«12»
Tekniikan maailman kannessa oli SÄHKÖAUTO ON TALVELLA JO YHTÄ HYVÄ KUIN POLTTOMOOTTORIAUTO. Luettuani jutun olen päätynyt ehdottamaan, että tekstin olisi pitänyt olla muodossa : SÄHKÖAUTO ON TALVELLAKIN JO YHTÄHYVÄ KUIN POLTTOMOOTTORIAUTO KUNHAN PITEMMÄT SIIRTYMÄT SUORITETAAN UUDENMAAN ULKOPUOLELLA JUNALLA TAI REKKAUTOJEN LAVALLA.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
kyllä ; mitähän me tehdään niillä jo tuhansilla teillämme liikkuvilla hyödyttömillä sähköautoilla, kun vasta nyt niillä pääsee talvella? surkuhupaisia kilometrejä, täydellisesti puuttuva kierrätys, ongelmajätelaitokset eivät pysty käsittelemään näitä akkuja! noh ; tilataan muutama kontti de.... eikun kuus..... ainiin, ei saa mustamaalata, ja lähetetään afrikkaan lasten poltettavaksi, ehkä he saavat paremmin alkuaineet erotettua massasta
https://autokierratys.fi/kuluttajille/kierratysjarjestelma/sahkoauton-akkujen-kierratys/
Ensimmäinen talvi täyssähköauton kanssa on takana ja olen jokseenkin tyytyväinen kokemukseen. Akussa näyttää riittävän talvellakin virtaa 300km mökkimatkalle ja päivittäisessä ajossa ohjaamo lämpiää supernopeasti edelliseen bensa-audiin verrattuna.
95% kierrätysasaste luvattu sähköauton litiumakuille:
https://www.lithionrecycling.com/?gclid=CjwKCAjw8J32BRBCEiwApQEKgX2rHBQZoLHZi1dxOZbTEIACQljC4Xs2td0swk_HgJqDp43huwbTmhoCEMoQAvD_BwE
Oliko sinun eka talvi sähköauton kanssa täällä Etelä-Suomessa, jossa talvi oli lähinnä kylmä syksy vai käytitkö autoa ihan oikeassa talvessa, jossain vähän pohjoisemmassa?
ok, jatketaan yleisön pyynnöstä (tiivistetysti);
June2019 In Australia, for example, only 2–3% of Li-ion batteries are collected and sent offshore for recycling, ). The recycling rates in the European Union and the US—less than 5%—aren’t much higher. Batteries can have negative environmental effects not just at the end of their lives but also long before they are manufactured. For example, mining for some battery metals requires processing metal-sulfide ore, which is energy intensive and emits SOx that can lead to acid rain. According to a CSIRO report, 50% of the world’s production of cobalt comes from the Democratic Republic of the Congo and is tied to armed conflict, illegal mining, human rights abuses, and harmful environmental practices.
Lukematta itse tutkimusta en osaa sanoa puhutaanko tuossa kappalemäärällisesti Li-ion pattereista vaiko niihin kussakin maassa käytetyn litiumin palautumisesta kierrätykseen. Näihin päiviin asti ainoat Li-ion paristot ovat olleet niitä perinteisiä nappiparistoja, joidenka kierrätys/käsittely ei varmastikkaan ole missään lyönyt leiville. Nyt kun sitten jossain vaiheessa kierrätykseen alkaa tulla isompia Li-ion akustoja, niin kierrätys ja metallien erottelu alkaa tulla kannattavaksi. Tähänkin saattaa mennä vielä hetki kun kukaan ei tiedä kauanko ne sähköautojen Li-ion akustot kestävät primäärikäyttöä (10v, 20v, vaiko kauemmin ts. akku palautuu kierrätykseen paalaamon kautta) ja kuinka paljon kierrätykseen menevistä ajoneuvjoen akustoista päätyy sekundäärikäyttöön erilaisiksi energiavarastoiksi - toki fyysisesti rikkoutuneita palautuu kierrätykseen jo nyt, mutta tuskimpa vielä mikään kultakaivos on kierrätysyrityksille.
Vähäkobolttiset ja koboltittomat akut tekevät tuloaan myös sähköautoihin, joten kongon kobolttia tarvitaan pian vain raakaöljyn jalostuksessa eri tisleiksi polttomoottorikäyttöä varten.
Tämä koboltin käyttö esim rikin poistoon polttoaineista on hauska seikka, jota "Kongon lapsista huolestuneet" eivät juuri ikinä muista mainita. Ja tokihan kobolttia on käytetty vuosikymmenet yhteen ja toiseen asiaan, mutta tämä on ollut näille neroille täysin ok, koska käyttökohteena ei ole ollut sähköautojen akut.
Unohtamatta sitäkään, että koboötin määrä akuissa on vähentynyt kovaa tahtia ja viimeiset uutiset GM:ltä ja Teslalta kertovat tämän kehityksen saapuvan pian määränpäähän. Mutta niin kuin monesti käy, kun aletaan puhumaan lapsista, logiikka hylätään.
Kuka muuten osaa vastata, että onko Kongon köyhien kannalta parempi olla töissä kobolttikaivoksella vai työttömänä?
Auton valmistajat kehittävät kierrätystä kokonaisvaltaisesti ja ostaja voi vaikuttaa valinnallaan ympäristöystävällisempään lopputulokseen esim. Skoda:
Škoda lähtee sähköautoillaan alusta alkaen liikkeelle kokonaisvaltaisella ajattelulla, jossa ympäristö otetaan huomioon monipuolisesti. Pelkkä paikallisesti päästötön liikkuminen ei valmistajalle riitä. Ennen varsinaista rynnistystä sähköautomarkkinoille on paneuduttu akkujen kierrätykseen ja myös niiden mahdolliseen korjaukseen. Lisäksi Enyaqissa käytetään paljon kierrätettyjä materiaaleja.
Eikä Škodan ekosysteemihanke pääty autoon, vaan se kattaa myös jälleenmyyjät. Heille järjestetään viimeistään sähköautojen määrän kasvaessa ja akkujen tullessa kiertoon mahdollisuus energian varastointiin. Varastoidun energian avulla voidaan muun muassa hoitaa pikalataukset ilman lisätehon tarvetta. Sillä on myös tarkoitus tasoittaa valtakunnallisia energian kulutuksen huippuja.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/419ac75a-4b68-4995-842c-28e14a158324?ref=ampparit:816b
Škodan tehtailta ei enää kaatopaikkajätettä
Škoda Auto optimoi johdonmukaisesti autojensa hiilijalanjälkeä raaka-aineiden hankinnasta autojen elinkaaren päähän saakka.
Nyt Škoda on ottanut tavoitteissaan yhden merkittävän harppauksen eteenpäin: vuoden 2020 alusta Škoda kierrättää kaiken tuotannossa syntyvän jätteen materiaalisesti tai termisesti.
Škoda noudattaa ympäristövastuullisen toiminnan periaatetta myös, vaikka jätteiden perinteinen hävittäminen olisi taloudellisesti halvempi tapa.
Škoda esimerkiksi hankkii monien korkealaatuisten muoviosien materiaalin kierrätetystä jätteestä.
Jos syntynyt jäte kierrätetään termisesti, Škoda varmistaa, että jätteenpoltossa syntyvä energia käytetään sähkön- tai lämmöntuotantoon.
Škoda Auto luottaa edistyksellisiin kierrätystapoihin ja tekee yhteistyötä Tšekin kiertotalousinstituutin instituutin kanssa.
Erityisesti Škoda keskittyy syntyvän jätteen alkulähteisiin eli jätteiden syntymisen vähentämiseen.
Esimerkiksi Mladá Boleslavin tehtaan uudessa maalaamossa käytetään autoa kohti noin 210 grammaa vähemmän liuotinaineita ja 17 prosenttia vähemmän kirkaslakkaa kuin aiemmassa maalaamossa.
Lisäksi maalaamossa jätteeksi ei enää synny maalilietettä, ja uusi poistoilman puhdistusjärjestelmä pienentää maalijäämiä yli kahdella kilolla per auton kori.
Jo vuodesta 2016 alkaen Škoda ei ole vienyt yhteiskuntajätettään kaatopaikoille, vaan tämä jätejae poltetaan.
Vuodesta 2018 alkaen Škoda on käsitellyt tuotannon erilaiset lietejätteet vastaavalla tavalla. Nyt vuoden 2020 alusta Škoda ei enää vie mitään tuotannossa syntyvää jätettä kaatopaikoille.
Koulutustoiminnasta vastaava Škoda Academy on yhtä lailla vahvasti sitoutunut ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen vastuulliseen käyttämiseen: teknisessä koulutuksessa käytettävä C6000-ohennin voidaan yksinkertaisella tislauksella puhdistaa, joten ohennin on 90-prosenttisesti uudelleen käytettävissä.
Škoda on koostanut ympäristövastuullisuuden toimenpiteensä GreenFuture-strategiaksi, jolla on kolme peruspilaria.
GreenProduct tarkoittaa autojen kehittämistä mahdollisimman ympäristövastuullisiksi polttoaineen kulutukseltaan sekä käytettävien materiaalien ja niiden kierrätettävyyden suhteen.
GreenRetail merkitsee Škodan jälleenmyyjä- ja huoltoverkoston toiminnan ympäristövastuullisen toiminnan edistämistä.
GreenFactory kattaa kaikki toimenpiteet ja ratkaisut, joilla edistetään raaka-aineiden säästämistä.
Tavoitteissa onnistumisen mittareina valvotaan tiettyjä avainlukuja kuten energian ja veden kulutus tai syntyneen jätteen määrä autokohtaisesti. Sama koskee myös CO2-päästöjä ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä (VOC-päästöjä), joita syntyy esimerkiksi korien maalaamisessa.
Škoda jatkaa tällä valitulla tiellä johdonmukaisesti myös tulevaisuudessa: tämän vuosikymmenen toisella puoliskolla autojen ja komponenttien valmistuksessa tehtaiden tarvitsema energia tulee olemaan CO2-neutraalia.
https://autotoday.fi/skodan-tehtailta-ei-enaa-kaatopaikkajatetta/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=skodan-tehtailta-ei-enaa-kaatopaikkajatetta
Minusta on ihan selvä juttu, että minkä tahansa maan lapsille olisi parempi olla työttömänä ja leikkimässä tai vähän vanhempina harrastamassa lapsille kuuluvia juttuja sekä käydä kouluja.
Monesti työstä saa korvauksen, jota ilman voi helposti köyhimmillä tulla nälkä. Onko parempi leikkiä näkiintyneenä vai työskennellä? Pahoin pelkään, että leikkiminen, harrastelu ja koulunkäynti ei ole tuolla vaihtoehto työssä käymiselle.
Meinaatko että Suonessakin olisi vielä vahva elektroniikkateollisuus, jos palkkataso olisi niin alhainen että lapsetkin tekisi pitkää työpäivää leipänsä eteen onnettomissa olosuhteissa.
Mistähän tuollaisen kysymyksen sait päähäsi? No on täällä toisaalta nähty kummallisempaakin.
Todellisuutta monessa maassa nämä eivät vain ole mukana päivittäisissä keskusteluissa vaan nousevat esiin vain kun joku toimittaja tekee aiheesta jutun, tosin kyseiset asiat unohdetaan yhtä nopeasti kuin ovat tulleet julki. Kansakunnan sivistyksen taso näkyy siinä, miten se kohtelee ihmisiä ja eritoten lapsia.
Nappitietoutta;
Kongon väkiluku 84milj. koboltti ja kuparikaivoksissa 0,2milj. hlö. suurimman katangan alueella. Mutta palataanpa takaisin jätteeseen...
https://edition.cnn.com/interactive/2018/05/africa/congo-cobalt-dirty-energy-intl/.
Mai K. Tran, Marco-Tulio F. Rodrigues, Keiko Kato, Ganguli Babu, Pulickel M. Ajayan. Deep eutectic solvents for cathode recycling of Li-ion batteries. Nature Energy, 2019; DOI: 10.1038/s41560-019-0368-4.
https://energypost.eu/europe-needs-its-own-ev-battery-recycling-industry/
Toki kaikki kehittyy, aikanaan, normaalin polttomoottiauton kierrätysaste on noin 85-90% joten, mitä enemmän lisätään 'ylimääräisiä' asioita, tulee kierrätysaste automaattisesti laskemaan. Eikö tästä pitäisi osata verottaa heti ostovaiheessa ja vaatia kuten muiltakin elektroniikka valmistajilta sertiä?
Samalla sohaisen ohi aiheen ; eikö tässä yhteydessä olisikin hyvä alentaa bio polttoaineiden verotusta ihan reilusti, ja esim. biokaasun hinnan jyrkkää leikkaamista. Valtion tukien, esim. fossiilisista tuista luopumalla asteittain ja siirtämällä tuet biotalouteen? Löytyykö nykypuolueista muuta kuin puhetta, muttei toimintaa editää oikeasti kansallisia'kin' etujamme?
Tästä, sinun lapsityövoimaa tukevasta kommentista:
Ymmärrät jotain nyt pahasti väärin.
Toivottavasti.
Fortum on ostanut kierrätysteknologiaa kehittäneen Crisolteqin ja lähtee kierrätysbisnekseen.
"Crisolteq on kehittänyt ainutlaatuisen hydrometallurgisen kierrätysprosessin, jonka avulla saavutetaan yli 80 prosentin kierrätysaste litium-ion akuille verrattuna nykyiseen noin 50 prosentin kierrätysasteeseen. Hydrometallurgisessa prosessissa koboltti, mangaani ja nikkeli otetaan talteen akusta. Arvokkaat metallit toimitetaan akkuvalmistajille hyödynnettäväksi uusien akkujen tuotannossa."
https://www.fortum.fi/media/2019/03/fortumin-ratkaisu-vahentaa-sahkoautoilun-ymparistovaikutuksia-innovaatio-nostaa-akkujen-kierratysasteen-yli-80-prosenttiin
The unknown success of lithium-ion battery recycling
‘Recycling of lithium-ion batteries is happening on a much larger scale than most people realise,’ according to London-based consultancy firm Circular Energy Storage.
Upwards of 97 000 tonnes of lithium-ion batteries were recycled in 2018. Around 67 000 tonnes were recycled in China and 18 000 tonnes in South Korea. Besides, more than 1 GWh of second-life batteries serve as back-up solutions, energy storage and portable devices.
This suggests a far higher recycling rate than the 2-7% typically cited by researchers and journalists, says Hans Eric Melin, director of Circular Energy Storage. ‘We know from our data (based on input from 50+ leading battery recyclers worldwide) that almost 100 000 tonnes of waste batteries were recycled last year. That’s about 50% of the volume that reached end-of-life.’
https://recyclinginternational.com/batteries/the-unknown-success-of-lithium-ion-battery-recycling/26899/
ehkä totta teoriassa ja yhdessä talossa, entäpä ne muut kierrätysyhtiöt?
Kaksi talvea takana EV:llä ja edelleen tyytyväinen hankintaa. Pisin talvireissu 260km suuntaansa eikä tarvinnut välillä latailla, ainostaan määränpäässä. Päivittäisessä käytössä vielä parempi kun aina lämmin ajastimella/kaukosäädöllä tai jos unohtaa laittaa päälle niin lämpiää nopeasti. Sähköinen nelivetokin on paras AWD mitä minulla on ollut ja vuosien saatossa olen käynyt läpi liki kaikki toteutukset. Eikä tarvitse pakkasessa värjötellä pumpulla näpit jäässä kahvaa puristellen, riittää kun kotia tullessa tökkää pistokkeen kylkeen kiinnin niin aamulla taas täysi akku.
Kuten tiedät, minulla ei ole mitään sähköautoa vastaan. Päinvastoin, kiinnostaa hyvinkin. Mutta falskit tekosyyt heikentävät hyvänkin sanoman uskottavuutta, joten ne kannattaa jättää pois. Sähköauto on siis lämmitykseltään aivan polttiksen veroinen, mikä on hieno juttu. Toteutus ratkaisee, mikä sopii parhaiten omaan käyttöön.
Eikä tarvitse tarjota TM talvitestin samoihin kuoriin tehtyä bensamallia ja sähkäriä. Se bensamoottorinen oli jo tehtaalta lähtiessä Afrikkamalli ilman lämmitintä.
Nämä ovat selviä etuja. Jälkimmäinen saattaa tuntua pikku asialta, mutta 80 litran tankki Perämeren yhden tuulen kelillä talvipakkasella pistää harkitsemaan rahtarinapin painamista pumpun kyljessä.
Korealaiset ovat parantaneet ennestäänkin hyvin toimivaa lämpöpumppua. Tämä tietää hyvää talvi-rangea ja -latausnopeuksia silmällä pitäen.
Niin hyvää autoa ei korealaiset ja kiinalaiset tee että ostaisin, muussa kulutusroinassa on jo aika mahdoton välttää.
Muistanko väärin, että kävit joskus Volvoa jo kokeilemassa sillä silmällä? Mikä lie sitten ero japanialaisten ja korealaisen autojen välillä, kum vain toiset kelpaavat.
Ruotsissa Volvolla on tehtaita Torslandassa, Skövdessä ja Olofströmissä. Belgian tehdas on Gentissä ja Yhdysvaltojen Etelä-Carolinassa.
Minun japanilaiset on tehty englannissa.
Joo ja onhan Hyundaillakin tehdas Tsekeissä ja kehityskeskus on GME:n raunioista rakennettu Rüsselheimiin, mutta eipä nyt siitä kyse ollut.
En tiedä mistä on kyse, minun kohdalla on kyse kokoonpanolinjan maakohtaisesta sijainnista.
Eli kelpaako Euroopassa tehty Hyundai?