Ihmetyttää nykyisin yleistyneet keskiövetoiset sähköpyörät..
Toiminta nuomattavasti huonompi kuin napavetoisilla,ketjut joutuvat huomattavasti kovemmalle kuin normaalissa polkupuörässä.
Tekniikka monimutkaisempaa ,vaihteisto kuluu huomattavasti nopeammin.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
No, olihan niitä joskus mopojakin napaan asennetulla moottorilla. Eipä ole enää. Kyllä perusajatus on tehdä kiekoista (kaikki renkaiden kanssa pyörivä tilpehööri) mahdollisimman kevyet ja keskittää massa pyörän massakeskipisteen tienoille. Toki napamoottori voi jossain tarpeessa sekin toimia kelvollisesti.
...
Kauan sitten kävin Tekniikan Museossa Helsingissä. Siellä oli esillä jonkun harrastajan tekemä tähtimoottorin sovitus takapyörän vanteen sisäpuolelle. Jostain kuulin väitteen, että muuten hyvä, mutta hyrrävaikutus niin suuri, että meinasi viedä pyörän mutkassa suoraan.
Tulee myös mieleen, että joskus keskiössä saattaa olla oma napa......
Alaa seuraavalle dieselpolkupyörien pieni markkinaosuus ei tule yllätyksenä 😉
Niimpä mutta jopa sähkömoottoripyöriä tehdään napamoottorilla yhä tänäpäivänä..polkupyöristä puhumattakaan..
Ihmetyttää miksi yksinkertaisesta asiasta pitää tehdä monimutkaista..
Otetaan esimerkiksi tavallinen polkupyörä laitetaan siihen joko eteen tai taakse napamoottorillinen vanne ja säädin ja akku plus jotain pietä tilpehööriä yht alle 1k euroa ja on takuulla toimiva sähköpyörä.
Ei tarvita mitään runkomuutoksia yms
En juurikaan omaa kokemusta sähköpyöristä, mutta en oikein usko, että tekniikassa ansioituneet eurooppalaiset ja japanilaiset isot firmat olisivat valinneet kovin huonoa tapaa toteuttaa sähköavustus verrattuna kiinalaisten halpissarjoihin.
Niin tuntuu kylläkin siltä että tuossa puhuu enemmänkin raha kuin tekniikka kun nuo sähköpyörien hinnat huomioi, kiinassa ne muutkin näyttää valmistettavan.
Pyörät teetetään siellä, missä se on kannattavinta. Tuotekehitys kuitenkin ratkaisee, millainen rakenne pyörässä on. Siten NHB:n linjoilla olen tässä asiassa.
Totta tuokin, mutta jostain syystä nykyään yksinkertaisempaa napavetoista polkupyörää ei esim tunturi valmista enää aiemmin kyllä.
Vaimollani on molemmat mallit.
Uudempi shimanon keskiömoottorilla varustettu malli on aivan susi verrattuna vanhempaan napämoottorilla varustettuun jossa ei olemuuta vikaa kuin akku vetää viimmeisiään.
Uudempi malli murjooketjuja vauhdilla ja jos akku lopuu ei sillä pääse mihinkään hirvittävän raskas polkea.
Kehitys menee näemmä vauhdilla taaksepäin.
Millainen tahti ketjujen kulutuksessa on? Uudet sähköpyörään tarkoitetut maksaa n. 20 e kpl eli mikä on vuosikustannus?
TM:n sähköpyörän käyttötestissä kuluminen todettiin myös, mutta kuten jossain yhteydessä kirjoitin, ketjujen huollolla on ratkaiseva merkitys. Väärä voiteluaine lisää huollon tarvetta ja tietysti likaisuus tai voitelemattomuus samoin.
Käyttötarkoitus on tässä huomioitava myös. Kenties napamoottori toimii tyydyttävästi arkipäiväisessä työmatka- yms. rennossa ajossa. Mutta edelleen: massan lisääminen kiekkoihin ei ole hyvä idea. Toisin sanoen vähänkään urheilullisempi ajaminen vatii kevyet kiekot. Etuveto kuulostaa jo todella villiltä!
Ketjut ovat tosiaan melko edullisia. Niiden vaihtamiseen menee muutama minuutti. Ketjurikkoon varaudutaan pitämällä ketjulukkoa mukana.
Ja tottakai myös suuruuden ekonomia vaikuttaa tuotantoon. Toisaalta fillarimaailmassa on loputtomasti pieniä niche-toimijoita, varmasti myös napamoottoreille kuka sellaisen haluaa.
Ketjujen kulumiseen voisi auttaa käyttäjän ohjeistus. Ylämäessä ei kannata käyttää suuria vaihteita ja suurta vääntöä avustavasta moottorista. Vaikea uskoa, että tuollainen 250 watin apumoottori, jonka maksimitehoa voi käyttää vain ylämäessä, kuluttaisi ketjut kovin nopeasti.
Niin näyttää tuo keskutelu olevan turhan yksipuoista itselläni on kaksi napavetoista itsetehtyä sähköpyörää.Toinen normaali käyttöpyörä regenoroivalla napamootorilla etupyörässä (ei tarvii turhan jarrutella) ja toinenTunturin fatista rakennettu takavetoisella moottorilla jossa hieman enemmän tehoa.
Ja pitääsanoa että keskiövetoista koetettuani en näe mitään etua moisesta möykystä..
Niin tuo aikaisemmin mainittu Tunturi rikkoi ensimmäiset ketjut(lenkkimurtui) vajaan kuukauden aikana jotkamenivät takuuseen joten ei kuluja tämänhetkisillä ketjuilla takana 1500 km ja useita kiristyksiä..
Ehdin tilata laatikkopyöräni BionX-napamoottorilla, mutta pyörävalmistaja ehti tuoda tarjolle Brose-keskiömoottorin ja BionX mennä konkurssiin ennen pyöräni kasausta, joten keskiömoottorilla mennään.
Keskiömoottorista on ainakin se etu, että moottori voidaan suunnitella toimimaan rajatulla pyörimisnopeusalueella, kun moottorin pyörimisnopeus riippuu kadenssista eikä matkanopeudesta. Ainakin etumoottoriin lienee myös hankala toteuttaa polkijan tuottaman momentin tunnistusta.
Regeneroinnin toteutus keskiömoottorillakaan ei liene mahdotonta, kun tässäkin pyörässä ketju voi liikkua, vaikka kammet ovat paikoillaan. Enkä varsinaisesti kaipaa monen kilon mönttiä takanapaan pyörimään. Mahtaako napamoottoreissa olla tiiveyteen liittyviä haasteita? Tärinä taitaa olla yhtä paha keskiössä kuin navallakin.
En ole huomannut erityisen suurta ketjun kulutusta, vaikka raskaasta pyörästä onkin kyse. Huonosti valitun ketjulinjan takia 1x9 Deore-vaihteisto piti pienillä vaihteilla melkoista möykkää ylämäessä ja peruuttaessa ketju hyppäsi pois rattailta. Ainakin nämä ongelmat ja toivottavasti myös vaihteeston kulumiseen liittyvät murheet poistuivat siirtymällä Rohloff-napavaihteeseen. Raskaalla pyörällä on sitä paitsi harvinaisen mukava, että vaihdetta voi vaihtaa myös paikoillaan.
Regenerointi taitaa tuoda polkupyörissä aika vähän lisää rangea, kun jarrutella ei paljoa tarvitse ja ilmanvastus hoitaa sen tontin varsin kattavasti.
En epäile sanomaasi, mutta jokin tässä ei nyt mielestäni täsmää? Yli 300 watin FTP:lla ajavilla kavereilla ketju kestää monia tuhansia kilometrejä, joten onkohan tässä kyse siitä, että
Ei sitä työmatkapyöräilijän sähkärin ketjua kiskota niin merkittävästi suuremmalla teholla kuin noita kovakulkuisia maantiepyöriäkään, että on vaikea löytää tehoerosta perustetta siihen, miksi sähköpyörä syö ketjuja aamupalakseen? Millähän teholla tuollainen selkä pystyssä suoralla tangolla ajettavan hybridi kulkee sen 25 km/h rajoitusnopeutensa? Riittääkö 150 W? Kuka käy kokeilemassa wattipolkimilla kun tie sulaa?
Olisikohan huonolaatuisia ketjuja ja/tai liian suuri vaihde käytössä, jolloin napamoottori joutuu työkentelemään koko ajan kovalla väännöllä.
Saanen epäillä tuota liian suurta tehoa..vanhempi naishenkilö kyseessä..ketjut saattavat kyllä olla huonolaatuisia
Liian suuri vaihde vaikuttaa ainakin katukuvaa katsomalla uskottavalta selitykseltä. Sähköpyörällä siitä aiheutuva rasitus vaan korostuu, kun ylämäessä lisätään avustusta, jollei muuten jaksa polkea ylös.
En puhunut tehosta vaan väännöstä. Jos polkija käyttää turhan isoa vaihdetta ts. alhaisia kampikierroksia, niin moottori joutuu silloin avustamaan isolla vääntömomentilla eli tilanne on ketjujen suhteen rasittava. Vanhempi naishenkilö voisi hyvinkin tykätä ajaa hitaasti polkien ja sähöavustuksen ansiosta se onnistuukin, mutta ketjujen kuormaa tuollainen kasvattaa rajusti. Vaihteen pienentäminen vähentäisi ketjun kulumista.
Siinä tapauksessa selkeä suunnitteluvirhe valmistajalta?
Manuaalivaihteistoissa tyypillisesti jää enemmän ja vähemmän asioita käyttäjän vastuulle. Aivan samaan tapaan myös manuaalivaihteisella autolla noi turhaan kuormittaa voimansiirtoa käyttämällä liian isoja vaihteita.
Napamoottorillinen pyörä muistuttaa enemmän mopoa. Voimamomenttisensorilla varustettu keskiömoottorillinen polkupyörällä polkeminen tuntuu enemmän luonnolliselta, joten yksi syy miksi sellainen on suositumpi. Lisäksi napamoottorillisella pyörän on erittäin taka- tai etupainoinen, jolloin se ei toimi kunnolla maastoajossa. Napamoottorillinen pyörä ei ole erityisen hyvä pitkissä tai jyrkissä ylämäissä ja saattaa ylikuumentua helposti. Keskiömoottorilla on taas pyörän koko vaihteisto käytettävissä.
Itse pidän enemmän keskiömoottorista ja olenkin omaan pyörään asentanut BBS02 moottorin, minulla oli ennen tätä käytössä MXUS XF15 napamoottori, mutta en pitänyt yhtään pyörän takapainoisuudesta ja sen mopomaisuudesta. Itsellä on käytössä aina samaan aikaan 3 KMCn X10 ketjua, joita vaihtelen aina n. 300-500km välein. Yhdet ketjut ovat kestäneet minulla käytössä n. 2000km ja tosiaan pyörässä 10 rattainen kasettipakka takana.
Pistäppä napamoottorit molempiin pyöriin ja väitä että keskiömoottori on parempi..:0
Itse näen tuon pikemminkin invalid user errorina. Ilman yli 100 watin FTP:n antavaa ramppitestiä en usko keskimääräiseltä vanhemmalta naishenkilöltä löytyvän mitään sellaista, millä hän saisi ketjut silpuksi edes 250 watin avustuksella ilman taitamatonta vaihteiden käyttöä tai kehnoa huoltoa.
Pitääkö manuaalivaihteisen autonkin kestää jatkuva pelkällä kolmosvaihteella ajaminen?
Missä järjestetään napamoottoripyörällä demonstraatioita bunny hopista polun yli kaatuneen rungon ylitse, yli 10% mäen nousu ja perään yli 50 km/h lasku?
Tästä tulee jännää...
Maasturissa SRAM 1x11 NX ja ketjun ikä 1500 - 2000 km. Voitelen ketjut tarvittaessa sujuvien ja vaihtojen ja hiljaisen toiminnan varmistamiseksi, mutta en ole mikään intohimoinen pyörän puunaaja. Ketjut eivät pysy kliinisen puhtaana koska pyörääni ajetaan siellä mihin MTB on tehty ja se kuskataan pelipaikalle vetokuulatelineessä auton perässä.
Kannattaa pysyä ajan tasalla
