Mikä ihmeen tutkimustyö? En nyt paljoa tutkimuksia joutunut tekemään, todetakseni että BMW kopioi neliovisen coupen Mersulta. Ja BMW 4 sarjan idea on taaseen kopioitu Audi A5 sportbackista. Mutta mitäpä siitä, hyviä ideoita tietenkin kopioidaan suuntaan jos toiseen.
Japanin hässäkän kanssa olen samaa mieltä, mutta en ole viitsinyt aikaisemmin ääneen sanoa, kun tosifaktoistakin täällä syytellään trolleiksi. Konservatiivinen muotoilu lämmittää varmasti mieltä, jos itse ajaa 10-20-vuotta vanhalla mallilla. Siihen väittämään en sen sijaan yhdy, että BMW olisi mitenkään keskimääräistä vika-alttiimpi.
On vaikea ymmärtää ihmisiä joiden mielen valtaa ilkeämielinen piruilu jolla ei kuitenkaan ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Ja sitten Auto-m littoutuu palstan vähälahjaisimman trollin kanssa kun ei muualta saa enää tukea. Kyllä sitä voi näköjään alas vajota ei tosin niin alas etteikö vieläkin alemmaksi pääse. Olet osoittanut NHB:n analyysin sinusta täysin paikkansa pitäväksi. Tämän jälkeen en sinun kanssasi keskustele, teen samoin kuin NHB teki ja tämä pitää.
Kun tykkäät kovin tuosta ilkeilystä siitä selvästi nauttien. Ottaisit edes vähän selvää siitä milloin BMW:n 5-sarjan facelift mallit ovat tulleet voisit olla hieman paremmin kartalla etkä syyllistyisi pelkkään paskan jauhamiseen. Vääristelyssä, jankutuksessa paskan jauhannassa olet kyllä palstan etevin se on myönnettävä. On tosiaan aivan sama mitä luulet ja luulottelet.
tracktest: Tarkoitin täydellistä kopiota mallista BMW X6. Tuota tuskin kukaan lähtee kiistämään.
Yleensä arvioin ulkonäköä vain funktionaalisesta näkökulmasta, mutta nuo ovat kumpikin niin hirveän näköisiä, että jotain rajaa sentään. Onneksi kummastakin saa myös sen ihan normaalin auton näköisen ja toimivan version, jos sellaista sattuisi tarvitsemaan.
Mutta muistutatko vielä, mistä BMW:sta Mersu plagioi kovan 4Matic nelivedon tuohon täydelliseen kopioonsa? En muuten tiennytkään BMW X6:n olevan tarjolla 9G-Tronicilla, mutta niin kai se sitten on, kun täydellisestä kopiosta puhutaan.
Täydellisestä jäi nuo lainausmerkit pois joten lisätään ne tässä jälkikäteen. Miten kukin asiat näkee on se jokaisen oma asia näin mielipiteet muodostuvat hyväksyt tai et.
Sen verran vielä tälle BMW propaganda trollille ettei sillä ole mitään käytännön merkitystä ajaako koeajaja radalla Audilla kaiteeseen, mutta se on jo vakavampi juttu kun nuoriso ajaa takavetoisilla koivunkylkeen auton poikki.
Jep, tietoa tuli että ensi torstaina kaikki faktat julkaistaan ja myös hinnat jollain tasolla, eli saa alkaa tilaamaan. Marraskuussa VIP-esittelyjä eri paikkakunnilla ja toimitukset vuoden alusta.
tracktest: Täydellisestä jäi nuo lainausmerkit pois joten lisätään ne tässä jälkikäteen. Miten kukin asiat näkee on se jokaisen oma asia näin mielipiteet muodostuvat hyväksyt tai et.
Nyt lähestytään konsensusta, enkä väitä yllä olevalle vastaan ollenkaan. Mutta kuten varmaan tiedät, tuo ei ollutkaan se mitä sanoit aiemmin. Nostin sinut seinälle jyrkkien puhtaasti mielipiteisiin pohjautuvien arvioidesi vuoksi, ihan vain osoittaakseni juuri sen mitä nyt sanot itsekin. Näkemysratkaisut ovat henkilökohtaisia, ja muoto on yksi niistä näkemysratkaisuista.
Minunkin mielestäni Mersu kopioi X6:n tyylilajin havaittuaan että sellaiselle voisi olla markkinoita ja että talosta löytyy valmiina osat sellaisen tekemiseksi. Autoala on yksi vahva esimerkki siitä, että olipa henkilökohtaisilla näkemysratkaisuilla faktapohjaa tai ei, kun riittävän moni ostaja sanoo "mä halusin tällasen", siitä tulee KAUPALLINEN totuus, joka ohjaa ensin markkinaosuuksia ja pian sen jälkeen myös tuotekehitystä.
Vaikka kaupalliset ja tekniset totuudet ovatkin faktapohjaista dataa, on yritys naulata niiden pohjana olleita mielipidekysymyksiä eksakteiksi totuuksiksi kestämättömällä pohjalla. Siksi nostin protestin tästä väitteestä:
"tracktest: Tarkoitin täydellistä kopiota mallista BMW X6. Tuota tuskin kukaan lähtee kiistämään."
Väite kopiosta ei päde, elleivät osanumerot ole samat. Minun lisäkseni löytyy ainakin yksi muukin keskustelija, joka kiistää muodon täydellisen kopioinnin:
"tracktest: BMW X6 on komeampi räyhäkkäämpi, kuin MB"
Räyhäkkyyden suhteen ainkin minun on pakko uskoa asiantuntijaa, kun en asiasta itse ymmärrä edes sen vertaa, että onko räyhäkkyys hyvä vai huono asia? Joka tapauksessa joudut nyt päättämään, onko Mersun GLE coupe yhtä räyhäkäs kuin BMW X6, vai onko se erilainen. Valinta on omasi, eikä tarvitse edes kertoa sitä, koska me tiedämme jo valintasi. Tuo Mersun täydellisyys, edes kopiona, ei kuulu sanavarastoosi, jossa vain BMW on täydellinen.
Minulle oikeastaan yksi lysti miltä minun tai jonkun muun auto näyttää, koska minulle auto on niin paljon käyttöesine, että näen muodon sen mahdollistaman toiminnallisuuden, siis tilojen, näkyvyyden ja ylläpidettävyyden funktiona. Mutta näillä "kaikki on periaatteessa melko samanlaisia, mutta BMW on paras" kommenteillasi sinä mielestäni jonkin verran ihan itse keräät noita yllä paheksumiasi vastaväitteitä.
Merkkiuskollisuudestasi olen silti sinulle vähän kateellinen. Suosikkimerkkisi BMW on hienosti hoidettu perheyritys, ja kenties tuo Quandtin perheen ote saa aikaan sen, että brandistä pidetään hyvää huolta. BMW tietää ketä heidän asiakkaansa ovat, ja mitä he tahtovat. Siksi BMW ei ole Volvon tavoin omat perusarvot hylkäämällä pakottanut vuosikymmeniä uskollisia asiakkaitaan vaihtamaan korvikeautoon.
Olet oikeassa konsernin sisältä löytyy eri mallien väliltä samoja osanumeroita. BMW:n ja MB:n osanumeroita yhdistäviä osia tuskin löytyy. Makuasioiden ja mielipiteiden välille jää juuri sen verran tulkinnallista tilaa, että hyväksyn kriittisen suhtautumisesi tällä kertaa ilman vastaväitteitä. Sinulle auto on käyttöesine minulle taas hieman enemmän. Ennemmin auto oli enemmän tarpeiden täyttämä valinta. Perheenjäsenet ajavat tätä nykyä kaikki omilla autoillaan joten nykyisin painaa vaakakupissa enemmän jopa itsekkäät yksilökohtaiset valinnat. Vaatimustason ollessa korkealla uuden auton valinta tuottaa vaikeuksia kun sopivia yksilöitä ei Suomesta tahdo löytyä. Pitää suunnata katseet Saksan suuntaan mutta eipä siinä mitään uutta ole koska kaksi viimeistäkin ovat tuontiautoja.
"Vaatimustason ollessa korkealla uuden auton valinta tuottaa vaikeuksia kun sopivia yksilöitä ei Suomesta tahdo löytyä."
Tarkoitat ilmeisesti uuden käytetyn puutteista, mitä Suomeen myydyissä tilauksissa ei ole katsottu tarpeellisiksi.
Meneekö jutut jo satujen puolelle? Lapsenmielisesti autojen varusteisiin suhtautuvaa, on helppo jymäyttää "vähän ajetuilla" tuonti autoilla.
Uuden Volvo V/S 90 voi huoletta tilata, jos sellaista tarvitsee minä en, niihin ei ihan äkkiä mitään merkittävää parannusta ole odotettavissa.
"Lapsenmielisesti autojen varusteisiin suhtautuvaa, on helppo jymäyttää ”vähän ajetuilla” tuonti autoilla."
Jos haluaa paljon varusteita niin tällöin vähän ajettu tuontiauto on hyvä valinta, koska uusien autojen lisävarusteista menee aina erillinen autovero, tuontiautoissa vero on yhtenä "könttänä". Ainakin ennen vanhaan tuontiautojen arvonmäärityksissä lisävarusteet taidettiin arvioida melko kohtuullisesti.
Taitaa muuten mennä autovero esimerkiksi vetokoukustakin (se on muuten aina merkkiliikkeen asennettava varuste kun nämä kaiken maailman peruutustutkat pitää tehtaalla ohjelmoida uudelleen).
Oma mielipide on, että 5-sarjan hinnat eivät muutu, ts. Business- versio 46.600e uudella 9-automaatilla. Syy miksi ei hinnat muutu on päästöjen putoaminen, eli veron alennus kompensoi hinnan nousun.
@Kumppani: "Eiku mistä perusarvoista nyt kirjoitatkaan?"
Tilat, käytännöllisyys, helppo ylläpidettävyys. Kaikki mennyttä.
@tracktest: liioittelisin, jos väittäisin että auto on minulle kokonaisuutena vain funktionaalinen point A to B esine. Mutta suhtautumiseni MUOTOILUUN oikeasti on aika lähellä sitä.
BMW:n ja Toyotan pienomistajana minua myös ainakin harrastuksena kiinnostaa se, että nämä hyvin erilaisen asiakaskuntansa tuntevat yritykset pitävät hyvää huolta teistä, jotka tuotte rahaa taloon.
Volvonkin kaupallinen menestys osoittaa, että oli järkevää luopua minunlaisteni pussihousujen suosiosta uudistumisensa yhteydessä. Mutta tarpeettoman kalliisti huollettavat rakenteet ilman todellista hyötyä ominaisuuksissa on puhtaasti Volvon oma valinta.
Eiku mistä (Volvon luopumista) perusarvoista nyt kirjoitatkaan?
740 GLE: Tilat, käytännöllisyys, helppo ylläpidettävyys. Kaikki mennyttä
Höpöhöpö, uskallanpa sanoa noin ylidramaattiseen löpinään. Mihin tuota nyt vertaisi ylilyönnissään? Tuota ja tuollaista jos mitä, voisi moni pitää kuitenkin trollina!
Tuohan tarkoittaa sitä, että Volvon ihan kaikki automallit ovat siis kutistuneet pesussa (mistä lie alkaen), niillä ei voi tehdä mitään (mitä on "käytännöllisyys" ja onko se joku standardi), eikä moottoritilassa näe enää moottoria kuten joskus vaikka 140-sarjassa. Tämä viimeinen kohta pitää paikkansa tosin.
Vaatii kyllä hiukan tarkennusta, tai yksilöintiä. Ihan vaikka niin, että puhutko yhdestä Volvo-mallista, vai kaikista?
Ja sitten jokin vertailu johonkin muuhun merkkiin vielä vaikkapa, ehkä jopa historiallisella perspektiivillä kanssa, vertaatko johonkin toiseen automerkkiin (ja niiden joku 1 malli, vai koko mallisto) jne.
Otetaanpa esimerkkinä tämä vetosi vielä: tarpeettoman kalliisti huollettavat rakenteet ilman todellista hyötyä ominaisuuksissa on puhtaasti Volvon oma valinta.
Mitkä noista otsikon automerkeistä nykyisellään ovat parempia tee-se-itse-miehen autoja mukamas, jos sitä tarkoitit? Vai meinaatko, ettei Volvon huoltohenkilökuntakaan pysy enää perässä, heh? Entäs mihinkään merkkiin verraten vs. 20+ vuotta sitten? Mikäs oli niiden osalta tilanne vaikkapa silloin, kun 740 oli ihan uusi Volvo-malli?
Seuraako Volvo kenties yleismaailmallista trendiä, jäänyt jostakin sellaisesta taakse, vai luoko jotakin uutta? Onko mikään muu automerkki lipsunut perusarvoissaan? Varmaan löydät jotakin kirjallista viittausta aiheesta "tämän automerkin perusarvot ennen ja nyt", vai menetkö ihan vaan mutulla?
Perusarvoista luopumisesta. Minun silmissäni BMW myi osan sielustaan viimeistään silloin kun viimeinen vapaastihengittävällä suoralla kuutosella varustettu käsivaihteinen takavetoauto rullasi ulos tehtaalta. Hyviä autoja sieltä on sen jälkeenkin tullut, mutta tuo yhdistelmä on se oikea BMW.
Kumppani: "Tuohan tarkoittaa sitä, että Volvon ihan kaikki automallit ovat siis kutistuneet pesussa (mistä lie alkaen), niillä ei voi tehdä mitään"
Näytätkö vielä sitaatin, jossa kerroin ettei niillä voi tehdä mitään? Sinä vastaat olkiukostasi itse, minä kerron vain mitä olen nähnyt ja kokenut.
Tilat ja käytännöllisyys olivat aiemmin osa Volvon perinnettä, olihan Volvo itse luonut Kartanoauton tyylilajin. farkun tilavertailu:
745/945/V90 Kartanoauto > V70 > V90 uusi
sedanin takatilavertailu:
744/944/S90/S80 I > S80 II/S90 uusi
sedanin tavaratilavertailu:
744/944/S90 > S80 I > S90 uusi
Pikkuautojen speksejä en tiedä, mutta muistan V60 olleen ensimmäisen FARMARIAUTON, johon en mahdu istumaan taakse, koska pää vastaa kattoon.
700-sarjan lasikuistimainen näkyvyys on kadonnut kaikista nykyautoista turvallisuusvaatimusten ja järeiden ikkunatolppien katveeseen myös muilla merkeillä. Tätä ei siis voi lukea uusien Volvojen rasitteeksi, koska kaikki nykyautot vaativat perustellusta syystä vahvat ikkunatolpat.
Myös muilla merkeillä on ilmeisesti leveiden renkaiden ja autojen mittojen kasvun vuoksi kääntöympyrät kasvamaan päin. Silti Volvo on kasvattanut kääntöympyrää muita enemmän. 740 pyörähtää jopa alle 10 metrissä, S70/V70 I vain hieman yli. Etuveto ei siis ole syy kömpelyyteen. Se on tehty aivan tahallaan S80 tekniikan jakavaan pattikylkisarjaan, joka tarvii noin 12 metriä U-käännökseen. Korjaa, jos muistan väärin, mutta eikös S90 pahenna tilannetta vielä tästäkin? Nykyautoista löytyy ketterämpiäkin, joten suuri kääntösäde ei ole nykyajan vaatimus, vaan Volvon oma valinta.
Aiemmin Volvo ei välttämättä ollut näiden Euroopassa isojen autojen kokoluokassa tiloiltaan kaikkein isoin, mutta selkeästi suurimmasta päästä. Nyt se ei sitä enää ole. Aiemmin Volvo oli myös saman vertailuryhmän ketterimmästä päästä, ellei kaikkein ketterin. Nyt se on yksi kömpelöimmin kääntyvistä.
Osoitatko tuossa yllä virheen vai pyydätkö anteeksi nimittelyäsi?
(VAROITUS: pitkä posti kuvaa turhautumistani Kumppaniin, joka ilkeilee asiasta oikeasti mitään ymmärtämättä, joten joudun laajentamaan hänen tietopohjaansa tältä osin)
Kumppani: "Mitkä noista otsikon automerkeistä nykyisellään ovat parempia tee-se-itse-miehen autoja mukamas, jos sitä tarkoitit? Vai meinaatko, ettei Volvon huoltohenkilökuntakaan pysy enää perässä, heh? Entäs mihinkään merkkiin verraten vs. 20+ vuotta sitten? Mikäs oli niiden osalta tilanne vaikkapa silloin, kun 740 oli ihan uusi Volvo-malli?"
Annatko sitaatin tekstiin, jossa väitin Volvon monimutkaisuuden ylittävän huoltohenkilökunnan taidot? Tämäkin on sinun rakentamasi olkiukko, jonka poltan mielelläni, kun noin kauniisti pyydät:
Teknisen kysymyksen suhteen en voi kommentoida tämän vertailun uusia autoja, koska toisin kuin näköjään sinulla, minun tapani on kommentoida kokemuksesta eikä kuvitelmiani.
Seittenneliskanttinen vertautuu saman aikakauden saman kokoluokan Mersuun aika tasan. Molemmissa on sama nykyautoihin verrattuna lyhyt huoltoväli. Mersun jakopää on kaksirivisellä ketjulla ja kiristinkin on pitkäikäinen, mutta 60.000 km huollossa on hieman lisätöitä, joita Volvoon ei tehdä ja mielestäni ne kompensoivat Volvon ison huollon 80.000 km hihnanvaihtovälin. Hihna + kiristin maksoivat viime kesänä vaihtaessani yhtensä 36.80 €, ja vaihtotyön eniten aikaa vievä osa on ajo kotikaupungin toiselle laidalle noutamaan osat Motonetistä. Poikittaismoottorisen S80:n jakopään ja lokasuojan väliin sovitin kerran kättäni ja päätin ettei se ole minun huollettava.
Älä nyt vain erehdy kuvittelemaan, että vertaan kotihuollon hintaa merkkihuoltoon. Jos teet työn itse, maksat silti uuden mallin osista yli viisinkertaisen hinnan. Ja sen vanhan osat olivat edullisia silloinkin kun se oli uusi, eikä siihen vaihdeta vesipumppua, jolla ei ole mitään tekemistä koko jakopään kanssa. Työmäärä on huollon ohjeaikana reilusti suurempi uudessa, joten joko teet itse enemmän työtä tai maksat huollolle delegoidessasi lisätyöstä. Takaveto-Volvon jakopäitä kokoaa suunnilleen kolme siinä ajassa kun tinaviitosia yhden.
Perheessä nyt olevan vanhan ja uuden Mersun yhteinen ajomäärä on nyt lähes 600.000 km, ja kummankin ketju on tehtaan jäljiltä. Uudessa OM651 koneessa on tosin mallisarjan alkupäässä ollut kiristin- ja ketjuongelmia, minkä vuoksi tehtaan piikkiin on kumpiakin vaihdettu aktiona. Asiakkaan rahaa ei siis jakopäähän kuuluisi palaa ihan pienillä ajomäärillä.
Parkkitutkakin on kilahtanut kummastakin, ei tietenkään Seiskasta, jossa sitä ei tarvita kun kuskin paikalle näkee kaikki nurkat. Mersun anturi oli kympin kalliimpi, noin 80 €, ja Veholla sen asennus alle 30 €. Yhtään työkalua ei tarvita, vain Volvon tavoin testeritieto siitä, mikä anturi on kuollut. Volvon kokonaislaskuun ei 300 € riitä, koska anturin vaihto vaatii puskurin pois ja työtä kertyy. Mersun rasitteeksi tosin tällä rastilla tulee tuo kuralle arka asennuspaikka, jonka vuoksi antureita menee lumikelissä kuin leipää. Tai meni, ennen kuin noudatin isoisän ohjetta: "minkä teet, niin tervaa". Nyt näyttää kestävän.
Etuvetoisen Volvon moottorin tuen olen vaihtanut kaikkiin kolmeen talossa yli 100.000 km ikään viihtyneisiin. Aiemmin sai ostaa pelkän puslan parillä kympillä, mutta nyt varaosana saa vain koko kevytmetallisen kannakkeen puslineen viisinkertaiseen hintaan. Ja se on pakko vaihtaa, ettei huonosti tuettu poikittaismoottori rytkytä pakoputkensa joustoliitosta rikki. Moottorin kannaketta en ole ikinä vaihtanut minkään ikäiseen takavetoiseen. Lähimmäs olen päässyt 744 vaihdelaatikon tukikumin osalta. Painava 4-v manuaali + Laycock ylivaihde rasittaa taaempaa tukea sen verran, että sen olen vaihtanut. Kiinnityskorvakoiden väliin litsattava kumityyny maksaa joitain euroja, ja vaihdan sen alle 10 minuutin.
V70 I takakilpivalo on tunnettu vesivauriostaan, joka hapettaa polttimon kannat. Ei siinä mitään, paljon ajettaessa sattuu kaikenlaista, ja Volvollahan ajetaan paljon. Mutta kun ne polttimon kannat lopulta hajoavat, on varaosana takaluukun kahva. Myös Farkku-Ceehen olen vaihtanut vastaavat polttimot. Työtä on enemmän, koska takaluukun verhoilun joutuu käyttää irti. Mutta kuivaan sisätilaan suunnitellut polttimon kannat olivat 5-vuotiaassa autossa puolentoistasadantuhannen jälkeen puhtaat kuin edellisviikolla asennetut. Osien hinnassa säästyy paljon.
S80 osalta kehitys on kehittynyt niin paljon, että samaan takakahvakompleksiin on integroitu myös takaluukun sähkölukon avaava mikrokytkin. Seiskassakin on keskuslukitus, jonka takaluukun osalta mekaanisen kahvan ja siihen liitetyn solenoidin voi purkaa yksin mutterein ja ostaa tarvitsemansa osat. Tai ainakin voisi jos ne joskus menisivät rikki. S80 kahden euron mikrokytkimelle tulee yli satakertainen hinta, kun mukana on takaluukun kahva ja kilpivalot. Ja sitten tietenkin kilikalipullot, että pääsee maalaamaan ja lakkaamaan harmaaksi pohjamaalatun kahvan suunnilleen auton väriseksi. En uskalla edes ajattella, mitä kaikkea tarjotaan varaosaksi uuden V90 kilpivalon LEDien sammuessa?
Äläkä nyt vaan käsitä väärin. Tuo S80 on ollut parhaiten kokoon ruuvattu Volvo, mitä meillä on ollut. Ja kaikkiin tulee omat juttunsa, kun tiimaa on takana riittävästi. Onneksi V70 ja S80 on tullut vikoja erittäin harvoin, muutenhan noin työläs korjattava olisikin vienyt konkurssiin. Mutta sen ihan normaali huolto ja korjaaminen vaan on järjettömän työlästä verrattuna sekä vanhaan Volvoon että uuteen tai vanhaan Mersuun. Muista en tiedä, joten en kommentoi.
Sen seurauksena ilman lisätöitä muutama vuosi sitten 160.000 huolto merkkihuollossa maksoi yli 1600 €. Muut huollot eivät ole yhtä kalliita, mutta tämä suurin huolto ei maksa SINUN epäilemäsi huoltomiehen huonouden, vaan Volvon suunnitteluvalintojen vuoksi. Tänä syksynä monimerkkihuollossa tehty 240.000 km huolto maksoi vain reilut 1300 €. Siitä jakopäähän meni (taas) noin 600.
En minä näitä hatusta vedä, vaan olen oikeasti maksanut tuon kaiken. Niiden oppirahojen jälkeen ei tuota S80 uudempia Volvoja meille tule, ennen kuin ne rakennetaan jälleen edes hieman myös omistajan eikä yksinomaan osakkeenomistajan näkökulmasta. Ainakin meidän etuveto-Volvot on koottu lähes yksinomaan tuotannon ehdoilla huollosta piittaamatta, eikä läheskään kaikki turha kompleksisuus olisi välttämättömyys nykyautossakaan.
P.S. sen väärin päin asennetun moottorin toisessa päässä on ainakin ennen uutta 90-sarjaa ollut sinänsä huollon kannalta OK, mutta muuten auton pilaava Aisin-Warner automaatti, joka vanhanaikaiseen tapaan pilaa sekä suorituskyvyn että kulutuksen. Nyt kun V40 hienot kulutuskisojen lukemat osoittavat voimalinjan olevan muuten kohdillaan, odotan mielenkiinnolla, kuinka paljon automaatti S90:n kulutusta pudottaa, kuten nykyautomaateilla tapana on?
Eräällä puolitutulla on Mersun iso citymaasturi, mutta hän ei edes vaihda öljyjä autoon itse puhumattakaan muista auton huolloista. Näin on ollut asianlaita kaikkien edellisten Mersujenkin kanssa.
Josta päästään ainakin siihen lopputulemaan että ihmiset taitavat olla melko yksilöllisiä auton huoltamisen ja korjaamisen suhteen.
mrse: ...ihmiset taitavat olla melko yksilöllisiä auton huoltamisen ja korjaamisen suhteen.
Näin on. Unohtamatta etteivät autot ole yksinkertaistuneet tekniikaltaan. Jopa öljymäärän tarkistaminen on joissakin autoissa mittariston näytön varassa, tikkua et löydä.
Nykyautoista ei eri syistä tule ihan helposti Volvo 240 tai Mercedes W124 tapaisia maanteiden DC-Kolmosia, jotka lentävät loputtomasti vailla teknistä käyttöikää, kunhan joku pussihousu jaksaa vaihtaa osia vanhenevaan tekniikkaan.
Vaikka tämän vuosikymmenen autot ovat edeltäjiään monimutkaisempia, eivät nekään silti ole työmäärien ja huolto-osien tarpeen osalta tasoissa sitten kun matkaa on takana vähän enemmänkin.
Pahoitteluni yksipuolisista esimerkeistäni. Tarkoitus ei ole esittää mitään "Mersu kestää isältä pojalle" -tuubaa, johon en usko itsekään. Poikani nykyinen Mersu ehkä olisikin kestänyt, mutta minusta ei ollut etukammiodieselin ostajaksi alle kolmekymppisenä, eikä siihen olisi ollut varaakaan.
Kun ajaa pitkään samalla autolla, ei ehdi kerätä käytännön kokemusta kovin monesta ja aiheesta kysyttäessä halusin antaa konkreettiset perustelut, joista on kuitit tallessa.
Nykyautoissa on merkistä riippumatta omat ongelmansa ja riskinsä, joten en halua edes budjetoida tämän vuosikymmenen Mersuakaan ajomäärälle, jonka sen 20 vuotta ja kolme malligeneraatiota vanhempi yksilö on painunut hämmästyttävän vähillä remonteilla. Nykyinen lähtee vaihtoon jo vähän alle 300 tkm ajettuna. Siinä vaiheessa tiedetään jo, jatkaako W213 Volvon hylkäämää vanhaa perinnettä kunnialla, vai vaihtuuko merkki taas?
740GLE: Näytätkö vielä sitaatin, jossa kerroin ettei niillä voi tehdä mitään? Annatko sitaatin tekstiin, jossa väitin Volvon monimutkaisuuden ylittävän huoltohenkilökunnan taidot? Osoitatko tuossa yllä virheen vai pyydätkö anteeksi nimittelyäsi?
Nyt seis 740GLE. Sinä täällä olet kertomassa mielipiteesi tyyliin "ennen kaikki oli paremmin" ja päätteeksi vielä "kaikki on mennyttä". Ja sitten ihmettelet, jos sinulta kysyy lisätietoja, että mitähän ihmettä mahdat tarkoittaa! Osoitin sinulle juurikin sen virheen.
Ihan vinkiksi minä kysyin nuo asiat tuolla, mutta se johtui siitä, että et todellakaan ollut laittanut mitään siteerattavaksi. Syytä siis itseäsi, kun lähdet takki auki retostelemaan, annat itse avaimet spekuloinnille.
....minä kerron vain mitä olen nähnyt ja kokenut.
Etpäs kertonut, et yhtään mitään alunperin. Aivan yhtä tyhjän kanssa tuollaiset "ennen oli paremmin nyt kaikki on mennyttä" -hokemat. Maailmaa syleilevällä kommentilla kun lähtee liikkelle, niin nippelit jää lukija veikattavaksi - hyvässä ja pahassa.
En minä väitä sinua trolliksi, kun tiedän kirjoituksistasi paremmin. Mutta tuollaisia ylimalkaisia tyhjänpäiväisiä aloituksia sanotaan tyyliltään trollaamiseksi. Oletko eri mieltä, vaikka se nyt osuikin omaan nilkkaasi?
Näitä seuraavia lukiessa pidetään mielessä, että kirjoittaja 740GLE on itsekin kertonut olevansa mitoiltaan poikkeuksellinen: hänellä on vaikeuksia mahtua mahtua autoihin ylipäätään. Lähinnä takapenkille, mistä kirjoittelu kuvaa turhautumistani, koska hän ilkeilee ymmärtämättä maailmaa juurikaan omien lappusilmiensä takaa. Olen yrittänyt laajentaa hänen tietopohjaansa aiemminkin, vaikeaa se on kyllä.
Tilat ja käytännöllisyys olivat aiemmin osa Volvon perinnettä... (tekstiä väliin).... 745/945/V90 Kartanoauto > V70 > V90 uusi.... sedanin takatilavertailu: 744/944/S90/S80 I > S80 II/S90 uusi ... Sedanin tavaratilavertailu: 744/944/S90 > S80 I > S90 uusi
Noniin, melkein arvasin: yhden ainokaisen mallin historiaan viitataan käytännössä. Tuosta siis hänen mielestään pitää keskustella, mutta heti kättelyssä unohtui mainita että: Pikkuautojen speksejä en tiedä, mutta muistan V60 olleen ensimmäisen FARMARIAUTON, johon en mahdu istumaan taakse, koska pää vastaa kattoon.
Hän ei siis mahdu ehkä, mutta muiden mallien speksien puuttumisesta huolimatta... Noh, vetää johtopäätöksiä, että "Volvo on luopunut perusarvoistaan".
Minusta voidaan sanoa, että aika pitkälle viety johtopäätös, mielipiteeksi käy toki. V60 ja V40 taisivat olla sitäpaitsi ensimmäiset pienemmät farkut Volvolla ylipäätään, tehtiin avaus malliston alempaan päähän. Tai miten hän mahtui 340-sarjan autoihin, joissa ei tosin farkkua ollut. Vähän niinkuin muilla olisi vaikka Focus/Mondeo, 3-sarja/5-sarja, C/E-mallit, A3/A4/A6 jne. Tämähän oli tietysti Volvon vastaus markkinoiden eriytymiseen, koska pelkällä V70 ei enää pärjännyt kaupoissa. Näppärästi jää vaan mainitsematta, niinkun sekin, että hän pitää varmaan malliston pienempiä malleja muillakin ns. pieninä.
Näppärästi unohtuu muuten ne kaksi Volvo SUV-malliakin tässä...
700-sarjan lasikuistimainen näkyvyys on kadonnut kaikista nykyautoista turvallisuusvaatimusten ja järeiden ikkunatolppien katveeseen myös muilla merkeillä. Tätä ei siis voi lukea uusien Volvojen rasitteeksi
Hänen mielestään tuo 90-luvun automalli on siis mittapuuna, mutta alunperin unohtui juuri maininta nykyautoista ylipäätään ja se, että se tarkoittaa muitakin automerkkejä kuin Volvo.
Aiemmin Volvo ei välttämättä ollut näiden Euroopassa isojen autojen kokoluokassa tiloiltaan kaikkein isoin, mutta selkeästi suurimmasta päästä. Nyt se ei sitä enää ole. Aiemmin Volvo oli myös saman vertailuryhmän ketterimmästä päästä, ellei kaikkein ketterin. Nyt se on yksi kömpelöimmin kääntyvistä.
Mahdollisesti, mutta edes tuollaista et avannut siihen aloitukseesi, jos niin voi sanoa. Mutta silti kirjoitat minusta vain erilaisista versioista "V70":iä. Muistahan sinulla ei ole tietoa, kuten kerroit. Silti Volvo on luopunut perusarvoista. Yhden kirjoittajan mielipiteeksi se käy, mutta mutta...
Senkin takia tämä sinun kommenttisi on hämmentävä: Teknisen kysymyksen suhteen en voi kommentoida tämän vertailun uusia autoja, koska toisin kuin näköjään sinulla, minun tapani on kommentoida kokemuksesta eikä kuvitelmiani.
Minusta on kuvitelmaa tehdä johtopäätöksiäsi, koska sitähän iso osa siitäkin mielikuvastasi täytyy olla.
Seittenneliskanttinen vertautuu saman aikakauden saman kokoluokan Mersuun aika tasan.
Entäs tänään? Vai onko "MB luopunut perusarvoistaan" myös tilojen suhteen? "Uusi 740" tuskin menisi mitenkään kaupaksi, koska muotoilutrendit muuttuvat kaikilla autoilla. Toki muotoilukonservatiiveistä merkeistähän täällä on hiljattain keskusteltu, päättele siitä, olisiko muuttumattomuus kaupallisesti hyvä asia ja kuinka pitkälle.
...Ja sen vanhan osat olivat edullisia silloinkin kun se oli uusi, eikä siihen vaihdeta vesipumppua, jolla ei ole mitään tekemistä koko jakopään kanssa. Työmäärä on huollon ohjeaikana reilusti suurempi uudessa, joten joko teet itse enemmän työtä tai maksat huollolle delegoidessasi lisätyöstä. Takaveto-Volvon jakopäitä kokoaa suunnilleen kolme siinä ajassa kun tinaviitosia yhden.
Autot eivät ole kautta linjan tulleet yhtään yksinkertaisemmiksi sitten 740:n. Mahtaako kyseessä olla kuitenkaan Volvon oma valinta kyseessä, vai siitä, että monimutkaisempia autoja korjataan monimutkaisemmin, modulaaristi. Hinnoittelussa saattaa olla eroja "filosofiassa" tietysti, mutta yleisesti marmoritiskillä asioimista pidetään kalliina. Tietysti olisi kiva tietää, onko mikään merkki halventanut osiaan, tai moniko muu merkki olisi nostanut hintojaan vaikka viimeisen 20 vuoden aikana. Emme taida saada helpolla selville.
(tätä edelsi esimerkkejä) En minä näitä hatusta vedä, vaan olen oikeasti maksanut tuon kaiken. Niiden oppirahojen jälkeen ei tuota S80 uudempia Volvoja meille tule, ennen kuin ne rakennetaan jälleen edes hieman myös omistajan eikä yksinomaan osakkeenomistajan näkökulmasta.
Kiitos, 740GLE. Tuo esimerkkilistauksesi oli jo oikeasti hyvää kamaa luettavaksi, vaikka ruinatahan sitä piti. En ymmärrä vieläkään, miksi noiden piti mukamas olla päivänselvää pässinlihaa, oletuksena!
pitkä posti kuvaa turhautumistani Kumppaniin, joka ilkeilee asiasta oikeasti mitään ymmärtämättä, joten joudun laajentamaan hänen tietopohjaansa tältä osin
Vai ilkeilen siis. Et muuten avaa vain minun "tietopohjaani", vaan koko lukijakunnan, joka ei tyydy yleistyksiin, jotka eivät kerro mitään, eivätkä ole oppineet lukemaan ajatuksia. Yllättävän monta sellaista varmaan löytyy. Oletko joku savolainen: vastuu sinun jutuistasi siirtyy lukijalle?
Mutta eipä tuollainen osien hinnoittelumalli sinänsä mitenkään hämmennä. Autot ovat monimutkaisempia ja omassa ja monessakin autossa osia joutuisi ostamaan periaatteella "pikkuvian takia tuossa kohtaa joudun ostamaan ympärille isomman kokonaisuuden ja maksamaan kaikesta, jolloin hinta on aina isompi". Minusta tuo on aika yleistä jopa nykyään, mutta minkäs teet? Aika harva nykyään, saati ajassa taaksepäinkin, yrittää olla tee-se-itse-mies/nainen. Joskus 140:n aikoihin se oli periaatteessa helpompaa kuin enää 740:n aikoihinkin vielä, mutta nykyautoissa omatoimisuutta pyritään suorastaan estämään. Eikä Volvo ole tässä minusta sen kummemmin eturintamassa ollenkaan.
Vaikka 80-luvun auton tekniikan ylläpito olisikin helppoa ja halpaa, niin paaliin nuo lähtevät korin lahoamisen vuoksi. Tai oikeastaan melkein kaikkihan noista on jo kierrätetty. Tietty, jos harrastaamaan alkaa, niin sittenhän sitä koriakin hitsaillaan.
Muutaman mielipide näistä 740 GLE:n pointeista. Tuollaisen 70-luvun leiskalla rakennetun takavetoisen jakopään huoltaminen on kyllä helppoa, mutta tuo ei ole kyllä itselleni merkittävä etu, koska nykyautoissa noita jakopäitä aukoa 0-2 kertaa auton elinkaaren aikana, jos nyt ei välttämättä halua alkaa harrastamaan paljon ajettua autoa. Jos jakopäätä tarvitsee huoltaa muutaman kymmenen tuhannen välein, niin siinä vaiheessa tietenkin työmäärä ja kustannukset kiinnostavat enemmän.
Tuon 700-sarjan Volvon ja esimerkiksi Ladan klassikkomallin akvaariomaisen näkyvyyden hienosti erottuvilla nurkilla vaihdan mielelläni ympäriinsä näyttävän kamerajärjestelmän, tutkien ja kuolleen kulman varoittimien yhdistelmään. Takaluukun kahvan kytkimilläkään ei ole suurta väliä, kun luukkuahan käytetään joko auton sisältä, kaukosäätimestä tai jalkaa heilauttamalla auton perän alla.
Mitä käyttö- ja ylläpitokuluihin tulee, niin nykyinen autoni kuluttaa viimeisintä 80-luvun autoani 2-4 litraa vähemmän bensaa sataselle. Eiköhän tuolla erotuksella jo hieman kustanna huoltoja ja korjauksiakin.
Kyse ei todellakaan ole toiveesta jatkaa tiiliskivimuotoilua, vaan siitä uhrataanko tilat muotoilulle vai tehdäänkö uusikin muoto käytännöllisyyden ehdoilla.
Kun Kumppani seuraavan kerran huomaat ettet tiedä, niin kysy äläkä aloita heti suunsoittoa.
740GLE: Kun Kumppani seuraavan kerran huomaat ettet tiedä, niin kysy äläkä aloita heti suunsoittoa
Seuraavan kerran kun kuvittelet, että kaikki tietää jostakin mihin järkeilysi pohjautuu, niin kysy itseltäsi, heitätkö asiasi muodossa, josta vain ajatustenlukija mahdollisesti saa selvää, tai lukija voi päätellä ihan muuta kuin tarkoitit, vai voisitko tiivistää, mihin esityksesi perustuu, vai suunsoittoon.
Näihin kaikkiin isoihin premiumsedaneihin, myös Volvoon, mahtuu kyllä esimerkiksi 190-senttinen henkilö ihan vaivatta sekä eteen että taakse. Kaikki nämä premiumsedanit muuten ovat ainoastaan neljän hengen autoja, koska taakse mahtuu kunnolla vain kaksi henkilöä.
Helppo huollettavuus ei ole ollut mikään arvo yhdellekään merkille pariin vuosikymmeneen, eikä siihen ole ollut kovin paljon mahdollisuuttakaan tekniikan lisääntyessä. Myynnin lisäksi pitää saada rahaa huolloista ja korjauksista.
Volvon osalta hihnojen vaihto on ollut melkoinen rahastuskone, tosin tätä rahastus piirrettä ei ole ollut pelkästään Volvolla hihnojen vaihdon osalta. Volvon 240/740 ja MB 124 tyyppiset autot ovat olleet auton kehityshistorian huippuja huollettavuuden osalta. Ja on niitä ollut joitain pieniä etuvetojakin helppoja huoltaa, kuten vaikka vanha VW Jetta. Tilaa on ollut konehuoneessa ja osat vaihtuvat helposti ilman erikoistyökaluja. MB on ollut historian varrella hyvä huollettava, mutta eihän nyt vain unohdu 124:n osalta ja etenkin seuraavan mallin osalta alustan puslitukset. Ja yllärinä on varmasti tullut monelle W211 mallin (ennen 2007) SBC- jarruviat (tehtaan tuen loppuessa).
Hankalien ja kalliiden osastolle päätyy lopulta yllättävän usein myös Japanin ja Korean tuotteet- niin peruskestäviä kuin keskimäärin ovatkin. Mutta sitten kilometrien karttuessa moni huomaa, että osat ovat huomattavasti kalliimmat kuin vastaavan eurooppalaisen tai sitten esim. niveltä ei yksin vaihdetakaan vaan vaihdetaan koko tukivarsi.
Mitä tulee autojen tiloihin, niin ei kai nyt sedaneihin kannata kovin suuria tiloja suunnitella, kun jäisi uudet autoluokat (tila-autot, SUV ym. muut...) myymättä ja osakkeiden omistajien rahat saamatta.
Mikä ihmeen tutkimustyö? En nyt paljoa tutkimuksia joutunut tekemään, todetakseni että BMW kopioi neliovisen coupen Mersulta. Ja BMW 4 sarjan idea on taaseen kopioitu Audi A5 sportbackista. Mutta mitäpä siitä, hyviä ideoita tietenkin kopioidaan suuntaan jos toiseen.
Japanin hässäkän kanssa olen samaa mieltä, mutta en ole viitsinyt aikaisemmin ääneen sanoa, kun tosifaktoistakin täällä syytellään trolleiksi. Konservatiivinen muotoilu lämmittää varmasti mieltä, jos itse ajaa 10-20-vuotta vanhalla mallilla. Siihen väittämään en sen sijaan yhdy, että BMW olisi mitenkään keskimääräistä vika-alttiimpi.
On vaikea ymmärtää ihmisiä joiden mielen valtaa ilkeämielinen piruilu jolla ei kuitenkaan ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Ja sitten Auto-m littoutuu palstan vähälahjaisimman trollin kanssa kun ei muualta saa enää tukea. Kyllä sitä voi näköjään alas vajota ei tosin niin alas etteikö vieläkin alemmaksi pääse. Olet osoittanut NHB:n analyysin sinusta täysin paikkansa pitäväksi. Tämän jälkeen en sinun kanssasi keskustele, teen samoin kuin NHB teki ja tämä pitää.
Kun tykkäät kovin tuosta ilkeilystä siitä selvästi nauttien. Ottaisit edes vähän selvää siitä milloin BMW:n 5-sarjan facelift mallit ovat tulleet voisit olla hieman paremmin kartalla etkä syyllistyisi pelkkään paskan jauhamiseen. Vääristelyssä, jankutuksessa paskan jauhannassa olet kyllä palstan etevin se on myönnettävä. On tosiaan aivan sama mitä luulet ja luulottelet.
En suosittele nuorille ensi autoksi käytettyä bemaria, liian kallis pelkän merkin imagon takia.
http://www.trafi.fi/filebank/a/1454333520/52f79bb0b11d734396193720d1f58238/19667-Kov2010_M1_Kv15.pdf
tracktest: Tarkoitin täydellistä kopiota mallista BMW X6. Tuota tuskin kukaan lähtee kiistämään.
Yleensä arvioin ulkonäköä vain funktionaalisesta näkökulmasta, mutta nuo ovat kumpikin niin hirveän näköisiä, että jotain rajaa sentään. Onneksi kummastakin saa myös sen ihan normaalin auton näköisen ja toimivan version, jos sellaista sattuisi tarvitsemaan.
Mutta muistutatko vielä, mistä BMW:sta Mersu plagioi kovan 4Matic nelivedon tuohon täydelliseen kopioonsa? En muuten tiennytkään BMW X6:n olevan tarjolla 9G-Tronicilla, mutta niin kai se sitten on, kun täydellisestä kopiosta puhutaan.
Täydellisestä jäi nuo lainausmerkit pois joten lisätään ne tässä jälkikäteen. Miten kukin asiat näkee on se jokaisen oma asia näin mielipiteet muodostuvat hyväksyt tai et.
Sen verran vielä tälle BMW propaganda trollille ettei sillä ole mitään käytännön merkitystä ajaako koeajaja radalla Audilla kaiteeseen, mutta se on jo vakavampi juttu kun nuoriso ajaa takavetoisilla koivunkylkeen auton poikki.
13.10 torstaina julkistetaan Suomen alkaen hinta ja viralliset kuvat.
Kertoopi BMWn sivut.
Jep, tietoa tuli että ensi torstaina kaikki faktat julkaistaan ja myös hinnat jollain tasolla, eli saa alkaa tilaamaan. Marraskuussa VIP-esittelyjä eri paikkakunnilla ja toimitukset vuoden alusta.
tracktest: Täydellisestä jäi nuo lainausmerkit pois joten lisätään ne tässä jälkikäteen. Miten kukin asiat näkee on se jokaisen oma asia näin mielipiteet muodostuvat hyväksyt tai et.
Nyt lähestytään konsensusta, enkä väitä yllä olevalle vastaan ollenkaan. Mutta kuten varmaan tiedät, tuo ei ollutkaan se mitä sanoit aiemmin. Nostin sinut seinälle jyrkkien puhtaasti mielipiteisiin pohjautuvien arvioidesi vuoksi, ihan vain osoittaakseni juuri sen mitä nyt sanot itsekin. Näkemysratkaisut ovat henkilökohtaisia, ja muoto on yksi niistä näkemysratkaisuista.
Minunkin mielestäni Mersu kopioi X6:n tyylilajin havaittuaan että sellaiselle voisi olla markkinoita ja että talosta löytyy valmiina osat sellaisen tekemiseksi. Autoala on yksi vahva esimerkki siitä, että olipa henkilökohtaisilla näkemysratkaisuilla faktapohjaa tai ei, kun riittävän moni ostaja sanoo "mä halusin tällasen", siitä tulee KAUPALLINEN totuus, joka ohjaa ensin markkinaosuuksia ja pian sen jälkeen myös tuotekehitystä.
Vaikka kaupalliset ja tekniset totuudet ovatkin faktapohjaista dataa, on yritys naulata niiden pohjana olleita mielipidekysymyksiä eksakteiksi totuuksiksi kestämättömällä pohjalla. Siksi nostin protestin tästä väitteestä:
"tracktest: Tarkoitin täydellistä kopiota mallista BMW X6. Tuota tuskin kukaan lähtee kiistämään."
Väite kopiosta ei päde, elleivät osanumerot ole samat. Minun lisäkseni löytyy ainakin yksi muukin keskustelija, joka kiistää muodon täydellisen kopioinnin:
"tracktest: BMW X6 on komeampi räyhäkkäämpi, kuin MB"
Räyhäkkyyden suhteen ainkin minun on pakko uskoa asiantuntijaa, kun en asiasta itse ymmärrä edes sen vertaa, että onko räyhäkkyys hyvä vai huono asia? Joka tapauksessa joudut nyt päättämään, onko Mersun GLE coupe yhtä räyhäkäs kuin BMW X6, vai onko se erilainen. Valinta on omasi, eikä tarvitse edes kertoa sitä, koska me tiedämme jo valintasi. Tuo Mersun täydellisyys, edes kopiona, ei kuulu sanavarastoosi, jossa vain BMW on täydellinen.
Minulle oikeastaan yksi lysti miltä minun tai jonkun muun auto näyttää, koska minulle auto on niin paljon käyttöesine, että näen muodon sen mahdollistaman toiminnallisuuden, siis tilojen, näkyvyyden ja ylläpidettävyyden funktiona. Mutta näillä "kaikki on periaatteessa melko samanlaisia, mutta BMW on paras" kommenteillasi sinä mielestäni jonkin verran ihan itse keräät noita yllä paheksumiasi vastaväitteitä.
Merkkiuskollisuudestasi olen silti sinulle vähän kateellinen. Suosikkimerkkisi BMW on hienosti hoidettu perheyritys, ja kenties tuo Quandtin perheen ote saa aikaan sen, että brandistä pidetään hyvää huolta. BMW tietää ketä heidän asiakkaansa ovat, ja mitä he tahtovat. Siksi BMW ei ole Volvon tavoin omat perusarvot hylkäämällä pakottanut vuosikymmeniä uskollisia asiakkaitaan vaihtamaan korvikeautoon.
Olet oikeassa konsernin sisältä löytyy eri mallien väliltä samoja osanumeroita. BMW:n ja MB:n osanumeroita yhdistäviä osia tuskin löytyy. Makuasioiden ja mielipiteiden välille jää juuri sen verran tulkinnallista tilaa, että hyväksyn kriittisen suhtautumisesi tällä kertaa ilman vastaväitteitä. Sinulle auto on käyttöesine minulle taas hieman enemmän. Ennemmin auto oli enemmän tarpeiden täyttämä valinta. Perheenjäsenet ajavat tätä nykyä kaikki omilla autoillaan joten nykyisin painaa vaakakupissa enemmän jopa itsekkäät yksilökohtaiset valinnat. Vaatimustason ollessa korkealla uuden auton valinta tuottaa vaikeuksia kun sopivia yksilöitä ei Suomesta tahdo löytyä. Pitää suunnata katseet Saksan suuntaan mutta eipä siinä mitään uutta ole koska kaksi viimeistäkin ovat tuontiautoja.
740 GLE
BMW ei ole Volvon tavoin omat perusarvot hylkäämällä pakottanut vuosikymmeniä uskollisia asiakkaitaan vaihtamaan korvikeautoon.
Liikuttavaa.... On se surkea kohtalo....
Eiku mistä perusarvoista nyt kirjoitatkaan?
"Vaatimustason ollessa korkealla uuden auton valinta tuottaa vaikeuksia kun sopivia yksilöitä ei Suomesta tahdo löytyä."
Tarkoitat ilmeisesti uuden käytetyn puutteista, mitä Suomeen myydyissä tilauksissa ei ole katsottu tarpeellisiksi.
Meneekö jutut jo satujen puolelle? Lapsenmielisesti autojen varusteisiin suhtautuvaa, on helppo jymäyttää "vähän ajetuilla" tuonti autoilla.
Uuden Volvo V/S 90 voi huoletta tilata, jos sellaista tarvitsee minä en, niihin ei ihan äkkiä mitään merkittävää parannusta ole odotettavissa.
"Lapsenmielisesti autojen varusteisiin suhtautuvaa, on helppo jymäyttää ”vähän ajetuilla” tuonti autoilla."
Jos haluaa paljon varusteita niin tällöin vähän ajettu tuontiauto on hyvä valinta, koska uusien autojen lisävarusteista menee aina erillinen autovero, tuontiautoissa vero on yhtenä "könttänä". Ainakin ennen vanhaan tuontiautojen arvonmäärityksissä lisävarusteet taidettiin arvioida melko kohtuullisesti.
Taitaa muuten mennä autovero esimerkiksi vetokoukustakin (se on muuten aina merkkiliikkeen asennettava varuste kun nämä kaiken maailman peruutustutkat pitää tehtaalla ohjelmoida uudelleen).
Oma mielipide on, että 5-sarjan hinnat eivät muutu, ts. Business- versio 46.600e uudella 9-automaatilla. Syy miksi ei hinnat muutu on päästöjen putoaminen, eli veron alennus kompensoi hinnan nousun.
@Kumppani: "Eiku mistä perusarvoista nyt kirjoitatkaan?"
Tilat, käytännöllisyys, helppo ylläpidettävyys. Kaikki mennyttä.
@tracktest: liioittelisin, jos väittäisin että auto on minulle kokonaisuutena vain funktionaalinen point A to B esine. Mutta suhtautumiseni MUOTOILUUN oikeasti on aika lähellä sitä.
BMW:n ja Toyotan pienomistajana minua myös ainakin harrastuksena kiinnostaa se, että nämä hyvin erilaisen asiakaskuntansa tuntevat yritykset pitävät hyvää huolta teistä, jotka tuotte rahaa taloon.
Volvonkin kaupallinen menestys osoittaa, että oli järkevää luopua minunlaisteni pussihousujen suosiosta uudistumisensa yhteydessä. Mutta tarpeettoman kalliisti huollettavat rakenteet ilman todellista hyötyä ominaisuuksissa on puhtaasti Volvon oma valinta.
Eiku mistä (Volvon luopumista) perusarvoista nyt kirjoitatkaan?
740 GLE:
Tilat, käytännöllisyys, helppo ylläpidettävyys. Kaikki mennyttä
Höpöhöpö, uskallanpa sanoa noin ylidramaattiseen löpinään. Mihin tuota nyt vertaisi ylilyönnissään? Tuota ja tuollaista jos mitä, voisi moni pitää kuitenkin trollina!
Tuohan tarkoittaa sitä, että Volvon ihan kaikki automallit ovat siis kutistuneet pesussa (mistä lie alkaen), niillä ei voi tehdä mitään (mitä on "käytännöllisyys" ja onko se joku standardi), eikä moottoritilassa näe enää moottoria kuten joskus vaikka 140-sarjassa. Tämä viimeinen kohta pitää paikkansa tosin.
Vaatii kyllä hiukan tarkennusta, tai yksilöintiä. Ihan vaikka niin, että puhutko yhdestä Volvo-mallista, vai kaikista?
Ja sitten jokin vertailu johonkin muuhun merkkiin vielä vaikkapa, ehkä jopa historiallisella perspektiivillä kanssa, vertaatko johonkin toiseen automerkkiin (ja niiden joku 1 malli, vai koko mallisto) jne.
Otetaanpa esimerkkinä tämä vetosi vielä:
tarpeettoman kalliisti huollettavat rakenteet ilman todellista hyötyä ominaisuuksissa on puhtaasti Volvon oma valinta.
Mitkä noista otsikon automerkeistä nykyisellään ovat parempia tee-se-itse-miehen autoja mukamas, jos sitä tarkoitit? Vai meinaatko, ettei Volvon huoltohenkilökuntakaan pysy enää perässä, heh? Entäs mihinkään merkkiin verraten vs. 20+ vuotta sitten? Mikäs oli niiden osalta tilanne vaikkapa silloin, kun 740 oli ihan uusi Volvo-malli?
Seuraako Volvo kenties yleismaailmallista trendiä, jäänyt jostakin sellaisesta taakse, vai luoko jotakin uutta? Onko mikään muu automerkki lipsunut perusarvoissaan? Varmaan löydät jotakin kirjallista viittausta aiheesta "tämän automerkin perusarvot ennen ja nyt", vai menetkö ihan vaan mutulla?
Perusarvoista luopumisesta. Minun silmissäni BMW myi osan sielustaan viimeistään silloin kun viimeinen vapaastihengittävällä suoralla kuutosella varustettu käsivaihteinen takavetoauto rullasi ulos tehtaalta. Hyviä autoja sieltä on sen jälkeenkin tullut, mutta tuo yhdistelmä on se oikea BMW.
Kumppani: "Tuohan tarkoittaa sitä, että Volvon ihan kaikki automallit ovat siis kutistuneet pesussa (mistä lie alkaen), niillä ei voi tehdä mitään"
Näytätkö vielä sitaatin, jossa kerroin ettei niillä voi tehdä mitään? Sinä vastaat olkiukostasi itse, minä kerron vain mitä olen nähnyt ja kokenut.
Tilat ja käytännöllisyys olivat aiemmin osa Volvon perinnettä, olihan Volvo itse luonut Kartanoauton tyylilajin.
farkun tilavertailu:
745/945/V90 Kartanoauto > V70 > V90 uusi
sedanin takatilavertailu:
744/944/S90/S80 I > S80 II/S90 uusi
sedanin tavaratilavertailu:
744/944/S90 > S80 I > S90 uusi
Pikkuautojen speksejä en tiedä, mutta muistan V60 olleen ensimmäisen FARMARIAUTON, johon en mahdu istumaan taakse, koska pää vastaa kattoon.
700-sarjan lasikuistimainen näkyvyys on kadonnut kaikista nykyautoista turvallisuusvaatimusten ja järeiden ikkunatolppien katveeseen myös muilla merkeillä. Tätä ei siis voi lukea uusien Volvojen rasitteeksi, koska kaikki nykyautot vaativat perustellusta syystä vahvat ikkunatolpat.
Myös muilla merkeillä on ilmeisesti leveiden renkaiden ja autojen mittojen kasvun vuoksi kääntöympyrät kasvamaan päin. Silti Volvo on kasvattanut kääntöympyrää muita enemmän. 740 pyörähtää jopa alle 10 metrissä, S70/V70 I vain hieman yli. Etuveto ei siis ole syy kömpelyyteen. Se on tehty aivan tahallaan S80 tekniikan jakavaan pattikylkisarjaan, joka tarvii noin 12 metriä U-käännökseen. Korjaa, jos muistan väärin, mutta eikös S90 pahenna tilannetta vielä tästäkin? Nykyautoista löytyy ketterämpiäkin, joten suuri kääntösäde ei ole nykyajan vaatimus, vaan Volvon oma valinta.
Aiemmin Volvo ei välttämättä ollut näiden Euroopassa isojen autojen kokoluokassa tiloiltaan kaikkein isoin, mutta selkeästi suurimmasta päästä. Nyt se ei sitä enää ole. Aiemmin Volvo oli myös saman vertailuryhmän ketterimmästä päästä, ellei kaikkein ketterin. Nyt se on yksi kömpelöimmin kääntyvistä.
Osoitatko tuossa yllä virheen vai pyydätkö anteeksi nimittelyäsi?
(VAROITUS: pitkä posti kuvaa turhautumistani Kumppaniin, joka ilkeilee asiasta oikeasti mitään ymmärtämättä, joten joudun laajentamaan hänen tietopohjaansa tältä osin)
Kumppani: "Mitkä noista otsikon automerkeistä nykyisellään ovat parempia tee-se-itse-miehen autoja mukamas, jos sitä tarkoitit? Vai meinaatko, ettei Volvon huoltohenkilökuntakaan pysy enää perässä, heh? Entäs mihinkään merkkiin verraten vs. 20+ vuotta sitten? Mikäs oli niiden osalta tilanne vaikkapa silloin, kun 740 oli ihan uusi Volvo-malli?"
Annatko sitaatin tekstiin, jossa väitin Volvon monimutkaisuuden ylittävän huoltohenkilökunnan taidot? Tämäkin on sinun rakentamasi olkiukko, jonka poltan mielelläni, kun noin kauniisti pyydät:
Teknisen kysymyksen suhteen en voi kommentoida tämän vertailun uusia autoja, koska toisin kuin näköjään sinulla, minun tapani on kommentoida kokemuksesta eikä kuvitelmiani.
Seittenneliskanttinen vertautuu saman aikakauden saman kokoluokan Mersuun aika tasan. Molemmissa on sama nykyautoihin verrattuna lyhyt huoltoväli. Mersun jakopää on kaksirivisellä ketjulla ja kiristinkin on pitkäikäinen, mutta 60.000 km huollossa on hieman lisätöitä, joita Volvoon ei tehdä ja mielestäni ne kompensoivat Volvon ison huollon 80.000 km hihnanvaihtovälin. Hihna + kiristin maksoivat viime kesänä vaihtaessani yhtensä 36.80 €, ja vaihtotyön eniten aikaa vievä osa on ajo kotikaupungin toiselle laidalle noutamaan osat Motonetistä. Poikittaismoottorisen S80:n jakopään ja lokasuojan väliin sovitin kerran kättäni ja päätin ettei se ole minun huollettava.
Älä nyt vain erehdy kuvittelemaan, että vertaan kotihuollon hintaa merkkihuoltoon. Jos teet työn itse, maksat silti uuden mallin osista yli viisinkertaisen hinnan. Ja sen vanhan osat olivat edullisia silloinkin kun se oli uusi, eikä siihen vaihdeta vesipumppua, jolla ei ole mitään tekemistä koko jakopään kanssa. Työmäärä on huollon ohjeaikana reilusti suurempi uudessa, joten joko teet itse enemmän työtä tai maksat huollolle delegoidessasi lisätyöstä. Takaveto-Volvon jakopäitä kokoaa suunnilleen kolme siinä ajassa kun tinaviitosia yhden.
Perheessä nyt olevan vanhan ja uuden Mersun yhteinen ajomäärä on nyt lähes 600.000 km, ja kummankin ketju on tehtaan jäljiltä. Uudessa OM651 koneessa on tosin mallisarjan alkupäässä ollut kiristin- ja ketjuongelmia, minkä vuoksi tehtaan piikkiin on kumpiakin vaihdettu aktiona. Asiakkaan rahaa ei siis jakopäähän kuuluisi palaa ihan pienillä ajomäärillä.
Parkkitutkakin on kilahtanut kummastakin, ei tietenkään Seiskasta, jossa sitä ei tarvita kun kuskin paikalle näkee kaikki nurkat. Mersun anturi oli kympin kalliimpi, noin 80 €, ja Veholla sen asennus alle 30 €. Yhtään työkalua ei tarvita, vain Volvon tavoin testeritieto siitä, mikä anturi on kuollut. Volvon kokonaislaskuun ei 300 € riitä, koska anturin vaihto vaatii puskurin pois ja työtä kertyy. Mersun rasitteeksi tosin tällä rastilla tulee tuo kuralle arka asennuspaikka, jonka vuoksi antureita menee lumikelissä kuin leipää. Tai meni, ennen kuin noudatin isoisän ohjetta: "minkä teet, niin tervaa". Nyt näyttää kestävän.
Etuvetoisen Volvon moottorin tuen olen vaihtanut kaikkiin kolmeen talossa yli 100.000 km ikään viihtyneisiin. Aiemmin sai ostaa pelkän puslan parillä kympillä, mutta nyt varaosana saa vain koko kevytmetallisen kannakkeen puslineen viisinkertaiseen hintaan. Ja se on pakko vaihtaa, ettei huonosti tuettu poikittaismoottori rytkytä pakoputkensa joustoliitosta rikki. Moottorin kannaketta en ole ikinä vaihtanut minkään ikäiseen takavetoiseen. Lähimmäs olen päässyt 744 vaihdelaatikon tukikumin osalta. Painava 4-v manuaali + Laycock ylivaihde rasittaa taaempaa tukea sen verran, että sen olen vaihtanut. Kiinnityskorvakoiden väliin litsattava kumityyny maksaa joitain euroja, ja vaihdan sen alle 10 minuutin.
V70 I takakilpivalo on tunnettu vesivauriostaan, joka hapettaa polttimon kannat. Ei siinä mitään, paljon ajettaessa sattuu kaikenlaista, ja Volvollahan ajetaan paljon. Mutta kun ne polttimon kannat lopulta hajoavat, on varaosana takaluukun kahva. Myös Farkku-Ceehen olen vaihtanut vastaavat polttimot. Työtä on enemmän, koska takaluukun verhoilun joutuu käyttää irti. Mutta kuivaan sisätilaan suunnitellut polttimon kannat olivat 5-vuotiaassa autossa puolentoistasadantuhannen jälkeen puhtaat kuin edellisviikolla asennetut. Osien hinnassa säästyy paljon.
S80 osalta kehitys on kehittynyt niin paljon, että samaan takakahvakompleksiin on integroitu myös takaluukun sähkölukon avaava mikrokytkin. Seiskassakin on keskuslukitus, jonka takaluukun osalta mekaanisen kahvan ja siihen liitetyn solenoidin voi purkaa yksin mutterein ja ostaa tarvitsemansa osat. Tai ainakin voisi jos ne joskus menisivät rikki. S80 kahden euron mikrokytkimelle tulee yli satakertainen hinta, kun mukana on takaluukun kahva ja kilpivalot. Ja sitten tietenkin kilikalipullot, että pääsee maalaamaan ja lakkaamaan harmaaksi pohjamaalatun kahvan suunnilleen auton väriseksi. En uskalla edes ajattella, mitä kaikkea tarjotaan varaosaksi uuden V90 kilpivalon LEDien sammuessa?
Äläkä nyt vaan käsitä väärin. Tuo S80 on ollut parhaiten kokoon ruuvattu Volvo, mitä meillä on ollut. Ja kaikkiin tulee omat juttunsa, kun tiimaa on takana riittävästi. Onneksi V70 ja S80 on tullut vikoja erittäin harvoin, muutenhan noin työläs korjattava olisikin vienyt konkurssiin. Mutta sen ihan normaali huolto ja korjaaminen vaan on järjettömän työlästä verrattuna sekä vanhaan Volvoon että uuteen tai vanhaan Mersuun. Muista en tiedä, joten en kommentoi.
Sen seurauksena ilman lisätöitä muutama vuosi sitten 160.000 huolto merkkihuollossa maksoi yli 1600 €. Muut huollot eivät ole yhtä kalliita, mutta tämä suurin huolto ei maksa SINUN epäilemäsi huoltomiehen huonouden, vaan Volvon suunnitteluvalintojen vuoksi. Tänä syksynä monimerkkihuollossa tehty 240.000 km huolto maksoi vain reilut 1300 €. Siitä jakopäähän meni (taas) noin 600.
En minä näitä hatusta vedä, vaan olen oikeasti maksanut tuon kaiken. Niiden oppirahojen jälkeen ei tuota S80 uudempia Volvoja meille tule, ennen kuin ne rakennetaan jälleen edes hieman myös omistajan eikä yksinomaan osakkeenomistajan näkökulmasta. Ainakin meidän etuveto-Volvot on koottu lähes yksinomaan tuotannon ehdoilla huollosta piittaamatta, eikä läheskään kaikki turha kompleksisuus olisi välttämättömyys nykyautossakaan.
P.S. sen väärin päin asennetun moottorin toisessa päässä on ainakin ennen uutta 90-sarjaa ollut sinänsä huollon kannalta OK, mutta muuten auton pilaava Aisin-Warner automaatti, joka vanhanaikaiseen tapaan pilaa sekä suorituskyvyn että kulutuksen. Nyt kun V40 hienot kulutuskisojen lukemat osoittavat voimalinjan olevan muuten kohdillaan, odotan mielenkiinnolla, kuinka paljon automaatti S90:n kulutusta pudottaa, kuten nykyautomaateilla tapana on?
Eräällä puolitutulla on Mersun iso citymaasturi, mutta hän ei edes vaihda öljyjä autoon itse puhumattakaan muista auton huolloista. Näin on ollut asianlaita kaikkien edellisten Mersujenkin kanssa.
Josta päästään ainakin siihen lopputulemaan että ihmiset taitavat olla melko yksilöllisiä auton huoltamisen ja korjaamisen suhteen.
mrse:
...ihmiset taitavat olla melko yksilöllisiä auton huoltamisen ja korjaamisen suhteen.
Näin on. Unohtamatta etteivät autot ole yksinkertaistuneet tekniikaltaan. Jopa öljymäärän tarkistaminen on joissakin autoissa mittariston näytön varassa, tikkua et löydä.
Nykyautoista ei eri syistä tule ihan helposti Volvo 240 tai Mercedes W124 tapaisia maanteiden DC-Kolmosia, jotka lentävät loputtomasti vailla teknistä käyttöikää, kunhan joku pussihousu jaksaa vaihtaa osia vanhenevaan tekniikkaan.
Vaikka tämän vuosikymmenen autot ovat edeltäjiään monimutkaisempia, eivät nekään silti ole työmäärien ja huolto-osien tarpeen osalta tasoissa sitten kun matkaa on takana vähän enemmänkin.
Pahoitteluni yksipuolisista esimerkeistäni. Tarkoitus ei ole esittää mitään "Mersu kestää isältä pojalle" -tuubaa, johon en usko itsekään. Poikani nykyinen Mersu ehkä olisikin kestänyt, mutta minusta ei ollut etukammiodieselin ostajaksi alle kolmekymppisenä, eikä siihen olisi ollut varaakaan.
Kun ajaa pitkään samalla autolla, ei ehdi kerätä käytännön kokemusta kovin monesta ja aiheesta kysyttäessä halusin antaa konkreettiset perustelut, joista on kuitit tallessa.
Nykyautoissa on merkistä riippumatta omat ongelmansa ja riskinsä, joten en halua edes budjetoida tämän vuosikymmenen Mersuakaan ajomäärälle, jonka sen 20 vuotta ja kolme malligeneraatiota vanhempi yksilö on painunut hämmästyttävän vähillä remonteilla. Nykyinen lähtee vaihtoon jo vähän alle 300 tkm ajettuna. Siinä vaiheessa tiedetään jo, jatkaako W213 Volvon hylkäämää vanhaa perinnettä kunnialla, vai vaihtuuko merkki taas?
740GLE:
Näytätkö vielä sitaatin, jossa kerroin ettei niillä voi tehdä mitään? Annatko sitaatin tekstiin, jossa väitin Volvon monimutkaisuuden ylittävän huoltohenkilökunnan taidot? Osoitatko tuossa yllä virheen vai pyydätkö anteeksi nimittelyäsi?
Nyt seis 740GLE. Sinä täällä olet kertomassa mielipiteesi tyyliin "ennen kaikki oli paremmin" ja päätteeksi vielä "kaikki on mennyttä". Ja sitten ihmettelet, jos sinulta kysyy lisätietoja, että mitähän ihmettä mahdat tarkoittaa! Osoitin sinulle juurikin sen virheen.
Ihan vinkiksi minä kysyin nuo asiat tuolla, mutta se johtui siitä, että et todellakaan ollut laittanut mitään siteerattavaksi. Syytä siis itseäsi, kun lähdet takki auki retostelemaan, annat itse avaimet spekuloinnille.
....minä kerron vain mitä olen nähnyt ja kokenut.
Etpäs kertonut, et yhtään mitään alunperin. Aivan yhtä tyhjän kanssa tuollaiset "ennen oli paremmin nyt kaikki on mennyttä" -hokemat. Maailmaa syleilevällä kommentilla kun lähtee liikkelle, niin nippelit jää lukija veikattavaksi - hyvässä ja pahassa.
En minä väitä sinua trolliksi, kun tiedän kirjoituksistasi paremmin. Mutta tuollaisia ylimalkaisia tyhjänpäiväisiä aloituksia sanotaan tyyliltään trollaamiseksi. Oletko eri mieltä, vaikka se nyt osuikin omaan nilkkaasi?
Näitä seuraavia lukiessa pidetään mielessä, että kirjoittaja 740GLE on itsekin kertonut olevansa mitoiltaan poikkeuksellinen: hänellä on vaikeuksia mahtua mahtua autoihin ylipäätään. Lähinnä takapenkille, mistä kirjoittelu kuvaa turhautumistani, koska hän ilkeilee ymmärtämättä maailmaa juurikaan omien lappusilmiensä takaa. Olen yrittänyt laajentaa hänen tietopohjaansa aiemminkin, vaikeaa se on kyllä.
Tilat ja käytännöllisyys olivat aiemmin osa Volvon perinnettä... (tekstiä väliin).... 745/945/V90 Kartanoauto > V70 > V90 uusi.... sedanin takatilavertailu: 744/944/S90/S80 I > S80 II/S90 uusi ... Sedanin tavaratilavertailu: 744/944/S90 > S80 I > S90 uusi
Noniin, melkein arvasin: yhden ainokaisen mallin historiaan viitataan käytännössä. Tuosta siis hänen mielestään pitää keskustella, mutta heti kättelyssä unohtui mainita että:
Pikkuautojen speksejä en tiedä, mutta muistan V60 olleen ensimmäisen FARMARIAUTON, johon en mahdu istumaan taakse, koska pää vastaa kattoon.
Hän ei siis mahdu ehkä, mutta muiden mallien speksien puuttumisesta huolimatta... Noh, vetää johtopäätöksiä, että "Volvo on luopunut perusarvoistaan".
Minusta voidaan sanoa, että aika pitkälle viety johtopäätös, mielipiteeksi käy toki. V60 ja V40 taisivat olla sitäpaitsi ensimmäiset pienemmät farkut Volvolla ylipäätään, tehtiin avaus malliston alempaan päähän. Tai miten hän mahtui 340-sarjan autoihin, joissa ei tosin farkkua ollut. Vähän niinkuin muilla olisi vaikka Focus/Mondeo, 3-sarja/5-sarja, C/E-mallit, A3/A4/A6 jne. Tämähän oli tietysti Volvon vastaus markkinoiden eriytymiseen, koska pelkällä V70 ei enää pärjännyt kaupoissa. Näppärästi jää vaan mainitsematta, niinkun sekin, että hän pitää varmaan malliston pienempiä malleja muillakin ns. pieninä.
Näppärästi unohtuu muuten ne kaksi Volvo SUV-malliakin tässä...
700-sarjan lasikuistimainen näkyvyys on kadonnut kaikista nykyautoista turvallisuusvaatimusten ja järeiden ikkunatolppien katveeseen myös muilla merkeillä. Tätä ei siis voi lukea uusien Volvojen rasitteeksi
Hänen mielestään tuo 90-luvun automalli on siis mittapuuna, mutta alunperin unohtui juuri maininta nykyautoista ylipäätään ja se, että se tarkoittaa muitakin automerkkejä kuin Volvo.
Aiemmin Volvo ei välttämättä ollut näiden Euroopassa isojen autojen kokoluokassa tiloiltaan kaikkein isoin, mutta selkeästi suurimmasta päästä. Nyt se ei sitä enää ole. Aiemmin Volvo oli myös saman vertailuryhmän ketterimmästä päästä, ellei kaikkein ketterin. Nyt se on yksi kömpelöimmin kääntyvistä.
Mahdollisesti, mutta edes tuollaista et avannut siihen aloitukseesi, jos niin voi sanoa. Mutta silti kirjoitat minusta vain erilaisista versioista "V70":iä. Muistahan sinulla ei ole tietoa, kuten kerroit. Silti Volvo on luopunut perusarvoista. Yhden kirjoittajan mielipiteeksi se käy, mutta mutta...
Senkin takia tämä sinun kommenttisi on hämmentävä:
Teknisen kysymyksen suhteen en voi kommentoida tämän vertailun uusia autoja, koska toisin kuin näköjään sinulla, minun tapani on kommentoida kokemuksesta eikä kuvitelmiani.
Minusta on kuvitelmaa tehdä johtopäätöksiäsi, koska sitähän iso osa siitäkin mielikuvastasi täytyy olla.
Seittenneliskanttinen vertautuu saman aikakauden saman kokoluokan Mersuun aika tasan.
Entäs tänään? Vai onko "MB luopunut perusarvoistaan" myös tilojen suhteen? "Uusi 740" tuskin menisi mitenkään kaupaksi, koska muotoilutrendit muuttuvat kaikilla autoilla. Toki muotoilukonservatiiveistä merkeistähän täällä on hiljattain keskusteltu, päättele siitä, olisiko muuttumattomuus kaupallisesti hyvä asia ja kuinka pitkälle.
...Ja sen vanhan osat olivat edullisia silloinkin kun se oli uusi, eikä siihen vaihdeta vesipumppua, jolla ei ole mitään tekemistä koko jakopään kanssa. Työmäärä on huollon ohjeaikana reilusti suurempi uudessa, joten joko teet itse enemmän työtä tai maksat huollolle delegoidessasi lisätyöstä. Takaveto-Volvon jakopäitä kokoaa suunnilleen kolme siinä ajassa kun tinaviitosia yhden.
Autot eivät ole kautta linjan tulleet yhtään yksinkertaisemmiksi sitten 740:n. Mahtaako kyseessä olla kuitenkaan Volvon oma valinta kyseessä, vai siitä, että monimutkaisempia autoja korjataan monimutkaisemmin, modulaaristi. Hinnoittelussa saattaa olla eroja "filosofiassa" tietysti, mutta yleisesti marmoritiskillä asioimista pidetään kalliina. Tietysti olisi kiva tietää, onko mikään merkki halventanut osiaan, tai moniko muu merkki olisi nostanut hintojaan vaikka viimeisen 20 vuoden aikana. Emme taida saada helpolla selville.
(tätä edelsi esimerkkejä) En minä näitä hatusta vedä, vaan olen oikeasti maksanut tuon kaiken. Niiden oppirahojen jälkeen ei tuota S80 uudempia Volvoja meille tule, ennen kuin ne rakennetaan jälleen edes hieman myös omistajan eikä yksinomaan osakkeenomistajan näkökulmasta.
Kiitos, 740GLE. Tuo esimerkkilistauksesi oli jo oikeasti hyvää kamaa luettavaksi, vaikka ruinatahan sitä piti. En ymmärrä vieläkään, miksi noiden piti mukamas olla päivänselvää pässinlihaa, oletuksena!
pitkä posti kuvaa turhautumistani Kumppaniin, joka ilkeilee asiasta oikeasti mitään ymmärtämättä, joten joudun laajentamaan hänen tietopohjaansa tältä osin
Vai ilkeilen siis. Et muuten avaa vain minun "tietopohjaani", vaan koko lukijakunnan, joka ei tyydy yleistyksiin, jotka eivät kerro mitään, eivätkä ole oppineet lukemaan ajatuksia. Yllättävän monta sellaista varmaan löytyy. Oletko joku savolainen: vastuu sinun jutuistasi siirtyy lukijalle?
Mutta eipä tuollainen osien hinnoittelumalli sinänsä mitenkään hämmennä. Autot ovat monimutkaisempia ja omassa ja monessakin autossa osia joutuisi ostamaan periaatteella "pikkuvian takia tuossa kohtaa joudun ostamaan ympärille isomman kokonaisuuden ja maksamaan kaikesta, jolloin hinta on aina isompi". Minusta tuo on aika yleistä jopa nykyään, mutta minkäs teet? Aika harva nykyään, saati ajassa taaksepäinkin, yrittää olla tee-se-itse-mies/nainen. Joskus 140:n aikoihin se oli periaatteessa helpompaa kuin enää 740:n aikoihinkin vielä, mutta nykyautoissa omatoimisuutta pyritään suorastaan estämään. Eikä Volvo ole tässä minusta sen kummemmin eturintamassa ollenkaan.
Vaikka 80-luvun auton tekniikan ylläpito olisikin helppoa ja halpaa, niin paaliin nuo lähtevät korin lahoamisen vuoksi. Tai oikeastaan melkein kaikkihan noista on jo kierrätetty. Tietty, jos harrastaamaan alkaa, niin sittenhän sitä koriakin hitsaillaan.
Muutaman mielipide näistä 740 GLE:n pointeista. Tuollaisen 70-luvun leiskalla rakennetun takavetoisen jakopään huoltaminen on kyllä helppoa, mutta tuo ei ole kyllä itselleni merkittävä etu, koska nykyautoissa noita jakopäitä aukoa 0-2 kertaa auton elinkaaren aikana, jos nyt ei välttämättä halua alkaa harrastamaan paljon ajettua autoa. Jos jakopäätä tarvitsee huoltaa muutaman kymmenen tuhannen välein, niin siinä vaiheessa tietenkin työmäärä ja kustannukset kiinnostavat enemmän.
Tuon 700-sarjan Volvon ja esimerkiksi Ladan klassikkomallin akvaariomaisen näkyvyyden hienosti erottuvilla nurkilla vaihdan mielelläni ympäriinsä näyttävän kamerajärjestelmän, tutkien ja kuolleen kulman varoittimien yhdistelmään. Takaluukun kahvan kytkimilläkään ei ole suurta väliä, kun luukkuahan käytetään joko auton sisältä, kaukosäätimestä tai jalkaa heilauttamalla auton perän alla.
Mitä käyttö- ja ylläpitokuluihin tulee, niin nykyinen autoni kuluttaa viimeisintä 80-luvun autoani 2-4 litraa vähemmän bensaa sataselle. Eiköhän tuolla erotuksella jo hieman kustanna huoltoja ja korjauksiakin.
Kyse ei todellakaan ole toiveesta jatkaa tiiliskivimuotoilua, vaan siitä uhrataanko tilat muotoilulle vai tehdäänkö uusikin muoto käytännöllisyyden ehdoilla.
Kun Kumppani seuraavan kerran huomaat ettet tiedä, niin kysy äläkä aloita heti suunsoittoa.
740GLE:
Kun Kumppani seuraavan kerran huomaat ettet tiedä, niin kysy äläkä aloita heti suunsoittoa
Seuraavan kerran kun kuvittelet, että kaikki tietää jostakin mihin järkeilysi pohjautuu, niin kysy itseltäsi, heitätkö asiasi muodossa, josta vain ajatustenlukija mahdollisesti saa selvää, tai lukija voi päätellä ihan muuta kuin tarkoitit, vai voisitko tiivistää, mihin esityksesi perustuu, vai suunsoittoon.
On se aerodynamiikkakin käytännölisyyttä varsinkin niiden mielestä, joita kiinnosta auton kulutus.
Näihin kaikkiin isoihin premiumsedaneihin, myös Volvoon, mahtuu kyllä esimerkiksi 190-senttinen henkilö ihan vaivatta sekä eteen että taakse. Kaikki nämä premiumsedanit muuten ovat ainoastaan neljän hengen autoja, koska taakse mahtuu kunnolla vain kaksi henkilöä.
Helppo huollettavuus ei ole ollut mikään arvo yhdellekään merkille pariin vuosikymmeneen, eikä siihen ole ollut kovin paljon mahdollisuuttakaan tekniikan lisääntyessä. Myynnin lisäksi pitää saada rahaa huolloista ja korjauksista.
Volvon osalta hihnojen vaihto on ollut melkoinen rahastuskone, tosin tätä rahastus piirrettä ei ole ollut pelkästään Volvolla hihnojen vaihdon osalta. Volvon 240/740 ja MB 124 tyyppiset autot ovat olleet auton kehityshistorian huippuja huollettavuuden osalta. Ja on niitä ollut joitain pieniä etuvetojakin helppoja huoltaa, kuten vaikka vanha VW Jetta. Tilaa on ollut konehuoneessa ja osat vaihtuvat helposti ilman erikoistyökaluja. MB on ollut historian varrella hyvä huollettava, mutta eihän nyt vain unohdu 124:n osalta ja etenkin seuraavan mallin osalta alustan puslitukset. Ja yllärinä on varmasti tullut monelle W211 mallin (ennen 2007) SBC- jarruviat (tehtaan tuen loppuessa).
Hankalien ja kalliiden osastolle päätyy lopulta yllättävän usein myös Japanin ja Korean tuotteet- niin peruskestäviä kuin keskimäärin ovatkin. Mutta sitten kilometrien karttuessa moni huomaa, että osat ovat huomattavasti kalliimmat kuin vastaavan eurooppalaisen tai sitten esim. niveltä ei yksin vaihdetakaan vaan vaihdetaan koko tukivarsi.
Mitä tulee autojen tiloihin, niin ei kai nyt sedaneihin kannata kovin suuria tiloja suunnitella, kun jäisi uudet autoluokat (tila-autot, SUV ym. muut...) myymättä ja osakkeiden omistajien rahat saamatta.