Akun lataus 80%

Akun tyyppi vaikuttaa asiaan myös. LFP (litium-rautafosfaatti) -akut kestävät kaiketi paremmin myös täyteen lataamista. Kesken ajomatkan akkua ei kannata ladata juurikaan yli 70-80%:n, koska latausteho hiipuu hieman autosta riippuen voimakkaasti ja latausaika kasvaa turhan pitkäksi.

Aikaisempaan kommenttiini selvennykseksi, että mainittu 10 - 60kWh:n varaus akussa tarkoitti myös prosentteina 10-60, koska autossa oli 100kWh:n akku. Akun hallintaohjelmisto toimii eri autoissa eri tavalla, mutta viimeistään varauksen ylittäessä 80%, alkaa latausteho laskea voimakkaasti eikä autolle ilmoitettu latausteho muutenkaan toteudu kuin osalla ns. latauskäyrää, joten pitkän matkan ajossa säästää kokonaisaikaa, kun yrittää optimoida latauksen niin, että menee laturille mahdollisimman tyhjällä akulla ja lataa sopivasti seuraavaa lataupaikkaa ajatellen. Ei valitse seuraavaa laturia turhan läheltä, mutta sopivan läheltä, että saa ladattua tehokkaasti sen verran kuin tarvitsee seuraavalle laturille pääsemiseksi n. 10% jäännösvarauksella.

@Late1969 kirjoitti:

@HybridRules kirjoitti:
Aikaisempaan kommenttiini selvennykseksi, että mainittu 10 - 60kWh:n varaus akussa tarkoitti myös prosentteina 10-60, koska autossa oli 100kWh:n akku. Akun hallintaohjelmisto toimii eri autoissa eri tavalla, mutta viimeistään varauksen ylittäessä 80%, alkaa latausteho laskea voimakkaasti eikä autolle ilmoitettu latausteho muutenkaan toteudu kuin osalla ns. latauskäyrää, joten pitkän matkan ajossa säästää kokonaisaikaa, kun yrittää optimoida latauksen niin, että menee laturille mahdollisimman tyhjällä akulla ja lataa sopivasti seuraavaa lataupaikkaa ajatellen. Ei valitse seuraavaa laturia turhan läheltä, mutta sopivan läheltä, että saa ladattua tehokkaasti sen verran kuin tarvitsee seuraavalle laturille pääsemiseksi n. 10% jäännösvarauksella.

Polttiskuskit ovat tottuneet, että tankki kannattaa täyttää, kun se on puolillaan.

Tekevätkö ihmiset todellakin näin? Puhun vain omasta ja omien havaintojeni puolesta, mutta niiden perusteella on yleensä tankattu silloin kun tankki alkaa olla tyhjä.

Puolikkaan tankin olen saattanut täyttää jos olen ollut menossa ulkomaille ja halunnut välttää/vähentää siellä tankkaamista jotta pääsee vähemmällä kuittisähläämisellä.

@Late1969 kirjoitti:

@HybridRules kirjoitti:
Aikaisempaan kommenttiini selvennykseksi, että mainittu 10 - 60kWh:n varaus akussa tarkoitti myös prosentteina 10-60, koska autossa oli 100kWh:n akku. Akun hallintaohjelmisto toimii eri autoissa eri tavalla, mutta viimeistään varauksen ylittäessä 80%, alkaa latausteho laskea voimakkaasti eikä autolle ilmoitettu latausteho muutenkaan toteudu kuin osalla ns. latauskäyrää, joten pitkän matkan ajossa säästää kokonaisaikaa, kun yrittää optimoida latauksen niin, että menee laturille mahdollisimman tyhjällä akulla ja lataa sopivasti seuraavaa lataupaikkaa ajatellen. Ei valitse seuraavaa laturia turhan läheltä, mutta sopivan läheltä, että saa ladattua tehokkaasti sen verran kuin tarvitsee seuraavalle laturille pääsemiseksi n. 10% jäännösvarauksella.

Polttiskuskit ovat tottuneet, että tankki kannattaa täyttää, kun se on puolillaan. Silloin voi valita mieleisensä täyttöpaikan ja tietää menovettä riittävän myös syrjemmällä. Kysyjän nimimerkistä voinee päätellä, että ajot eivät ole kaikesta keskeisimmillä reiteillä, joten perille pitää päästä. Ja aina ei voi luottaa kulutuksen toteutumiseen tai laturin toimimiseen. 10% on surkean vähän kilometrejä Suomessa.

Pohjois-Karjalassa ei voi ajaa pitkää matkaa joutumatta pois Pohjois-Karjalasta eikä Suomessa yleensäkään Kemin eteläpuolella niin pitkää matkaa, että joutuisi pulaan laturin puuttumisen takia. Ja tietenkin latausvälit pitää katsoa sen mukaan, miten ja millaisia latureita löytyy reitin varrelta.

Kun minä olin viimeisiä vuosia polttiskuskina, täysi bensatankki riitti n. 500km tankkausvälille ja siihen päälle vaatimaton n. 40km sähköajon. En muista, että koskaan olisin tankannut, kun bensaa oli vielä puoli tankillista.

@HybridRules kirjoitti:

@Late1969 kirjoitti:

@HybridRules kirjoitti:
Aikaisempaan kommenttiini selvennykseksi, että mainittu 10 - 60kWh:n varaus akussa tarkoitti myös prosentteina 10-60, koska autossa oli 100kWh:n akku. Akun hallintaohjelmisto toimii eri autoissa eri tavalla, mutta viimeistään varauksen ylittäessä 80%, alkaa latausteho laskea voimakkaasti eikä autolle ilmoitettu latausteho muutenkaan toteudu kuin osalla ns. latauskäyrää, joten pitkän matkan ajossa säästää kokonaisaikaa, kun yrittää optimoida latauksen niin, että menee laturille mahdollisimman tyhjällä akulla ja lataa sopivasti seuraavaa lataupaikkaa ajatellen. Ei valitse seuraavaa laturia turhan läheltä, mutta sopivan läheltä, että saa ladattua tehokkaasti sen verran kuin tarvitsee seuraavalle laturille pääsemiseksi n. 10% jäännösvarauksella.

Polttiskuskit ovat tottuneet, että tankki kannattaa täyttää, kun se on puolillaan. Silloin voi valita mieleisensä täyttöpaikan ja tietää menovettä riittävän myös syrjemmällä. Kysyjän nimimerkistä voinee päätellä, että ajot eivät ole kaikesta keskeisimmillä reiteillä, joten perille pitää päästä. Ja aina ei voi luottaa kulutuksen toteutumiseen tai laturin toimimiseen. 10% on surkean vähän kilometrejä Suomessa.

Pohjois-Karjalassa ei voi ajaa pitkää matkaa joutumatta pois Pohjois-Karjalasta eikä Suomessa yleensäkään Kemin eteläpuolella niin pitkää matkaa, että joutuisi pulaan laturin puuttumisen takia. Ja tietenkin latausvälit pitää katsoa sen mukaan, miten ja millaisia latureita löytyy reitin varrelta.

Kun minä olin viimeisiä vuosia polttiskuskina, täysi bensatankki riitti n. 500km tankkausvälille ja siihen päälle vaatimaton n. 40km sähköajon. En muista, että koskaan olisin tankannut, kun bensaa oli vielä puoli tankillista.

Eikö sähkiksissä ole muissakaan kuin Tesloissa rattia? Jos ajaa maakunnan sisällä ajoa, jossa kierretään tietty reitti tietyllä aikataululla, voi joutua ajamaan yli vajaan rangen joutumatta laturin vaikutuspiiriin. Ihan huuhaa-ajossa ei tunnin lataustauko haitanne, mutta muutoin ajo on joskus pakko miettiä muutoin kuin laturilta laturille. Sähkisten pitäisi olla parempia autoja, ei kuin budget-yhtiöiden kuljetuspalvelut, joiden kyydillä pääsee melkein silloin kuin haluaa melkein sinne kuin haluaa.

@Lukija31722 kirjoitti:

@M880 kirjoitti:

@Late1969 kirjoitti:

@HybridRules kirjoitti:
Aikaisempaan kommenttiini selvennykseksi, että mainittu 10 - 60kWh:n varaus akussa tarkoitti myös prosentteina 10-60, koska autossa oli 100kWh:n akku. Akun hallintaohjelmisto toimii eri autoissa eri tavalla, mutta viimeistään varauksen ylittäessä 80%, alkaa latausteho laskea voimakkaasti eikä autolle ilmoitettu latausteho muutenkaan toteudu kuin osalla ns. latauskäyrää, joten pitkän matkan ajossa säästää kokonaisaikaa, kun yrittää optimoida latauksen niin, että menee laturille mahdollisimman tyhjällä akulla ja lataa sopivasti seuraavaa lataupaikkaa ajatellen. Ei valitse seuraavaa laturia turhan läheltä, mutta sopivan läheltä, että saa ladattua tehokkaasti sen verran kuin tarvitsee seuraavalle laturille pääsemiseksi n. 10% jäännösvarauksella.

Polttiskuskit ovat tottuneet, että tankki kannattaa täyttää, kun se on puolillaan.

Tekevätkö ihmiset todellakin näin? Puhun vain omasta ja omien havaintojeni puolesta, mutta niiden perusteella on yleensä tankattu silloin kun tankki alkaa olla tyhjä.

Polttoainetta tulee tankattua usein heräteostona: "Onpas tuolla halpaa bensaa! Pitääpä tankata." tai "Vaimo on kaupassa ja minä autossa, mitähän tekisi? No, tankkaanpa auton kun mitarikenttä on samalla parkkipaikalla."

Kun viime kesänä halusin kokeilla kuinka paljon yli 1200 km bensatankillisella pääsee, niin seurauksena oli se että oli sitten pakko tankata asemalla, jossa bensa sattui olemaan sinä päivänä kallista.

Moottoripyörän tankki tulee ajettua liki tyhjäksi, että saa tankattua yli 10 litraa. Alle 40 litran tankki tulee tankattua puolivälin jälkeen ettei kilometrit lopu eikä tarvitse tankata epämieluisassa paikassa. Liki 60 litran tankki on hankala välimalli, puolikkaallakin ajaa vielä pitkään eikä kertatankkauksessa säästä paljoa euroja, mutta silti poikkeaa halvalla mittarilla. 120 litran tankkia harmittaa täydentää sadalla litralla, jos joutuu maksamaan 25 c/l enemmän halvempaan päivään (ja/tai paikkaan) verrattuna.

@Quu kirjoitti:

@740 GLE kirjoitti:

HybridRulesin tavoin pidempää matkaa ennakoiden voi tankata jo valmiiksi edellisenä päivänä, mutta harvoin sitäkään tulee tehdyksi puolen tankin kohdalla kum neljännekselläkin pääsee suunnilleen Saariselältä Ouluun.

Kai sitä pääsee ylhäältä alaspäin, miten on Oulusta Saariselälle ylämaata. 😂

Jostakin syystä ja ihan oikeasti ajo etelästä pohjoiseen menee isommalla keskikulutuksella kuin pohjoisesta etelään. Nousua pari sataa metriä pohjoiseen päin.

@Late1969 kirjoitti:

@HybridRules kirjoitti:

@Late1969 kirjoitti:

@HybridRules kirjoitti:
Aikaisempaan kommenttiini selvennykseksi, että mainittu 10 - 60kWh:n varaus akussa tarkoitti myös prosentteina 10-60, koska autossa oli 100kWh:n akku. Akun hallintaohjelmisto toimii eri autoissa eri tavalla, mutta viimeistään varauksen ylittäessä 80%, alkaa latausteho laskea voimakkaasti eikä autolle ilmoitettu latausteho muutenkaan toteudu kuin osalla ns. latauskäyrää, joten pitkän matkan ajossa säästää kokonaisaikaa, kun yrittää optimoida latauksen niin, että menee laturille mahdollisimman tyhjällä akulla ja lataa sopivasti seuraavaa lataupaikkaa ajatellen. Ei valitse seuraavaa laturia turhan läheltä, mutta sopivan läheltä, että saa ladattua tehokkaasti sen verran kuin tarvitsee seuraavalle laturille pääsemiseksi n. 10% jäännösvarauksella.

Polttiskuskit ovat tottuneet, että tankki kannattaa täyttää, kun se on puolillaan. Silloin voi valita mieleisensä täyttöpaikan ja tietää menovettä riittävän myös syrjemmällä. Kysyjän nimimerkistä voinee päätellä, että ajot eivät ole kaikesta keskeisimmillä reiteillä, joten perille pitää päästä. Ja aina ei voi luottaa kulutuksen toteutumiseen tai laturin toimimiseen. 10% on surkean vähän kilometrejä Suomessa.

Pohjois-Karjalassa ei voi ajaa pitkää matkaa joutumatta pois Pohjois-Karjalasta eikä Suomessa yleensäkään Kemin eteläpuolella niin pitkää matkaa, että joutuisi pulaan laturin puuttumisen takia. Ja tietenkin latausvälit pitää katsoa sen mukaan, miten ja millaisia latureita löytyy reitin varrelta.

Kun minä olin viimeisiä vuosia polttiskuskina, täysi bensatankki riitti n. 500km tankkausvälille ja siihen päälle vaatimaton n. 40km sähköajon. En muista, että koskaan olisin tankannut, kun bensaa oli vielä puoli tankillista.

Eikö sähkiksissä ole muissakaan kuin Tesloissa rattia? Jos ajaa maakunnan sisällä ajoa, jossa kierretään tietty reitti tietyllä aikataululla, voi joutua ajamaan yli vajaan rangen joutumatta laturin vaikutuspiiriin. Ihan huuhaa-ajossa ei tunnin lataustauko haitanne, mutta muutoin ajo on joskus pakko miettiä muutoin kuin laturilta laturille. Sähkisten pitäisi olla parempia autoja, ei kuin budget-yhtiöiden kuljetuspalvelut, joiden kyydillä pääsee melkein silloin kuin haluaa melkein sinne kuin haluaa.

Kyllä sähköautolla aina ajetaan laturilta laturille ihan niin kuin polttiksella ajetaan pumpulta pumpulle. Reitti ja välietappien määrä vaihtelee.

Sähköauton akkua ei pääsääntöisesti kannata/tarvitse ladata täyteen. Ei kannata, jos ottaa todesta varoitukset akun kestoiän lyhenemisestä tai jos haluaa minimoida lataamiseen kuluvan ajan. Ei tarvitse ainakaan usein, koska 80% riittää yleensä kevyesti päivän ajotarpeeseen.

Kun oppii tuntemaan autonsa ominaisuudet, osaa ladata sopivasti tarpeen mukaan.

Polttikselle tyypillinen tyhjästä täyteen tankkaaminen ei ole sähköautolle ollenkaan optimaalinen tapa.

@Late1969 kirjoitti:

Jos päivän ajoreitti on 3-400 km, sen pääsee polttiksella kuin polttiksella läpi ja tankkaus kerran päivässä kahdessa 5min. Sähkiksellä ollaan talvella kaikilla siinä rajalla, jos ei saisi sataan ladata. Useimmilla ei pääse perille ja marginaalia ei jää. Lounaan olisi pakko osua laturille, muulloin ei voi ladata tuntia kesken päivän.

Onko sinulla paljonkin kokemusta sähköautoilusta?

@Late1969 kirjoitti:

@Yosemite J kirjoitti:

@Late1969 kirjoitti:

Jos päivän ajoreitti on 3-400 km, sen pääsee polttiksella kuin polttiksella läpi ja tankkaus kerran päivässä kahdessa 5min. Sähkiksellä ollaan talvella kaikilla siinä rajalla, jos ei saisi sataan ladata. Useimmilla ei pääse perille ja marginaalia ei jää. Lounaan olisi pakko osua laturille, muulloin ei voi ladata tuntia kesken päivän.

Onko sinulla paljonkin kokemusta sähköautoilusta?

Korjaa tuo oikeaksi, ole hyvä.

Kokemustasi tiedustelin. Ei muuta.

@Topi27 kirjoitti:
BYD:n edustaja vahvisti Kauppalehdelle epävirallisissa keskusteluissa Blade-akun kestävän sähköautokäytössä varmasti yli 10 000 latausta niin, ettei se vielä haavoittavasti heikennä autoilukäytössä tarvittavia ominaisuuksiaan. Tämä tarkoittaisi noin 40 vuoden latauksia.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomeen-saapuneen-kiinalaisen-sahkoautojatin-akkuja-voi-valmistajan-mukaan-ladata-ja-kayttaa-1940-vuotta/b9fbda8f-0df5-477f-9a60-4a97630e7bfd

Jos kyse ei olisi pelkästä markkinoinnista, valmistaja voisi pidentää akun takuun riskittömästi 20 vuoteen vai happaneeko akku vain ajan funktiona?

Tämän tästä julkisuuteen tulee juttuja uusista käänteentekevistä akkutekniikoista. Käytännössä ei vielä sellaisia ole näkynyt autoissa. Kehitys varmasti kehittyy ajan oloon.

@Topi27 kirjoitti:

@HybridRules kirjoitti:
Tämän tästä julkisuuteen tulee juttuja uusista käänteentekevistä akkutekniikoista. Käytännössä ei vielä sellaisia ole näkynyt autoissa. Kehitys varmasti kehittyy ajan oloon.

Liittyykö lapsellinen horinasi tuohon BYD:in akkuteknologiaan joka toimi autoissa moitteetta jo vuonna 2006. Suomessakin nyt myytävissä BYDin sähköautoissa on tuo kyseinen akku käytössä.

19-40 vuoden käyttöikä selviää vasta 19-40 vuoden kuluttua. Toyota julkaisi kiinteän akkunsa, joidenkin olympialaisten yhteydessä, tai ainakin oli ilmoittanut julkaisevansa. Äskettäin joku suomalainenkin taho toi jonkun ällistyksen julki akkuteknogiassa. Kaiketi on luonnollista, että akkuteknologiaa kehitetään tarmokkaasti ja aikeita pitää julkistaa ainakin sen verran, että rahoitusta voi saada. Tulee mieleen myös suomalainen autonomista ajamista kehittänyt yhtiö, jonka tuotteilla auto ajaa itsekseen vaikka lumihangessa. Huippuhienon teknologian lento loppui kuin kanalla konsanaan, kun konkurssi koitti.

Markkinointitarkoituksessa julkistetaan raflaavia juttuja ja niihin pitää suhtautua kuten savolaisen puheeseen.

@Topi27 kirjoitti:

@HybridRules kirjoitti:

@Topi27 kirjoitti:

@HybridRules kirjoitti:
Tämän tästä julkisuuteen tulee juttuja uusista käänteentekevistä akkutekniikoista. Käytännössä ei vielä sellaisia ole näkynyt autoissa. Kehitys varmasti kehittyy ajan oloon.

Liittyykö lapsellinen horinasi tuohon BYD:in akkuteknologiaan joka toimi autoissa moitteetta jo vuonna 2006. Suomessakin nyt myytävissä BYDin sähköautoissa on tuo kyseinen akku käytössä.

19-40 vuoden käyttöikä selviää vasta 19-40 vuoden kuluttua. Toyota julkaisi kiinteän akkunsa, joidenkin olympialaisten yhteydessä, tai ainakin oli ilmoittanut julkaisevansa. Äskettäin joku suomalainenkin taho toi jonkun ällistyksen julki akkuteknogiassa. Kaiketi on luonnollista, että akkuteknologiaa kehitetään tarmokkaasti ja aikeita pitää julkistaa ainakin sen verran, että rahoitusta voi saada. Tulee mieleen myös suomalainen autonomista ajamista kehittänyt yhtiö, jonka tuotteilla auto ajaa itsekseen vaikka lumihangessa. Huippuhienon teknologian lento loppui kuin kanalla konsanaan, kun konkurssi koitti.

Markkinointitarkoituksessa julkistetaan raflaavia juttuja ja niihin pitää suhtautua kuten savolaisen puheeseen.

BYDi on ajattanu vuosia ja kymmeniä miljoonia kilometrejä akkujaan jo linja-autoissaan eikä ole mikään pikku paja vaan akku kemiat on heitetty elektronimikroskooppiin ja näin vanheneminen on pystytty ennustamaan erittäin suurella todennäköisyydellä eikä esson baarin pöydän ääressä.

Minusta on ikävää, että sinäkin höyryät kiinalaisten fanina. Kiinan valtion tuella kiinalaisvalmistajat jyräävät eurooppalaiset autonvalmistajat halvoilla hinnoilla ja sittemmin nostavat hintansa. Tämän hetken eurooppalaiset kuluttajat kenties säästävät vähän rahaa ostamalla kiinalaista, mutta myöhemmin hintaetu häviää ja eurooppalaiset volkkari etunenässä ovat polvillaan.

Tuo akun kestoikäjuttu on kuitenkin vain heitto, jota ei voi todentaa ja siksi savolaiseen keskusteluun tottunut on vahvoilla.

@Topi27 kirjoitti:

@HybridRules kirjoitti:

@Topi27 kirjoitti:

@HybridRules kirjoitti:

@Topi27 kirjoitti:

@HybridRules kirjoitti:
Tämän tästä julkisuuteen tulee juttuja uusista käänteentekevistä akkutekniikoista. Käytännössä ei vielä sellaisia ole näkynyt autoissa. Kehitys varmasti kehittyy ajan oloon.

Liittyykö lapsellinen horinasi tuohon BYD:in akkuteknologiaan joka toimi autoissa moitteetta jo vuonna 2006. Suomessakin nyt myytävissä BYDin sähköautoissa on tuo kyseinen akku käytössä.

19-40 vuoden käyttöikä selviää vasta 19-40 vuoden kuluttua. Toyota julkaisi kiinteän akkunsa, joidenkin olympialaisten yhteydessä, tai ainakin oli ilmoittanut julkaisevansa. Äskettäin joku suomalainenkin taho toi jonkun ällistyksen julki akkuteknogiassa. Kaiketi on luonnollista, että akkuteknologiaa kehitetään tarmokkaasti ja aikeita pitää julkistaa ainakin sen verran, että rahoitusta voi saada. Tulee mieleen myös suomalainen autonomista ajamista kehittänyt yhtiö, jonka tuotteilla auto ajaa itsekseen vaikka lumihangessa. Huippuhienon teknologian lento loppui kuin kanalla konsanaan, kun konkurssi koitti.

Markkinointitarkoituksessa julkistetaan raflaavia juttuja ja niihin pitää suhtautua kuten savolaisen puheeseen.

BYDi on ajattanu vuosia ja kymmeniä miljoonia kilometrejä akkujaan jo linja-autoissaan eikä ole mikään pikku paja vaan akku kemiat on heitetty elektronimikroskooppiin ja näin vanheneminen on pystytty ennustamaan erittäin suurella todennäköisyydellä eikä esson baarin pöydän ääressä.

Minusta on ikävää, että sinäkin höyryät kiinalaisten fanina. Kiinan valtion tuella kiinalaisvalmistajat jyräävät eurooppalaiset autonvalmistajat halvoilla hinnoilla ja sittemmin nostavat hintansa. Tämän hetken eurooppalaiset kuluttajat kenties säästävät vähän rahaa ostamalla kiinalaista, mutta myöhemmin hintaetu häviää ja eurooppalaiset volkkari etunenässä ovat polvillaan.

Tuo akun kestoikäjuttu on kuitenkin vain heitto, jota ei voi todentaa ja siksi savolaiseen keskusteluun tottunut on vahvoilla.

Ei vaan se on tiedettä.
Samalla tavoin esim. Leafin akkuja tutkittu elektronimikroskoopilla ja ennusteet toteutuneet jopa paremmin.

Kiinalaisethan ovat tunnettuja avoimmuudestaan. Hesarissa olikin mielenkiintoinen juttu, kun kiinalaiset olivat hyvin avoimia ottamaan vastaan loistoristeilijään liittyviä liikesalaisuuksia. Siinäkin oli asialla suomalainen kiinafani.