«1234»
Volvon uusi D4 diesel voitti pihistelykilpailun lähes ylivoimaisesti. Taakse jäivät paljon pienitehoisemmat Prius Hybrid ja VW Polo. Volvossa on 190 hv, mutta keskikulutus oli vain 2,98 l/100 km, kun Prius ja Polo kuluttivat 3,59 l/100 km, vaikka niissä on n. 80 hv vähemmän tehoa. Ei tarvinne enää epäillä Volvon moottoriteknologiaa. Eikä myöskään tarvinne enää keskustella toisessa ketjussa siitä, ovatko kulutukset kehittyneet.
http://www.tuulilasi.fi/uutiset/volvon-diesel-voitti-superpihien-autojen-kilpailun
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Hienoa Volvo, Audin moottorit vievät lähes yhtä paljon öljyä kuin mitä Volvot polttoainetta. Tekninen etumatka oikeuttaa...
Mitä nautintoa se kepin heiluttaminen oikein on ?
Katsotaan noita kulutuslukemia uudelleen sitten kunhan Volvolla ajetaan tuo samainen testi automaattivaihteisella versiolla niin sitten tuon ajonautinnon voinee allekirjoittaa jokainen.
Ei sillä etteikö nuo Volvon lukemat olisi hienoja mutta mitenhän lie tosiaan sitten käytännössä, ei Priuskaan kulje 3.6 l/100km vaan sen kulutuksen kun nostaa sinne 5 l/100km tienoille niin ollaan lähempänä sitä mitä autolehtien kestotesteissä ja todellisuudessa tulee olemaan.
Suurin osa dieselkuskeista kun unohtaa sen weba/eberin lisäkulutuksen ja dieselin korkeamman käyttömaksun, näitähän ei oteta millään tavoin huomioon Ecorunin testissä mutta omalla rahallaan autonsa ostava mietii myös näitäkin, ai niin, suurin osa Volvoistahan taitaa ollakin leasingautoja.
Se varsinainen dieselvero ei ole mikään erityisen kallis maksu koska CO2-pohjainen maksu on dieselissä halvempi. Golf-luokassa se on nettona jotakin 320 euroa vuodessa, mutta siihen vaikuttaa dieselauton paino 100 kg portaissa. Edellisessä autonvaihdossani (diesel -> diesel ) paino oli sama mutta vuosivero laski 42 euroa siksi että auton virallinen päästölukema laski aika paljon.
Samankaltaisella bensaversiolla jolla ajoin oli vuosivero 221 euroa, eli siihen nähden nykyiseen dieselversioon vaihtaminen maksaa 255 euroa vuodessa. Maksan kakkosautomme liikennevakuutuksesta suunnilleen samanhintaista ylimääräistä "bonusmaksua".
Mutta mikäli ostaisin uuden auton on haluamani mallin dieselversion hankintahinta samalla varustetasolla 1500 euroa kalliimpi. Se hintaero voi vaihdella, mutta tuolla tasolla diesel voi olla "kannattava" etenkin jos huomioidaan että siinä on 70 Nm enemmän vääntöä @ 80 km/h.
Vaan hyvä juttu että Volvo tekee taloudellisia malleja joissa kuitenkin on tehoakin niin halutessaan.
Samppa1300:
Juuri se kepin heiluttaminen tuo sen ajamisen ilon. Automaatti tappaa sen täysin. Itse pidän autolla ajamisesta yhä todella paljon, mutta en voi sietää automaatteja. Jos sellainen on alla, annan jonkun muun ajaa.
Tässä jälleen hyvä osoitus, että EU-lukemiin pääsee. Aivan varmasti tuollakin Volvolla pääsee ympärivuotisessä sekalaisessa käytössä luvattuun 3,3 kulutukseen - jos vain ajaa talousellisesti ja valitsee manuaalin.
+1 tälle
Automaatti voi tarjota matkustamisen iloa tai helpottaa duunarin työtaakkaa. Siinä on yksi työ vähemmän, kun ei tarvitse kepittää, mutta ajaminen on aktiivinen tapahtuma, siinä haluaa tehdä vaihdot itse, perinteisesti. Mukavuushaluiset automaatti-ihmiset varmasti ottavat avosylin vastaan automaattiohjauksenkin, kunhan se jokupäivä tulee tuotantoon. Mutta hei, sehän on sama kuin menisi taksilla tai julkisilla. Ajaminen jää toiselle.
Jenkkilässä jokainen tavisauto on melkein automaatilla, ollut jo pitkään, mutta silti siellä monet autoharrastajat haluavat useasti sen kolmannen polkimen ja kepin.
kuruma:
Osoittaa kyllä melkoista optimismia vailla totuuspohjaa. En epäile etteikö yksittäisillä reissuilla voisi optimaalisissa olosuhteissa noihin kulutuslukemiin päästä, mutta että Suomessa ympäri vuoden, lehmätkin lentää...
no-kia:
Eli ajaminen on yhtä kuin kepillä vaihteiden valitseminen. Aika suppea määritelmä. Ilmeisesti sitten Ferrari 458 ei sovellu ajamiseen, vaan sekin on vain taksi mukavuushaluisille.
Tuntuu omituiselta, että tarpeeton ja hyödytön lisätyö tekee auton ohjaamisesta nautinnollista ajamista. Lisääkö paperikartalla navigoiminen ajonautintoa? Lisääkö sadetunnistimen sijaan pyyhkijän säätäminen käsin nautintoa? Lisääkö automaatti-ilmastoinnin sammuttaminen nautintoa?
Itse ymmärrän hyvin sen, että vanhat kehtittymättömät suttaavat mahullingot latistavat tunnelmaa. Samoin radalla auton kenkimisessä voi tuosta vaihteiden vaihtamisesta saada jotain, vaikka esimerkiksi karting on varsin hauskaa variaattorin välityksellä, mutta en kyllä ymmärrä mitä nautintoa tuolla liikenteen seassa ajaessa vaihteiden vaihtaminen tarjoaa.
NHB:
NHB vei sanat suustani.
Itse nautin ajamisesta, mutta 99 % ajoistani ajaisin mielummin hyvällä automaatilla kuin manuaalilla. Jos joku nauttii vaihteiden vaihtamisesta, niin mikäs siinä, mutta ei kannata muiden puolesta tuollaista soopaa kirjoittaa.
Toki nuo ajot on ajettu niin taloudellisesti kuin suinkin mahdollista, mitä normaalissa ajossa juuri kukaan ei tee. Mutta ei se sitä faktaa mihinkään muuta, että Volvo oli tehokkain, mutta silti selvästi paras. Ja tuollaisiin lukemiin ei luultavasti olisi 20 vuotta sitten päästy juuri millään autolla, vaikka tehoja olisi ollut kolmasosa Volvon tehoista.
Foxit:
Olen pitänyt kirjaa kolmen viimeisen autoni kulutuksista. Yksi bensa, viimeiset kaksi dieseleitä. Eli olen kirjannut jokaisen tankkauksen usean vuoden ajan. Jokaisella autollani keskimääräinen kulutus on jäänyt hieman alle yhdistetyn EU-kulutuksen. Pyrin ajamaan taloudellisesti. Se on mottoni kaiken aikaa. Talvella lohkolämmitin on ahkerassa käytössä. Pääosa ajoista on tullut kehä III:n sisällä. Mukana raskaita hiihtoreissuja Lappiin ja keski-Eurooppaan suksiboksi katolla, jne. Minusta EU-lukemat ovat todella nappiin osuvia. EU-lukemista maantielukema on haastavin alittaa.
kuruma:
Samaa olen harrastanut itsekkin ja siksi kokemusta löytyy. Muutamien viime vuosien aikana on vain näyttänyt käyvän niin että uusimpien ja taloudellisimpien mallien EU-kulutuslukemat ovat epärealistia saavuttaa taloudellisellakaan ajolla ympäri vuoden. Hieman vanhemmissa autoissa tämä oli vielä mahdollista. Kuruma, mistä automalleista sinulla on polttoaineen kulutusta seurattu? Minulla kokemukset pohjautuvat VW:n 2011 Polo 1.2 TDI Bluemotioniin ja Toyotan 2011 Auris 1.8 hybridiin. Ajotapani on myös taloudellinen ja ilmojen kylmetessä lohkolämmitin on ahkerassa käytössä.
Pololla valmistajan ilmoittama keskikulutuslukema 3,4 l/100km poikkesi todellisesta 4,35 l/100km 28 prosenttia. Tämä siis 50 tkm matkalta. Auris on ollut vasta keväästä asti ajossa, että vielä ei voi sanoa tarkkaan, koska kylmää talvea ei ole vielä ajettu. Auriksella on nyt n. 9000km ajettu ja mitattu keskulutus 4,55 l/100km, valmistajan ilmoittama 3,8 l/100km ja ero nyt 20 %.
Täällä ollaan pidetty kirjaa myös kaikista tankkauksista vuodesta -92 lähtien ja kun EU-kulutustiedot tulivat, niin autoni vuoden keskikulutus ja EU-kulutus oli parin desin sisällä mutta nykyään ei mitään mahdollisuutta päästä noin alhaisiin ja ei näy Tuulilasin kestotesteissäkään, eli tuosta voisi saada sen kuvan että mikäli autoilija ajaa "normaalisti" niin kuin yleensä...lapsia kouluun, harrastuksiin, muutama lomamatka jne...tuohon EU-kulutukseen tuskin pääsee, ehkä ajamalla yksinään ja ilman turhia ajoja tuo voi olla mahdollista.
http://media.a-lehdet.fi/tl/test/kestotestien_kulutukset.html
Nykyinen Auris farkku hybridi vie 1.1 l/100km enempi vuoden aikana kuin sen pitäisi, eli +27 %, aiempi Auris hybridi -10 vei 1.4 l/100km enemmän eli +38 %. Ajotapani lienee normaali, mihinkään taloudellisuuteen en pyri, mielestäni Hybridi tekee sen itse, toki esilämmitän auton aina ja heti nollakelistä alkaen.
Katsokaapa tuota Tuulilasin kestotestien kulutuslisää, +30 % EU-kulutukseen nähden vuoden aikana ajetuista autoista vei enemmän, en ottanut mukaan tuota ladattavaa Priusta koska ilmeisesti Tuulilasissa sitä ei ladattu niin innokkaasti kuin omalla rahallaan sen ostava olisi tehnyt.
Samppa1300:
Yksin suotuisissa tuulioloissa kuivalla lämpimällä säällä ilman ilmastointia...
Selvää tosiaan on, että EU-sykli antaa liikkumavaraa syklioptimointiin, josta ei ole apua normaalisssa liikenteessä ja tätä optimointia harrastetaan yhä tuloksellisemmin. Olipa sitten kyseessä nopeuskilpailu tai taloudellisuuskilpailu, niin tutun ulkonäen omaavan auton suorituksesta ei voi kovin paljoa päätellä. Varsinkaan kilpailun ainoan "tehtaan" mainostiimin tulos ei yleensä kerro täyttä totuutta myyntikuntoisesta autosta.
NHB:
Noinhan se olisi pitänyt lausetta jatkaa.
Olen ajotietokonetta katsellut ilmastoinnin päällä olon aikana ja maantiellä Aurisilla ajellessa ilmastointilaite lisää n. 0.2 l/100km ja kaupungissa n. 1.2 - 1.4 l/100km
Samppa1300:
Oma autoni ilmoittaa ilmastoinnin kulutukseksi helteillä noin puoli litraa bensaa tunnissa. Aluksi illmastoinnin henkiessä enemmän kylmää reilu puoli litraa ja vajaa puoli litraa.
Nämä Volvon mainokset pistivät silmään jo alunalkaen. Moottorissa nimittäin EI ole samanaikaisesti 3 l/100km kulutus ja 190 hv. Huipputeholla kulutus lienee luokkaa kymmenkertainen tästä. Se on joko tai. Ei ja.
Pololla valmistajan ilmoittama keskikulutuslukema 3,4 l/100km poikkesi todellisesta 4,35 l/100km 22 prosenttia. Tämä siis 50 tkm matkalta. Auris on ollut vasta keväästä asti ajossa, että vielä ei voi sanoa tarkkaan, koska kylmää talvea ei ole vielä ajettu. Auriksella on nyt n. 9000km ajettu ja mitattu keskulutus 4,55 l/100km, valmistajan ilmoittama 3,8 l/100km ja ero nyt 16,5 %.
28% ja 20% suuremmat kulutukset, kun verrataan valmistajan ilmoittamaan.
Kiitos korjauksista Manual. Korjasin tämän myös aiempaan viestiini.
no-kia:
Ehdin jo kirjoittaa aiemmin kommentin manuaali-Volvon vertaamisesta automaatti-Toyotaan, millä näin pienissä lukemissa alkaa olla jo merkitystä, etenkin kun lukemat on ajettu tahallaan.
Jätin kuitenkin jo kirjoittamani postin lähettämättä, ettei koko threadi lähde lapasista
Itse ostin ensimmäisen automaattivaihteisen autoni vasta 24 vuotta sitten ja ymmärrän kummankin näkökannan. Ehkä olen vähän hidas, kun en ole vielä keksinyt kumpi olisi yksikäsitteisesti parempi?
Foxit:
Jos ajoympäristö poikkeaa normista ja kulutus poikkeaa normista, ei valmistajien vertailulle tai syyllistämiselle ole perusteita. Jos normin mukainen mittaus antaa eri tuloksen kuin valmistajan ilmoittama normilukema, niin sitten on jossain mätää. Kuten onkin.
Eihän EU-normilukeman ole tarkoituskaan olla jonkun kuljettajan Suomen talvessa toteutuva keskiarvo. Eri kuljettajien todellisuudet poikkeavat toisistaan niin paljon, ettei niiden perusteella löydy yhtä ainoaa todellisuutta josta olisi kenellekään muulle hyötyä.
Siitä huolimatta nelosella alkavat pitkän ajan kulutuslukemat on hyvin ajettu aivan sama missä olet ne ajanut. Ja normilukemat ovat sinullekin hyödyllisiä, koska alempi normikulutus korreloi alemman toteutuneen kulutuksen kanssa ja voit soveltaa omaan ajoympäristöösi suunnilleen 20% korjauskerrointa.
Samppa1300:
Parempi on aloittaa myöhään kuin ei milloinkaan
Samppa1300:
NHB jo arvaakin, mitä aion sanoa
Sampan yritys monopolisoida normaalius omaan ajoympäristöön ja omaan ajotapaan olettaen muut epänormaaleiksi on minulle normaalista ympäristöstä katsottuna sekä ikävän näköinen että ristiriitainen. Evidenssinä omasta normaaliudesta tarjotaan tunnetusta normista poikkeamista. Mikä normaali se muka on, joka ei saavuta normia? Enemmistö se voi toki olla, mutta ei silti normin mukainen. Ristiriidan täydentää oletus normiin osumisesta näyttönä epänormaaliudesta
Ei aloiteta mitään kilpailua, koska sinä taidat olla huonossa seurassa, tai ainakin seuraa on NORMAALIIN ajamiseen ihan liikaa? Siltikin voitat meidän kulutuskisamme. Pääkaupunkiseudulla autoilevan keskikulutus vaan on tuhottu jo ennen moottorin käynnistämistä. Ei siellä voi ajaa normaalisti, vaikka osaisikin
Kuten NHB jo sanoikin, valmistajat venyttävät norminmukaisen mittaustavan sallimat epätarkkuudet nykyään aivan tietoisesti paljon pidemmälle kuin ennen. Olemme molemmat huomanneet oman toteutuneen kulutuksemme nousevan suhteessa normiin. Sinut tuo nousu on sysännyt yli normin, minä taas olen sen turvin viimeinkin saavuttanut normin, kun aiemmin meni väkisinkin reilusti alle.
Foxit:
Terveisiä Suomen puolivälistä Oulusta, jossa lehmätkin lentävät. Optimaalisissa olosuhteissa saattaa hetkellisesti lentää joku porokin.
Tässä hetkellinen lukema reilun parin vuoden ajojen jäljiltä 2008-mallisesta autosta, jossa tietokoneen virhe on 8 - 9 %
Tankkikirjan mukaan 100.000 km keskiarvoksi jäi hieman alle 6 ja normi on desin enemmän. Nykyinen auto on yli 100 kg painavampi ja automaattivaihteinen ja sen normilukema on litran pienempi. Ja normilukemillaan sekin kulkee, mutta siitä ei ole vielä esittää yhtä pitkää historiaa.
Anteeksi avautumiseni. Ilmeisesti minua häiritsee, että minua kutsutaan valehtelijaksi ja epänormaaliksi?
740 GLE:
No ei tässä paljoa aikaisemmin olisi voinut ajopäiväkirjaa pitää, ei tullut mopo/piikki aikana mieleenkään että niiden kulutusta olisin seuraillut.
Tuo miksi vertasin EU-kulutusta omaan, vuoden ajan keskikulutukseen oli se kun niinhän sitä tekevät autotoimittajatkin, tuon Tuulilasin kestotestin keskinopeudetkin osuvat aikalailla samoihin mitä itsellä joten sen puolesta tuota 5.1 l/100km keskikulutusta voinee sanoa Auris hybridin normikulutukseksi ja onhan se Priuksellakin Usan EPA-kulutuskin lähes litran EU-kulutusta korkeampi.
Jos tuo EU-kulutus on sitten se mihin pitää pyrkiä niin kuinka paljon pitää ajaa jotta voi sanoa oman autonsa vievän saman verran kuin EU-kulutuksessa on mainittu, riittääkö 100 km vai onko se kesällä tankillinen ?
Hyvä että 740 GLE:llä on huumoritaju tallella. Seuraavalla kerralla voisit myös lainata myös kommentin jota minä kommentoin. 5-6 l/100km kulutuslukemia en pidä mahdottomina saavuttaa tuollaiselle Volvolle. 2008 vuodesta on kuitenkin tultu jo 6 vuotta eteenpäin eikä EU-kulutuslukemat olleet silloin vielä niin tavoittamattomissa. Ei siis tule turhaan lukea rivien välistä että arvostelisin sinun luotettavuutta.
Arvostelin sitä olettamusta että tuollaisella uudella Volvolla pääsisi ympärivuotisessa ajossa Suomessa 3,3 l/100km todelliseen keskikulutukseen! Oikeissa käsissä ja olosuhteissa hieman päälle 4 litran keskikulutus sadalle lienee lähempänä totuutta.
Itse olen päässyt normiin vain lyhyillä (lue pari tankkausta) ajoillla, muuten en koskaan. Olin kyllä aikaisemmin luulossa että noihin kulutuksin pääsin, mutta tarkistus tankilta osoitti nykyautojen kulutusmittausten optimistisuuden.
Tarkempaa seurantaa olen tehnyt vain nykyisen autoni kilometreistä 2 vuotta ja 40tkm) ja mitannut kulutukset tankilta. Ainakin bemun ajotietokone valehtelee läpi päänsä.
yhdistetty paperilla 7.4 l/100 km, toteutunut 8.07 l/100 km.
740GLE:n Mersun keskikulutus on kyllä pieni. Omassani samansuuntaisella keskinopeudella lukee 7.9. Enpä kyllä yritäkään säästellä, mutta ero on aika iso.
740 GLE:
Mun mielestä tilanne on suhteellisen selkeä. EU-syklin keskikulutus yrittää simuloida ajoa, joka sisältää tietyssä suhteessa kaupunkiajoa Pohjanmaan keskikokoista kirkkoa isommassa kylässä ja eri nopeuksisia teitä. Tasaista pihistelyvauhtia tasaisia Pohjanmaan peltoja pitkin ajelua ei mun mielestä ole mitään järkeä verrata EU-keskikulutukseen. Normin maantiekulutus osuu jo paremmin tuohon ajoprofiiliin, vaikkei sekään nyt erityisen hyvin tasaista nopeutta simuloi.
Tärkeintähän tuollaisessa normissa olisi se, että se ohjaisi pienentämään kulutusta käytännön tilanteissa. Nykyinen EU:n normi ei siinä onnistu ja joutaa siksi romukoppaan paremman tieltä.
Foxit:
Tätä on kysytty minulta ennenkin. En uskalla valitettavasti sanoa tarkkoja malleja. Kahden viimeisimmän auton kulutustiedot löytyvät netistä omalla nimelläni ja koska tämä on anonyymipalsta, selviäisi henkilöllisyyteni helposti.
Autot ovat keskiluokan diesel farmareita. Yhdistetyt EU-kulutukset 4,? l/100 km. Molemmilla on jäänyt hieman alle.
Samppa1300:
740GLE anslysoi jo ansiokkaasti normaaliuden käsitettä, joten en jatka sitä. Omat kokemukseni kyllä tukevat mielikuvaa siitä, että EU-kulutuksen määrittelynormit/mittaustavat ovat muuttuneet viime vuosina. Kahdella edellisellä autollani (vm. 2000 ja 2005) pääsin keskikulutuksena tarkalleen EU-yhdistettyyn, mutta nyt uusimmalla on mennyt (vm. 2011) 0.7 litraa yli normin. Auton käyttötapa tai - ympäristö ei ole muuttunut mitenkään.
Sinänsä muutoksen merkitystä on vaikea arvioida. Kulutusnormin tarkoitushan on helpottaa autojen kulutusvertailuja vakioimalla kulutusolosuhteet samoiksi. Voisi tietysti kuvitella, että mittaustavat ohjaisivat moottorisuunnittelijoita tekemään moottoreita juuri näissä mittauksissa menestyviksi, jolloin jotkin arkisen käytön vaatimukset kulutuksenkin suhteen jäisivät toissijaisiksi.
Ajattelija2013:
Hieno suoritus Volvolta!
Kommentoisin tuohon kuitenkin pari numerojuttua. Priuksen teho on tiettävästi 100 kW, Volvon 140 kW, joten eroa on 40 kW eli 54 hv. Lisäksi Volvo syö dieseliä, Prius bensiiniä, jolloin polttoaineiden energiasisällön ero on syytä ottaa huomioon. Silloin eroa energiankulutuksessa on noin 6 % Volvon hyväksi.
Hybridin ei itse asiassa pitäisi pärjätä kovin hyvin näissä pihistelykilpailuissa, joissa ajo on pääosin hidasvauhtista maantieajoa. Pihin dieselin pitkillä välityksillä pitää olla lajissa parempi, tai sitten dieselin tekijä on kämmännyt jotain. Hybridin säästö tulee silloin, kun vauhti vaihtelee paljon. Jos ajossa ei tarvitse koskaan koskea jarrupolkimeen tai käyttää moottorijarrutusta, niin eipä sillä jarrutusenergian hyödyntämisellä tee yhtikäs mitään.
Tämän kommentin tarkoitus ei ole himmentää Volvon kruunua, suoritus on luokassaan todella hieno. Pointti on kuitenkin se, että jos verrataan Priusta ja Volvoa, vertaillaan omenoita ja appelsiineja. Jos Volvo olisi voittanut Priuksen energiankulutuksessa automaattivaihteisena käytännön kaupunkiajossa, niin sitten Priukselle voisi toivottaa hyvää matkaa jonnekin kauas pois, koska sen ekolokero olisi hävinnyt.
Huomiota herättävää kuitenkin on se, että paremmin vertailukelpoisesta parista Volvo V40 vs. Polo Volvo otti noin selvän eron. Se on kuitenkin Poloa isompi auto ja suorituskyvyltään ihan toista luokkaa. Olisi mielenkiintoista tietää, tuliko tämä vain Volvon erittäin pitkistä välityksistä vai aidosti moottorin loistavasta hyötysuhteesta pienillä tehoilla.
Volvo ansaitsee aplodit myös moottorin ominaisuuksien parantamisesta edeltäjäänsä verrattuna. Uusi D4 on tehokkaampi, pihimpi ja menee Euro6-normiin. Näillä meriiteillä Volvon uusia Driv-E -dieseleitä on pakko pitää hyvinä moottoreina, piti Volvosta tai ei.