Uusin kesärengastesti antaa aihetta kommentteihin. TM-lehteä on usein epäilty siitä, että testivoittajaksi on erilaisilla pistepainotuksilla saatu hyvä mainostaja. Tuon väitteen totuuteen en osaa ottaa kantaa. Ja lieneekö tuo hirveä synti. Nyt voittaja on kotimainen rengas. Se ollee joka tapauksessa hyvä rengas. On selvä kansantaloudellinen etu, jos testin ansiosta sen myynti voimakkasti kasvaa - hyvä näin.
Mutta testiasetelma on paljon tyhmenpi kuin ne kuuluisat nollatutkimukset. Testataan uusia renkaita vanhaa ja käytettyä rengasta vastaan. Sehän on aivan yhtä järjetöntä, kuin että TM tekisi valtavan kalliin testin siitä ovatko henkilöautot kiihtyvyydeltään ja huippunopeudeltaan samanlaisia kuin kuorma-autot, vai löytyykö eroja. Molemmissa tapauksissa lopputulos on edeltäkäsin selvillä.
Tietysti tällaista ns. testiä ja raflaavaa lopputulosta voidaan puolustella sillä, että ne tyhmimmät autoilijat saadaan pelästymään ja ostamaan uusia renkaita. Lama-aikana tämä tietenkin on kansantalouden kannalta hyväksi, kun rahat saadaan sukanvarresta kulutukseen. Tosiasia on kuitenkin se, että tuollainen kulunut kitka- tai vanha nastarengas on kuivalla kesäkelillä paljon turvallisempi kuin uusi talvirengas liukkaalla talvikelillä, kun kuitenkin molemmissa tilanteissa ajetaan sitä suurinta sallittua nopeutta, esim 80km/h. Ja sitä kuivaa turvallista kesäkeliä on ainakin 90 prosenttia ajoajasta. On täysin väärin väittää, että jokin onnettomuus johtui renkaista. Jos onnettomuus aiheutuu, kesällä tai talvella, siitä, että renkaat ei pitäneet, niin syy on korvien välissä. Silloin kuljettaja on tyhmä ja ei ole ymmärtänyt ajaa olosuhteiden mukaista turvallista nopeutta. On edesvastuutonta väittää vanhoja talvirenkaita kesäkelillä vaarallisiksi. Tunnettu tosiasia on, että esim. pääkaupunkiseudun taksit yleiseti ajaa talvet kitkarenkailla ja kesät niillä samoilla kuluneilla kitkoilla. Jos tämä olisi vaarallista, sehän pitäisi lailla kieltää.
Mutta mikä olisi järkevä ja hyödyllinen rengastesti? TM voisi ja sen tulisi tehdä käytettyjen renkaiden testi. Mukaan yhtä suuren kulutuspinnan omaavia ja yhtä vanhoja (valmistuspäivän ja käyttöajan) erimerkkisiä kesä-, kitka- ja nastarenkaita.
Tosiasia on myös se, että rengas pysyy uuden veroisena kovin lyhyen ajan . Meistä autoilijoista ainakin 95 prosenttia ajaa jo selvästi kuluneilla renkailla. Mistä me tiedämme, että se aivan uutena testattu testivoittajarengas on vielä käytettynäkin hyvä? Pitäiskö renkaat testata vasta sitten, kun niillä on ajettu 10000 km? Silloin kulutuskestävyydestäkin olisi jo tietoa.
Pahinta testissä oli havainto kitkarenkaan alhaisimmasta vierintävastuksesta: siitä nuukaniilot saavat yhden syyn lisää ajaa kesät vanhoilla kitkoilla.
Olet ihan oikeassa siinä, etteivät talvirenkaat muutu kesäkäytössä yhtään sen vaarallisemmiksi kuin talvella ovat, mutta kun ne ovat kunnollisia kesärenkaita turvattomammat. Ihan niin kuin talvikelissä parhaatkin kesärenkaat ovat turvattomammat kuin talvirenkaat. Siksi vaihdan kitkat kevään tullen kesärenkaisiin vaikka vaimon kitkoilla on tämän talven jälkeen talviajot ajettu.
Lainaus:
"Sehän on aivan yhtä järjetöntä, kuin että TM tekisi valtavan kalliin testin siitä ovatko henkilöautot kiihtyvyydeltään ja huippunopeudeltaan samanlaisia kuin kuorma-autot, vai löytyykö eroja. Molemmissa tapauksissa lopputulos on edeltäkäsin selvillä."
Miten niin selvä?
Pitävällä alustalla kuorma-auto pelkällä nupilla voi kiihtyä nopeammin kuin nykyisin suosiossa olevat "mopoautot"?
Huippunopeudesta en tiedä, mutta luulisin kuormurin olevan ilman rajoitinta ja nopeusajoon "modattuna" kohtalainen vastus "mopoautoille"!
Miksei tekstissä kerrottu mitkä kitkarenkaat testissä oli!?!?
Mulla olis käytetyt Misukat ja Contit tuolla katoksessa odottamassa kesää.
Minä ajan aina kesällä pelkän kitkan avulla ja varmaan moni muukin?
Kuulalaakeri1:
Asetelma on mainitsemasi kaltainen, jos kiinnostavinta testissä on renkaiden paremmuusjärjestys. Itseäni kuitenkin kiinnostaa se, kuinka hyviä renkaat (tai kuorma-autot) ovat. Ei testivoittajan titteli. Silloin testi vanhasta talvirenkaasta kesäkäytössä antaa hyvää pohjaa harkinnalle, kannattaako vanhat talvirenkat ajaa loppuun kesällä.
Kuulalaakeri1:
Mutta testiasetelma on paljon tyhmenpi kuin ne kuuluisat nollatutkimukset. Testataan uusia renkaita vanhaa ja käytettyä rengasta vastaan...
Testiasetelmahan on juuri oikea. Autoilijan vaihtoehdothan ovat ne, että ajaako hän autossaan talven jäljiltä jo alla olevat kitkarenkaat kesällä loppuun vai käykö hän ostamassa kaupasta uudet kesärenkaat.
Tämä siis sillä oletuksella, että kukaan ei ole niin laiska, että jättäisi kesäksi vaihtamatta autoonsa varastossa olevat käyttökuntoiset kesärenkaat. Vai onko Kuulalaakeri1:llä tapana metsästää rengasliikkeistä halpoja käytettyjä kesärenkaita autoonsa?
Mi-kko:
Miksi vaihtoehtoina ei voisi olla myös (lähes) uudet kitkarenkaat ja (loppuun) kuluneet kesärenkaat???
Katsokaapa huvikseen viime vuonna tehtyä rengastestiä (5/2009). Tuolloin Kleber sai arvosanakseen 8,5 ja sen jarrutuspitoa märällä kehuttiin. Nyt Kleber jäi hännille saaden arvosanakseen 7,3 ja sen pitoa märällä ja kuivalla moitittiin...
:kyseessä on siis täysin sama rengas eli Kleber Dynaxer HP 2
Tätä on joskus TM:n postipalstalla kyselty, että miksi ei vertailla renkaita kuluneina, ja vastaus oli että tasapuolinen testi olisi todella vaikea järjestää. Mutta joskus niitäkin on muistaakseni vertailtu kuluneinakin ja tuon vertailun johtopäätös oli se että se rengas mikä on uutena hyvä, on sitä myös kuluneena verrattuna muihin saman verran kuluneisiin. Eri renkaathan toki kuluvat eri vauhtia, mutta eikös renkaisiin ole nyt tulossa pakolliseksi merkinnät kulutuskestävyydestä, vierinvastuksesta ja märkäpidosta? Näin muistaakseni olen lukenut, jollain muulla on varmaan parempaa tietoa.
Knight Rider:
Onhan tämäkin tietysti vaihtoehto. Pointtini oli se, että kitkarenkaiden käyttöön kesällä on mielestäni vain yksi syy: rahan säästäminen. Esittämässäsi vaihtoehdossa olisi myös tästä kysymys, eli jätetään loppuun kuluneet kesärenkaat uusimatta ja ajetaan lähes uusilla kitkarenkailla. Lain sallimissa puitteissa saa kukin tietysti ajaa sellaisilla renkailla kun haluaa. Itse en vaan laita pientä säästöä turvallisuuden ja ajo-ominaisuuksien edelle.
lydenski
Renkaat voivat olla eri sarjaa ja näyttää samoilta, mutta kumin koostumusta voi olla muutettu, kun rengasmalli ei enää ole uusi. On nähty aiemminkin vastaavia tuloksia ja muutoksia rengaslaaduissa.
Testissä olisi pitänyt olla myös yhtä kulunut kesärengas, mieluusti myös kokoa 18 tuumaa! Oliko testi jotenkin tarkoitushakuinen?
Kuulalaakeri1:
Ei liity itse aiheeseen mutta joskus 80-luvulla TM teki (leikkimielisen?) kiihtyvyysvertailun, jossa oli mukana ainakin pikajuoksija sekä Peugeot 205 turbo16. Joku raskas ajoneuvokin oli, en muista oliko se bussi vai kuorma-auto vai mikä. Muistaako kukaan tarkemmin?
Herbert:
Loppuun kuluneiden renkaiden testituloksien seuraaminen on mielestäni korkeintaan uusavuttomuutta. Tietysti jos on onnistunut siirtymään jäältä/lumelta suoraan talliin, niin voi olla arvoitus, miten finaalissa olevat renkaat toimivat myöhemmin kuivalla tai märällä asfaltilla. Ehkä paremmin kuin ns. kesärenkaat keväällä ja syksyllä, kun keli ei olekaan sattumalta kovin kesäinen.
On tietysti autoja ja kuljettajia, joille riittää, että rengas on musta, pyöreä ja hyvin tasapainossa, mutta ellei se riitä, kannattaa syynätä rengastestejä ja käydä varmuuden vuoksi kaupoilla puolivuosittain.
Käytkö itse rengaskaupoissa puolivuosittain vai ajatko loppuunkuluneilla renkailla?
Knight Rider:
Tässä vaihtoehdossa autoilija olisi täysi idiootti. Ajaisi loppuun hyvät kitkat "säästääkseen" vanhoissa kesärenkaissa...
mikahe:
Aika paljon saa ajaa jos puolivuosittain pitää rengaskaupassa käydä. Vaikka noudattaisi hyviä turvamarginaaleja ja vaihtaisi kesärenkaatkin 3mm kohdalla, niillä ajelee asiallisesti kyllä aika pitkään. Niin pitkään, että en itse ole enää vuosiin viitsinyt pohtia rengaskuluja autoissani. Järkevillä valinnoilla renkaat on aika mitätön osa autoilun kustannuksia kuitenkin.
opi304:
Nokian R 4mm pinnalla
Rengastestit ja niistä käytävä keskustelu vaikuttaa aika akateemiselta väittelyltä, vaikka toki eroja syntyy. Arviointi heittää kai jo siitäkin, jos omassa autossa on eri rengaskoko kuin testisssä vaikka samaa merkkiä ovatkin.
Kesärenkaissa huomaan oikeastaan vain meluerot. Talvirenkaissa olen tehnyt selkeän eron Gislavedin hyvän ja Michelinin huonon sivuttaispidon välillä takavetoautossa joskus 1980-luvulla.
Aika onnetonta jos tiellä pysyminen on vain renkaan ominaisuuksien varassa.
Kuulalaakeri1:
Enpä usko. Suurin osa kuolemaan johtaneista kolareista tapahtuu kesäkelillä. Silloin renkaan rungolta kaivataan aivan eri luokan ominaisuuksia kuin talvikelissä, jolloin pito on huonompi ja sivuttaisvoimat ovat paljon vähäisemmät. Kyllä renkaalta vaaditaan pitävällä alustalla huomattavasti enemmän ominaisuuksia kuin talvikelissä. Minä en tiedä missä aurinkorannikolla asut, mutta itse ajelen vesisateella, lumella ja jäällä paljon enemmän kuin 10% ajoistani.
ddr5:
Enpä usko. Suurin osa kuolonkolareista Suomessa ajetaan kesällä, kun pitoa on liikaa mm. vääriin ohjausliikkeisiin nähden.
ESP taitaa olla todellinen helvetinkone noissa karkeloissa, sillä sehän auttaa autoa juuri siihen suuntaan mihin taitamaton kuski "haluaa".
Voi olla. Hätääntyneenä saattaa monella tulla paniikki ja ohjauspyörää ei käännetä sinne minne autoa halutaan viedä vaan sitä pidetään käännettynä tiettyyn suuntaan, jossa saattaa sijaita esim. rotko, järvi, kallio tahikka tukkirekan keula.
Kuitenkin, jos autossa on kesäkelissä talvirengas, saattaa renkaan vetelyys ja pitämättömyys aiheuttaa esim. hirveä väistäessä sen, että auto ei alakaan kääntymään ihan niin nopeasti kuin taitava kuljettaja toivoisi tapahtuvan, vaan renkaan lötterö rakenne sekä auton jousitus antavat sekunnin, parin ajan periksi ja vasta sitten auto alkaa pikkuhiljaa kääntymään. Sen sijaan jos alla olisi oikea kesärengas ja kunnossa olevat iskarit ja jouset niin auto alkaisi ohjautumaan pois päin hirvestä huomattavasti aikaisemmin.
Sen jälkeen, jos autossa on ESC (tai jos kysymyksessä Volkkari tms niin ESP) niin auton keula osoittaa sinne minne kuljettaja rattia kääntää. Jos taas ei ole ESC:tä niin tottumattoman rata-autoilijan käsissä auton perä saattaa lähteä heittelehtimään ja seurauksena voi olla auton kylki edellä tapahtuva petäjän kylkeen ajaminen. ESC:n avulla tumpelokin kuski osaa ajaa petäjään keula edellä, joka on paljon turvallisempi tapa, onhan kuljettajan suojana paljon liike-energiaa hidastava keulan suojarakenne, sekä turvatyynyt ja turvavyö. Petäjään on paljon mukavampi ajaa keula kuin kylki edellä.
ddr5:
Kesä- ja talviajan onnettomuuksien määrien vertailu suoraan on mahdotonta. Ensinnäkin liikennemäärät ovat erilaisia. Toiseksi liikkumisen syyt ovat erilaisia kuin muina vuodenaikoina.
Jos kuitenkin pohditaan sitä, miten loppupeleissä onnettomuus syntyy, ei absoluuttinen renkaan ominaisuus tai keli selitä asiaa. Kuljettajahan päättää ajotavastaan sen mukaan, millaisia viestejä ajamisestaan saa. Liukkaalla ei tunne ole samanlainen kuin kesäkelillä, joten ajotapa mukautuu ainakin jossain määrin tilanteen mukaiseksi. Siksi talvellakin on mahdollista ajaa turvallisesti, vaikka esim. jarrutusmatkoja vertailemalla talviajon pitäisi olla hengenvaarallista.
Talvella liukkaus on lähes koko ajan läsnä, kesällä ei juuri koskaan. Ehkä siksi talvirengas kesällä on huono. Pidon loppuminen kesäkelissä tulee yllätyksenä. Näin minullekin on käynyt kesällä vanhoilla talvirenkailla ajaessani moottoritien rampissa. Onneksi tilanne ei ollut kovin paha ja sain tilanteen heti haltuun. Yllättävää silti oli, kuinka surkeat nuo renkaat olivat. Normaalisti ei mitään viestejä heikosta pidosta kuljettaja saa, joten luisto asvaltilla tuntuu hassulta.
Ja eri onnettomuuksia yhdistävänä tekijänä on taatusti yllättävyys. Tästä todennäköisesti johtuu myös se, että kelin muuttuessa onnettomuusriski on korkeimmillaan. Esim. pitkään jatkunut liukkaus ei ole paha tilanne.
["mikahe"]
Enpä usko. Suurin osa kuolonkolareista Suomessa ajetaan kesällä, kun pitoa on liikaa mm. vääriin ohjausliikkeisiin nähden.
Juuri tästä syystä rengastesteissä testataan renkaiden ominaisuuksia, ei pelkkää pitoa joka on vain yksi ominaisuus muiden joukossa. Renkaan käytöksellä on olennainen vaikutus lopputulemaan myös kuvaamasi kaltaisissa onnettomuuksissa. Usein nuo käyvät juuri niin, että ensimmäisessä käännössä pitoa on ohjausliikkeeseen nähden liikaa, mutta toisessa käännössä tuleekin yllätyksenä miten liukas asfalttikin voi olla. Kolmatta käännöstä harva enää ehtii tehdä...
ESP taitaa olla todellinen helvetinkone noissa karkeloissa, sillä sehän auttaa autoa juuri siihen suuntaan mihin taitamaton kuski "haluaa".
Sinun kannattaisi jättää ESP kommentoimatta kun et systeemistä mitään ymmärrä. Tutustu ensin järjestelmiin ja niiden toiminnasta saatuihin tuloksiin ennenkuin heittelet näitä mutu-juttujasi.
Vielä ei ole todellisesta liikenteestä ja onnettomuustutkinnoista löytynyt tilanteita, joissa ESP:stä olisi ollut haittaa. Ulosajojen ja heittelehtimisten vähentämisessä sen vaikutus on nimenomaan suurin, päinvastoin kuin sinä tuossa väität.
Herbert:
Tämä on varmasti totta, talvella pieni luistelukaan harvoin yllättää ketään. Vastaava tilanne kesällä esim sateella...useimmat kokevat sen varmasti aika dramaattisena.
AkiK:
Väitän, että suurin osa pahoista kolareista (kohtaamisonnettumuudet ja suistumiset) aiheutuvat ennemmin liiaan suurista ohjausliikkeistä kuin liian pienistä.
Tämän ihmejärjestelmän (ESP) pitää siis sekä auttaa kiertämään este (eli mennä sinne minne kuljettaja ohjaa onnetumuuden välttämiseksi) että torjua holtittomat ohjausliikkeet (eli ei mennä sinne minne kuljettaja ohjaa - onnettumuuden välttämiseksi).
Mielestäni tässä on melkoinen vaatimuksien ristiriita, jota sinä tuskin pystyt selittämään. TM:n talvitestiartikkelissa 2010 tätä myös sivuttiin, ilman selityksiä tietysti.
Luulenpa, että ESP:n paras vaikutus on leikata tehot pois autosta, jonka hallinta on menetetty. Silloin heittelehtivä kokonaisuus omaa vähän pienemmän liike-energian.
Ennen kuin tekniikka huomattavasti kehittyy, se on karkeita virheitä tekevän ihmisen armoilla, ja tuhoa syntyy.
mikahe:
Tuohon on vaikea ottaa kantaa. Vanha nyrkkisääntö on kuitenkin se, että ohjausliikkeissä tiukan paikan tullen tehdään usein liian vähän ja liian myöhään. Tämä johtaa siihen, että auto lähtee heittelehtimään ja luisuun.
Pahinta jälkeä syntyy yleensä siinä vaiheessa, kun auto menee kylki edellä, siis on luisussa. Tämä on tyypillistä hyvin monelle kuolonkolarille. Kylki edellä luisuminen voi päättyä joko johonkin kiinteään esteeseen tai vastaantulijan keulaan. Kummassakin tapauksessa kylki on katon lisäksi huonoin vaihtoehto.
Tilastojen mukaan ESC vähentää huomattavasti juuri näitä vakavia onnettomuuksia, koska se pyrkii pitämään auton keulan menosuuntaan viimeiseen asti. Siihen sillä on huomattavasti enemmän eväitä kuin ihmisellä, koska ESC on nopeampi reagoimaan ja pystyy jarruttamaan yksittäisiä pyöriä.
Asvaltilla ESC puuttuu asiaan siinä vaiheessa, kun tavallinen kuljettaja on omien rajojensa ulkopuolella, ts. muuttunut tai muuttumassa matkustajaksi. Harva keskivertokuljettaja tekee tyylikästä hirviväistöä tositilanteessa kauniissa sladissa.
Sitä kaikki tämä ei poissulje, että luisussa autoaan tottuneesti kuljettavalle kuljettajalle ESC voi aiheuttaa yllätyksiä. Tämä on kuitenkin aika marginaalinen ongelma verrattuna järjestelmän hyötyihin.
Juuri tästä syystä tekniikka on hyödyllistä, koska se tekee vähemmän niitä karkeita virheitä kuin se kuljettaja. Turvatekniikalla on toki lähes aina jokin kääntöpuoli. Turvavyöt voivat estää palavasta autosta poistumisen, ABS pidentää joissain tilanteissa jarrutusmatkaa, jne.
Nettotulos on kuitenkin hyvään suuntaan.
mikahe:
Minä taas luulen, että suurempi etu tulee siitä, että auto kulkee ESC:n avulla keula edellä minne ikinä meneekin.
Miten on sitten niillä testivoittaja kesärenkailla, joissa on 4 milliä kulutuspintaa? Onko parempi kuin kulunut kitkarengas? Tämä osio testistä puuttui! Verrata uusia kesärenkaita loppuunkuluneeseen kitkarenkaaseen? Kukahan aivokääpiö on tuon asetalman keksinyt?
Mielestäni testi on täysin perseestä, jos siinä ei testata kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja! Ja moniko ajaa ns. sakkorenkailla, vaikka loistavia kesärenkaita ovatkin! Onko TM:llä alkanut ote lipsumaan?
Nasse:
"Verrata uusia kesärenkaita loppuunkuluneeseen kitkarenkaaseen? Kukahan aivokääpiö on tuon asetalman keksinyt?"
Nasse ei tainnut lukea palstaa kovin tarkkaan. Vastaus tuli jo aiemmin:
Mi-kko:
"Testiasetelmahan on juuri oikea. Autoilijan vaihtoehdothan ovat ne, että ajaako hän autossaan talven jäljiltä jo alla olevat kitkarenkaat kesällä loppuun vai käykö hän ostamassa kaupasta uudet kesärenkaat."
Kulutuspinnaltaan 4 mm:iin ajettu hyvä kesärengas on taatusti parempi asfaltilla, kuin loppuunkulunut tai uusikaan kitkarengas, joka on suunniteltu vain ja ainoastaan talvisiin olosuhteisiin, kuten edellä on käynyt ilmi.