Hei,
Viimeisimmässä lehdessä arvioitte renkaiden ympäristövaikutuksia.
Miksei kerrottu renkaiden kulutuskestosta?
Parhaista renkaista kumia voi irrota 50%vähemmän kuin heikommista samassa ajassa.
Nokia ei pärjää hyvin kulutuskestossa. Tässäkö syy?
Terveisin
Audi mies
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Miten testissä voisi luotettavasti arvioida kulumista? Edes kulutuspinnan syvyys ei kerro mitään asiasta.
Testissä kulumisen arvioiminen voisi olla vaikeaa ja ajanhaaskuuta. Mutta jotain koneteitä on olemassa, joilla kulumista mitataan. Ainakin ympyrää kulkevasta pyörästä olen kuvan nähnyt. Taitaa vaikka treadwear-lukema olla sellaisen kokeellisen kulutuksen tulos. Pelkän kulumisen lisäksi pitäisi varmaan pölyn laatu tutkia sen ympäristövaikutusten selvittämiseksi.
Saksan ADACin rengastesteissä arvostellaan myös kestävyys. Omat havainnot eri merkkien kesärenkaiden kestävyyksistä vastaavat hyvin heidän tuloksiaan. Talvirenkailla kestävyyden arviointi on hankalampaa; ainakin vähän ajavalla pito taitaa heiketä enemmän kumin kovettumisen kuin kulumisen takia. Lumisella ja jäisellä tiellä ajaminen myös vahentää kulumista.
Kumin kovettuminen on omien kokemusten mukaan ylimainostettua. Joskus vanhan Skodan renkaat kovettuivat varmaan parikymppisinä eli olivat 1970-luvulta. Kovettumisen todella huomasi renkaan pinnasta ja pidosta. Muut talvirenkaat ovat menneet hylkyyn nastaongelmien takia. Rauhallisesta ajosta huolimatta ne katkeavat ja katoavat.
Nytkin on pari sarjaa tuollaisia, matkailuautoon hankin jo nastattomat 15 vuotiaiden nastarenkaiden tilalle. Jos kitkat pitävät, nastat voisi vaikka nyppiä pois. Ei tosin pidon puuttumisen takia, viime talvena niillä selvisi hyvin lumimyrskyissäkin pohjoisessa. Henkilöauton setti on vasta 10-vuotias ja sekin toimi muuten kuin peilijäällä. Siihenkin on harkinnassa kitkarenkaat ainoiksi kumeiksi seuraaviksi 10 vuodeksi, kun kesäajoa tulee niin vähän.
Ongelma on, ettei eroa oman auton pidossa huomaa. Nykyisin nastan pistovoima on vähäinen joten ulkonema on myös vähäinen. Nastat eivät katkeile tai katoa kuten ennen vanhaan kävi.
Jos alla on 10-vuotiaat talvigummit ja niillä pärjäilee niin yllätys uusista renkaista autossa (kitkat tai nastat) saattaisi olla aika iso. Renkaat on kehittyneet jonkin verran 10 vuodessa ja kovettuminen päälle.
Pitäisi selvittää tuota nastojen muuttumista. Mauton renkaat ovat melko varmasti vanhojen sääntöjen mukaiset, mutta hautosta en ole varma. Mutta silti kitkat voisi olla parempi, niin ei tarvitse toisia kumeja kesäksi.
Ajelen ihan normaalisti rajoitusten mukaan talvella, satasen alueella vain rekkanopeutta. Koskaan ei ole kolissut, joskus on pikku hätä kun joku on keksinyt jotakin arvaamatonta. Kiinnikään en ole 30 vuoteen jäänyt, kun on etuvetoinen ollut alla. En välttämättä hyötyisi edes 10x pidosta, joskaan koskaan ei voi olla varma. Sitä varten ostin lumiketjut.
Jos joskus on asiaa Jyväskylään talvella niin raportoi kuinka pääset liikkeelle liikennevaloista joita on useampia kaupungin keskustassa ylämäkeen.
Hyvä idea. Tuo jäiseen/kiillotettuun ylämäkeen lähtö on ollut usein renkaidenvaihdon pääsyynä. Pääseeköhän niistä liikkeelle edes uusilla kitkarenkailla?
Eipä toissa talvena mauto noussut Harjullekaan, kun nousussa on sen verran heittoja ja renkaat lähtivät sutimaan vauhdissa.
Tuohon ylämäessä lähtöön on syytä ohjata pois kiillotetusta hiekattomasta kohdasta sivuun, siihen hiekoitetulle tai lumiselle kohdalle. Jos ajaa autonsa väärään kohtaan voi nastoillakin varustettu rengas jäädä sutimaan.
Aina ei tule mieleen keskustellessa että toisilla on reittejä joissa tarvitaan oikeastaan nelivetoa että pääsee etenemään, toisaalta alamäkeen vastaavassa paikassa ei ehkä tuoteilla nastoillakaan saa autoa ohjattua tai pysähtymään.
Itse ajelen maltillisesti reittejä joissa ei yleensä ole mitään jännää. Pitäisi siis aina tietää kenen kanssa keskustelee, että voisi ehdottaa mikä sopii kenellekin, ja mitä tulisi ehdottomasti välttää.
Itselle on kaksi kertaa käynyt niin, että liukkaassa alamäessä vauhti on vain kiihtynyt riippumatta siitä jarruttiko vai ei. Yhteistä momemmille kerroille oli että molemmat tapahtuivat nastarenkailla.
Aina ei pysty ajamaan sivussa, vaikka se normaalitapa onkin. Eräs sellainen paikka oli työpaikan betoniramppi, johon ei saanut edes vauhtia ja joka jäätyi joka aamu sään salliessa. Jos tilaa on ja on väärässä paikassa, etuvetoinen on kiva kun sen vetävät pyörät saa siirtymään sivuittain lyhyellä matkalla. Luoviminen auttaa vaikka koko mäki olisi jäässä.
Lepo- ja liikekitka vaikuttavat. Jos alla on aina nastarenkaat, luistot tapahtuvat aina nastarenkailla. Jos alla on kitkarenkaat, luistot tapahtuvat aina kitkarenkailla. Onkohan usein käynyt niin, että nastarenkaallinen on ajanut kitkarenkaisen perään vaikka jäisessä mäessä? Nastarenkaat pitävät kuitenkin vaikka pyörä luistaisi lukossa.
Tuollaista uutista: https://www.is.fi/autot/art-2000009987342.html
Helppona arvauksena voisi laittaa, että kitkarenkailla ajetaan enemmän ja siksi koliseekin enemmän. Nastarenkaat (huonot) taas löytyvät vanhoista huonosti suojaavista autoista, jolloin kolareissa kuollaan enemmän.
Leasingyhtiön datassa tuskin vanhempia autoja edes on. Turvallisuuden määrittelyssä pitää ottaa vahinkojen määrän lisäksi myös niiden vakavuus.
Hyvä huomio. Tarkkaan lukien jutun kitkarengastieto tulee liisingautoista, nastarengastieto kaikista autoista. Kitkarenkaista voisi arvata uudelleen, että ne ovat turvalliset omana valintana, huonommat annettuina.
Linkkaan katsottavaksi videon joka ainakin minua kiinnosti.
Kitkarenkaiden varsinainen heikkoushan on lähinnä sileä jää, eli vain silloin on turvallisuudessa eroa nastarenkaisiin verrattuna, ja siihenkin vaikuttaa se minkä kuntoisiin nastarenkaisiin verrataan. On myös huomioitava se että kuljettaja voi ylittää ajotavallan renkaan pitokyvyn, kun toisella se ei ylity. Mutkassa kiihdyttäminen, keliin nähden liian voimakas kiihdyttäminen, liian myöhäinen hidastaminen ja sen vuoksi liian voimakas jarruttaminen, loskavalleista huolimatta ohittamaan lähteminen jne.
Autoliikkeissä "renkaita potkiessa" on tullut huomattua että joissakin autoissa on keskieuroppakitkoja, eli aika laajasta tuoteryhmästä kuitenkin puhutaan kun puhutaan "kitkoista". Käytetyissä autoissa voi tulla 4 mm tasoon kulutettuja 8 vuotta vanhoja renkaita, ja sellaiset on ihan lailliset. Toisaalta aika surkeita nastarenkaitakin voi vaihtoautossa olla tarjolla, jolloin talvivanteet on ehkä se varsinainen varuste, joihin sitten saa ostaa itselleen ihan tuliterät talvirenkaat - mikä voi olla ihan hyväkin asia. Ehkä jotkin liikkeet voi asentaa useaksi talveksi tarkoitettuun käyttöön ihan uudet halppisrenkaat niille vanteille, jos ostaja on hyvä tinkaamaan.
Moniko loppujen lopuksi on perehtynyt kunnolla rengasasioihin, kun näkee niitäkin jotka laittavat vasemmalle puolelle kuuluvat renkaat pyörimään auton oikealle puolelle, vaikka niissä on Rotation-merkintä ja selkeä kuvio renkaassa, josta voi hyvällä mielikuvituksella nähdä heti että suunnalla voisi olla väliä?
Melko vähän oli lunta ja ilmeisesti oli pakkaslunta. Mutta silti taisi perinnetieto vahvistua. Kapea rengas painaa lumeen kasaan ja pitää paremmin kuin lumen päällä pyörivä leveä rengas. Leveä rengas taas kohtaa enemmän epätasaisuuksia jään pinnalla ja pitää paremmin. Jos olisi testattu lähtöä kunnon lumessa, olisi kapeampi ollut parempi. Sillä saa myös kaivettua lunta pois, kun hiukan sudittaa. Jäällä taas pyritään mahdollisimman vähäiseen luistoon ja lepokitkan käyttöön.
Nastoissa on aina pitoa jäällä. Sen huomaa parhaiten kengissä tai polkupyörässä. Huonotkin nastakengät aiheuttavat horjahduksen, kun nastattomat vievät jalat alta välittömästi. Polkupyörän nastaton eturengas taas kaataa kuskin vähäisestäkin vinosta jäästä kun huonokin nastarengas antaa mahdollisuuden pitää pyörä pystyssä tuurilla tai taidolla.
https://www.continental-reifen.de/b2c/bicycle/tires/top-contact-winter-ii-premium/
Tarkoititko polkupyörän kitkarengasta, vaiko alkuperäistä kesärengasta joilla ne myydään?
Ja talvikengät, niitäkin on monenlaisia. Yksi esimerkki on
https://sievinet.fi/tuote/uutuus-sievi-racer-tr-soft-high-ruskeat-talvinilkkurit-tractionpro-kitkapohjalla/
En toki väitä etteikö nasta pitäisi jäällä paremmin kuin hyvä nastaton "kitka"versio, mutta molemmat pitävät paremmin kuin tavalliset kesäkengät tai kumisaappaat. Mikä parasta, niin kenkänsä voi vaihtaa jopa useita kertoja päivässä toisiin kun tulee kotiin tai työpaikalle. Ei siis tarvitse lokakuussa valita millä kengillä kulkee huhtikuun puoleenväliin saakka.
Tänään kuljin sen verran ulkona että totesin että monet autoilijat ajavat nastoilla paljaalla asfaltilla. Se on se mistä varsinaisesti kitka/nasta-keskustelussa keskustellaan, että monenko päivän vuoksi käytetään nastoja n. ½ vuodesta?
Vaan totean taas kerran että minulla harvoin on paikkoja tai hetkiä missä olisin kaivannut parempaa pitoa. Mutta olenkin pyrkinyt valitsemaan kengät tai renkaat sen mukaan mikä kuhunkin keliin sopii, eli en halua lunta kenkiini, tai liukastua kesäkumilaadun vuoksi. Nastakenkiä en ole vielä kokeillut, mutta reippaalla kävely- tai juoksulenkillä ne toki voisivat joskus olla kiva kokeilu.
En myöskään kuulu niihin jotka toteavat että pelkillä nykyajan kesärenkailla voisi pärjätä talvella, tai että kitkarenkaat olisi fiksua ajaa loppuun kesällä, piittaamatta suuremmasta vesiliirtoriskistä, tai niiden yleisesti huonommista ominaisuuksista.
Olisi levittänyt lunta tielle, nastat on varmaankin laitettu kun tiedotusvälineet varoitti huonoista keleistä.
Lähinnä on kokemusta talvikaatuilusta maastopyörällä. Kun sellainen karkeakuvioinen all-season-eturengas kohtaa kuperan jäälinssin, se mieluummin kiertää sen kuin nousee suoraan päälle. Silloin ohjaustangon pää kolahtaa maahan. Nastarenkaassa harvatkin nastat hidastavat luistoa ja tuurilla voi pysyä pystyssä. (Aktiivinen kuski tietysti keventää keulaa, mutta aina ei huomaa sitä tehdä.)
Hyvätkin kitkapohjat tai kitkarenkaat tarvitsevat epätasaisuuksia pitääkseen. Niiden puuttuessa luisto on nopea ja pitkä. Nastat luovat jonkinlaista pitoa, vaikka kumi ei maasta kiinni saisi. Ostin viime talvena ensimmäiset nastoitetut juoksukengät, ennen käytin pahimmilla keleillä nastoitettuja nilkkureita. Juoksukenkien pohja on vaatimaton ja tuskin ilman nastoja olisi talvikäyttöön sopiva. Mutta muutamien nastojen avulla pito on niin hyvä, että en koskaan juokse niillä asvaltilla, vaan mieluummin vaikka sileällä jäällä tai lumella.
Nastarenkaat ovat ehkä ongelmallinen asvaltille, mutta nykynastojen pitäisi kait olla hellävaraisia. Ja kitkarenkaisiin puolestaan lisätään kovia partikkeleita pidon saamiseksi. Mahtavatko lähestyä toisiaan tien kulutusmielessä?
TM:n jutussa sanottiin, ettei nastojen ongelmista keskustella kuin pölyn takia. Aika monta kymmentä kommenttia juttuun on tullut ja pari liittyy pölyyn. Toimittajan mielipide on tietoa.