@FARwd kirjoitti:
Luulen, että suurin osa sähköauton ostajista ei tiedä kuinka suuri moottori autossa on.
Riittäisikö tämä tieto BMW i5 M60 xDrive kohdalla 442 kW (hv 601) ja 795 Nm. Ainakin selkeyttää mistä on kyse.
Luulen, että suurin osa sähköauton ostajista ei tiedä mitä tuo jälkimmäinen luku merkitsee ajamisen kannalta.
Ratin taa istuessaan ja ensimmäisellä kaasun painalluksella sekin alkaa seljetä.
Prius II, Sähkömoottori 400 Nm, 0-100 km/h 12,1 s.
Prius III, Sähkömoottori 207 Nm, 0-100 km/h 11,7 s.
Eli mitä kaasun painalluksella selviää? Vai selviääkö vain että Prius III:n sähkömoottori pyörii reilusti nopeamin?
Otit sitten autot joiden kaasun painallus ei ilmennä mitään, mutta omassa esimerkissäni se varmasti tuntuu.
@FARwd kirjoitti:
Luulen, että suurin osa sähköauton ostajista ei tiedä kuinka suuri moottori autossa on.
Riittäisikö tämä tieto BMW i5 M60 xDrive kohdalla 442 kW (hv 601) ja 795 Nm. Ainakin selkeyttää mistä on kyse.
Luulen, että suurin osa sähköauton ostajista ei tiedä mitä tuo jälkimmäinen luku merkitsee ajamisen kannalta.
Ratin taa istuessaan ja ensimmäisellä kaasun painalluksella sekin alkaa seljetä.
Prius II, Sähkömoottori 400 Nm, 0-100 km/h 12,1 s.
Prius III, Sähkömoottori 207 Nm, 0-100 km/h 11,7 s.
Eli mitä kaasun painalluksella selviää? Vai selviääkö vain että Prius III:n sähkömoottori pyörii reilusti nopeamin?
Otit sitten autot joiden kaasun painallus ei ilmennä mitään, mutta omassa esimerkissäni se varmasti tuntuu.
Oikeasti vain vetävien renkaiden voima merkkaa jotain ja se muuttuu suoraan välityssuhteen mukaan. Ts. Nopealla vähävääntöisellä sähkömoottorilla saadaan sama tulos kuin hitaalla vahvavääntöisellä sähkömoottorilla.
Kestävyyttä voidaan lähestyä myös siitä näkökulmasta, että sähköauto Tesla hylätään katsastuksessa alustan heikkouden takia hylkäysprosentin kiivetessä reilusti yli kymmeneen prosenttiin. Yleisimmin ongelmia on ollut akselistoissa, jousituksessa ja jarruissa. Myös valovikoja on esiintynyt poikkeuksellisen tiheästi. Samalla autoista on paljastunut joukko merkittäviä turvallisuusongelmia.
Onko sinulla tilastotietoa muihin Tesloihin verrattuna eli poikkeaako tuon tulos jollain tavalla muista ja voiko tuloksista päätellä jotain auton koon perusteella?
Ei liity kestävyyteen, mutta kiinnostava olisi lukea TM:stä sellainenkin vertailu, jossa olisi sama moottori eri malleissa. Tässä mainittu Volkkari olisi helppo esimerkki (Polo/Taigo - Golf - Passat). Tai sitten pikkuautosta huippumalli, isosta karvalakkimalli ja joku siltä väliltä eli hinnat mahdollisimman lähellä toisiaan. Miten ominaisuudet poikkeaa toisistaan eli milloin isommassa mallissa on paremmat ominaisuudet ja milloin ei. Ja kun koon vaikutusta testataan, suksiboksi/polkupyörät katolle tai jarruton peräkärry perään. Ei armoa, vaan raakaa testiä.
Keskustelua syntyisi ainakin siitä, miten epäreilu tällainen testi on.
@Herbert kirjoitti:
Ei liity kestävyyteen, mutta kiinnostava olisi lukea TM:stä sellainenkin vertailu, jossa olisi sama moottori eri malleissa. Tässä mainittu Volkkari olisi helppo esimerkki (Polo/Taigo - Golf - Passat). Tai sitten pikkuautosta huippumalli, isosta karvalakkimalli ja joku siltä väliltä eli hinnat mahdollisimman lähellä toisiaan. Miten ominaisuudet poikkeaa toisistaan eli milloin isommassa mallissa on paremmat ominaisuudet ja milloin ei. Ja kun koon vaikutusta testataan, suksiboksi/polkupyörät katolle tai jarruton peräkärry perään. Ei armoa, vaan raakaa testiä.
Keskustelua syntyisi ainakin siitä, miten epäreilu tällainen testi on.
Luetelluissa malleissa ei taida olla juuri mitään eroja, muuta kuin koko Polo/Passat. Kaikki volyymimerkkejä ja ajo-ominaisuuksiltaan toisiaan vastaavia etuvetoja. Tuskin noissa muita erottavia tekijöitä on kuin tila, joka jakaa ostajat kahteen leiriin. Passat on kooltaan isoin ja varmasti matkustusmukavuus hieman parempi kuin pienimmässä Polossa. Ennen noissa massamerkeissä oli rengasmelu niin hirveä ettei niillä kukaan maantienopuksissa pitkään pystynyt ajamaan. Tutkimusten mukaan melu aiheuttaa lihasjännitystä, päänsärkyä, ärsyyntyneisyyttä ja väsymystä.
Nytpä ei verratakaan massamerkkejä kasvutavoitteistaan huolimatta heikon hinta/laatusuhteen takia pieneksi jääneeseen ei-massamerkkiin. Eikä entiset totuudet melusta välttämättä päde 2024.
Fordin koeajon yhteydessä oli hyvä kommentti Fiestan kuolemasta. Puma on seuraaja, mutta Courierista tuli Fordin halvin malli. Onko Pumassa Fiestaan verrattuna parempaa vain valmistajan kate, vai onko auto laadukkaammin rakennettu. Sama kehitys Volkkarilla, ilmeisesti Polo on jäämässä pois ja sen paikan täyttävät Taigo sekä T-Cross.
Meillä 25 vuotiaan supersuositun Saksanseisojan jokavuotiset tuntuvat korjauskulut ovat yltyneet tänä vuonna suorastaan helvetillisiksi, vai mitä sanotte luvusta noin 1600 € pelkän tämän vuoden puolella. Silti 20 venttiilinen 1,8 l turbomoottori ei ole aiheuttanut siinä, sytytyspuolia ja ohjausyksikköä lukuunottamatta, ikinä mitään ongelmia. Suunnilleen saman kokoinen 18 v. Turkinverso taas tuntuu jatkavan edelleen samaa lähes jokavuotista nollalinjaa, jonka ovat katkaisseet lähinnä sille vuosien varrella tehdyt 2 akun vaihtoa. Vaikka korjaamisen määrässä on näillä autoilla todella tuntuva ero, niin silti minusta tuntuu että molemmat päätyvät pois liikenteestä suunnilleen saman ikäisinä. Toista korjataan vuosittain ja ollaan tyytyväisiä kun auto on korjattu ja siksi niin hyvässä kunnossa että sitä kannattaa vielä pitää ja toisen kanssa ollaan tyytyväisiä kunnes tulee se eka isompi korjaus.
Mazda 3 ja CX30 ovat tosiaan erikoisia nykymarkkinoilla. Perusmallissa 2,5-litran vapaastihengittävä kone 13:0 puristussuhteella. Tehoa 140 hv eli hyvin matalaviritteinen. Kalliimpi versio 2-litrainen mekaanisesti ahdettu 186 hv, bensaa polttava diesel, puristussuhde 15:0. Molemmat hybridejä. Kulutus silti perinteisen bensakoneen tasoa molemmissa eli hitaassa maantieajossa 5,5 l, kaupungissa 8. Tuossa on 1-2 litraa liikaa. Corollakin kuluttaa molemmissa reilusti alle 5 l.
Jarrullinen peräkärry vain 1300 kg.
Sisustus ainakin kuvissa tyylikäs, digisukupolvelle tehtyjen xbox-automallien seassa oikein kiinnostava.
Koeajoissa kehutaan laatuvaikutelmaa. Harmi, että Mazdan myynti on surkealla tasolla. Johtuu varmaan ruosteongelmista ja maahantuojan luokattomasta suhtautumisesta tilanteeseen. Toivottavasti ruoste on jo saatu kuriin.
Melkoinen hintalappu silti autossa (CX30) on, automaattina 37 ja 39 k€. Virossa saman maahantuojan hinnoittelemana veroton hinta on 3000 e halvempi.
Otit sitten autot joiden kaasun painallus ei ilmennä mitään, mutta omassa esimerkissäni se varmasti tuntuu.
Oikeasti vain vetävien renkaiden voima merkkaa jotain ja se muuttuu suoraan välityssuhteen mukaan. Ts. Nopealla vähävääntöisellä sähkömoottorilla saadaan sama tulos kuin hitaalla vahvavääntöisellä sähkömoottorilla.
Kestävyyttä voidaan lähestyä myös siitä näkökulmasta, että sähköauto Tesla hylätään katsastuksessa alustan heikkouden takia hylkäysprosentin kiivetessä reilusti yli kymmeneen prosenttiin. Yleisimmin ongelmia on ollut akselistoissa, jousituksessa ja jarruissa. Myös valovikoja on esiintynyt poikkeuksellisen tiheästi. Samalla autoista on paljastunut joukko merkittäviä turvallisuusongelmia.
https://www.is.fi/autot/art-2000009997786.html
Onko sinulla tilastotietoa muihin Tesloihin verrattuna eli poikkeaako tuon tulos jollain tavalla muista ja voiko tuloksista päätellä jotain auton koon perusteella?
Ei liity kestävyyteen, mutta kiinnostava olisi lukea TM:stä sellainenkin vertailu, jossa olisi sama moottori eri malleissa. Tässä mainittu Volkkari olisi helppo esimerkki (Polo/Taigo - Golf - Passat). Tai sitten pikkuautosta huippumalli, isosta karvalakkimalli ja joku siltä väliltä eli hinnat mahdollisimman lähellä toisiaan. Miten ominaisuudet poikkeaa toisistaan eli milloin isommassa mallissa on paremmat ominaisuudet ja milloin ei. Ja kun koon vaikutusta testataan, suksiboksi/polkupyörät katolle tai jarruton peräkärry perään. Ei armoa, vaan raakaa testiä.
Keskustelua syntyisi ainakin siitä, miten epäreilu tällainen testi on.
Luetelluissa malleissa ei taida olla juuri mitään eroja, muuta kuin koko Polo/Passat. Kaikki volyymimerkkejä ja ajo-ominaisuuksiltaan toisiaan vastaavia etuvetoja. Tuskin noissa muita erottavia tekijöitä on kuin tila, joka jakaa ostajat kahteen leiriin. Passat on kooltaan isoin ja varmasti matkustusmukavuus hieman parempi kuin pienimmässä Polossa. Ennen noissa massamerkeissä oli rengasmelu niin hirveä ettei niillä kukaan maantienopuksissa pitkään pystynyt ajamaan. Tutkimusten mukaan melu aiheuttaa lihasjännitystä, päänsärkyä, ärsyyntyneisyyttä ja väsymystä.
Nytpä ei verratakaan massamerkkejä kasvutavoitteistaan huolimatta heikon hinta/laatusuhteen takia pieneksi jääneeseen ei-massamerkkiin. Eikä entiset totuudet melusta välttämättä päde 2024.
Selitätkö nuo numerot ja mitä ne kertovat moottorin koosta?
Fordin koeajon yhteydessä oli hyvä kommentti Fiestan kuolemasta. Puma on seuraaja, mutta Courierista tuli Fordin halvin malli. Onko Pumassa Fiestaan verrattuna parempaa vain valmistajan kate, vai onko auto laadukkaammin rakennettu. Sama kehitys Volkkarilla, ilmeisesti Polo on jäämässä pois ja sen paikan täyttävät Taigo sekä T-Cross.
Sattuipa silmiini Mazdan mallisto. 2...2,5-litran koneita alemmassa keskiluokassa. Olisikohan tuossa hyvä valinta?
Meillä 25 vuotiaan supersuositun Saksanseisojan jokavuotiset tuntuvat korjauskulut ovat yltyneet tänä vuonna suorastaan helvetillisiksi, vai mitä sanotte luvusta noin 1600 € pelkän tämän vuoden puolella. Silti 20 venttiilinen 1,8 l turbomoottori ei ole aiheuttanut siinä, sytytyspuolia ja ohjausyksikköä lukuunottamatta, ikinä mitään ongelmia. Suunnilleen saman kokoinen 18 v. Turkinverso taas tuntuu jatkavan edelleen samaa lähes jokavuotista nollalinjaa, jonka ovat katkaisseet lähinnä sille vuosien varrella tehdyt 2 akun vaihtoa. Vaikka korjaamisen määrässä on näillä autoilla todella tuntuva ero, niin silti minusta tuntuu että molemmat päätyvät pois liikenteestä suunnilleen saman ikäisinä. Toista korjataan vuosittain ja ollaan tyytyväisiä kun auto on korjattu ja siksi niin hyvässä kunnossa että sitä kannattaa vielä pitää ja toisen kanssa ollaan tyytyväisiä kunnes tulee se eka isompi korjaus.
Mazda 3 ja CX30 ovat tosiaan erikoisia nykymarkkinoilla. Perusmallissa 2,5-litran vapaastihengittävä kone 13:0 puristussuhteella. Tehoa 140 hv eli hyvin matalaviritteinen. Kalliimpi versio 2-litrainen mekaanisesti ahdettu 186 hv, bensaa polttava diesel, puristussuhde 15:0. Molemmat hybridejä. Kulutus silti perinteisen bensakoneen tasoa molemmissa eli hitaassa maantieajossa 5,5 l, kaupungissa 8. Tuossa on 1-2 litraa liikaa. Corollakin kuluttaa molemmissa reilusti alle 5 l.
Jarrullinen peräkärry vain 1300 kg.
Sisustus ainakin kuvissa tyylikäs, digisukupolvelle tehtyjen xbox-automallien seassa oikein kiinnostava.
Koeajoissa kehutaan laatuvaikutelmaa. Harmi, että Mazdan myynti on surkealla tasolla. Johtuu varmaan ruosteongelmista ja maahantuojan luokattomasta suhtautumisesta tilanteeseen. Toivottavasti ruoste on jo saatu kuriin.
Melkoinen hintalappu silti autossa (CX30) on, automaattina 37 ja 39 k€. Virossa saman maahantuojan hinnoittelemana veroton hinta on 3000 e halvempi.