Mutta ilmeisesti kävit kysymässä reissusuunnitelmia tuolta nastarengaskuskilta, kun päätit tiedon tällä palstalla jakaa.
Tuskinpa sinäkään voit tietää (ellet se ollut sinä ) että kyseinen autoilija oikeasti oli menossa sinne lumisadealueelle. Jos nyt vaihtaa nastarenkaat alle pitää ne kohta vaihtaa pois, ja tällaisille kuljettajille kitkarenkaat olisivat käytännöllinen valinta.
Rikosilmoitusta en viitsi tuosta tehdä, jaan tiedon mieluummin osana keskustelua. Sanktio tuosta on 35 , eli tekona se on lievempi kuin kaistanvaihto ilman vilkkua (50 ).
Olen seurannut erästä tiedotetta taloudellisesta ajotavasta jossa ei mainita ympäristönäkökulmana nastojen melua tai pölyä, ja myöskin todennut että vähäpäästöiseksi ajoneuvoksi pysäköinnissä todetaan nastarenkaallinen auto. Eli harmittaa kyllä tämänvuotinen TM-artikkeli joka totesi että mitä enemmän nastoja (190 kpl ) sen enemmän TM-tähtiä.
Nokian renkaat kirjoittaa itse että tienkulumavaikutus (kyllä, tienkulumavaikutus ! ) alittaa sallitun 12 %. Paljonko se on?
"Käänteentekevän nastakonseptinsa ansiosta tämän uutuusrenkaan tienkulumavaikutus alittaa Pohjoismaisen nastalainsäädännön määrittelemän rajan yli 12 %:lla."
Mahtaa sinua kirvellä tosiasiat, se ettet ole kyseisiä tutkimuksia lukenut oikeuttaa näemmä syyttämään muistihäiriöistä. Mainittakoon että ne ovat olleet linkkinä saman aihepiirin keskusteluissa aivan oikein noin neljä vuotta sitten. Aivan oikein tuo hiukkastutkimus jossa nastojen kuluttama osuus katupölystä oli tuota luokkaa, mutta mieleen jäi kuitenkin se asia, että kitkat nostattivat huomattavan paljon enemmän pölyä kadunpinnasta.
Miksi tuo tien kuluminen ja irtoaines pitäisi erottaa toisistaan. Yhdessä suloisessa sekamelskassa ne vaikuttavat kaikkiin teillä liikkuviin. Ongelma näissä keskusteluissa syntyy siitä, että kitkankäyttäjät pistävät sumeilematta nastojen piikkiin sataprosenttisesti sekä pöly että likaantumishaitat joka on aika lapsellista aikuisilta ihmisiltä. Miksi et ole koskaan pyrkinyt oikaisemaan näitä mielipiteitä, kun olet niin kaikkitietävä olevinasi mutta et tunne edes tutkimuksia jotka kertovat aivan muuta.
Olet kyllä uskomaton tapaus. Taas alat horisemaan kaikkea sekalaista skeidaa sen jälkeen kun korjasin "faktojasi". Ihan samalla tavalla sekoilit moottoripyörien jarrutusmatkojenkin kanssa. Olisiko kannattanut jo silloin ottaa opikseen, ettei kannata alkaa selittelemään sen jälkeen kun on totuus on silmien edessä?
Ero on tällä kertaa siinä, että sinä tuossa väitit nastojen osuudeksi katujen kulumisesti 1-2 prosenttia. Tuo on jopa suuruusluokaltaan pielessä. Sen sijaan, että tunnustaisit virheesi, alat hourailemaan pehmoisia. Yhtään väitettä tukevaasi tutkimusta ei ole olemassa. Se tutkimus, jota muistelit tässä, antoi nuo prosentit aivan muulle asialle. Vai voiko olla niin, ettet tajua eroa tielle levitetyn kipatun hiekan ja tien kuluman välillä?
Itse ajelin viime talven R2 Nokianeilla, eikä pidossa ollut mitään ongelmia.
Siis ei maksimipidollakaan, silloin kun jo luistaa sentin tai pari?
NHB:
Yhtenä yönä meren rannalla jää oli niin liukasta, että joutui ottamaan vähän varovammin, mutta silloinkaan ei ollut mitään draamaa näyttämöllä. Varmasti noina harvoina hetkinä, joiloin on tarjolla liukkaimpia jäitä, nastarengas pitäisi paremmin.
Toisaalta myös uusi rengas pitäisi paremmin kuin alla oleva käytetty, joten maksimipidolla hifistely tulee kalliiksi, ajoipa nastoilla tai ilman.
Toisekseen, pito vaihtelee jo saman päivänkin aikana niin paljon, että ainakaan minulle kyse ei ole vain maksimipidosta, vaan ennustettavuudesta ja loogisesta käytöksestä joka kelissä.
Tähän saakka olen ajanut nastoilla, kun en ole mieleisiäni kitkoja saanut ajaa, enkä uskalla ostaa summassa. Mutta en minä mihinkään poteroon aio itseni loppuiäksi kaivaa, vaan haluan ymmärtää mitä ne erot oikeasti ovat?
Sillä minä tässä kyselen kokemuksia, että TM testin perusteella autoni mukana tulleet Michelin nastarenkaat ovat olleet uutena pidoltaan aika lailla tasoissa Nokianin ja Goodyearin parhaiden kitkarenkaiden kanssa kaikissa talviolosuhteissa. Ellen ole tyytyväinen edellisen omistajan valitsemiin nastarenkaisiin, minulla näyttäisi siis olevan mahdollisuus ostaa yhden talven kokeilun jälkeen niiden tilalle hiljaisuus, vakaus ja pienempi talvikulutus pidosta tinkimättä?
Vai onko, sen haluaisin ymmärtää?
NHB:
Sitä missä ajaa ei yleensä voi valita. Jos taasen haluaa huvikseen puhkoa tuulta suksilaatikolla, niin ei kai se kulutuskaan nyt aivan niin tärkeää voi olla, kuin tässä monesti on saatu lukea.
Kulutuksen seuranta ja minimointi on harrastus, jota tehdään muiden harrastusten ehdoilla, eikä se saa niitä estää. Olin myös Kontiaisten kulutuslisästä tietoinen niitä valitessani. Elämä on valintoja.
Minun tapauksessani myös ajopaikka erittäin talvisissa olosuhteissa on oma valinta, mutta olipa liikkeellä töikseen tai huvikseen, pitkiä matkoja talvikelissä ei viitsi ajaa huonoilla vehkeillä.
Suksilaatikko puhkoo yllättävän huonosti tuulta, joten se nousee telineineen vinssillä tallin kattoon heti kun sitä ei tarvita.
Mahtaa sinua kirvellä tosiasiat, se ettet ole kyseisiä tutkimuksia lukenut oikeuttaa näemmä syyttämään muistihäiriöistä. Mainittakoon että ne ovat olleet linkkinä saman aihepiirin keskusteluissa aivan oikein noin neljä vuotta sitten. Aivan oikein tuo hiukkastutkimus jossa nastojen kuluttama osuus katupölystä oli tuota luokkaa, mutta mieleen jäi kuitenkin se asia, että kitkat nostattivat huomattavan paljon enemmän pölyä kadunpinnasta.
Miksi tuo tien kuluminen ja irtoaines pitäisi erottaa toisistaan. Yhdessä suloisessa sekamelskassa ne vaikuttavat kaikkiin teillä liikkuviin. Ongelma näissä keskusteluissa syntyy siitä, että kitkankäyttäjät pistävät sumeilematta nastojen piikkiin sataprosenttisesti sekä pöly että likaantumishaitat joka on aika lapsellista aikuisilta ihmisiltä. Miksi et ole koskaan pyrkinyt oikaisemaan näitä mielipiteitä, kun olet niin kaikkitietävä olevinasi mutta et tunne edes tutkimuksia jotka kertovat aivan muuta.
Olet kyllä uskomaton tapaus. Taas alat horisemaan kaikkea sekalaista skeidaa sen jälkeen kun korjasin "faktojasi". Ihan samalla tavalla sekoilit moottoripyörien jarrutusmatkojenkin kanssa. Olisiko kannattanut jo silloin ottaa opikseen, ettei kannata alkaa selittelemään sen jälkeen kun on totuus on silmien edessä?
Ero on tällä kertaa siinä, että sinä tuossa väitit nastojen osuudeksi katujen kulumisesti 1-2 prosenttia. Tuo on jopa suuruusluokaltaan pielessä. Sen sijaan, että tunnustaisit virheesi, alat hourailemaan pehmoisia. Yhtään väitettä tukevaasi tutkimusta ei ole olemassa. Se tutkimus, jota muistelit tässä, antoi nuo prosentit aivan muulle asialle. Vai voiko olla niin, ettet tajua eroa tielle levitetyn kipatun hiekan ja tien kuluman välillä?
Siis mitä sinä korjasit et selvästikään ole lukenut sitä tutkimusta josta väität ettei sitä ole olemassa, ja nyt en tosiaan puhu siitä helsingin katupölytukimuksesta josta luulet minun puhuneen ja mikäli muistan oikein siinä oli tvh mukana mutta en tosiaan rupea sitä kaivamaan vuosien takaa näistä kirjoitteluista.
Ei siinä ole mitään epäselvää tien kuluman ja hiekan välillä tosiasia vaan on että tutkimus kertoo nastojen osuudeksi kantakaupungissa 1-2% ja pääteillä jossa nopeudet ovat kovemmat 5%
onko tämä ylivoimaista ymmärrystä vaativa asia tajuta. Miksi tutkimukset eivät yksilöi mistä loput teiden kulumisestä johtuu niin sitä sietää miettiä.
1. Täyspainoinen hiekka tai tukkirekka vastaa 10000 henkilöauton tiekulutusta. tvh:n päällikön lausuma Hs:ssä
2. Suuri osa suomen tiestöstä on perustuksiltaan saven päällä ja ei kestä nykyisiä raskaankaluston akselipainoja vaan painuu.
3. Sepeliä levitetään teille esim. helsingissä vajaat miljoona tonnia vuosittain ja koko maahan varmaan kymmeniä miljoonia tonneja joka raskaan kaluston pyörien alla murskaa kevyesti pehmeää bitumia ja irroittaen sepeliä asfaltista kaikki tämä jauhautuu siksi mössöksi josta kitkankäyttäjät syyttävät yksin nastarenkaita.
4. Lisäksi varmistetaan maksimaalinen tienkulutus runsaalla suolanlevityksellä kitkarenkaiden takia.
Anteeksi miten sinä korjasit silloin faktoja, tuon jarruohjelman tiimoilta tv kakkosella joka testasi abs-jarruja honda firebladella
sekä ilman abs:sää näitkö kyseisen ohjelman kun päätit syyttää valehtelijaksi. Kuitenkin palaat toistuvasti asiaan, niinkuin minä olisin keksinyt siinä esitetyt väitteet. Todella aika härskiä johon pystyy vain tietyllä luonteeenpiirteillä varustettu henkilö.
Ai niin kolme viikkoa sitten luin pyörästä, joka pystyy samoihin jarrutusmatkoihin kuin tuossa aikaisemmassa keskustelussa. jään mielenkiinnolla odottamaan millaista herjaa tästä seuraa.
Itsellä ei ole koskaan ollut minkäänlaista harhakäsitystä auton ja moottoripyörän jarrutusmatkoista, ja olen niillä ajanut n. 400tkm tämän nykyisen mittariin tuli viikko sitten 150tkm nyt kun vaikutat kovalta moottoripyöräasiantuntijalta niin kerro ihmeessä mihin tietosi perustuvat.
Tutkimuksia on monenlaisia joista jokainen löytää omansa. Tässä viime vuodelta jossa Helsingin katupölystä arvioidaan jopa 50% nastarenkaiden aiheuttamaksi:
Suolaakin on levitetty teille niin kauan kuin minä muistan eli jo 70-luvulla eikä silloin edes taidettu kitkarenkaita käyttää. Eli kitkarenkaiden takia sitä ei kylvetä ellei ajatella raskasta kalustoa sileine renkaineen.
Hiekottamisen kuluttavan vaikutuksen voi todeta täällä maaseudulla. Kaksi talvea sitten uusittu asfaltti on jo selvästi urautunut vaikka hiekkaa ei talvisin käytetä. Ja tuo uraväli sopii henkilöautoille, ei tukkirekoille. Lisäksi uran pohja on todella karkea, varsinkin keväällä, mikähän raskas liikenne sen painamalla karhentaa? Hiekottamisella voi olla vaikutuksensa kaupunkialueella missä sitä käytetään huomattavasti runsaammin kuin maanteillä, mutta hyvin pieni vaikutus varsinkin täällä periferiassa jossa tiet silti kuluu karkeille urille.
Nastat kuulemma aiheuttavat pölyongelman. Todella vaikuttava saavutus kun osuus kulutuksesta on maksimissaan 5%
Tätähän päästiin tutkimaan käytännössä Sapporossa nastakiellon jälkeen 90-luvun alussa.
Vasemmalla pölylaskeumat (t/km2/kuukausi), oikealla nastarenkaiden osuus (%). Tummempi viiva on pölylaskeuma, vaaleampi nastojen osuus. Vuodet ovat japanilaisen kalenterin mukaan. S63=1988, H1=1989, H2=1990, jne.
Ennen nastakieltoa pölylaskeumat Sapporossa olivat 135 t/km2 kuukaudessa. Kuvasta näkyy, että ne laskivat 1:1 suhteessa nastojen vähenemisen myötä. Kun nastoja ei enää ollut liikenteessä, olivat pölylaskemat pienentyneet 13 tonniin.
1. Täyspainoinen hiekka tai tukkirekka vastaa 10000 henkilöauton tiekulutusta. tvh:n päällikön lausuma Hs:ssä
Rekat eivät tee asfalttiin uria, joiden välinen etäisyys vastaa henkilöautojen raideleveyttä.
misar:
4. Lisäksi varmistetaan maksimaalinen tienkulutus runsaalla suolanlevityksellä kitkarenkaiden takia.
Sitä suolaa levitetään rekkoja ja busseja varten, joissa ei ole talvirenkaita.
Onko kenelläkään tietoa siitä, miltä osin valtateiden urat ovat seurausta pinnan taipumisesta ja miltä osin materiaalikulumasta? Suomessahan on vuosikymmeniä kokeiltu siellä täällä betonia tienpäällysteenä. Sehän ei taivu, mutta urittuu kyllä kulumalla. Jos urautuminen johtuu pinnan alusrakenteen pettämisestä ja pinnan taipumisesta, ovat raskaat ajoneuvot nastattomine renkaineen iso syy teiden urautumiseen. Tällöin ratkaisu löytyy tien rakennustavan parantamisesta.
Nastat kuulemma aiheuttavat pölyongelman. Todella vaikuttava saavutus kun osuus kulutuksesta on maksimissaan 5%
Tätähän päästiin tutkimaan käytännössä Sapporossa nastakiellon jälkeen 90-luvun alussa.
Vasemmalla pölylaskeumat (t/km2/kuukausi), oikealla nastarenkaiden osuus (%). Tummempi viiva on pölylaskeuma, vaaleampi nastojen osuus. Vuodet ovat japanilaisen kalenterin mukaan. S63=1988, H1=1989, H2=1990, jne.
Ennen nastakieltoa pölylaskeumat Sapporossa olivat 135 t/km2 kuukaudessa. Kuvasta näkyy, että ne laskivat 1:1 suhteessa nastojen vähenemisen myötä. Kun nastoja ei enää ollut liikenteessä, olivat pölylaskemat pienentyneet 13 tonniin.
90% pölystä oli nastojen tuottamaa!
Tuosta tuskin voi kovinkaan paljoa päätellä nykysuomen tilanteesta ilman lisätietoja. Nastat ovat muuttuneet noista ajoista aika paljon. Entä paljonko tuolloin suolattiin ja hiekoitettiin teitä Sapporossa?
Nastat kuulemma aiheuttavat pölyongelman. Todella vaikuttava saavutus kun osuus kulutuksesta on maksimissaan 5%
Tätähän päästiin tutkimaan käytännössä Sapporossa nastakiellon jälkeen 90-luvun alussa.
Vasemmalla pölylaskeumat (t/km2/kuukausi), oikealla nastarenkaiden osuus (%). Tummempi viiva on pölylaskeuma, vaaleampi nastojen osuus. Vuodet ovat japanilaisen kalenterin mukaan. S63=1988, H1=1989, H2=1990, jne.
Ennen nastakieltoa pölylaskeumat Sapporossa olivat 135 t/km2 kuukaudessa. Kuvasta näkyy, että ne laskivat 1:1 suhteessa nastojen vähenemisen myötä. Kun nastoja ei enää ollut liikenteessä, olivat pölylaskemat pienentyneet 13 tonniin.
90% pölystä oli nastojen tuottamaa!
Tuosta tuskin voi kovinkaan paljoa päätellä nykysuomen tilanteesta ilman lisätietoja. Nastat ovat muuttuneet noista ajoista aika paljon. Entä paljonko tuolloin suolattiin ja hiekoitettiin teitä Sapporossa?
Entä paljonko tuolloin suolattiin ja hiekoitettiin teitä Sapporossa?
Ennen nastakieltoa ei hiekoitettu juuri yhtään. Kiellon jälkeen hiekoitus on lisääntynyt, mutta on yhä selvästi vähäisempää kuin Helsingissä. Vaikka hiekoitus hieman lisääntyi nastakiellon edetessä, pienenivät pölylaskeumat merkittävästi. Suolaus on samaa tasoa kuin Suomessa.
Entä paljonko tuolloin suolattiin ja hiekoitettiin teitä Sapporossa?
Ennen nastakieltoa ei hiekoitettu juuri yhtään. Kiellon jälkeen hiekoitus on lisääntynyt, mutta on yhä selvästi vähäisempää kuin Helsingissä. Vaikka hiekoitus hieman lisääntyi nastakiellon edetessä, pienenivät pölylaskeumat merkittävästi. Suolaus on samaa tasoa kuin Suomessa.
Voidaanko väitteesi 25 vuoden takaisesta hiekoituksesta jotenkin todistaa?
Ja voiko tuon aikaisia nastoja verrata nykyaikaisiin nastoihin? Ei uskoakseni voida.
Korostan vielä, että en ole kummankaan rengasvaihtoehdon fanaattinen kannattaja, mutta jotkut väitteet vain pistävät silmään. Kuten kuva lumisesta autosta ja sen todistearvosta.
Korostan vielä, että en ole kummankaan rengasvaihtoehdon fanaattinen kannattaja, mutta jotkut väitteet vain pistävät silmään. Kuten kuva lumisesta autosta ja sen todistearvosta.
Minä myönnän suoraan että talouteemme tulevasta käytetystä autosta nastarenkaat menevät heti kierrätykseen, vaikka olisivat hyväkuntoiset testivoittajat. Kiertoon vain siksi että niissä on nastat. Kitkarenkaista katsoisin onko se hyvälaatuinen ja sen kunnon, sekä luonnollisesti DOT kertoo valmistusvuoden joka ei saisi olla 5-6 vuotta vanhempi.
Minä näin noissa kuvissa kunnon talviolosuhteita joissa oli rakennuksia, ajoneuvoja ja ihmisiä. Toki ne eivät olleet niitä pahimpia olosuhteita joissa olisi ollut märkää jäätä.
Väitetään nastojen olevan syyllisiä teiden kulumiseen. Miksi siis tutkimus muutaman vuoden takaa totesi että helsingissä osuus oli
1-2% ja pääväylillä 3-5% valtakunnallisesti. Mistä siis syntyy loput kulumisesta. Kun tiedämme että Helsingissä kylvetään sepeliä
kaduille miljoona tonnia, ja siitä suuri osa murskautuu pyörien alla niin miten se käytännössä tapahtuu, onko niin että vain sepeli murskautuu rekkojen pyörien alla, ja asfaltille ei käy kuinkaan, tuskin näin, vaan toinen miljoona tonnia on bitumia ja kiviainesta ja mahdollisesti paljon enemmän.
Nastat kuulemma aiheuttavat pölyongelman. Todella vaikuttava saavutus kun osuus kulutuksesta on maksimissaan 5% Ajatellaan tilannetta jossa ei käytetäisi nastoja, ja sepeli suola seosta lisättäisiin runsaasti niin silloin olisi todennäköisin seuraus teiden kulumisen lisääntyminen, ja pölyongelman reipas lisäys. Eikä pidä unohtaa tvh johtajan lausumaa että "yksi täyspainoinen ajoneuvoyhdistelmä" vastaa 10000 henkilöauton kulutusta teillämme.
Uskomuksia puolustettaessa eivät fysiikan lait sen enempää kuin arkijärkikään rajoita järkkymätöntä varmuutta omasta oikeassaolemisesta. Eikö sinussa herää edes pientä epäilyksensiementä siitä, ettei kukaan muu ole nähnyt väittämiäsi tuloksia antaneita tutkimuksia? Eikö yhden rekan kymmentuhatkertainen kulutusvaikutus kuulosta hiukkaakaan uskomattomalta ja järjenvastaiselta? Ei, sinähän olet lukenut sen lehdestä ja vieläpä TVH:n päällikön lausumana. Tai ainakin haluat kovasti muistaa lukeneesi.
Onko kenelläkään tietoa siitä, miltä osin valtateiden urat ovat seurausta pinnan taipumisesta ja miltä osin materiaalikulumasta? Suomessahan on vuosikymmeniä kokeiltu siellä täällä betonia tienpäällysteenä. Sehän ei taivu, mutta urittuu kyllä kulumalla. Jos urautuminen johtuu pinnan alusrakenteen pettämisestä ja pinnan taipumisesta, ovat raskaat ajoneuvot nastattomine renkaineen iso syy teiden urautumiseen. Tällöin ratkaisu löytyy tien rakennustavan parantamisesta.
Tästä tutkimuksessa saatiin seuraavia tuloksia (10.1, sivu 113):
Yleisesti ottaen katujen urautumisesta 2/3 on nastarenkaiden aiheuttamaa. Niillä osuuksilla, missä deformaatio on suurta, nastarenkaille jää alle puolet.
Tuossa on saatu suuri korrelaatia nopeuden ja nastan kuluttuvuuden välille. Valtateillä, missä nopeus on suuri, pitäisi myös tuon mukaan nastan kuluttavuudenkin olla suurta.
Siis mitä sinä korjasit et selvästikään ole lukenut sitä tutkimusta josta väität ettei sitä ole olemassa, ja nyt en tosiaan puhu siitä helsingin katupölytukimuksesta josta luulet minun puhuneen ja mikäli muistan oikein siinä oli tvh mukana mutta en tosiaan rupea sitä kaivamaan vuosien takaa näistä kirjoitteluista.
Ei siinä ole mitään epäselvää tien kuluman ja hiekan välillä tosiasia vaan on että tutkimus kertoo nastojen osuudeksi kantakaupungissa 1-2% ja pääteillä jossa nopeudet ovat kovemmat 5%
onko tämä ylivoimaista ymmärrystä vaativa asia tajuta. Miksi tutkimukset eivät yksilöi mistä loput teiden kulumisestä johtuu niin sitä sietää miettiä.
Tutkimus, jonka tuloksia muistelet huonolla menestyksellä, ei kerro tien kulumisesta vaan renkaiden ilmaan nostamasta pölystä. Sekoitat siis ilmaan nousevan pölyn ja teiden kulumisen. Tiestä voi käydä rouhimassa pinnoitetta kilon kappaleina ilman, että siitä tulee merkittäviä pölypäästöjä. Sitten kun sitä tietä ja hiekkaa on hienonnettu talvi tien pinnalle, niin kevään kuivilla keleilä tuulen puuskakin nostaa ilmaan sakean pölypilven, vaikkei tuuli kuluta tietä ollenkaan.
Myönnän sen, että tuon on vähän harhaanjohtava tutkimus. Tikka-Nasta nastavalmistajana luonnollisesti halusi tukea omaa bisnestään ja laittoi "nuuskija-auton" mittaamaan ilman pölypitoisuutta kevään resuspensiokaudella, jolloin pöly on jo valmiina tiellä ja se tarvitsee vain nostaa ilmaan.
Jos nastarenkaiden osuus olisi kulumisesta noin merkityksetön, niin miksi ihmeessä kukaan uhraisi aikaa uusien nastojen tien kulumisvaikutusta rajoittavien sääntöjen luomiseen ja mittaamiseen?
Siis ei maksimipidollakaan, silloin kun jo luistaa sentin tai pari?
Ei vaikka auton saisi provosoitua kunnon luisuun. Ei se kitka lopu totaalisesti renkaan liukeassakaan. Liikkeelle lähtö tai auton hallinta ei tosiaankaan tuottanut kitkarenkailla mitään ongelmia.
Toisaalta myös uusi rengas pitäisi paremmin kuin alla oleva käytetty, joten maksimipidolla hifistely tulee kalliiksi, ajoipa nastoilla tai ilman.
Toisekseen, pito vaihtelee jo saman päivänkin aikana niin paljon, että ainakaan minulle kyse ei ole vain maksimipidosta, vaan ennustettavuudesta ja loogisesta käytöksestä joka kelissä.
Kesää talven keskelle eivät mitkään renkaat tee ja se pitää vain huomioida nopeuksissa. Riippumatta renkaiden tyypistä, itse en maanteillä tavoittele niin tiukkoja etappiaikoja, että olisi tarve ajaa maksimaalisen pidon rajoilla. Olosuhteiden ja renkaiden vaihtelulle on varaa jättää tilaa.
Tähän saakka olen ajanut nastoilla, kun en ole mieleisiäni kitkoja saanut ajaa, enkä uskalla ostaa summassa. Mutta en minä mihinkään poteroon aio itseni loppuiäksi kaivaa, vaan haluan ymmärtää mitä ne erot oikeasti ovat?
Sillä minä tässä kyselen kokemuksia, että TM testin perusteella autoni mukana tulleet Michelin nastarenkaat ovat olleet uutena pidoltaan aika lailla tasoissa Nokianin ja Goodyearin parhaiden kitkarenkaiden kanssa kaikissa talviolosuhteissa. Ellen ole tyytyväinen edellisen omistajan valitsemiin nastarenkaisiin, minulla näyttäisi siis olevan mahdollisuus ostaa yhden talven kokeilun jälkeen niiden tilalle hiljaisuus, vakaus ja pienempi talvikulutus pidosta tinkimättä?
Kaikkea hyvää ei vain ole tarjolla samassa paketissa. Miksi et vain kokeile jotain autoa, jossa on alla sellaiset kitkarenkaat, jotka kiinnostavat? Siinähän se, mitä voisit saada ja mistä joudut luopumaan, selviää nopeasti.
Kulutuksen seuranta ja minimointi on harrastus, jota tehdään muiden harrastusten ehdoilla, eikä se saa niitä estää. Olin myös Kontiaisten kulutuslisästä tietoinen niitä valitessani. Elämä on valintoja.
Minun tapauksessani myös ajopaikka erittäin talvisissa olosuhteissa on oma valinta, mutta olipa liikkeellä töikseen tai huvikseen, pitkiä matkoja talvikelissä ei viitsi ajaa huonoilla vehkeillä.
Eli puhutaan perinteisestä osaoptimoinnista.
Yhtä toistakaan asiaa en aivan ymmärrä. Mitä väliä kääntösäteellä on siellä Pohjanmaan viivasuorilla maanteillä tai pikkukeskuksen ainoassa risteyksessä?
Häh? Sehän todistaa hyvin kuinka Sapporossa on kunnon talvi.
No en minä sitä epäillyt, vaikka ei pari kuvaa sitäkään todista. Eiköhän Espanjastakin samanlaisia kuvia löytyisi. Oleellista kai nyt oli, miten autoilijat pärjäsivät talvella? Oliko esimerkiksi enemmän kolareita. Kuvista sitä on vähän hankalaa nähdä.
Yksi kitkapuolustelijoiden argumentti on mielestäni varsin kyseenalainen. Se, että kun on kitkat alla, niin ajetaan varovaisemmin. Haluaisinpa nähdä tästä jotain todistusaineistoa. Ja mikä vielä tärkeämpää, niin koko argumentti on aivan hullu. Samalla argumentillahan voi sitten perustella vaikka mitä. Voin ajaa autolla, jossa on surkeat jarrut, koska ajan varovasti. En tarvitse turvavyötä, koska ajan varovasti. Voin ajaa kännissä, koska ajan varovasti.......
Toisaalta oma varovaisuus ei aina riitä. Kun joku muu mokaa, niin haluan, että autoni pysähtyy/kääntyy mahdollisimman nopeasti. Tietyissä olosuhteissa nastojen ja kitkojen välinen ero on dramaattisen suuri. Niin suuri, että se voi ratkaista minun tai jonkun muun hengen. Toki tällainen tapahtuma on epätodennäköinen, mutta mikä on sen painoarvo.
Toisaalta oma varovaisuus ei aina riitä. Kun joku muu mokaa, niin haluan, että autoni pysähtyy/kääntyy mahdollisimman nopeasti. Tietyissä olosuhteissa nastojen ja kitkojen välinen ero on dramaattisen suuri. Niin suuri, että se voi ratkaista minun tai jonkun muun hengen.
Ei parhaimman kitkan ja nastan jarrutusero edes jäällä ollut niin montaa metriä että siitä olisi hengenlähtö kiinni.
Yhden kitkojenvastustajan argumentti on mielestäni varsin kyseenalainen. Se, että ei huomioida kalustoa, olosuhteita ja omaa kuntoa. Kuka hullu ajaa kovaa huonojarruisella autolla, kuka hullu ajaa kovaa kun pito on huono ja kuka hulla ajaa kovaa ilman turvavyötä? Yksi tuossa näköjään ilmottautui.
Ei tästä ole pitkäkään aika, kun autojen jarrut eivät yleisesti kyenneet hiipumatta pysäyttämään autoa huippunopeuden lähettyviltä. Joissakin autoissa myös jarrutasapaino esti käyttämästä täyttä jarrutehoa. Riippumatta renkaista pito vaihtelee koko ajan. Jo seuraavana talvena ne melkein uudet testivoittajanastarenkaat pitävät paljon huonommin kuin uutena. Lähes kaikissa olosuhteissa ne pitävät huonommin kuin parhaat kitkarenkaat. Olisi hullua olla huomioimatta noita asioita. Jos ei osaa huomioida mitään ja pystyy ajamaan turvallisesti ainoastaan parhaalla mahdollisella pidolla mitä markkinoilta löytyy, niin kalliksi tulee sekin. Mutta jokainen tyylillään.
Järkeä olisi suotavaa käyttää myös kesällä. Saksassa nykyisin näyttää olevan vuokra-autoissa talvirenkaat ympäri vuoden. Ainakin puolentusinaa viimeisintä itselleni osunutta auton on ollut talvirenkain varustettu kesällä. Olisi hullua olla huomioimatta myös tuota.
Olen mielenkiinnosta kokeillut, millaista on ajaa kännissä. Olen myös kokeillut esimerkiksi pelata pokeria, soittaa eri instrumenttejä ja ratkoa sudokuja kännissä. Ihan opettavaista tutustua etanolin vaikutuksiin. Jos johonkin tilanteeseen turvavyö on tarpeeton, niin en kyllä keksi yhtään syytä sitä turhaankaan käyttää. Nykyiset autot tosin häiriköiden ohjaavat turvavyön turhaan käyttöön.
Oma varovaisuus sisältää myös sen, että huomio ja ennakoi muiden tiellä liikkujien liikkeet.
Yhden kitkojenvastustajan argumentti on mielestäni varsin kyseenalainen. Se, että ei huomioida kalustoa, olosuhteita ja omaa kuntoa. Kuka hullu ajaa kovaa huonojarruisella autolla, kuka hullu ajaa kovaa kun pito on huono ja kuka hulla ajaa kovaa ilman turvavyötä? Yksi tuossa näköjään ilmottautui.
Kukaanhan ei ole noin kirjoittanut, eikä yksikään ole ilmoittanut noin tekevänsä. Täysin naurettava väite sinulta. Onko sinun mielestäsi siis ok, että ihmiset ajavat autolla jossa on huonot jarrut, mikäli he lupaavat ajaa varovasti? Mitäs sitä autoja sitten enää katsastamaan.
Ja kuten sanoin, en minä suoranaisesti vastusta kitkoja. Puutun vain epäloogisiin argumentteihin, kuten tuohon "varovasti ajamiseen", joka on ensinnäkin typerä argumentti, eikä sen todenmukaisuuttakaan ole tietääkseni koskaan osoitettu.
V-nopeusluokan kitkarenkailla voi toki ajaa kesällä. Niillä on hyvä pito märällä asfaltilla.
En vielä sellaisilla renkailla ajanut, joilla ei voisi kesällä ajaa. Nuo sikäläiset kitkat ovat joo ihan hyviä kesällä, joskaan eivät vastaavan kesärenkaan veroisia.
SuFO:
Tuskinpa sinäkään voit tietää (ellet se ollut sinä ) että kyseinen autoilija oikeasti oli menossa sinne lumisadealueelle. Jos nyt vaihtaa nastarenkaat alle pitää ne kohta vaihtaa pois, ja tällaisille kuljettajille kitkarenkaat olisivat käytännöllinen valinta.
Rikosilmoitusta en viitsi tuosta tehdä, jaan tiedon mieluummin osana keskustelua. Sanktio tuosta on 35 , eli tekona se on lievempi kuin kaistanvaihto ilman vilkkua (50 ).
Olen seurannut erästä tiedotetta taloudellisesta ajotavasta jossa ei mainita ympäristönäkökulmana nastojen melua tai pölyä, ja myöskin todennut että vähäpäästöiseksi ajoneuvoksi pysäköinnissä todetaan nastarenkaallinen auto. Eli harmittaa kyllä tämänvuotinen TM-artikkeli joka totesi että mitä enemmän nastoja (190 kpl ) sen enemmän TM-tähtiä.
Nokian renkaat kirjoittaa itse että tienkulumavaikutus (kyllä, tienkulumavaikutus ! ) alittaa sallitun 12 %. Paljonko se on?
"Käänteentekevän nastakonseptinsa ansiosta tämän uutuusrenkaan tienkulumavaikutus alittaa Pohjoismaisen nastalainsäädännön määrittelemän rajan yli 12 %:lla."
http://vianor.fi/renkaat/henkiloauto/nastarenkaat/nokian/nokian-hakkapeliitta-8/
misar:
Olet kyllä uskomaton tapaus. Taas alat horisemaan kaikkea sekalaista skeidaa sen jälkeen kun korjasin "faktojasi". Ihan samalla tavalla sekoilit moottoripyörien jarrutusmatkojenkin kanssa. Olisiko kannattanut jo silloin ottaa opikseen, ettei kannata alkaa selittelemään sen jälkeen kun on totuus on silmien edessä?
Ero on tällä kertaa siinä, että sinä tuossa väitit nastojen osuudeksi katujen kulumisesti 1-2 prosenttia. Tuo on jopa suuruusluokaltaan pielessä. Sen sijaan, että tunnustaisit virheesi, alat hourailemaan pehmoisia. Yhtään väitettä tukevaasi tutkimusta ei ole olemassa. Se tutkimus, jota muistelit tässä, antoi nuo prosentit aivan muulle asialle. Vai voiko olla niin, ettet tajua eroa tielle levitetyn kipatun hiekan ja tien kuluman välillä?
NHB:
Siis ei maksimipidollakaan, silloin kun jo luistaa sentin tai pari?
NHB:
Toisaalta myös uusi rengas pitäisi paremmin kuin alla oleva käytetty, joten maksimipidolla hifistely tulee kalliiksi, ajoipa nastoilla tai ilman.
Toisekseen, pito vaihtelee jo saman päivänkin aikana niin paljon, että ainakaan minulle kyse ei ole vain maksimipidosta, vaan ennustettavuudesta ja loogisesta käytöksestä joka kelissä.
Tähän saakka olen ajanut nastoilla, kun en ole mieleisiäni kitkoja saanut ajaa, enkä uskalla ostaa summassa. Mutta en minä mihinkään poteroon aio itseni loppuiäksi kaivaa, vaan haluan ymmärtää mitä ne erot oikeasti ovat?
Sillä minä tässä kyselen kokemuksia, että TM testin perusteella autoni mukana tulleet Michelin nastarenkaat ovat olleet uutena pidoltaan aika lailla tasoissa Nokianin ja Goodyearin parhaiden kitkarenkaiden kanssa kaikissa talviolosuhteissa. Ellen ole tyytyväinen edellisen omistajan valitsemiin nastarenkaisiin, minulla näyttäisi siis olevan mahdollisuus ostaa yhden talven kokeilun jälkeen niiden tilalle hiljaisuus, vakaus ja pienempi talvikulutus pidosta tinkimättä?
Vai onko, sen haluaisin ymmärtää?
NHB:
Kulutuksen seuranta ja minimointi on harrastus, jota tehdään muiden harrastusten ehdoilla, eikä se saa niitä estää. Olin myös Kontiaisten kulutuslisästä tietoinen niitä valitessani. Elämä on valintoja.
Minun tapauksessani myös ajopaikka erittäin talvisissa olosuhteissa on oma valinta, mutta olipa liikkeellä töikseen tai huvikseen, pitkiä matkoja talvikelissä ei viitsi ajaa huonoilla vehkeillä.
Suksilaatikko puhkoo yllättävän huonosti tuulta, joten se nousee telineineen vinssillä tallin kattoon heti kun sitä ei tarvita.
NHB:
Siis mitä sinä korjasit et selvästikään ole lukenut sitä tutkimusta josta väität ettei sitä ole olemassa, ja nyt en tosiaan puhu siitä helsingin katupölytukimuksesta josta luulet minun puhuneen ja mikäli muistan oikein siinä oli tvh mukana mutta en tosiaan rupea sitä kaivamaan vuosien takaa näistä kirjoitteluista.
Ei siinä ole mitään epäselvää tien kuluman ja hiekan välillä tosiasia vaan on että tutkimus kertoo nastojen osuudeksi kantakaupungissa 1-2% ja pääteillä jossa nopeudet ovat kovemmat 5%
onko tämä ylivoimaista ymmärrystä vaativa asia tajuta. Miksi tutkimukset eivät yksilöi mistä loput teiden kulumisestä johtuu niin sitä sietää miettiä.
1. Täyspainoinen hiekka tai tukkirekka vastaa 10000 henkilöauton tiekulutusta. tvh:n päällikön lausuma Hs:ssä
2. Suuri osa suomen tiestöstä on perustuksiltaan saven päällä ja ei kestä nykyisiä raskaankaluston akselipainoja vaan painuu.
3. Sepeliä levitetään teille esim. helsingissä vajaat miljoona tonnia vuosittain ja koko maahan varmaan kymmeniä miljoonia tonneja joka raskaan kaluston pyörien alla murskaa kevyesti pehmeää bitumia ja irroittaen sepeliä asfaltista kaikki tämä jauhautuu siksi mössöksi josta kitkankäyttäjät syyttävät yksin nastarenkaita.
4. Lisäksi varmistetaan maksimaalinen tienkulutus runsaalla suolanlevityksellä kitkarenkaiden takia.
Anteeksi miten sinä korjasit silloin faktoja, tuon jarruohjelman tiimoilta tv kakkosella joka testasi abs-jarruja honda firebladella
sekä ilman abs:sää näitkö kyseisen ohjelman kun päätit syyttää valehtelijaksi. Kuitenkin palaat toistuvasti asiaan, niinkuin minä olisin keksinyt siinä esitetyt väitteet. Todella aika härskiä johon pystyy vain tietyllä luonteeenpiirteillä varustettu henkilö.
Ai niin kolme viikkoa sitten luin pyörästä, joka pystyy samoihin jarrutusmatkoihin kuin tuossa aikaisemmassa keskustelussa. jään mielenkiinnolla odottamaan millaista herjaa tästä seuraa.
Itsellä ei ole koskaan ollut minkäänlaista harhakäsitystä auton ja moottoripyörän jarrutusmatkoista, ja olen niillä ajanut n. 400tkm tämän nykyisen mittariin tuli viikko sitten 150tkm nyt kun vaikutat kovalta moottoripyöräasiantuntijalta niin kerro ihmeessä mihin tietosi perustuvat.
Tutkimuksia on monenlaisia joista jokainen löytää omansa. Tässä viime vuodelta jossa Helsingin katupölystä arvioidaan jopa 50% nastarenkaiden aiheuttamaksi:
http://www.hs.fi/paivanlehti/kaupunki/Katupöly+vähenee+kitkoilla/a1366083692143
Suolaakin on levitetty teille niin kauan kuin minä muistan eli jo 70-luvulla eikä silloin edes taidettu kitkarenkaita käyttää. Eli kitkarenkaiden takia sitä ei kylvetä ellei ajatella raskasta kalustoa sileine renkaineen.
Hiekottamisen kuluttavan vaikutuksen voi todeta täällä maaseudulla. Kaksi talvea sitten uusittu asfaltti on jo selvästi urautunut vaikka hiekkaa ei talvisin käytetä. Ja tuo uraväli sopii henkilöautoille, ei tukkirekoille. Lisäksi uran pohja on todella karkea, varsinkin keväällä, mikähän raskas liikenne sen painamalla karhentaa? Hiekottamisella voi olla vaikutuksensa kaupunkialueella missä sitä käytetään huomattavasti runsaammin kuin maanteillä, mutta hyvin pieni vaikutus varsinkin täällä periferiassa jossa tiet silti kuluu karkeille urille.
misar:
Rekat eivät tee asfalttiin uria, joiden välinen etäisyys vastaa henkilöautojen raideleveyttä.
misar:
Sitä suolaa levitetään rekkoja ja busseja varten, joissa ei ole talvirenkaita.
misar:
Tätähän päästiin tutkimaan käytännössä Sapporossa nastakiellon jälkeen 90-luvun alussa.
Vasemmalla pölylaskeumat (t/km2/kuukausi), oikealla nastarenkaiden osuus (%). Tummempi viiva on pölylaskeuma, vaaleampi nastojen osuus. Vuodet ovat japanilaisen kalenterin mukaan. S63=1988, H1=1989, H2=1990, jne.
Ennen nastakieltoa pölylaskeumat Sapporossa olivat 135 t/km2 kuukaudessa. Kuvasta näkyy, että ne laskivat 1:1 suhteessa nastojen vähenemisen myötä. Kun nastoja ei enää ollut liikenteessä, olivat pölylaskemat pienentyneet 13 tonniin.
90% pölystä oli nastojen tuottamaa!
Tässä vielä muutama kuva Sapporosta, joista näkee, että täällä on ihan kunnon talvi.
Knight Rider:
Onko kenelläkään tietoa siitä, miltä osin valtateiden urat ovat seurausta pinnan taipumisesta ja miltä osin materiaalikulumasta? Suomessahan on vuosikymmeniä kokeiltu siellä täällä betonia tienpäällysteenä. Sehän ei taivu, mutta urittuu kyllä kulumalla. Jos urautuminen johtuu pinnan alusrakenteen pettämisestä ja pinnan taipumisesta, ovat raskaat ajoneuvot nastattomine renkaineen iso syy teiden urautumiseen. Tällöin ratkaisu löytyy tien rakennustavan parantamisesta.
Kitkakalle:
Tuosta tuskin voi kovinkaan paljoa päätellä nykysuomen tilanteesta ilman lisätietoja. Nastat ovat muuttuneet noista ajoista aika paljon. Entä paljonko tuolloin suolattiin ja hiekoitettiin teitä Sapporossa?
Mitä nuo autojen kuvat ovat todistavinaan?
Kitkakalle:
Tuosta tuskin voi kovinkaan paljoa päätellä nykysuomen tilanteesta ilman lisätietoja. Nastat ovat muuttuneet noista ajoista aika paljon. Entä paljonko tuolloin suolattiin ja hiekoitettiin teitä Sapporossa?
Mitä nuo autojen kuvat ovat todistavinaan?
Ajattelija2013:
Että kunnon talvi on muuallakin ja silti pärjätään ilman nastoja.
Ajattelija2013:
Ennen nastakieltoa ei hiekoitettu juuri yhtään. Kiellon jälkeen hiekoitus on lisääntynyt, mutta on yhä selvästi vähäisempää kuin Helsingissä. Vaikka hiekoitus hieman lisääntyi nastakiellon edetessä, pienenivät pölylaskeumat merkittävästi. Suolaus on samaa tasoa kuin Suomessa.
Knight Rider:
Juu ei todellakaan istu raskaskalusto niihin uriin.
Kitkakalle:
Ööö...kuva lumisesta autosta todistaakin paljon. Esimerkiksi tilastot onnettomuuksista antaisivat jotain oikeaa tietoa.
Kitkakalle:
Voidaanko väitteesi 25 vuoden takaisesta hiekoituksesta jotenkin todistaa?
Ja voiko tuon aikaisia nastoja verrata nykyaikaisiin nastoihin? Ei uskoakseni voida.
Korostan vielä, että en ole kummankaan rengasvaihtoehdon fanaattinen kannattaja, mutta jotkut väitteet vain pistävät silmään. Kuten kuva lumisesta autosta ja sen todistearvosta.
Ajattelija2013:
Häh? Sehän todistaa hyvin kuinka Sapporossa on kunnon talvi.
Minä myönnän suoraan että talouteemme tulevasta käytetystä autosta nastarenkaat menevät heti kierrätykseen, vaikka olisivat hyväkuntoiset testivoittajat. Kiertoon vain siksi että niissä on nastat. Kitkarenkaista katsoisin onko se hyvälaatuinen ja sen kunnon, sekä luonnollisesti DOT kertoo valmistusvuoden joka ei saisi olla 5-6 vuotta vanhempi.
Minä näin noissa kuvissa kunnon talviolosuhteita joissa oli rakennuksia, ajoneuvoja ja ihmisiä. Toki ne eivät olleet niitä pahimpia olosuhteita joissa olisi ollut märkää jäätä.
misar:
Uskomuksia puolustettaessa eivät fysiikan lait sen enempää kuin arkijärkikään rajoita järkkymätöntä varmuutta omasta oikeassaolemisesta. Eikö sinussa herää edes pientä epäilyksensiementä siitä, ettei kukaan muu ole nähnyt väittämiäsi tuloksia antaneita tutkimuksia? Eikö yhden rekan kymmentuhatkertainen kulutusvaikutus kuulosta hiukkaakaan uskomattomalta ja järjenvastaiselta? Ei, sinähän olet lukenut sen lehdestä ja vieläpä TVH:n päällikön lausumana. Tai ainakin haluat kovasti muistaa lukeneesi.
Sodomka:
Tästä tutkimuksessa saatiin seuraavia tuloksia (10.1, sivu 113):
Yleisesti ottaen katujen urautumisesta 2/3 on nastarenkaiden aiheuttamaa. Niillä osuuksilla, missä deformaatio on suurta, nastarenkaille jää alle puolet.
Tuossa on saatu suuri korrelaatia nopeuden ja nastan kuluttuvuuden välille. Valtateillä, missä nopeus on suuri, pitäisi myös tuon mukaan nastan kuluttavuudenkin olla suurta.
misar:
Tutkimus, jonka tuloksia muistelet huonolla menestyksellä, ei kerro tien kulumisesta vaan renkaiden ilmaan nostamasta pölystä. Sekoitat siis ilmaan nousevan pölyn ja teiden kulumisen. Tiestä voi käydä rouhimassa pinnoitetta kilon kappaleina ilman, että siitä tulee merkittäviä pölypäästöjä. Sitten kun sitä tietä ja hiekkaa on hienonnettu talvi tien pinnalle, niin kevään kuivilla keleilä tuulen puuskakin nostaa ilmaan sakean pölypilven, vaikkei tuuli kuluta tietä ollenkaan.
Myönnän sen, että tuon on vähän harhaanjohtava tutkimus. Tikka-Nasta nastavalmistajana luonnollisesti halusi tukea omaa bisnestään ja laittoi "nuuskija-auton" mittaamaan ilman pölypitoisuutta kevään resuspensiokaudella, jolloin pöly on jo valmiina tiellä ja se tarvitsee vain nostaa ilmaan.
Jos nastarenkaiden osuus olisi kulumisesta noin merkityksetön, niin miksi ihmeessä kukaan uhraisi aikaa uusien nastojen tien kulumisvaikutusta rajoittavien sääntöjen luomiseen ja mittaamiseen?
740 GLE:
Ei vaikka auton saisi provosoitua kunnon luisuun. Ei se kitka lopu totaalisesti renkaan liukeassakaan. Liikkeelle lähtö tai auton hallinta ei tosiaankaan tuottanut kitkarenkailla mitään ongelmia.
Kesää talven keskelle eivät mitkään renkaat tee ja se pitää vain huomioida nopeuksissa. Riippumatta renkaiden tyypistä, itse en maanteillä tavoittele niin tiukkoja etappiaikoja, että olisi tarve ajaa maksimaalisen pidon rajoilla. Olosuhteiden ja renkaiden vaihtelulle on varaa jättää tilaa.
Kaikkea hyvää ei vain ole tarjolla samassa paketissa. Miksi et vain kokeile jotain autoa, jossa on alla sellaiset kitkarenkaat, jotka kiinnostavat? Siinähän se, mitä voisit saada ja mistä joudut luopumaan, selviää nopeasti.
Eli puhutaan perinteisestä osaoptimoinnista.
Yhtä toistakaan asiaa en aivan ymmärrä. Mitä väliä kääntösäteellä on siellä Pohjanmaan viivasuorilla maanteillä tai pikkukeskuksen ainoassa risteyksessä?
Kitkakalle:
No en minä sitä epäillyt, vaikka ei pari kuvaa sitäkään todista. Eiköhän Espanjastakin samanlaisia kuvia löytyisi. Oleellista kai nyt oli, miten autoilijat pärjäsivät talvella? Oliko esimerkiksi enemmän kolareita. Kuvista sitä on vähän hankalaa nähdä.
Yksi kitkapuolustelijoiden argumentti on mielestäni varsin kyseenalainen. Se, että kun on kitkat alla, niin ajetaan varovaisemmin. Haluaisinpa nähdä tästä jotain todistusaineistoa. Ja mikä vielä tärkeämpää, niin koko argumentti on aivan hullu. Samalla argumentillahan voi sitten perustella vaikka mitä. Voin ajaa autolla, jossa on surkeat jarrut, koska ajan varovasti. En tarvitse turvavyötä, koska ajan varovasti. Voin ajaa kännissä, koska ajan varovasti.......
Toisaalta oma varovaisuus ei aina riitä. Kun joku muu mokaa, niin haluan, että autoni pysähtyy/kääntyy mahdollisimman nopeasti. Tietyissä olosuhteissa nastojen ja kitkojen välinen ero on dramaattisen suuri. Niin suuri, että se voi ratkaista minun tai jonkun muun hengen. Toki tällainen tapahtuma on epätodennäköinen, mutta mikä on sen painoarvo.
Ajattelija2013:
Ei parhaimman kitkan ja nastan jarrutusero edes jäällä ollut niin montaa metriä että siitä olisi hengenlähtö kiinni.
Yhden kitkojenvastustajan argumentti on mielestäni varsin kyseenalainen. Se, että ei huomioida kalustoa, olosuhteita ja omaa kuntoa. Kuka hullu ajaa kovaa huonojarruisella autolla, kuka hullu ajaa kovaa kun pito on huono ja kuka hulla ajaa kovaa ilman turvavyötä? Yksi tuossa näköjään ilmottautui.
Ei tästä ole pitkäkään aika, kun autojen jarrut eivät yleisesti kyenneet hiipumatta pysäyttämään autoa huippunopeuden lähettyviltä. Joissakin autoissa myös jarrutasapaino esti käyttämästä täyttä jarrutehoa. Riippumatta renkaista pito vaihtelee koko ajan. Jo seuraavana talvena ne melkein uudet testivoittajanastarenkaat pitävät paljon huonommin kuin uutena. Lähes kaikissa olosuhteissa ne pitävät huonommin kuin parhaat kitkarenkaat. Olisi hullua olla huomioimatta noita asioita. Jos ei osaa huomioida mitään ja pystyy ajamaan turvallisesti ainoastaan parhaalla mahdollisella pidolla mitä markkinoilta löytyy, niin kalliksi tulee sekin. Mutta jokainen tyylillään.
Järkeä olisi suotavaa käyttää myös kesällä. Saksassa nykyisin näyttää olevan vuokra-autoissa talvirenkaat ympäri vuoden. Ainakin puolentusinaa viimeisintä itselleni osunutta auton on ollut talvirenkain varustettu kesällä. Olisi hullua olla huomioimatta myös tuota.
Olen mielenkiinnosta kokeillut, millaista on ajaa kännissä. Olen myös kokeillut esimerkiksi pelata pokeria, soittaa eri instrumenttejä ja ratkoa sudokuja kännissä. Ihan opettavaista tutustua etanolin vaikutuksiin. Jos johonkin tilanteeseen turvavyö on tarpeeton, niin en kyllä keksi yhtään syytä sitä turhaankaan käyttää. Nykyiset autot tosin häiriköiden ohjaavat turvavyön turhaan käyttöön.
Oma varovaisuus sisältää myös sen, että huomio ja ennakoi muiden tiellä liikkujien liikkeet.
NHB:
V-nopeusluokan kitkarenkailla voi toki ajaa kesällä. Niillä on hyvä pito märällä asfaltilla.
Knight Rider:
Vai onko niissä ollut max nopeus -tarra kojelaudassa kertomassa renkaiden suurimman sallitun nopeuden (jos pienempi, kuin auton huippunopeus)?
NHB
Kukaanhan ei ole noin kirjoittanut, eikä yksikään ole ilmoittanut noin tekevänsä. Täysin naurettava väite sinulta. Onko sinun mielestäsi siis ok, että ihmiset ajavat autolla jossa on huonot jarrut, mikäli he lupaavat ajaa varovasti? Mitäs sitä autoja sitten enää katsastamaan.
Ja kuten sanoin, en minä suoranaisesti vastusta kitkoja. Puutun vain epäloogisiin argumentteihin, kuten tuohon "varovasti ajamiseen", joka on ensinnäkin typerä argumentti, eikä sen todenmukaisuuttakaan ole tietääkseni koskaan osoitettu.
Knight Rider:
En vielä sellaisilla renkailla ajanut, joilla ei voisi kesällä ajaa. Nuo sikäläiset kitkat ovat joo ihan hyviä kesällä, joskaan eivät vastaavan kesärenkaan veroisia.