No hienosti kiertäenhän tuo kylmäkulutusarvosana oli tällä kertaa laskettu. Käytännössä auton kylmäkulutuslukema oli jaettu auton painolla.
Eli siis mitä suurempi auton paino oli, sitä pienempi kulutusindeksi saatiin, jossa ei taaskaan ollut mitään järkeä. Joku voi tietysti väittää, että tässä oli joku älykäs päätelmä takana, mutta tarkoitus oli taas hyvittää jostain ihmeen syystä isoja ja painavia (lue kalliita) autoja.
Onneksi kuitenkin kulutuslukemat oli jätetty taulukkoon sellaisenaan.
Tuon auton kuormittamiseen tarvitun voiman ja sitä mittaamalla myös energian saa suoraan dynamometriltä. Polttoaineen lämpöarvosta saa sitten tuon moottorin kuluttaman energian.
Tuossa dynon ohjausvoimassa ovat mukana massan hitauden lisäksi ilmanvastus ja vierintävastus, joten massa ei pelkästään vaikuta.
"Eli siis mitä suurempi auton paino oli, sitä pienempi kulutusindeksi saatiin, jossa ei taaskaan ollut mitään järkeä. Joku voi tietysti väittää, että tässä oli joku älykäs päätelmä takana, mutta tarkoitus oli taas hyvittää jostain ihmeen syystä isoja ja painavia (lue kalliita) autoja."
Eipä nuo keskivertoa painavammat autot arvosanoissa painostaan juuri hyötyneet, no ehkä Skodaa ja Toyotaa lukuunottamatta.
Eli siis mitä suurempi auton paino oli, sitä pienempi kulutusindeksi saatiin, jossa ei taaskaan ollut mitään järkeä. Joku voi tietysti väittää, että tässä oli joku älykäs päätelmä takana, mutta tarkoitus oli taas hyvittää jostain ihmeen syystä isoja ja painavia (lue kalliita) autoja.
Suurin hyötyjä taisi olla Prius, joka vie painoonsa nähden vähän.
Tätä tarkoitinkin, laskemalla kulutusindeksi hämätään. Edelläolevat kommentit juuri todistavatkin sen todeksi, että tällä kikkailulla saatiin ajattelevat ihmiset pohtimaan jotakin indeksiä tai kulutusta suhteessa auton kokoon, vastuksiin jne.
Tarkoitan tietysti sitä, että ainut oikea tapa ilmoittaa kulutuslukema on ilmoittaa kulutuslukema / auton ajettu kilometrimäärä. Muuta kulutustahan ei ole olemassa. Tietysti jos mukana on dieseleitä, niin sitten joudutaan turvautumaan polttoaineen antamaan energiamäärään.
Vai olenko väärässä ? Huomioikaa, että TM antoi arvosanan "kylmäkulutuksesta" mutta ei käyttänyt sen pohjana polttoaineenkulutusta. Suzukin olisi pitänyt saada paras arvosana.
Aikaisemmin arvosteluperusteena oli litraperusteinen kulutus ja kulutuksen nousu kylmässä. Silloin jälkimmäisellä pyrittiin poistamaan autojen kokoeron vaikutus.
Nykyinen menettely poistaa kokoeron vaikutuksen melko hyvin. Pointtihan oli siinä, että kulutuksia halutaan vertailla, vaikka autot ovat erilaisia. Jos vertaa pikku-Suzukia Mercedestä vastaan kulutuksessa, saman pitäisi toistua tiloissakin jne.
Jos salaliittokuvioihin halutaan keskittyä, niin jauhetaan vaikka kaksoistornien tuhosta vaihteeksi.
Ei ole mitään järkeä palkita arvostelussa suurta painoa. Jos tilot halutaan sotkea kulutukseen, niin pitää arvioida tilojen suhdetta kulutukseen. Paino on huono, koska se ei kuvaa kovin tarkasti tiloja. Esimerkiksi Prius ja 5-sarjan GT ovat tiloihinsa nähden kovin painavia. Tiloihinsa nähden kevyttä autoa rangaistaan... Tuossa ei ole pienintäkään järkeä.
Kyllä pikkukaupungeissa ja maalla asuvat joutuvat paljonkin tällaista ajoa harrastamaan. Käydään töissä, viedään lapset harrastuksiin. Auto seisoo tunteja ulkona pakkasessa.
Itsellä vaihtui hybridiin syksyllä ja kovalla pakkasella pätkäajossakaan ei keskikulutus nouse yli 6,4 l/100 km.
Yksi lähtö päivässä on säteilylämmittimellä n. 1,5 h.
En mä sitä tarkoittanutkaan, etteikö kulutuksella olisi mitään merkitystä. Mutta en todellakaan usko, että kukaan pystyy veivaamaan 30tkm vuodessa (eli käytännössä 100 km päivässä autolla 4 km pätkissä niin, että motti jäähtyy kylmäksi asti käynnistysten välissä. Ainakin oman autoni moottori pysyy -20 lämpötiloissa lämpimänä 3-4 tuntia niin ettei edes hehkuta uudelleen kännistettäessä. Tällä perusteella nuo kylmäkulutukset on ihan yksi ja sama, mielenkiintoisempi mittaus oli moottori lämpimänä mitattu talvikulutus.
Hybrideissähän ei ole oikein muuta vikaa kuin se, että ne eivät toimi kuin pätkäajossa, maantiellähän niistä ei juuri mitään hyötyä saa. Toinen huono puoli on tietenkin se, että hybriditekniikka ei ole yhdistetty ns. tavallisen auton voimalinjaan, ainakaan iseäni ei kiinnosta pätkääkään ajella autolla joka muistuttaa ulkoisesti lähinnä peräpuikkoa....
Tällä perusteella nuo kylmäkulutukset on ihan yksi ja sama, mielenkiintoisempi mittaus oli moottori lämpimänä mitattu talvikulutus.
Hybrideissähän ei ole oikein muuta vikaa kuin se, että ne eivät toimi kuin pätkäajossa, maantiellähän niistä ei juuri mitään hyötyä saa.
Toinen huono puoli on tietenkin se, että hybriditekniikka ei ole yhdistetty ns. tavallisen auton voimalinjaan, ainakaan iseäni ei kiinnosta pätkääkään ajella autolla joka muistuttaa ulkoisesti lähinnä peräpuikkoa....
Mitä mielenkiintoista on lämpimän auton kulutus. Se kun ei suuremmin vaihtele.
Moniko ottomoottorinen auto kulkee maantiellä yhtä vähällä kuin Prius?
Mitä tekemistä voimalinjalla on auton peräpuikkomaisen ulkomuodon kanssa?
Osaisiko joku kertoa mikä korottaa Polon maavaran 15 cm:iin kun valmistaja ilmoittaa maavaraksi 10 cm (102 mm)?
Onko Suomeen tuotavien autojen jousitus eri kuin Saksassa?
P.S. Kiitos TM:lle noista maavara mittauksista.
Volkkarin sivuilla luki, että 10,2cm on "suurimmalla sallitulla kuormalla" ja "Mittaukset auton omapainolla polttonestesäiliö täytettynä (90%) ilman kuljettajaa...".
TM:ssä ei taidettu ilmoittaa millaisilla painoilla sentit saatiin? Nehän voi olla saatu ilman kuskia ja tankki lähes tyhjänä.
Tuon auton kuormittamiseen tarvitun voiman ja sitä mittaamalla myös energian saa suoraan dynamometriltä.
Eli koska dynamometriltä saadaan mitattua teho vetopyöriltä, mainitsemasi muuttujat huomioimalla saadaan kohtuullisen tarkka käsitys auton liikuttamiseen tarvittavasta voimasta. Ok, eli näin ollen hyötysuhde lukuna on todennäköisesti todellinen. Pelkkään massaan verrattaessa tulokset olisivat hyvin epätarkkoja.
Eri asia sitten on, mitä iloa hyötysuhteen tietämisestä on. Tavaroita ja ihmisiähän on tarkoitus liikuttaa, ei autoa. Minusta absoluuttisen kulutuksen vertaaminen on parempi tapa. Tällöin pitää vain hyväksyä se ikävä tosiasia, että yleisesti ottaen iso auto vie enemmän ja pieni vähemmän. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Aivan kuten ei siinäkään, että Mersu saa paremmat pisteet tiloista kuin Suzuki. Noita painottamalla löytyy jokaiselle sopiva ratkaisu. Indeksien avulla sitä ei löydy. Varsinkaan, kun luultavasti 90% Mersun omistajan ajoihin Suzukin tilat ovat riittävät, joten senkään takia edes kuljetuskapasiteettin ei kulutusta pidä edes hyötysuhteen avulla suhteuttaa. Suomessa verottaja on oivaltanut tämän käyttäessään kulutusta sellaisenaan verotuksen määräävänä tekijänä.
Eri asia sitten on, mitä iloa hyötysuhteen tietämisestä on. Tavaroita ja ihmisiähän on tarkoitus liikuttaa, ei autoa. Minusta absoluuttisen kulutuksen vertaaminen on parempi tapa. Tällöin pitää vain hyväksyä se ikävä tosiasia, että yleisesti ottaen iso auto vie enemmän ja pieni vähemmän. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Aivan kuten ei siinäkään, että Mersu saa paremmat pisteet tiloista kuin Suzuki.
Hyvä pointti, Herbert. Ilmeisesti sisätilojakin pitäisi sitten verrata auton ulkomittoihin ja kantavuutta kokonaispainoon, jotta saataisiin vastaavasti vertailukelpoiset lukemat siltä saralta. Lisäksi tietysti voitaisiin verrata vaikka lähivalojen kantamaa auton pituuteen ja sisämelua pakoputken päästä mitattuun.
Suurin hyötyjä taisi olla Prius, joka vie painoonsa nähden vähän.
Tosiasiassa suurimmat hyötyjät olivat BMW ja Mersu. Kummankin kylmäkulutus oli yli kaksinkertainen Priukseen nähden mutta pisteitä tuli suhteessa enemmän.
Priuksen paino ei ole auton kokoon nähden mitenkään poikkeuksellinen. Esim. Yetin kokonaispaino on suurempi kuin Priuksen, vaikka pituus ja akseliväli ovat selvästi lyhyemmät.
Mitä mielenkiintoista on lämpimän auton kulutus. Se kun ei suuremmin vaihtele.
Ai ei vai? Kuitenkin ko. testissäkin oli parhaimmillaan melkein kolmen litran eroja kylmässä lämpimällä moottorilla ajetussa kulutustestissä normikulutukseen verrattuna. Monet nykyautojen polttoainetta säästävistä ominaisuuksista kun eivät kylmässä toimikaan. Se on nimenomaan se kulutus, joka kertoo auton taloudellisuudesta talviolosuhteissa eikä joku muutaman ensikilometrin hetkellinen kulutus.
NHB:
Moniko ottomoottorinen auto kulkee maantiellä yhtä vähällä kuin Prius?
En tainnut ottomoottoreista puhua, vaan polttomoottoreista yleensä. Vähemmällä kulkevia dieselautojahan on useammalla valmistajalla, ja ero kasvaa sitä mukaa mitä korkeammaksi vauhti nousee kahdeksankympin nopeuksista. Suomessakin on paljon 100km/h maanteitä, motareista puhumattakaan. Onhan tehty niitä maantiejotestejä, jossa prius vie jopa enemmän polttoainetta kuin bemarin 520d, autojen kokoluokassa ja suorituskyvyssähän on aikamoiset erot.
NHB:
Mitä tekemistä voimalinjalla on auton peräpuikkomaisen ulkomuodon kanssa?
En tiedä, tätä täytyisi ilmeisesti kysyä Toyotan ja Hondan suunnittelijoilta, joiden mielestä hybridiauton täytyy siltä näyttää.... Tarkoitin tietenkin sitä, että en usko hybridien yleistyvät ennen kuin markkinoille saadaan kilpailukykyisellä hinnalla varustettuja sedan- ja farkkumallisia autoja. Siinä saa tosissaan säästää polttoainekuluissa, kun vastaava ottomoottorinenkin auto lähtee tojonkin mallistosta kymppitonnin halvemmalla.
Priusta nyt on aika ontuvaa verrata Yetin kaltaiseen cross overiin. Pitää myös verrata tiloja eikä ulkomittoja. Esimerkiksi Golf on 10 prosenttia keveämpi kuin Prius.
Priusta nyt on aika ontuvaa verrata Yetin kaltaiseen cross overiin. Pitää myös verrata tiloja eikä ulkomittoja. Esimerkiksi Golf on 10 prosenttia keveämpi kuin Prius.
Nuo nyt vaan sattuivat olemaan mukana TM:n talviautovertailussa. Jos takapenkillä on matkustajia, myös tavaratila on Priuksessa selvästi suurempi kuin Yetissä. Testeissä Yetin tavaratilat ovatkin saaneet kritiikkiä.
Golf on Priukseen verrattuna pikkuauto, joten sen kuuluukin olla selvästi kevyempi.
Osaisiko joku kertoa mikä korottaa Polon maavaran 15 cm:iin kun valmistaja ilmoittaa maavaraksi 10 cm (102 mm)?
Onko Suomeen tuotavien autojen jousitus eri kuin Saksassa?
P.S. Kiitos TM:lle noista maavara mittauksista.
Volkkarin sivuilla luki, että 10,2cm on "suurimmalla sallitulla kuormalla" ja "Mittaukset auton omapainolla polttonestesäiliö täytettynä (90%) ilman kuljettajaa...".
TM:ssä ei taidettu ilmoittaa millaisilla painoilla sentit saatiin? Nehän voi olla saatu ilman kuskia ja tankki lähes tyhjänä.
Jos näin on, mittaus on turha eikä kerro todellisesta maavarasta. Autolla tuskin ajetaan ilman kuljettajaa.
TM mittasi autojen todellisen maavaran, mutta ei kertonut mitä se käytännössä tarkoittaa.
Oletko käynyt mittaamassa? Veikkaisin Golf Variantin olevan Priusta suurempi tiloiltaan.
Luotan ilmoitettuihin mittoihin, ei ole ollut tarvetta käydä autoliikkeissä mittanauhan kanssa.
Nyt puhuttiinkin Golfista, ei Golf Variantista. Golf Variant ei ole 10 % Priusta kevyempi, päinvastoin hieman painavampi. Variantissa akseliväli on selvästi lyhyempi kuin Priuksessa. Tavaratilaa Variantissa on hieman enemmän kuin Priuksessa. Ei kovin yllättävää, kun kyseessä on farkku.
En tainnut ottomoottoreista puhua, vaan polttomoottoreista yleensä. Vähemmällä kulkevia dieselautojahan on useammalla valmistajalla, ja ero kasvaa sitä mukaa mitä korkeammaksi vauhti nousee kahdeksankympin nopeuksista. Suomessakin on paljon 100km/h maanteitä, motareista puhumattakaan. Onhan tehty niitä maantiejotestejä, jossa prius vie jopa enemmän polttoainetta kuin bemarin 520d, autojen kokoluokassa ja suorituskyvyssähän on aikamoiset erot.
Tässä ylläolevassa on muutama asia, jotka ehkä vaativat vähän selvennystä.
Ensimmäinen on se, että jos puhutaan auton kustannuksista, energiankulutuksesta tai päästöistä, bensiiniä ja dieseliä ei saa verrata litra litralta. Diesellitrassa on huomattavasti enemmän energiaa, ja siitä lähtee huomattavasti enemmän päästöjä (noin 15 %) kuin bensiinilitrasta. Hinnassa taas toisin päin.
Toinen selvennys on se, että nyt testissä ollut Prius on kymmenisen prosenttia pihimpi maantiellä kuin edeltäjänsä. Vanhoihin testeihin tuijottaminen on sikäli turhaa, joskaan niidenkään mukaan Prius ei ole kovin juoppo edes motarilla.
Kolmas liittyy tuohon BMW-testiin. Siinä kyllä Prius vei litroissa enemmän kuin BMW, mutta jos vertailu tehdään päästöinä, Prius oli selvästi vähäpäästöisempi. Uudemmalla Priuksella ero kasvaa. Bemari oli 520d SE Efficient Dynamics käsivaihteistolla, ajo lähinnä moottoritiellä.
Testin teki sellainen tunnettu autolehti kuin Sunday Times. Tämän tieteellisen tarkan testin lisäksi löytyy toinen edellisellä Priuksella tehty testi, jossa BMW M3 vei vähemmän bensiiniä kuin Prius samassa ajossa (= radalla, Priuksella kaasu koko ajan pohjassa).
Mittaustuloksia löytyy myös toiseen suuntaan. AMS mittasi nykyisen Priuksen autobaanakulutukseksi 5,5 l/100 km nopeudella 130 km/h. Tämä vastaisi alle 5 l/100 km dieseliä, mihin tuskin mikään tavanomainen dieselauto kykenee. Tosin tämäkin mittaustulos on vähän epäilyksenalainen, se tuntuu liian pieneltä.
Jos jonkinlaista realismia haetaan, niin nykyinen Prius lienee aika lailla tasoissa piheimpien dieseleiden kanssa moottoritiellä, jos katsotaan päästöjä tai energiankulutusta. Taustalla on hyvä aerodynamiikka ja viimeiseen asti viilattu ottomoottori portaattomalla vaihteistolla. Hybridillähän ei nopeassa tasaisessa ajossa saa mitään etua.
Teoriassa kuitenkin samaan koriin laitettu juuri oikein mitoitettu diesel menisi ehkä jopa 10 % pienemmällä energiankulutuksella, jos kuormitus voidaan vakioida. Käytännössä dieselin mitoittaminen noin tarkalle tuottaisi aika ajokelvottoman auton.
Tarkoitin tietenkin sitä, että en usko hybridien yleistyvät ennen kuin markkinoille saadaan kilpailukykyisellä hinnalla varustettuja sedan- ja farkkumallisia autoja. Siinä saa tosissaan säästää polttoainekuluissa, kun vastaava ottomoottorinenkin auto lähtee tojonkin mallistosta kymppitonnin halvemmalla.
Hybridi edustaa tällä hetkellä teknologian kärkeä. Aika usein on niin, että teknologian kärjen hankkimisessa ei ole rahallista järkeä. Jos kilometrejä ei tule taksimääriä, Prius on kallis auto.
Vastaavantasoisen auton (suorituskyky, kuljetuskyky, automaatti, varustelu) saa ehkä 5000 euroa halvemmalla ilman hybridiä, ja tuollaisen hintaeron kurominen bensankulutuksella jää kyllä useimmilla haaveeksi.
Ehkä tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että Priuksen ostajat ovat joko laskutaidottomia, ajavat erittäin paljon tai ostavat auton jollain muulla kuin taloudellisella perusteella.
Golf on Priukseen verrattuna pikkuauto, joten sen kuuluukin olla selvästi kevyempi.
Eipä tule kyllä tuollaisia ajatuksia mieleen kun istuu Priuksen takapenkillä pää olkapään ja katon välissä. Prius on toki ulkomitoiltaan pidempi kuin Golf, mutta se ei vielä paljoa ratkaise.
jalkatila takana Golf 60-93 cm, Prius 66-95 cm (etujalkatila on Golfissa 83-110 cm ja Priuksessa 84-110 cm ). Takapenkki on Priuksessa 3 cm leveämpi ja istuinosa (etureuna? ) 3 cm korkeammalla lattiasta kuin Golfissa.
Monet nykyautojen polttoainetta säästävistä ominaisuuksista kun eivät kylmässä toimikaan.
Totta ja sen lisäksi voidaan joutua käyttämään polttoainelämmitintä tai sähkövastusta kabiinin lämmitykseen, mikä luonnollisesti nostaa kulutusta.
Olen ollut siinä käsityksessä, että moottorin lämmittäminen ennen ajoa tulisi taloudellisemmaksi kuin jääkylmällä koneella ajelu. Voin olla toki väärässäkin.
Oletko käynyt mittaamassa? Veikkaisin Golf Variantin olevan Priusta suurempi tiloiltaan.
Luotan ilmoitettuihin mittoihin, ei ole ollut tarvetta käydä autoliikkeissä mittanauhan kanssa.
Kannattaa sitten käydä koeistumassa, ennenkuin alkaa väittämään jotain tiloista. Prius on tiloiltaan Golf-luokan auto, vaikka ei farmariakaan mukaan laskisi. Itse asiassa Golf-luokkaan lukeutuva Octavia on jo Priusta suurempi.
Olen ollut siinä käsityksessä, että moottorin lämmittäminen ennen ajoa tulisi taloudellisemmaksi kuin jääkylmällä koneella ajelu. Voin olla toki väärässäkin.
Kyllä olet ihan oikeassa, mutta en tarkoittanutkaan tuota, vaan sitä, että kaikissa nykyautojen moottoreissa ei synny riittävästi hukkalämpöä tai sitten sitä ei oteta niin hyvin talteen, että kabiinin lämmittämiseen tarvitaan erillistä polttoainelämmitintä tai sähkövastusta ja nyt puhun siis sisäilman lämmittämisestä.
No hienosti kiertäenhän tuo kylmäkulutusarvosana oli tällä kertaa laskettu. Käytännössä auton kylmäkulutuslukema oli jaettu auton painolla.
Eli siis mitä suurempi auton paino oli, sitä pienempi kulutusindeksi saatiin, jossa ei taaskaan ollut mitään järkeä. Joku voi tietysti väittää, että tässä oli joku älykäs päätelmä takana, mutta tarkoitus oli taas hyvittää jostain ihmeen syystä isoja ja painavia (lue kalliita) autoja.
Onneksi kuitenkin kulutuslukemat oli jätetty taulukkoon sellaisenaan.
Tuon auton kuormittamiseen tarvitun voiman ja sitä mittaamalla myös energian saa suoraan dynamometriltä. Polttoaineen lämpöarvosta saa sitten tuon moottorin kuluttaman energian.
Tuossa dynon ohjausvoimassa ovat mukana massan hitauden lisäksi ilmanvastus ja vierintävastus, joten massa ei pelkästään vaikuta.
Odysseia:
"Eli siis mitä suurempi auton paino oli, sitä pienempi kulutusindeksi saatiin, jossa ei taaskaan ollut mitään järkeä. Joku voi tietysti väittää, että tässä oli joku älykäs päätelmä takana, mutta tarkoitus oli taas hyvittää jostain ihmeen syystä isoja ja painavia (lue kalliita) autoja."
Eipä nuo keskivertoa painavammat autot arvosanoissa painostaan juuri hyötyneet, no ehkä Skodaa ja Toyotaa lukuunottamatta.
Osaisiko joku kertoa mikä korottaa Polon maavaran 15 cm:iin kun valmistaja ilmoittaa maavaraksi 10 cm (102 mm)?
Onko Suomeen tuotavien autojen jousitus eri kuin Saksassa?
P.S. Kiitos TM:lle noista maavara mittauksista.
Odysseia:
Suurin hyötyjä taisi olla Prius, joka vie painoonsa nähden vähän.
Tätä tarkoitinkin, laskemalla kulutusindeksi hämätään. Edelläolevat kommentit juuri todistavatkin sen todeksi, että tällä kikkailulla saatiin ajattelevat ihmiset pohtimaan jotakin indeksiä tai kulutusta suhteessa auton kokoon, vastuksiin jne.
Tarkoitan tietysti sitä, että ainut oikea tapa ilmoittaa kulutuslukema on ilmoittaa kulutuslukema / auton ajettu kilometrimäärä. Muuta kulutustahan ei ole olemassa. Tietysti jos mukana on dieseleitä, niin sitten joudutaan turvautumaan polttoaineen antamaan energiamäärään.
Vai olenko väärässä ? Huomioikaa, että TM antoi arvosanan "kylmäkulutuksesta" mutta ei käyttänyt sen pohjana polttoaineenkulutusta. Suzukin olisi pitänyt saada paras arvosana.
Aikaisemmin arvosteluperusteena oli litraperusteinen kulutus ja kulutuksen nousu kylmässä. Silloin jälkimmäisellä pyrittiin poistamaan autojen kokoeron vaikutus.
Nykyinen menettely poistaa kokoeron vaikutuksen melko hyvin. Pointtihan oli siinä, että kulutuksia halutaan vertailla, vaikka autot ovat erilaisia. Jos vertaa pikku-Suzukia Mercedestä vastaan kulutuksessa, saman pitäisi toistua tiloissakin jne.
Jos salaliittokuvioihin halutaan keskittyä, niin jauhetaan vaikka kaksoistornien tuhosta vaihteeksi.
Ei ole mitään järkeä palkita arvostelussa suurta painoa. Jos tilot halutaan sotkea kulutukseen, niin pitää arvioida tilojen suhdetta kulutukseen. Paino on huono, koska se ei kuvaa kovin tarkasti tiloja. Esimerkiksi Prius ja 5-sarjan GT ovat tiloihinsa nähden kovin painavia. Tiloihinsa nähden kevyttä autoa rangaistaan... Tuossa ei ole pienintäkään järkeä.
Böpi:
En mä sitä tarkoittanutkaan, etteikö kulutuksella olisi mitään merkitystä. Mutta en todellakaan usko, että kukaan pystyy veivaamaan 30tkm vuodessa (eli käytännössä 100 km päivässä
Hybrideissähän ei ole oikein muuta vikaa kuin se, että ne eivät toimi kuin pätkäajossa, maantiellähän niistä ei juuri mitään hyötyä saa. Toinen huono puoli on tietenkin se, että hybriditekniikka ei ole yhdistetty ns. tavallisen auton voimalinjaan, ainakaan iseäni ei kiinnosta pätkääkään ajella autolla joka muistuttaa ulkoisesti lähinnä peräpuikkoa....
Havoc78:
Mitä mielenkiintoista on lämpimän auton kulutus. Se kun ei suuremmin vaihtele.
Moniko ottomoottorinen auto kulkee maantiellä yhtä vähällä kuin Prius?
Mitä tekemistä voimalinjalla on auton peräpuikkomaisen ulkomuodon kanssa?
Penteles:
Volkkarin sivuilla luki, että 10,2cm on "suurimmalla sallitulla kuormalla" ja "Mittaukset auton omapainolla polttonestesäiliö täytettynä (90%) ilman kuljettajaa...".
TM:ssä ei taidettu ilmoittaa millaisilla painoilla sentit saatiin? Nehän voi olla saatu ilman kuskia ja tankki lähes tyhjänä.
Aikanauris:
Eli koska dynamometriltä saadaan mitattua teho vetopyöriltä, mainitsemasi muuttujat huomioimalla saadaan kohtuullisen tarkka käsitys auton liikuttamiseen tarvittavasta voimasta. Ok, eli näin ollen hyötysuhde lukuna on todennäköisesti todellinen. Pelkkään massaan verrattaessa tulokset olisivat hyvin epätarkkoja.
Eri asia sitten on, mitä iloa hyötysuhteen tietämisestä on. Tavaroita ja ihmisiähän on tarkoitus liikuttaa, ei autoa. Minusta absoluuttisen kulutuksen vertaaminen on parempi tapa. Tällöin pitää vain hyväksyä se ikävä tosiasia, että yleisesti ottaen iso auto vie enemmän ja pieni vähemmän. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Aivan kuten ei siinäkään, että Mersu saa paremmat pisteet tiloista kuin Suzuki. Noita painottamalla löytyy jokaiselle sopiva ratkaisu. Indeksien avulla sitä ei löydy. Varsinkaan, kun luultavasti 90% Mersun omistajan ajoihin Suzukin tilat ovat riittävät, joten senkään takia edes kuljetuskapasiteettin ei kulutusta pidä edes hyötysuhteen avulla suhteuttaa. Suomessa verottaja on oivaltanut tämän käyttäessään kulutusta sellaisenaan verotuksen määräävänä tekijänä.
Herbert:
Hyvä pointti, Herbert. Ilmeisesti sisätilojakin pitäisi sitten verrata auton ulkomittoihin ja kantavuutta kokonaispainoon, jotta saataisiin vastaavasti vertailukelpoiset lukemat siltä saralta. Lisäksi tietysti voitaisiin verrata vaikka lähivalojen kantamaa auton pituuteen ja sisämelua pakoputken päästä mitattuun.
AkiK:
Tosiasiassa suurimmat hyötyjät olivat BMW ja Mersu. Kummankin kylmäkulutus oli yli kaksinkertainen Priukseen nähden mutta pisteitä tuli suhteessa enemmän.
Priuksen paino ei ole auton kokoon nähden mitenkään poikkeuksellinen. Esim. Yetin kokonaispaino on suurempi kuin Priuksen, vaikka pituus ja akseliväli ovat selvästi lyhyemmät.
NHB:
Ai ei vai? Kuitenkin ko. testissäkin oli parhaimmillaan melkein kolmen litran eroja kylmässä lämpimällä moottorilla ajetussa kulutustestissä normikulutukseen verrattuna. Monet nykyautojen polttoainetta säästävistä ominaisuuksista kun eivät kylmässä toimikaan. Se on nimenomaan se kulutus, joka kertoo auton taloudellisuudesta talviolosuhteissa eikä joku muutaman ensikilometrin hetkellinen kulutus.
NHB:
En tainnut ottomoottoreista puhua, vaan polttomoottoreista yleensä. Vähemmällä kulkevia dieselautojahan on useammalla valmistajalla, ja ero kasvaa sitä mukaa mitä korkeammaksi vauhti nousee kahdeksankympin nopeuksista. Suomessakin on paljon 100km/h maanteitä, motareista puhumattakaan. Onhan tehty niitä maantiejotestejä, jossa prius vie jopa enemmän polttoainetta kuin bemarin 520d, autojen kokoluokassa ja suorituskyvyssähän on aikamoiset erot.
NHB:
En tiedä, tätä täytyisi ilmeisesti kysyä Toyotan ja Hondan suunnittelijoilta, joiden mielestä hybridiauton täytyy siltä näyttää.... Tarkoitin tietenkin sitä, että en usko hybridien yleistyvät ennen kuin markkinoille saadaan kilpailukykyisellä hinnalla varustettuja sedan- ja farkkumallisia autoja. Siinä saa tosissaan säästää polttoainekuluissa, kun vastaava ottomoottorinenkin auto lähtee tojonkin mallistosta kymppitonnin halvemmalla.
Priusta nyt on aika ontuvaa verrata Yetin kaltaiseen cross overiin. Pitää myös verrata tiloja eikä ulkomittoja. Esimerkiksi Golf on 10 prosenttia keveämpi kuin Prius.
Eikös Priuksen perusmalli maksa n.30k? Mitä etua talviominaosuuksiin toi tuo kallis huippumalli joka oli testissä?
NHB:
Nuo nyt vaan sattuivat olemaan mukana TM:n talviautovertailussa. Jos takapenkillä on matkustajia, myös tavaratila on Priuksessa selvästi suurempi kuin Yetissä. Testeissä Yetin tavaratilat ovatkin saaneet kritiikkiä.
Golf on Priukseen verrattuna pikkuauto, joten sen kuuluukin olla selvästi kevyempi.
kulkuepeli:
Eikö suuri kokonaispaino ole vain etu, omapainojahan tulisi verrata jos halutaan kritisoida auton massaa.
happohui:
Jos näin on, mittaus on turha eikä kerro todellisesta maavarasta. Autolla tuskin ajetaan ilman kuljettajaa.
TM mittasi autojen todellisen maavaran, mutta ei kertonut mitä se käytännössä tarkoittaa.
kulkuepeli:
Oletko käynyt mittaamassa? Veikkaisin Golf Variantin olevan Priusta suurempi tiloiltaan.
AkiK:
Luotan ilmoitettuihin mittoihin, ei ole ollut tarvetta käydä autoliikkeissä mittanauhan kanssa.
Nyt puhuttiinkin Golfista, ei Golf Variantista. Golf Variant ei ole 10 % Priusta kevyempi, päinvastoin hieman painavampi. Variantissa akseliväli on selvästi lyhyempi kuin Priuksessa. Tavaratilaa Variantissa on hieman enemmän kuin Priuksessa. Ei kovin yllättävää, kun kyseessä on farkku.
Havoc78:
Tässä ylläolevassa on muutama asia, jotka ehkä vaativat vähän selvennystä.
Ensimmäinen on se, että jos puhutaan auton kustannuksista, energiankulutuksesta tai päästöistä, bensiiniä ja dieseliä ei saa verrata litra litralta. Diesellitrassa on huomattavasti enemmän energiaa, ja siitä lähtee huomattavasti enemmän päästöjä (noin 15 %) kuin bensiinilitrasta. Hinnassa taas toisin päin.
Toinen selvennys on se, että nyt testissä ollut Prius on kymmenisen prosenttia pihimpi maantiellä kuin edeltäjänsä. Vanhoihin testeihin tuijottaminen on sikäli turhaa, joskaan niidenkään mukaan Prius ei ole kovin juoppo edes motarilla.
Kolmas liittyy tuohon BMW-testiin. Siinä kyllä Prius vei litroissa enemmän kuin BMW, mutta jos vertailu tehdään päästöinä, Prius oli selvästi vähäpäästöisempi. Uudemmalla Priuksella ero kasvaa. Bemari oli 520d SE Efficient Dynamics käsivaihteistolla, ajo lähinnä moottoritiellä.
Testin teki sellainen tunnettu autolehti kuin Sunday Times. Tämän tieteellisen tarkan testin lisäksi löytyy toinen edellisellä Priuksella tehty testi, jossa BMW M3 vei vähemmän bensiiniä kuin Prius samassa ajossa (= radalla, Priuksella kaasu koko ajan pohjassa).
Mittaustuloksia löytyy myös toiseen suuntaan. AMS mittasi nykyisen Priuksen autobaanakulutukseksi 5,5 l/100 km nopeudella 130 km/h. Tämä vastaisi alle 5 l/100 km dieseliä, mihin tuskin mikään tavanomainen dieselauto kykenee. Tosin tämäkin mittaustulos on vähän epäilyksenalainen, se tuntuu liian pieneltä.
Jos jonkinlaista realismia haetaan, niin nykyinen Prius lienee aika lailla tasoissa piheimpien dieseleiden kanssa moottoritiellä, jos katsotaan päästöjä tai energiankulutusta. Taustalla on hyvä aerodynamiikka ja viimeiseen asti viilattu ottomoottori portaattomalla vaihteistolla. Hybridillähän ei nopeassa tasaisessa ajossa saa mitään etua.
Teoriassa kuitenkin samaan koriin laitettu juuri oikein mitoitettu diesel menisi ehkä jopa 10 % pienemmällä energiankulutuksella, jos kuormitus voidaan vakioida. Käytännössä dieselin mitoittaminen noin tarkalle tuottaisi aika ajokelvottoman auton.
Hybridi edustaa tällä hetkellä teknologian kärkeä. Aika usein on niin, että teknologian kärjen hankkimisessa ei ole rahallista järkeä. Jos kilometrejä ei tule taksimääriä, Prius on kallis auto.
Vastaavantasoisen auton (suorituskyky, kuljetuskyky, automaatti, varustelu) saa ehkä 5000 euroa halvemmalla ilman hybridiä, ja tuollaisen hintaeron kurominen bensankulutuksella jää kyllä useimmilla haaveeksi.
Ehkä tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että Priuksen ostajat ovat joko laskutaidottomia, ajavat erittäin paljon tai ostavat auton jollain muulla kuin taloudellisella perusteella.
kulkuepeli:
Eipä tule kyllä tuollaisia ajatuksia mieleen kun istuu Priuksen takapenkillä pää olkapään ja katon välissä. Prius on toki ulkomitoiltaan pidempi kuin Golf, mutta se ei vielä paljoa ratkaise.
kulkuepeli:
Kyllä tilanne selviää ihan vain koeistumallakin. Mitä Toyota ilmoittaa Priuksen takapenkin pääntilaksi?
Mitattua tietoa TM:n koeajoraporteista:
pääntila takapenkillä Golf 95 cm, Prius 90 cm
jalkatila takana Golf 60-93 cm, Prius 66-95 cm (etujalkatila on Golfissa 83-110 cm ja Priuksessa 84-110 cm ). Takapenkki on Priuksessa 3 cm leveämpi ja istuinosa (etureuna? ) 3 cm korkeammalla lattiasta kuin Golfissa.
Tavaratilat: Golf 350 L, Prius 340 L.
Havoc78:
Totta ja sen lisäksi voidaan joutua käyttämään polttoainelämmitintä tai sähkövastusta kabiinin lämmitykseen, mikä luonnollisesti nostaa kulutusta.
Opelixi:
Olen ollut siinä käsityksessä, että moottorin lämmittäminen ennen ajoa tulisi taloudellisemmaksi kuin jääkylmällä koneella ajelu. Voin olla toki väärässäkin.
kulkuepeli:
Kannattaa sitten käydä koeistumassa, ennenkuin alkaa väittämään jotain tiloista. Prius on tiloiltaan Golf-luokan auto, vaikka ei farmariakaan mukaan laskisi. Itse asiassa Golf-luokkaan lukeutuva Octavia on jo Priusta suurempi.
IsoE:
Kyllä olet ihan oikeassa, mutta en tarkoittanutkaan tuota, vaan sitä, että kaikissa nykyautojen moottoreissa ei synny riittävästi hukkalämpöä tai sitten sitä ei oteta niin hyvin talteen, että kabiinin lämmittämiseen tarvitaan erillistä polttoainelämmitintä tai sähkövastusta ja nyt puhun siis sisäilman lämmittämisestä.