Lopetetaan ihan ekana suolaus, toisena hiekoitus, kolmantena nastojen käyttö ja neljäntenä nää impotenssit "nastajormat" jotka luulevat jotenkin paratavansa turvallisuutta.
Etsimäsi termi lienee impotentti? Siis kykenemätön, vähän kuin sinä kirjoittajana?
Ryne:
Ajokursille sanon minä! Vittu jos ei talvella, eli marraskuu puoliväli- maaliskuun puoliväli pysy tiellä.
Koeta nyt jo käsittää, että nastoilla ajetaan siksi, että kitkat luistavat nelipyöräohjauksessa väärin.
Märkä jää ei ole mikään syy hidastaa. Ei ole tarpeen. Eilen muuten satoi vettä -7 asteessa.
Ryne:
Nämä "nastajormat" on rouhinut tiet paskaksi
Suomalaisen tutkimuksen mukaan aika tarkkaan puolet siitä rouhimisesta johtuu suolasta ja hiekasta.
Ajokurssille sanon minä, ellei suolatta ja hiekatta pysty ajamaan normaalissa talvikelissä.
Nastoista on sentään hyötyä, suolasta vain haittaa.
Tuosta Oksaharjun blogista saa sellaisen vaikutelman kuin Nokian pelaisi jotain vilunkipeliä. Kannattaa lukea myös Nokian Renkaiden vastine blogin lopusta.
Olisiko rehellisyyden nimissä aika myöntää, että osa keskustelijoista haluaa vain siirtää veronsa muiden maksettavaksi?
Kokonaisuutena Suomessa on autoilun verotus tasolla, joka oikeuttaa pikemminkin kysymään olisiko kohtuullisempaa laskea auton omistamisen vai sen käyttämisen kohtuutonta veroastetta.
Olisiko rehellisyyden nimissä aika myöntää, että osa keskustelijoista haluaa vain siirtää veronsa muiden maksettavaksi?
Aihe on sikäli vaikea että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei ainakaan vielä ole ollut hyötyä nastoista, mutta käyttöpäiviä on ollut jo noin 45.
Kun puhutaan nastarenkaiden jääpidon vähenemisestä niiden kuluessa kitkarenkaiden tasolle jo kahdessa vuodessa niin jotkut sanovat että vuoden 2008 renkaat ovat jo niiin vanhanaikaisia. Tuo suolatutkimus on vuodelta 1995, eli vähän sen jälkeen kun Ford Sierra muuttui Mondeoksi, ja renkaan nimi oli Hakkapeliitta 10. Euroncapin kolaritähtiä Mondeo sai 2,5 vasta vuonna 1997. Mutta onhan tuo tutkimus sinällään hyvä lukea, autot mm. likaantuvat edelleen.
Itse olen täysin tyytyväinen kitkarenkaisiin, mutta ymmärrän kyllä senkin että monille turvallisuus on vain tekniikkaa. Ei siis asenne liikenteeseen jolla huomioidaan myös toisten turvallisuus, mm. suojatiesäännön noudattaminen samalla tarkkuudella kuin liikennevalojen osalta edellytetään. Monet ajavat törkeästi "päin suojatietä" (vrt. päin punaista ), mutta silti tarvitsevat nastat ajaakseen turvallisesti.
Ajoetäisyys edelläajavaan on niin lyhyt että jarruvalot vilkkuvat maantienopeuksilla jne...
Itse olen täysin tyytyväinen kitkarenkaisiin, mutta ymmärrän kyllä senkin että monille turvallisuus on vain tekniikkaa. Ei siis asenne liikenteeseen jolla huomioidaan myös toisten turvallisuus, mm. suojatiesäännön noudattaminen samalla tarkkuudella kuin liikennevalojen osalta edellytetään. Monet ajavat törkeästi "päin suojatietä" (vrt. päin punaista ), mutta silti tarvitsevat nastat ajaakseen turvallisesti.
Ajoetäisyys edelläajavaan on niin lyhyt että jarruvalot vilkkuvat maantienopeuksilla jne...
Uskoisin pystyväni ajamaan turvallisesti vaikka kesärenkailla, mutta mukavuuteni vuoksi en halua kiusata itseäni kun ei ole pakko.
Mutta jos liukkaammat renkaat lisäävät turvallisuutta, nokitan jatkamalla jo toista viikkoa 90-luvun alun auton koeajoa selvittääkseni haluanko vaihtaa omanikin 15 vuotta vanhempaan.
Kesällä on kiva kruisailla rauhassa kattoluukku auki vanhalla autolla, mutta talvinen työmatkakäyttö kertoo jaksaisiko tuollaisen kanssa elää arkea.
Sinänsä outo texti josta ei selvinnyt kuinka suuri markkinaosuus tuolla hakkapeliitta8 on norjassa?
Onko se esim suurempi kuin nokian R2:sella?
Oksaharjun blogi:
Markkinoilla asiasta ei ole keskustelua kuulunut, mutta yhtiö sai poikkeusluvan uutuusmallilleen vasta lokakuun alussa aivan sesongin kynnyksellä.
Lienee täysin selvää, ettei tuon vuoksi H8:n markkinaosuus tällä hetkellä voi olla kovin suuri. Kuluvan vuoden sesonki on mennyt auttamattomasti ohi.
Itse pidän tuota kirjoitusta hyvin ymmärrettävänä. Nastarenkaat aiheuttavat paljon keskustelua Norjassa ja Ruotsissa. Tässä yksi esimerkki:
Slutsatsen som kommunerna och Statens vegvesen drar, även om orsakssambanden mellan trafikolyckor och däcktyper är komplexa, är att en så låg andel dubbdäck som 1015 procent inte ger upphov till någon ökad olycksrisk. Den kraftiga minskningen av antalet dubbdäck har däremot lett till en markant minskning av skadliga partiklar i luften.
Ainakin Hesassa on keväisin säästöintoa katupölun poistossa, juuri silloin kun pahiten pölisee.
Mutta kaikki on aina autoilijoiden vika; ei valtion, kaupungin, kenenkään muidenkaan.
Sama kuin teiden päällysteiden kunnostuksessakin. Kaikki muut osapuolet saavat painavat äänensä kuuluviin mutta autoilijoilla sellaista yhteistä kuuluvaa äänitorvea ei ole.
Paskaa sataa niskaan joka suunnasta ja suojaan ei pääse.
Mitkä mielestäsi ovat turvavyön yhteiskunnalliset haitat, ja miten sen käyttö vaikuttaa sivullisten hengtysilmaan ja meluhaittaan?
Turvavyön käyttämättömyyden yhteiskunnalliset haitat ovat merkittävät ja siksi se on pakollinen.
Nastarenkaat eivät ole pakollisia, minkä sinä unohdat. Jokainen voi valita ihan vapaasti kunhan valitsee "talvirenkaista", siitäkin huolimatta että on paljon tuotteita joissa tuo on lähinnä vain leima renkaan kyljessä.
Pointti tuossa aiemmassa olikin se, että ei pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä asioista sen perusteella onko yksi henkilö pärjännyt elämässään ilman jotain asiaa. Jälkiviisaasti (typerin "viisauden" laji) voin todeta, että minä olisin pärjännyt hyvin ilman turvavyötä, kaikkia ottamiani vakuutuksia, uutta autoa jne ja olen pärjännyt pitkään kitkarenkaillakin. Minusta se ei silti kerro yhtään mitään siitä mitkä noiden asioiden vaikutukset laajemmalti ovat.
Itse pidän tuota kirjoitusta hyvin ymmärrettävänä. Nastarenkaat aiheuttavat paljon keskustelua Norjassa ja Ruotsissa. Tässä yksi esimerkki:
Slutsatsen som kommunerna och Statens vegvesen drar, även om orsakssambanden mellan trafikolyckor och däcktyper är komplexa, är att en så låg andel dubbdäck som 1015 procent inte ger upphov till någon ökad olycksrisk. Den kraftiga minskningen av antalet dubbdäck har däremot lett till en markant minskning av skadliga partiklar i luften.
Tuossa artikkelissa ei millään tavalla faktoilla perustella väitteitä liikenneturvallisuudesta. Siinä tuo ei poikkea mitenkään siitä keskustelusta jota täällä käydään.
Ja kannattaa nyt edelleen muistaa, että pääosa Ruotsin liikenteestä ajetaan Suomea selvästi eteläisemmissä oloissa. Kaikki isot kaupungit ovat etelämpänä kuin Turku.
Tuosta rekkojen tielläpysymisestä voidaan olla myös toista mieltä.
Tässä uutisotsikoita pelkästään tämän vuoden marraskuulta. Kaikki eri tapauksia:
Kaatunut paperirekka tukki viitostien
Venäläinen rekka suistui ojaan
Kaatunut rekka katkaisi Lahdenväylän aamuliikenteen
Rekka suistui tieltä Kanavuoressa
Rekka suistui hieman ojan puolelle Toholammilla
Rekka kaatui henkilöauton päälle Suolahdessa - alue edelleen maidossa
Elintarvikelastissa ollut rekka kaatui ojaan Piippolassa
Säiliöauto kaatui, kuljettaja kuoli
Pendolino ja rekka kolaroivat Seinäjoella
Rekka syöksyi jokeen Porissa kuljettaja kuoli
Rekka kaatui 9-tiellä: Voi aiheuttaa liukkautta
Olisiko raskaalla liikenteelläkin hyvä olla jotakin lisäpitoa alla?
Tuosta rekkojen tielläpysymisestä voidaan olla myös toista mieltä.
Minun argumenttini olikin, että väite raskaan liikenteen suolan tarpeesta jää vähän ontoksi, ellei ajotapa suolatulta alueelta suolattomalle talvitielle siirryttäessä muutu juuri ollenkaan.
Kuten juuri taisit todistaakin:
IleK:
Kaatunut paperirekka tukki viitostien
Venäläinen rekka suistui ojaan
Kaatunut rekka katkaisi Lahdenväylän aamuliikenteen
Rekka suistui tieltä Kanavuoressa
Rekka suistui hieman ojan puolelle Toholammilla
Rekka kaatui henkilöauton päälle Suolahdessa - alue edelleen maidossa
Elintarvikelastissa ollut rekka kaatui ojaan Piippolassa
Säiliöauto kaatui, kuljettaja kuoli
Pendolino ja rekka kolaroivat Seinäjoella
Rekka syöksyi jokeen Porissa kuljettaja kuoli
Rekka kaatui 9-tiellä: Voi aiheuttaa liukkautta
Olisiko raskaalla liikenteelläkin hyvä olla jotakin lisäpitoa alla?
Varmaan olisi. Mutta eihän lisäpidon rakentaminen hiekalla ja suolalla ole nastarenkaiden syy?
On varmaan ollut kymmenillä tuhansilla Suomalaisilla kivaa jyristellä nastoilla viime kuukaudet paljaalla asfaltilla!! Todellä järkevää puuhaa!! Ja halpaa!!
Talvirengaspakon aikaan ei voi renkaitaan päivän sään mukaan valita. Toisaalta joulukuussakin oli eteläisessäkin Suomessa sulan asfaltin lisäksi niin liukkaita sivuteitä, että itse käytin jääpiikkejä lenkkitossun päällä.
Talvien muuttuessa yhä leudommiksi olen silti harkinnut nastarenkaista luopumista sitten, kun nykyisistä aika jättää. Tällä hetkellä, kun olen siitä onnellisessa asemassa, että pahimmilla keleillä ei ole pakko autoilla.
On varmaan ollut kymmenillä tuhansilla Suomalaisilla kivaa jyristellä nastoilla viime kuukaudet paljaalla asfaltilla!! Todellä järkevää puuhaa!! Ja halpaa!!
Talvirengaspakon aikaan ei voi renkaitaan päivän sään mukaan valita. Toisaalta joulukuussakin oli eteläisessäkin Suomessa sulan asfaltin lisäksi niin liukkaita sivuteitä, että itse käytin jääpiikkejä lenkkitossun päällä.
Talvien muuttuessa yhä leudommiksi olen silti harkinnut nastarenkaista luopumista sitten, kun nykyisistä aika jättää. Tällä hetkellä, kun olen siitä onnellisessa asemassa, että pahimmilla keleillä ei ole pakko autoilla.
Ajoin kesärenkailla talvirengaspakon alkamisajankohtaan saakka olisin ajanut tähän päivään asti, mutta tuo turha pakkohan estää sen. Poliisin antaessa tähän joustoa myös näin päin kelien salliessa voisi ajella kesärenkailla näin poikkeuksellisten sääolojen vallitessa selvästi pidempään kuin laki nyt sallii.
Maalaisjärjen käyttöä voisi lisätä päättäjien taholla siinä jos nämä talvet yleistyy, että mitään talvirengaspakkoa ei olisi voisi jokainen tehdä päätökset itse koska kelit "pakottaa" vaihtamaan renkaat keliolosuhteisiin sopiviksi. Toisaalta on myös niin, että nämä jotka eivät muutenkaan hallitse ajamista eikä kelien muutoksia voisivat saada täydellisen kaaoksen aikaiseksi joten taitaa olla parempi jatkaa näin.
Keskustelua voinee jatkaa mikä on paras sovellus. Vaihtoehtoja saisi olla enemmän ja tuota joustoa pakon sijaan. Suomi on pitkä maa joten lapin talviset olosuhteet vaatii talvirenkaat aikaisessa vaiheessa ja etelämpänä saattaa selvitä hyvin pitkään kesärenkain kuten nyt on nähty. Pohjoisen alueen talvirengaspakko on tavallaan ok, mutta eteläisessä suomessa tuota pakkoa ei mielestäni tarvita tai sen alkamisajankohtaa voisi hyvin siirtää kelien mukaan tuonnemmaksi.
Päällysteiden (ja sitä kautta teiden ja katujen) rappeutumisen estämiseksi pitäisi kerätä 60 M vuosittain. Uutta nastarengasta kohti vero olisi siis jotain 45 /kpl eli 180 /sarja. Varsin kohtuullisella kustannuksella voi siis ajaa varmuuden vuoksi nastoilla.
Ensimmäinen "talvi" on nyt tullut ajettua "kitka"-renkailla. Suurin osa aikaa on ollut märkä asfaltti, mutta on tähän reilun kuukauden ajanjaksoon mahtunut muutama sellainenkin päivä, että pääteitä lukuunottamatta tiet ovat olleet paljaalla jäällä minkä päällä vielä vettä ja pakko sanoa, että parhaimman jääpidon omaavat Hakkapeliitta R2:t eivät kummoista pitoa tarjonneet. Tokihan niistä selvittiin, mutta todellakin joutui tinkimään matkavauhdista verrattuna nastarenkailla ajoon.
En silti ole toistaiseksi katunut nastattomiin siirtymistä ja onneksi viikonlopulle on luvattu jo vähän talvisempaa säätä.
Jos kyse renkaissa on melusta, voi nastarengas olla hiljaisempi kuin kitkarengas.
Riippuu auton rakenteesta miten rengasmelu kulkeutuu auton sisään.
"Jos rengasmerkki on valmistettu Pohjoismaiden olosuhteita silmällä pitäen, ei voi mielestäni puhua rengasmelusta. Kysymyksessä on pikemminkin auton tuottamasta melusta. Miten ääni auton sisällä koetaan on yksilöllistä. Se minkä toiset kokevat autossa meluisaksi saattavat toiset kokea hiljaiseksi. AudissaNokian nastarenkaat olivat Continental-kitkoja paljon hiljaisemmat! Yli kolmen desibelin ero tuntuu, ihan oikeasti! Kallein auto ei välttämättä ole hiljaisin."
"Continental ContiViking Contact 5, 205/60 R16 kitkarenkaat (auto Audi A4): Melutaso nopeuksilla 0-60 km/t oli keskimäärin 48 65 dB(A). Melutaso nopeuksilla 61 100 km/t oli keskimäärin 55 74 dB(A) (melupiikit 79 dB(A))."
"Hakkapeliitta 7, 205/60 R16 nastoilla (auto Audi A4): Melutaso nopeuksilla 0-60 km/t oli keskimäärin 45 67 dB(A). Melutaso nopeuksilla 61 100 km/t oli keskimäärin 59 76 dB(A) (melupiikit 80 dB(A))."
Ensimmäinen "talvi" on nyt tullut ajettua "kitka"-renkailla. Suurin osa aikaa on ollut märkä asfaltti, mutta on tähän reilun kuukauden ajanjaksoon mahtunut muutama sellainenkin päivä, että pääteitä lukuunottamatta tiet ovat olleet paljaalla jäällä minkä päällä vielä vettä ja pakko sanoa, että parhaimman jääpidon omaavat Hakkapeliitta R2:t eivät kummoista pitoa tarjonneet. Tokihan niistä selvittiin, mutta todellakin joutui tinkimään matkavauhdista verrattuna nastarenkailla ajoon.
Erittäin mutkaisilla osuuksilla joutuu kieltämättä hiljentämään vauhtia jos tie on jäässä. Pari viikkoa sitten ajoin pakkasyön jälkeen tällaisella tiellä joka oli kauttaaltaan märkä ja jäässä, auton mittari näytti asteen plussaa mutta tie oli täysin jäässä ja huurussa kauttaaltaan, lunta ei ollut yhtään. Mutta tällaiset olosuhteet on normaalitalvessa niin harvinaisia että voin pudottaa hetkellisesti nopeutta parikymppiä alle rajoituksen ilman häpeän tunnetta. Ilmeisesti muillakin oli kitkat alla ainakin nopeuksista päätellen kun kukaan ei yrittänyt missään vaiheessa ohi tai ollut edes lähellä yrittää.
Jos kyse renkaissa on melusta, voi nastarengas olla hiljaisempi kuin kitkarengas.
Riippuu auton rakenteesta miten rengasmelu kulkeutuu auton sisään.
"Jos rengasmerkki on valmistettu Pohjoismaiden olosuhteita silmällä pitäen, ei voi mielestäni puhua rengasmelusta. Kysymyksessä on pikemminkin auton tuottamasta melusta.
Joku satusetä kirjoittelee mitä sylki suuhun tuo ilmaisten rengassettien toivossa. Tuon tarinan arvo on lähinnä viihteellinen. Jo aloitus kertoo kaiken oleellisen: nyt ei anneta faktojen rjoittaa luovuutta. Oletko joskus nähnyt jonkin lehden testaavan kitkarenkaita meluisammaksi kuin talvirenkaita? Itse en kyllä tuollaista muista tapahtuneen.
Talvirengaspakon aikaan ei voi renkaitaan päivän sään mukaan valita. Toisaalta joulukuussakin oli eteläisessäkin Suomessa sulan asfaltin lisäksi niin liukkaita sivuteitä, että itse käytin jääpiikkejä lenkkitossun päällä.
Talvien muuttuessa yhä leudommiksi olen silti harkinnut nastarenkaista luopumista sitten, kun nykyisistä aika jättää. Tällä hetkellä, kun olen siitä onnellisessa asemassa, että pahimmilla keleillä ei ole pakko autoilla.
Nastoilla on ajettu jo reilut 3000 kilometriä.
Lunta / jäätä noin puolella ajomatkasta, joten kyllä nastat ovat tarpeeseen olleet, vaikka nytkin on alla sula asfaltti.
On ollut myös todella liukasta, jäistä tienpintaa, kun tiivistyneen lumen / jään päälle on satanut vettä.
Nastarenkaat ovat olleet todella tarpeen. En näillä näkymin aio kitkoihin siirtyä.
Jos kyse renkaissa on melusta, voi nastarengas olla hiljaisempi kuin kitkarengas.
Riippuu auton rakenteesta miten rengasmelu kulkeutuu auton sisään.
"Jos rengasmerkki on valmistettu Pohjoismaiden olosuhteita silmällä pitäen, ei voi mielestäni puhua rengasmelusta. Kysymyksessä on pikemminkin auton tuottamasta melusta.
Joku satusetä kirjoittelee mitä sylki suuhun tuo ilmaisten rengassettien toivossa. Tuon tarinan arvo on lähinnä viihteellinen. Jo aloitus kertoo kaiken oleellisen: nyt ei anneta faktojen rjoittaa luovuutta. Oletko joskus nähnyt jonkin lehden testaavan kitkarenkaita meluisammaksi kuin talvirenkaita? Itse en kyllä tuollaista muista tapahtuneen.
Tuo on yhden käyttäjän käytännön testitulos ja näin hän mainitseekin:
Testini perustuu täysin omiin kokemuksiin eikä sitä voi verrata esim TM-lehden tai muiden tahojen tekemiin testeihin. Tässä blogissa kerrotaan miltä meistä tuntuu, välitetään lukijoille arkipäivän kokemuksia kikkailematta.
On varmaan ollut kymmenillä tuhansilla Suomalaisilla kivaa jyristellä nastoilla viime kuukaudet paljaalla asfaltilla!! Todellä järkevää puuhaa!! Ja halpaa!!
Mitä muuta voi odottaakaan Suomalaisilta...
Moni hyvillä nastoilla ajanut on tänä talvena nimenomaan kiitellyt rengasvalintaansa, jos ovat ajaneet Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. On nimittäin ollut paljon poikkeuksellisen liukkaita kelejä tänä talvena, kun vuoroin on plussaa ja pakkasta, vuoroin vesisadetta ja lumisadetta.
Ryne:
Etsimäsi termi lienee impotentti? Siis kykenemätön, vähän kuin sinä kirjoittajana?
Ryne:
Koeta nyt jo käsittää, että nastoilla ajetaan siksi, että kitkat luistavat nelipyöräohjauksessa väärin.
Märkä jää ei ole mikään syy hidastaa. Ei ole tarpeen. Eilen muuten satoi vettä -7 asteessa.
Ryne:
Suomalaisen tutkimuksen mukaan aika tarkkaan puolet siitä rouhimisesta johtuu suolasta ja hiekasta.
Ajokurssille sanon minä, ellei suolatta ja hiekatta pysty ajamaan normaalissa talvikelissä.
Nastoista on sentään hyötyä, suolasta vain haittaa.
Nastat vastatuulessa Norjassa:
http://www.nordnetblogi.fi/hakkapeliitta-8-norjassa-poikkeusluvan-varassa-kukkahattutadeilla-nasta-kurkussa/02/12/2013/
Tuosta Oksaharjun blogista saa sellaisen vaikutelman kuin Nokian pelaisi jotain vilunkipeliä. Kannattaa lukea myös Nokian Renkaiden vastine blogin lopusta.
Suolattu tie kuluu puolta syvemmille urille kuin suolaamaton:
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf1/3200255-rajoitetun_suolan_kayt_vaik_asfalttibetonin_kulum.pdf
Pölyn määrää voidaan säädellä hiekoituksen määrällä:
http://www.hsy.fi/seututieto/Documents/YTV_julkaisusarja/PJS_B_12_2005_katupoly.pdf
Nastojen vähentäminen tai suolan vähentäminen tai kummankin vähentäminen nostaa yhteiskunnan kokonaiskustannuksia:
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3100019-v-nastarenkaat_ja_talvikunnossapito.pdf
Olisiko rehellisyyden nimissä aika myöntää, että osa keskustelijoista haluaa vain siirtää veronsa muiden maksettavaksi?
Kokonaisuutena Suomessa on autoilun verotus tasolla, joka oikeuttaa pikemminkin kysymään olisiko kohtuullisempaa laskea auton omistamisen vai sen käyttämisen kohtuutonta veroastetta.
NHB:
Sinänsä outo texti josta ei selvinnyt kuinka suuri markkinaosuus tuolla hakkapeliitta8 on norjassa?
Onko se esim suurempi kuin nokian R2:sella?
Aihe on sikäli vaikea että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei ainakaan vielä ole ollut hyötyä nastoista, mutta käyttöpäiviä on ollut jo noin 45.
Kun puhutaan nastarenkaiden jääpidon vähenemisestä niiden kuluessa kitkarenkaiden tasolle jo kahdessa vuodessa niin jotkut sanovat että vuoden 2008 renkaat ovat jo niiin vanhanaikaisia. Tuo suolatutkimus on vuodelta 1995, eli vähän sen jälkeen kun Ford Sierra muuttui Mondeoksi, ja renkaan nimi oli Hakkapeliitta 10. Euroncapin kolaritähtiä Mondeo sai 2,5 vasta vuonna 1997. Mutta onhan tuo tutkimus sinällään hyvä lukea, autot mm. likaantuvat edelleen.
Itse olen täysin tyytyväinen kitkarenkaisiin, mutta ymmärrän kyllä senkin että monille turvallisuus on vain tekniikkaa. Ei siis asenne liikenteeseen jolla huomioidaan myös toisten turvallisuus, mm. suojatiesäännön noudattaminen samalla tarkkuudella kuin liikennevalojen osalta edellytetään. Monet ajavat törkeästi "päin suojatietä" (vrt. päin punaista ), mutta silti tarvitsevat nastat ajaakseen turvallisesti.
Ajoetäisyys edelläajavaan on niin lyhyt että jarruvalot vilkkuvat maantienopeuksilla jne...
Jaa kitkakalleilla on siis automaattisesti parempi asenne liikenteessä (toisin kuin täällä
, kuin perinteisillä menijöillä?
E2800:
Uskoisin pystyväni ajamaan turvallisesti vaikka kesärenkailla, mutta mukavuuteni vuoksi en halua kiusata itseäni kun ei ole pakko.
Mutta jos liukkaammat renkaat lisäävät turvallisuutta, nokitan jatkamalla jo toista viikkoa 90-luvun alun auton koeajoa selvittääkseni haluanko vaihtaa omanikin 15 vuotta vanhempaan.
Kesällä on kiva kruisailla rauhassa kattoluukku auki vanhalla autolla, mutta talvinen työmatkakäyttö kertoo jaksaisiko tuollaisen kanssa elää arkea.
finman:
Oksaharjun blogi:
Lienee täysin selvää, ettei tuon vuoksi H8:n markkinaosuus tällä hetkellä voi olla kovin suuri. Kuluvan vuoden sesonki on mennyt auttamattomasti ohi.
Itse pidän tuota kirjoitusta hyvin ymmärrettävänä. Nastarenkaat aiheuttavat paljon keskustelua Norjassa ja Ruotsissa. Tässä yksi esimerkki:
Slutsatsen som kommunerna och Statens vegvesen drar, även om orsakssambanden mellan trafikolyckor och däcktyper är komplexa, är att en så låg andel dubbdäck som 1015 procent inte ger upphov till någon ökad olycksrisk. Den kraftiga minskningen av antalet dubbdäck har däremot lett till en markant minskning av skadliga partiklar i luften.
Tuon jutun lopussa asia on hyvin kiteytetty:
1. Dubbdäck ökar inte trafiksäkerhet eller olycksrisk i jämförelse med odubbade vinterdäck.
2. Dubbdäcksanvändning ökar kraftigt slitaget på vägarna med ökade kostnaden för vägunderhåll som följd.
3. Dubbdäck ökar drastiskt mycket skadliga partiklar i luften, vilket leder till en ökning av lung- och hjärt-kärlsjukdomar med ökad död som följd.
Jos ruotsi ei taivu, tässä vapaasti käännettynä
1. Nastarenkaat eivät paranna liikenneturvallisuutta eivätkä vähennä onnettomuusriskiä verrattuna kitkarenkaisiin.
2. Nastojen käyttö lisää huomattavasti teiden kulumista ja kasvattaa kunnostuskuluja.
3. Nastarengas lisää tuntuvasti erittäin haitallisia hiukkasia ilmassa, mikä lisää kuolemia hengitys- ja verenkiertoelimistön sairauksiin.
Ainakin Hesassa on keväisin säästöintoa katupölun poistossa, juuri silloin kun pahiten pölisee.
Mutta kaikki on aina autoilijoiden vika; ei valtion, kaupungin, kenenkään muidenkaan.
Sama kuin teiden päällysteiden kunnostuksessakin. Kaikki muut osapuolet saavat painavat äänensä kuuluviin mutta autoilijoilla sellaista yhteistä kuuluvaa äänitorvea ei ole.
Paskaa sataa niskaan joka suunnasta ja suojaan ei pääse.
Tänä talvena päätin siirtyä kitkarenkaisiin ja alla Nokian R2:t.
E2800:
Turvavyön käyttämättömyyden yhteiskunnalliset haitat ovat merkittävät ja siksi se on pakollinen.
Nastarenkaat eivät ole pakollisia, minkä sinä unohdat. Jokainen voi valita ihan vapaasti kunhan valitsee "talvirenkaista", siitäkin huolimatta että on paljon tuotteita joissa tuo on lähinnä vain leima renkaan kyljessä.
Pointti tuossa aiemmassa olikin se, että ei pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä asioista sen perusteella onko yksi henkilö pärjännyt elämässään ilman jotain asiaa. Jälkiviisaasti (typerin "viisauden" laji) voin todeta, että minä olisin pärjännyt hyvin ilman turvavyötä, kaikkia ottamiani vakuutuksia, uutta autoa jne ja olen pärjännyt pitkään kitkarenkaillakin. Minusta se ei silti kerro yhtään mitään siitä mitkä noiden asioiden vaikutukset laajemmalti ovat.
NHB:
Tuossa artikkelissa ei millään tavalla faktoilla perustella väitteitä liikenneturvallisuudesta. Siinä tuo ei poikkea mitenkään siitä keskustelusta jota täällä käydään.
Ja kannattaa nyt edelleen muistaa, että pääosa Ruotsin liikenteestä ajetaan Suomea selvästi eteläisemmissä oloissa. Kaikki isot kaupungit ovat etelämpänä kuin Turku.
Tuosta rekkojen tielläpysymisestä voidaan olla myös toista mieltä.
Tässä uutisotsikoita pelkästään tämän vuoden marraskuulta. Kaikki eri tapauksia:
Kaatunut paperirekka tukki viitostien Venäläinen rekka suistui ojaan Kaatunut rekka katkaisi Lahdenväylän aamuliikenteen Rekka suistui tieltä Kanavuoressa Rekka suistui hieman ojan puolelle Toholammilla Rekka kaatui henkilöauton päälle Suolahdessa - alue edelleen maidossa Elintarvikelastissa ollut rekka kaatui ojaan Piippolassa Säiliöauto kaatui, kuljettaja kuoli Pendolino ja rekka kolaroivat Seinäjoella Rekka syöksyi jokeen Porissa kuljettaja kuoli Rekka kaatui 9-tiellä: Voi aiheuttaa liukkautta
Olisiko raskaalla liikenteelläkin hyvä olla jotakin lisäpitoa alla?
Nasta:
Eiköhän suunnilleen jokainen ymmärrä, että kaikille ei ole käytännöllistä ajaa nastoilla.
Sitä on vaikeampi ymmärtää, miksi suolan(kin) tuhojen maksumiehiksi haetaan niitä, jotka sitä suolaa EIVÄT tarvitse?
IleK:
Minun argumenttini olikin, että väite raskaan liikenteen suolan tarpeesta jää vähän ontoksi, ellei ajotapa suolatulta alueelta suolattomalle talvitielle siirryttäessä muutu juuri ollenkaan.
Kuten juuri taisit todistaakin:
IleK:
Varmaan olisi. Mutta eihän lisäpidon rakentaminen hiekalla ja suolalla ole nastarenkaiden syy?
On varmaan ollut kymmenillä tuhansilla Suomalaisilla kivaa jyristellä nastoilla viime kuukaudet paljaalla asfaltilla!! Todellä järkevää puuhaa!! Ja halpaa!!
Mitä muuta voi odottaakaan Suomalaisilta...
Auto saa aina kivan asfalttikuorrutuksen, kun käy ajamassa 1000 km:n lenkin.
Talvirengaspakon aikaan ei voi renkaitaan päivän sään mukaan valita. Toisaalta joulukuussakin oli eteläisessäkin Suomessa sulan asfaltin lisäksi niin liukkaita sivuteitä, että itse käytin jääpiikkejä lenkkitossun päällä.
Talvien muuttuessa yhä leudommiksi olen silti harkinnut nastarenkaista luopumista sitten, kun nykyisistä aika jättää. Tällä hetkellä, kun olen siitä onnellisessa asemassa, että pahimmilla keleillä ei ole pakko autoilla.
Putput:
On ollu pakko, ku ei o päässy hiihtämälläkään!
Avaruusvektori:
Ajoin kesärenkailla talvirengaspakon alkamisajankohtaan saakka olisin ajanut tähän päivään asti, mutta tuo turha pakkohan estää sen. Poliisin antaessa tähän joustoa myös näin päin kelien salliessa voisi ajella kesärenkailla näin poikkeuksellisten sääolojen vallitessa selvästi pidempään kuin laki nyt sallii.
Maalaisjärjen käyttöä voisi lisätä päättäjien taholla siinä jos nämä talvet yleistyy, että mitään talvirengaspakkoa ei olisi voisi jokainen tehdä päätökset itse koska kelit "pakottaa" vaihtamaan renkaat keliolosuhteisiin sopiviksi. Toisaalta on myös niin, että nämä jotka eivät muutenkaan hallitse ajamista eikä kelien muutoksia voisivat saada täydellisen kaaoksen aikaiseksi joten taitaa olla parempi jatkaa näin.
Keskustelua voinee jatkaa mikä on paras sovellus. Vaihtoehtoja saisi olla enemmän ja tuota joustoa pakon sijaan. Suomi on pitkä maa joten lapin talviset olosuhteet vaatii talvirenkaat aikaisessa vaiheessa ja etelämpänä saattaa selvitä hyvin pitkään kesärenkain kuten nyt on nähty. Pohjoisen alueen talvirengaspakko on tavallaan ok, mutta eteläisessä suomessa tuota pakkoa ei mielestäni tarvita tai sen alkamisajankohtaa voisi hyvin siirtää kelien mukaan tuonnemmaksi.
Päällysteiden (ja sitä kautta teiden ja katujen) rappeutumisen estämiseksi pitäisi kerätä 60 M vuosittain. Uutta nastarengasta kohti vero olisi siis jotain 45 /kpl eli 180 /sarja. Varsin kohtuullisella kustannuksella voi siis ajaa varmuuden vuoksi nastoilla.
Ensimmäinen "talvi" on nyt tullut ajettua "kitka"-renkailla. Suurin osa aikaa on ollut märkä asfaltti, mutta on tähän reilun kuukauden ajanjaksoon mahtunut muutama sellainenkin päivä, että pääteitä lukuunottamatta tiet ovat olleet paljaalla jäällä minkä päällä vielä vettä ja pakko sanoa, että parhaimman jääpidon omaavat Hakkapeliitta R2:t eivät kummoista pitoa tarjonneet. Tokihan niistä selvittiin, mutta todellakin joutui tinkimään matkavauhdista verrattuna nastarenkailla ajoon.
En silti ole toistaiseksi katunut nastattomiin siirtymistä ja onneksi viikonlopulle on luvattu jo vähän talvisempaa säätä.
Jos kyse renkaissa on melusta, voi nastarengas olla hiljaisempi kuin kitkarengas.
Riippuu auton rakenteesta miten rengasmelu kulkeutuu auton sisään.
"Jos rengasmerkki on valmistettu Pohjoismaiden olosuhteita silmällä pitäen, ei voi mielestäni puhua rengasmelusta. Kysymyksessä on pikemminkin auton tuottamasta melusta. Miten ääni auton sisällä koetaan on yksilöllistä. Se minkä toiset kokevat autossa meluisaksi saattavat toiset kokea hiljaiseksi. AudissaNokian nastarenkaat olivat Continental-kitkoja paljon hiljaisemmat! Yli kolmen desibelin ero tuntuu, ihan oikeasti! Kallein auto ei välttämättä ole hiljaisin."
"Continental ContiViking Contact 5, 205/60 R16 kitkarenkaat (auto Audi A4): Melutaso nopeuksilla 0-60 km/t oli keskimäärin 48 65 dB(A). Melutaso nopeuksilla 61 100 km/t oli keskimäärin 55 74 dB(A) (melupiikit 79 dB(A))."
"Hakkapeliitta 7, 205/60 R16 nastoilla (auto Audi A4): Melutaso nopeuksilla 0-60 km/t oli keskimäärin 45 67 dB(A). Melutaso nopeuksilla 61 100 km/t oli keskimäärin 59 76 dB(A) (melupiikit 80 dB(A))."
http://hakkapedia.fi/blog/fi/rengasmelu-puntarissa-johtopaatokset/
Opelixi:
Erittäin mutkaisilla osuuksilla joutuu kieltämättä hiljentämään vauhtia jos tie on jäässä. Pari viikkoa sitten ajoin pakkasyön jälkeen tällaisella tiellä joka oli kauttaaltaan märkä ja jäässä, auton mittari näytti asteen plussaa mutta tie oli täysin jäässä ja huurussa kauttaaltaan, lunta ei ollut yhtään. Mutta tällaiset olosuhteet on normaalitalvessa niin harvinaisia että voin pudottaa hetkellisesti nopeutta parikymppiä alle rajoituksen ilman häpeän tunnetta. Ilmeisesti muillakin oli kitkat alla ainakin nopeuksista päätellen kun kukaan ei yrittänyt missään vaiheessa ohi tai ollut edes lähellä yrittää.
Penteles:
Joku satusetä kirjoittelee mitä sylki suuhun tuo ilmaisten rengassettien toivossa. Tuon tarinan arvo on lähinnä viihteellinen. Jo aloitus kertoo kaiken oleellisen: nyt ei anneta faktojen rjoittaa luovuutta. Oletko joskus nähnyt jonkin lehden testaavan kitkarenkaita meluisammaksi kuin talvirenkaita? Itse en kyllä tuollaista muista tapahtuneen.
Avaruusvektori:
Nastoilla on ajettu jo reilut 3000 kilometriä.
Lunta / jäätä noin puolella ajomatkasta, joten kyllä nastat ovat tarpeeseen olleet, vaikka nytkin on alla sula asfaltti.
On ollut myös todella liukasta, jäistä tienpintaa, kun tiivistyneen lumen / jään päälle on satanut vettä.
Nastarenkaat ovat olleet todella tarpeen. En näillä näkymin aio kitkoihin siirtyä.
NHB:
Tuo on yhden käyttäjän käytännön testitulos ja näin hän mainitseekin:
Testini perustuu täysin omiin kokemuksiin eikä sitä voi verrata esim TM-lehden tai muiden tahojen tekemiin testeihin. Tässä blogissa kerrotaan miltä meistä tuntuu, välitetään lukijoille arkipäivän kokemuksia kikkailematta.
http://hakkapedia.fi/blog/fi/?p=1899
Putput:
Moni hyvillä nastoilla ajanut on tänä talvena nimenomaan kiitellyt rengasvalintaansa, jos ovat ajaneet Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. On nimittäin ollut paljon poikkeuksellisen liukkaita kelejä tänä talvena, kun vuoroin on plussaa ja pakkasta, vuoroin vesisadetta ja lumisadetta.