@FARwd kirjoitti:
Etuvetoisista pikkumersuista tai bemareistakaan ei ole ajokokemuksia, mutta oikein päin asennetuilla moottoreilla varustetuilla BMW:n 1- ja 2-sarjalaisilla olen päässyt ajamaan sekä autobahnoilla, moottoriradoilla että kotimaisilla maanteilläkin ja ne eivät ole mielestäni melultaan erottuneet negatiivisesti omista 3-sarjalaisista. Konevaihtoehdot ja lisävarusteluettelokin on vastannut aika pitkälti isoveljeään, vain mittaristo oli vähän "köyhempi" eli moottoriöljyn lämpötila täytyi tarvitessaan katsoa piilovalikosta.
En uskaltanut kommentoida, koska en tunne näitä pienempiä malleja, mutta pieni auto tuntuu yhtä mukavalta kuin iso, niin sittenhän tuollaiset autot vastaavat avauksen kysymykseen pienestä autosta jolla viitsii ajaa kauemmaskin.
Ongelma ratkaistu!
Bemarilla tosiaan taitaa tällainen malli olla. Itse en autoa tunne, mutta paperilla siltä näyttää.
@Kumppani kirjoitti:
No miksi sitten uskalsit asunnon ostaa velalla?
Velkaa välttelevälle looginen vaihtoehto onkin ostaa myös asunto omalla rahalla vaikka se kallis rahoitustapa onkin.
Myös tässä laina-asiassa on olemassa vaihtoehtoja, kuten velkaantumisessa suhteessa tuloihin aina: niin että rahaa jää muuhunkin riittävästi, tai sitten lyhennykset vievät kaiken. Varsin suhteellinen käsite siis sekin.
Suhteellista kyllä, koska yksi vaihtoehto on tietoinen velkavivutus lainakorkoa suuremmalla tuotolla.
Valintaa ei kannata tehdä yksinomaan numeroiden perusteella, koska paras strategia on sellainen, jota pystyy itse toteuttamaan oikein. Pystyminen tässä mielessä tarkoittaa sekä taidollista osaamista että hermojen kestoa. Tieto velkavivutuksen todennäköisestä pitkän ajan tuotosta ei helpota pään kivistystä jos talon kokoinen velkavipu vie yöunet.
Suomalaiset ovat eläneet velaksi. Velaksi eläminen loppuu nyt. Oikeistohallitus on tulorahoituksen kannalla, velkavivutus loppukoon.
@Herbert kirjoitti:
Ja ajetaan Pololla, kun ei ole varaa Passattiin.
Rikkaat voivat ajaa haluamallaan autolla, ei tarvitse laittaa viimeisiä rahoja yhteen isoon autoon, jos sellaista tarvitsee kerran vuodessa tai ei kehtaa näyttää köyhältä. Eri tarkoituksiin on oma autonsa.
Velkaa välttelevälle looginen vaihtoehto onkin ostaa myös asunto omalla rahalla vaikka se kallis rahoitustapa onkin.
Mikäs siinä rahakkaalle muka kallista on? Tai olenko ymmärtänyt väärin, että rahaa asuntoon on omasta takaa kaikilla ja velka on vain väärä päätös rahoittaa asunto.
Jossakin on tietysti aina asuttava. Mitäs edustavat vuokralla asuvat?
Valintaa ei kannata tehdä yksinomaan numeroiden perusteella, koska paras strategia on sellainen, jota pystyy itse toteuttamaan oikein. Pystyminen tässä mielessä tarkoittaa sekä taidollista osaamista että hermojen kestoa. Tieto velkavivutuksen todennäköisestä pitkän ajan tuotosta ei helpota pään kivistystä jos talon kokoinen velkavipu vie yöunet.
Aiotko oikeasti aloittaa taas "opettamisesi" kuinka sijoittamalla oikein voi heti muutaman kymmenen vuoden jälkeen ostaa oman asunnon ihan rahalla?
@JEV2 kirjoitti:
Kumppanille se on korkoa korolle edelleen niin vieras ilmiö, että jaksaa väheksyä sen ymmärtäviä ”opettajiksi”.
Korkoa korolle? Tuo on vanhaa aikaa, pitäisi vääntää tuottoa tuotolle ja sehän on taas riskiä riskille. Ja siitä seuraa, että kaikki eivät voi voittaa muuta kuin kunnon länsimaisessa järjestelmässä, jossa valtio omii tappiot.
Rahallisesti asunnon ostaminen omaksi tai sjoitukseen on perustunut asunnon arvonnousuun. Nyt ollaan toisenlaisessa tilanteessa, ehkä vanha palaa tai inflaatio kiihtyy kuten sen olisi pitänyt kiihtyä vuosikymmenten rahanteon aikana.
Pikkubemarista vielä. Onko tietoa, että sen rakenteet ovat yhtä kestävät kuin isommissa malleissa vai onko auto mitoitettu kevyempään käyttöön?
Etuvetomallit ovat kai sukua Minille, joka taas ei ongelmattomuùdestaan ole kuuluisa. Toki siinäkin syyt on ehkä muualla kuin normaalin kestävyyden määrässä.
@Herbert kirjoitti:
Pikkubemarista vielä. Onko tietoa, että sen rakenteet ovat yhtä kestävät kuin isommissa malleissa vai onko auto mitoitettu kevyempään käyttöön?
Etuvetomallit ovat kai sukua Minille, joka taas ei ongelmattomuùdestaan ole kuuluisa. Toki siinäkin syyt on ehkä muualla kuin normaalin kestävyyden määrässä.
Riippuu minkä vuoden 1-sarjalaisesta on kyse.
Viimeinen takaveto oli F20, ja ero tuon ajan 3-sarjaan (F30) on lähinnä koossa, jousitus,mottorit, vaihteistot jne ovat samoja. 1-sarjalainen oli noin 100kg kevýempi kui vastaava 3-sarjalainen eli ero on pieni.
Nykyisessä etuvetoisessa 1-sarjalaisessa (F40) rakennusalusta on UKL2. Tälle alustalle tehdyt autot ovat X1, X2, 2-sarja sekä isot Minit Coutryman, Clubman ja 5-ovinen Mini. Yhteistä 3-sarjan (G30) kanssa ei paljoa ole, paitsi moottorit.
Meillä on nyt ollut viisi vuotta kakkosautona 5-ovinen Mini 1.2-litraisella 3-sylinterisellä koneella ja automaattivaihteistolla (vm2015), joka perustuu em. alustalle. Tähän mennessä auto on on ollut täysin viaton. Toki ostaessani auton valitsin perusperusmallin, koska siinä ei ole hienoja (rikkoutuvia) vanos-nokka-akseleita, ja automaattikin on pernteinen malli eikä kaksoiskytkinvaihteisto. Lisäksi rouvaa on ohjeistettu ajamaan aina vaihteiston sport-asennolla, jolloin kierrokset on kaupunkiajossa hivenen korkeammalla ja start/stop ei ole toiminnassa.
@Herbert kirjoitti:
Pikkubemarista vielä. Onko tietoa, että sen rakenteet ovat yhtä kestävät kuin isommissa malleissa vai onko auto mitoitettu kevyempään käyttöön?
Etuvetomallit ovat kai sukua Minille, joka taas ei ongelmattomuùdestaan ole kuuluisa. Toki siinäkin syyt on ehkä muualla kuin normaalin kestävyyden määrässä.
Lehtijutuista sai aikanaan sen käsityksen, että BMW siirsi Miniin tekniikkaansa, ei toisinpäin. Noloahan se olisi ollut, jos BMW olisi joutunut ostamaan tekniikkaa Minin muodossa.
Minkä vuotiset ja malliset BMW-Minit ovat huonoja? Mini voisi olla hauska auto, vaikka ei mini olekaan.
Minä en Bemaria ja Miniä niin tarkasti tunne, että voisin detaljeista keskustella. Todennäköisesti molemmat ovat niin kalliita, ettei Corolla/Golf-linjaan tottuneena nämä ole kiinnostavia vaihtoehtoja.
@Herbert kirjoitti:
Minä en Bemaria ja Miniä niin tarkasti tunne, että voisin detaljeista keskustella. Todennäköisesti molemmat ovat niin kalliita, ettei Corolla/Golf-linjaan tottuneena nämä ole kiinnostavia vaihtoehtoja.
Väitteesi Minin huonoudesta voi olla siis puuta heinää. Mutta hyvin sen voi uskoakin, kun ovat BMW:n tekemiä, firman päämerkkikään ei ole ongelmattomuudestaan kuuluisa.
@Herbert kirjoitti:
Minä en Bemaria ja Miniä niin tarkasti tunne, että voisin detaljeista keskustella. Todennäköisesti molemmat ovat niin kalliita, ettei Corolla/Golf-linjaan tottuneena nämä ole kiinnostavia vaihtoehtoja.
Uusi Golf, Corolla ja 1-sarjan BMW ovat samanhintaisia. Mini on selkeeti kalliimpi.
Näköjään. Kun Bemarista otetaan premium-lisät pois, jäljelle tuskin jää ainakaan tavanomaista kalliimpia rakenteita. Eli malli tuskin on iso auto pienoiskoossa, vaan halvennusprojektin tuloksena kasattu alemman keskiluokan bemari.
Todennäköisesti korjauksissa lisähinta on tallella.
Volyymimerkkien parissa on aina tämä toisinajattelijoiden joukko, harvoin kansanautojen joukosta löytyy teknistä edelläkävijää ja täydellisesti varusteltua mallia. Premiumeissa ylläpitokulut säilyvät volyymimerkkejä korkeampina, se pitänee paikkansa. Premium-autoihin on saatavissa massamerkkejä enemmän lisävarusteita ja hyvin usein Premium-auto varustellaan yksilöllisesti. Premium autoissa on panostettu tavanomaista enemmän materiaaleihin, ajo-ominaisuuksiin ja yksityiskohtiin. Liikennevirrassa volyymimerkit ovat selkeä enemmistö, massamerkeillä ajavat ne jotka ajavat paikasta a paikkaan b sen enempää matkustusmukavuutta miettimättä.
@tracktest kirjoitti:
Volyymimerkkien parissa on aina tämä toisinajattelijoiden joukko, harvoin kansanautojen joukosta löytyy teknistä edelläkävijää ja täydellisesti varusteltua mallia.
Onko 32 000 euron 1-sarjan bemari tällainen?
Premium-autoihin on saatavissa massamerkkejä enemmän lisävarusteita ja hyvin usein Premium-auto varustellaan yksilöllisesti.
Kun haetaan alussa mainituilla kriteereillä autoa, tuollaiset asiat ei ole kiinnostavia.
Premium autoissa on panostettu tavanomaista enemmän materiaaleihin, ajo-ominaisuuksiin ja yksityiskohtiin.
Kestääkö pikkubemari käyttöä siinä missä isommatkin eli onko 4-500 tkm realistinen tavoite sille?
Liikennevirrassa volyymimerkit ovat selkeä enemmistö, massamerkeillä ajavat ne jotka ajavat paikasta a paikkaan b sen enempää matkustusmukavuutta miettimättä.
Nykyajan tavisten mukavuus on täysin riittävä. Ainakaan omassani ei mikään vaivaa edes 14 tunnin Lapin matkalla, vaikka ajan yksin.
Kestääkö pikkubemari käyttöä siinä missä isommatkin eli onko 4-500 tkm realistinen tavoite sille?
Pitkäaikaista investointia mietit, propsit siitä. Aika harvalle autolle 500tkm on realistinen tavoite, keskimäärisellä 15tkm vuotuisella ajosuorittella tuo tarkoittaa 33 vuotta. Siinä merkkaa paljon yleinen kestävyys laajemminkin. Elektroniikka on tuolla ajalla autossa kuin autossa reipaasti yli suunnitellun kestoikänsä, joten haasteita on varmasti. Aikavali on sen verran pitkä, että tavoitteen saavuttamiseen vaikuttanee paljon miten autolla ajetaan (pitkää matkaa vai postinjakoa kaupungissa), miten sitä huoletaan (ennakoivasti) ja missä autoa säilytetään kun sillä ei ajeta (ulkona hangessa, sateessa, auringossa vai viileässä tasalämpöisess tallissa).
33-vuoden ajan jaksolle kannattaa valita paljon valmistettu yleinen malli (tai malli joka kiinnostaa autoharrastajia laajemmin esim Ford Mustang), jossa yksinkertaisin mahdollinen tekniikka. Kaikki hybridit, kevythybridit ja sähköautot kannattaa unohtaa, tälläisiä ovat esim mainitsemasi Corolla tai uusi Golf. Varaosien saatavuus voi olla 30 vuoden kuluttua hankalaa harvinaisempaan autoon ja samoin yhtään eksoottisempien osien. Itsellä on harrasteena 40-vuotias bemari, johon tiettyjä osia ei enää saa mistään (paitsi muilta harrastajilta), vaikka BMW Classic tärkeimpiä osia valmistaakin edelleen.
Puolet omistajista ajaa puoli miljoonaa nopeammin kuin 33 vuodessa. Keskiarvo on siksi typerä lähtökohta.
Edellisestä autostani luovuin hiukan alle 400 tkm ajamisen jälkeen, nyt mittarissa on 210 tkm.
Jos ajaa vuodessa vähän ja ajomatkat ovat lyhyitä, silloinkin autoa voi pitää pitkään ja odottaa autolta kestävyyttä. Olkoon sitten tavoitelukema vaikka 250 tkm, jos se kertyy 16 vuodessa.
@Herbert kirjoitti:
Puolet omistajista ajaa puoli miljoonaa nopeammin kuin 33 vuodessa. Keskiarvo on siksi typerä lähtökohta.
Edellisestä autostani luovuin hiukan alle 400 tkm ajamisen jälkeen, nyt mittarissa on 210 tkm.
Jos ajaa vuodessa vähän ja ajomatkat ovat lyhyitä, silloinkin autoa voi pitää pitkään ja odottaa autolta kestävyyttä. Olkoon sitten tavoitelukema vaikka 250 tkm, jos se kertyy 16 vuodessa.
Tuohan osoittaa jo jonkinasteista kiintymystä alemman keskiluokan autoon, vai miten tuota pitäisi tulkita. Parisuhteet taitavat nykyisin olla lyhyempiä, kuin tuo mainitsemasi vuosiluku.
Alemman keskiluokan auto on minulle tiloiltaan ja ominaisuuksiltaan riittävä. Isolla koneella toivon sen olevan myös käyttöä kestävä, joten en koe tarvetta maksaa lisää saadakseni isomman auton tai kalliimman merkin. Ensimmäiset 200 tkm ovat olleet huolettomampia kuin yhdelläkään tähänastisista autoistani, joten hyvältä näyttää.
Kiinnostavaa olisi tietää, miten pykälää pienempi auto suurimmalla moottorilla toimii vastaavassa suhteessa. Esim. Polo 1,5-litran moottorilla. 1-sarjan Bemarikin on kohtuuhintainen vain 1,5-litran moottorilla eli ei siis isolla moottorilla. Ennen noita kutsuttiin pikkuturboiksi.
@Herbert kirjoitti:
Minä en Bemaria ja Miniä niin tarkasti tunne, että voisin detaljeista keskustella. Todennäköisesti molemmat ovat niin kalliita, ettei Corolla/Golf-linjaan tottuneena nämä ole kiinnostavia vaihtoehtoja.
Uusi Golf, Corolla ja 1-sarjan BMW ovat samanhintaisia. Mini on selkeeti kalliimpi.
Tuosta kokoluokasta löytyy 1-sarjan BMW M135i xDrive.
@Herbert kirjoitti:
Alemman keskiluokan auto on minulle tiloiltaan ja ominaisuuksiltaan riittävä. Isolla koneella toivon sen olevan myös käyttöä kestävä, joten en koe tarvetta maksaa lisää saadakseni isomman auton tai kalliimman merkin. Ensimmäiset 200 tkm ovat olleet huolettomampia kuin yhdelläkään tähänastisista autoistani, joten hyvältä näyttää.
Kiinnostavaa olisi tietää, miten pykälää pienempi auto suurimmalla moottorilla toimii vastaavassa suhteessa. Esim. Polo 1,5-litran moottorilla. 1-sarjan Bemarikin on kohtuuhintainen vain 1,5-litran moottorilla eli ei siis isolla moottorilla. Ennen noita kutsuttiin pikkuturboiksi.
Kumpaa vuosilukua tarkoitat?
Puhuit nopeamman tahdin kilometreistä jotka voi vetäistä 33 vuoden sijaan 16 vuodessa.
@Kumppani kirjoitti:
No miksi sitten uskalsit asunnon ostaa velalla?
Velkaa välttelevälle looginen vaihtoehto onkin ostaa myös asunto omalla rahalla vaikka se kallis rahoitustapa onkin.
Myös tässä laina-asiassa on olemassa vaihtoehtoja, kuten velkaantumisessa suhteessa tuloihin aina: niin että rahaa jää muuhunkin riittävästi, tai sitten lyhennykset vievät kaiken. Varsin suhteellinen käsite siis sekin.
Suhteellista kyllä, koska yksi vaihtoehto on tietoinen velkavivutus lainakorkoa suuremmalla tuotolla.
Valintaa ei kannata tehdä yksinomaan numeroiden perusteella, koska paras strategia on sellainen, jota pystyy itse toteuttamaan oikein. Pystyminen tässä mielessä tarkoittaa sekä taidollista osaamista että hermojen kestoa. Tieto velkavivutuksen todennäköisestä pitkän ajan tuotosta ei helpota pään kivistystä jos talon kokoinen velkavipu vie yöunet.
Suomalaiset ovat eläneet velaksi. Velaksi eläminen loppuu nyt. Oikeistohallitus on tulorahoituksen kannalla, velkavivutus loppukoon.
Suomi ei ole käyttänyt velkavipua sijoituksiin vaan lainannut syömävelkaa kulutukseen.
Velkaa välttelevälle looginen vaihtoehto onkin ostaa myös asunto omalla rahalla vaikka se kallis rahoitustapa onkin.
Mikäs siinä rahakkaalle muka kallista on? Tai olenko ymmärtänyt väärin
Olet. Lue se postini johon vastasit. Asunnon omalla rahalla ostavan rahoituskulu on yleensä suuri vaihtoehtoiskustannuksen vuoksi.
Valintaa ei kannata tehdä yksinomaan numeroiden perusteella, koska paras strategia on sellainen, jota pystyy itse toteuttamaan oikein. Pystyminen tässä mielessä tarkoittaa sekä taidollista osaamista että hermojen kestoa. Tieto velkavivutuksen todennäköisestä pitkän ajan tuotosta ei helpota pään kivistystä jos talon kokoinen velkavipu vie yöunet.
Aiotko oikeasti aloittaa taas "opettamisesi" kuinka sijoittamalla oikein voi heti muutaman kymmenen vuoden jälkeen ostaa oman asunnon ihan rahalla?
Lue se postini johon vastasit.
"Paras strategia on sellainen, jota pystyy itse toteuttamaan oikein"
@JEV2 kirjoitti:
Kumppanille se on korkoa korolle edelleen niin vieras ilmiö, että jaksaa väheksyä sen ymmärtäviä ”opettajiksi”.
Korkoa korolle? Tuo on vanhaa aikaa, pitäisi vääntää tuottoa tuotolle ja sehän on taas riskiä riskille. Ja siitä seuraa, että kaikki eivät voi voittaa muuta kuin kunnon länsimaisessa järjestelmässä, jossa valtio omii tappiot.
Tosiasiat eivät tue tätä mielipidettäsi.
Riskiä ei voi määritellä tuntematta tavoitetta ja sijoitushorisonttia. Pitkällä ajalla osakkeet tuottavat parhaiten eikä lyhytaikainen arvon vaihtelu ole riski. Pörssi ei ole kasino, jossa pankki ottaa oman siivunsa jakaen loput pelaajien kesken negatiivisella tuotto-odotuksella. Pörssiyritykset lisäävät pelaajien pöydälle asettamaan pottiin keskimäärin noin 7% vuodessa, joten KAIKKIEN sijoittajien tuotto-odotus on positiivinen. Tuotto ei tule valtion kassasta vaan päinvastoin sijoittajalle verollinen osinko maksetaan yrityksen verotetusta tuloksesta.
Pörssissä voi hävitä vain jos tekee itse aktiivisesti peliliikkeitä joilla kaivaa itselleen tappion voiton kidasta. Kaikkien rationaalisesti toimivien sijoittavien odotusarvo on voitollinen. Niin on myös satunnaisesti tikkaa heittävän apinan. Tappiolle pääsee vain tikkaa heittävää apinaa huonompi sijoittaja.
Viime vuosituhannen pankkikriisissä pankkeja pääomitettiin valtion varoin. Suurelta osin turhaan, koska rahoitusjärjestelmä tarvitsee pankin mutta ei kaikkia pankkeja. Tällä vuosikymmenellä valtio teki määräävän asemansa turvin puhalluksen Fortumin kassaan ryöstäen efektiivisellä 49% vuosikorolla vain yhdelle omistajalle suunnatun lainaajalle holtittoman edullisen lainan 14% kuponkikorolla ja yli 100 miljoonan ilmaisella muiden omistajien omistusta liudentavalla osakeannilla.
Minäkin olisin lainannut noilla ehdoilla Fortumin voimalat vakuutena, mutta sitä ei minulle sallittu. Tämä on valtio-omistajan näkemys Osakeyhtiölain mukaisesta yritysjohdon vastuullisesta tavasta käsitellä yhtiön varoja ja omistajien tasapuolisesta kohtelusta.
Kaksi väärää ei tee yhtään oikeaa, mutta väite yksityisomistajista aina valtion pussilla on yksinkertaisesti väärä, koska normaalisti valtio on aina saamapuolella ja nämäkin häiriötilanteet ovat 1 - 1.
Rahallisesti asunnon ostaminen omaksi tai sjoitukseen on perustunut asunnon arvonnousuun. Nyt ollaan toisenlaisessa tilanteessa, ehkä vanha palaa tai inflaatio kiihtyy kuten sen olisi pitänyt kiihtyä vuosikymmenten rahanteon aikana.
Sinä saat ajatella näin jos pidät sitä omalta kohdaltasi järjevänä. Meidän pitkään samassa talossa asuvien on edullisempaa maksaa omistamisen ja asumisen kulut ilman sijoittajan korkokulu- ja tuotto-odotusta kuin niiden kanssa.
Meillä asunnon arvo on noussut 24 vuodessa noin 20% eli alle inflaation ja etenkin alle oman pääoman tuoton muualle sijoitettuna samana aikana.
Se on ollut mielestäni silti hyvin käytettyä rahaa koska se noudattaa omien kykyjen puitteissa toteutettavan strategian periaatetta. Velkavivutuksen paremmasta tuotto-odotuksesta ei olisi ollut hyötyä jos minun pääni ei olisi kestänyt talon kokoista velkavipua vuosituhannen vaihteen dot-com kriisissä.
Ei rahoituskulun ymmärtäminen tarkoita elämisen vaihtamista pienimpään löytämäänsä rahoituskuluun. Raha on käyttöä varten ja sen käyttökohteet saa valita itse.
@Herbert kirjoitti:
Alemman keskiluokan auto on minulle tiloiltaan ja ominaisuuksiltaan riittävä. Isolla koneella toivon sen olevan myös käyttöä kestävä, joten en koe tarvetta maksaa lisää saadakseni isomman auton tai kalliimman merkin.
Tilanne on elänyt ja suositukset vaihtelevat sen mukaan. Avauksessa halusit pienen pitkällekin matkalle sopivan auton joka kestää. Tarjottu on useitakin, mutta niissä tuntuu olevan aina joku vika. Ei saa olla Poloa isompi tai ei saa maksaa liikaa.
Vastausten helpottamiseksi olisi ehkä hyvä avata mitä tavoitellaan? MIKSI sen auton pitää olla pieni ja mihin Passat ei mahdu? Odotatko pienen olevan isoa halvempi vai mitä tässä tavoitellaan? Onko Polo alemman keskiluokan auto vai miksi se on esimerkkinä?
Jos tavoite on ajaa isoa autoa pienemmillä kustannuksilla, voisiko sen muuten tehtäväänsä sopivan ison auton ostaa käytettynä?
Kestävyys nähdään vasta käytön myötä, joten kestäväksi tiedettyjä autoja saa yleensä vain käytettynä.
Bemarilla tosiaan taitaa tällainen malli olla. Itse en autoa tunne, mutta paperilla siltä näyttää.
Toivottavasti halvemmat merkit ottavat mallia.
Suomalaiset ovat eläneet velaksi. Velaksi eläminen loppuu nyt. Oikeistohallitus on tulorahoituksen kannalla, velkavivutus loppukoon.
Päinvastoin verotulot romahtaa, toimeentulotukimenot kasvaa, työttömyys lisääntyy jne.....
Ja ajetaan Pololla, kun ei ole varaa Passattiin.
Rikkaat voivat ajaa haluamallaan autolla, ei tarvitse laittaa viimeisiä rahoja yhteen isoon autoon, jos sellaista tarvitsee kerran vuodessa tai ei kehtaa näyttää köyhältä. Eri tarkoituksiin on oma autonsa.
Minä en ainakaan arvioi kenenkään rikkauksia, sillä perusteella että ajaa Golfilla, on se sitten uusi tai käytetty
@740 GLE kirjoitti:
Mikäs siinä rahakkaalle muka kallista on? Tai olenko ymmärtänyt väärin, että rahaa asuntoon on omasta takaa kaikilla ja velka on vain väärä päätös rahoittaa asunto.
Jossakin on tietysti aina asuttava. Mitäs edustavat vuokralla asuvat?
Aiotko oikeasti aloittaa taas "opettamisesi" kuinka sijoittamalla oikein voi heti muutaman kymmenen vuoden jälkeen ostaa oman asunnon ihan rahalla?
Kumppanille se on korkoa korolle edelleen niin vieras ilmiö, että jaksaa väheksyä sen ymmärtäviä ”opettajiksi”.
Korkoa korolle? Tuo on vanhaa aikaa, pitäisi vääntää tuottoa tuotolle ja sehän on taas riskiä riskille. Ja siitä seuraa, että kaikki eivät voi voittaa muuta kuin kunnon länsimaisessa järjestelmässä, jossa valtio omii tappiot.
Rahallisesti asunnon ostaminen omaksi tai sjoitukseen on perustunut asunnon arvonnousuun. Nyt ollaan toisenlaisessa tilanteessa, ehkä vanha palaa tai inflaatio kiihtyy kuten sen olisi pitänyt kiihtyä vuosikymmenten rahanteon aikana.
Pikkubemarista vielä. Onko tietoa, että sen rakenteet ovat yhtä kestävät kuin isommissa malleissa vai onko auto mitoitettu kevyempään käyttöön?
Etuvetomallit ovat kai sukua Minille, joka taas ei ongelmattomuùdestaan ole kuuluisa. Toki siinäkin syyt on ehkä muualla kuin normaalin kestävyyden määrässä.
Riippuu minkä vuoden 1-sarjalaisesta on kyse.
Viimeinen takaveto oli F20, ja ero tuon ajan 3-sarjaan (F30) on lähinnä koossa, jousitus,mottorit, vaihteistot jne ovat samoja. 1-sarjalainen oli noin 100kg kevýempi kui vastaava 3-sarjalainen eli ero on pieni.
Nykyisessä etuvetoisessa 1-sarjalaisessa (F40) rakennusalusta on UKL2. Tälle alustalle tehdyt autot ovat X1, X2, 2-sarja sekä isot Minit Coutryman, Clubman ja 5-ovinen Mini. Yhteistä 3-sarjan (G30) kanssa ei paljoa ole, paitsi moottorit.
Meillä on nyt ollut viisi vuotta kakkosautona 5-ovinen Mini 1.2-litraisella 3-sylinterisellä koneella ja automaattivaihteistolla (vm2015), joka perustuu em. alustalle. Tähän mennessä auto on on ollut täysin viaton. Toki ostaessani auton valitsin perusperusmallin, koska siinä ei ole hienoja (rikkoutuvia) vanos-nokka-akseleita, ja automaattikin on pernteinen malli eikä kaksoiskytkinvaihteisto. Lisäksi rouvaa on ohjeistettu ajamaan aina vaihteiston sport-asennolla, jolloin kierrokset on kaupunkiajossa hivenen korkeammalla ja start/stop ei ole toiminnassa.
Lehtijutuista sai aikanaan sen käsityksen, että BMW siirsi Miniin tekniikkaansa, ei toisinpäin. Noloahan se olisi ollut, jos BMW olisi joutunut ostamaan tekniikkaa Minin muodossa.
Minkä vuotiset ja malliset BMW-Minit ovat huonoja? Mini voisi olla hauska auto, vaikka ei mini olekaan.
Minä en Bemaria ja Miniä niin tarkasti tunne, että voisin detaljeista keskustella. Todennäköisesti molemmat ovat niin kalliita, ettei Corolla/Golf-linjaan tottuneena nämä ole kiinnostavia vaihtoehtoja.
Väitteesi Minin huonoudesta voi olla siis puuta heinää. Mutta hyvin sen voi uskoakin, kun ovat BMW:n tekemiä, firman päämerkkikään ei ole ongelmattomuudestaan kuuluisa.
Uusi Golf, Corolla ja 1-sarjan BMW ovat samanhintaisia. Mini on selkeeti kalliimpi.
Näköjään. Kun Bemarista otetaan premium-lisät pois, jäljelle tuskin jää ainakaan tavanomaista kalliimpia rakenteita. Eli malli tuskin on iso auto pienoiskoossa, vaan halvennusprojektin tuloksena kasattu alemman keskiluokan bemari.
Todennäköisesti korjauksissa lisähinta on tallella.
Volyymimerkkien parissa on aina tämä toisinajattelijoiden joukko, harvoin kansanautojen joukosta löytyy teknistä edelläkävijää ja täydellisesti varusteltua mallia. Premiumeissa ylläpitokulut säilyvät volyymimerkkejä korkeampina, se pitänee paikkansa. Premium-autoihin on saatavissa massamerkkejä enemmän lisävarusteita ja hyvin usein Premium-auto varustellaan yksilöllisesti. Premium autoissa on panostettu tavanomaista enemmän materiaaleihin, ajo-ominaisuuksiin ja yksityiskohtiin. Liikennevirrassa volyymimerkit ovat selkeä enemmistö, massamerkeillä ajavat ne jotka ajavat paikasta a paikkaan b sen enempää matkustusmukavuutta miettimättä.
Joskus markkinointiviestintä luetaan ja hyväksytään sellaisenaan.
Onko 32 000 euron 1-sarjan bemari tällainen?
Kun haetaan alussa mainituilla kriteereillä autoa, tuollaiset asiat ei ole kiinnostavia.
Kestääkö pikkubemari käyttöä siinä missä isommatkin eli onko 4-500 tkm realistinen tavoite sille?
Nykyajan tavisten mukavuus on täysin riittävä. Ainakaan omassani ei mikään vaivaa edes 14 tunnin Lapin matkalla, vaikka ajan yksin.
Pitkäaikaista investointia mietit, propsit siitä. Aika harvalle autolle 500tkm on realistinen tavoite, keskimäärisellä 15tkm vuotuisella ajosuorittella tuo tarkoittaa 33 vuotta. Siinä merkkaa paljon yleinen kestävyys laajemminkin. Elektroniikka on tuolla ajalla autossa kuin autossa reipaasti yli suunnitellun kestoikänsä, joten haasteita on varmasti. Aikavali on sen verran pitkä, että tavoitteen saavuttamiseen vaikuttanee paljon miten autolla ajetaan (pitkää matkaa vai postinjakoa kaupungissa), miten sitä huoletaan (ennakoivasti) ja missä autoa säilytetään kun sillä ei ajeta (ulkona hangessa, sateessa, auringossa vai viileässä tasalämpöisess tallissa).
33-vuoden ajan jaksolle kannattaa valita paljon valmistettu yleinen malli (tai malli joka kiinnostaa autoharrastajia laajemmin esim Ford Mustang), jossa yksinkertaisin mahdollinen tekniikka. Kaikki hybridit, kevythybridit ja sähköautot kannattaa unohtaa, tälläisiä ovat esim mainitsemasi Corolla tai uusi Golf. Varaosien saatavuus voi olla 30 vuoden kuluttua hankalaa harvinaisempaan autoon ja samoin yhtään eksoottisempien osien. Itsellä on harrasteena 40-vuotias bemari, johon tiettyjä osia ei enää saa mistään (paitsi muilta harrastajilta), vaikka BMW Classic tärkeimpiä osia valmistaakin edelleen.
Puolet omistajista ajaa puoli miljoonaa nopeammin kuin 33 vuodessa. Keskiarvo on siksi typerä lähtökohta.
Edellisestä autostani luovuin hiukan alle 400 tkm ajamisen jälkeen, nyt mittarissa on 210 tkm.
Jos ajaa vuodessa vähän ja ajomatkat ovat lyhyitä, silloinkin autoa voi pitää pitkään ja odottaa autolta kestävyyttä. Olkoon sitten tavoitelukema vaikka 250 tkm, jos se kertyy 16 vuodessa.
Tuohan osoittaa jo jonkinasteista kiintymystä alemman keskiluokan autoon, vai miten tuota pitäisi tulkita. Parisuhteet taitavat nykyisin olla lyhyempiä, kuin tuo mainitsemasi vuosiluku.
Alemman keskiluokan auto on minulle tiloiltaan ja ominaisuuksiltaan riittävä. Isolla koneella toivon sen olevan myös käyttöä kestävä, joten en koe tarvetta maksaa lisää saadakseni isomman auton tai kalliimman merkin. Ensimmäiset 200 tkm ovat olleet huolettomampia kuin yhdelläkään tähänastisista autoistani, joten hyvältä näyttää.
Kiinnostavaa olisi tietää, miten pykälää pienempi auto suurimmalla moottorilla toimii vastaavassa suhteessa. Esim. Polo 1,5-litran moottorilla. 1-sarjan Bemarikin on kohtuuhintainen vain 1,5-litran moottorilla eli ei siis isolla moottorilla. Ennen noita kutsuttiin pikkuturboiksi.
Kumpaa vuosilukua tarkoitat?
Tuosta kokoluokasta löytyy 1-sarjan BMW M135i xDrive.
Puhuit nopeamman tahdin kilometreistä jotka voi vetäistä 33 vuoden sijaan 16 vuodessa.
Parisuhteeni on kestänyt yli 16 vuotta ja senkin tulevaisuus näyttää hyvältä.
Suomi ei ole käyttänyt velkavipua sijoituksiin vaan lainannut syömävelkaa kulutukseen.
Olet. Lue se postini johon vastasit. Asunnon omalla rahalla ostavan rahoituskulu on yleensä suuri vaihtoehtoiskustannuksen vuoksi.
Lue se postini johon vastasit.
"Paras strategia on sellainen, jota pystyy itse toteuttamaan oikein"
Saat toki olla eri mieltä, mutta se olisi tyhmää.
Tosiasiat eivät tue tätä mielipidettäsi.
Riskiä ei voi määritellä tuntematta tavoitetta ja sijoitushorisonttia. Pitkällä ajalla osakkeet tuottavat parhaiten eikä lyhytaikainen arvon vaihtelu ole riski. Pörssi ei ole kasino, jossa pankki ottaa oman siivunsa jakaen loput pelaajien kesken negatiivisella tuotto-odotuksella. Pörssiyritykset lisäävät pelaajien pöydälle asettamaan pottiin keskimäärin noin 7% vuodessa, joten KAIKKIEN sijoittajien tuotto-odotus on positiivinen. Tuotto ei tule valtion kassasta vaan päinvastoin sijoittajalle verollinen osinko maksetaan yrityksen verotetusta tuloksesta.
Pörssissä voi hävitä vain jos tekee itse aktiivisesti peliliikkeitä joilla kaivaa itselleen tappion voiton kidasta. Kaikkien rationaalisesti toimivien sijoittavien odotusarvo on voitollinen. Niin on myös satunnaisesti tikkaa heittävän apinan. Tappiolle pääsee vain tikkaa heittävää apinaa huonompi sijoittaja.
Viime vuosituhannen pankkikriisissä pankkeja pääomitettiin valtion varoin. Suurelta osin turhaan, koska rahoitusjärjestelmä tarvitsee pankin mutta ei kaikkia pankkeja. Tällä vuosikymmenellä valtio teki määräävän asemansa turvin puhalluksen Fortumin kassaan ryöstäen efektiivisellä 49% vuosikorolla vain yhdelle omistajalle suunnatun lainaajalle holtittoman edullisen lainan 14% kuponkikorolla ja yli 100 miljoonan ilmaisella muiden omistajien omistusta liudentavalla osakeannilla.
Minäkin olisin lainannut noilla ehdoilla Fortumin voimalat vakuutena, mutta sitä ei minulle sallittu. Tämä on valtio-omistajan näkemys Osakeyhtiölain mukaisesta yritysjohdon vastuullisesta tavasta käsitellä yhtiön varoja ja omistajien tasapuolisesta kohtelusta.
Kaksi väärää ei tee yhtään oikeaa, mutta väite yksityisomistajista aina valtion pussilla on yksinkertaisesti väärä, koska normaalisti valtio on aina saamapuolella ja nämäkin häiriötilanteet ovat 1 - 1.
Sinä saat ajatella näin jos pidät sitä omalta kohdaltasi järjevänä. Meidän pitkään samassa talossa asuvien on edullisempaa maksaa omistamisen ja asumisen kulut ilman sijoittajan korkokulu- ja tuotto-odotusta kuin niiden kanssa.
Meillä asunnon arvo on noussut 24 vuodessa noin 20% eli alle inflaation ja etenkin alle oman pääoman tuoton muualle sijoitettuna samana aikana.
Se on ollut mielestäni silti hyvin käytettyä rahaa koska se noudattaa omien kykyjen puitteissa toteutettavan strategian periaatetta. Velkavivutuksen paremmasta tuotto-odotuksesta ei olisi ollut hyötyä jos minun pääni ei olisi kestänyt talon kokoista velkavipua vuosituhannen vaihteen dot-com kriisissä.
Ei rahoituskulun ymmärtäminen tarkoita elämisen vaihtamista pienimpään löytämäänsä rahoituskuluun. Raha on käyttöä varten ja sen käyttökohteet saa valita itse.
Tilanne on elänyt ja suositukset vaihtelevat sen mukaan. Avauksessa halusit pienen pitkällekin matkalle sopivan auton joka kestää. Tarjottu on useitakin, mutta niissä tuntuu olevan aina joku vika. Ei saa olla Poloa isompi tai ei saa maksaa liikaa.
Vastausten helpottamiseksi olisi ehkä hyvä avata mitä tavoitellaan? MIKSI sen auton pitää olla pieni ja mihin Passat ei mahdu? Odotatko pienen olevan isoa halvempi vai mitä tässä tavoitellaan? Onko Polo alemman keskiluokan auto vai miksi se on esimerkkinä?
Jos tavoite on ajaa isoa autoa pienemmillä kustannuksilla, voisiko sen muuten tehtäväänsä sopivan ison auton ostaa käytettynä?
Kestävyys nähdään vasta käytön myötä, joten kestäväksi tiedettyjä autoja saa yleensä vain käytettynä.