, jonka sähkön hinta on noin 10c/kWh.
Olen erittäin tyytyväinen autooni.
Hassua tässä on se, että työkavereiden vanhoilla diesel-autoilla kilometrit tulevat halvemmaksi kuin minun sähköautolla, koska pääomakulut ratkaisevat. Kalliiin plugarin tai sähköauton arvo laskee ensimmäiset neljä vuotta helposti jopa 8000 -10 000 €/v. ( katsokaapa vaikka 3-4v ikäisten Audi e-tronien, Jaguar i-Pacen tai Mercedes EQC:n hintoja.
Lienee aika tyypillistä että vanhan auton pääomakulut ovat pienemmät kuin uuden? Kun edelliskerralla otin tarjoukset autosta, oli plugarin leasingvuokra sama tai halvempi kuin vastaavan dieselin. Minulle tämä kertoo että joku autorahoituksen asiantuntija on laskenut että arvonalenema on plugarissa sama tai pienempi kuin dieselissä (koska leasingvuokra on pääosin korvausta pääomakulusta).
Viimeisintä autoa hankkiessa en sitten varsinaisesti vertaillut, koska kriteerit täyttäviä autoja oli tasan 1 malli, ja siinäkin taitaa joutua vähän tinkimään tiloista. Noh, sen näkee kun auto joskus saapuu.
Kyllä, puhuin itsestään selvästä asiasta, mutta siksi, että tämä fakta on pahasti hukassa nyt suurimmalla osalla autotoimittajista ja autoilijoista. Premium-autoissa ja muissa kalliissa autoissa on vielä se ongelma, että niiden jälkimarkkina-arvot tippuvat kuin kivi verrattuna Golfiin ja Corollaan. Ei riitä, että euroissa menettää moninkertaisesti, myös prosenteissa pudotus suurempaa. 70 000€ plugarista saat neljän vuoden ajon jälkeen 35 000 €, 35 000 € Corollasta tai Golfista vielä viiden vuoden jälkeen saat 20 000 €, koska siinä hintaluokassa kysyntää on enemmän. Siksi kalliiden autojen polttoainekulut tai sähköranget ovat yhdentekeviä.
@Matti962 kirjoitti:
Luin TM:n artikkelin otsikon aiheesta ja kommentoin seuraavaa.
Artikkelissa esitetty auton käyttötarkoitus ei ole paras mahdollinen lataushybridille pitkien päivittäisten ajojen johdosta.
Sain uuden MB C300e:n tammikuussa 2023. Päivittäiset ajomatkani ovat suhteellisen lyhyet, joten auton 110 - 130 km:n sähköajomatkat riittävät hyvin päivittäiseen ajoon. Pisin matkani on tähän mennessä ollut Espoo - Tampere - Espoo. Sekin onnistui hyvin pelkällä sähköllä, kun Hämeenlinnan kohdalla latasin auton 50kW:n pikalatauksella, mikä kesti alle 20 min.
Tähän mennessä olen suorittanut kaikki ajot pelkällä sähköllä. Polttomoottoria olen käyttänyt kerran suosituksen mukaisesti voimalinjan voitelun vuoksi.
TM:n artikkelissa oli mielestäni virhe, kun mainittiin että auton akun kapasiteetti on 25,4 kWh, mikä pitää kyllä paikkansa, mutta koska se on bruttokapasiteetti, lataustilanteessa puhutaan nettokapasiteetista, mikä on pienempi eli noin 20 kWh:n luokkaa.
Ajokustannukseni ovat erittäin alhaiset, kun käytän pääasiassa 11 kW:n kotilaturia, jonka sähkön hinta on noin 10c/kWh.
Olen erittäin tyytyväinen autooni.
Hassua tässä on se, että työkavereiden vanhoilla diesel-autoilla kilometrit tulevat halvemmaksi kuin minun sähköautolla, koska pääomakulut ratkaisevat. Kalliiin plugarin tai sähköauton arvo laskee ensimmäiset neljä vuotta helposti jopa 8000 -10 000 €/v. ( katsokaapa vaikka 3-4v ikäisten Audi e-tronien, Jaguar i-Pacen tai Mercedes EQC:n hintoja.
Lienee aika tyypillistä että vanhan auton pääomakulut ovat pienemmät kuin uuden? Kun edelliskerralla otin tarjoukset autosta, oli plugarin leasingvuokra sama tai halvempi kuin vastaavan dieselin. Minulle tämä kertoo että joku autorahoituksen asiantuntija on laskenut että arvonalenema on plugarissa sama tai pienempi kuin dieselissä (koska leasingvuokra on pääosin korvausta pääomakulusta).
Viimeisintä autoa hankkiessa en sitten varsinaisesti vertaillut, koska kriteerit täyttäviä autoja oli tasan 1 malli, ja siinäkin taitaa joutua vähän tinkimään tiloista. Noh, sen näkee kun auto joskus saapuu.
Kyllä, puhuin itsestään selvästä asiasta, mutta siksi, että tämä fakta on pahasti hukassa nyt suurimmalla osalla autotoimittajista ja autoilijoista. Premium-autoissa ja muissa kalliissa autoissa on vielä se ongelma, että niiden jälkimarkkina-arvot tippuvat kuin kivi verrattuna Golfiin ja Corollaan. Ei riitä, että euroissa menettää moninkertaisesti, myös prosenteissa pudotus suurempaa. 70 000€ plugarista saat neljän vuoden ajon jälkeen 35 000 €, 35 000 € Corollasta tai Golfista vielä viiden vuoden jälkeen saat 20 000 €, koska siinä hintaluokassa kysyntää on enemmän. Siksi kalliiden autojen polttoainekulut tai sähköranget ovat yhdentekeviä.
Auto kannattaa hankkia sillä perusteella, mitä se tarjoaa itselle eikä sen perusteella paljonko sen arvo joskus myöhemmin on. Jos pääoman menetys kaihertaa, niin kannattaa vuokrata auto tai ottaa työsuhdeauto, jos siihen on mahdollisuus. Silloin auto maksaa vakion kuukaudessa eikä jälleenmyyntiarvosta tarvitse kantaa huolta.
Jos auto on kallis ostaa, mutta halpa käyttää, niin onhan se parempi vaihtoehto kuin, että auto on kallis ostaa ja kallis käyttää. Halpojen käyttökulujen ansiosta kuukausittainen netto arvonalenema on pienempi kuin kalliiden käyttökulujen tapauksessa. Jos ostaa Teslan, voi säästyneet polttoaine- ja huoltokustannukset panna säästöön kuukausittain ja vähentää ne arvonalenemasta omissa laskelmissaan. Siis jos vaihtaa polttisauton sähkäriin.
@Yosemite kirjoitti:
Oletetaanpa, että sähköautolla ajetaan 150 kilometriä päivässä ja sähköä kuluu 30 kilowattituntia. Latausajaksi määritellään 8 tuntia. Lataustehoa tarvitaan näinollen 3,75 kW. Kolmivaiheisena tulee vaihevirraksi 5,5 ampeeria. 200 kilometriä hoituisi kymmenessä tunnissa 4 kW:n teholla (3x6 A virralla). Normaalikriteereillä suunniteltu sähköverkko tuon kestää muun kulutuksen ohessa. Tosin jos kaikki lataukset otetaan kiinteistön mittauksesta, kuten kerrostaloissa, voidaan joutua huipputehoa rajoittamaan, vaikka jonkin verran kuormitus lomittuu jo luonnostaan.
Laturit tarvitaan kuitenkin (taloyhtiöissä ei 3-vaihevirtaa tyypillisesti ole jaossa missään). Jos laturit on parkkiruudun yhteydessä niin niitä tarvitaan enemmän kuin muutama.
Laskeskelin vain käytännössä tarvittavaa tehoa. Senkin ehkä yläkanttiin. Monessa rivitalossa lataus voidaan toteuttaa huoneiston verkon kautta. Pienemmissä rivareissa kiinteistön mittauksen perässäkin tehoja saattaa löytyä riittävästi. Laturi tietenkin pitää olla ja kerrostaloissa huipputehon valvonta käytännössä välttämätön. Niissä saattaa myös olla enemmän ongelmia asennepuolella. Ja autolämmitystolpat on 3-vaiheisesti ketjutettu. Kaapelin poikkipinta saattaa riittää ryhmävarokkeiden suurentamiseenkin
Monessa mökissä tulee pääsulakkeet vastaan, jos on sähkölämmitys ja talvi. Niissä on jo vaihtokytkentä, jossa lämmitys ja kiuas eivät voi olla päällä yhtä aikaa. Kuukauden pakkasella auton lataaminen voi olla mahdotonta, kun lämmitys menee päälle ja pois jatkuvasti. Auto latautuu, mutta hitaasti, jos laturi osaa ottaa sähköä aina kun virtaa riittää.
Asunto-osakeyhtiöissä ongelmaa on asennepuolella. Vaikka kulut niissä tasataankin kaikille, sähköautolatausta helpottaisi, jos lataajat maksaisivat reilusti kaiken aiheuttamansa ja vähän yli. Yleensä taitaa olla juuri toisinpäin, lataajat haluavat olettaa, että kaikilla muillakin on mahdollisuus hankkia 40-100 tuhannen sähköauto ja nauttia yhteisestä latauksesta.
Tarkoittanet mökillä omakotitaloa/kesämökkiä. Pääsulakkeet, yleisimmin 3x25 A, kyllä kestävät. 150 neliön (lämmintä tilaa) talon suoran sähkölämmityksen mitoitusteho oli vuosia sitten 7,5 kW. Nykyeristeillä lienee pienempi? Käyttövesivaraaja 3 kW ja kojekuormalle, valaistukselle ym. 2 kW. Lataukselle jää hyvin tehoa. Yön yli latauksella ajelee pitkiäkin matkoja. Lisäksi käytännössä tuo lämmityskuorma on nimellistehollaan vain kylmän mökin lämpötilaa nostettaessa. Silloinkin vain joitakin minuutteja, kunnes termostaatit alkavat katkoa tehoa omaan tahtiin.
Kerrostaloissa, tietämissäni tapauksissa, latauspaikan halunneet ovat kaikki kustannukset maksaneet. Tallipaikkani latauspaikan kustannukset olen ilmoittanut maksavani, mutta nihkeää tuntuu olevan. Hallituksen puheenjohtaja mm. vetosi paloturvallisuuteen. Aika näyttää pitääkö siirtyä takaisin polttomoottorikauteen tai jättää sähkis pelkästään maaseutuasunnolta käytettäväksi.
Mökkeihin voi kuulua myös rivarit, joissa on lämmitys omasähköllä. Jos taulussa on jo vaihto lämmityksen ja kiukaan välillä, asennettu teho on enemmän kuin pääsulakkeet ja siis liittymä kestävät. Tarvittava keskimääräinen lämmitysteho on tietysti vähemmän, mutta siitä pääsulakkeet eivät välitä. Tarvittaisiin siis kuormanohjausta, sinänsä sähkö ei lopu, mutta teho jakautuu vääriin hetkiin ilman älyä. Mahtaako latureihin saada jo liittymän vaihevirtojen mittaus, jolla laturi voisi ottaa virtaa aina sen mukaan kuinka vaiheissa on varaa lisäkuormitukseen.
Toteutuneet kerrostaloratkaisut ovat olleet maksukykyisten tekemiä. Nyt ajetaan latausmahdollisuutta kaikille eikä maksuhalukkuus ole samalla tasolla kuin edelläkävijöillä. Toisaalta maksaminen on vastoin lakia ja yhtiöjärjestystä, koska taloyhtiö voi laskuttaa osakkaita vain niiden mukaan. Autolatausta varten pitäisi yhtiöjärjestys muuttaa.
Luulisin, että kiukaan risteily on ollut kaikkien sähkölaitosten vaatimus vuosikymmenet. Jos rivarimökkien sähköverkko on alimitoitettu, niin sille ei sitten mitään mahda. Normaalisti huipputehojen korjauskerroin niissäkin 0,6...0.65 (tark. 10...20 asuntoa, viidellä 0,8), joten lataustehoa pitäisi löytyä. Harvarakenteisessa hirsimökissä tietenkin lämmityssähköä kuluu. Pohjoisemmassa Suomessa on olen kyllä törmännyt melkoisen luoviin ratkaisuihin.
Mikä maksaminen olisi vastoin lakia? Yhtiöjärjestykset ovat yhtiökohtaisia, joten niihin on vaikea ottaa kantaa. Sitä paitsi järjestystä voi muuttaa. Ei latausmahdollisuutta ole tarpeen kaikille ajaa. Eihän kaikilla ole autopaikkaa tai edes autoa.
@Yosemite kirjoitti:
Oletetaanpa, että sähköautolla ajetaan 150 kilometriä päivässä ja sähköä kuluu 30 kilowattituntia. Latausajaksi määritellään 8 tuntia. Lataustehoa tarvitaan näinollen 3,75 kW. Kolmivaiheisena tulee vaihevirraksi 5,5 ampeeria. 200 kilometriä hoituisi kymmenessä tunnissa 4 kW:n teholla (3x6 A virralla). Normaalikriteereillä suunniteltu sähköverkko tuon kestää muun kulutuksen ohessa. Tosin jos kaikki lataukset otetaan kiinteistön mittauksesta, kuten kerrostaloissa, voidaan joutua huipputehoa rajoittamaan, vaikka jonkin verran kuormitus lomittuu jo luonnostaan.
Laturit tarvitaan kuitenkin (taloyhtiöissä ei 3-vaihevirtaa tyypillisesti ole jaossa missään). Jos laturit on parkkiruudun yhteydessä niin niitä tarvitaan enemmän kuin muutama.
Laskeskelin vain käytännössä tarvittavaa tehoa. Senkin ehkä yläkanttiin. Monessa rivitalossa lataus voidaan toteuttaa huoneiston verkon kautta. Pienemmissä rivareissa kiinteistön mittauksen perässäkin tehoja saattaa löytyä riittävästi. Laturi tietenkin pitää olla ja kerrostaloissa huipputehon valvonta käytännössä välttämätön. Niissä saattaa myös olla enemmän ongelmia asennepuolella. Ja autolämmitystolpat on 3-vaiheisesti ketjutettu. Kaapelin poikkipinta saattaa riittää ryhmävarokkeiden suurentamiseenkin
Monessa mökissä tulee pääsulakkeet vastaan, jos on sähkölämmitys ja talvi. Niissä on jo vaihtokytkentä, jossa lämmitys ja kiuas eivät voi olla päällä yhtä aikaa. Kuukauden pakkasella auton lataaminen voi olla mahdotonta, kun lämmitys menee päälle ja pois jatkuvasti. Auto latautuu, mutta hitaasti, jos laturi osaa ottaa sähköä aina kun virtaa riittää.
Asunto-osakeyhtiöissä ongelmaa on asennepuolella. Vaikka kulut niissä tasataankin kaikille, sähköautolatausta helpottaisi, jos lataajat maksaisivat reilusti kaiken aiheuttamansa ja vähän yli. Yleensä taitaa olla juuri toisinpäin, lataajat haluavat olettaa, että kaikilla muillakin on mahdollisuus hankkia 40-100 tuhannen sähköauto ja nauttia yhteisestä latauksesta.
Tarkoittanet mökillä omakotitaloa/kesämökkiä. Pääsulakkeet, yleisimmin 3x25 A, kyllä kestävät. 150 neliön (lämmintä tilaa) talon suoran sähkölämmityksen mitoitusteho oli vuosia sitten 7,5 kW. Nykyeristeillä lienee pienempi? Käyttövesivaraaja 3 kW ja kojekuormalle, valaistukselle ym. 2 kW. Lataukselle jää hyvin tehoa. Yön yli latauksella ajelee pitkiäkin matkoja. Lisäksi käytännössä tuo lämmityskuorma on nimellistehollaan vain kylmän mökin lämpötilaa nostettaessa. Silloinkin vain joitakin minuutteja, kunnes termostaatit alkavat katkoa tehoa omaan tahtiin.
Kerrostaloissa, tietämissäni tapauksissa, latauspaikan halunneet ovat kaikki kustannukset maksaneet. Tallipaikkani latauspaikan kustannukset olen ilmoittanut maksavani, mutta nihkeää tuntuu olevan. Hallituksen puheenjohtaja mm. vetosi paloturvallisuuteen. Aika näyttää pitääkö siirtyä takaisin polttomoottorikauteen tai jättää sähkis pelkästään maaseutuasunnolta käytettäväksi.
Mökkeihin voi kuulua myös rivarit, joissa on lämmitys omasähköllä. Jos taulussa on jo vaihto lämmityksen ja kiukaan välillä, asennettu teho on enemmän kuin pääsulakkeet ja siis liittymä kestävät. Tarvittava keskimääräinen lämmitysteho on tietysti vähemmän, mutta siitä pääsulakkeet eivät välitä. Tarvittaisiin siis kuormanohjausta, sinänsä sähkö ei lopu, mutta teho jakautuu vääriin hetkiin ilman älyä. Mahtaako latureihin saada jo liittymän vaihevirtojen mittaus, jolla laturi voisi ottaa virtaa aina sen mukaan kuinka vaiheissa on varaa lisäkuormitukseen.
Toteutuneet kerrostaloratkaisut ovat olleet maksukykyisten tekemiä. Nyt ajetaan latausmahdollisuutta kaikille eikä maksuhalukkuus ole samalla tasolla kuin edelläkävijöillä. Toisaalta maksaminen on vastoin lakia ja yhtiöjärjestystä, koska taloyhtiö voi laskuttaa osakkaita vain niiden mukaan. Autolatausta varten pitäisi yhtiöjärjestys muuttaa.
Luulisin, että kiukaan risteily on ollut kaikkien sähkölaitosten vaatimus vuosikymmenet. Jos rivarimökkien sähköverkko on alimitoitettu, niin sille ei sitten mitään mahda. Normaalisti huipputehojen korjauskerroin niissäkin 0,6...0.65, joten lataustehoa pitäisi löytyä. Harvarakenteisessa hirsimökissä tietenkin lämmityssähköä kuluu. Pohjoisemmassa Suomessa on olen kyllä törmännyt melkoisen luoviin ratkaisuihin.
Mikä maksaminen olisi vastoin lakia? Yhtiöjärjestykset ovat yhtiökohtaisia, joten niihin on vaikea ottaa kantaa. Sitä paitsi järjestystä voi muuttaa. Ei latausmahdollisuutta ole tarpeen kaikille ajaa. Eihän kaikilla ole autopaikkaa tai edes autoa.
Sähköverkko on tuskin alimitoitettu muuten kuin että on käytetty vain 1,5 mm2 kaapelia mökissä. Mutta ne pääsulakkeet ja huipputeho eivät välttämättä kohtaa.
As Oy -lain mukaan taloyhtiö ei voi periä muita vastikkeita osakkaalta kuin mitä yhtiöjärjestyksessä kerrotaan. Usein vesimittarienkin käyttö vaatii muutoksen. Autolatausvastike on tuskin missään valmiina.
@Yosemite kirjoitti:
Oletetaanpa, että sähköautolla ajetaan 150 kilometriä päivässä ja sähköä kuluu 30 kilowattituntia. Latausajaksi määritellään 8 tuntia. Lataustehoa tarvitaan näinollen 3,75 kW. Kolmivaiheisena tulee vaihevirraksi 5,5 ampeeria. 200 kilometriä hoituisi kymmenessä tunnissa 4 kW:n teholla (3x6 A virralla). Normaalikriteereillä suunniteltu sähköverkko tuon kestää muun kulutuksen ohessa. Tosin jos kaikki lataukset otetaan kiinteistön mittauksesta, kuten kerrostaloissa, voidaan joutua huipputehoa rajoittamaan, vaikka jonkin verran kuormitus lomittuu jo luonnostaan.
Laturit tarvitaan kuitenkin (taloyhtiöissä ei 3-vaihevirtaa tyypillisesti ole jaossa missään). Jos laturit on parkkiruudun yhteydessä niin niitä tarvitaan enemmän kuin muutama.
Laskeskelin vain käytännössä tarvittavaa tehoa. Senkin ehkä yläkanttiin. Monessa rivitalossa lataus voidaan toteuttaa huoneiston verkon kautta. Pienemmissä rivareissa kiinteistön mittauksen perässäkin tehoja saattaa löytyä riittävästi. Laturi tietenkin pitää olla ja kerrostaloissa huipputehon valvonta käytännössä välttämätön. Niissä saattaa myös olla enemmän ongelmia asennepuolella. Ja autolämmitystolpat on 3-vaiheisesti ketjutettu. Kaapelin poikkipinta saattaa riittää ryhmävarokkeiden suurentamiseenkin
Monessa mökissä tulee pääsulakkeet vastaan, jos on sähkölämmitys ja talvi. Niissä on jo vaihtokytkentä, jossa lämmitys ja kiuas eivät voi olla päällä yhtä aikaa. Kuukauden pakkasella auton lataaminen voi olla mahdotonta, kun lämmitys menee päälle ja pois jatkuvasti. Auto latautuu, mutta hitaasti, jos laturi osaa ottaa sähköä aina kun virtaa riittää.
Asunto-osakeyhtiöissä ongelmaa on asennepuolella. Vaikka kulut niissä tasataankin kaikille, sähköautolatausta helpottaisi, jos lataajat maksaisivat reilusti kaiken aiheuttamansa ja vähän yli. Yleensä taitaa olla juuri toisinpäin, lataajat haluavat olettaa, että kaikilla muillakin on mahdollisuus hankkia 40-100 tuhannen sähköauto ja nauttia yhteisestä latauksesta.
Tarkoittanet mökillä omakotitaloa/kesämökkiä. Pääsulakkeet, yleisimmin 3x25 A, kyllä kestävät. 150 neliön (lämmintä tilaa) talon suoran sähkölämmityksen mitoitusteho oli vuosia sitten 7,5 kW. Nykyeristeillä lienee pienempi? Käyttövesivaraaja 3 kW ja kojekuormalle, valaistukselle ym. 2 kW. Lataukselle jää hyvin tehoa. Yön yli latauksella ajelee pitkiäkin matkoja. Lisäksi käytännössä tuo lämmityskuorma on nimellistehollaan vain kylmän mökin lämpötilaa nostettaessa. Silloinkin vain joitakin minuutteja, kunnes termostaatit alkavat katkoa tehoa omaan tahtiin.
Kerrostaloissa, tietämissäni tapauksissa, latauspaikan halunneet ovat kaikki kustannukset maksaneet. Tallipaikkani latauspaikan kustannukset olen ilmoittanut maksavani, mutta nihkeää tuntuu olevan. Hallituksen puheenjohtaja mm. vetosi paloturvallisuuteen. Aika näyttää pitääkö siirtyä takaisin polttomoottorikauteen tai jättää sähkis pelkästään maaseutuasunnolta käytettäväksi.
Mökkeihin voi kuulua myös rivarit, joissa on lämmitys omasähköllä. Jos taulussa on jo vaihto lämmityksen ja kiukaan välillä, asennettu teho on enemmän kuin pääsulakkeet ja siis liittymä kestävät. Tarvittava keskimääräinen lämmitysteho on tietysti vähemmän, mutta siitä pääsulakkeet eivät välitä. Tarvittaisiin siis kuormanohjausta, sinänsä sähkö ei lopu, mutta teho jakautuu vääriin hetkiin ilman älyä. Mahtaako latureihin saada jo liittymän vaihevirtojen mittaus, jolla laturi voisi ottaa virtaa aina sen mukaan kuinka vaiheissa on varaa lisäkuormitukseen.
Toteutuneet kerrostaloratkaisut ovat olleet maksukykyisten tekemiä. Nyt ajetaan latausmahdollisuutta kaikille eikä maksuhalukkuus ole samalla tasolla kuin edelläkävijöillä. Toisaalta maksaminen on vastoin lakia ja yhtiöjärjestystä, koska taloyhtiö voi laskuttaa osakkaita vain niiden mukaan. Autolatausta varten pitäisi yhtiöjärjestys muuttaa.
Luulisin, että kiukaan risteily on ollut kaikkien sähkölaitosten vaatimus vuosikymmenet. Jos rivarimökkien sähköverkko on alimitoitettu, niin sille ei sitten mitään mahda. Normaalisti huipputehojen korjauskerroin niissäkin 0,6...0.65, joten lataustehoa pitäisi löytyä. Harvarakenteisessa hirsimökissä tietenkin lämmityssähköä kuluu. Pohjoisemmassa Suomessa on olen kyllä törmännyt melkoisen luoviin ratkaisuihin.
Mikä maksaminen olisi vastoin lakia? Yhtiöjärjestykset ovat yhtiökohtaisia, joten niihin on vaikea ottaa kantaa. Sitä paitsi järjestystä voi muuttaa. Ei latausmahdollisuutta ole tarpeen kaikille ajaa. Eihän kaikilla ole autopaikkaa tai edes autoa.
Sähköverkko on tuskin alimitoitettu muuten kuin että on käytetty vain 1,5 mm2 kaapelia mökissä. Mutta ne pääsulakkeet ja huipputeho eivät välttämättä kohtaa.
As Oy -lain mukaan taloyhtiö ei voi periä muita vastikkeita osakkaalta kuin mitä yhtiöjärjestyksessä kerrotaan. Usein vesimittarienkin käyttö vaatii muutoksen. Autolatausvastike on tuskin missään valmiina.
Kuten kirjoitin yhtiöjärjestystä voi tarvittaessa muuttaa, nykyaikaistaa. Mutta se asenne...
Latauspaikan haluavat maksavat rakennuskustannukset ja käytön, mittauksen mukaisen energian ja siirron kiinteine maksuineen. Ja tietenkin huollon ja korjaukset. Oman mittauksen tämä tietenkin vaatii ja se voi lisätä monessa yhtiössä rakennuskustannuksia huomattavasti. Meillä MMK:ssa 2 vapaata mittaripaikkaa. Asia kuitenkin jumittaa isännöitsijällä.
Osakkaita täytyy lain mukaan kohdella yhdenvertaisesti. Isännöitsijälle (ISA) jouduin aikanaan kertomaan mitä asunto-osakeyhtiölaki säätää veden laskutuksesta. Aikoi vaatia yhtiötäni vuokralaisen vaihtuessa asentamaan liikehuoneistoon vesimittarit laskutusta varten.
@Lukija31722 kirjoitti:
Minä taas olin viime kesänä hyvin tyytyväinen, kun oman "itselataavan" hybridin pitkän ajan keskikulutus näytti 5,1 l/100km ja appiukon ahkerasti kotona ladatun hybridin 5,4. Seuraavaksi GLE on hyvin tyytyväinen, kun Mersun dieselin vastaava lukema on vielä pienempi.
Olen varsin tyytyväinen, koska kymmenettä vuottaan meillä jatkavan käytettynä puolella uuden hinnasta ostettu auto on edelleen mukava ja toimiva, vaikka keskikulutus läheneekin jo 5.4 sadalle.
Minun autoni on ollut jo yli kaksi vuotta perheen kakkosautona ja keskikulutus on nousemassa. Syy ei ole auton tekninen vika, vaan harvoin maantielle päästessään se painuu pienen ja herkkäliikkeisen ensiöturbon paineistamana ihan vähän yli 4 sadalle lukemilla kuten ennenkin. Mutta minun autoni on ollut jo yli kaksi vuotta perheen kakkosautona, joten se pääsee maantieajoon entistä harvemmin. Pelkässä työ- ja treenimatkapyörityksessä keskikulutus nousee kun pidemmät maantiematkat ovat jääneet lähes täysin pois.
Tyytyväisyys kumpuaakin ajoympäristön muutoksen myötä kasvavan kulutuksen sijaan siitä, että kymppitonnin auton pääomakulut on jo maksettu, arvo ei mahdu enää paljoa alenemaan ja auto on edelleen toimiva, mukava ja käytännöllinen. Ajaisin ilman muuta mieluummin C300e T:lla kuin omallani, mutta toistaalta toteutuneella viimeisten 10 vuoden keskituotollani 50.000 € hintaero on tuottanut vuosittain keskimäärin kahden vuoden polttoainekulujen ja dieselveron verran.
Mutta nyt olen jälleen tämän threadin keskustelun ytimessä, koska autolleni suunnittelemani käyttöikä on menossa jo toista vuotta yli ja OM654 dieselille budjetoimani ajomäärä on viimein täyttymässä, joten tulen tekemään jotain peliliikkeitä ensi vuoden aikana.
Mitä, se on vielä itsellenikin arvoitus, koska ajatukset kiertävät vielä melko vapaassa assosiaatiossa. Tulevan eläkeukon ajomäärällä polttoainekulut eivät ole kriittinen rajoite ja yhdeksän auton jotenkuten järjelliseen käyttötarpeeseeni ostettuani voisin ostaa kymmenenneksi sellaisen kuin HALUAN. Pitäisi vain ymmärtää mitä haluan?
Vaimoni auton vuoksi minun autoni ei tarvitse enää kiskoa halkokärryä. Lapset ajavat jo omilla autoillaan, joten takapenkilläkään ei ole niin väliä. Avoautoa tekisi mieli, mutta urheiluvälineiden kuskaamisesta en aio luopua ainakaan vielä, joten sukset tai maastopyörä pitää mahtua kyytiin. Mukavuudesta en halua tinkiä, joten melua ei saa olla ainakaan vanhaa E-sarjalaista enempää.
Mielipiteeni oman autoni moottorista asettaa vaihdolle selkeän takarajan ensi keväänä täyttyvään ajomäärään, joten jotain tapahtuu kyllä. Jos ideat on loppu enkä löydä haluamaani, sitten vaihdan selvästi vähemmän ajettuun samalla tekniikalla kulkevaan S212 facelift farkkuun lisäten vain kattoluukun ja 4Maticin. Tämä on se ideat loppu, lisää rautaa -vaihtoehto, jolla saan halvalla lisää miettimisaikaa.
Jos löydän MINULLE WAU-efektin tarjoavan auton, olen valmis lisäämään rahaa pöytään selvästi enemmänkin. Luulin Mercedes CLS Shooting Braken olevan se WAU-efekti, jota en oikeasti tarvitse, mutta jonka haluaisin. Kahden eri auton koeajon jälkeen haaveet kaatuu. Maastopyörä menee E-sarjan sedaninkin peräkonttiin etupyörä irrotettuna eikä Shooting Brake auta tässä suhteessa yhtään. Pyörä mahtuisi pitkään tavaratilaan hyvin, mutta se ei mahdu menemään sinne kokonaisena, koska upeat design-takavalot kaventavat takaluukkua lähes 15 cm E-farkkuun verrattuna. Ampujille, golfaajille ja uimareille ihan hieno urheiluvaunu silti - muodoltaan. Oma mielikuvani OM642 V6 turbodieselistä oli myös ajan kultaama sellaista E-sarjassa ajettuani. Eemelistä tuo maailmanenntätysdiesel teki mukavan auton, Shooting Braken yläluokkaisessa ohjaamossa dieselin rohina kuulostaa pakettiautolta. Ei ollut ensimmäinen haave, joka haihtuu kun sen tavoittaa. Chevrolet Impalalle kävi samoin jo vuosia sitten työmatkalla. CLS:t on yleensä rengastettu teinivanteilla, joten rengasmelua on omassa vanhassa Eemelissä vähemmän. Nettiautoa ja Mobilea vertaamalla CLS näyttää olevan Suomessa alennusmyynnissä. Ei muuten ole, koska saman hintaiset autot Suomessa ja Saksassa ovat mitä ilmeisimmin eri yksilöitä. Erikseen huoltohistorialla mainostetut vähän ajetut (=vähintään 100.000 km pois omastani) olivat tyypillisiä "AitoSuomiAutoja" kuten toisesta peräti myyjä minulle kehuikin. Kerroin etten lue sitä viaksi, ellei autoa ole pilattu tilattaessa tai sen jälkeen. Tilattaessa ei ollut, mutta sen jälkeen oli. Toisessa nuhteeton huoltohistoria vuoteen 2017 saakka ja sen jälkeen yksi merkintä kuuden "jossain" muualla vietettyjen vuosien ajalta. Alle 200.000 ajetun auton sisäilme on kuin omasta autostani 700.000 km ajon jälkeen. Toinen kalliimpi oli sikäli hienompi, että sen nuhteeton saksalainen huoltohistoria jatkui aina vuoteen 2019 saakka.
Tuleeko tuontiautosta AitoSuomiAuto sillä, että se jätetään huoltamatta viiden vuoden ajan, vai pitääkö mittaria ruuvata myös 300.000 km taaksepäin?
Aloittajan isoakkuinen plugari olisi täysin mahdollinen. Kattoluukun sellaiseenkin saa, mutta saako myös 4Maticin? Teknistä estettä sille ei ole koska sähkömoottori on kytkinkopan sisällä? Kuten näkyy, olen vasta aloittamassa kotiläksyjäni. Sen verran jo selvitin, että 350e moottori ei oikein kiinnosta missään korissa. Jo nyt merkkifoorumilla kerrotaan akun kapasiteetin hyvin nopeasta heikkenemisestä kun pientä alle 10 kWh akkua ladataan tyhjästä täyteen jatkuvasti, eikä sen turvin pääse silti oikein minnekään muualle kuin pakoon autoveroa ja dieselveroa. Sinänsä ihan fiksu pointti, jos se mitätön patteriveto sattuu olemaan kiinni vaikka S-sarjalaisen tai katumaasturin bensakrematorion 3.5 litran bensakuutosessa eikä M274 rivinelosessa.
Jos annan periksi vanhoista periaatteistani ja laajennan haun katumaastureihin, palaan pitään syrjäsilmällä katsomaani GLC:hen, jollaista ajoin autokerhon talviajokoulutuksessa referenssiautona sekä omaani että sitä vanhempaan Mersuun verraten ja pidin siitä kovasti. GLC:n heikkous ja vahvuus on siinä, että se on väritön, hajuton ja mauton auto, joka ei säväytä hyvässä eikä pahassa. Oman käsialani kuljettajana tuntien, se on muuten aika paljon sanottu luiston rajoille ja sen ohi ajetusta nelivedosta.
Mutta hyvän GLC:n hinnalla saa jo aivan toimivia sähköautoja. VW ID.3 on pudonnut jo reilun 20.000 € autoksi ja 30.000 € tienoilla saa jo isomman Enyaqin ja ID.4:n, tosin pienellä akulla vajaavetoisena. Kun näihin lisätään neliveto, sillä rahalla saa jo uuden Volvon EX30:n takavetoisena. Vajaavetoisen Teslan hinnat-alkaen ei ole myöskään kaukana ja olipa Teslasta autona mitä mieltä tahansa, voimalinja on mitä ilmeisimmin varsin hieno. Näiden kahden vuoksi rahallisesti on tuskin mitään järkeä enää ostaa yli 30.000 € autoa polttomoottorilla.
Toisaalta, WAU efektin tavoittamiseen sähköautolla tarvitaan lisää rahaa ja tunnen jo sen verran hyvin itseni, että Jeremy Clarksonia siteeraten, "Ei se ole vain kone" (kannattaa lukea). Olen pari kertaa yrittänyt ostaa "vain auton", mutta ei se minulla onnnistu. Pienen harmaan laatikon lähtölaskenta alkaa hyvin pian ellei sillä ole minulle mitään sanottavaa. Model S:ssa tai EQC:ssa olisi varmaan myös WAU-efekti mukana?
Naapuri kertoi saaneensa liisatuksi uuden Citroen e4:n noin 350 € / kk, joka alittaa oman E-sarjalaiseni toteutuneet kustannukset noin 200 € / kk. Jos olisin tiennyt että niitä saa tuohon hintaan, olisin voinut rempaista summassa tuollaisen vuodeksi koeponnistettavaksi. Vuoden uskoisin voivani sietää jopa etuvetoista luisupulkkaa tietäen pääseväni siitä eroon seuraavana keväänä.
Kotona on jo kolmivaihepistorasia tallin ovipielessä ja aurinkopanelit katolla. Mökilläkin on sähköä saatavana ainakin kiukaan tehoon saakka, joskaan ei kiukaan kanssa yhtä aikaa, joten mitään logistista estettä sähköautolle ei ole.
Minulla ei ole oikeasti mitään varmaa käsitystä siitä mihin ruutuun tämä ruletti pysähtyy?
@Kumppani kirjoitti:
Paino sanalla "mahdollisimman", kuten ymmärtänet. Skaala on sitten laaja, joka monesti unohtuu.
Niinhän HybridRules jo kirjoittikin. Jokainen toimii omien mahdollisuuksiensa rajoissa ja useimmat uuden auton ostajat eivät edes venytä mahdollisuuksiaan läheskään äärimmilleen pelkän auton vuoksi. Paino sanalla "pelkän".
No shit. Uskon ettet kuvittele kaikissa talouksissa olevan yhtä laajat mahdollisuudet miettiä mitä valkkaisi, kuin vaikkapa sinulla vaikuttaa olevan. Tai jopa niinkin voi olla, että joku kohdentaa rahankäyttönsä johonkin aivan muuhun kuin autoon mielummin.
Minäkin uskon ettei HybridRules kuvittele kaikilla olevan samoja mahdollisuuksia, mutta sillä ei nyt ole uuden auton ostajan kannalta enää kovin suurta merkitystä, kun uusia sähköautojakin saa jo hyvin tyypillisessä uuden auton 20.000 - 42.000 € hintaluokassa.
Eli lienemme siis kaikki kolme samaa mieltä siitä, että sähköautosta on juuri nyt tullut realistinen vaihtoehto suurelle osalle uuden auton ostopäätöksen tekijöistä, eikö niin?
(Ostopäätöksen tekijä = ostaja tai leasing-auton omaan käyttöönsä valitseva)
Asiaa voidaan ja tulee peilata suoraan Suomen uusien henkilöautojen keskihintaan hankittaessa.
Asiaa voidaan peilata myös sitä vasten, että kesäkuun 2023 Suomen eniten myytyjen automallien listakärjessä on Tesla Model 3 ja 10 kärjessä on myös kolme muuta sähköautoa.
Keskihinta on surkea määre yksilön tekemälle valinnalle, koska keskiarvo on ainoastaan koko otantaa kuvaava tilastosuure, joka ei kerro otannan yhdestäkään yksilöstä yhtään eikä mitään.
Onko uutena myytyjen autojen keskihinnan hintaisia autoja myyty todellisuudessa yhtään ainoaa? Onko sellaista edes olemassa?
Jos kolme eniten myytyä mallia ovat Tesla Model 3, Toyota Corolla ja Skoda Octavia, niin millainen on keskimääräinen auto?
@Lukija36529 kirjoitti:
katsokaapa vaikka 3-4v ikäisten Audi e-tronien, Jaguar i-Pacen tai Mercedes EQC:n hintoja.
Olen saanut itseni kiinni vilkuilemasta näiden autojen hintapyyntöjä. Pitää varmaan seuraavaksi lähteä mittailemaan takaluukun raameja ja tavaratilan syvyyttä penkit kaadettuna?
@Lukija31722 kirjoitti:
Minä taas olin viime kesänä hyvin tyytyväinen, kun oman "itselataavan" hybridin pitkän ajan keskikulutus näytti 5,1 l/100km ja appiukon ahkerasti kotona ladatun hybridin 5,4. Seuraavaksi GLE on hyvin tyytyväinen, kun Mersun dieselin vastaava lukema on vielä pienempi.
Olen varsin tyytyväinen, koska kymmenettä vuottaan meillä jatkavan käytettynä puolella uuden hinnasta ostettu auto on edelleen mukava ja toimiva, vaikka keskikulutus läheneekin jo 5.4 sadalle.
Omassa tapauksessani tyytyväisyys oli helppo rikkoa. Se tapahtui heti kun kuulin millä polttoainemäärällä glc 300 de 4matic on liikkunut (pitkääkin matkaa).
Käytännössä se on juuri noin, mutta TM-palstan kirjoittajien käsityksestä sen suhteen ei ihan varma voi olla - edes jokaisen kirjoittajan kohdalla. Siis kirjoituksesta päättelemällä. Ei haitanne koskaan varmistaa asiaa.
useimmat uuden auton ostajat eivät edes venytä mahdollisuuksiaan läheskään äärimmilleen pelkän auton vuoksi. Paino sanalla "pelkän".
Sekin vielä!
Minäkin uskon ettei HybridRules kuvittele kaikilla olevan samoja mahdollisuuksia, mutta sillä ei nyt ole uuden auton ostajan kannalta enää kovin suurta merkitystä, kun uusia sähköautojakin saa jo hyvin tyypillisessä uuden auton 20.000 - 42.000 € hintaluokassa.
Kovin harvassa ovat edelleen, saati tästä vuosiakin taaksepäin tarkasteltuna. Voitaneen sanoa, että "tulossa ovat". Kun tuossa vaiheessa kalenteria keskustelussa asiaan viitattiin, niin bongasin itsekin mainokset MG:n sähkäreistä, jotka alkavat tuota haarukkaa jo täyttää. Toki VW on lupaillut ja vaikka ketkä. Paperilla näyttää lupaavalta siis.
Sähkäreiden yleistymisen epäilystä ei tietenkään ole ollut edes kyse. Kyllä ne tulee.
Eli lienemme siis kaikki kolme samaa mieltä siitä, että sähköautosta on juuri nyt tullut realistinen vaihtoehto suurelle osalle uuden auton ostopäätöksen tekijöistä, eikö niin? (Ostopäätöksen tekijä = ostaja tai leasing-auton omaan käyttöönsä valitseva)
No ei kyllä ihan vielä. Ei edes hinnan suhteen. Yksityisleasing on hankintavaihtoehtona yleistymässä sinänsä.
Asiaa voidaan peilata myös sitä vasten, että kesäkuun 2023 Suomen eniten myytyjen automallien listakärjessä on Tesla Model 3 ja 10 kärjessä on myös kolme muuta sähköautoa.
Tarkoitatko vaikka TOP10-kärjessä?
En ole edes ainoa joka on todennut (ihan maahantuojia myöden siis), että lukuihin sisältyy patoutunutta vinoutumaa. Se johtuu mm. sähkäreiden toimitusvaikeuksista, jotka nyt on viimein saatu tilaajille vaikka vuosi+ sitten tilattuna.
Keskihinta on surkea määre yksilön tekemälle valinnalle, koska keskiarvo on ainoastaan koko otantaa kuvaava tilastosuure, joka ei kerro otannan yhdestäkään yksilöstä yhtään eikä mitään.
Sinun kohdallasi - yksilönä - viimeisin tilasto kertoisi esim. sen, että MB:iä suositaan yli kaiken, eikä muusta Suomesta mitään. Sen verran ymmärtänet varmaan. Eihän tilasto kerro siis sitäkään, että yksilö haluaa juuri Tesla Model 3.
Tilasto kertoo koottua tietoa siitä, että autoihin satsataan euromääräisesti kuitenkin vähemmän kuin yleisesti vaikka Teslat uusina maksavat. Muutenhan moista tilastolukua ei varmaan edes kerrottaisi. Vai mistä sitten mielestäsi?
Onko uutena myytyjen autojen keskihinnan hintaisia autoja myyty todellisuudessa yhtään ainoaa? Onko sellaista edes olemassa? Jos kolme eniten myytyä mallia ovat Tesla Model 3, Toyota Corolla ja Skoda Octavia, niin millainen on keskimääräinen auto?
En tiedä, mutta jos tiedetään niiden hankintahinta toteutuneina kauppoina, saadaan se keskihinta. Eihän kaikki autot ole 12-vuotiaitakaan, kun niiden ikää tilastoidaan Suomessa. Tuollaisia tilastoidaan myytyjen määrien lisäksi, merkeittäin ja malleittain. Vissiin ihan turha juttu....
@Lukija31722 kirjoitti:
Omassa tapauksessani tyytyväisyys oli helppo rikkoa. Se tapahtui heti kun kuulin millä polttoainemäärällä glc 300 de 4matic on liikkunut (pitkääkin matkaa).
Isoakkuisella dieselhybridillä onkin hyvät edellytykset tuohon. Auto on selvästi omaani mukavampi tavaratilan ja nelivedon sekä todennäköisesti myös äänieristyksen suhteen ja ilmajousituskin on saatavissa. Muistan kokeneeni oman aikakautensa Ceen osista kootun GLK:n miellyttävän hiljaisena omaani verrattuna, eikä sen seuraajasta ole varmaan meluisampaa uskallettu tehdä? Dieselhybridi alentaa kustannuksia joka askeleella, autoveron, dieselveron ja jokaisen tankkauksen kohdalla ajoympäristöstä riippumatta. Kyse onkin siitä, tuoko hybridi riittävän säästön perustelemaan saman auton ostamisen kalliimmalla ostohinnalla ja pienemmällä tavaratilalla?
S205 Cee ja X253 GLC mitattu. Tavaratila riittää kummassa tahansa ja yllättäen jopa pienen Ceen takaluukku on leveämpi kuin valtavan kokoisen jalanjäljen täyttävän CLS:n.
BMW i4 hinta näyttää pompsahtaneen aika tavalla ja ensimmäisistä käytetyistä pyydetään jo ainakin samaa mitä niistä on maksettu uutena.
Genesis GV70 Electrified on jo saapunut Eurooppaan, mutta senkin hinnat ovat vielä tasolla, jolla saa paljon muutakin.
@Kumppani kirjoitti:
...tosin vasta myöhemmässä vaiheessa keskustelua.
Siinä postissa, johon sinä vastasit.
Tarkoitatko vaikka TOP10-kärjessä?
Mitä muuta sinä sillä tarkoittaisit?
En ole edes ainoa joka on todennut (ihan maahantuojia myöden siis), että lukuihin sisältyy patoutunutta vinoutumaa.
Happamia sanoi Kumppani. Tesla Model 3 on silti kesäkuun eniten myyty henkilöauto.
Kesäkuun listalta löytyy 10 eniten myydyn mallin joukosta kaikkiaan 4 täyssähköautoa. Todelliset uusien autojen ostajat eivät siis ole enää sinun kanssasi samaa mieltä siitä, että kohtuuhintaisten uusien sähköautojen valikoima olisi jossain tulevaisuudessa.
Sinun kohdallasi - yksilönä - viimeisin tilasto kertoisi esim. sen, että MB:iä suositaan yli kaiken, eikä muusta Suomesta mitään. Sen verran ymmärtänet varmaan.
Totta kai ymmärrän. Kyse onkin siitä, ymmärrätkö sinä vieläkään että että eniten myydyn Ceen ja muiden mallien keskihinnan kaltaista autoa ei ole olemassakaan? Ei teknisesti eikä hinnaltaan. Siksi keskihintaan vetoaminen ei ole mikään argumentti mallikohtaisessa valinnassa kun ostaja valitsee yhden ainoan auton.
@Kumppani kirjoitti:
...tosin vasta myöhemmässä vaiheessa keskustelua.
Siinä postissa, johon sinä vastasit.
Tarkoitatko vaikka TOP10-kärjessä?
Mitä muuta sinä sillä tarkoittaisit?
En ole edes ainoa joka on todennut (ihan maahantuojia myöden siis), että lukuihin sisältyy patoutunutta vinoutumaa.
Happamia sanoi Kumppani. Tesla Model 3 on silti kesäkuun eniten myyty henkilöauto.
Kesäkuun listalta löytyy 10 eniten myydyn mallin joukosta kaikkiaan 4 täyssähköautoa. Todelliset uusien autojen ostajat eivät siis ole enää sinun kanssasi samaa mieltä siitä, että kohtuuhintaisten uusien sähköautojen valikoima olisi jossain tulevaisuudessa.
Sinun kohdallasi - yksilönä - viimeisin tilasto kertoisi esim. sen, että MB:iä suositaan yli kaiken, eikä muusta Suomesta mitään. Sen verran ymmärtänet varmaan.
Totta kai ymmärrän. Kyse onkin siitä, ymmärrätkö sinä vieläkään että että eniten myydyn Ceen ja muiden mallien keskihinnan kaltaista autoa ei ole olemassakaan? Ei teknisesti eikä hinnaltaan. Siksi keskihintaan vetoaminen ei ole mikään argumentti mallikohtaisessa valinnassa kun ostaja valitsee yhden ainoan auton.
En nyt tarkistanut mistään, mutta eiköhän se ole Tesla Model Y, joka on kärjessä ja Model 3 seuraa vähän taaempana.
Joka oli myöhemmässä vaiheessa. Ensimmäinen kommenttini liityi hänen toteamukseensa "rahan käytön suuntaamisesta voidaan puhua". Se liittyi siihen, valitseeko sähkärin vai polttiksen, ei vielä siihen miten ostajan talous suhtautuu valintoihin optioina, saati niiden hintaluokasta.
Mitä muuta sinä sillä tarkoittaisit?
"TOP-listan kärki" on väljähkö käsite, mutta yleensä kait keskusteluissa mainitaan "TOP-3" tai "TOP-10".
Happamia sanoi Kumppani
Tarkoitti mitä?
Tesla Model 3 on silti kesäkuun eniten myyty henkilöauto.
Kuulostat lähes nimimerkki Topilta, joka esittelee "isoja myyntiprosenttien nousuja" sähkäreille. Mistäköhän sinä tarkistat tietosi? Autoalan tiedotuskeskuksen/Tilastokeskuksen/Traficomin mukaan 10 kärki on kyllä tässä:
1. TOYOTA COROLLA
2. TESLA MOTORS MODEL Y
3. VOLVO XC60
4. TOYOTA YARIS
5. SKODA ENYAQ
6. VOLKSWAGEN ID.4
7. VOLVO XC40
8. TOYOTA YARIS CROSS
9. SKODA OCTAVIA
10. TOYOTA C-HR
Kesäkuun listalta löytyy 10 eniten myydyn mallin joukosta kaikkiaan 4 täyssähköautoa. Todelliset uusien autojen ostajat eivät siis ole enää sinun kanssasi samaa mieltä siitä, että kohtuuhintaisten uusien sähköautojen valikoima olisi jossain tulevaisuudessa.
Vaan kun nimenomaan juuri se, mikä kenellekin on ns. kohtuuhintaista on se pointti.
Olet varmaan samaa mieltä meitä asiantuntevampien kanssa, että (uusien) autojen myynti on sakannut. Myyjät ovat hyvin huolestuneita tilanteesta! Se, että TOP-listalla on mukana noin monta alkaen 5k -eurolla alkavaa sähkäriä ei kerro oikein mitään. Tai ehkä juuri sen, että vain varakkaimmilla on mahdollisuus hankkia uusi auto, tai se on helpompaa ilman että on mietittävä muita talouteen liittyviä tekijöitä.
Tai sähkärien luvuissa on tosiaan mukana 2022 tilattuja autoja, joita nyt on voitu toimittaa ja näkyvät piikkinä.
Minä ainakin olen mediasta lukenut tämän vuoden puolellakin haastatteluissa, tai kyselyissä vastaajien pitävän sähköautoja vielä liian kalliina. Sekö ei heijasta sinusta mitään, vaikkapa tähän "keskihintaisuuteen"?
Ymmärrätkö sinä vieläkään että että eniten myydyn Ceen ja muiden mallien keskihinnan kaltaista autoa ei ole olemassakaan? Ei teknisesti eikä hinnaltaan. Siksi keskihintaan vetoaminen ei ole mikään argumentti mallikohtaisessa valinnassa kun ostaja valitsee yhden ainoan auton.
Ei tietenkään yksilön mallikohtaisessa valinnassa. Vaan kun tilastoissa (taidat tietää miksi niitä tehdään kuitenkin) tarkastellaan keski-termillä olevia asioita monesta näkökulmasta, jotka kuvastavat suomalaisia. Esitä joku parempi tapa ilmaista se, etteivät kaikki osta samanhintaisia autoja ja siihen vaikuttaa käsite "kohtuullisuus" hyvin eri tavoin, tuloista riippuen. Ja että KESKIhintaa painaa alas se, että suhteessa autot ovat maksaneet huomattavasti vähemmän kuin 5k€.
Ei tästä ole kaukaakaan, kun media löysi paikkakunnan jossa ei ole ensimmäistäkään sähkäriä. Taidettiin kertoa syitä, tai arvailujakin. Mistä mielestäsi kertoo sellainen tilastollinen fakta (sama lähde kuin edellä), että 4-numeroisia määriä autoja myytiin näissä kunnissa:
Helsinki 8 140
Espoo 4 657
Tampere 1 942
Vantaa 6 265
Oulu 1 219
Turku 1 623
Sitten vasta kun sähkäreiden suhteellinen osuus kasvaa kehä-III:n ulkopuolellakin polttiksiin verrattuna, voidaan puhua hintojen kohtuullistuneen, mielestäni. Suomen, ei yksilön tasolla siis.
Tesla Model Y on silti kesäkuun 2023 eniten myyty henkilöauto
Todentotta! Tarkistuksessa, eli em. linkistä löytyvästä taulukosta piti katsoa, mihin viittaat. Jostakin syystä mallikohtaisessa taulukossa järjestys ei ollutkaan kesäkuun määrän mukaan, höh. Kun sen sorttaa "oikein", niin järjestys olisikin tämä:
TESLA MOTORS MODEL Y 677
TOYOTA COROLLA 489
SKODA OCTAVIA 277
TOYOTA YARIS 254
SKODA ENYAQ 224
TOYOTA RAV4 212
VOLVO XC60 210
VOLVO XC40 193
VOLKSWAGEN ID.4 190
BMW I4 187
Saman voi vahvistaa TM numeron 13/2023 sivun 66 taulukosta. Edellä esittämäni järjestys on sitten vuoden 2023 kumulatiivisen (1-6) määrän mukaan oikein. Hyvä huomio Quu, kiitos!
@Lukija31722 kirjoitti:
Minun asuinympäristööni on ilmestynyt tänä vuonna aivan tajuton määrä sähköautoja. Itse taidan olla kohta jälkijunassa.
Jokin syy taustalla saattaa olla isompien työnantajien asettamat CO2 rajat työsuhdeautoille. Välillä näyttää kuin kauneuskilpailulta. Meillä raja on nyt vajaassa 30g/km mutta yli 70.000€ maksavia autoja ei saa ottaa. Menneinä vuosina autohallin täytti XC60 T8 mallit mutta niitä ei enää ole. Maahantuojalla taisi olla jokin kampanja joka avusti ko. mallin myyntiä.
Kahvipöytäkeskusteluissa nousee selvästi esille halu kokeilla täyssähköisiä mutta ainakin yksi kollega on aika varma siirtyvänsä täyssähköisen XC40 jälkeen vielä hybridiin - ajaa pitkää matkaa ympäri Suomea eikä vatsa kestä kahvittelua.
Jokin syy taustalla saattaa olla (isompien) työnantajien asettamat CO2 rajat työsuhdeautoille
No ilman muuta, olisi itsekin pitänyt tuo huomata mainita. Merkittävä osa uusien autojen määristä on aina yritysautot kuitenkin.
Laitoin sulkuun tuon koon, koska olen keskisuuressa firmassa itse ja meilläkin CO-raja pitää huomioida, toistaiseksi ollut 130g/km, mutta tulee tippumaan. Aika väljähän se on ollut, mielestäni. On tosin helpottanut valikoimaakin.
Auton hankinnassa ei varmaan ole suoraan kyse siitä, pystyykö hankkimaan jonkun auton vaan siitä kuinka ison osan tuloistaan haluaa tai voi käyttää auton hankkimiseen.
Olen antanut kertoa itselleni, että on ihmisiä, jotka polttavat tupakkaa ja juovat alkoholia sekä ajavat bensiiniautoilla vaikka eivät ole erityisen isotuloisia. Säästyisi paljon rahaa, kun ei tupakoisi, ei joisi alkoholia ja käyttäisi julkisia kulkuneuvoja tai polkupyörää. Huhuja kuulee myös, että jotkut juovat alkoholinsa erityisissä alkoholin käyttöhuoneissa ja sehän se vasta kallista on. Vaikka toisaalta alkoholin käyttöhuoneissa on se hyvä puoli, että niissä on henkilökuntaa, joka valvoo, ettei tule yliannostusta ja sekin on hyvä, että siellä alkoholin käyttäjät saavat vertaistukea kaltaisiltaan.
C300e lienee yksi parhaista lataushybrideistä tällä hetkellä, mutta halvaksi kilometrit eivät tule. Jos sähköä saa 0,10€/kWh, pitää huomioida siirtohinta, joka pahimmillaan Suomessa voi olla lähes 0,20€/kWh, pk-seudulla se lienee noin 0,07-0,09 €/kWh. Harkitsin pitkään kyseistä autoa, mutta päädyin sähköautoon, jolla olen kesällä päässyt 500-550km helposti, talvella tosin vain 350-400km. Latauspisteitä on niin paljon, ettei pelkoa sähkön loppumisesta enää yksinkertaisesti ole, jos autossa on 60-90 kWh:n akku. Hassua tässä on se, että työkavereiden vanhoilla diesel-autoilla kilometrit tulevat halvemmaksi kuin minun sähköautolla, koska pääomakulut ratkaisevat. Kalliiin plugarin tai sähköauton arvo laskee ensimmäiset neljä vuotta helposti jopa 8000 -10 000 €/v. ( katsokaapa vaikka 3-4v ikäisten Audi e-tronien, Jaguar i-Pacen tai Mercedes EQC:n hintoja.
Lienee aika tyypillistä että vanhan auton pääomakulut ovat pienemmät kuin uuden? Kun edelliskerralla otin tarjoukset autosta, oli plugarin leasingvuokra sama tai halvempi kuin vastaavan dieselin. Minulle tämä kertoo että joku autorahoituksen asiantuntija on laskenut että arvonalenema on plugarissa sama tai pienempi kuin dieselissä (koska leasingvuokra on pääosin korvausta pääomakulusta).
Viimeisintä autoa hankkiessa en sitten varsinaisesti vertaillut, koska kriteerit täyttäviä autoja oli tasan 1 malli, ja siinäkin taitaa joutua vähän tinkimään tiloista. Noh, sen näkee kun auto joskus saapuu.
@HybridRules kirjoitti:
Minun mielestäni on aika suoraan kyse siitä, pystyykö hankkimaan, koska kk-tuloista lähdetään.
Olet tuossa naiivin suoraviivaisessa yksinkertaistuksessasi varsin "vaarallisilla vesillä", jota usein populistiseksikin sanotaan. Tai oma elämä(ntaso) on vieraannuttanut koko Suomen tasolta löytyvästä variaatiosta niin, ettei osaa edes ajatella muita optioita enää, saati empatiaa, sympatiaa, tai sellaista.
Olitkos sinä muuten absolutisti, toisen tai molempien suhteen? Se ei ole huono homma suinkaan, mutta ei harvinaistakaan.
Minäkään en polta, mutta saunakaljan juon, ruuan kanssa vinkkua silloin tällöin ja ehkä 1-2x vuodessa humallun lievästi, vaikkapa vappuna. Siinä ei kauheasti rahaa "säästy". Taidat siis tarkoittaa umpialkoholisoituneita, jotka polttaa kartonkitolkulla? Aivan kuin käytön skaala olisi ääripäissä, miksi?
Kaikki eivät ole "erityisen isotuloisia". Isomman osan käyttäminen autoon tarkoittaisi suoraan pienempää kämppää ja vuokraa. Tai vähemmän syömistä. Eikö olekin hassua?
Kaikki eivät todellakaan mieti ostaa uusia Tesloja tai plugareita, varsinkaan röökaamisen ja ryyppämisen tilalle. Jos noista säästynyt raha olisi sijoitettava muualle, niin vaikkapa "tonnin bensaritsan" sijaan voisi harkita "viiden tonnin bensaritsaa". Esimerkiksi päästäkseen työpaikalleen, joka voi olla ihan vaikka toisella paikkakunnalla. Usein ovat bensapelejä, kyllä. Säästyy polttoaineveroltakin dieselpeliin verrattuna.
Elo on vaihtelevaa ja käytettävissä olevat varat ja niiden käyttötavat vaihtelevat jopa Suomen kokoisen maan väestössä isolla skaalalla. Ei sitä nyt niin aktiivisti tarvitsisi unohtaa - jollei kyse ole siis ymmärtämättömyydestä.
Jossakin kohtaa sähkö/vety/plugari tms. autoja on saatavilla samalla skaalalla kuin nyt polttisautoja. Mutta se vaatii myös infran saamista samalle tasolle kuin polttiksia varten rakennettuna. Vielä ei olla siellä HR, laput pois silmiltä...
Ai niin, Jormalle kirjoittamasi kommentti oli ihan hyvä, edellisen sivun lopussa. Pysyit sentään omien mahdollisuuksiesi eli raamiesi sisällä.
Tarkoittanet mökillä omakotitaloa/kesämökkiä. Pääsulakkeet, yleisimmin 3x25 A, kyllä kestävät. 150 neliön (lämmintä tilaa) talon suoran sähkölämmityksen mitoitusteho oli vuosia sitten 7,5 kW. Nykyeristeillä lienee pienempi? Käyttövesivaraaja 3 kW ja kojekuormalle, valaistukselle ym. 2 kW. Lataukselle jää hyvin tehoa. Yön yli latauksella ajelee pitkiäkin matkoja. Lisäksi käytännössä tuo lämmityskuorma on nimellistehollaan vain kylmän mökin lämpötilaa nostettaessa. Silloinkin vain joitakin minuutteja, kunnes termostaatit alkavat katkoa tehoa omaan tahtiin.
Kerrostaloissa, tietämissäni tapauksissa, latauspaikan halunneet ovat kaikki kustannukset maksaneet. Tallipaikkani latauspaikan kustannukset olen ilmoittanut maksavani, mutta nihkeää tuntuu olevan. Hallituksen puheenjohtaja mm. vetosi paloturvallisuuteen. Aika näyttää pitääkö siirtyä takaisin polttomoottorikauteen tai jättää sähkis pelkästään maaseutuasunnolta käytettäväksi.
Esim. Parikkalan ABC:llä on pikalatausasema. Onko lopulta iso vaiva ladata auto kerran viikossa muualla kuin kotona. Jos pyörii kotikylillä, ei kilometrejä kerry paljoa ja akullinen riittää moneksi päiväksi. Jos lähtee reissuun, on joka tapauksessa ladattava jollain latausasemalla.
Luulen, että moni käyttää tupakkiin, alkoholiin, bensaan ja polttiksen huoltoon summan, jolla saisi ainakin suurimman osan sähkärin hinnasta, kun rahoituksella ostaa. Halvin Tesla lähtisi alle 500,-/kk, jos jättää melko suuren viimeisen erän (n. 18.000,-). Viimeiselle erällehän saa sitten uuden rahoituksen, että sitä ei tarvitse pelätä. Minä olen tehnyt rahoitussopimukset sillä ajatuksella, että jättämällä viimeisen erän n. 20.000,- paikkeille, saa pienemmän "pakollisen" kuukausierän ja jos ei tule mitään yllättävää rahan menoa, voi viimesitä erää maksaa etuajassa pois. Riski=tapahtuman todennäklöisyys x seurauksen vakavuus. Rahoitukseen liittyy aina riski, että tapahtuu jotain, joka heikentää oleellisesti maksukykyä. Se pitää ottaa huomioon. Autorahoituksessa on pankkilainaan nähden muutama etu: ei tarvitse sitoa vakuuksia, rahoituksen voi milloin tahansa maksaa kokonaan pois ja jos maksuissa tulee seinä vastaan, auton voi myydä pois ja maksaa rahoituksen pois. Autorahoitushan mitoitetaan siten, että jäljellä oleva velka vastaa auton alentunutta arvoa. Ainakin siihen on pyritty. Velka/arvo ovat joka tapauksessa lähellä toisiaan eikä ole suurta riskiä, että jäisi velkavankeuteen. (Riski ei kuitenkaan ole 0, mutta mikä muukaan asia maailmassa olisi kokonaan riskitön).
On arvovalinta, mihin rahan käyttönsä suuntaa.
En ole absolutisti, mutta jo viisi ja puoli vuotta on kulunut siitä, kun lähdin kokeilemaan ensimmäisen kerran eläissäni tipatonta tammikuuta. Se jäi päälle. Nyt ei millään kehtaa katkaista putkea, koska seuraavan enkan tekeminen vaatisi tosi pitkää kirivaihetta. Nykyään on alkoholittomia oluitakin tarjolla montaa laatua ja niiden käytössä on se hyvä puoli, että voi hypätä auton rattiin milloin vain.
Olen Särkisalmen ABC:llä ohi kulkiessa lataillut ja kahvitellut. Periaatteessa vaan tuntuu typerältä käydä jossakin lataamassa kun talossa on nykyaikainen sähköverkko, joka sallisi latausverkon rakentamisen.
Mutta maalla on mukavaa! Nytkin latautuu 8 kW:n teholla. Puolilta päivin 80%, johon normaalisti lataan. Sataseen vain, jos on tarvetta lähteä pitempään reissuun.
Juu, ilman muuta sähköauton käyttö on parhaimmillaan, kun voi ladata auton ollessa muutenkin parkissa kotona, töissä tms. Vaan ei sähköautoa tarvitse jättää pois laskuista, vaikka ei pystyiskään kotona lataamaan.
Mökkeihin voi kuulua myös rivarit, joissa on lämmitys omasähköllä. Jos taulussa on jo vaihto lämmityksen ja kiukaan välillä, asennettu teho on enemmän kuin pääsulakkeet ja siis liittymä kestävät. Tarvittava keskimääräinen lämmitysteho on tietysti vähemmän, mutta siitä pääsulakkeet eivät välitä. Tarvittaisiin siis kuormanohjausta, sinänsä sähkö ei lopu, mutta teho jakautuu vääriin hetkiin ilman älyä. Mahtaako latureihin saada jo liittymän vaihevirtojen mittaus, jolla laturi voisi ottaa virtaa aina sen mukaan kuinka vaiheissa on varaa lisäkuormitukseen.
Toteutuneet kerrostaloratkaisut ovat olleet maksukykyisten tekemiä. Nyt ajetaan latausmahdollisuutta kaikille eikä maksuhalukkuus ole samalla tasolla kuin edelläkävijöillä. Toisaalta maksaminen on vastoin lakia ja yhtiöjärjestystä, koska taloyhtiö voi laskuttaa osakkaita vain niiden mukaan. Autolatausta varten pitäisi yhtiöjärjestys muuttaa.
Kyllä, puhuin itsestään selvästä asiasta, mutta siksi, että tämä fakta on pahasti hukassa nyt suurimmalla osalla autotoimittajista ja autoilijoista. Premium-autoissa ja muissa kalliissa autoissa on vielä se ongelma, että niiden jälkimarkkina-arvot tippuvat kuin kivi verrattuna Golfiin ja Corollaan. Ei riitä, että euroissa menettää moninkertaisesti, myös prosenteissa pudotus suurempaa. 70 000€ plugarista saat neljän vuoden ajon jälkeen 35 000 €, 35 000 € Corollasta tai Golfista vielä viiden vuoden jälkeen saat 20 000 €, koska siinä hintaluokassa kysyntää on enemmän. Siksi kalliiden autojen polttoainekulut tai sähköranget ovat yhdentekeviä.
Auto kannattaa hankkia sillä perusteella, mitä se tarjoaa itselle eikä sen perusteella paljonko sen arvo joskus myöhemmin on. Jos pääoman menetys kaihertaa, niin kannattaa vuokrata auto tai ottaa työsuhdeauto, jos siihen on mahdollisuus. Silloin auto maksaa vakion kuukaudessa eikä jälleenmyyntiarvosta tarvitse kantaa huolta.
Jos auto on kallis ostaa, mutta halpa käyttää, niin onhan se parempi vaihtoehto kuin, että auto on kallis ostaa ja kallis käyttää. Halpojen käyttökulujen ansiosta kuukausittainen netto arvonalenema on pienempi kuin kalliiden käyttökulujen tapauksessa. Jos ostaa Teslan, voi säästyneet polttoaine- ja huoltokustannukset panna säästöön kuukausittain ja vähentää ne arvonalenemasta omissa laskelmissaan. Siis jos vaihtaa polttisauton sähkäriin.
Luulisin, että kiukaan risteily on ollut kaikkien sähkölaitosten vaatimus vuosikymmenet. Jos rivarimökkien sähköverkko on alimitoitettu, niin sille ei sitten mitään mahda. Normaalisti huipputehojen korjauskerroin niissäkin 0,6...0.65 (tark. 10...20 asuntoa, viidellä 0,8), joten lataustehoa pitäisi löytyä. Harvarakenteisessa hirsimökissä tietenkin lämmityssähköä kuluu. Pohjoisemmassa Suomessa on olen kyllä törmännyt melkoisen luoviin ratkaisuihin.
Mikä maksaminen olisi vastoin lakia? Yhtiöjärjestykset ovat yhtiökohtaisia, joten niihin on vaikea ottaa kantaa. Sitä paitsi järjestystä voi muuttaa. Ei latausmahdollisuutta ole tarpeen kaikille ajaa. Eihän kaikilla ole autopaikkaa tai edes autoa.
Sähköverkko on tuskin alimitoitettu muuten kuin että on käytetty vain 1,5 mm2 kaapelia mökissä. Mutta ne pääsulakkeet ja huipputeho eivät välttämättä kohtaa.
As Oy -lain mukaan taloyhtiö ei voi periä muita vastikkeita osakkaalta kuin mitä yhtiöjärjestyksessä kerrotaan. Usein vesimittarienkin käyttö vaatii muutoksen. Autolatausvastike on tuskin missään valmiina.
Kuten kirjoitin yhtiöjärjestystä voi tarvittaessa muuttaa, nykyaikaistaa. Mutta se asenne...
Latauspaikan haluavat maksavat rakennuskustannukset ja käytön, mittauksen mukaisen energian ja siirron kiinteine maksuineen. Ja tietenkin huollon ja korjaukset. Oman mittauksen tämä tietenkin vaatii ja se voi lisätä monessa yhtiössä rakennuskustannuksia huomattavasti. Meillä MMK:ssa 2 vapaata mittaripaikkaa. Asia kuitenkin jumittaa isännöitsijällä.
Osakkaita täytyy lain mukaan kohdella yhdenvertaisesti. Isännöitsijälle (ISA) jouduin aikanaan kertomaan mitä asunto-osakeyhtiölaki säätää veden laskutuksesta. Aikoi vaatia yhtiötäni vuokralaisen vaihtuessa asentamaan liikehuoneistoon vesimittarit laskutusta varten.
Aiheetta enempään.
Olen varsin tyytyväinen, koska kymmenettä vuottaan meillä jatkavan käytettynä puolella uuden hinnasta ostettu auto on edelleen mukava ja toimiva, vaikka keskikulutus läheneekin jo 5.4 sadalle.
Minun autoni on ollut jo yli kaksi vuotta perheen kakkosautona ja keskikulutus on nousemassa. Syy ei ole auton tekninen vika, vaan harvoin maantielle päästessään se painuu pienen ja herkkäliikkeisen ensiöturbon paineistamana ihan vähän yli 4 sadalle lukemilla kuten ennenkin. Mutta minun autoni on ollut jo yli kaksi vuotta perheen kakkosautona, joten se pääsee maantieajoon entistä harvemmin. Pelkässä työ- ja treenimatkapyörityksessä keskikulutus nousee kun pidemmät maantiematkat ovat jääneet lähes täysin pois.
Tyytyväisyys kumpuaakin ajoympäristön muutoksen myötä kasvavan kulutuksen sijaan siitä, että kymppitonnin auton pääomakulut on jo maksettu, arvo ei mahdu enää paljoa alenemaan ja auto on edelleen toimiva, mukava ja käytännöllinen. Ajaisin ilman muuta mieluummin C300e T:lla kuin omallani, mutta toistaalta toteutuneella viimeisten 10 vuoden keskituotollani 50.000 € hintaero on tuottanut vuosittain keskimäärin kahden vuoden polttoainekulujen ja dieselveron verran.
Mutta nyt olen jälleen tämän threadin keskustelun ytimessä, koska autolleni suunnittelemani käyttöikä on menossa jo toista vuotta yli ja OM654 dieselille budjetoimani ajomäärä on viimein täyttymässä, joten tulen tekemään jotain peliliikkeitä ensi vuoden aikana.
Mitä, se on vielä itsellenikin arvoitus, koska ajatukset kiertävät vielä melko vapaassa assosiaatiossa. Tulevan eläkeukon ajomäärällä polttoainekulut eivät ole kriittinen rajoite ja yhdeksän auton jotenkuten järjelliseen käyttötarpeeseeni ostettuani voisin ostaa kymmenenneksi sellaisen kuin HALUAN. Pitäisi vain ymmärtää mitä haluan?
Vaimoni auton vuoksi minun autoni ei tarvitse enää kiskoa halkokärryä. Lapset ajavat jo omilla autoillaan, joten takapenkilläkään ei ole niin väliä. Avoautoa tekisi mieli, mutta urheiluvälineiden kuskaamisesta en aio luopua ainakaan vielä, joten sukset tai maastopyörä pitää mahtua kyytiin. Mukavuudesta en halua tinkiä, joten melua ei saa olla ainakaan vanhaa E-sarjalaista enempää.
Mielipiteeni oman autoni moottorista asettaa vaihdolle selkeän takarajan ensi keväänä täyttyvään ajomäärään, joten jotain tapahtuu kyllä. Jos ideat on loppu enkä löydä haluamaani, sitten vaihdan selvästi vähemmän ajettuun samalla tekniikalla kulkevaan S212 facelift farkkuun lisäten vain kattoluukun ja 4Maticin. Tämä on se ideat loppu, lisää rautaa -vaihtoehto, jolla saan halvalla lisää miettimisaikaa.
Jos löydän MINULLE WAU-efektin tarjoavan auton, olen valmis lisäämään rahaa pöytään selvästi enemmänkin. Luulin Mercedes CLS Shooting Braken olevan se WAU-efekti, jota en oikeasti tarvitse, mutta jonka haluaisin. Kahden eri auton koeajon jälkeen haaveet kaatuu. Maastopyörä menee E-sarjan sedaninkin peräkonttiin etupyörä irrotettuna eikä Shooting Brake auta tässä suhteessa yhtään. Pyörä mahtuisi pitkään tavaratilaan hyvin, mutta se ei mahdu menemään sinne kokonaisena, koska upeat design-takavalot kaventavat takaluukkua lähes 15 cm E-farkkuun verrattuna. Ampujille, golfaajille ja uimareille ihan hieno urheiluvaunu silti - muodoltaan. Oma mielikuvani OM642 V6 turbodieselistä oli myös ajan kultaama sellaista E-sarjassa ajettuani. Eemelistä tuo maailmanenntätysdiesel teki mukavan auton, Shooting Braken yläluokkaisessa ohjaamossa dieselin rohina kuulostaa pakettiautolta. Ei ollut ensimmäinen haave, joka haihtuu kun sen tavoittaa. Chevrolet Impalalle kävi samoin jo vuosia sitten työmatkalla. CLS:t on yleensä rengastettu teinivanteilla, joten rengasmelua on omassa vanhassa Eemelissä vähemmän. Nettiautoa ja Mobilea vertaamalla CLS näyttää olevan Suomessa alennusmyynnissä. Ei muuten ole, koska saman hintaiset autot Suomessa ja Saksassa ovat mitä ilmeisimmin eri yksilöitä. Erikseen huoltohistorialla mainostetut vähän ajetut (=vähintään 100.000 km pois omastani) olivat tyypillisiä "AitoSuomiAutoja" kuten toisesta peräti myyjä minulle kehuikin. Kerroin etten lue sitä viaksi, ellei autoa ole pilattu tilattaessa tai sen jälkeen. Tilattaessa ei ollut, mutta sen jälkeen oli. Toisessa nuhteeton huoltohistoria vuoteen 2017 saakka ja sen jälkeen yksi merkintä kuuden "jossain" muualla vietettyjen vuosien ajalta. Alle 200.000 ajetun auton sisäilme on kuin omasta autostani 700.000 km ajon jälkeen. Toinen kalliimpi oli sikäli hienompi, että sen nuhteeton saksalainen huoltohistoria jatkui aina vuoteen 2019 saakka.
Tuleeko tuontiautosta AitoSuomiAuto sillä, että se jätetään huoltamatta viiden vuoden ajan, vai pitääkö mittaria ruuvata myös 300.000 km taaksepäin?
Aloittajan isoakkuinen plugari olisi täysin mahdollinen. Kattoluukun sellaiseenkin saa, mutta saako myös 4Maticin? Teknistä estettä sille ei ole koska sähkömoottori on kytkinkopan sisällä? Kuten näkyy, olen vasta aloittamassa kotiläksyjäni. Sen verran jo selvitin, että 350e moottori ei oikein kiinnosta missään korissa. Jo nyt merkkifoorumilla kerrotaan akun kapasiteetin hyvin nopeasta heikkenemisestä kun pientä alle 10 kWh akkua ladataan tyhjästä täyteen jatkuvasti, eikä sen turvin pääse silti oikein minnekään muualle kuin pakoon autoveroa ja dieselveroa. Sinänsä ihan fiksu pointti, jos se mitätön patteriveto sattuu olemaan kiinni vaikka S-sarjalaisen tai katumaasturin bensakrematorion 3.5 litran bensakuutosessa eikä M274 rivinelosessa.
Jos annan periksi vanhoista periaatteistani ja laajennan haun katumaastureihin, palaan pitään syrjäsilmällä katsomaani GLC:hen, jollaista ajoin autokerhon talviajokoulutuksessa referenssiautona sekä omaani että sitä vanhempaan Mersuun verraten ja pidin siitä kovasti. GLC:n heikkous ja vahvuus on siinä, että se on väritön, hajuton ja mauton auto, joka ei säväytä hyvässä eikä pahassa. Oman käsialani kuljettajana tuntien, se on muuten aika paljon sanottu luiston rajoille ja sen ohi ajetusta nelivedosta.
Mutta hyvän GLC:n hinnalla saa jo aivan toimivia sähköautoja. VW ID.3 on pudonnut jo reilun 20.000 € autoksi ja 30.000 € tienoilla saa jo isomman Enyaqin ja ID.4:n, tosin pienellä akulla vajaavetoisena. Kun näihin lisätään neliveto, sillä rahalla saa jo uuden Volvon EX30:n takavetoisena. Vajaavetoisen Teslan hinnat-alkaen ei ole myöskään kaukana ja olipa Teslasta autona mitä mieltä tahansa, voimalinja on mitä ilmeisimmin varsin hieno. Näiden kahden vuoksi rahallisesti on tuskin mitään järkeä enää ostaa yli 30.000 € autoa polttomoottorilla.
Toisaalta, WAU efektin tavoittamiseen sähköautolla tarvitaan lisää rahaa ja tunnen jo sen verran hyvin itseni, että Jeremy Clarksonia siteeraten, "Ei se ole vain kone" (kannattaa lukea). Olen pari kertaa yrittänyt ostaa "vain auton", mutta ei se minulla onnnistu. Pienen harmaan laatikon lähtölaskenta alkaa hyvin pian ellei sillä ole minulle mitään sanottavaa. Model S:ssa tai EQC:ssa olisi varmaan myös WAU-efekti mukana?
Naapuri kertoi saaneensa liisatuksi uuden Citroen e4:n noin 350 € / kk, joka alittaa oman E-sarjalaiseni toteutuneet kustannukset noin 200 € / kk. Jos olisin tiennyt että niitä saa tuohon hintaan, olisin voinut rempaista summassa tuollaisen vuodeksi koeponnistettavaksi. Vuoden uskoisin voivani sietää jopa etuvetoista luisupulkkaa tietäen pääseväni siitä eroon seuraavana keväänä.
Kotona on jo kolmivaihepistorasia tallin ovipielessä ja aurinkopanelit katolla. Mökilläkin on sähköä saatavana ainakin kiukaan tehoon saakka, joskaan ei kiukaan kanssa yhtä aikaa, joten mitään logistista estettä sähköautolle ei ole.
Minulla ei ole oikeasti mitään varmaa käsitystä siitä mihin ruutuun tämä ruletti pysähtyy?
Mulla on ollut hyvää tuuria jo 41 vuotta ja 2 kuukautta.
Sitä ennen oli huonoa tuuria kerran tai pari joka vuosi.
Niinhän HybridRules jo kirjoittikin. Jokainen toimii omien mahdollisuuksiensa rajoissa ja useimmat uuden auton ostajat eivät edes venytä mahdollisuuksiaan läheskään äärimmilleen pelkän auton vuoksi. Paino sanalla "pelkän".
Minäkin uskon ettei HybridRules kuvittele kaikilla olevan samoja mahdollisuuksia, mutta sillä ei nyt ole uuden auton ostajan kannalta enää kovin suurta merkitystä, kun uusia sähköautojakin saa jo hyvin tyypillisessä uuden auton 20.000 - 42.000 € hintaluokassa.
Eli lienemme siis kaikki kolme samaa mieltä siitä, että sähköautosta on juuri nyt tullut realistinen vaihtoehto suurelle osalle uuden auton ostopäätöksen tekijöistä, eikö niin?
(Ostopäätöksen tekijä = ostaja tai leasing-auton omaan käyttöönsä valitseva)
Asiaa voidaan peilata myös sitä vasten, että kesäkuun 2023 Suomen eniten myytyjen automallien listakärjessä on Tesla Model 3 ja 10 kärjessä on myös kolme muuta sähköautoa.
Keskihinta on surkea määre yksilön tekemälle valinnalle, koska keskiarvo on ainoastaan koko otantaa kuvaava tilastosuure, joka ei kerro otannan yhdestäkään yksilöstä yhtään eikä mitään.
Onko uutena myytyjen autojen keskihinnan hintaisia autoja myyty todellisuudessa yhtään ainoaa? Onko sellaista edes olemassa?
Jos kolme eniten myytyä mallia ovat Tesla Model 3, Toyota Corolla ja Skoda Octavia, niin millainen on keskimääräinen auto?
Olen saanut itseni kiinni vilkuilemasta näiden autojen hintapyyntöjä. Pitää varmaan seuraavaksi lähteä mittailemaan takaluukun raameja ja tavaratilan syvyyttä penkit kaadettuna?
Omassa tapauksessani tyytyväisyys oli helppo rikkoa. Se tapahtui heti kun kuulin millä polttoainemäärällä glc 300 de 4matic on liikkunut (pitkääkin matkaa).
Paino sanalla "mahdollisimman" (talouteen ja tarpeeseen hankittava auto)
@740 GLE kirjoitti:
...tosin vasta myöhemmässä vaiheessa keskustelua.
Käytännössä se on juuri noin, mutta TM-palstan kirjoittajien käsityksestä sen suhteen ei ihan varma voi olla - edes jokaisen kirjoittajan kohdalla. Siis kirjoituksesta päättelemällä. Ei haitanne koskaan varmistaa asiaa.
Sekin vielä!
Kovin harvassa ovat edelleen, saati tästä vuosiakin taaksepäin tarkasteltuna. Voitaneen sanoa, että "tulossa ovat". Kun tuossa vaiheessa kalenteria keskustelussa asiaan viitattiin, niin bongasin itsekin mainokset MG:n sähkäreistä, jotka alkavat tuota haarukkaa jo täyttää. Toki VW on lupaillut ja vaikka ketkä. Paperilla näyttää lupaavalta siis.
Sähkäreiden yleistymisen epäilystä ei tietenkään ole ollut edes kyse. Kyllä ne tulee.
No ei kyllä ihan vielä. Ei edes hinnan suhteen. Yksityisleasing on hankintavaihtoehtona yleistymässä sinänsä.
Tarkoitatko vaikka TOP10-kärjessä?
En ole edes ainoa joka on todennut (ihan maahantuojia myöden siis), että lukuihin sisältyy patoutunutta vinoutumaa. Se johtuu mm. sähkäreiden toimitusvaikeuksista, jotka nyt on viimein saatu tilaajille vaikka vuosi+ sitten tilattuna.
Sinun kohdallasi - yksilönä - viimeisin tilasto kertoisi esim. sen, että MB:iä suositaan yli kaiken, eikä muusta Suomesta mitään. Sen verran ymmärtänet varmaan. Eihän tilasto kerro siis sitäkään, että yksilö haluaa juuri Tesla Model 3.
Tilasto kertoo koottua tietoa siitä, että autoihin satsataan euromääräisesti kuitenkin vähemmän kuin yleisesti vaikka Teslat uusina maksavat. Muutenhan moista tilastolukua ei varmaan edes kerrottaisi. Vai mistä sitten mielestäsi?
En tiedä, mutta jos tiedetään niiden hankintahinta toteutuneina kauppoina, saadaan se keskihinta. Eihän kaikki autot ole 12-vuotiaitakaan, kun niiden ikää tilastoidaan Suomessa. Tuollaisia tilastoidaan myytyjen määrien lisäksi, merkeittäin ja malleittain. Vissiin ihan turha juttu....
Isoakkuisella dieselhybridillä onkin hyvät edellytykset tuohon. Auto on selvästi omaani mukavampi tavaratilan ja nelivedon sekä todennäköisesti myös äänieristyksen suhteen ja ilmajousituskin on saatavissa. Muistan kokeneeni oman aikakautensa Ceen osista kootun GLK:n miellyttävän hiljaisena omaani verrattuna, eikä sen seuraajasta ole varmaan meluisampaa uskallettu tehdä? Dieselhybridi alentaa kustannuksia joka askeleella, autoveron, dieselveron ja jokaisen tankkauksen kohdalla ajoympäristöstä riippumatta. Kyse onkin siitä, tuoko hybridi riittävän säästön perustelemaan saman auton ostamisen kalliimmalla ostohinnalla ja pienemmällä tavaratilalla?
S205 Cee ja X253 GLC mitattu. Tavaratila riittää kummassa tahansa ja yllättäen jopa pienen Ceen takaluukku on leveämpi kuin valtavan kokoisen jalanjäljen täyttävän CLS:n.
BMW i4 hinta näyttää pompsahtaneen aika tavalla ja ensimmäisistä käytetyistä pyydetään jo ainakin samaa mitä niistä on maksettu uutena.
Genesis GV70 Electrified on jo saapunut Eurooppaan, mutta senkin hinnat ovat vielä tasolla, jolla saa paljon muutakin.
Siinä postissa, johon sinä vastasit.
Mitä muuta sinä sillä tarkoittaisit?
Happamia sanoi Kumppani. Tesla Model 3 on silti kesäkuun eniten myyty henkilöauto.
Kesäkuun listalta löytyy 10 eniten myydyn mallin joukosta kaikkiaan 4 täyssähköautoa. Todelliset uusien autojen ostajat eivät siis ole enää sinun kanssasi samaa mieltä siitä, että kohtuuhintaisten uusien sähköautojen valikoima olisi jossain tulevaisuudessa.
Totta kai ymmärrän. Kyse onkin siitä, ymmärrätkö sinä vieläkään että että eniten myydyn Ceen ja muiden mallien keskihinnan kaltaista autoa ei ole olemassakaan? Ei teknisesti eikä hinnaltaan. Siksi keskihintaan vetoaminen ei ole mikään argumentti mallikohtaisessa valinnassa kun ostaja valitsee yhden ainoan auton.
En nyt tarkistanut mistään, mutta eiköhän se ole Tesla Model Y, joka on kärjessä ja Model 3 seuraa vähän taaempana.
...myöhemmässä vaiheessa keskustelua.
@740 GLE kirjoitti:
Joka oli myöhemmässä vaiheessa. Ensimmäinen kommenttini liityi hänen toteamukseensa "rahan käytön suuntaamisesta voidaan puhua". Se liittyi siihen, valitseeko sähkärin vai polttiksen, ei vielä siihen miten ostajan talous suhtautuu valintoihin optioina, saati niiden hintaluokasta.
"TOP-listan kärki" on väljähkö käsite, mutta yleensä kait keskusteluissa mainitaan "TOP-3" tai "TOP-10".
Tarkoitti mitä?
Kuulostat lähes nimimerkki Topilta, joka esittelee "isoja myyntiprosenttien nousuja" sähkäreille. Mistäköhän sinä tarkistat tietosi? Autoalan tiedotuskeskuksen/Tilastokeskuksen/Traficomin mukaan 10 kärki on kyllä tässä:
1. TOYOTA COROLLA
2. TESLA MOTORS MODEL Y
3. VOLVO XC60
4. TOYOTA YARIS
5. SKODA ENYAQ
6. VOLKSWAGEN ID.4
7. VOLVO XC40
8. TOYOTA YARIS CROSS
9. SKODA OCTAVIA
10. TOYOTA C-HR
(Lähde: https://www.aut.fi/tilastot/ensirekisteroinnit/kuukausittain/2023)
Vaan kun nimenomaan juuri se, mikä kenellekin on ns. kohtuuhintaista on se pointti.
Olet varmaan samaa mieltä meitä asiantuntevampien kanssa, että (uusien) autojen myynti on sakannut. Myyjät ovat hyvin huolestuneita tilanteesta! Se, että TOP-listalla on mukana noin monta alkaen 5k -eurolla alkavaa sähkäriä ei kerro oikein mitään. Tai ehkä juuri sen, että vain varakkaimmilla on mahdollisuus hankkia uusi auto, tai se on helpompaa ilman että on mietittävä muita talouteen liittyviä tekijöitä.
Tai sähkärien luvuissa on tosiaan mukana 2022 tilattuja autoja, joita nyt on voitu toimittaa ja näkyvät piikkinä.
Minä ainakin olen mediasta lukenut tämän vuoden puolellakin haastatteluissa, tai kyselyissä vastaajien pitävän sähköautoja vielä liian kalliina. Sekö ei heijasta sinusta mitään, vaikkapa tähän "keskihintaisuuteen"?
Ei tietenkään yksilön mallikohtaisessa valinnassa. Vaan kun tilastoissa (taidat tietää miksi niitä tehdään kuitenkin) tarkastellaan keski-termillä olevia asioita monesta näkökulmasta, jotka kuvastavat suomalaisia. Esitä joku parempi tapa ilmaista se, etteivät kaikki osta samanhintaisia autoja ja siihen vaikuttaa käsite "kohtuullisuus" hyvin eri tavoin, tuloista riippuen. Ja että KESKIhintaa painaa alas se, että suhteessa autot ovat maksaneet huomattavasti vähemmän kuin 5k€.
Ei tästä ole kaukaakaan, kun media löysi paikkakunnan jossa ei ole ensimmäistäkään sähkäriä. Taidettiin kertoa syitä, tai arvailujakin. Mistä mielestäsi kertoo sellainen tilastollinen fakta (sama lähde kuin edellä), että 4-numeroisia määriä autoja myytiin näissä kunnissa:
Helsinki 8 140
Espoo 4 657
Tampere 1 942
Vantaa 6 265
Oulu 1 219
Turku 1 623
Sitten vasta kun sähkäreiden suhteellinen osuus kasvaa kehä-III:n ulkopuolellakin polttiksiin verrattuna, voidaan puhua hintojen kohtuullistuneen, mielestäni. Suomen, ei yksilön tasolla siis.
Tesla Model Y on silti kesäkuun 2023 eniten myyty henkilöauto.
@Quu kirjoitti:
Todentotta! Tarkistuksessa, eli em. linkistä löytyvästä taulukosta piti katsoa, mihin viittaat. Jostakin syystä mallikohtaisessa taulukossa järjestys ei ollutkaan kesäkuun määrän mukaan, höh. Kun sen sorttaa "oikein", niin järjestys olisikin tämä:
TESLA MOTORS MODEL Y 677
TOYOTA COROLLA 489
SKODA OCTAVIA 277
TOYOTA YARIS 254
SKODA ENYAQ 224
TOYOTA RAV4 212
VOLVO XC60 210
VOLVO XC40 193
VOLKSWAGEN ID.4 190
BMW I4 187
Saman voi vahvistaa TM numeron 13/2023 sivun 66 taulukosta. Edellä esittämäni järjestys on sitten vuoden 2023 kumulatiivisen (1-6) määrän mukaan oikein. Hyvä huomio Quu, kiitos!
Minun asuinympäristööni on ilmestynyt tänä vuonna aivan tajuton määrä sähköautoja. Itse taidan olla kohta jälkijunassa.
Jokin syy taustalla saattaa olla isompien työnantajien asettamat CO2 rajat työsuhdeautoille. Välillä näyttää kuin kauneuskilpailulta. Meillä raja on nyt vajaassa 30g/km mutta yli 70.000€ maksavia autoja ei saa ottaa. Menneinä vuosina autohallin täytti XC60 T8 mallit mutta niitä ei enää ole. Maahantuojalla taisi olla jokin kampanja joka avusti ko. mallin myyntiä.
Kahvipöytäkeskusteluissa nousee selvästi esille halu kokeilla täyssähköisiä mutta ainakin yksi kollega on aika varma siirtyvänsä täyssähköisen XC40 jälkeen vielä hybridiin - ajaa pitkää matkaa ympäri Suomea eikä vatsa kestä kahvittelua.
@Jorma L2 kirjoitti:
No ilman muuta, olisi itsekin pitänyt tuo huomata mainita. Merkittävä osa uusien autojen määristä on aina yritysautot kuitenkin.
Laitoin sulkuun tuon koon, koska olen keskisuuressa firmassa itse ja meilläkin CO-raja pitää huomioida, toistaiseksi ollut 130g/km, mutta tulee tippumaan. Aika väljähän se on ollut, mielestäni. On tosin helpottanut valikoimaakin.