Jussa Niemisen kirjoitus numerossa 21B käsitteli sinänsä hyvin eri akkutyyppien rakenteita, mutta kirjoitus päättyi harmaaseen osioon, jonka olisi voinut jättää kirjoittamatta. Kirjoituksesta saa kuvan, että Kongon ongelmat liittyvät vain villeihin kaivosyhtiöihin, joka ei suinkaan pidä paikkaansa. Maailman suurin koboltinlouhija eli Sveitsiläinen Glencore on parhaillaan oikeudessa Lontoossa ja New Yorkissa lapsityövoiman käytöstä Kongon kaivoksillaan. Asia tuli ilmi, kun yksi kaivokäytävä romahti ja sinne jäivät lapset ja heidän vartijansa. Glencorella on Kongossa oma yksityisarmeijansa, joka yleensä pitää huolen ettei kaivoksien läheisyyteen päästä. Glencoren kobolttin suurin ostaja on Tesla. Tesla teki juuri ison sopimuksen Glencoren kanssa, että kobolttia riittää Teslan Shanghain ja Berliinin (avattavalle) gigatehtailleen. Autoteollisuudesta julki ovat myös tulleet BMW ja VW Group (VW, Audi, Porsche, Seat, Skoda), jotka ovat Glencoren koboltin suurkäyttäjiä. Sen sijaan Mercedes on ilmoittanut auditoivansa kobolttiketjun kaivoksiin asti ja esim. Panasonic kieltäytyi ottamasta vastaan kobolttilastia, kun Panasonicille selvisi mistä se on oikein peräisin. Valitettavasti julkinen painostus ei vaikuta kaikkiin vaan eräät autotehtaat tukevat piittaamattomuudellaan maailman yhtä julminta tapaa eli lasten hyväksikäyttöä. Asiaa ei suinkaan auta TM:n tapaisen arvovaltaisen lehden vähättely ja valheellinen kirjoitus. Ehkä se kertoo kirjoittajastaan jotain?
Euroopassa, Suomi on ainoa maa, jossa voitaisiin tuottaa kaikkia sähköauton tarvitsemia pääraaka-aineita.
Terrafame valmistautuu akkukemikaalitehtaan käynnistykseen vahvistamalla kaupallista organisaatiotaan.
https://www.terrafame.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/08/terrafame-valmistautuu-akkukemikaalitehtaan-kaynnistykseen-vahvistamalla-kaupallista-organisaatiotaan.html
Siis viime vuonna ihmisoikeusjärjestöt ovat haastaneet tästä oikeuteen amerikkalaisia teknologiayhtiötä (Google, Apple, Tesla jne), ei kuitenkaan Glencorea, vaikka Glencore on mukana tarinoissa. Tesla ja Glencore eivät varmaan ole oikeudenkäynnistä kovinkaan huolissaan, kun oikeudenkäynnin jälkeen tekivät pitkäaikaisen diilin maksimissaan 6000 tonnin koboltista.
Kun Tesla (ja muut teknologiayhtiöt) kertovat vastuullisuusraporteissa, että vaativat kaikilta toimittajilta CoC-sitoumusta, heillä on varmasti terminointi- ja vahingonkorvauspykälät mukana sopimuksissa CoC-rikkomuksesta. Jos Glencore oikeasti jää kiinni lapsityövoimasta, Tesla (ja muut) voivat terminoida sopparit ja vaatia isoja korvauksia Glencorelta. Teslalla on muitakin toimittajia, sopimuksia ja vaihtoehtoja koboltille. Miksi Glencore ottaisi huimaa riskiä tässä?
Glencore ja isot kiinalaiset kaivosyhtiöt ainakin näyttävästi ilmoittavat ottavansa vastuuta, jotta koboltista ei kokonaan luovuttaisi akuissa.
https://www.ft.com/content/9194c7ee-9726-4462-ae04-e7c72c0818d4
Olisiko parempi vai huonompi, jos kukaan ei ostaisi Kongosta kobolttia? Mihin malleihin Shanghaissa ja Berliinissa Tesla käyttää kobolttia?
USA:n oikeuden pöytäkirjoista käy ilmi, että ainakin Apple, Alphabet (eli esim. Googlen omistaja), Dell, Microsoft ja Tesla tietävät erittäin hyvin mistä lähteistä ja oloista heidän koboltinsa tulevat. UNICEFin mukaan kaivoteollisuus syyllistyy noin 40.000 lapsen hyväksikäyttöön. Suurin ongelma on Kongo, johtuen maan sekasortoisesta tilanteesta. Glencore on suurin toimija Kongossa, omistaen useita kaivoksia. Ja tuottaahan yhtiö 2/3 -osaa maailman koboltista. Vaihtoehtoja ei ole paljon. USA aineiston perusteella nuorimmat lapset kaivoksilla olivat 4-vuotiaita. Alle 14-vuotiaat lapset saavat palkkaa 0.85 US dollaria per päivä. Louhinta tapahtuu käsityökaluin ja louhittu aines myös kuljetetaan ulos kuiluista käsivoimin. UNICEFin ja ILO:n mukaan kuolleiden lasten määrää on vaikea arvioida, koska lapset yleensä jätetään sortuneisiin kaivoskuiluihin eikä yhtiö kerro onnettomuuksista ulospäin. Tunneleita romahtaa aika usein, koska niitä ei tueta mitenkään. USA:n pöytäkirjoissa kuvattiin juuri Glencoren Kongon kobolttikaivoksia sanoilla "the worst forms of child labor". Kaivosten vartiointi on tiukentunut 2010-luvulla niin tiukaksi, että sinne on ulkopuolisten mahdotonta päästä tarkistamaan tilannetta. Koboltin länsimaiset ostajat voivat käyttää miljoonia ja taas miljoonia lakimiehiin ja julkisuus kuvansa siloittamiseen. Totuus on kuitenkin toinen ainakin YK:n raporttien mukaan. Lopullisen päätöksen ja valinnan tekee kuluttaja, joka ostaa näitä tuotteita.
Ihan mielenkiintoinen juttu tosiaan Jussalta. Tuosta Glencoresta (Brittiläis-Sveitsiläinen kaivostoimija) sen verran, että se ei nyt ole pelkästään suurin koboltin louhija, vaan yleensäkin ylivoimaisesti suurin kaivosalan toimija maailmassa - liikevaihto (~220miljardia USD) vuodessa on n. 3 kertaa suomen valtion budjetti. Toiseksi tuossa vertailussa pääsee n. 3 kertaa pienempi Kiinalaisten MinMetals corporation, joka sekin 86 miljardin USD liikevaihdollaan) ylittää suomen valtion budjetin. Tämä siis vaan sillä että havainnollistetaan minkä kokoisista firmoista on kyse (ei sillä etteikö olisi mahdollista että siitä huolimatta heidän toiminnassaan tapahtuu ihmisoikeusrikomuksia).
Käytännössä kaikki kobolttia tominnoissaan käyttävät yritykset ostavat sitä jossain määrin myös Glencorelta (ei pelkästään akkuvalmistajat, mutta myös muut kemian alat, öljynjalostusteollisuus jne.). Monet autonvalmistajat ovat ilmoittaneet auditoivansa käyttämiensä mineraalien tuotantoketjun, varsinkin koboltin suhteen, koska siitä on viimeaikoina tehty se "paha" vaikkakin esim. kuparilouhoksilla esiintyy noita samanmoisia ihmisoikeusrikkomuksia. Tuossa aikaisemmin mainittin näistä "auditoivista" autonvalmistajista pelkästään Mercedes, mutta kyllä esim. BMW on ilmoittanut vastaavasta toiminnasta ja että sen akuissa käytettävä koboltti tulee täysin, joko Australiasta (Murrin Murrin kaivos) tai Marokosta - vaikkakin molemmissa tapauksissa kaivostoimijana on juurikin tuo em. Glencore.
Glencorehan on yhtiönä melkoinen rakennelma, josta on hyvin vaikea ottaa selvää sen monimutkaisen rakenteen takia, useita kymmeniä offshore -yhtiötä. Yhtiöhän on ollut oikeudessa aika taajaan veronkierron ja lahjuksien takia useissa eri maissa mm. Italiassa, Sveitsissä ja Englannissa. Mutta en tiedä miten niissä käynyt. Mutta, jos joku saisi yhtiön edes pahimmat ihmisoikeusrikkomukset kuriin. Toisaalta, kuinka tekopyhä voi Teslakin olla? ja pitää yllä "puhtoista" julkisuuskuvaa.
Kiinahan on koboltin suurostaja (syyt jokainen tietää) ja siellä tuskin kiinnostaa mistä ja miten raaka-aine tulee. Kiinahan on muutenkin musta aukko, kun puhutaan ihmisoikeuksista. Nähtävästi kommunistisen diktatuurin käsitys ihmisoikeuksista poikkeaa hyvin paljon länsimaisesta käsityksestä.
Laitatko viitteen tuohon pöytäkirjaan, jossa tuomitaan Glencoren kaivosten olevan "worst forms..." ? Noin 10% koboltin kaivuusta on lapsityövoimaa mukana. Glencore käyttää rahaa paljon myös auditointeihin, joten en näe mitenkään Glencoren etuna käyttää lapsityövoimaa ottaen huomioon heidän riskinsä toimialalla.
Minun ymmärtääkseni DRC:n pahimmat rikokset liittyvät kullan ja muiden jalometallien kaivauksiin, jossa on myös sotilaallisesti pakotettua työvoimaa mukana. Teknologiayhtiöt toimivat yhdessä eri auditoijien kanssa ja käytännössä paikanpäällä tarkastetaan myös paljon toimintoja. Esimerkkinä vaikka RCS:n toiminta: https://www.rcsglobal.com/asm-stay-use-tech-demonstrates-sector-can-improved/
Kuluttajana olisin enemmän huolissani päivittäistavaroiden lapsityövoimasta, jonka käyttö on huomattavasti laajempaa. Kun ostat K- tai S-kaupasta banaania, puuvillaa sisältävää vaatetta tai kahvia, osallistuminen lapsityövoiman ostoon on huomattavasti todennäköisempää kuin pienen määrän kobolttia sisältävästä käyttötavarasta. Näiden tuotteiden toimitusketjuissa on kymmeniä miljoonia lapsia töissä ja siellä ei tilanne parane lähellekään yhtä nopeasti kuin kobolttiketjussa.
Onko sitten vastuullisempaa jättää DRC sotimaan keskenään ja ottaa koboltit pois akuista kuin yrittää parantaa Afrikan toimitusketjua? Kuluttajana luotan lapsityövoima-asiassa enemmän teknologiayhtiöihin kuin esimerkiksi muotialaan tai vähittäiskauppaan.
Liekö tämäkään kysymys mustavalkoinen. Voisihan Kongossakin tuottaa reilun kaupan kobolttia jos sille on riittävä paine. Se paine lienee toistaiseksi ollut hinnassa, mikä on omiaan kannustamaan moraalittomaan toimintaan.
Julkinen paine vastuullisuuteen syntyy kuluttajien ja lainsäätäjien kautta, osin myös sijoittajien jotka ainakin hiilen osalta ovat ryhtyneet vaatimaan vastuullisuutta (varmasti sen kuluttajapaineen ja yleisen mielipideilmaston vuoksi). Käytännössä sitä yleisömielipiteeseen perustuvaa painetta voi kohdistaa vain kuluttajabrändeihin, ei kaivosyhtiöön.
Autovalmistajat pyrkivät myös tuotannon hiilineutraaliuuteen yleisön paineen vuoksi, vaatteita ja tilpehööriä myyvä luksusbrändi lopetti myymättä jääneiden tuote-erien polttamisen koska siitä syntyi haloo. Ihan samasta syystä ihmisoikeusrikkomuksista on syytä pitää meteliä.
En usko (pelkkään) omavalvontaan tai paperiauditointiin jossa joku vain vakuuttaa toimivansa vastuullisesti. Sitten ollaan riittävällä tasolla kun toiminta on niin avointa että riippumaton auditoija voi tehdä yllätyskäyntejä.
Minä mietin tätä kuluttajan valinnan kannalta. Kuluttajan vaihtoehdot ovat kobolttia sisältävä akku, koboltiton akku, kobolttia jalostuksessa käyttävän polttoaineen ostaminen ja jotain muita pienemmän mittakaavan vaihtoehtoja.
Monet paheksuvat sähköautoja tuon koboltin kaivamisessa käytetyn lapsityövoiman vuoksi. Jos tuo on huono valinta, niin mitä sen sijaan tulisi tehdä? Voinko olla yhtään varmempi, että lapsityövoimaa ei ole mukana koboltissa, jota käytetään paheksujan auoton polttoaineen jalostuksessa? Onko ylipäätään parempi vai huonompi olla ostamatta kobolttia Kongosta? Itse näkisin niin, että koboltin ostaminen Kongosta on parempi kuin ostamatta jättäminen. En ole saanut vastausta tähän yhdeltäkään paheksujalta.
Mielestäni tässä on kysymys Teslasta. Tesla on tällä hetkellä suurin lapsi työvoimalla louhitun koboltin ostaja. Ja on viime kesänä tehnyt jatkosopimuksen Clengoren kanssa vaikka varmasti tiesivät mistä on kysymys. Jatkosopimuksen teko Clengoren kanssa oli selvä merkki, että Elon Muskia ei kiinnosta montako "neekeri lasta kuolee", jotta ihmiset voivat ajaa sika kalliilla Teslalla. Kuluttajilla on nykyisin onneksi mahdollisuus valita ihan ekologinen sähköauto, vaikka Mersulta tai Toyotalta yms...julkinen paine on se millä Tesla saadaan lopettamaan lasten riisto. Tuskin on muuta keinoa.
En ole tilaaja, joten en pääse lukemaan ketjun aiheena olevaa artikkelia. Oliko siinä (tai muualla) jokin lähde em väitteelle?
Noin yleisesti olen sitä mieltä, että koboltin - ja muidenkin louhittavien materiaalien - kaivostoimintaan liittyvät väärinkäytökset ovat kaivostoimintaa pyörittävien tahojen, ei niiden asiakkaiden synti. Toki voidaan ajatella, että asiakkaat voisivat painostaa toimittajiaan, mutta itse lähtisin ensimmäisenä korjaamaan itse kaivostoiminnan asioita.
Tässä on vähän samanlaista ajattelua, kun syyllistettäisiin jalkapallojoukkueita siitä, että Nike ja monet muut urheiluvälifirmat teettävät jalkapalloja ja urheiluvaatteita aasialaisissa hikipajoissa.
Tuossa tuli niin kovia syytöksiä, että piti lukea vähän toisenkin puolen versioita tarinasta. Ne antavat hyvin toisenlaisen kuvan tilanteesta - joka suhteessa.
https://cleantechnica.com/2020/09/24/tesla-actually-doesnt-tolerate-the-death-maiming-of-young-child-miners/
https://www.glencore.com/media-and-insights/news/Glencore-statement-on-child-labour-allegations
Onko vieläpä niin, että mikään oikeusaste ei ole tuominnut Teslaa tai Clengorea neekerilasten tappamisesta, vaan nämä tuomiot ovat vain sinun antamia?
Muutenkin Teslan syyttelysi kuulostaa erikoiselta, kun Tesla on pisimmällä koboltin poistamisessa.
Ekologisuuden kanssa tällä ei ole mitään tekemistä tai no, jos haluaa ilmaista asian Linkolan tavoin, niin auto on sitä ekologisempi, mitä enemmän se tappaa neekerilapsia ja muita ihmisiä.
Ottamatta kantaa siihen kuka ostaa ja kuka tappaa, niin kyllähän se painostus nimenomaan lähtee asiakkaista. Toki jos kaivosteollisuuteen voisi vaikuttaa suoraan niin hyvä, mutta mistä se paine tulee jos toimintamaiden viranomaiset eivät syystä tai toisesta pysty tai halua tietää toimia? Kaivosteollisuudella ei ole (kuluttaja)brändiä suojeltavana, eikä yksittäinen kuluttaja pysty suoraan omilla valinnoillaan ja hankkimaan reilun kaupan kobolttia. Joten kyllä sen on mentävä niin että kuluttajatuotteita myyville tahoille luodaan paine hankintaketjunsa vastuullisuudesta huolehtimiseen.
Just noin. Olihan veritimantit tästä painostuksesta hyvä esimerkki kun julkkikset lakkasivat ostamasta isolla joukolla ja ilmeisesti saivat jonkin asteista muutosta aikaankin.
Mineraalithan on nykyään helppo tunnistaa kaivoskohtaisesti mistä ne on kaivettu.
Kovin on vain risririitaista tarinaa. Ketjun aloittaja kertoo Teslan ostavan tietoisesti lapsien kaivamaa litiumia ja vähät välittävän "neekerilapsien kuolemista". Toisen puolen mukaan Glencore ei ole mukana tässä tapetilla olevassa toiminnassa. Miten kuluttajan pitäisi reagoida tähän? Mistä kuluttaja tietää, mille valmistajille kuuluu antaa painetta?
"The Tilwezembe concession, which is owned by Glencore and located ca. 35 km away from KCC, has been overrun by artisanal miners since 2011. Since 2011, Glencore has had no access to the concession and does not have any operational or commercial involvement with it. Glencore has repeatedly requested the DRC government to take action to resolve the situation, and flagged its concerns about labour conditions at the operation."
Viitteitä antaa BMW:n päätös.
Kongo on kiusallinen lenkki li-ion-akkujen arvoketjussa. BWM on ilmoittanut lopettavansa parin vuoden sisällä koboltin ostamisen Kongosta.
BWM aikoo lopettaa koboltin ostamisen Kongosta, kun yhtiö esittelee viiden sukupolven sähköautonsa vuosina 2020-2021, kertoo Electrive uutisessaan.
BWM:n mukaan koboltin kysyntä on jo kääntynyt laskuun teknisen kehityksen myötä. Samaan aikaan maailmassa on kobolttivarantoja, joita ei ole vielä hyödynnetty.
Saksalaisyhtiö on on tutkinut aktiivisesti akkumateriaaleja ja vaihtoehtoisia lähteitä kriittisille raaka-aineille. Huomiota on kiinnitetty myös kaivosmiesten työ- ja elinolosuhteisiin.
(Julkaistu 27.3.2019)
Lähteet:
BMW to stop purchasing Congo cobalt in 2020/21. Electrive, 26 March 2019.
https://www.kriittisetmateriaalit.fi/bmw-aikoo-lopettaa-koboltin-ostamisen-kongosta/
"yhtiö esittelee viiden sukupolven sähköautonsa vuosina 2020-2021, kertoo Electrive uutisessaan."
Eipä ole sukupolvet pitkiä.
Näkisin, että jos tätä asiaa halutaan lähteä korjaamaan, ei voi odottaa ja toivoa sormet ristissä, että liiketoimintaa suorittavat yksityisyritykset toimivat muutoksen katalyyttinä. Tämän vuoksi meillä on esimerkiksi kotimaista ja kansainvälistä lainsäädäntöä, sekä sopimuksia, joilla kitketään epätoivottua toimintaa markkinoilta.
Jos vaikkapa suomalainen metsäteollisuuden yritys tekee avohakkuita luonnonsuojelualueella, ei liene tehokkainta lähteä osoittelemaan sormella Bolivialaista sanomalehteä, joka käyttää ko puista tehtyä paperia lehtipainossaan.
Kts edellinen kappale. Tarvittaessa voidaan esimerkiksi painostaa epäeettistä toimintaa sallivien maiden hallintoa tiettyjen tuotteiden vientikielloilla, tullimaksuilla tms. Samanlaisia rajoituksia voidaan toki kohdistaa myös epätoivottua toimintaa harjoittaviin yrityksiin. Meillä on jo liuta esimerkkejä toimialoista, joiden toimintaa on rajoitettu virallisten tahojen puolesta.
Muuten, asiaan liittyen Wikipediassa on ihan suht mielenkiintoinen artikkeli lapsityövoimasta. Kannattaa kurkata ainakin seuraavat kappaleet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Child_labour#Eliminating_child_labour
https://en.wikipedia.org/wiki/Child_labour#Potential_positives
TL;DR: vaikka lapsityövoiman käytöllä on länsimaissa ansaitusti erittäin negatiivinen klangi, ei asia ole aivan näin mustavalkoinen. Kehitysmaissa lapsilla ei ole valintaa, työskennelläkkö hikipajassa, vai menisikö vain kouluun ja sen jälkeen yliopistoon opiskelemaan. Erilaisten askareiden suorittaminen on keskeisenä osana kulttuureja ja on hankalaa vetää viivaa siihen, missä kohtaa toiminta muuttuu työnteoksi. Esimerkkinä vaikkapa laiduneläinten paimentaminen, perheen/kylän pellolla avustaminen jne. Suoraan rahaa tuottavan työnteon vaihtoehdot ovat usein paljon huonompia, esim prostituutio.
Käytännössä on vaikeaa selvittää, mistä metallit on kaivettu. Tähän on kehitetty erilaisia järjestelmiä, esimerkiksi lohkoketjuja. Toimitusketjut ovat pitkiä ja mineraalit sekoittuvat väliportaissa.
Kuitenkin kobolttikaivoksien vastuullisuuteen tulee painetta monesta suunnasta. Ensinnäkin Kongon lapsityövoima on töissä käsityöläiskaivoksissa (ASM-kaivokset), jossa metalleja kaivetaan kirjaimellisesti käsin. Isot kaivosyhtiöt käyttävät koneita isoissa kaivoksissa ja kaivuu on siis Large-Scale Mining (LSM). Nyt LSM-kaivoksien vieressä voi olla ASM-kaivuuta ja tällöin yhteisöt tuovat lapsia kaivuutöihin mukaan. Yleensä ajatellaan, että lapsityövoima johtuu isojen yhtiöiden voitontavoittelusta, mutta käytännössä minkään ison kaivosyhtiön ei kannata pyörittää ASM-kaivoksia, kun koboltin LSM-tuotannossa saadaan paljon enemmän tuotantoa aikaan. Käytännössä ASM-kaivokset ovat sallittuja, koska niiden tuotoilla on paljon merkitystä paikalliselle köyhälle yhteisölle, mutta lapsityövoimaa pyritään estämään ja työskentelyolosuhteita parantamaan.
Toimitusketjun väliportaaseen voi sekoittua ASM-metalleja, mutta näiden vastuullisuutta pyritään seuraamaan. Lontoon metallipörssissä esimerkiksi noudatetaan OECD:n vastuullisuuskriteerejä ja tuodaan läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä myytäviin metalleihin. Jälkimmäiset onnistuvat esimerkiksi lohkoketjuteknologialla.
Oikeudenkäynnit ovat osa kaivosyhtiöiden ja sertifioijien arkea. Esimerkiksi myös reilun kaupan (FairTrade), FSC:n ja Rainforest Alliancen sertifoinnit ovat kritiikin kohteena. Oikeudenkäyntejä on laitettu alulle myös siitä, että Rainforest Alliance ei oikeasti tutki kunnolla ympäristövaikutuksia. Oikeudenkäynneillä on näytösluonteisia tarkoitusperiä eli jotkut tahot haluavat nostaa asioita julkisuuteen ottamalla oikeudenkäynnin kohteeksi näyttäviä kuluttajabrändejä.
Yhteistä näille oikeudenkäynneille ovat yleensä laajat ja ylimalkaiset syytökset. Glencore jo osoitti, että Teslan oikeudenkäynnissä mainitut ihmisoikeusrikokset eivät koskeneet Glencoren (tai tytäryhtiöiden) omistamia tai operoimia kaivoksia. Selvyyden vuoksi, yhtään teknologiayhtiöitä (Tesla ml) tai Glencorea ei ole tuomittu lapsityövoiman käytöstä.
Noita asioita olen itsekin päässäni pyöritellyt, enkä oikein osaa sanoa, että oliaiko parempi vai huonompi olla ostamatta litiumia Kongosta. Veikkaan, että jos litiumkauppa tyrehtyy, niin se kurjistaa Kongon lapsien olosuhteita.
Jos litiumin kaivamisesta eniten hyötyviä tahoja voitaisin painostaa, niin sillä olisi varmasti vaikuksia. Kauppakiellot ja tullit olisivat periaatteessa tehokkaita keinoja, mutta eivät ehkä nekään palvelisi kokonaisuutta. Kiinaa tuskin kiinnostaa vähääkään se, mitä siellä kaivoksilla tapahtuu, kunhan vain litiumia tulee tarpeeksi. Euroopan ja P-Amerikan asettamat kauppakiellot/tullimaksut antaisivat heti kilpailuetua Kiinalla.
Niin ohessa Guardian lehden artikkeli asiasta ja siinä on linkkejä joita kannattaa seurata. Niin näkee miten on isojen teknologia yhtiöiden PR-koneisto toimii. DRC eli Kongon Demokraatinen tasavalta on varmaan sopiva osapuoli valvomaan....maa kuulunut 20 pahimman korruptoituneen maan joukkoon monia vuosia.
https://www.theguardian.com/global-development/2019/dec/16/apple-and-google-named-in-us-lawsuit-over-congolese-child-cobalt-mining-deaths
Kobolttia käytetään vielä pitkään akuissa. Lapsityövoimaa käytetään laajalti Aasiassa jne.. mutta voisi pikkuhiljaa poistaa tuon median luoman kuvan sähköautojen puhtoisuudesta. Varsinkin jokainen Teslan omistaja tietämättään tai ei pönkittää lapsityövoiman käyttöä. Muitakin vaihtoehtoja on ja ne tulisi tuoda esille painokkaammin esille kuin mitä nyt tuodaan.
Minkälaisia muita vaihtoehtoja tarkoitat: vaihtoehtoisia akkuteknologioita, vaihtoehtoisia akkumetallien toimittajia, vaihtoehtoisia käyttövoimia vai vaihtoehtoisia automerkkejä?
Voimmeko tietää, että öljynjalostuksessa käytettävä koboltti olisi yhtään vähemmän lapsityövoimalla kaivettua kuin sähköautojen akuissa käytetty?
Kovin innokkaasti olet Teslaa tuomitsemassa, vaikka mikään oikeusistuin ei ole Teslaa tai Teslan toimitusketjua tuominnut. Nämä esitetyt syytöksetkin vaikuttavat olevan hyvin hataralla pohjalla, koska Glencoren mukaan ne koskevat kaivosta, jolla Glencore ei edes toimi, vaan
paikalliset ovat ottaneet sen haltuunsa jo vuosikymmen sitten.
”The lawsuit references a number of concessions as locations of injury or fatalities, some of which are erroneously claimed to be controlled and operated by KCC.
The Tilwezembe concession, which is owned by Glencore and located ca. 35 km away from KCC, has been overrun by artisanal miners since 2011. Since 2011, Glencore has had no access to the concession and does not have any operational or commercial involvement with it. Glencore has repeatedly requested the DRC government to take action to resolve the situation, and flagged its concerns about labour conditions at the operation.”
Teslalla on jo tuotannossa koboltittomia akkuja. Muistaakseni ensimmäiset ovat jo matkalla Eurooppaan.
Kun vielä lukee TM:n uusimman artikkelin akuista, jossa todetaan koboltin toimivan tärkeänä akun kestävyyttä parantavana ainesosana ja muistelee omia kokemuksia joistain akullisista amerikkalaisista tuotteista, joissa akku on oikeastaan tehty hajoamaan ilman korjausmahdollisuutta, tulee hyvin äkkiä siihen loppupäätelmään, että Tesla jääköön kauppaan, vaikka luultavasti päätelmä onkin väärä.
Kannattaa hylätä mutu ja tutustua hieman aiheeseen. Akkujen kestävyys on noussut samaa tahtia kuin koboltin osuus on laskenut. Teslan molemmat kobolttivapaat akut ovat kestävyydeltään erityisen hyviä.
Miksi esim. Forbes, Financial Times jne.. sitten kirjoittivat Teslan ja Glencoren uudesta jätti sopimuksesta, jolla turvataan koboltin saanti Berliiniin avattavalle jättitehtaalle ja myös Teslan Sanghain tehtaalle. Financial Times ja Forbes epäilivät, että Teslan puheet koboltin vähentämisestä ovat harhaanjohtavia, Teslahan on puhunut siitä pitkään. Suora lainaus Forbesin jutusta 22.6.2020 "Tesla CEO Elon Musk just told CultureBanx in 2018, "We use less than 3% cobalt in our batteries & will use none in next [generation]." This statement seems to be very misleading now due to the amount of cobalt needed in its battery cells, along with its massive ramp-up. " Eli miksi tehdä massiivisia ja pitkiä sopimuksia, jos sitä ei tarvita jatkossa?
Kongohan määräsi koboltille 50% vientiveron, mutta todennäköisesti nykyinen hallitus haluaa vain lisää lahjusrahaa, mikäli yhtiö haluaa veron välttää. Oheisesta Bloombergin linkistä selviää hyvin selkeästi kenen kanssa toimitaan. Muistuttaa vähän pimeää asekauppaa tuo toiminta.
https://www.bloombergquint.com/markets/tesla-congo-cobalt-deal-means-millions-for-sanctioned-dan-gertler
Katso tuon tuon Forbes-lainasi päiväys. Tuon uutisen jälkeen Panasonic on esitellyt vähemmän kobolttia ja enemmän energiaa sisältävän version Teslan nykyisin eniten käyttämästä 2170 kennosta. Isompi uutinen on se, Tesla esitteli samoin tuon lainasi päiväyksen jälkeen täysin uudentyyppisen kennon, jossa ei tosiaan kobolttia ole laisinkaan. Musk on kertonut tämän kennon tulevan Berliinin tehtaan malleihin alusta alkaen ja parin vuoden sisällä myös kotimaansa tehtaaseen. Kiinassa on käytössä LFP-akku, jossa ei myöskään ole kobolttia. En ole varma, käytetäänkö Kiinan tehtaalla kobolttia sisäötävää 2170-kennoa, mutta siitä ole varma, että ainakin vaötaosa tuotannosta käyttää tuota kobolttivapaata LFP-akkua.
Nuo mainitsemasi lähteet uutisoivat asioista ennen, kuim uudentytppinen kenno esiteltiin. Nykyisen tiedon valossa näyttää enemmänkin siltä, että Tesla käyttää suhteellisen vähäisen määrän kobolttia 2170-kennoissaa niin kauan, kunnes korvaa sen kotimaassaankin uudella 4680-kennolla.
https://eepower.com/new-industry-products/teslas-4680-a-cobalt-free-silicon-battery-solution/
Sopimus voi olla hyvinkin vain puitejärjestely, jossa Tesla ostaa maksimissaan 6000 tonnia tiettyyn hintaan, mutta minimiä ei ole määritelty. Siis ostot voivat mennä nollaan. Lisäksi sopimuksessa on varmasti irtisanomispykälät, jos Glencore tuomitaan lapsityövoimasta, Teslan CoC:n mukaisesti. Julkisuuteen ei ole kerrottu sopimuksen yksityiskohtia, mutta varmasti molempien osapuolien tiedossa on ihmisoikeusjärjestöjen huomio, jos ongelmia ilmenee.
Kiinassa on uiguurien pakkotyötä ja lähes kaikki eurooppalaiset autonvalmistajat (BMW, Jaguar, Land Rover, Mercedes-Benz, Volkswagen) ovat australialaisen tutkimuksen mukaan osallisina LCD/OLED-ruutuja valmistavien pakkotyötehtaiden toimitusketjussa. Lisäksi tuolla on teknologiayhtiöt nimettynä, mutta jostain syystä Teslaa ei ole nimetty. Nyt Yhdysvalloissa suunnitellaan velvoittavaa lainsäädäntöä kuluttajabrändeille sanktioineen uiguurien pakkotyöhön liittyen. Pitäisikö tarkistaa, onko Applen LCD-näyttöä ja kobolttiakkua taskussa?
Teslan tulevissa akuissa käytetään paljon nikkeliä ja Tesla on etsinyt isoa nikkelitoimittajaa. Indonesia on iso nikkelintuottaja, mutta siellä on paljon ympäristöongelmia nikkelin kaivuussa. Nyt Indonesian viranomaiset ovat kertoneet, että Teslan johtajat ovat siellä neuvottelemassa. Jos Tesla nyt tekisi sopimuksen Indonesian kaivosyhtiön (tai suomalaisen Terrafamen), varmasti kaikki historian ympäristöongelmat kaadettaisiin Teslan harteille.
Suo siellä, vetelä täällä.