Pitkälle talvimatkalle kaikkein mieluiten lähtisin isolla SUV:lla, sillä kuten maastovälitys jo aikaisemmin totesi, niin massa tuo tukevuutta menoon. Silloin ei sohjo tai kertynyt lumi vie autoa niin pahasti kuin kevyttä kinneriä.
Tuo on tietysti ihan täysin kiinni siitä mihin vertaa. 1100-1200 kg pikkuauton jälkeen jo tavallinen pidempiakselivälinen 1500-1600 kg matala henkilöauto tuntuu hyvin suutavakaalta sohjossa ja keskiviivan lumivallin ylityksessä. Samalla logiikalla jos jatkaa niin sen SUV:in voisi taas vaihtaa vaikka vielä painavampaan kuorma-autoon tai linja-autoon.
Itsellä vain hyvin vähäistä kokemusta maastureista maantieajossa (tai muutenkaan), mutta kyllähän aikoinaan tuoreehko LandCruiser meni pitkää matkaa tukevan tuntuisesti talviolosuhteissa. Silti ajan omalla takavetobemarilla paljon mieluummin ne pitkät matkat kuin tuollaisella.
Toisaalta voi myös miettiä sitä, että joskus on ihan hyväkin saada sitä epämukavaa epävakauden tunnetta läpi kuljettajan perstuntuman aistittavaksi jos ajoalusta on kuitenkin oikeasti liukas. Mikä on sitten se oikea määrä lienee pitkälti makuasia.
Teit puolestani sen mihin en viitsinyt edes ryhtyä koska nämä mutu- ja vatu-(vaimosta tuntuu..) äijät paukuttaa henkseliä stereotypioillaan ajamatta itse metriäkään SUV:llä tai isolla 7h maasturilla!
Lähdetään lappiin viikoksi, mukana viiden-seitsemän (huom! Jokaisella lapsellakin on oltava turvavöin varustettu paikka, taksitkaan ei ota ylipaikoille ketään kyytiin!)ja niiden skimbat ja monet(-miksi?) vaatekassit yms. Eihän tämä paletti sovi kyytiin mitenkään rojuineen tavalliseen 5h. autoon ilman peräkärryä?? Ja vaikka olisi kelkkakin mukana(minulla ei koskaan!), niin kärry ei enää tunnu juurikaan ajossa enää tuolla kuormalla oikeastaan missään. Mitä huonompi keli, niin jos pitää autoa valita niin sitäkauempaa en kahta kertaa mieti, kummalla autolla lähden retkelle, jos SUVi on jouten.
Kiitos vielä Majorille välillä (tässä ketjussa siis!)asiapitoisesta tekstistä!!!
"tuuli nappaa kuin purjeveneeseen. Se sekä kaatuu että spinnaa herkästi"
Pelkkä tuulipinta ei ole se pahin tekijä. Massakeskipisteen, tuulipintakeskipisteen ja akseleiden sijoitus kokonaisuutena tekee sen, että välillä jopa matala auto voi olla huonompi sivutuulella kuin korkea SUV. Jos sivutuuli pyrkii kääntämään autoa joko keulan tai perän puolelta, on se huonompi kuin toinen auto, johon tuuli vaikuttaa tasaisemmin. Kuorma ja sen sijoittelu vaikuttaa painopisteen kautta paljon myös tuuliomionaisuuksiin. Raskaalla kuormalla auto voi olla toiseen suuntaan tuuliherkkä kuin tyhjänä. Auton muoto tekee sen, että tuulipinnan keskipiste on aivan eri paikassa kuin pinta-alan keskipiste ja suksiboksilla saadaan kaikki päälaelleen.
Jos pannaan oikein ruokalaput kaulaaan ja aletaan maistelemaan, niin kyllähän katumaasturit on selkeästi huonompia ajaa ja käsitellä kuin vastaavat henkilöautot. Painopisteet, ajotuntumat ja kallistelut tekevät tehtävänsä.
( En lukenut koko debattia niin ajatuksella että muistaisin väittikö joku edes muuta, mutta tulipahan kompattua )
Maasturi on myös paljon vaarallisempi kolarin toiselle osapuolelle korkeutensa vuoksi.
Jos pannaan oikein ruokalaput kaulaaan ja aletaan maistelemaan, niin kyllähän katumaasturit on selkeästi huonompia ajaa ja käsitellä kuin vastaavat henkilöautot. Painopisteet, ajotuntumat ja kallistelut tekevät tehtävänsä.
Tätä en kyllä ymmärrä. Toivottavasti vain provoilet. Tottahan se on, että fysiikan lakeja ei voi kumota ja kun auto on korkeampi ja raskaampi kuin normaali henkilöauto niin se tuo myös omat huonot puolensa. Mutta että "selkeästi huonompia ajaa"...ei voi käsittää. Perus henkilöauton alustalle nuo tehdään ja joustovaratkin on sitä luokkaa että ei mielestäni ole lainkaan huonoja ajaa tai käsitellä. Ohjaus on nopea ja kallistelu suht vähäistä. Kokemusta on avolavoista, jotka on ihan eri kaliiberin pelejä, eikä niidenkään käsittelyssä tai ohjauksessa ole tullut vastaan mitään ongelmia. Eri tarkoituksiin ne on tehty, mutta vaarallista niissä ei ole muuta kuin kuljettaja, joka ei tiedosta oman autonsa ominaisuuksia.
Maasturi on myös paljon vaarallisempi kolarin toiselle osapuolelle korkeutensa vuoksi.
Niin on myös katujyrä, traktori, kuorma-auto, bussi...jos tälle linjalle lähdetään niin väittelylle ei tule loppua. Kaikki kun ei voi tai halua ajaa matalalla raaserilla joka jää jumiin jokaikiseen lumikasaan tai mutakuoppaan.
Jos nyt jätetään maasturit ja keskitytään nelivetoihin, niin en ymmärrä mistä niiden vastustus tulee. Ehkä taustalla on kateus kun sillä naapurilla on uusi ja hieno xdrive/quattro/haldex/mikälie ja oma teinibiimeri meinaa jumiutua vähän joka paikkaan. Omasta mielestä neliveto on oikein mainio peli talvella. Paras vetotapa ehdottomasti. Helppo ja vaivaton ajaa, lähtee hyvin liikkeelle niin kauan kuin ei jää pohjasta kiinni ja on ehdottoman vakaa ajaa kelillä kuin kelillä. Muita heikkouksia ei tule mieleen kuin suurempi kulutus.
Joku voisi myös ehkä hiukan perustella sitä millä tavoin kaksivetoinen on nopeampi kuin nelivetoinen. Mitä nyt on rallia tullut jonkin verran seurattua niin siellä ollaan pian 30 vuotta oltu vahvasti toista mieltä. Mieleen tulee myös Audin seikkailut BTCC:ssä reilun kymmenen vuoden takaa. Quattro oli sen verran menestyksekäs peli että ensin oli pakko heittää lyijyä konttiin, jotta kaksivetoisilla olisi ollut jotain mahdollisuuksia, ja lopulta koko neliveto kiellettiin. Toisaalta touring carit ovatkin semmoinen autonvalmistajien leikkikenttä jossa paremmat pyritään säännöillä saamaan heikompiensa tasolle. Sama toistuu nykyään WTCC:ssä, jossa diesel-Seatteja on useampaan otteeseen kuristettu jottei BMW:t ja Chevyt nolaisi itseään ihan totaalisesti.
No kyllähän maavarassa on eroja nykyisiin henkilöautoihin verrattuna. Maastureiden maavarat ovat yleensä vähintään 160 mm kun henkilöautoissa se alkaa olla lähempänä 100 mm.
Esim:
VW Golf: 89 mm
VW Polo: 102 mm
VW Passat 114 mm
VW Tiguan 200 mm
Onko lukemat valmistajan ilmoituksia vai mittauksia? Miten maavara mitataan? Jos renkaan vieressä on pyöränripustuksen osa alhaalla, tuleeko lukema siitä? Vai keskellä autoa olevasta pakoputkesta, öljypohjasta tms kohdasta?
Ainakin Qashqaille ilmoitetaan maavaraksi 20 cm, mutta muistaakseni Tuulilasin testissä mitattiin 15,5 cm johonkin muoviosaan ja 18,5 cm metalliosaan. En tiedä, mitä nuo osat ovat, mutta aika iso ero ilmoitettuun lukemaan on. Eikä selitykseksi kelpaa yksilökohtaiset erot kuten esimerkiksi suorituskyvyssä.
Vertailun vuoksi mitat on valmistajan ilmoittamia.
Valmistaja ilmoittaa että mitta on ojeellinen koska se vaihtelee varustuksen mukaan.
TM on mitannut näistä vain Tiguanin, jolloin maavara oli 190 mm, eli 10 mm vähemmän kuin valmistajan ilmoittama.
Tätä en kyllä ymmärrä. Toivottavasti vain provoilet.
En pelleile. Olen sitä mieltä että mitä minä ymmärrän hyvällä/nautittavalla/jämäkällä ajettavuudella, toteutuu huomattavan paremmin normaalilla matalalla henkilöautolla kuin cittarilla.
Kyllähän cittareiden ajettavuus on ihan ''perushyvää'' tasoa, ja kulkevat suoraan ja pysyvät pystyssä, en minä sitä sano.
Hyvä/nautittava/jämäkkä ajettavuus? Onko se objektiivisesti määriteltävissä? Vai puhummeko subjektiivisista tuntemuksista, jolloin meillä jokaisella on omat kriteerimme?
Minä lisään keskusteluun käsitteen riittävän hyvä ajettavuus. Se joka riittää minulle ja minun ajotavalleni. Sellainen auto voi jollekin toiselle olla tylsä, kiihtyä huonosti eikä tehoakaan ole paljon. Mutta jos se riittää minulle, voinko olla väärässä?
Minusta se on sitä, että auto menee jämäkästi juuri sinne minne minä haluan. Ilman että minun tarvitsee jatkuvasti haistella minne auto on oma-aloitteisesti menossa ja korjata sitä eli miettiä, että pitäisiköhän tehdä vastaohjausta, höllätä/painaa lisää kaasua jne.
Kilpa-ajajat käsittääkseni tavoittelevat jatkuvasti säädöillään optimaalista "balanssia". Minä suorastaan vaadin, a priori.
Jos siviililiikenteestä puhutaan, minä en muista koskaan ajaneeni autoa, joka ei täytä mikahe:n ilmoittamia vaatimuksia hyvälle ajettavuudelle. Ehkä joku kuplavolkkari tms. ei ole hyvä ajettava, mutta eipä niitä enää montaa ole liikenteessä.
Jos siviililiikenteestä puhutaan, minä en muista koskaan ajaneeni autoa, joka ei täytä mikahe:n ilmoittamia vaatimuksia hyvälle ajettavuudelle.
No entä jos korjaat sanan 'jatkuvasti' vaatimuksella 'kokaan' (sori lapsuksesta). Jos "koskaan" ei etuvetosi ei varsinkaan hyvillä nastarenkailla tee mitään ylimääräisiä temppuja, niin et vain ilmeisesti aja riittävästi, erityisesti huonoissa keleissä sen kokeaksesi - ja hyvä niin.
No entä jos korjaat sanan 'jatkuvasti' vaatimuksella 'kokaan' (sori lapsuksesta). Jos "koskaan" ei etuvetosi ei varsinkaan hyvillä nastarenkailla tee mitään ylimääräisiä temppuja, niin et vain ilmeisesti aja riittävästi, erityisesti huonoissa keleissä sen kokeaksesi - ja hyvä niin.
Tähän saakka autoni on mennyt juuri sinne minne haluan. Jos ei ole mennyt, ei vika ole ollut ajettavuudessa vaan kuskissa.
Tottahan huonolla kelillä auto tekee omia liikkeitä. Tuskin sellaista autoa onkaan, joka ei tekisi. Edelleenkin kuski päättää, paljonko noita liikkeitä ja korjauksia tarvitsee tehdä. Jopa subarua saa tietynlaisissa olosuhteissa tiettyä nopeutta käyttäen korjailla kaikin mahdollisin keinoin. Aina ei sekään riitä, vaan auto ei pysy näpeissä. Fysiikka pitää siitä huolen.
Väitän, että parinkymmenen vuoden ja n. puolen miljoonan ajokilometrin kokemuksella on huonoja olosuhteita osunut kohdalle. Oikeassa olet kuitenkin siinä, että on hyvä asia, mitä vähemmän noissa olosuhteissa joutuu ajamaan. Ei koske pelkästään minua.
Ei se pelkkä hyvä ajettavuus riitä. BMW:n 300-sarja on mainio esimerkki hyvästä ajettavuudesta ja suorituskyvystä mutta kun ratin takana en viihdy niin kauppaan jää. Syynä on huono ja matala istuin, urheilupenkin saa lisähintaan, mutten siinäkään pitkää matkaa viihdy. SUV:n korkea ja pystympi istuma-asento sopii minulle paremmin ja kun ajaminenkin on vaivatonta kelillä kuin kelillä, ratkaisu on selvä. Lisäksi kun katsoo yhdistelmää diesel, automaatti ja 4-veto niin halvin sedan/farkku näyttää tällä hetkellä olevan 320xD 48t ja risat, eli varusteltuna taitaisi mennä yli 50 donan. SUV:n hinnat ko yhdistelmällä alkaa noin 35t kieppeilta ja Bemaria halvempia malleja löytyy toistakymmentä, joukossa kohtuullisen mainioita autoja kuten Freelander ja X1.
Viimeisin todella huono auto ajettavuudeltaan mitä olen ajanut ja muutenkin pohjanoteeraus on Simca Tonni. Siitäkin on jo parikymmentä vuotta. Tosin oli takamoottorisena hyvä lähtemään liikkeelle talvella vaan kääntyminen olikin sitten ongelma
Ei se pelkkä hyvä ajettavuus riitä. BMW:n 300-sarja on mainio esimerkki hyvästä ajettavuudesta ja suorituskyvystä mutta kun ratin takana en viihdy niin kauppaan jää.
Minä olisin viihtynyt oikein hyvin 300-sarjan farkku-Bemarissa (tutustuin autoon vuonna 2003). Mutta kun 15 ke halvempi auto tuntui tarpeeksi hyvältä, en Bemarin valintaa oikein voinut itselleni perustella.
Sitten jos olis nelivetomaastureita, pitäis ottaa jotain nelivetofarkkujakin, ja testi paisuis paisumistaan. Ei ole järkevää vertailla eri kategorioiden autoja keskenään, ja saada ylivoimainen voittaja. Mutta onhan se hölmöä jos/kun vuoden talviautoksi valitaan 1-pyörävetoinen
No siis eihän siellä nytkään ole mitenkään keskenään verrannollisia autoja. Vai mitä mieltä olet kun viime vuonna esim. mukana oli Jaguar XF 3.0 71900 euron hintaan ja Suzuki Splash 14890 hintaan. Vai katseleeko noita joku tasaväkisinä vaihtoehtoina autokaupasta?
Minusta talviautovertailun tarkoituksena on ottaa selvää mikä autoista selviää parhaiten talvesta, ihan auton hinnasta riippumatta. Joten miksei sitten yhtähyvin niitä nelivetoisia voisi ottaa mukaan. Jos ovat niin ylivoimaisia, niin sehän olisi vain mielenkiintoista ja oikeutettua. Epäreilumpaa minusta on se, jos joku auto pärjäisi hyvin testissä mutta jätetään juuri sen takia pois.
Aika vaikea vertailla ajamisen vakautta tavallinen auto vs. SUV. SUV on yleensä selvästi painavampi, mikä muuttaa tilannetta olennaisesti. Vastaavanpainoinen kuin monet keskiluokan SUVit on esimerkiksi Audi A8.
Yleisesti SUVeissa on korkeampi maavara, sitäkautta painopiste on korkeammalla. Korkeampi kori lisää efektiä. Korimallin takia akseliväli on usein lyhyempi kuin henkilöautomallissa. Renkaat on usein turhan leveät sohjoon ja lumelle. Mikään näistä ei minusta varsinaisesti edistä talviominaisuuksia.
Mielenkiintoista olisi laittaa joku perusvakaa henkilöauto, esim. Volvo V70 talveen sopivilla 195mm leveillä renkailla tuollaisen perus-SUVin kanssa ajonvakausvertailuun talvisella maantiellä vaihtelevissa oloissa, esim. lumella ja sohjossa. Luulenpa että päättyisi SUVin kannalta heikosti.
Eli SUV lienee aika venyvä käsite. Tuskin tuo "SUV" nyt niin hirveän epävakaa taikka huono on ajaa. Ainakaan tämä aiempi versio ei juuri perusfarkulle häviä ajettavuudessa 20cm maavarasta huolimatta. Saatikka vastaavan maavaran omaaville autoille.
Talviauto vertailusta olen muutamien kanssa samaa mieltä. Ei vetotavalla tai polttoaineella, mallilla taikka hinnalla ole mitään väliä. Vertaillaan mikä autoista on paras Talviominaisuuksissa, ominaisuuksissa jotka TM on mun mielestä varsin onnistuneesti määritellyt. Lämmin pitää olla ja hyvä sekä vakaa ajettava. Valojen tulee olla hyvät ja kaiken pitää toimia jouhevasti pakkasella. Toki joskus tulee pisteytyksestä johtuen ylilyöntejä, kuten se että testin kylmin auto voi voittaa. Mutta näin se on aina. Jostain ne pisteet pitää jakaa. Meillä voi olla oma mielipide siitä mikä on se "tärkein ominaisuus".
Hyvä että näitä vertailuja tehdään joissa laitetaan monenlaisia eri hintaisia ja kokoisia autoja vastakkain. Vetotapojakin saisi olla mielestäni vertailussa joka sorttia, niin kuin viime vuoden talvivertailussa olikin. Talvitestissä testataan monia asioita joita ei voi normaalilla koeajolla autosta selvittää.
Itselle ainakin on ihan sama mikä auto minkäkin vertailun voittaa, painotan itselle tärkeitä ominaisuuksia sitten oman mielen mukaan ja valitsen oman "voittajani". Esim. itselle ei merkitse juurikaan kuinka hyvin auton sisätilat lämpiävät, sillä vielä ei ole tullut vastaan yhtäkään autoa joka olisi talvella niin kylmä että en olisi normaaleissa talvivaatteissa pärjännyt. Joillekkin tämä taas on tärkeäkin ominaisuus.
Mielestäni nämä vertailut ovat hyviä informaation lähteitä, näkee miten joku tietty auto pärjää esim. etenemiskyvyssä ja pystyy helposti vertaamaan muihin.
Jotenkin tuntuu että tällä palstalla välillä unohtuu väittelyissä se että jokaisella on omat tarpeensa ja toiveensa autoilta (ja miksei myös muissakin asioissa). Jollekin on tärkeintä kuinka nopea auto on jääradalla, toiselle on tärkeämpää mahtuuko lastenrattaat konttiin. Olisi hyvä miettiä tätäkin asiaa ennen kuin aletaan haukkumaan ja leimaamaan toisia aivan täysiksi idiooteiksi, koska pitää vaikkapa Volvoa parempana kuin Bemua.
AkiK: "Aika vaikea vertailla ajamisen vakautta tavallinen auto vs. SUV. SUV on yleensä selvästi painavampi, mikä muuttaa tilannetta olennaisesti. Vastaavanpainoinen kuin monet keskiluokan SUVit on esimerkiksi Audi A8."
Niin on. Pitääkö vertailuryhmä muodostaa painon vai jonkun muun nimittäjän mukaan. Jos vaikka ajatellaan ns. vastaavaa autoa katumaaturille, voisi luokan CRV ja RAV4 verrokkina olla Corolla ja Civic. Ei taida ainakaan normaaliajossa olennaisia eroja löytyä.
Noista A8-luokan autoista ei minulla ole kokemuksia, mutta kiinnostava maininta oli jossain TM:n vertailussa, jonka mukaan niiden ajettavuus ei olisi yleisesti ottaen yhtään ylemmän keskiluokan autoja parempi.
"Mielenkiintoista olisi laittaa joku perusvakaa henkilöauto, esim. Volvo V70 talveen sopivilla 195mm leveillä renkailla tuollaisen perus-SUVin kanssa ajonvakausvertailuun talvisella maantiellä vaihtelevissa oloissa, esim. lumella ja sohjossa. Luulenpa että päättyisi SUVin kannalta heikosti."
Saattaa olla. Mutta miksi Volvon rengastus pitäisi virittää olosuhteisiin sopivaksi, mutta perus-Suvin ei? Tosin tavanomainen katumaasturin rengas 215/65-16 ei varmaan kovin paha ole. Ei siitä pienempään ehkä kannattaisi mennäkään.
Vielä kiinnostavampaa olisi laittaa tavallisia kuskeja radalle ajelemaan noilla autoilla. Olennaista ei olisi se, mikä auto tuntuu vakaimmalta tai millä tulee parhaat kierrosajat. Olennaista on se, mitkä autot pysyvät tiellä ja millä nopeudella ulosajot tapahtuvat.
Joskus 80-luvun alussa TM teki tällaisen kokeen etuveto/takaveto-testin yhteydessä. Koeryhmä oli lähes yksimielinen takavedon paremmuudesta, vaikka niillä tapahtui ulosajoja etuvetoja enemmän. Tuo on tieto, jolla on merkitystä.
Vielä kiinnostavampaa olisi laittaa tavallisia kuskeja radalle ajelemaan noilla autoilla. Olennaista ei olisi se, mikä auto tuntuu vakaimmalta tai millä tulee parhaat kierrosajat. Olennaista on se, mitkä autot pysyvät tiellä ja millä nopeudella ulosajot tapahtuvat.
Joskus 80-luvun alussa TM teki tällaisen kokeen etuveto/takaveto-testin yhteydessä. Koeryhmä oli lähes yksimielinen takavedon paremmuudesta, vaikka niillä tapahtui ulosajoja etuvetoja enemmän. Tuo on tieto, jolla on merkitystä.
Tuollainen testi voisi olla asiallinen. Kauppareissuja ajelevat mummot radalle.
Muistatko tuosta 80-luvun testistä millä autoilla tuolloin ajettiin?
"Etuvetoistuminen" alkoi laajemmin levitä vasta tuolloin ja suuri osa autoilijoista oli vielä "sinut" takavedon kanssa. Etuvedon niksit on nykyään ehkä tutumpia?
Mielenkiintoista olisi laittaa joku perusvakaa henkilöauto, esim. Volvo V70 talveen sopivilla 195mm leveillä renkailla tuollaisen perus-SUVin kanssa ajonvakausvertailuun talvisella maantiellä vaihtelevissa oloissa, esim. lumella ja sohjossa. Luulenpa että päättyisi SUVin kannalta heikosti.
Mä taas luulen että SUV nousisi voittajaksi ihan vaan nelivetonsa tuoman vakauden ansiosta. Ei välitä loskasta, lumesta tai jäästäkään, vaan menee sinne mihin ratti näyttää. En tiedä millä vauhdeilla te ajatte jotain keilaratoja, jos pystyy sanomaan että katumaasturi tai edes oikea maasturi olisi jotenkin epävakaa ajaa. Tietysti voitaisiin viedä nuo autot myös jonnekin lumiselle kärrypolulle ja ihmetellä sitä tosiasiaa, kun Volvosta tulee yksivetoinen ja matka päättyy siihen.
Pitäisi aina muistaa mihin tarkoitukseen autot on tehty. Se että Volvo voi olla asteen parempi ajaa nopeaa mutkapätkää, ei poista sitä faktaa että jokaisella kaupasta saatavalla maasturilla pärjää hyvin liikenteessä. Jos taas arvostaa sitä että pystyy kiertämään kumikeiloja 3km/h nopeammin, niin omapahan on valintansa.
Mitä jos joskus tehtäisiin vertailu kahdella tapaa. Toinen voisi olla nykyisen mukainen, jossa testataan auton äärirajoja ajettavuudessa ja moottorin voimavaroissa ja toinen arvostelu miten auto soveltuu tavanomaiseen, rauhalliseen ajoon.
Annettaisiin kahdet pisteet jossa myös painotukset ovat erilaiset.
Eikä pelkästään mummot vaan ihan tavalliset autokuumeiset TM:n testejä kuolaavat nuoret ja keski-ikäiset miehet.
Olen osallistunut Timo Mäkisen järjestämään taitoajokilpailuun. Siihen oli ilmoittautunut todennäköisesti ajamisesta keskimääräistä enemmän kiinnostuneita tavallisia kansalaisia. Tulokset esim. perinteisessä liukkaan kelin jarrutus/väistökokeessa (aikaa ennen abs:n yleistymistä ) olivat masentavia. Keilat saivat kyytiä, vaikka kahvipöydässä ollaan olevinaan rattimiehiä.
"Muistatko tuosta 80-luvun testistä millä autoilla tuolloin ajettiin?"
En. Jos testi oli lehdessä 4/81, mukana olivat:
- Datsun 120Y/120A
- Volvo 343 GL/Citroën GSA Club
- Mitsubishi Galant 1600/ Honda Accord EX
- Peugeot 505 GR/Saab 900
Kirjastosta varmaan ko. lehti löytyy, TMnetin arkistossa ei noin vanhoja juttuja pdf-muodossa ole. Jos jollain sattuu lehti olemaan kotona, voisi tarkistaa, oliko testi tuossa mukana.
Takavetoisen parempana pitäminen perustui puhtaasti tunteeseen. Kai yliohjaava auto on mukavampi ajaa radalla, vaikka vaikeampi hallittava onkin (aikaa ennen ajonhallintajärjestelmiä ).
""Etuvetoistuminen" alkoi laajemmin levitä vasta tuolloin ja suuri osa autoilijoista oli vielä "sinut" takavedon kanssa. Etuvedon niksit on nykyään ehkä tutumpia?"
En usko. Ei kovin hyvin sinut voi olla, jos ulosajoja tapahtuu takavetoisella enemmän kuin etuvetoisella. Muistaakseni kierrosajatkin olivat takavetoisilla hitaampia.
On tietysti mahdollista, että nykyään iso osa ajokortillisista ei koskaan ole takavetoisella ajanut, joten se saattaa olla tällöin pelottava kokemus (ilman ajonhallintaa).
Aika vaikea vertailla ajamisen vakautta tavallinen auto vs. SUV. SUV on yleensä selvästi painavampi, mikä muuttaa tilannetta olennaisesti. Vastaavanpainoinen kuin monet keskiluokan SUVit on esimerkiksi Audi A8.
Minä en kyllä ymmärrä, että millä lailla se vertailu on vaikeaa? Ajetaan molemmilla samanlaiset testipätkät ja se kumpi on parempi ajaa saa paremmat pisteet? Varsin ja erittäin simppeliä.
Mitä jos joskus tehtäisiin vertailu kahdella tapaa. Toinen voisi olla nykyisen mukainen, jossa testataan auton äärirajoja ajettavuudessa ja moottorin voimavaroissa ja toinen arvostelu miten auto soveltuu tavanomaiseen, rauhalliseen ajoon.
Annettaisiin kahdet pisteet jossa myös painotukset ovat erilaiset.
Muuttuisiko autojen paremmuusjärjestys paljonkin?
Eikös se ole selvää, että se auto joka pärjää testiradalla parhaiten, pärjää myös arkiajossa parhaiten. Ellei sitten lähetä vertaamaan mukavuutta tms. asiaa joka ei suoraan liity ajettavuuteen.
Vai miten joku auto voi soveltua toista paremmin rauhalliseen ajoon? Meinaatko, että joku auto on erittäin hyvä talviradalla, mutta arkiajossa se hyppää omia aikojaan ojaan kun taas se talviradalla huonosti menestynyt onkin yhtäkkiä parantanut käytöstä?
Meinaatko, että joku auto on erittäin hyvä talviradalla, mutta arkiajossa se hyppää omia aikojaan ojaan kun taas se talviradalla huonosti menestynyt onkin yhtäkkiä parantanut käytöstä?
Rauhallisessa ajossa vakaan tuntuiset autot aina joskus noissa testeissä ovat äärirajoilla hankalia.
En tiedä millä vauhdeilla te ajatte jotain keilaratoja, jos pystyy sanomaan että katumaasturi tai edes oikea maasturi olisi jotenkin epävakaa ajaa.
-ei katumaasturi nyt mitenkään elämää haittaavasti ole huonompi, mutta jos nostetaan vaativuusastetta ja nopeutta, korkea painopiste ja kallistelu tekee sen että auto ei tottele eikä vaihda suuntaa kiitettävästi. Matala auto toimii paremmin.
En ole väittänytkään että tämän täytyisi kiinnostaa tavan autoilijaa, tai että erot olisi jotain aivan sairasta käytännön ajoa silmälläpitäen, mutta kunhan nyt periaatteesta vänkään, sillä pitäähän paremman ominaisuuden omaavan tuotteen saada sille kuuluva arvostus, eikä niin että kaikki on vaan ''yhtä hyvää'', ja paremmasta väittäjät on jotain provopellejä.
Seuraavaksi varmaan joku voyagerkin on ihan ''yhtä hyvä ajaa'' kuin joku WRX Sti.
Jos taas arvostaa sitä että pystyy kiertämään kumikeiloja 3km/h nopeammin, niin omapahan on valintansa.
Meinaatko, että joku auto on erittäin hyvä talviradalla, mutta arkiajossa se hyppää omia aikojaan ojaan kun taas se talviradalla huonosti menestynyt onkin yhtäkkiä parantanut käytöstä?
Rauhallisessa ajossa vakaan tuntuiset autot aina joskus noissa testeissä ovat äärirajoilla hankalia.
Vakaan tuntuiset? Onkos sellaisia autoja jotka pärjäävät talvisissa olosuhteissa radalla, mutta ovat arkiliikenteessä hankalia? Jos auto pärjää sekä radalla, että arkiliikenteessä niin se on mun näkemyksen mukaan parempi kuin arkiliikenteessä vakaan "tuntuinen" jolla on hankaluuksia talviradalla.
Kesällähän nuo tilanteet on kovin erilaisia, joku Ferrari jolla tykitetään kovia aikoja radalla, ei varmasti ole kaikkein käytännöllisin eikä edes turvallisin arkiajossa. Mutta Ferrari ei takuuvarmasti pärjää talviradalla kummoisesti.
Major:
Tuo on tietysti ihan täysin kiinni siitä mihin vertaa. 1100-1200 kg pikkuauton jälkeen jo tavallinen pidempiakselivälinen 1500-1600 kg matala henkilöauto tuntuu hyvin suutavakaalta sohjossa ja keskiviivan lumivallin ylityksessä. Samalla logiikalla jos jatkaa niin sen SUV:in voisi taas vaihtaa vaikka vielä painavampaan kuorma-autoon tai linja-autoon.
Itsellä vain hyvin vähäistä kokemusta maastureista maantieajossa (tai muutenkaan), mutta kyllähän aikoinaan tuoreehko LandCruiser meni pitkää matkaa tukevan tuntuisesti talviolosuhteissa. Silti ajan omalla takavetobemarilla paljon mieluummin ne pitkät matkat kuin tuollaisella.
Toisaalta voi myös miettiä sitä, että joskus on ihan hyväkin saada sitä epämukavaa epävakauden tunnetta läpi kuljettajan perstuntuman aistittavaksi jos ajoalusta on kuitenkin oikeasti liukas. Mikä on sitten se oikea määrä lienee pitkälti makuasia.
http://www.tekniikanmaailma.fi/keskustelu/m90438
tuntuu..) äijät paukuttaa henkseliä stereotypioillaan ajamatta itse metriäkään SUV:llä tai isolla 7h maasturilla!
Kiitos Major!!
Teit puolestani sen mihin en viitsinyt edes ryhtyä koska nämä mutu- ja vatu-(vaimosta
Lähdetään lappiin viikoksi, mukana viiden-seitsemän (huom! Jokaisella lapsellakin on oltava turvavöin varustettu paikka, taksitkaan ei ota ylipaikoille ketään kyytiin!)ja niiden skimbat ja monet(-miksi?) vaatekassit yms. Eihän tämä paletti sovi kyytiin mitenkään rojuineen tavalliseen 5h. autoon ilman peräkärryä?? Ja vaikka olisi kelkkakin mukana(minulla ei koskaan!), niin kärry ei enää tunnu juurikaan ajossa enää tuolla kuormalla oikeastaan missään. Mitä huonompi keli, niin jos pitää autoa valita niin sitäkauempaa en kahta kertaa mieti, kummalla autolla lähden retkelle, jos SUVi on jouten.
Kiitos vielä Majorille välillä (tässä ketjussa siis!)asiapitoisesta tekstistä!!!
"tuuli nappaa kuin purjeveneeseen. Se sekä kaatuu että spinnaa herkästi"
Pelkkä tuulipinta ei ole se pahin tekijä. Massakeskipisteen, tuulipintakeskipisteen ja akseleiden sijoitus kokonaisuutena tekee sen, että välillä jopa matala auto voi olla huonompi sivutuulella kuin korkea SUV. Jos sivutuuli pyrkii kääntämään autoa joko keulan tai perän puolelta, on se huonompi kuin toinen auto, johon tuuli vaikuttaa tasaisemmin. Kuorma ja sen sijoittelu vaikuttaa painopisteen kautta paljon myös tuuliomionaisuuksiin. Raskaalla kuormalla auto voi olla toiseen suuntaan tuuliherkkä kuin tyhjänä. Auton muoto tekee sen, että tuulipinnan keskipiste on aivan eri paikassa kuin pinta-alan keskipiste ja suksiboksilla saadaan kaikki päälaelleen.
https://www.youtube.com/watch?v=mCzCXyQ-bv0
Jos pannaan oikein ruokalaput kaulaaan ja aletaan maistelemaan, niin kyllähän katumaasturit on selkeästi huonompia ajaa ja käsitellä kuin vastaavat henkilöautot. Painopisteet, ajotuntumat ja kallistelut tekevät tehtävänsä.
( En lukenut koko debattia niin ajatuksella että muistaisin väittikö joku edes muuta, mutta tulipahan kompattua )
Maasturi on myös paljon vaarallisempi kolarin toiselle osapuolelle korkeutensa vuoksi.
petos:
Tätä en kyllä ymmärrä. Toivottavasti vain provoilet. Tottahan se on, että fysiikan lakeja ei voi kumota ja kun auto on korkeampi ja raskaampi kuin normaali henkilöauto niin se tuo myös omat huonot puolensa. Mutta että "selkeästi huonompia ajaa"...ei voi käsittää. Perus henkilöauton alustalle nuo tehdään ja joustovaratkin on sitä luokkaa että ei mielestäni ole lainkaan huonoja ajaa tai käsitellä. Ohjaus on nopea ja kallistelu suht vähäistä. Kokemusta on avolavoista, jotka on ihan eri kaliiberin pelejä, eikä niidenkään käsittelyssä tai ohjauksessa ole tullut vastaan mitään ongelmia. Eri tarkoituksiin ne on tehty, mutta vaarallista niissä ei ole muuta kuin kuljettaja, joka ei tiedosta oman autonsa ominaisuuksia.
Niin on myös katujyrä, traktori, kuorma-auto, bussi...jos tälle linjalle lähdetään niin väittelylle ei tule loppua. Kaikki kun ei voi tai halua ajaa matalalla raaserilla joka jää jumiin jokaikiseen lumikasaan tai mutakuoppaan.
Jos nyt jätetään maasturit ja keskitytään nelivetoihin, niin en ymmärrä mistä niiden vastustus tulee. Ehkä taustalla on kateus kun sillä naapurilla on uusi ja hieno xdrive/quattro/haldex/mikälie ja oma teinibiimeri meinaa jumiutua vähän joka paikkaan. Omasta mielestä neliveto on oikein mainio peli talvella. Paras vetotapa ehdottomasti. Helppo ja vaivaton ajaa, lähtee hyvin liikkeelle niin kauan kuin ei jää pohjasta kiinni ja on ehdottoman vakaa ajaa kelillä kuin kelillä. Muita heikkouksia ei tule mieleen kuin suurempi kulutus.
Joku voisi myös ehkä hiukan perustella sitä millä tavoin kaksivetoinen on nopeampi kuin nelivetoinen. Mitä nyt on rallia tullut jonkin verran seurattua niin siellä ollaan pian 30 vuotta oltu vahvasti toista mieltä. Mieleen tulee myös Audin seikkailut BTCC:ssä reilun kymmenen vuoden takaa. Quattro oli sen verran menestyksekäs peli että ensin oli pakko heittää lyijyä konttiin, jotta kaksivetoisilla olisi ollut jotain mahdollisuuksia, ja lopulta koko neliveto kiellettiin. Toisaalta touring carit ovatkin semmoinen autonvalmistajien leikkikenttä jossa paremmat pyritään säännöillä saamaan heikompiensa tasolle. Sama toistuu nykyään WTCC:ssä, jossa diesel-Seatteja on useampaan otteeseen kuristettu jottei BMW:t ja Chevyt nolaisi itseään ihan totaalisesti.
Herbert:
Vertailun vuoksi mitat on valmistajan ilmoittamia.
Valmistaja ilmoittaa että mitta on ojeellinen koska se vaihtelee varustuksen mukaan.
TM on mitannut näistä vain Tiguanin, jolloin maavara oli 190 mm, eli 10 mm vähemmän kuin valmistajan ilmoittama.
juuso01:
En pelleile. Olen sitä mieltä että mitä minä ymmärrän hyvällä/nautittavalla/jämäkällä ajettavuudella, toteutuu huomattavan paremmin normaalilla matalalla henkilöautolla kuin cittarilla.
Kyllähän cittareiden ajettavuus on ihan ''perushyvää'' tasoa, ja kulkevat suoraan ja pysyvät pystyssä, en minä sitä sano.
Hyvä/nautittava/jämäkkä ajettavuus? Onko se objektiivisesti määriteltävissä? Vai puhummeko subjektiivisista tuntemuksista, jolloin meillä jokaisella on omat kriteerimme?
Minä lisään keskusteluun käsitteen riittävän hyvä ajettavuus. Se joka riittää minulle ja minun ajotavalleni. Sellainen auto voi jollekin toiselle olla tylsä, kiihtyä huonosti eikä tehoakaan ole paljon. Mutta jos se riittää minulle, voinko olla väärässä?
Zagarat:
Minusta se on sitä, että auto menee jämäkästi juuri sinne minne minä haluan. Ilman että minun tarvitsee jatkuvasti haistella minne auto on oma-aloitteisesti menossa ja korjata sitä eli miettiä, että pitäisiköhän tehdä vastaohjausta, höllätä/painaa lisää kaasua jne.
Kilpa-ajajat käsittääkseni tavoittelevat jatkuvasti säädöillään optimaalista "balanssia". Minä suorastaan vaadin, a priori.
Jos siviililiikenteestä puhutaan, minä en muista koskaan ajaneeni autoa, joka ei täytä mikahe:n ilmoittamia vaatimuksia hyvälle ajettavuudelle. Ehkä joku kuplavolkkari tms. ei ole hyvä ajettava, mutta eipä niitä enää montaa ole liikenteessä.
Herbert:
No entä jos korjaat sanan 'jatkuvasti' vaatimuksella 'kokaan' (sori lapsuksesta). Jos "koskaan" ei etuvetosi ei varsinkaan hyvillä nastarenkailla tee mitään ylimääräisiä temppuja, niin et vain ilmeisesti aja riittävästi, erityisesti huonoissa keleissä sen kokeaksesi - ja hyvä niin.
Herbert:
Minä olen, useinkin. Viimeisenä pari-kolme viikkoa vuokralla ollut Kia Carens, sitä ennen vaikkapa alkupään A-Mersu.
mikahe:
Tähän saakka autoni on mennyt juuri sinne minne haluan. Jos ei ole mennyt, ei vika ole ollut ajettavuudessa vaan kuskissa.
Tottahan huonolla kelillä auto tekee omia liikkeitä. Tuskin sellaista autoa onkaan, joka ei tekisi. Edelleenkin kuski päättää, paljonko noita liikkeitä ja korjauksia tarvitsee tehdä. Jopa subarua saa tietynlaisissa olosuhteissa tiettyä nopeutta käyttäen korjailla kaikin mahdollisin keinoin. Aina ei sekään riitä, vaan auto ei pysy näpeissä. Fysiikka pitää siitä huolen.
Väitän, että parinkymmenen vuoden ja n. puolen miljoonan ajokilometrin kokemuksella on huonoja olosuhteita osunut kohdalle. Oikeassa olet kuitenkin siinä, että on hyvä asia, mitä vähemmän noissa olosuhteissa joutuu ajamaan. Ei koske pelkästään minua.
Ei se pelkkä hyvä ajettavuus riitä. BMW:n 300-sarja on mainio esimerkki hyvästä ajettavuudesta ja suorituskyvystä mutta kun ratin takana en viihdy niin kauppaan jää. Syynä on huono ja matala istuin, urheilupenkin saa lisähintaan, mutten siinäkään pitkää matkaa viihdy. SUV:n korkea ja pystympi istuma-asento sopii minulle paremmin ja kun ajaminenkin on vaivatonta kelillä kuin kelillä, ratkaisu on selvä. Lisäksi kun katsoo yhdistelmää diesel, automaatti ja 4-veto niin halvin sedan/farkku näyttää tällä hetkellä olevan 320xD 48t ja risat, eli varusteltuna taitaisi mennä yli 50 donan. SUV:n hinnat ko yhdistelmällä alkaa noin 35t kieppeilta ja Bemaria halvempia malleja löytyy toistakymmentä, joukossa kohtuullisen mainioita autoja kuten Freelander ja X1.
Viimeisin todella huono auto ajettavuudeltaan mitä olen ajanut ja muutenkin pohjanoteeraus on Simca Tonni. Siitäkin on jo parikymmentä vuotta. Tosin oli takamoottorisena hyvä lähtemään liikkeelle talvella vaan kääntyminen olikin sitten ongelma
Major:
Minä olisin viihtynyt oikein hyvin 300-sarjan farkku-Bemarissa (tutustuin autoon vuonna 2003). Mutta kun 15 ke halvempi auto tuntui tarpeeksi hyvältä, en Bemarin valintaa oikein voinut itselleni perustella.
No siis eihän siellä nytkään ole mitenkään keskenään verrannollisia autoja. Vai mitä mieltä olet kun viime vuonna esim. mukana oli Jaguar XF 3.0 71900 euron hintaan ja Suzuki Splash 14890 hintaan. Vai katseleeko noita joku tasaväkisinä vaihtoehtoina autokaupasta?
Minusta talviautovertailun tarkoituksena on ottaa selvää mikä autoista selviää parhaiten talvesta, ihan auton hinnasta riippumatta. Joten miksei sitten yhtähyvin niitä nelivetoisia voisi ottaa mukaan. Jos ovat niin ylivoimaisia, niin sehän olisi vain mielenkiintoista ja oikeutettua. Epäreilumpaa minusta on se, jos joku auto pärjäisi hyvin testissä mutta jätetään juuri sen takia pois.
Aika vaikea vertailla ajamisen vakautta tavallinen auto vs. SUV. SUV on yleensä selvästi painavampi, mikä muuttaa tilannetta olennaisesti. Vastaavanpainoinen kuin monet keskiluokan SUVit on esimerkiksi Audi A8.
Yleisesti SUVeissa on korkeampi maavara, sitäkautta painopiste on korkeammalla. Korkeampi kori lisää efektiä. Korimallin takia akseliväli on usein lyhyempi kuin henkilöautomallissa. Renkaat on usein turhan leveät sohjoon ja lumelle. Mikään näistä ei minusta varsinaisesti edistä talviominaisuuksia.
Mielenkiintoista olisi laittaa joku perusvakaa henkilöauto, esim. Volvo V70 talveen sopivilla 195mm leveillä renkailla tuollaisen perus-SUVin kanssa ajonvakausvertailuun talvisella maantiellä vaihtelevissa oloissa, esim. lumella ja sohjossa. Luulenpa että päättyisi SUVin kannalta heikosti.
Jenkeissä SUV of the year (Motor trend)
Subaru Outback 2010.
Eli SUV lienee aika venyvä käsite. Tuskin tuo "SUV" nyt niin hirveän epävakaa taikka huono on ajaa. Ainakaan tämä aiempi versio ei juuri perusfarkulle häviä ajettavuudessa 20cm maavarasta huolimatta. Saatikka vastaavan maavaran omaaville autoille.
Talviauto vertailusta olen muutamien kanssa samaa mieltä. Ei vetotavalla tai polttoaineella, mallilla taikka hinnalla ole mitään väliä. Vertaillaan mikä autoista on paras Talviominaisuuksissa, ominaisuuksissa jotka TM on mun mielestä varsin onnistuneesti määritellyt. Lämmin pitää olla ja hyvä sekä vakaa ajettava. Valojen tulee olla hyvät ja kaiken pitää toimia jouhevasti pakkasella. Toki joskus tulee pisteytyksestä johtuen ylilyöntejä, kuten se että testin kylmin auto voi voittaa. Mutta näin se on aina. Jostain ne pisteet pitää jakaa. Meillä voi olla oma mielipide siitä mikä on se "tärkein ominaisuus".
Hyvä että näitä vertailuja tehdään joissa laitetaan monenlaisia eri hintaisia ja kokoisia autoja vastakkain. Vetotapojakin saisi olla mielestäni vertailussa joka sorttia, niin kuin viime vuoden talvivertailussa olikin. Talvitestissä testataan monia asioita joita ei voi normaalilla koeajolla autosta selvittää.
Itselle ainakin on ihan sama mikä auto minkäkin vertailun voittaa, painotan itselle tärkeitä ominaisuuksia sitten oman mielen mukaan ja valitsen oman "voittajani". Esim. itselle ei merkitse juurikaan kuinka hyvin auton sisätilat lämpiävät, sillä vielä ei ole tullut vastaan yhtäkään autoa joka olisi talvella niin kylmä että en olisi normaaleissa talvivaatteissa pärjännyt. Joillekkin tämä taas on tärkeäkin ominaisuus.
Mielestäni nämä vertailut ovat hyviä informaation lähteitä, näkee miten joku tietty auto pärjää esim. etenemiskyvyssä ja pystyy helposti vertaamaan muihin.
Jotenkin tuntuu että tällä palstalla välillä unohtuu väittelyissä se että jokaisella on omat tarpeensa ja toiveensa autoilta (ja miksei myös muissakin asioissa). Jollekin on tärkeintä kuinka nopea auto on jääradalla, toiselle on tärkeämpää mahtuuko lastenrattaat konttiin. Olisi hyvä miettiä tätäkin asiaa ennen kuin aletaan haukkumaan ja leimaamaan toisia aivan täysiksi idiooteiksi, koska pitää vaikkapa Volvoa parempana kuin Bemua.
AkiK: "Aika vaikea vertailla ajamisen vakautta tavallinen auto vs. SUV. SUV on yleensä selvästi painavampi, mikä muuttaa tilannetta olennaisesti. Vastaavanpainoinen kuin monet keskiluokan SUVit on esimerkiksi Audi A8."
Niin on. Pitääkö vertailuryhmä muodostaa painon vai jonkun muun nimittäjän mukaan. Jos vaikka ajatellaan ns. vastaavaa autoa katumaaturille, voisi luokan CRV ja RAV4 verrokkina olla Corolla ja Civic. Ei taida ainakaan normaaliajossa olennaisia eroja löytyä.
Noista A8-luokan autoista ei minulla ole kokemuksia, mutta kiinnostava maininta oli jossain TM:n vertailussa, jonka mukaan niiden ajettavuus ei olisi yleisesti ottaen yhtään ylemmän keskiluokan autoja parempi.
"Mielenkiintoista olisi laittaa joku perusvakaa henkilöauto, esim. Volvo V70 talveen sopivilla 195mm leveillä renkailla tuollaisen perus-SUVin kanssa ajonvakausvertailuun talvisella maantiellä vaihtelevissa oloissa, esim. lumella ja sohjossa. Luulenpa että päättyisi SUVin kannalta heikosti."
Saattaa olla. Mutta miksi Volvon rengastus pitäisi virittää olosuhteisiin sopivaksi, mutta perus-Suvin ei? Tosin tavanomainen katumaasturin rengas 215/65-16 ei varmaan kovin paha ole. Ei siitä pienempään ehkä kannattaisi mennäkään.
Vielä kiinnostavampaa olisi laittaa tavallisia kuskeja radalle ajelemaan noilla autoilla. Olennaista ei olisi se, mikä auto tuntuu vakaimmalta tai millä tulee parhaat kierrosajat. Olennaista on se, mitkä autot pysyvät tiellä ja millä nopeudella ulosajot tapahtuvat.
Joskus 80-luvun alussa TM teki tällaisen kokeen etuveto/takaveto-testin yhteydessä. Koeryhmä oli lähes yksimielinen takavedon paremmuudesta, vaikka niillä tapahtui ulosajoja etuvetoja enemmän. Tuo on tieto, jolla on merkitystä.
Herbert:
Tuollainen testi voisi olla asiallinen. Kauppareissuja ajelevat mummot radalle.
Muistatko tuosta 80-luvun testistä millä autoilla tuolloin ajettiin?
"Etuvetoistuminen" alkoi laajemmin levitä vasta tuolloin ja suuri osa autoilijoista oli vielä "sinut" takavedon kanssa. Etuvedon niksit on nykyään ehkä tutumpia?
AkiK:
Mä taas luulen että SUV nousisi voittajaksi ihan vaan nelivetonsa tuoman vakauden ansiosta. Ei välitä loskasta, lumesta tai jäästäkään, vaan menee sinne mihin ratti näyttää. En tiedä millä vauhdeilla te ajatte jotain keilaratoja, jos pystyy sanomaan että katumaasturi tai edes oikea maasturi olisi jotenkin epävakaa ajaa. Tietysti voitaisiin viedä nuo autot myös jonnekin lumiselle kärrypolulle ja ihmetellä sitä tosiasiaa, kun Volvosta tulee yksivetoinen ja matka päättyy siihen.
Pitäisi aina muistaa mihin tarkoitukseen autot on tehty. Se että Volvo voi olla asteen parempi ajaa nopeaa mutkapätkää, ei poista sitä faktaa että jokaisella kaupasta saatavalla maasturilla pärjää hyvin liikenteessä. Jos taas arvostaa sitä että pystyy kiertämään kumikeiloja 3km/h nopeammin, niin omapahan on valintansa.
Täällä ehdotellaan erilaisia autoja testiryhmään.
Mitä jos joskus tehtäisiin vertailu kahdella tapaa. Toinen voisi olla nykyisen mukainen, jossa testataan auton äärirajoja ajettavuudessa ja moottorin voimavaroissa ja toinen arvostelu miten auto soveltuu tavanomaiseen, rauhalliseen ajoon.
Annettaisiin kahdet pisteet jossa myös painotukset ovat erilaiset.
Muuttuisiko autojen paremmuusjärjestys paljonkin?
jokaka: "Kauppareissuja ajelevat mummot radalle."
Eikä pelkästään mummot vaan ihan tavalliset autokuumeiset TM:n testejä kuolaavat nuoret ja keski-ikäiset miehet.
Olen osallistunut Timo Mäkisen järjestämään taitoajokilpailuun. Siihen oli ilmoittautunut todennäköisesti ajamisesta keskimääräistä enemmän kiinnostuneita tavallisia kansalaisia. Tulokset esim. perinteisessä liukkaan kelin jarrutus/väistökokeessa (aikaa ennen abs:n yleistymistä ) olivat masentavia. Keilat saivat kyytiä, vaikka kahvipöydässä ollaan olevinaan rattimiehiä.
"Muistatko tuosta 80-luvun testistä millä autoilla tuolloin ajettiin?"
En. Jos testi oli lehdessä 4/81, mukana olivat:
- Datsun 120Y/120A
- Volvo 343 GL/Citroën GSA Club
- Mitsubishi Galant 1600/ Honda Accord EX
- Peugeot 505 GR/Saab 900
Kirjastosta varmaan ko. lehti löytyy, TMnetin arkistossa ei noin vanhoja juttuja pdf-muodossa ole. Jos jollain sattuu lehti olemaan kotona, voisi tarkistaa, oliko testi tuossa mukana.
Takavetoisen parempana pitäminen perustui puhtaasti tunteeseen. Kai yliohjaava auto on mukavampi ajaa radalla, vaikka vaikeampi hallittava onkin (aikaa ennen ajonhallintajärjestelmiä ).
""Etuvetoistuminen" alkoi laajemmin levitä vasta tuolloin ja suuri osa autoilijoista oli vielä "sinut" takavedon kanssa. Etuvedon niksit on nykyään ehkä tutumpia?"
En usko. Ei kovin hyvin sinut voi olla, jos ulosajoja tapahtuu takavetoisella enemmän kuin etuvetoisella. Muistaakseni kierrosajatkin olivat takavetoisilla hitaampia.
On tietysti mahdollista, että nykyään iso osa ajokortillisista ei koskaan ole takavetoisella ajanut, joten se saattaa olla tällöin pelottava kokemus (ilman ajonhallintaa).
AkiK:
Minä en kyllä ymmärrä, että millä lailla se vertailu on vaikeaa? Ajetaan molemmilla samanlaiset testipätkät ja se kumpi on parempi ajaa saa paremmat pisteet? Varsin ja erittäin simppeliä.
Penteles:
Eikös se ole selvää, että se auto joka pärjää testiradalla parhaiten, pärjää myös arkiajossa parhaiten. Ellei sitten lähetä vertaamaan mukavuutta tms. asiaa joka ei suoraan liity ajettavuuteen.
Vai miten joku auto voi soveltua toista paremmin rauhalliseen ajoon? Meinaatko, että joku auto on erittäin hyvä talviradalla, mutta arkiajossa se hyppää omia aikojaan ojaan kun taas se talviradalla huonosti menestynyt onkin yhtäkkiä parantanut käytöstä?
samipami:
Rauhallisessa ajossa vakaan tuntuiset autot aina joskus noissa testeissä ovat äärirajoilla hankalia.
juuso01:
Herbert:
Vakaan tuntuiset? Onkos sellaisia autoja jotka pärjäävät talvisissa olosuhteissa radalla, mutta ovat arkiliikenteessä hankalia? Jos auto pärjää sekä radalla, että arkiliikenteessä niin se on mun näkemyksen mukaan parempi kuin arkiliikenteessä vakaan "tuntuinen" jolla on hankaluuksia talviradalla.
Kesällähän nuo tilanteet on kovin erilaisia, joku Ferrari jolla tykitetään kovia aikoja radalla, ei varmasti ole kaikkein käytännöllisin eikä edes turvallisin arkiajossa. Mutta Ferrari ei takuuvarmasti pärjää talviradalla kummoisesti.