Henkilöautodieseleille on asetettu yhtä tiukat päästörajat kuin bensoille. Ne vastaavat noin bensan Euro 5 tai 6:sta. Dieselit eivät ole alittaneet typeoksideja. Viimeaikoina dieselitä on alkanut näkymään, mutta ne ovat yhä todella todella harvinaisia.
Jossain ne dieselit ja polttoöljyt kuitenkin poltetaan, myös Japanissa. Sikäläinen teollisuus todennäköisesti käyttää jalostuksessa syntyvät aineet. USA on tässä naurettavin esimerkki: autoilla on suht tiukat normit, mutta samaan aikaan maassa tuotetaan perusenergiaa öljyllä ja kivihiilellä toimivissa laitoksissa ja talot lämmitetään öljyllä - ilman kummoisia normeja päästöille. En kehuisi tuon järjestelmän terveysvaikutuksia verrattuna meikäläiseen.
Jos otetaan mukaan kaukokulkeutuma, jää oman liikenteen osuus jo hyvin pieneksi.
Riippuu ihan siitä missä asuu, eli keväisessä kaupungissa kaukokulkeuma lienee hyvin pieni ja liikenteen osuus on merkittävä.
Yksittäisen autoilijan nasta/kitka-valinnan vaikutus on häviävän pieni, mutta liikennehän koostuu monesta yksilöistä.
Itse ajelen vielä seuraavan talven olemassaolevilla nastarenkailla kun ei hyviä renkaita halua hävittää vain siksi että nastat rapisevat ja kuluttavat tien pintaa (suolausta ei kuitenkaan lopeteta joten pitoa löytyy).
Itse ajelen vielä seuraavan talven olemassaolevilla nastarenkailla kun ei hyviä renkaita halua hävittää vain siksi että nastat rapisevat ja kuluttavat tien pintaa (suolausta ei kuitenkaan lopeteta joten pitoa löytyy).
Minulla olisi itsekkäästi ajateltuna motiivi ostaa talveksi nastarenkaat, kun pitää päästä uudelle parkkipaikalle melko jyrkkä mäki ylös, eikä tilaa vauhdinotolle liiemmin ole. Se voi olla aika liukas pari kertaa talvessa. Nykyisillä liki loppuunajetuilla saksankitkoilla se tuskin onnistuu. Todennäköisesti hankin kuitenkin laadukkaat talviolosuhteisiin tehdyt kitkarenkaat. Takakontista löytyisi ketjut, mutta niitä ei halua käyttää.
Jos otetaan mukaan kaukokulkeutuma, jää oman liikenteen osuus jo hyvin pieneksi.
Riippuu ihan siitä missä asuu, eli keväisessä kaupungissa kaukokulkeuma lienee hyvin pieni ja liikenteen osuus on merkittävä.
Ylähengitystieoireiden kannalta katupöly on merkittävä tekijä, joskin hyvin rajattuna aikana. Talvellahan kadut eivät juuri pölise, pääosin ne ovat märkiä tai lumisia.
Sen sijaan nykyisen tietämyksen valossa vakavammat ongelmat syntyvät varsinaisista hiukkaspäästöistä, joissa kaukokulkeutuma on etenkin Etelä-Suomessa yllättävänkin merkittävä (vielä merkittävämpi se on mm Itä-Lapissa). Tähän on monia syitä, esim. laivaliikenne Suomenlahdella, Viron palava kivi, Venäjän päästöt, omat voimalat, pääkaupunkialueella lentokenttä jne.
Tänään ajelin kaatosateessa suht uusilla renkaillani noin 700 km. Autoa meni vasemmalta ohi jatkuvasti, kun en viitsinyt ajaa riskirajoilla tuolla kelillä ja näkyvyydellä. Voin vaikka lyödä vetoa, että suuressa osassa ohimenneistä oli alla renkaat, joiden sadekelin ominaisuudet eivät olleet lähelläkään minun renkaitani. Tämä nyt ei sovi Rätkättimen teoriaan lainkaan, minun olisi tänään pitänyt sen mukaan kaahata erityisen kovaa.
Kohta taas koittaa aika, jolloin autojen kyljet ja perät likaantuvat ikävästi ajettaessa märällä tiellä. No, turvallista matkaa vaan kaikille nastakuskeille. Älkää pitäkö kiirettä renkaiden vaihtamisessa, kiitos.
Tekniikan Maailman rengastestin lukasin. Siinä oli testattu myös 3mm ja 6mm pinnalla olevat käytetyt kitka- ja nastarenkaat. Merkkejä ja malleja ei paljastettu.
Mielenkiintoisia olivat tulokset. Puoliksi kuluneiden nastarenkaiden jääpito ei enää ollut mainittavasti kitkarengasta parempi, ja kuluneen oli jopa huonompi. Nastarenkaiden jääpito perustuu nastoihin ja renkaasta on tehty jäykempi, mutta nastat menettävätkin ominaisuutensa nopeammin kuin kumi.
Eli asia näyttäisi olevan juuri toisinpäin kuin mitä nastafriikit ovat väittäneet. Nastat menettävät enemmän ominaisuuksia parissa talvessa kuin kitkat. Kulunut kitka on nastaa parempi talvirengas, mutta huonompi kesärengas.
Oli joo osin yllättäviä nuo tulokset. Nastarengas "lahkon" mielestä nahkarenkaat pitävät pitonsa kauemman kuin kitkarenkaat ja kitkarengas "lahkon" mukaan kitkarenkaat ovat paremmat asfaltilla. Aika tasan nuo talviominaisuudet menivätkin, 6mm nastarengas oli vähän parempi jäällä ja 6mm kitkarengas lumella...eli ei mitään suuria yllätyksiä. Mutta yllätys oli nastarenkaan paremmat asfalttiominaisuudet.
Miinusta TM:lle siitä, että noitten kuluneiden renkaiden osalta olisi ollut kyllä syytä kertoa hieman enemmän, kuten perustiedot malli, merkki, missäpäin suomea pääasiassa ajettu sekä pari kuvaa niiden kunnosta...nyt jäi vähän tarkoitushakuinen mielikuva.
Mutta joo, omakäsitykseni kitkarenkaiden ominaisuuksien nopeasta heikkenemisestä muuttui, kai ne ovat oikeasti aika paljon parantuneet viimeisen 10 vuoden aikana. Eli ehkäpä seuraavat renkaat ovatkin kitkat...tai sitten ei.
Minulle kitkarenkaan parempi pidon säilyvyys ei tullut yllätyksenä. Sitävastoin useille täällä kitkoista kirjoittaville se varmaan tuli. He kun eivät ole vaivautuneet ajamaan niillä edes yhtä rengassarjaa.
Kuten olen ennenkin sanonut, nasta/kitka väittelyyn ei tule osallistua ellei ole ajanut molemmilla renkailla vähintään yhtä rengassarjaa.
Minulla ei ole TM:n testiä. Oliko testin nastarenkaissa nastat uuden vain vanhan säädösten mukaan? Eli oliko renkaissa nastoja 130 vai 100 kpl?
6 mm:n urasyvyydellä ollut nastarengas oli 4 vuotta vanha (kaikki nastat tallella, mutta kuluneet ja tuntuvasti pyöristyneet) ja 3 mm:n 9 vuotta (nastoista puolet irronnut, lopuista suurin osa katkenneita, todellisuudessa nastoista yksikään ei enää toiminut).
Vastaavasti 6 mm:n kitkarengas oli 2 vuotta vanha ja 3 mm:n 10 vuotta (lamellointi käytännössä loppuun kulunut).
Rengaskoko 205/55 R 16
Ilmeisesti noissa loppuunkuluneissa renkaissa suurin merkitys on kumiseoksella.
Minulle kitkarenkaan parempi pidon säilyvyys ei tullut yllätyksenä. Sitävastoin useille täällä kitkoista kirjoittaville se varmaan tuli. He kun eivät ole vaivautuneet ajamaan niillä edes yhtä rengassarjaa.
Kuten olen ennenkin sanonut, nasta/kitka väittelyyn ei tule osallistua ellei ole ajanut molemmilla renkailla vähintään yhtä rengassarjaa.
Varsinaisestihan testin tulos oli se ettei kuluneilla ja huonokuntoisilla renkailla kannata seikkailla etenkään talvella. Tuon voi päätellä jo onnettomuustilastoista.
Siihen ei saatu kunnollista selvyyttä kummassa pito paremmin säilyy - nythän ei tiedetä mitkä renkaat oli kyseessä ja kuinka paljon ko. renkailla on pitänyt ajaa että ne on saatu kulumaan samaan millimäärään. Se kuitenkin tiedetään, että vertailun nastarengas oli vuosissa mitaten selvästi vanhempi kuin kitkarengas, joten vertailua ei voi kovin tasapuolisena ainakaan pitää. Iso osa nykyisistä nastarenkaistahan on tehty kitkarenkaiden teknologialla.
Oma kokemus nastarenkaista on, että aika paljon saa talvikelissä ajaa ennenkuin rengas kuluu lain rajoille. Itse vaihdan ne pois paljon aiemmin, kuten tein kitkarenkaillakin.
Aika hyvin tunnut tietävän ketkä ovat ajaneet kitkoilla ja ketkä eivät. Monella on runsaasti kokemusta molemmista renkaista ja itsekin vaihdoin vasta muutama vuosi sitten nastarenkaisiin takaisin. Kitkoilla ajoin toistakymmentä vuotta. Nstoihin siirryin johtuen nastarenkaiden kehityksestä joka on renkaan muiden ominaisuuksien kuin jääpidon osalta ottanut merkittäviä askeleita eteenpäin. Vanhat nastathan toimi jäällä mutta eivät muualla, nykyiset toimivat hyvin kautta linjan.
Sanoisin siis lisäyksenä, että kitkarenkaista ei kannata vaahdota, jos ei ole kokemusta uusimmista nastarenkaista, tai jos oma rengasvertailu tapahtuu vaihdettaessa kuluneista nastarenkaista kitkarenkaisiin. Yleensä kitkarenkaiden kovimmat puolustajat vertaavat juuri tätä tilannetta. 3-4 vuotta vanhan rengasarjan vaihtaminen mihin hyvänsä uuteen laadukkaaseen sarjaan on edistysaskel, kuten testikin osoitti.
Ilmeisesti noissa loppuunkuluneissa renkaissa suurin merkitys on kumiseoksella.
Testissähän verrattiin omenoita ja päärynöitä keskenään.
Onhan se rengasteknologiakin ottanut jotain edistysaskeleita 2 vuoden aikajänteellä, samoin kumiseos vanhemmassa on ehtinyt enemmän kovettua. Ei kovin hyvä vertailu siinä mielessä. Tuosta voisi kuitenkin päätellä, että ainakin noiden renkaiden osalta nastarengas kestää kitkarengasta paremmin, jos vertailtaessa vastaavaa urasyvyyttä pitää etsiä 2 vuotta kitkarengasta vanhempi nastarengas.
Minulle kitkarenkaan parempi pidon säilyvyys ei tullut yllätyksenä.
Saatiin siis selville se, että 4 vuotta vanha nastarengas pitää huonommin kuin 2 vuotta vanha kitkarengas. Minullekaan tuo ei ollut yllätys. Enemmän kuitenkin olisi kiinnostanut, miten samaan aikaan ostetut renkaat pitävät esim. 20 tkm ja 40 tkm ajettuna.
Parempi pidon säilyvyys olisi selvinnyt, jos olisi verrattu renkaita samalla kilometri/aikamäärällä eikä millien perusteella. Nyt oli pitänyt kaivaa vastaavien millien takia vertailuun selvästi vanhempi nastarengas. Todennäköisesti 4 vuotta vanha rengas on teknisesti eri rengassukupolveakin kuin 2 vuotta vanha.
Toisaalta kuluttajaa ei varmaankaan kiinnosta, kuinka pito säilyy. Oleellista on se, millaisen pidon rengas tarjoaa. Testistä aika yksiselitteisesti käy ilmi, että nastarengas jäällä tarjoaa paremman pidon. Uusissa renkaissa nastalliset olivat kärjessä ja nastattomat loppupäässä. Kuluneissa renkaissa tulokset olivat käytännössä tasoissa. Mikäli pidon kehitys ajokilometrien suhteen on suoraviivaista, renkaan elinkaaresta suurin osa on parempi pito jäällä nastallisilla.
Kitkakalle varmaan kertoo, paljonko kulunut nastarengas päällystettä kuluttaa. Jos nasta ei enää pure jäähän, kuinka se asfalttiin purisi.
Kitkakalle varmaan kertoo, paljonko kulunut nastarengas päällystettä kuluttaa. Jos nasta ei enää pure jäähän, kuinka se asfalttiin purisi.
Eipä tuo pitä ja tien kuluminen ole toisistaan suoraan riippuvia asioita. Esimerkiksi pelkkä teräsvanne varmasti kuluttaa tietä nopeasti, mutta ei se tarjoa oikein minkänlaista pitoa. Nastojen pito heikkenee oleellisesti nastan reunojen pyöristyessä, mutta tien kulumiseen tuo tuskin vaikuttaa samassa suhteessa.
Ehkä vaikuttaa, ehkä ei. Tieto olisi kiinnostavaa.
Tottahan teräväreunainen nasta enemmän kuluttaa kuin pyöreä. Puhumattakaan testin 3 mm renkaan tilanteesta, jossa nastat puuttuivat tai oli katkenneet. Yhtään käyttökelpoista nastaa ei siinä ollut.
Kitkakalle varmaan kertoo, paljonko kulunut nastarengas päällystettä kuluttaa. Jos nasta ei enää pure jäähän, kuinka se asfalttiin purisi.
En ole kitkatkalle, mutta minulle on aivan yhdentekevää tehdäänkö se kurasaasta uusilla vai vanhoilla nastoilla. Nastoilla joka tapauksessa, ja jokainen nastarengas on elinkaarensa aikana uusi ja vanha. Voi olla että uudet jyrsii tehokkaammin, mutta eipä se silti vanhojenkaan nastarenkaiden käytöstä järkevää tee suhteessa kitkoihin.
Tottahan teräväreunainen nasta enemmän kuluttaa kuin pyöreä. Puhumattakaan testin 3 mm renkaan tilanteesta, jossa nastat puuttuivat tai oli katkenneet. Yhtään käyttökelpoista nastaa ei siinä ollut.
Eipä niillä reunoilla ole suurta merkitystä normaaliajossa, jossa merkittävää luistoa on vain liikkeelle lähdettäessä ja äkkijarrutuksissa. Suurin osa ajosta mennään olemattomalla luistolla, jolloin nasta vain iskee tiehen. Pyöreäksi kulunut nasta voi olla tässä jopa tehokkaampi "piikkaamaan" kuin tasapainen nasta.
Normaaliajossa renkaisin kohdistuva voima ratkaisee. Siksi etuvetoisessa eturenkaat kuluvat huomattavasti takarenkaita nopeammin. Ja samasta syystä tiet kuluvat ylämäessä huomattavasti nopeammin kuin tasaisella tai alamäessä. Eli ei nasta normaaliajossa ainoastaan iske tiehen.
Normaaliajossa renkaisin kohdistuva voima ratkaisee. Siksi etuvetoisessa eturenkaat kuluvat huomattavasti takarenkaita nopeammin. Ja samasta syystä tiet kuluvat ylämäessä huomattavasti nopeammin kuin tasaisella tai alamäessä. Eli ei nasta normaaliajossa ainoastaan iske tiehen.
Hyvä kun sulla on tarkkaa tietoa tästä aiheesta. Kun nyt alkuun pääsit, niin kerro kuinka suuri osuus nastojen teitä kuluttavasta vaikutuksesta johtuu nastan iskeytymisestä tien pintaan ja kuinka suuri osuus johtuu sutimisesta. Kun heität luvut esille, niin ei mullakaan tarvitse arvailla.
Vetävät renkaat tuovat mukanaan myös muutoksia painojakaumaan. Etupää on etuvetoisessa raskas ja kääntäen. Samoin ylämäessä renkaisiin kohdistuva pysysuora voima on suurempi kuin alamäessä tai tasaisella.
Olen nähnyt myös sellaisia arvauksia, että nastojen paino ja ajonopeus vaikuttaisivat voimakkaasti nastojen aiheuttamaan tien kulumiseen. Tämä viittaisi vähän siihen suuntaan, että nastan iskeytyminen tiehen on merkittävä juttu. No, onneksi saamme sinulta tarkkaa tietoa tästä.
Tai kenties jopa hiekkapaperi-ilmiön vaikutuksesta kitkoilla.
Eivät kitkarenkaat sitä kurasaastaa generoi. Nyt (syyskuussa) autot pysyvät vielä varsin puhtaina märällä tiellä ajettaessa. Tilanne alkaa muuttua kuukauden kuluttua kun nastoja alkaa rullata teillä. Ei kai liene mitään syytä miksi kesärengas aiheuttaisi kuraa kitkarengasta vähemmän? Kuran aiheuttahjan on siis pakko olla nastat.
Hiekoitusta joka tapauksessa käytetään niin marginaalisesti, että se ei voi olla autojen kuraantumisen syy. Ainoa selitys on nastat.
En ole kitkatkalle, mutta minulle on aivan yhdentekevää tehdäänkö se kurasaasta uusilla vai vanhoilla nastoilla.
Tai kenties jopa hiekkapaperi-ilmiön vaikutuksesta kitkoilla.
Joissakin kitkoissa tosiaan käytetään kumiseosta karhentavia ainesosia. Itsekin olen sellaiset omistanut eikä kyseessä olleet mitkään kierrätysrenkaat. En muista tarkkoja prosenttilukua, mutta tällaisen kumin kuluttava vaikutus on varmasti alle 10% nastarenkaan vaikutuksesta. Hyvä oli pito jäällä.
Hyvä kun sulla on tarkkaa tietoa tästä aiheesta. Kun nyt alkuun pääsit, niin kerro kuinka suuri osuus nastojen teitä kuluttavasta vaikutuksesta johtuu nastan iskeytymisestä tien pintaan ja kuinka suuri osuus johtuu sutimisesta. Kun heität luvut esille, niin ei mullakaan tarvitse arvailla.
En tiedä, miksi suhtaudut tuolla tavoin asiaan. Ei minulla ole tarkkaa tietoa, kai se kävi ilmi jo kommentistani.
Jos sutimiseksi lasketaan moottorin voima, joka kohdistuu vetävän pyörän kautta tiehen, veikkaan sen kulumista lisäävän vaikutuksen olevan samaa suuruusluokkaa kuin renkaiden kulumisen. vapaasti pyörivät renkaat eivät siis edes nastallisina kuluta tietä kovin paljon. Miksi kuluttaisi, kun eivät itsekään kulu?
Vetävät renkaat tuovat mukanaan myös muutoksia painojakaumaan. Etupää on etuvetoisessa raskas ja kääntäen.
Entä sitten? Tottahan paino on kulumista lisäävä tekijä. Tästä on olemassa tutkittuakin tietoa.
Samoin ylämäessä renkaisiin kohdistuva pysysuora voima on suurempi kuin alamäessä tai tasaisella.
Selittäisitkö uudestaan?
Olen nähnyt myös sellaisia arvauksia, että nastojen paino ja ajonopeus vaikuttaisivat voimakkaasti nastojen aiheuttamaan tien kulumiseen. Tämä viittaisi vähän siihen suuntaan, että nastan iskeytyminen tiehen on merkittävä juttu. No, onneksi saamme sinulta tarkkaa tietoa tästä.
Oletpa sinä vitsikkäällä tuulella.
Arvaa mitä. Jos ajonopeus kasvaa, samalla kasvaa myös pyöriin kohdistuva voima.
Nastan painon ja ajonopeuden vaikutus tien kulumiseen tiedetään aika tarkkaan. Niiden perusteella ei kuitenkaan voi arvioida pelkkää nastan iskun vaikutusta (vapaasti rullaava rengas) tien kulumiseen. Joku Sarkolanmäki Nokialla voisi olla hyvä paikka tutkia asiaa, koska siinä lähes kaikki nostavat kaasun kokonaan pois. Vauhti tahtoo kasvaa ilmankin.
Ei kai liene mitään syytä miksi kesärengas aiheuttaisi kuraa kitkarengasta vähemmän? Kuran aiheuttahjan on siis pakko olla nastat.
Hiekoitusta joka tapauksessa käytetään niin marginaalisesti, että se ei voi olla autojen kuraantumisen syy. Ainoa selitys on nastat.
Kyllä niitä syitä on muitakin. Heti tulee mieleen suolojen kiteytyminen, suolojen vetta sitova vaikutus, hiekkapaperi-ilmiö ja veden jäätyminen.
Joopa joo, vaan kun ei täällä periferiassa suolata eikä juuri hiekoteta ja silti ensimmäisten yöpakkasten jälkeen alkaa kura lentämään kun aletaan vaihtamaan nastarenkaita alle
En tiedä, miksi suhtaudut tuolla tavoin asiaan. Ei minulla ole tarkkaa tietoa, kai se kävi ilmi jo kommentistani.
Johtuu varmaan avauksestasi.
Jos sutimiseksi lasketaan moottorin voima, joka kohdistuu vetävän pyörän kautta tiehen, veikkaan sen kulumista lisäävän vaikutuksen olevan samaa suuruusluokkaa kuin renkaiden kulumisen. vapaasti pyörivät renkaat eivät siis edes nastallisina kuluta tietä kovin paljon. Miksi kuluttaisi, kun eivät itsekään kulu?
Jos autossa on akselipainot suurin piirtein tasapainossa ja kuski ei pahemmin sudittele, niin ei ernkaiden kulumisnopeudessa nyt aivat valtavaa eroa ole.
Selittäisitkö uudestaan?
Jos ajat riittävällä nopeudella riittävän jyrkkään ylämäkeen, niin jousitus pohjaa. Jos ajat riittävällä vauhdilla riittävän jyrkkään alamäkeen, niin silloin renkaat eivät edes koske tiehen.
Nastan painon ja ajonopeuden vaikutus tien kulumiseen tiedetään aika tarkkaan. Niiden perusteella ei kuitenkaan voi arvioida pelkkää nastan iskun vaikutusta (vapaasti rullaava rengas) tien kulumiseen. Joku Sarkolanmäki Nokialla voisi olla hyvä paikka tutkia asiaa, koska siinä lähes kaikki nostavat kaasun kokonaan pois. Vauhti tahtoo kasvaa ilmankin.
Nokialla on jo tutkittu näitä asioita aika paljon.
Yksi mielenkiintoinen havainto on se, että renkaan profiilisuhde vaikuttaa nastan kuluttavaan vaikutukseen. Kapean ja korkean renkaan nasta tekee pitkän uran tiehen. Matalan ja leveän renkaan nasta taasen napauttaa pyöreän pisteen tiehen. Mmielestäni tuo on hyvin looginen juttu. Mitä pidempi kosketuskuvio on, sitä enemmän rengas joustaa ja sitä enemmän renkaan pintä liukuu. Leveän renkaan kosketuspinta on taasen lyhyempi, jolloin sen kosketus tiehen on puhtaampaa rullaamista.
Mun mielestä pelkästään jo tuosta nastan iskujäljen muodosta voi päätellä paljon. Jos vetävien pyörien tangentiaalivoima olisi suurin tekijä, niin silloin iskujäljen pitäisi olla pitkän mallinen vetävillä pyörillä ja vedottomilla pyörillä ei saisi olla oikein minkäälaista jälkeä.
Arvaa mitä. Jos ajonopeus kasvaa, samalla kasvaa myös pyöriin kohdistuva voima.
Tangentiaalivoima kasvaa kyllä hieman vetävissä pyörissä, mutta selitäpä se, miksi ajonopeuden kasvaessa iskujälki muuttuu pistemäisemmäksi?
Kitkakalle:
Jossain ne dieselit ja polttoöljyt kuitenkin poltetaan, myös Japanissa. Sikäläinen teollisuus todennäköisesti käyttää jalostuksessa syntyvät aineet. USA on tässä naurettavin esimerkki: autoilla on suht tiukat normit, mutta samaan aikaan maassa tuotetaan perusenergiaa öljyllä ja kivihiilellä toimivissa laitoksissa ja talot lämmitetään öljyllä - ilman kummoisia normeja päästöille. En kehuisi tuon järjestelmän terveysvaikutuksia verrattuna meikäläiseen.
AkiK:
Riippuu ihan siitä missä asuu, eli keväisessä kaupungissa kaukokulkeuma lienee hyvin pieni ja liikenteen osuus on merkittävä.
Yksittäisen autoilijan nasta/kitka-valinnan vaikutus on häviävän pieni, mutta liikennehän koostuu monesta yksilöistä.
Itse ajelen vielä seuraavan talven olemassaolevilla nastarenkailla kun ei hyviä renkaita halua hävittää vain siksi että nastat rapisevat ja kuluttavat tien pintaa (suolausta ei kuitenkaan lopeteta joten pitoa löytyy).
lawnmover:
Minulla olisi itsekkäästi ajateltuna motiivi ostaa talveksi nastarenkaat, kun pitää päästä uudelle parkkipaikalle melko jyrkkä mäki ylös, eikä tilaa vauhdinotolle liiemmin ole. Se voi olla aika liukas pari kertaa talvessa. Nykyisillä liki loppuunajetuilla saksankitkoilla se tuskin onnistuu. Todennäköisesti hankin kuitenkin laadukkaat talviolosuhteisiin tehdyt kitkarenkaat. Takakontista löytyisi ketjut, mutta niitä ei halua käyttää.
lawnmover:
Ylähengitystieoireiden kannalta katupöly on merkittävä tekijä, joskin hyvin rajattuna aikana. Talvellahan kadut eivät juuri pölise, pääosin ne ovat märkiä tai lumisia.
Sen sijaan nykyisen tietämyksen valossa vakavammat ongelmat syntyvät varsinaisista hiukkaspäästöistä, joissa kaukokulkeutuma on etenkin Etelä-Suomessa yllättävänkin merkittävä (vielä merkittävämpi se on mm Itä-Lapissa). Tähän on monia syitä, esim. laivaliikenne Suomenlahdella, Viron palava kivi, Venäjän päästöt, omat voimalat, pääkaupunkialueella lentokenttä jne.
Ostin äsken uudet renkaat. En oikein uskalla lähteä tien päälle, kun pelkään että alan kaahailemaan järjettömästi kun on nyt enemmän pitoa.
Tänään ajelin kaatosateessa suht uusilla renkaillani noin 700 km. Autoa meni vasemmalta ohi jatkuvasti, kun en viitsinyt ajaa riskirajoilla tuolla kelillä ja näkyvyydellä. Voin vaikka lyödä vetoa, että suuressa osassa ohimenneistä oli alla renkaat, joiden sadekelin ominaisuudet eivät olleet lähelläkään minun renkaitani. Tämä nyt ei sovi Rätkättimen teoriaan lainkaan, minun olisi tänään pitänyt sen mukaan kaahata erityisen kovaa.
Kohta taas koittaa aika, jolloin autojen kyljet ja perät likaantuvat ikävästi ajettaessa märällä tiellä. No, turvallista matkaa vaan kaikille nastakuskeille. Älkää pitäkö kiirettä renkaiden vaihtamisessa, kiitos.
Tekniikan Maailman rengastestin lukasin. Siinä oli testattu myös 3mm ja 6mm pinnalla olevat käytetyt kitka- ja nastarenkaat. Merkkejä ja malleja ei paljastettu.
Mielenkiintoisia olivat tulokset. Puoliksi kuluneiden nastarenkaiden jääpito ei enää ollut mainittavasti kitkarengasta parempi, ja kuluneen oli jopa huonompi. Nastarenkaiden jääpito perustuu nastoihin ja renkaasta on tehty jäykempi, mutta nastat menettävätkin ominaisuutensa nopeammin kuin kumi.
Eli asia näyttäisi olevan juuri toisinpäin kuin mitä nastafriikit ovat väittäneet. Nastat menettävät enemmän ominaisuuksia parissa talvessa kuin kitkat. Kulunut kitka on nastaa parempi talvirengas, mutta huonompi kesärengas.
Oli joo osin yllättäviä nuo tulokset. Nastarengas "lahkon" mielestä nahkarenkaat pitävät pitonsa kauemman kuin kitkarenkaat ja kitkarengas "lahkon" mukaan kitkarenkaat ovat paremmat asfaltilla. Aika tasan nuo talviominaisuudet menivätkin, 6mm nastarengas oli vähän parempi jäällä ja 6mm kitkarengas lumella...eli ei mitään suuria yllätyksiä. Mutta yllätys oli nastarenkaan paremmat asfalttiominaisuudet.
Miinusta TM:lle siitä, että noitten kuluneiden renkaiden osalta olisi ollut kyllä syytä kertoa hieman enemmän, kuten perustiedot malli, merkki, missäpäin suomea pääasiassa ajettu sekä pari kuvaa niiden kunnosta...nyt jäi vähän tarkoitushakuinen mielikuva.
Mutta joo, omakäsitykseni kitkarenkaiden ominaisuuksien nopeasta heikkenemisestä muuttui, kai ne ovat oikeasti aika paljon parantuneet viimeisen 10 vuoden aikana. Eli ehkäpä seuraavat renkaat ovatkin kitkat...tai sitten ei.
Minulle kitkarenkaan parempi pidon säilyvyys ei tullut yllätyksenä. Sitävastoin useille täällä kitkoista kirjoittaville se varmaan tuli. He kun eivät ole vaivautuneet ajamaan niillä edes yhtä rengassarjaa.
Kuten olen ennenkin sanonut, nasta/kitka väittelyyn ei tule osallistua ellei ole ajanut molemmilla renkailla vähintään yhtä rengassarjaa.
Minulla ei ole TM:n testiä. Oliko testin nastarenkaissa nastat uuden vain vanhan säädösten mukaan? Eli oliko renkaissa nastoja 130 vai 100 kpl?
TM 17/2010
Ilmeisesti noissa loppuunkuluneissa renkaissa suurin merkitys on kumiseoksella.
Kitkakalle:
Varsinaisestihan testin tulos oli se ettei kuluneilla ja huonokuntoisilla renkailla kannata seikkailla etenkään talvella. Tuon voi päätellä jo onnettomuustilastoista.
Siihen ei saatu kunnollista selvyyttä kummassa pito paremmin säilyy - nythän ei tiedetä mitkä renkaat oli kyseessä ja kuinka paljon ko. renkailla on pitänyt ajaa että ne on saatu kulumaan samaan millimäärään. Se kuitenkin tiedetään, että vertailun nastarengas oli vuosissa mitaten selvästi vanhempi kuin kitkarengas, joten vertailua ei voi kovin tasapuolisena ainakaan pitää. Iso osa nykyisistä nastarenkaistahan on tehty kitkarenkaiden teknologialla.
Oma kokemus nastarenkaista on, että aika paljon saa talvikelissä ajaa ennenkuin rengas kuluu lain rajoille. Itse vaihdan ne pois paljon aiemmin, kuten tein kitkarenkaillakin.
Aika hyvin tunnut tietävän ketkä ovat ajaneet kitkoilla ja ketkä eivät. Monella on runsaasti kokemusta molemmista renkaista ja itsekin vaihdoin vasta muutama vuosi sitten nastarenkaisiin takaisin. Kitkoilla ajoin toistakymmentä vuotta. Nstoihin siirryin johtuen nastarenkaiden kehityksestä joka on renkaan muiden ominaisuuksien kuin jääpidon osalta ottanut merkittäviä askeleita eteenpäin. Vanhat nastathan toimi jäällä mutta eivät muualla, nykyiset toimivat hyvin kautta linjan.
Sanoisin siis lisäyksenä, että kitkarenkaista ei kannata vaahdota, jos ei ole kokemusta uusimmista nastarenkaista, tai jos oma rengasvertailu tapahtuu vaihdettaessa kuluneista nastarenkaista kitkarenkaisiin. Yleensä kitkarenkaiden kovimmat puolustajat vertaavat juuri tätä tilannetta. 3-4 vuotta vanhan rengasarjan vaihtaminen mihin hyvänsä uuteen laadukkaaseen sarjaan on edistysaskel, kuten testikin osoitti.
FARwd:
Testissähän verrattiin omenoita ja päärynöitä keskenään.
Onhan se rengasteknologiakin ottanut jotain edistysaskeleita 2 vuoden aikajänteellä, samoin kumiseos vanhemmassa on ehtinyt enemmän kovettua. Ei kovin hyvä vertailu siinä mielessä. Tuosta voisi kuitenkin päätellä, että ainakin noiden renkaiden osalta nastarengas kestää kitkarengasta paremmin, jos vertailtaessa vastaavaa urasyvyyttä pitää etsiä 2 vuotta kitkarengasta vanhempi nastarengas.
Kitkakalle:
Saatiin siis selville se, että 4 vuotta vanha nastarengas pitää huonommin kuin 2 vuotta vanha kitkarengas. Minullekaan tuo ei ollut yllätys. Enemmän kuitenkin olisi kiinnostanut, miten samaan aikaan ostetut renkaat pitävät esim. 20 tkm ja 40 tkm ajettuna.
Parempi pidon säilyvyys olisi selvinnyt, jos olisi verrattu renkaita samalla kilometri/aikamäärällä eikä millien perusteella. Nyt oli pitänyt kaivaa vastaavien millien takia vertailuun selvästi vanhempi nastarengas. Todennäköisesti 4 vuotta vanha rengas on teknisesti eri rengassukupolveakin kuin 2 vuotta vanha.
Toisaalta kuluttajaa ei varmaankaan kiinnosta, kuinka pito säilyy. Oleellista on se, millaisen pidon rengas tarjoaa. Testistä aika yksiselitteisesti käy ilmi, että nastarengas jäällä tarjoaa paremman pidon. Uusissa renkaissa nastalliset olivat kärjessä ja nastattomat loppupäässä. Kuluneissa renkaissa tulokset olivat käytännössä tasoissa. Mikäli pidon kehitys ajokilometrien suhteen on suoraviivaista, renkaan elinkaaresta suurin osa on parempi pito jäällä nastallisilla.
Kitkakalle varmaan kertoo, paljonko kulunut nastarengas päällystettä kuluttaa. Jos nasta ei enää pure jäähän, kuinka se asfalttiin purisi.
Herbert:
Eipä tuo pitä ja tien kuluminen ole toisistaan suoraan riippuvia asioita. Esimerkiksi pelkkä teräsvanne varmasti kuluttaa tietä nopeasti, mutta ei se tarjoa oikein minkänlaista pitoa. Nastojen pito heikkenee oleellisesti nastan reunojen pyöristyessä, mutta tien kulumiseen tuo tuskin vaikuttaa samassa suhteessa.
Ehkä vaikuttaa, ehkä ei. Tieto olisi kiinnostavaa.
Tottahan teräväreunainen nasta enemmän kuluttaa kuin pyöreä. Puhumattakaan testin 3 mm renkaan tilanteesta, jossa nastat puuttuivat tai oli katkenneet. Yhtään käyttökelpoista nastaa ei siinä ollut.
Herbert:
En ole kitkatkalle, mutta minulle on aivan yhdentekevää tehdäänkö se kurasaasta uusilla vai vanhoilla nastoilla. Nastoilla joka tapauksessa, ja jokainen nastarengas on elinkaarensa aikana uusi ja vanha. Voi olla että uudet jyrsii tehokkaammin, mutta eipä se silti vanhojenkaan nastarenkaiden käytöstä järkevää tee suhteessa kitkoihin.
drive:
Tai kenties jopa hiekkapaperi-ilmiön vaikutuksesta kitkoilla.
Herbert:
Eipä niillä reunoilla ole suurta merkitystä normaaliajossa, jossa merkittävää luistoa on vain liikkeelle lähdettäessä ja äkkijarrutuksissa. Suurin osa ajosta mennään olemattomalla luistolla, jolloin nasta vain iskee tiehen. Pyöreäksi kulunut nasta voi olla tässä jopa tehokkaampi "piikkaamaan" kuin tasapainen nasta.
Arvailu näköjään jatkuu.
Normaaliajossa renkaisin kohdistuva voima ratkaisee. Siksi etuvetoisessa eturenkaat kuluvat huomattavasti takarenkaita nopeammin. Ja samasta syystä tiet kuluvat ylämäessä huomattavasti nopeammin kuin tasaisella tai alamäessä. Eli ei nasta normaaliajossa ainoastaan iske tiehen.
Herbert:
Hyvä kun sulla on tarkkaa tietoa tästä aiheesta. Kun nyt alkuun pääsit, niin kerro kuinka suuri osuus nastojen teitä kuluttavasta vaikutuksesta johtuu nastan iskeytymisestä tien pintaan ja kuinka suuri osuus johtuu sutimisesta. Kun heität luvut esille, niin ei mullakaan tarvitse arvailla.
Vetävät renkaat tuovat mukanaan myös muutoksia painojakaumaan. Etupää on etuvetoisessa raskas ja kääntäen. Samoin ylämäessä renkaisiin kohdistuva pysysuora voima on suurempi kuin alamäessä tai tasaisella.
Olen nähnyt myös sellaisia arvauksia, että nastojen paino ja ajonopeus vaikuttaisivat voimakkaasti nastojen aiheuttamaan tien kulumiseen. Tämä viittaisi vähän siihen suuntaan, että nastan iskeytyminen tiehen on merkittävä juttu. No, onneksi saamme sinulta tarkkaa tietoa tästä.
Herbert:
Eivät kitkarenkaat sitä kurasaastaa generoi. Nyt (syyskuussa) autot pysyvät vielä varsin puhtaina märällä tiellä ajettaessa. Tilanne alkaa muuttua kuukauden kuluttua kun nastoja alkaa rullata teillä. Ei kai liene mitään syytä miksi kesärengas aiheuttaisi kuraa kitkarengasta vähemmän? Kuran aiheuttahjan on siis pakko olla nastat.
Hiekoitusta joka tapauksessa käytetään niin marginaalisesti, että se ei voi olla autojen kuraantumisen syy. Ainoa selitys on nastat.
Herbert:
Joissakin kitkoissa tosiaan käytetään kumiseosta karhentavia ainesosia. Itsekin olen sellaiset omistanut eikä kyseessä olleet mitkään kierrätysrenkaat. En muista tarkkoja prosenttilukua, mutta tällaisen kumin kuluttava vaikutus on varmasti alle 10% nastarenkaan vaikutuksesta. Hyvä oli pito jäällä.
pete61:
Kyllä niitä syitä on muitakin. Heti tulee mieleen suolojen kiteytyminen, suolojen vetta sitova vaikutus, hiekkapaperi-ilmiö ja veden jäätyminen.
Jep. Nastat ovat osasyy, enkä minä muuta väittänytkään.
NHB:
En tiedä, miksi suhtaudut tuolla tavoin asiaan. Ei minulla ole tarkkaa tietoa, kai se kävi ilmi jo kommentistani.
Jos sutimiseksi lasketaan moottorin voima, joka kohdistuu vetävän pyörän kautta tiehen, veikkaan sen kulumista lisäävän vaikutuksen olevan samaa suuruusluokkaa kuin renkaiden kulumisen. vapaasti pyörivät renkaat eivät siis edes nastallisina kuluta tietä kovin paljon. Miksi kuluttaisi, kun eivät itsekään kulu?
Entä sitten? Tottahan paino on kulumista lisäävä tekijä. Tästä on olemassa tutkittuakin tietoa.
Selittäisitkö uudestaan?
Oletpa sinä vitsikkäällä tuulella.
Arvaa mitä. Jos ajonopeus kasvaa, samalla kasvaa myös pyöriin kohdistuva voima.
Nastan painon ja ajonopeuden vaikutus tien kulumiseen tiedetään aika tarkkaan. Niiden perusteella ei kuitenkaan voi arvioida pelkkää nastan iskun vaikutusta (vapaasti rullaava rengas) tien kulumiseen. Joku Sarkolanmäki Nokialla voisi olla hyvä paikka tutkia asiaa, koska siinä lähes kaikki nostavat kaasun kokonaan pois. Vauhti tahtoo kasvaa ilmankin.
NHB:
Joopa joo, vaan kun ei täällä periferiassa suolata eikä juuri hiekoteta ja silti ensimmäisten yöpakkasten jälkeen alkaa kura lentämään kun aletaan vaihtamaan nastarenkaita alle
Todistaako se muiden kuin nastojen merkityksen olemattomaksi?
Vai mitä halusit esimerkilläsi sanoa?
Herbert:
Johtuu varmaan avauksestasi.
Jos autossa on akselipainot suurin piirtein tasapainossa ja kuski ei pahemmin sudittele, niin ei ernkaiden kulumisnopeudessa nyt aivat valtavaa eroa ole.
Jos ajat riittävällä nopeudella riittävän jyrkkään ylämäkeen, niin jousitus pohjaa. Jos ajat riittävällä vauhdilla riittävän jyrkkään alamäkeen, niin silloin renkaat eivät edes koske tiehen.
Nokialla on jo tutkittu näitä asioita aika paljon.
Yksi mielenkiintoinen havainto on se, että renkaan profiilisuhde vaikuttaa nastan kuluttavaan vaikutukseen. Kapean ja korkean renkaan nasta tekee pitkän uran tiehen. Matalan ja leveän renkaan nasta taasen napauttaa pyöreän pisteen tiehen. Mmielestäni tuo on hyvin looginen juttu. Mitä pidempi kosketuskuvio on, sitä enemmän rengas joustaa ja sitä enemmän renkaan pintä liukuu. Leveän renkaan kosketuspinta on taasen lyhyempi, jolloin sen kosketus tiehen on puhtaampaa rullaamista.
Mun mielestä pelkästään jo tuosta nastan iskujäljen muodosta voi päätellä paljon. Jos vetävien pyörien tangentiaalivoima olisi suurin tekijä, niin silloin iskujäljen pitäisi olla pitkän mallinen vetävillä pyörillä ja vedottomilla pyörillä ei saisi olla oikein minkäälaista jälkeä.
Tangentiaalivoima kasvaa kyllä hieman vetävissä pyörissä, mutta selitäpä se, miksi ajonopeuden kasvaessa iskujälki muuttuu pistemäisemmäksi?