Kesäkuun alussa voimaan astuva uusi tieliikennelaki nostaa kevytperävaunun nopeusrajoitusta. Liikenneturva muistuttaa tiedotteessaan, että nopeuksien kasvaessa on huomiota kiinnitettävä entistä enemmän myös peräkärryn kuntoon ja kuormaamiseen.
Peräkärryn vetämiseen liittyy kuitenkin lukuisia seikkoja, jotka on syytä kerrata näin kärrykauden kynnyksellä.
O1-luokan kevytperävaunua eli luokittelumassaltaan maksimissaan 750-kiloista kärryä vedettäessä ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu nopeus kasvaa kesäkuun alussa voimaan tulevan uuden tieliikennelain myötä 80 kilometristä tunnissa 100 kilometriin tunnissa.
On kuitenkin aiheellista pitää mielessä, että suurin sallittu nopeus ei läheskään aina ole sama asia kuin turvallinen ajonopeus.
– Kaikissa tilanteissa ei kannata ajaa sitä satasta, vaikka se sallittua olisikin. Turvallinen tilannenopeus ottaa huomioon keliolosuhteiden lisäksi myös esimerkiksi muun liikenteen sekä ajoneuvon ja renkaiden kunnon, muistuttaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara.
Mieluummin kaksi turvallista reissua kuin yksi turvaton
Peräkärryn kuormaamisessa on syytä olla tarkkana, jotta kuljetusoperaatio sujuu niin turvallisesti kuin mahdollista. Nopeuksien kasvaessa on kuormaukseen kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Auton rekisteriotteesta löytyy tieto siitä, miten painavaa kärryä autolla saa vetää.
– Lastauksessa on myös huomioitava itse kärryn paino, joka on laskettava mukaan kokonaismassaan. Jos luokittelumassaltaan 750 kilon kärry painaa jo itsessään 300 kiloa, ei kuormaa saa olla yli 450 kiloa. Esimerkiksi multasäkitkin painavat jo sen verran, että moni yllättyy, kuinka monta säkkiä lopulta voi kyytiin kerralla ottaa. On siis aina parempi tehdä useampi turvallinen reissu kuin yksi turvaton, Elovaara kannustaa.
Peräkärry on kuormattava niin, että painopiste säilyy mahdollisimman alhaalla ja keskellä. Painavimmat tavarat laitetaan akselin päälle ja kuorma jaetaan tasaisesti kärryn pohjan koko alalle. Lopuksi kuorma sidotaan kiinni kunnollisilla liinoilla. Lasti on kiinnitettävä huolella myös kuomulla varustetussa kärryssä.
– Kannattaa kiinnittää huomiota aisapainoon, jota pitää olla sopivasti mutta ei liikaa – maksimi on kymmenen prosenttia kärryn kokonaismassasta. Jos kärryn saa nostettua vetokoukkuun käsin mutta ei liian kevyesti, on aisapaino usein sopiva, vinkkaa Elovaara.
Tarkista kärrysi kunto ja aja ennakoiden!
Ennen lähtöä on tarkistettava myös peräkärryn kunto – varsinkin jos se on seissyt talven yli käyttämättömänä. Ovatko renkaat ehjät ja niiden ilmanpaineet kohdillaan? Renkaiden ikä ja pyörien laakerit kannattaa myös tarkistaa. Entä toimivatko kaikki valot? Liikenneturva muistuttaa, että maadoitus- ja polttimoviat ovat varsin tyypillisiä kärryissä, jotka ovat seisseet talven lumen alla.
Lisäksi monissa vanhoissa peräkärryissä akseliston rakenteellinen maksiminopeus on 80 kilometriä tunnissa, eikä tätä siis kannata ylittää, vaikka uusi laki suuremman nopeuden salliikin.
– Turvallinen vetonopeus riippuu siis perävaunun kunnosta, kuormauksesta, kiinnityksestä ja painopisteestä. Peräkärryä vetävän on joka tapauksessa erityisen tärkeää havainnoida ja ennakoida muuta liikennettä, sillä kuorman kanssa äkkinäiset liikkeet tai jarrutukset ovat aina vaaratilanteita. Hyvissä ajoin havainnoimalla saa itselleen pelivaraa toimia, toteaa Elovaara.
Lähde: Liikenneturva
Satanen on vielä hyvä vauhti kärrylle, mutta ei sekään siedä mitä tahansa. Kerran täyttä klapikuormaa vetäessäni jouduin sellaisen autoilijan taakse, joka vaihteli koko ajan nopeuttaan hyvin ärsyttävällä tavalla. Niinpä sitten painoin kaasun pohjaan ja rupesin ripeästi ohittamaan tuota autoa. Ohituksen puolessa välin kärry rupesi poukkoilemaan puolelta toiselle siten, että renkaat olivat vuoronperään ilmassa. Autossa se ei tuntunut juuri miltään, mutta näytti ikävältä taustapeilissä. Toinen huomioonotettava asia on, ettei kesärenkailla kulkeva peräkärry siedä talvella sellaisia kaarrenopeuksia kuin itse talvirenkaallinen auto, vaan ottaa reiluja sivuliusuja, jos kuski ajaa liian kovaa mutkiin.
@Lukija31722 kirjoitti:
Kertomiesi kauhutarinoiden perusteella peruisin lakimuutoksen kyllä....
Osalle kuljettajista satasen vauhti on liikaa ilman kärryäkin, saatikka kärryn kanssa.
Kärryjen kunto saattaa olla lähes mikä vain. Kärryjen lastaaminen ei ole hallinnassa hyvistä ohjeista huolimatta ja kuormia sidotaan miten sattuu. Kuljetuksissa osa tavaroista leviää matkan aikana pitkin tietä ja perillä päivitellään mihin osa kuormasta on hävinnyt. Taitamattoman kuljettajan kohdalla vauhdin lisääminen on aina iso riski ja vaara joutua onnettomuuteen kasvaa melkoisesti.
Tätä uudistusta ei ole harkittu loppuun saakka nopeuden nosto 80:stä sataan on iso. Liikenteessä näkee monenlaisia kuljetuksia onneksi suurin osa tietää mitä tehdä ja miten mutta sitten on pieni joukko joka ei hallitse ajoneuvoa eikä kärryn lastausta/sitomista. Järkeviä perusteluja vauhdin nostolle ei mielestäni ole.
Onkin aiheellista miettiä onko tämä tieliikennelain kokonaisuudistuksessa mukana tuleva muutos loppujen lopuksi sujuvaa vai vaarallista?
Ennakoiva ajotapa on tärkeä kaikille kuljettajille ja pitämällä turvavälit edellä menevään lisätään turvallisuutta liikenteessä tasolle joka säästää vuodessa satoja ihmishenkiä.
Nykyinen 80 rajoitus kärryn kanssa tuntuu olevan monelle satunnaiselle kärrynvetäjälle nykyäänkin ehkä tuntemattomin sääntö mitä liikenteessä on. Sen verran usein näkee tapauksia, missä pahimmillaan joku omatekele tai muu isoisän perintökärry pomppii ja kolisee perässä motarilla sataakahtakymppiä tai kovempaankin.
Mielestäni katsastusvelvoite pitäisi ulottaa myös peräkärryihin. Sopiva sykli voisi olla vaikkapa 1. syyni viiden vuoden jälkeen ja sen jälkeen kolmen vuoden välein.
Itse tarkastuksenhan ei tarvitse olla kovin kummoinen, joten hintaakaan tuolle ei juuri tulisi. Saataisiin ne pahimmat miinat pois liikenteestä.
Sitä en ymmärrä, että jarrullista kärryä pitää edelleen vetää 80km/h vaikka se katsastetaan säännöllisesti
Minä ihmettelin samaa. Itselläni on jarrullinen 3,5m pitkällä lavalla kuomuperäkärry ja jarrullinen venetraileri 1500kg kantavuudella.
Tutkimatta asiaa mistään päättelin maalaisjärkipohjalta, että joku spekulaatiovapaus siinä varmaan on syynä. Jarrullisella voi olla kantavuus maksimissaan 3500kg ja se on jo aika iso massa vedettäväksi esim. ohittaessa 80km/h liikkujia ja samaten äkkijarrutuksissa. Joskushan Suomessa saattaa olla talvikelikin ja silti jopa 100 (!) km/h rajoitus. Motarilla kun lähtisi liukkaalla kelillä vähän väärin lastattu 3500kg kärry heijaamaan satasen vauhdissa (+kiirelisä), niin voisi olla vitsit vähissä muillakin kuin vetoauton kuskilla.
Raskas jarrullinen voi olla paljon rankempi juttu auton perässä kuin max 750kg jarruton.
Voisi olla painoraja, jonka jälkeen 80km/h on maksimi, mutta tulisiko sitten tulkintaerimielisyyksiä tien päällä, kun ei helposti vaakaakaan löydy painon tarkistamiseen, jos poliisilla herää epäilys kuorman nähdessään.
Minä olen ennakoinut tuon satasen rajoituksen kärryn kanssa jo kauan stten - poliisi ei kylläkään viime kesänä tykännyt ennakoivasta ajotavastani ☹️.
Niinpä, ennakointivelvollisuus tulee voimaan vasta huomenna🙂
Minä olen kaksikertaa ennakoinut peilistä, että taakkatuleva tulee päälle.
Oliko taakka kiinnitetty huonosti kärryyn?
Heko heko, minun autoissa ei ole koskaan edes vetokoukkua.
Hups, anteeksi. Ajattelin, että liityit meidän ilveilijöiden joukkoon.
Pitäisi uusia jarruttoman kärryn renkaat. Pinta näyttää lähes uudenveroiselta, mutta ikää on, en kehtaa sanoa paljonko. Käyttö on ympärivuotista, mutta siihen liittyvää tietoa on yllättävän vähän. Moottori-lehti on tehnyt jonkun testin viime talvena, mutta ainakaan lehden nettiversiosta ei paljon tietoa heru.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/testissa-perakarryn-renkaat-millainen-rengas-tarjoaa-parhaan-pidon-liukkaalla/
Talvirenkaita ei kesäkäyttöön suositella ja kesärengas ei talvella pidä. Kaksia renkaita en haluaisi kärryyn hankkia, kun jo yhdetkin vanhenee ennen kuin kuluvat loppuun.
Mikä olisi optimoitu ratkaisu? Väistöliikkeessä kaivataan sivuttaispitoa, muilla ajettavuuteen liittyvillä ominaisuuksilla tuskin merkitystä on. Rungossa saisi olla joustoa, kun usein ajetaan pikkuteillä ja aina ei vaaka ole kalibroitu aivan tarkasti kantavuuden suhteen oikein. Kovin matala profiili ei siis ole hyvä. Rengas pitää olla pyöreä ja aikaa kestävistä materiaaleista tehty. Tuo tekee sen, että kiinalaiset halparenkaat saa jäädä kauppaan. Rekisteriotteen koko taitaa olla 155-13 ja tuosta ei paljon voi halkaisijaa ja leveyttä kasvattaa, tulee lokarit vastaan.
Talvirengas pykälän leveämpänä ja matalampana tuntuu teoriassa hyvältä, mutta miten se kestää aikaa kärryn alla, kun rengas on kesälläkin auringossa ja sulaako rengas hellepäivänä kuumalla asfaltilla?
TM voisi testata peräkärryn erilaisia rengastuksen vaihtoehtoja ympärivuotisissa tilanteissa vähän ammattimaisemmalla otteella kuin Moottori-lehti.
Kesärenkailla ainakin minä olen aina pärjäillyt - hyvin on aina kärry tullut perässä, vaikkakin kerran tai pari mutkassa sivuluisussa. Mutta, jos talvelle haluaa parempaa pitoa, niin tuosta nuo välikelin renkaat tai keskieuroopan kitkat.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/moottorin-rengastesti-uusi-tieliikennelaki-sallii-ajon-kesarenkaalla-mutta-miten-se-pitaa-talvirenkaisiin-verrattuna/
Eipä taida olla peräkärryyn sopivaa kokoa keskieurooppalaisena kitkana tarjolla.
Mitä! Eikös 155/80-13 ole suosituin koko...
Katselin kylän suurimpien liikkeiden, kuten Vianor ja Euromaster, tarjontaa. Ei ollut tuollaisia. 80-luvulla tuo oli ehkä suosituin koko. Jostain nettikapasta voisi saada tilattua, mutta asennus jää itselle, eikä liikkeet tykkää asentaa muiden myymiä renkaita. Tasapainotuksen ongelmatkin johtuu silloin aina renkaasta, ei työstä.
Tuossa olisi yksi vaihtoehto - jos kokoja vain löytyy:
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/michelin-crossclimate-2-kylmien-kelien-kesarenkaan-toinen-painos/
Rengasliikkeissä ei tosiaan ole tarjolla, mutta tilaamalla saa. Michelin on hyvä vaihtoehto, muita on esim. Goodyear Vector 4, Nokian Weatherproof, Vredestein Quadtrac ja Firestone Multiseason. Avainsana on "jokasään renkaat", joka johtaa muutamaan renkaita myyvään nettikauppaan. Oletettavasti myös asialliset kivijalkaliikkeet saavat tuollaiset renkaat maahantuojalta/valmistajalta tilattua, jolloin ei tarvitse miettiä asennusta ja vastuukysymyksien pallottelua, jos esim. tasapainotuksessa tulee ongelmaa.