@Herbert kirjoitti:
Jos 2 m korkeudessa tasaisella betonilattialla ei ole tarvetta napanuoralle, missä on raja jolloin se tarvitaan? 3 m, 3,45 m vai muualla. Nostokori voi tehdä äkkinäisiä liikkeitä, jolloin narua tarvitaan.
Mikä on vaarallisin korkeus putoamisen suhteen? Vastaan HR:lle: 1 m. Silloin ei tunnisteta riskejä tai niihin suhtaudutaan välinpitämättömästi, jolloin vahinkoja alkaa sattua. Omassa lähipiirissäni en tunne yhtään, joka olisi pudonnut korkealta. Muutaman tiedän, joka on loukannut 1 metristä putoamisen takia.
Ärsyttävää on, että sinä ja erityisesti Late, väitättä eri asiaa vastaan kuin mitä minä olen sanonut.
Olen koko ajan puhunut saksinostinmekanismilla toimivasta henkilönostolavasta, jossa työtaso on ympäröity kaiteilla ja työympäristönä on tahdassali ja betonilattia. Nosturit ja henkilökoreilla varustetun puominostimet ovat eri asia varsinkin jossain ulkona, jossa alustan pettäminenkin on yksi potentiaalinen vaaratekijä.
Minusta olisi korrektia myöntää, että mainitsemassani henkilönostimessa ei tarvita napanuoraa tai sitten perustella, miksi sellainen tarvitaan. Sen sijaan, että otetaan esimerkkejä toisenlaisista laitteista ja olosuhteista, joissa sitten onkin perusteltua käyttää napanuoraa.
@Herbert kirjoitti:
Jos 2 m korkeudessa tasaisella betonilattialla ei ole tarvetta napanuoralle, missä on raja jolloin se tarvitaan? 3 m, 3,45 m vai muualla. Nostokori voi tehdä äkkinäisiä liikkeitä, jolloin narua tarvitaan.
Mikä on vaarallisin korkeus putoamisen suhteen? Vastaan HR:lle: 1 m. Silloin ei tunnisteta riskejä tai niihin suhtaudutaan välinpitämättömästi, jolloin vahinkoja alkaa sattua. Omassa lähipiirissäni en tunne yhtään, joka olisi pudonnut korkealta. Muutaman tiedän, joka on loukannut 1 metristä putoamisen takia.
Ärsyttävää on, että sinä ja erityisesti Late, väitättä eri asiaa vastaan kuin mitä minä olen sanonut.
Olen koko ajan puhunut saksinostinmekanismilla toimivasta henkilönostolavasta, jossa työtaso on ympäröity kaiteilla ja työympäristönä on tahdassali ja betonilattia. Nosturit ja henkilökoreilla varustetun puominostimet ovat eri asia varsinkin jossain ulkona, jossa alustan pettäminenkin on yksi potentiaalinen vaaratekijä.
Minusta olisi korrektia myöntää, että mainitsemassani henkilönostimessa ei tarvita napanuoraa tai sitten perustella, miksi sellainen tarvitaan. Sen sijaan, että otetaan esimerkkejä toisenlaisista laitteista ja olosuhteista, joissa sitten onkin perusteltua käyttää napanuoraa.
Tuossa sadan metrin päässä on juuri sellainen tapaus. Ja työntekijä käyttää valjaita ja köyttä, vaikka koko tilan korkeus on 5 metriä. Tilassa on kunnolla aidattua monttua, mutta vain kovalla vauhdilla aidasta pääsisi läpi ja nostin ei monttuun mahdu.
Tilaajan ohjeiden mukaan napanuoraa ei olisi pakko käyttää, harkinnan mukaan sen voisi jättää pois, mutta pääurakoitsija ja asennusurakoitsija ovat eri mieltä.
Tietenkin muistin, koska luen postit joihin vastaan ja pyrin myös ymmärtämään mitä niiden kirjoittaja sanoo.
Netissä puhutaan joskus haudoilla riekkujista, eikä mitenkään positiivisessa sävyssä. Sinä näet peilistä sellaisen. Jotain käytöstapoja kannattaa olla vaikka on änkyrän roolin omaksunutkin. Anna olla, koska kaivat itseäsi yhä syvemmälle poteroosi.
@tracktest kirjoitti:
Hirvi on hetken pysähtyneenä tien laidassa, törmäys on siis täysin vältettävissä. Volvokuskin toiminta on käsittämätöntä ajaa suoraan päin hirveä, ei jarruta eikä väistä. Mahdollisuuksien mukaan hirveä pitää väistää aina takapuolelta.
Videon kuvaussuunnasta hirvi on paremmin nähtävissä. Vastaantulevan autoilijan näkökulmasta liikumaton tumma hirvi on hämärää metsää vasten.
Tämä on vastaantulijan kannalta ymmärrettävää, emmekä voi videolta nähdä tilannettä hänen näkökulmastaan. Hirvi saattaa olla kokonaan tummaa metsää vasten?
Tuollaisessa tilanteessa kaukovalomerkin saatuaan on paras aloittaa heti jarrutus, ja yrittää löytää se vaaran aiheuttaja. Turhaanhan niitä valoja ei vilkutella, toivottavasti.
Juuri näin ja tässäkin tilanteessa se olisi pelastanut. Vaikka jarrulle ei kannatakaan hypätä kovin raskaalla kengällä, jo kevyt hidastus olisi antanut reilusti lisää aikaa paremmille havainnoille. Videon kuvaajan kaukovalovilkku välähtää ensimmäisen kerran 5 sekunnin kohdalla. Siitä olisi ollut 7 sekuntia aikaa välttää törmäys, mutta se ei Volvokuskia kiinnostanut. Hänen vastauksensa seuraavaan valomerkkiin juuri ennen törmäystä panee epäilemään, ettei hän välttämättä edes tuossa vaiheessa ymmärrä mistä on kyse?
Videon Volvokuski ei ole poronhoitoalueelta, kun ei selvästikään osaa liikkua sarvipäiden seassa.
@Kumppani kirjoitti:
Tilanteessa on volvokuskillekin varmasti häiriötekijöitä, kuten vastaantulevan valojen väläyttely
Ei se ole häiriötekijä, vaan jokaiselle kuljettajalle automatisoitu vaaran merkki, jonka jälkeen ensin hidastetaan VÄLITTÖMÄSTI ja sitten hiippaillaan varovaisesti katsomaan mitä on tekeillä. Jos ei tähän pysty, ei ole kuljettaja vaan ratin takana istuva matkustaja.
Tuntui todella pahalta katsoa aivan vierestä kun vastaantulija teki tätä videota selvästi tummemmassa hämärässä saman tempun porolle. Edelläni ajavan jarruvalot välähtivät ensin, sitten kaukovalovilkku kaukana edessä näkyvän vastaantulijan varoittamiseksi. Otin vauhdin pois ja näin lähempänä kulkusuunnassani vasemmalla kaistalla seisovan poron. Toistin varoituksen vastaantulijalle. Kuten aiemmista keskusteluista tiedät, minun kaukovalojani ei voi olla näkemättä. Hän ei piitannut kummastakaan saamastaan varoituksesta, vaan vetäisi 80 rajoituksella jarruttamatta päin poroa, joka hajosi osiin.
Jo hirveä pienemmälläkin sarvipäällä tulee rumaa jälkeä. Kumea jysähdys auton osuessa toi pahan mielen. Jos samassa paikassa olisi ollut jostain syystä ihminen, tuo ratin takana matkustava olisi aivan varmasti pamauttanut päin edes tajuamatta mihin osui.
Netissä puhutaan joskus haudoilla riekkujista, eikä mitenkään positiivisessa sävyssä. Sinä näet peilistä sellaisen. Jotain käytöstapoja kannattaa olla vaikka on änkyrän roolin omaksunutkin. Anna olla, koska kaivat itseäsi yhä syvemmälle poteroosi
@Herbert kirjoitti:
Sori, saksilavaa tarkoitsin, vaikka nostokorin kirjoitin. Milloin valjaat pitäisi olla, jos 2 m ei tarvita?
Tässä yhteydessä en tarkoittanut putoamista 2m korkeudesta vaan kuvaamaan tilannetta, jossa nostolavalla pakollisen napanuoran käyttö on vailla perusteita. Nostolava on niin matalalla, että se on ihan tukeva alusta työskentelylle ja kaiteet suojaavat putoamiselta. Ainut syy napanuoralle on se, että sillä estetään työntekijän kiipeäminen kaiteelle, jolloin hän joutuisi putoamisvaaraan.
Suorastaan toivon, että joku osaisi perustella, miksi napanuoraa pitäisi käyttää, jos syy ei ole se kaiteelle kiipeämisen estäminen.
Turvallisuusajattelu on pielessä, jos aikuisia ihmisiä pakotetaan noudattamaan saääntöjä, joita ei voi järkevästi perustella.
S-kortin saamiseksi tarvittavat päivän kurssit ovat minusta ihan paikallaan. Niitä voisi olla tieheämminkin kuin 5v välein. Mutta siinäkin on erittäin omituista, että jos kortin voimassaoloaika on päivänkin yliajalla, eivät kursseilla saadut opit olekaan enää voimassa ennen kuin on suorittanut uuden kurssin. Sen kortin voimassaolon tarkistaminen nimittäin unohtuu itseltä kovin helposti, koska sitä kysytään vain harvoin eikä järjestelmä ilmoita mitenkään, jos kortti on vanhentumassa. Ja kun pitääkin lähteä asiakkaalle, joka esim. vuosihuoltoseisokin aikana tarkistaakin kortin eikä se olekaan enää voimassa, syntyy härdelli, kun pitää äkkiä löytää joku paikka, missä voi suorittaa päivän kurssin. Tai nyt taas taitaa olla mahdollista suorittaa puolen päivän täydennyskurssi ainakin, jos vanha kortti on vielä voimassa.
Jotta ei oltaisi spekulaation varassa, niin saatko kakaistua jonkun tosielämän esimerkin kuvaamastani henkilönostintilanteessa tapahtuneesta onnettomuudesta, jonka napanuora olisi estänyt? Tai pystytkö edes perustelemaan, miksi napanuora olisi tarpeen muuten kuin kiipeämisen estamisen takia?
Ei se ole häiriötekijä, vaan jokaiselle kuljettajalle automatisoitu vaaran merkki, jonka jälkeen ensin hidastetaan VÄLITTÖMÄSTI ja sitten hiippaillaan varovaisesti katsomaan mitä on tekeillä. Jos ei tähän pysty, ei ole kuljettaja vaan ratin takana istuva matkustaja
Voi että sentään. Olet lynkkaamassa tracktestin kanssa volvokuskin sinäkin näköjään.
Entäs jos volvokuski oletti vilkutuksen varoittavan tutka-autosta edellä? Sellaista on vuosien varrella kuultu harrastettavan ja sattuneen myös? Näetkö ettei hidasta "välittömästi" tms? Liikkuhan kuvausautokin, eikä sen kuski hiippaile missään jne.
Olette te veijareita kun kuvittelette päässeenne ko. kuskin pään sisään. Sen lisäksi että molemmat mielestään "100rosenttisiakuskejavireysasteineen"?
Jo hirveä pienemmälläkin sarvipäällä tulee rumaa jälkeä. Kumea jysähdys auton osuessa toi pahan mielen. Jos samassa paikassa olisi ollut jostain syystä ihminen, tuo ratin takana matkustava olisi aivan varmasti pamauttanut päin edes tajuamatta mihin osui
Näinhän se tietenkin on. Vitsit kun olisi ollut jänis tai koira tms niin olisi vähemmän lynkkaajia liikkeellä vissiin?
@Herbert kirjoitti:
Jos 2 m korkeudessa tasaisella betonilattialla ei ole tarvetta napanuoralle, missä on raja jolloin se tarvitaan? 3 m, 3,45 m vai muualla. Nostokori voi tehdä äkkinäisiä liikkeitä, jolloin narua tarvitaan.
Mikä on vaarallisin korkeus putoamisen suhteen? Vastaan HR:lle: 1 m. Silloin ei tunnisteta riskejä tai niihin suhtaudutaan välinpitämättömästi, jolloin vahinkoja alkaa sattua. Omassa lähipiirissäni en tunne yhtään, joka olisi pudonnut korkealta. Muutaman tiedän, joka on loukannut 1 metristä putoamisen takia.
Ärsyttävää on, että sinä ja erityisesti Late, väitättä eri asiaa vastaan kuin mitä minä olen sanonut.
Olen koko ajan puhunut saksinostinmekanismilla toimivasta henkilönostolavasta, jossa työtaso on ympäröity kaiteilla ja työympäristönä on tahdassali ja betonilattia. Nosturit ja henkilökoreilla varustetun puominostimet ovat eri asia varsinkin jossain ulkona, jossa alustan pettäminenkin on yksi potentiaalinen vaaratekijä.
Minusta olisi korrektia myöntää, että mainitsemassani henkilönostimessa ei tarvita napanuoraa tai sitten perustella, miksi sellainen tarvitaan. Sen sijaan, että otetaan esimerkkejä toisenlaisista laitteista ja olosuhteista, joissa sitten onkin perusteltua käyttää napanuoraa.
Tuossa sadan metrin päässä on juuri sellainen tapaus. Ja työntekijä käyttää valjaita ja köyttä, vaikka koko tilan korkeus on 5 metriä. Tilassa on kunnolla aidattua monttua, mutta vain kovalla vauhdilla aidasta pääsisi läpi ja nostin ei monttuun mahdu.
Tilaajan ohjeiden mukaan napanuoraa ei olisi pakko käyttää, harkinnan mukaan sen voisi jättää pois, mutta pääurakoitsija ja asennusurakoitsija ovat eri mieltä.
Tätä minä juuri tarkoitan, että putoamissuojaa pitää käyttää ylempää ja ulkoa annetun ohjeen pakottamana eikä siksi, että se olisi tarpeen. Se syö turvallisuusajattelun uskottavuutta.
Ja jos asiasta vedetään analogia 120km/h tunnissa etenevään moottoripyörään, niin huomataan turvallisuusajattelun olevan hyvin erikoista.
@Kumppani kirjoitti:
Tilanteessa on volvokuskillekin varmasti häiriötekijöitä, kuten vastaantulevan valojen väläyttely
Ei se ole häiriötekijä, vaan jokaiselle kuljettajalle automatisoitu vaaran merkki, jonka jälkeen ensin hidastetaan VÄLITTÖMÄSTI ja sitten hiippaillaan varovaisesti katsomaan mitä on tekeillä. Jos ei tähän pysty, ei ole kuljettaja vaan ratin takana istuva matkustaja.
Tuntui todella pahalta katsoa aivan vierestä kun vastaantulija teki tätä videota selvästi tummemmassa hämärässä saman tempun porolle. Edelläni ajavan jarruvalot välähtivät ensin, sitten kaukovalovilkku kaukana edessä näkyvän vastaantulijan varoittamiseksi. Otin vauhdin pois ja näin lähempänä kulkusuunnassani vasemmalla kaistalla seisovan poron. Toistin varoituksen vastaantulijalle. Kuten aiemmista keskusteluista tiedät, minun kaukovalojani ei voi olla näkemättä. Hän ei piitannut kummastakaan saamastaan varoituksesta, vaan vetäisi 80 rajoituksella jarruttamatta päin poroa, joka hajosi osiin.
Jo hirveä pienemmälläkin sarvipäällä tulee rumaa jälkeä. Kumea jysähdys auton osuessa toi pahan mielen. Jos samassa paikassa olisi ollut jostain syystä ihminen, tuo ratin takana matkustava olisi aivan varmasti pamauttanut päin edes tajuamatta mihin osui.
--740 GLE
Kuinka paljon vastaantulijan häikäisy auttoi asiaa? Hän varmasti näki valosi, mutta näkikö mitään muuta?
@Herbert kirjoitti:
Sori, saksilavaa tarkoitsin, vaikka nostokorin kirjoitin. Milloin valjaat pitäisi olla, jos 2 m ei tarvita?
Tässä yhteydessä en tarkoittanut putoamista 2m korkeudesta vaan kuvaamaan tilannetta, jossa nostolavalla pakollisen napanuoran käyttö on vailla perusteita. Nostolava on niin matalalla, että se on ihan tukeva alusta työskentelylle ja kaiteet suojaavat putoamiselta. Ainut syy napanuoralle on se, että sillä estetään työntekijän kiipeäminen kaiteelle, jolloin hän joutuisi putoamisvaaraan.
Suorastaan toivon, että joku osaisi perustella, miksi napanuoraa pitäisi käyttää, jos syy ei ole se kaiteelle kiipeämisen estäminen.
Turvallisuusajattelu on pielessä, jos aikuisia ihmisiä pakotetaan noudattamaan saääntöjä, joita ei voi järkevästi perustella.
S-kortin saamiseksi tarvittavat päivän kurssit ovat minusta ihan paikallaan. Niitä voisi olla tieheämminkin kuin 5v välein. Mutta siinäkin on erittäin omituista, että jos kortin voimassaoloaika on päivänkin yliajalla, eivät kursseilla saadut opit olekaan enää voimassa ennen kuin on suorittanut uuden kurssin. Sen kortin voimassaolon tarkistaminen nimittäin unohtuu itseltä kovin helposti, koska sitä kysytään vain harvoin eikä järjestelmä ilmoita mitenkään, jos kortti on vanhentumassa. Ja kun pitääkin lähteä asiakkaalle, joka esim. vuosihuoltoseisokin aikana tarkistaakin kortin eikä se olekaan enää voimassa, syntyy härdelli, kun pitää äkkiä löytää joku paikka, missä voi suorittaa päivän kurssin. Tai nyt taas taitaa olla mahdollista suorittaa puolen päivän täydennyskurssi ainakin, jos vanha kortti on vielä voimassa.
Jotta ei oltaisi spekulaation varassa, niin saatko kakaistua jonkun tosielämän esimerkin kuvaamastani henkilönostintilanteessa tapahtuneesta onnettomuudesta, jonka napanuora olisi estänyt? Tai pystytkö edes perustelemaan, miksi napanuora olisi tarpeen muuten kuin kiipeämisen estamisen takia?
En tiedä, millaisia vahinkoja on tapahtunut. Kysyin sinulta, että koska 2 m korkeudessa mielestäsi ei tarvita, mihin rajaat tarpeen perustellulle käytölle?
Olen tehnyt hommia saksilavalta ehkä n. 8 m korkeudessa. Silloin ei vaadittu valjaita tai en ainakaan tiennyt sellaisen tarpeesta ja työnantaja ei niitä vaatinut. Mitään ongelmaa en tuossa kokenut, vaikka työtä tehtiin kuoppaisella murskealustalla ja kaiteet ihan jotain muuta kuin nykyisissä laitteissa. Tassut maahan, lava suoraan ja töihin. Tämä ei silti ole riittävä peruste väheksyä valjaiden tarvetta.
Mikä on S-kortti?
Tietenkään osaaminen ei kortin voimassaolopäivänä umpeudu. Jos vanhentunut kortti hyväksyttäisiin, mihin raja vedettäisiin? 1 pv, viikko, kuukausi vai vuosi. Tuloksena olisi loputon kina siitä, kelpaako kortti. Paljon vähemmällä päästään, kun kortissa lukee voimassaoloaika. Sen ymmärtää hitaammatkin työntekijät ja jos yrittää työmaalle vanhalla kortilla, saa syyttää vain ja ainoastaan itseään. Virhettä ei pidä ulkoistaa järjestelmän syyksi.
@Herbert kirjoitti:
Sori, saksilavaa tarkoitsin, vaikka nostokorin kirjoitin. Milloin valjaat pitäisi olla, jos 2 m ei tarvita?
Tässä yhteydessä en tarkoittanut putoamista 2m korkeudesta vaan kuvaamaan tilannetta, jossa nostolavalla pakollisen napanuoran käyttö on vailla perusteita. Nostolava on niin matalalla, että se on ihan tukeva alusta työskentelylle ja kaiteet suojaavat putoamiselta. Ainut syy napanuoralle on se, että sillä estetään työntekijän kiipeäminen kaiteelle, jolloin hän joutuisi putoamisvaaraan.
Suorastaan toivon, että joku osaisi perustella, miksi napanuoraa pitäisi käyttää, jos syy ei ole se kaiteelle kiipeämisen estäminen.
Turvallisuusajattelu on pielessä, jos aikuisia ihmisiä pakotetaan noudattamaan saääntöjä, joita ei voi järkevästi perustella.
S-kortin saamiseksi tarvittavat päivän kurssit ovat minusta ihan paikallaan. Niitä voisi olla tieheämminkin kuin 5v välein. Mutta siinäkin on erittäin omituista, että jos kortin voimassaoloaika on päivänkin yliajalla, eivät kursseilla saadut opit olekaan enää voimassa ennen kuin on suorittanut uuden kurssin. Sen kortin voimassaolon tarkistaminen nimittäin unohtuu itseltä kovin helposti, koska sitä kysytään vain harvoin eikä järjestelmä ilmoita mitenkään, jos kortti on vanhentumassa. Ja kun pitääkin lähteä asiakkaalle, joka esim. vuosihuoltoseisokin aikana tarkistaakin kortin eikä se olekaan enää voimassa, syntyy härdelli, kun pitää äkkiä löytää joku paikka, missä voi suorittaa päivän kurssin. Tai nyt taas taitaa olla mahdollista suorittaa puolen päivän täydennyskurssi ainakin, jos vanha kortti on vielä voimassa.
Jotta ei oltaisi spekulaation varassa, niin saatko kakaistua jonkun tosielämän esimerkin kuvaamastani henkilönostintilanteessa tapahtuneesta onnettomuudesta, jonka napanuora olisi estänyt? Tai pystytkö edes perustelemaan, miksi napanuora olisi tarpeen muuten kuin kiipeämisen estamisen takia?
En tiedä, millaisia vahinkoja on tapahtunut. Kysyin sinulta, että koska 2 m korkeudessa mielestäsi ei tarvita, mihin rajaat tarpeen perustellulle käytölle?
Olen tehnyt hommia saksilavalta ehkä n. 8 m korkeudessa. Silloin ei vaadittu valjaita tai en ainakaan tiennyt sellaisen tarpeesta ja työnantaja ei niitä vaatinut. Mitään ongelmaa en tuossa kokenut, vaikka työtä tehtiin kuoppaisella murskealustalla ja kaiteet ihan jotain muuta kuin nykyisissä laitteissa. Tassut maahan, lava suoraan ja töihin. Tämä ei silti ole riittävä peruste väheksyä valjaiden tarvetta.
Mikä on S-kortti?
Tietenkään osaaminen ei kortin voimassaolopäivänä umpeudu. Jos vanhentunut kortti hyväksyttäisiin, mihin raja vedettäisiin? 1 pv, viikko, kuukausi vai vuosi. Tuloksena olisi loputon kina siitä, kelpaako kortti. Paljon vähemmällä päästään, kun kortissa lukee voimassaoloaika. Sen ymmärtää hitaammatkin työntekijät ja jos yrittää työmaalle vanhalla kortilla, saa syyttää vain ja ainoastaan itseään. Virhettä ei pidä ulkoistaa järjestelmän syyksi.
Vastaatko nyt siihen minun esittämään tilanteeseen 2m korkeudella sisätiloissa hyvällä lattialla olevan nostolavan päällä työskentelyn kohdalla napanuoran tarpeeseen vai toteatko sinäkin minun lailla, että oikeaa tarvetta sellaiselle napanuoralle ei ole.
Vanhentuneen kortin tapauksessa voitaisiin sallia yhden kerran pääsy työmaalle, koska kortin voimassaolon tarkkailu on lähinnä simputusta. Kurssi on suoritettu ja vain uusiminen puttuu. Kaikki kurssin käyneet tietävät, että sen päivän aikana ei mitään erityisen merkillistä saa. Sinänsä on hyvä välillä pysähtyä miettimään turvallisuusasioita. Kortti pääsee vanhenemaan helposti, koska se on viisi vuotta kerrallaan voimassa ja sitä kysytään hyvin harvoin, joten se unohtuu jonnekin muiden korttien sekaan. Voisihan järjestelmä lähettää vaikka automaattisesti tekstarin tai sähköpostin esim 6kk ennen vanhenemista, jotta kurssipäivän voisi varata kaikessa rauhassa.
Sinä olet kelpo kansalainen, kun aina jaksat etsiä systeemin puolustukseen näkökulmia. Jonkun viranomaisen pitäisi myöntää jonkinlainen tunnustus sinulle siitä. Vaikkapa papukaijamerkki runsaiden pisteiden kera.
S-kortti on vain hellittelynimi työturvallisuuskortille, jonka ulkonäkö on kylläkin nyttemmin erotettu selvemmin S-kortista kuin mitä se oli ennen.
@Herbert kirjoitti:
Sori, saksilavaa tarkoitsin, vaikka nostokorin kirjoitin. Milloin valjaat pitäisi olla, jos 2 m ei tarvita?
Tässä yhteydessä en tarkoittanut putoamista 2m korkeudesta vaan kuvaamaan tilannetta, jossa nostolavalla pakollisen napanuoran käyttö on vailla perusteita. Nostolava on niin matalalla, että se on ihan tukeva alusta työskentelylle ja kaiteet suojaavat putoamiselta. Ainut syy napanuoralle on se, että sillä estetään työntekijän kiipeäminen kaiteelle, jolloin hän joutuisi putoamisvaaraan.
Suorastaan toivon, että joku osaisi perustella, miksi napanuoraa pitäisi käyttää, jos syy ei ole se kaiteelle kiipeämisen estäminen.
Turvallisuusajattelu on pielessä, jos aikuisia ihmisiä pakotetaan noudattamaan saääntöjä, joita ei voi järkevästi perustella.
S-kortin saamiseksi tarvittavat päivän kurssit ovat minusta ihan paikallaan. Niitä voisi olla tieheämminkin kuin 5v välein. Mutta siinäkin on erittäin omituista, että jos kortin voimassaoloaika on päivänkin yliajalla, eivät kursseilla saadut opit olekaan enää voimassa ennen kuin on suorittanut uuden kurssin. Sen kortin voimassaolon tarkistaminen nimittäin unohtuu itseltä kovin helposti, koska sitä kysytään vain harvoin eikä järjestelmä ilmoita mitenkään, jos kortti on vanhentumassa. Ja kun pitääkin lähteä asiakkaalle, joka esim. vuosihuoltoseisokin aikana tarkistaakin kortin eikä se olekaan enää voimassa, syntyy härdelli, kun pitää äkkiä löytää joku paikka, missä voi suorittaa päivän kurssin. Tai nyt taas taitaa olla mahdollista suorittaa puolen päivän täydennyskurssi ainakin, jos vanha kortti on vielä voimassa.
Jotta ei oltaisi spekulaation varassa, niin saatko kakaistua jonkun tosielämän esimerkin kuvaamastani henkilönostintilanteessa tapahtuneesta onnettomuudesta, jonka napanuora olisi estänyt? Tai pystytkö edes perustelemaan, miksi napanuora olisi tarpeen muuten kuin kiipeämisen estamisen takia?
En tiedä, millaisia vahinkoja on tapahtunut. Kysyin sinulta, että koska 2 m korkeudessa mielestäsi ei tarvita, mihin rajaat tarpeen perustellulle käytölle?
Olen tehnyt hommia saksilavalta ehkä n. 8 m korkeudessa. Silloin ei vaadittu valjaita tai en ainakaan tiennyt sellaisen tarpeesta ja työnantaja ei niitä vaatinut. Mitään ongelmaa en tuossa kokenut, vaikka työtä tehtiin kuoppaisella murskealustalla ja kaiteet ihan jotain muuta kuin nykyisissä laitteissa. Tassut maahan, lava suoraan ja töihin. Tämä ei silti ole riittävä peruste väheksyä valjaiden tarvetta.
Mikä on S-kortti?
Tietenkään osaaminen ei kortin voimassaolopäivänä umpeudu. Jos vanhentunut kortti hyväksyttäisiin, mihin raja vedettäisiin? 1 pv, viikko, kuukausi vai vuosi. Tuloksena olisi loputon kina siitä, kelpaako kortti. Paljon vähemmällä päästään, kun kortissa lukee voimassaoloaika. Sen ymmärtää hitaammatkin työntekijät ja jos yrittää työmaalle vanhalla kortilla, saa syyttää vain ja ainoastaan itseään. Virhettä ei pidä ulkoistaa järjestelmän syyksi.
Vastaatko nyt siihen minun esittämään tilanteeseen 2m korkeudella sisätiloissa hyvällä lattialla olevan nostolavan päällä työskentelyn kohdalla napanuoran tarpeeseen vai toteatko sinäkin minun lailla, että oikeaa tarvetta sellaiselle napanuoralle ei ole.
Voi olla, että joissain tapauksissa köysi on turha. Kuka määrittelee sen, milloin se on turha työvaiheessa, jolloin sitä periaatteessa tarvitaan. Kun nyt tehdään 2 metrissä töitä ja seuraavaksi korkeammalla, tuleeko valjaat kiinnitettyä siinä vaiheessa vai alkaako selittely, että unohtui kun tehtiin 2 metrissä, eikä ollut tarkoitus mennä ylemmäs. Kun sinulla ilmeisesti on kokemusta seisakkihuolloista, mieti millainen työ olisi pitää 1000-päinen porukka hallinnassa noilla säännöillä. työntekijöillähän ei ole vastuuta mistään, työnjohto vastaa kaikesta. Jos työntekijä ei laita vyötä kiinni ja jotain sattuu, ensin kysytään työnjohdolta, oliko perehdytys riittävä ja sitten että valvottiinko työtä.
Nyt pyydän sinua vastaaman siihen, miten rajataan tarve? Kun ei 2 metrissä tarvita, ei kolmessa tai neljässäkään. Tai... Ja voisiko ajatella, ettei autossakaan tarvita turvavöitä, kun ajetaan 30 rajoitusalueella. Ellei mitään sattunut, pitääkö ajatella vyön käytön olevan turhaa?
Vanhentuneen kortin tapauksessa voitaisiin sallia yhden kerran pääsy työmaalle, koska kortin voimassaolon tarkkailu on lähinnä simputusta. Kurssi on suoritettu ja vain uusiminen puttuu. Kaikki kurssin käyneet tietävät, että sen päivän aikana ei mitään erityisen merkillistä saa. Sinänsä on hyvä välillä pysähtyä miettimään turvallisuusasioita. Kortti pääsee vanhenemaan helposti, koska se on viisi vuotta kerrallaan voimassa ja sitä kysytään hyvin harvoin, joten se unohtuu jonnekin muiden korttien sekaan. Voisihan järjestelmä lähettää vaikka automaattisesti tekstarin tai sähköpostin esim 6kk ennen vanhenemista, jotta kurssipäivän voisi varata kaikessa rauhassa.
Paljoko se saa olla vanhentunut? Voiko samaa soveltaa esim. ajokorttiin, hirvimerkkiin ja muihinkin pätevyyksiin? Kerran saa kärähtää hirvimetsällä vanhentuneesta hirviluvasta, mutta seuraavalla kerralla pitää olla suoritettu.
Muistutusjärjestelmiä on olemassa. Ne vaan pitää ihan itse ottaa käyttöön, ellei työnantaja sitä ole sinun puolestasi tehnyt.
Sinä olet kelpo kansalainen, kun aina jaksat etsiä systeemin puolustukseen näkökulmia. Jonkun viranomaisen pitäisi myöntää jonkinlainen tunnustus sinulle siitä. Vaikkapa papukaijamerkki runsaiden pisteiden kera.
Tappelen ihan tarpeeksi sinun kaltaisten selittelijöiden kanssa, joilla ei ole paperit kunnossa. Eikö nyt vaan olisi helpompi ottaa vastuuta asiasta.
S-kortti on vain hellittelynimi työturvallisuuskortille, jonka ulkonäkö on kylläkin nyttemmin erotettu selvemmin S-kortista kuin mitä se oli ennen.
Ok, tuo löytyy taskusta. En vaan käsitä, että kun sitä jatkuvasti tarvitaan, miten sen voimassaolo jää huomaamatta.
@tracktest kirjoitti:
Herbert otatko jo liiankin tosissasi nämä keskustelut, alkaa kierrokset näemmä nousta tappiin.
HRllä on oikeassaolopäivä. Hyvä että joku pistää vähän hanttiin. HRn mielestä on oikein, että kun hän keksii ajatuksen, toisten pitää todistaa se vääräksi. Muutoin päähänpilkahdus muuttuu vahvaksi totuudeksi.
@Herbert kirjoitti:
Sori, saksilavaa tarkoitsin, vaikka nostokorin kirjoitin. Milloin valjaat pitäisi olla, jos 2 m ei tarvita?
Tässä yhteydessä en tarkoittanut putoamista 2m korkeudesta vaan kuvaamaan tilannetta, jossa nostolavalla pakollisen napanuoran käyttö on vailla perusteita. Nostolava on niin matalalla, että se on ihan tukeva alusta työskentelylle ja kaiteet suojaavat putoamiselta. Ainut syy napanuoralle on se, että sillä estetään työntekijän kiipeäminen kaiteelle, jolloin hän joutuisi putoamisvaaraan.
Suorastaan toivon, että joku osaisi perustella, miksi napanuoraa pitäisi käyttää, jos syy ei ole se kaiteelle kiipeämisen estäminen.
Turvallisuusajattelu on pielessä, jos aikuisia ihmisiä pakotetaan noudattamaan saääntöjä, joita ei voi järkevästi perustella.
S-kortin saamiseksi tarvittavat päivän kurssit ovat minusta ihan paikallaan. Niitä voisi olla tieheämminkin kuin 5v välein. Mutta siinäkin on erittäin omituista, että jos kortin voimassaoloaika on päivänkin yliajalla, eivät kursseilla saadut opit olekaan enää voimassa ennen kuin on suorittanut uuden kurssin. Sen kortin voimassaolon tarkistaminen nimittäin unohtuu itseltä kovin helposti, koska sitä kysytään vain harvoin eikä järjestelmä ilmoita mitenkään, jos kortti on vanhentumassa. Ja kun pitääkin lähteä asiakkaalle, joka esim. vuosihuoltoseisokin aikana tarkistaakin kortin eikä se olekaan enää voimassa, syntyy härdelli, kun pitää äkkiä löytää joku paikka, missä voi suorittaa päivän kurssin. Tai nyt taas taitaa olla mahdollista suorittaa puolen päivän täydennyskurssi ainakin, jos vanha kortti on vielä voimassa.
Jotta ei oltaisi spekulaation varassa, niin saatko kakaistua jonkun tosielämän esimerkin kuvaamastani henkilönostintilanteessa tapahtuneesta onnettomuudesta, jonka napanuora olisi estänyt? Tai pystytkö edes perustelemaan, miksi napanuora olisi tarpeen muuten kuin kiipeämisen estamisen takia?
En tiedä, millaisia vahinkoja on tapahtunut. Kysyin sinulta, että koska 2 m korkeudessa mielestäsi ei tarvita, mihin rajaat tarpeen perustellulle käytölle?
Olen tehnyt hommia saksilavalta ehkä n. 8 m korkeudessa. Silloin ei vaadittu valjaita tai en ainakaan tiennyt sellaisen tarpeesta ja työnantaja ei niitä vaatinut. Mitään ongelmaa en tuossa kokenut, vaikka työtä tehtiin kuoppaisella murskealustalla ja kaiteet ihan jotain muuta kuin nykyisissä laitteissa. Tassut maahan, lava suoraan ja töihin. Tämä ei silti ole riittävä peruste väheksyä valjaiden tarvetta.
Mikä on S-kortti?
Tietenkään osaaminen ei kortin voimassaolopäivänä umpeudu. Jos vanhentunut kortti hyväksyttäisiin, mihin raja vedettäisiin? 1 pv, viikko, kuukausi vai vuosi. Tuloksena olisi loputon kina siitä, kelpaako kortti. Paljon vähemmällä päästään, kun kortissa lukee voimassaoloaika. Sen ymmärtää hitaammatkin työntekijät ja jos yrittää työmaalle vanhalla kortilla, saa syyttää vain ja ainoastaan itseään. Virhettä ei pidä ulkoistaa järjestelmän syyksi.
Vastaatko nyt siihen minun esittämään tilanteeseen 2m korkeudella sisätiloissa hyvällä lattialla olevan nostolavan päällä työskentelyn kohdalla napanuoran tarpeeseen vai toteatko sinäkin minun lailla, että oikeaa tarvetta sellaiselle napanuoralle ei ole.
Voi olla, että joissain tapauksissa köysi on turha. Kuka määrittelee sen, milloin se on turha työvaiheessa, jolloin sitä periaatteessa tarvitaan. Kun nyt tehdään 2 metrissä töitä ja seuraavaksi korkeammalla, tuleeko valjaat kiinnitettyä siinä vaiheessa vai alkaako selittely, että unohtui kun tehtiin 2 metrissä, eikä ollut tarkoitus mennä ylemmäs. Kun sinulla ilmeisesti on kokemusta seisakkihuolloista, mieti millainen työ olisi pitää 1000-päinen porukka hallinnassa noilla säännöillä. työntekijöillähän ei ole vastuuta mistään, työnjohto vastaa kaikesta. Jos työntekijä ei laita vyötä kiinni ja jotain sattuu, ensin kysytään työnjohdolta, oliko perehdytys riittävä ja sitten että valvottiinko työtä.
Nyt pyydän sinua vastaaman siihen, miten rajataan tarve? Kun ei 2 metrissä tarvita, ei kolmessa tai neljässäkään. Tai... Ja voisiko ajatella, ettei autossakaan tarvita turvavöitä, kun ajetaan 30 rajoitusalueella. Ellei mitään sattunut, pitääkö ajatella vyön käytön olevan turhaa?
Vanhentuneen kortin tapauksessa voitaisiin sallia yhden kerran pääsy työmaalle, koska kortin voimassaolon tarkkailu on lähinnä simputusta. Kurssi on suoritettu ja vain uusiminen puttuu. Kaikki kurssin käyneet tietävät, että sen päivän aikana ei mitään erityisen merkillistä saa. Sinänsä on hyvä välillä pysähtyä miettimään turvallisuusasioita. Kortti pääsee vanhenemaan helposti, koska se on viisi vuotta kerrallaan voimassa ja sitä kysytään hyvin harvoin, joten se unohtuu jonnekin muiden korttien sekaan. Voisihan järjestelmä lähettää vaikka automaattisesti tekstarin tai sähköpostin esim 6kk ennen vanhenemista, jotta kurssipäivän voisi varata kaikessa rauhassa.
Paljoko se saa olla vanhentunut? Voiko samaa soveltaa esim. ajokorttiin, hirvimerkkiin ja muihinkin pätevyyksiin? Kerran saa kärähtää hirvimetsällä vanhentuneesta hirviluvasta, mutta seuraavalla kerralla pitää olla suoritettu.
Muistutusjärjestelmiä on olemassa. Ne vaan pitää ihan itse ottaa käyttöön, ellei työnantaja sitä ole sinun puolestasi tehnyt.
Sinä olet kelpo kansalainen, kun aina jaksat etsiä systeemin puolustukseen näkökulmia. Jonkun viranomaisen pitäisi myöntää jonkinlainen tunnustus sinulle siitä. Vaikkapa papukaijamerkki runsaiden pisteiden kera.
Tappelen ihan tarpeeksi sinun kaltaisten selittelijöiden kanssa, joilla ei ole paperit kunnossa. Eikö nyt vaan olisi helpompi ottaa vastuuta asiasta.
S-kortti on vain hellittelynimi työturvallisuuskortille, jonka ulkonäkö on kylläkin nyttemmin erotettu selvemmin S-kortista kuin mitä se oli ennen.
Ok, tuo löytyy taskusta. En vaan käsitä, että kun sitä jatkuvasti tarvitaan, miten sen voimassaolo jää huomaamatta.
Sitä korttia, jonka hellittelynimi on S-kortti, mutta oikea nimi Työturvallisuuskortti, ei tarvitse juuri koskaan, voi mennä parikin vuotta, että sitä ei kysy kukaan. Itse asiassa minun ei ole tarvinnut näyttää sitä korttia muistaakseni koskaan, mutta erilaisiin tehtaille sisäänpääsylupiin sitä tarvitaan "paperisodassa". Tai ei itse korttia, mutta sen tiedot. Supervähäisestä käytöstä juuri johtuu, että sen uusimistarve tulee aina yllättäen.
Kyselet nostolavojen korkeustietoja.
Luulen, että olet itse epävarma ja siksi koet hyvänä kategorisen järjestelmän, jossa on säännöt. Sinun ei itsesi silloin tarvitse ottaa vastuuta päätöksistä vaan voit vain vedota tyyliin "niin se vain nyt on", kun joku kysyy perusteluja.
Työelämään on pesiytynyt toinenkin kummallisuus: tilaajavastuulaki. Sehän on säädetty rakennus- ja laivanrakennusteollisuutta varten ja lain idea oli, että jos tilaajalla on syytä epäillä, ettei toimittaja hoida lakisääteisiä velvotteita, tilaajan on pyydettävä dokumentit toimittajalta ennen kuin tekee sopimuksen. Muutamat suuret yritykset soveltavat lakia kaikkiin yrityksiin eikä pelkästään rakennusalalle.
Lisäksi on tehty käytäntö, että kaikkien yritysten pitää toimittaa dokumentit. On siis käännetty ympäri vanha periaate, että olet syytön, kunnes toisin todistetaan. Nykyään lähdetään siitä, että olet syyllinen, ellet todista olevasi syytön. Niin se kehitys kehittyy Suomessa.
Sitä korttia, jonka hellittelynimi on S-kortti, mutta oikea nimi Työturvallisuuskortti, ei tarvitse juuri koskaan, voi mennä parikin vuotta, että sitä ei kysy kukaan. Itse asiassa minun ei ole tarvinnut näyttää sitä korttia muistaakseni koskaan, mutta erilaisiin tehtaille sisäänpääsylupiin sitä tarvitaan "paperisodassa". Tai ei itse korttia, mutta sen tiedot. Supervähäisestä käytöstä juuri johtuu, että sen uusimistarve tulee aina yllättäen.
En puhuisi itsestäni ammattilaisena, jos kohteeseen mentäessä paperit ei ole kunnossa. Ajattele itsesi tilaajan rooliin, vakuuttaako toimittaja sinut, jos pätevyydet ei ole voimassa vaikka ne on sopimusta tehtäessä kerrottu vaatimuksina?
Kyselet nostolavojen korkeustietoja.
Luulen, että olet itse epävarma ja siksi koet hyvänä kategorisen järjestelmän, jossa on säännöt. Sinun ei itsesi silloin tarvitse ottaa vastuuta päätöksistä vaan voit vain vedota tyyliin "niin se vain nyt on", kun joku kysyy perusteluja.
En kysynyt luulojasi minusta, vaan määritelmääsi tarpeellisen ja tarpeettoman välille.
Työelämään on pesiytynyt toinenkin kummallisuus: tilaajavastuulaki. Sehän on säädetty rakennus- ja laivanrakennusteollisuutta varten ja lain idea oli, että jos tilaajalla on syytä epäillä, ettei toimittaja hoida lakisääteisiä velvotteita, tilaajan on pyydettävä dokumentit toimittajalta ennen kuin tekee sopimuksen. Muutamat suuret yritykset soveltavat lakia kaikkiin yrityksiin eikä pelkästään rakennusalalle.
Lisäksi on tehty käytäntö, että kaikkien yritysten pitää toimittaa dokumentit. On siis käännetty ympäri vanha periaate, että olet syytön, kunnes toisin todistetaan. Nykyään lähdetään siitä, että olet syyllinen, ellet todista olevasi syytön. Niin se kehitys kehittyy Suomessa.
En minäkään tuosta pidä, mutta ongelma tulee vain silloin, kun paperit ei ole kunnossa. Minulla kestää n. 24 sekuntia tarkistaa firman tilaajavastuuasiat.
Enemmän työllistää työnteko-oikeuden tarkistaminen ja dokumentointi eteläsuomalaisilta työntekijöiltä.
Sitä korttia, jonka hellittelynimi on S-kortti, mutta oikea nimi Työturvallisuuskortti, ei tarvitse juuri koskaan, voi mennä parikin vuotta, että sitä ei kysy kukaan. Itse asiassa minun ei ole tarvinnut näyttää sitä korttia muistaakseni koskaan, mutta erilaisiin tehtaille sisäänpääsylupiin sitä tarvitaan "paperisodassa". Tai ei itse korttia, mutta sen tiedot. Supervähäisestä käytöstä juuri johtuu, että sen uusimistarve tulee aina yllättäen.
En puhuisi itsestäni ammattilaisena, jos kohteeseen mentäessä paperit ei ole kunnossa. Ajattele itsesi tilaajan rooliin, vakuuttaako toimittaja sinut, jos pätevyydet ei ole voimassa vaikka ne on sopimusta tehtäessä kerrottu vaatimuksina?
Kyselet nostolavojen korkeustietoja.
Luulen, että olet itse epävarma ja siksi koet hyvänä kategorisen järjestelmän, jossa on säännöt. Sinun ei itsesi silloin tarvitse ottaa vastuuta päätöksistä vaan voit vain vedota tyyliin "niin se vain nyt on", kun joku kysyy perusteluja.
En kysynyt luulojasi minusta, vaan määritelmääsi tarpeellisen ja tarpeettoman välille.
Työelämään on pesiytynyt toinenkin kummallisuus: tilaajavastuulaki. Sehän on säädetty rakennus- ja laivanrakennusteollisuutta varten ja lain idea oli, että jos tilaajalla on syytä epäillä, ettei toimittaja hoida lakisääteisiä velvotteita, tilaajan on pyydettävä dokumentit toimittajalta ennen kuin tekee sopimuksen. Muutamat suuret yritykset soveltavat lakia kaikkiin yrityksiin eikä pelkästään rakennusalalle.
Lisäksi on tehty käytäntö, että kaikkien yritysten pitää toimittaa dokumentit. On siis käännetty ympäri vanha periaate, että olet syytön, kunnes toisin todistetaan. Nykyään lähdetään siitä, että olet syyllinen, ellet todista olevasi syytön. Niin se kehitys kehittyy Suomessa.
En minäkään tuosta pidä, mutta ongelma tulee vain silloin, kun paperit ei ole kunnossa. Minulla kestää n. 24 sekuntia tarkistaa firman tilaajavastuuasiat.
Enemmän työllistää työnteko-oikeuden tarkistaminen ja dokumentointi eteläsuomalaisilta työntekijöiltä.
Mitkä sinun mielestäsi ovat tilaajavastuuasioita, jotka eivät olisi kunnossa suomalaisella firmalla, joka on toiminut useamman vuoden? Vakuutusyhtiöt ja verottaja pitävät itse huolen siitä, että maksut ovat ajan tasalla itse asiassa samalla aikajänteellä kuin Vastuugroup. Miksi toimittajan asioita pitää todistella myös tilaajan ihmisille?
Aikuisten oikeasti on huvittavaa, että koneasentajan pitää ilmoittautua joko rakennus- tai laivanrakennustyöntekijäksi saadakseen Valttikortin, jota suuret yhtiöt vaativat toimittajan työntekijöiltä. Ja vaikka koneasentaja menee töihin tehtaan konesaliin eikä ole lähelläkään mahdollista rakennuskohdetta, niin hänen on pakko kirjautua mukamas rakennustyömaalle töihin, koska muuten tilaajavastuuasiat eivät koskisi häntä. Eli työnantajat ja työntekijät, jotka eivät lain mukaan kuulu tilaajavastuulain piiriin, pakotetaan sinne sillä, että heidän vaaditaan kirjautuvan vastoin totuutta rakennustyöntekijöiksi. Jos en olisi tällaista tullut tietämään ihan oman kokemuksen kautta, niin en olisi uskonut, jos joku olisi kertonut.
Hirvivideosta. Me emme tiedä muuta kuin mitä videolta näimme, joten asiasta voi puhua vain yleisellä tasolla.
Jätän kännykän käytön yms. helpot selitykset pois ja keskityn kiinnostavampiin asioihin.
Huono näkökyky tietysti vaikeuttaa havaintojen tekoa. Itsekin jo huomaan, ettei ajaminen ole yhtä mukavaa ledivaloista huolimatta kuin 20-vuotiaana tupla-H4:lla. Suurempi ongelma yleisesti ottaen havaintojen teossa lienee virheet katseen käytössä. Mitä havannoidaan ja mitä jää sen ulkopuolelle. Paljonko itselläni asiaa selittää riskien tunnistamisen kehittyminen ja näön heikentyminen, en tiedä. Olisipa kiva päästä vertaamaan 30-vuoden takaisia maisemia nykyhetkeen.
Risteysajo ja kevyt liikenne on hyvä indikaattori katseen käytölle. Miksi ei huomaa kirkkaisiin pukeutunutta spandex-pyöräilijää, kun itse tulee kolmion takaa. Siksi tietysti, että pyöräilijä tulee niin lujaa..?
Tummaa metsää vasten paikallaan olevan hirven havaitseminen on näkökyvystä riippumatta vaikeaa. Kohteen paljastaa liike ja/tai hahmon erottuminen taustaa vasten eli kontrasti. Tuttu juttu kaikille armeijan käyneille. Mikä voi edesauttaa huomaamatta jäämistä? Videolla ajettiin hämärään aikaan. Jos taivas on kirkas, metsäosuuksilla näkyvyys tien sivussa on todella heikko. Itse pidän aurinkolippaa tällöin alhaalla, jolloin näkyvyys paranee suuruusluokkatason verran.
Pitää myös muistaa, ettei kohteen näkyminen riitä. Kuljettajan pitää tunnistaa se, jolloin sen perusteella tehdään ratkaisut toiminnasta. Ellei tunnista hirveä hirveksi, vaan luulee sen olevan vaikka tien varren pusikko, ratkaisu on tietysti väärä.
Likainen tuulilasi saattaa aiheuttaa sen, että heikosti erottuvaa hirveä on mahdotonta havaita ajoissa. Itsellänikin on pesu nyt viikonlopun ohjelmassa, vaikka edellisestä kerrasta ei ole pitkää aikaa. Yllättävän nopeasti lasi likaantuu, minkä vastavaloon ajaminen paljastaa.
Tracktestin ja 740 GLE:n pohdinnat ovat myös aiheellisia, vaikka jyrkimpiin syytöksiin ei nyt ole mahdollisuutta.
Vastaantulijan vilkuttaminen on aina selvä hälytysmerkki. En tiedä miksi tuo vilkuttaa tai en aja ylinopeutta eli aiheeton tutkavaroitus ovat typeriä selityksiä. Itse sain varoituksen viikko sitten. Hidastin ja pian tien sivussa olikin peura pienen bambipukuisen vasan kanssa arpomassa tien ylitystä.
Varovaisuusperiaate kuuluu kuljettajan yleissivistykseen. Ellei näe vaaraa, eikö sitä ole? Voiko mutkassakin ohittaa, jos ei näe vastaantulijaa. Tai kuten aina jonkun hätähousun reaktio suunnitella ohitusta, jos edessä ajava hidastaa. Pitäisikö silti ensin selvittää syy hidastukselle eli onko edessä este, kuten eläin, mopoauto, särkynyt auto tai vasemmalle kääntyvä.
Hauska tilanne parin vuoden takaa. Ajoin siltaa pitkin saaristossa, edessäni hölkkäsi peura. Takaa tuleva lähti ohitukseen, mutta huomasi peuran vasta rinnallani.
Ellei tunnista riskejä, helpotkin tilanteet tulee yllätyksenä eli havaitaan liian myöhään. Videon Volvokuskikin joutuu toteamaan, ettei mitään voinut tehdä kolarin välttämiseksi. Totta vai jotain muuta, sitä emme tiedä, mutta omilla ratkaisuilla rajaa voi siirtää reippaasti.
Peräkärry perässä korostaa asiaa. Yhdistelmän hallittavuus on surkea väistössä, joten sellaiseen ei pidä hankkiutua. Jarrutuskin on normaalia vaativampaa. Tavarat toki sidottu hyvin, kuomun alla näkösuojassa olevan kuorman liikkumista ei ole tarve varoa...
@Herbert kirjoitti:
Tracktestin ja 740 GLE:n pohdinnat ovat myös aiheellisia, vaikka jyrkimpiin syytöksiin ei nyt ole mahdollisuutta.
Vastaantulijan vilkuttaminen on aina selvä hälytysmerkki. En tiedä miksi tuo vilkuttaa tai en aja ylinopeutta eli aiheeton tutkavaroitus ovat typeriä selityksiä. Itse sain varoituksen viikko sitten. Hidastin ja pian tien sivussa olikin peura pienen bambipukuisen vasan kanssa arpomassa tien ylitystä.
Varovaisuusperiaate kuuluu kuljettajan yleissivistykseen. Ellei näe vaaraa, eikö sitä ole? Voiko mutkassakin ohittaa, jos ei näe vastaantulijaa. Tai kuten aina jonkun hätähousun reaktio suunnitella ohitusta, jos edessä ajava hidastaa. Pitäisikö silti ensin selvittää syy hidastukselle eli onko edessä este, kuten eläin, mopoauto, särkynyt auto tai vasemmalle kääntyvä.
Hauska tilanne parin vuoden takaa. Ajoin siltaa pitkin saaristossa, edessäni hölkkäsi peura. Takaa tuleva lähti ohitukseen, mutta huomasi peuran vasta rinnallani.
Ellei tunnista riskejä, helpotkin tilanteet tulee yllätyksenä eli havaitaan liian myöhään. Videon Volvokuskikin joutuu toteamaan, ettei mitään voinut tehdä kolarin välttämiseksi. Totta vai jotain muuta, sitä emme tiedä, mutta omilla ratkaisuilla rajaa voi siirtää reippaasti.
Peräkärry perässä korostaa asiaa. Yhdistelmän hallittavuus on surkea väistössä, joten sellaiseen ei pidä hankkiutua. Jarrutuskin on normaalia vaativampaa. Tavarat toki sidottu hyvin, kuomun alla näkösuojassa olevan kuorman liikkumista ei ole tarve varoa...
Muutama vuosi sitten onneksi korotettiin osan yhdistelmien sallittua nopeutta. Taidettiin ymmärtää, ettei niillä mitään väistetä. Hyvin pomppivat kärryt perässä ja tavarat saavat uuden järjestyksen kuomun alla.
Jarrutus ja väistö ovat aina terveellisempiä vaihtoehtoja kuin päin ajaminen. Törmäysvoima on pienissäkin nopeuksissa tappava, se pitäisi olla jo syntymästä jokaisen tielläliikkujan DNA:ssa. Olen itse väistänyt hirveä talvella penkkaan ja auto minä ja hirvi selvisivät säikähdyksellä. Hirvi oli iso sarvipää, joka olisi tehnyt autosta entisen ja keulasta sisään tullessaan minusta selvän. Väistö pehmeään penkkaan oli ainoa mahdollisuus liukkaalla kelillä välttää törmäys isoon hirveen. Autona oli Toyota pakettiauto jonka rekka nyppäsi penkasta pois ja matka jatkui ilman sen suurempia murheita. Jokaiseen keliin löytyy turvallinen nopeus ja se ei aina ole se mitä tiekohtainen nopeus edellyttää.
@tracktest kirjoitti:
Jarrutus ja väistö ovat aina terveellisempiä vaihtoehtoja kuin päin ajaminen. Törmäysvoima on pienissäkin nopeuksissa tappava, se pitäisi olla jo syntymästä jokaisen tielläliikkujan DNA:ssa. Olen itse väistänyt hirveä talvella penkkaan ja auto minä ja hirvi selvisivät säikähdyksellä. Hirvi oli iso sarvipää, joka olisi tehnyt autosta entisen ja keulasta sisään tullessaan minusta selvän. Väistö pehmeään penkkaan oli ainoa mahdollisuus liukkaalla kelillä välttää törmäys isoon hirveen. Autona oli Toyota pakettiauto jonka rekka nyppäsi penkasta pois ja matka jatkui ilman sen suurempia murheita. Jokaiseen keliin löytyy turvallinen nopeus ja se ei aina ole se mitä tiekohtainen nopeus edellyttää.
Ajoit siis laittoman kovaa. Pääsinpä sanomaan. Ja ajoit sitten penkkaa päin etkä väistänyt. Se olisi voinut olla jäässä tai kätkeä sellaisen rallikiven, joihin kisoissa törmätään. Aina ei onnistu edes omien ohjeiden noudattaminen. Ja jos olisi ollut vain pieni peura, minne olisi kannattanut törmätä?
Ärsyttävää on, että sinä ja erityisesti Late, väitättä eri asiaa vastaan kuin mitä minä olen sanonut.
Olen koko ajan puhunut saksinostinmekanismilla toimivasta henkilönostolavasta, jossa työtaso on ympäröity kaiteilla ja työympäristönä on tahdassali ja betonilattia. Nosturit ja henkilökoreilla varustetun puominostimet ovat eri asia varsinkin jossain ulkona, jossa alustan pettäminenkin on yksi potentiaalinen vaaratekijä.
Minusta olisi korrektia myöntää, että mainitsemassani henkilönostimessa ei tarvita napanuoraa tai sitten perustella, miksi sellainen tarvitaan. Sen sijaan, että otetaan esimerkkejä toisenlaisista laitteista ja olosuhteista, joissa sitten onkin perusteltua käyttää napanuoraa.
Sori, saksilavaa tarkoitsin, vaikka nostokorin kirjoitin. Milloin valjaat pitäisi olla, jos 2 m ei tarvita?
Tuossa sadan metrin päässä on juuri sellainen tapaus. Ja työntekijä käyttää valjaita ja köyttä, vaikka koko tilan korkeus on 5 metriä. Tilassa on kunnolla aidattua monttua, mutta vain kovalla vauhdilla aidasta pääsisi läpi ja nostin ei monttuun mahdu.
Tilaajan ohjeiden mukaan napanuoraa ei olisi pakko käyttää, harkinnan mukaan sen voisi jättää pois, mutta pääurakoitsija ja asennusurakoitsija ovat eri mieltä.
Tietenkin muistin, koska luen postit joihin vastaan ja pyrin myös ymmärtämään mitä niiden kirjoittaja sanoo.
Netissä puhutaan joskus haudoilla riekkujista, eikä mitenkään positiivisessa sävyssä. Sinä näet peilistä sellaisen. Jotain käytöstapoja kannattaa olla vaikka on änkyrän roolin omaksunutkin. Anna olla, koska kaivat itseäsi yhä syvemmälle poteroosi.
--740 GLE
Tämä on vastaantulijan kannalta ymmärrettävää, emmekä voi videolta nähdä tilannettä hänen näkökulmastaan. Hirvi saattaa olla kokonaan tummaa metsää vasten?
Juuri näin ja tässäkin tilanteessa se olisi pelastanut. Vaikka jarrulle ei kannatakaan hypätä kovin raskaalla kengällä, jo kevyt hidastus olisi antanut reilusti lisää aikaa paremmille havainnoille. Videon kuvaajan kaukovalovilkku välähtää ensimmäisen kerran 5 sekunnin kohdalla. Siitä olisi ollut 7 sekuntia aikaa välttää törmäys, mutta se ei Volvokuskia kiinnostanut. Hänen vastauksensa seuraavaan valomerkkiin juuri ennen törmäystä panee epäilemään, ettei hän välttämättä edes tuossa vaiheessa ymmärrä mistä on kyse?
Videon Volvokuski ei ole poronhoitoalueelta, kun ei selvästikään osaa liikkua sarvipäiden seassa.
--740 GLE
Ei se ole häiriötekijä, vaan jokaiselle kuljettajalle automatisoitu vaaran merkki, jonka jälkeen ensin hidastetaan VÄLITTÖMÄSTI ja sitten hiippaillaan varovaisesti katsomaan mitä on tekeillä. Jos ei tähän pysty, ei ole kuljettaja vaan ratin takana istuva matkustaja.
Tuntui todella pahalta katsoa aivan vierestä kun vastaantulija teki tätä videota selvästi tummemmassa hämärässä saman tempun porolle. Edelläni ajavan jarruvalot välähtivät ensin, sitten kaukovalovilkku kaukana edessä näkyvän vastaantulijan varoittamiseksi. Otin vauhdin pois ja näin lähempänä kulkusuunnassani vasemmalla kaistalla seisovan poron. Toistin varoituksen vastaantulijalle. Kuten aiemmista keskusteluista tiedät, minun kaukovalojani ei voi olla näkemättä. Hän ei piitannut kummastakaan saamastaan varoituksesta, vaan vetäisi 80 rajoituksella jarruttamatta päin poroa, joka hajosi osiin.
Jo hirveä pienemmälläkin sarvipäällä tulee rumaa jälkeä. Kumea jysähdys auton osuessa toi pahan mielen. Jos samassa paikassa olisi ollut jostain syystä ihminen, tuo ratin takana matkustava olisi aivan varmasti pamauttanut päin edes tajuamatta mihin osui.
--740 GLE
@740GLE kirjoitti:
Voi hyvät hyssykät....
Tässä yhteydessä en tarkoittanut putoamista 2m korkeudesta vaan kuvaamaan tilannetta, jossa nostolavalla pakollisen napanuoran käyttö on vailla perusteita. Nostolava on niin matalalla, että se on ihan tukeva alusta työskentelylle ja kaiteet suojaavat putoamiselta. Ainut syy napanuoralle on se, että sillä estetään työntekijän kiipeäminen kaiteelle, jolloin hän joutuisi putoamisvaaraan.
Suorastaan toivon, että joku osaisi perustella, miksi napanuoraa pitäisi käyttää, jos syy ei ole se kaiteelle kiipeämisen estäminen.
Turvallisuusajattelu on pielessä, jos aikuisia ihmisiä pakotetaan noudattamaan saääntöjä, joita ei voi järkevästi perustella.
S-kortin saamiseksi tarvittavat päivän kurssit ovat minusta ihan paikallaan. Niitä voisi olla tieheämminkin kuin 5v välein. Mutta siinäkin on erittäin omituista, että jos kortin voimassaoloaika on päivänkin yliajalla, eivät kursseilla saadut opit olekaan enää voimassa ennen kuin on suorittanut uuden kurssin. Sen kortin voimassaolon tarkistaminen nimittäin unohtuu itseltä kovin helposti, koska sitä kysytään vain harvoin eikä järjestelmä ilmoita mitenkään, jos kortti on vanhentumassa. Ja kun pitääkin lähteä asiakkaalle, joka esim. vuosihuoltoseisokin aikana tarkistaakin kortin eikä se olekaan enää voimassa, syntyy härdelli, kun pitää äkkiä löytää joku paikka, missä voi suorittaa päivän kurssin. Tai nyt taas taitaa olla mahdollista suorittaa puolen päivän täydennyskurssi ainakin, jos vanha kortti on vielä voimassa.
Jotta ei oltaisi spekulaation varassa, niin saatko kakaistua jonkun tosielämän esimerkin kuvaamastani henkilönostintilanteessa tapahtuneesta onnettomuudesta, jonka napanuora olisi estänyt? Tai pystytkö edes perustelemaan, miksi napanuora olisi tarpeen muuten kuin kiipeämisen estamisen takia?
@740GLE kirjoitti:
Voi että sentään. Olet lynkkaamassa tracktestin kanssa volvokuskin sinäkin näköjään.
Entäs jos volvokuski oletti vilkutuksen varoittavan tutka-autosta edellä? Sellaista on vuosien varrella kuultu harrastettavan ja sattuneen myös? Näetkö ettei hidasta "välittömästi" tms? Liikkuhan kuvausautokin, eikä sen kuski hiippaile missään jne.
Olette te veijareita kun kuvittelette päässeenne ko. kuskin pään sisään. Sen lisäksi että molemmat mielestään "100rosenttisiakuskejavireysasteineen"?
Näinhän se tietenkin on. Vitsit kun olisi ollut jänis tai koira tms niin olisi vähemmän lynkkaajia liikkeellä vissiin?
Tätä minä juuri tarkoitan, että putoamissuojaa pitää käyttää ylempää ja ulkoa annetun ohjeen pakottamana eikä siksi, että se olisi tarpeen. Se syö turvallisuusajattelun uskottavuutta.
Ja jos asiasta vedetään analogia 120km/h tunnissa etenevään moottoripyörään, niin huomataan turvallisuusajattelun olevan hyvin erikoista.
Kuinka paljon vastaantulijan häikäisy auttoi asiaa? Hän varmasti näki valosi, mutta näkikö mitään muuta?
Melekosta viäntöö lainauksia toisten kirjoituksista.
Vasta 74 sivua.
Jatkakaa.
En tiedä, millaisia vahinkoja on tapahtunut. Kysyin sinulta, että koska 2 m korkeudessa mielestäsi ei tarvita, mihin rajaat tarpeen perustellulle käytölle?
Olen tehnyt hommia saksilavalta ehkä n. 8 m korkeudessa. Silloin ei vaadittu valjaita tai en ainakaan tiennyt sellaisen tarpeesta ja työnantaja ei niitä vaatinut. Mitään ongelmaa en tuossa kokenut, vaikka työtä tehtiin kuoppaisella murskealustalla ja kaiteet ihan jotain muuta kuin nykyisissä laitteissa. Tassut maahan, lava suoraan ja töihin. Tämä ei silti ole riittävä peruste väheksyä valjaiden tarvetta.
Mikä on S-kortti?
Tietenkään osaaminen ei kortin voimassaolopäivänä umpeudu. Jos vanhentunut kortti hyväksyttäisiin, mihin raja vedettäisiin? 1 pv, viikko, kuukausi vai vuosi. Tuloksena olisi loputon kina siitä, kelpaako kortti. Paljon vähemmällä päästään, kun kortissa lukee voimassaoloaika. Sen ymmärtää hitaammatkin työntekijät ja jos yrittää työmaalle vanhalla kortilla, saa syyttää vain ja ainoastaan itseään. Virhettä ei pidä ulkoistaa järjestelmän syyksi.
Vastaatko nyt siihen minun esittämään tilanteeseen 2m korkeudella sisätiloissa hyvällä lattialla olevan nostolavan päällä työskentelyn kohdalla napanuoran tarpeeseen vai toteatko sinäkin minun lailla, että oikeaa tarvetta sellaiselle napanuoralle ei ole.
Vanhentuneen kortin tapauksessa voitaisiin sallia yhden kerran pääsy työmaalle, koska kortin voimassaolon tarkkailu on lähinnä simputusta. Kurssi on suoritettu ja vain uusiminen puttuu. Kaikki kurssin käyneet tietävät, että sen päivän aikana ei mitään erityisen merkillistä saa. Sinänsä on hyvä välillä pysähtyä miettimään turvallisuusasioita. Kortti pääsee vanhenemaan helposti, koska se on viisi vuotta kerrallaan voimassa ja sitä kysytään hyvin harvoin, joten se unohtuu jonnekin muiden korttien sekaan. Voisihan järjestelmä lähettää vaikka automaattisesti tekstarin tai sähköpostin esim 6kk ennen vanhenemista, jotta kurssipäivän voisi varata kaikessa rauhassa.
Sinä olet kelpo kansalainen, kun aina jaksat etsiä systeemin puolustukseen näkökulmia. Jonkun viranomaisen pitäisi myöntää jonkinlainen tunnustus sinulle siitä. Vaikkapa papukaijamerkki runsaiden pisteiden kera.
S-kortti on vain hellittelynimi työturvallisuuskortille, jonka ulkonäkö on kylläkin nyttemmin erotettu selvemmin S-kortista kuin mitä se oli ennen.
Eikönä oukki! Suattaap ollannii kyl, et jossaki kohtoo jatkettaan ohtikolla Poemintoj sanomalehistä - osa V
Voi olla, että joissain tapauksissa köysi on turha. Kuka määrittelee sen, milloin se on turha työvaiheessa, jolloin sitä periaatteessa tarvitaan. Kun nyt tehdään 2 metrissä töitä ja seuraavaksi korkeammalla, tuleeko valjaat kiinnitettyä siinä vaiheessa vai alkaako selittely, että unohtui kun tehtiin 2 metrissä, eikä ollut tarkoitus mennä ylemmäs. Kun sinulla ilmeisesti on kokemusta seisakkihuolloista, mieti millainen työ olisi pitää 1000-päinen porukka hallinnassa noilla säännöillä. työntekijöillähän ei ole vastuuta mistään, työnjohto vastaa kaikesta. Jos työntekijä ei laita vyötä kiinni ja jotain sattuu, ensin kysytään työnjohdolta, oliko perehdytys riittävä ja sitten että valvottiinko työtä.
Nyt pyydän sinua vastaaman siihen, miten rajataan tarve? Kun ei 2 metrissä tarvita, ei kolmessa tai neljässäkään. Tai... Ja voisiko ajatella, ettei autossakaan tarvita turvavöitä, kun ajetaan 30 rajoitusalueella. Ellei mitään sattunut, pitääkö ajatella vyön käytön olevan turhaa?
Paljoko se saa olla vanhentunut? Voiko samaa soveltaa esim. ajokorttiin, hirvimerkkiin ja muihinkin pätevyyksiin? Kerran saa kärähtää hirvimetsällä vanhentuneesta hirviluvasta, mutta seuraavalla kerralla pitää olla suoritettu.
Muistutusjärjestelmiä on olemassa. Ne vaan pitää ihan itse ottaa käyttöön, ellei työnantaja sitä ole sinun puolestasi tehnyt.
Tappelen ihan tarpeeksi sinun kaltaisten selittelijöiden kanssa, joilla ei ole paperit kunnossa. Eikö nyt vaan olisi helpompi ottaa vastuuta asiasta.
Ok, tuo löytyy taskusta. En vaan käsitä, että kun sitä jatkuvasti tarvitaan, miten sen voimassaolo jää huomaamatta.
Herbert otatko jo liiankin tosissasi nämä keskustelut, alkaa kierrokset näemmä nousta tappiin.
HRllä on oikeassaolopäivä. Hyvä että joku pistää vähän hanttiin. HRn mielestä on oikein, että kun hän keksii ajatuksen, toisten pitää todistaa se vääräksi. Muutoin päähänpilkahdus muuttuu vahvaksi totuudeksi.
Sitä korttia, jonka hellittelynimi on S-kortti, mutta oikea nimi Työturvallisuuskortti, ei tarvitse juuri koskaan, voi mennä parikin vuotta, että sitä ei kysy kukaan. Itse asiassa minun ei ole tarvinnut näyttää sitä korttia muistaakseni koskaan, mutta erilaisiin tehtaille sisäänpääsylupiin sitä tarvitaan "paperisodassa". Tai ei itse korttia, mutta sen tiedot. Supervähäisestä käytöstä juuri johtuu, että sen uusimistarve tulee aina yllättäen.
Kyselet nostolavojen korkeustietoja.
Luulen, että olet itse epävarma ja siksi koet hyvänä kategorisen järjestelmän, jossa on säännöt. Sinun ei itsesi silloin tarvitse ottaa vastuuta päätöksistä vaan voit vain vedota tyyliin "niin se vain nyt on", kun joku kysyy perusteluja.
Työelämään on pesiytynyt toinenkin kummallisuus: tilaajavastuulaki. Sehän on säädetty rakennus- ja laivanrakennusteollisuutta varten ja lain idea oli, että jos tilaajalla on syytä epäillä, ettei toimittaja hoida lakisääteisiä velvotteita, tilaajan on pyydettävä dokumentit toimittajalta ennen kuin tekee sopimuksen. Muutamat suuret yritykset soveltavat lakia kaikkiin yrityksiin eikä pelkästään rakennusalalle.
Lisäksi on tehty käytäntö, että kaikkien yritysten pitää toimittaa dokumentit. On siis käännetty ympäri vanha periaate, että olet syytön, kunnes toisin todistetaan. Nykyään lähdetään siitä, että olet syyllinen, ellet todista olevasi syytön. Niin se kehitys kehittyy Suomessa.
Tämä on pientä 15-20 vuoden takaiseen tilanteeseen. Hyvä, että tälle palstalle on saatu edes vähän eloa.
En puhuisi itsestäni ammattilaisena, jos kohteeseen mentäessä paperit ei ole kunnossa. Ajattele itsesi tilaajan rooliin, vakuuttaako toimittaja sinut, jos pätevyydet ei ole voimassa vaikka ne on sopimusta tehtäessä kerrottu vaatimuksina?
En kysynyt luulojasi minusta, vaan määritelmääsi tarpeellisen ja tarpeettoman välille.
En minäkään tuosta pidä, mutta ongelma tulee vain silloin, kun paperit ei ole kunnossa. Minulla kestää n. 24 sekuntia tarkistaa firman tilaajavastuuasiat.
Enemmän työllistää työnteko-oikeuden tarkistaminen ja dokumentointi eteläsuomalaisilta työntekijöiltä.
Mitkä sinun mielestäsi ovat tilaajavastuuasioita, jotka eivät olisi kunnossa suomalaisella firmalla, joka on toiminut useamman vuoden? Vakuutusyhtiöt ja verottaja pitävät itse huolen siitä, että maksut ovat ajan tasalla itse asiassa samalla aikajänteellä kuin Vastuugroup. Miksi toimittajan asioita pitää todistella myös tilaajan ihmisille?
Aikuisten oikeasti on huvittavaa, että koneasentajan pitää ilmoittautua joko rakennus- tai laivanrakennustyöntekijäksi saadakseen Valttikortin, jota suuret yhtiöt vaativat toimittajan työntekijöiltä. Ja vaikka koneasentaja menee töihin tehtaan konesaliin eikä ole lähelläkään mahdollista rakennuskohdetta, niin hänen on pakko kirjautua mukamas rakennustyömaalle töihin, koska muuten tilaajavastuuasiat eivät koskisi häntä. Eli työnantajat ja työntekijät, jotka eivät lain mukaan kuulu tilaajavastuulain piiriin, pakotetaan sinne sillä, että heidän vaaditaan kirjautuvan vastoin totuutta rakennustyöntekijöiksi. Jos en olisi tällaista tullut tietämään ihan oman kokemuksen kautta, niin en olisi uskonut, jos joku olisi kertonut.
Aika kauas päästiin moottoripyöräilyn riskien vertaamisesta työturvallisuuteen.
....jokos myö sittennä vaihettaan ohtikkoon "Poemintoj sanomalehist- osa V" nii voeijjaa jatkoo uuet seittemäkytänelijä sivvuu?
Jo vain päästiin.
Hirvivideosta. Me emme tiedä muuta kuin mitä videolta näimme, joten asiasta voi puhua vain yleisellä tasolla.
Jätän kännykän käytön yms. helpot selitykset pois ja keskityn kiinnostavampiin asioihin.
Huono näkökyky tietysti vaikeuttaa havaintojen tekoa. Itsekin jo huomaan, ettei ajaminen ole yhtä mukavaa ledivaloista huolimatta kuin 20-vuotiaana tupla-H4:lla. Suurempi ongelma yleisesti ottaen havaintojen teossa lienee virheet katseen käytössä. Mitä havannoidaan ja mitä jää sen ulkopuolelle. Paljonko itselläni asiaa selittää riskien tunnistamisen kehittyminen ja näön heikentyminen, en tiedä. Olisipa kiva päästä vertaamaan 30-vuoden takaisia maisemia nykyhetkeen.
Risteysajo ja kevyt liikenne on hyvä indikaattori katseen käytölle. Miksi ei huomaa kirkkaisiin pukeutunutta spandex-pyöräilijää, kun itse tulee kolmion takaa. Siksi tietysti, että pyöräilijä tulee niin lujaa..?
Tummaa metsää vasten paikallaan olevan hirven havaitseminen on näkökyvystä riippumatta vaikeaa. Kohteen paljastaa liike ja/tai hahmon erottuminen taustaa vasten eli kontrasti. Tuttu juttu kaikille armeijan käyneille. Mikä voi edesauttaa huomaamatta jäämistä? Videolla ajettiin hämärään aikaan. Jos taivas on kirkas, metsäosuuksilla näkyvyys tien sivussa on todella heikko. Itse pidän aurinkolippaa tällöin alhaalla, jolloin näkyvyys paranee suuruusluokkatason verran.
Pitää myös muistaa, ettei kohteen näkyminen riitä. Kuljettajan pitää tunnistaa se, jolloin sen perusteella tehdään ratkaisut toiminnasta. Ellei tunnista hirveä hirveksi, vaan luulee sen olevan vaikka tien varren pusikko, ratkaisu on tietysti väärä.
Likainen tuulilasi saattaa aiheuttaa sen, että heikosti erottuvaa hirveä on mahdotonta havaita ajoissa. Itsellänikin on pesu nyt viikonlopun ohjelmassa, vaikka edellisestä kerrasta ei ole pitkää aikaa. Yllättävän nopeasti lasi likaantuu, minkä vastavaloon ajaminen paljastaa.
Tracktestin ja 740 GLE:n pohdinnat ovat myös aiheellisia, vaikka jyrkimpiin syytöksiin ei nyt ole mahdollisuutta.
Vastaantulijan vilkuttaminen on aina selvä hälytysmerkki. En tiedä miksi tuo vilkuttaa tai en aja ylinopeutta eli aiheeton tutkavaroitus ovat typeriä selityksiä. Itse sain varoituksen viikko sitten. Hidastin ja pian tien sivussa olikin peura pienen bambipukuisen vasan kanssa arpomassa tien ylitystä.
Varovaisuusperiaate kuuluu kuljettajan yleissivistykseen. Ellei näe vaaraa, eikö sitä ole? Voiko mutkassakin ohittaa, jos ei näe vastaantulijaa. Tai kuten aina jonkun hätähousun reaktio suunnitella ohitusta, jos edessä ajava hidastaa. Pitäisikö silti ensin selvittää syy hidastukselle eli onko edessä este, kuten eläin, mopoauto, särkynyt auto tai vasemmalle kääntyvä.
Hauska tilanne parin vuoden takaa. Ajoin siltaa pitkin saaristossa, edessäni hölkkäsi peura. Takaa tuleva lähti ohitukseen, mutta huomasi peuran vasta rinnallani.
Ellei tunnista riskejä, helpotkin tilanteet tulee yllätyksenä eli havaitaan liian myöhään. Videon Volvokuskikin joutuu toteamaan, ettei mitään voinut tehdä kolarin välttämiseksi. Totta vai jotain muuta, sitä emme tiedä, mutta omilla ratkaisuilla rajaa voi siirtää reippaasti.
Peräkärry perässä korostaa asiaa. Yhdistelmän hallittavuus on surkea väistössä, joten sellaiseen ei pidä hankkiutua. Jarrutuskin on normaalia vaativampaa. Tavarat toki sidottu hyvin, kuomun alla näkösuojassa olevan kuorman liikkumista ei ole tarve varoa...
Muutama vuosi sitten onneksi korotettiin osan yhdistelmien sallittua nopeutta. Taidettiin ymmärtää, ettei niillä mitään väistetä. Hyvin pomppivat kärryt perässä ja tavarat saavat uuden järjestyksen kuomun alla.
Jarrutus ja väistö ovat aina terveellisempiä vaihtoehtoja kuin päin ajaminen. Törmäysvoima on pienissäkin nopeuksissa tappava, se pitäisi olla jo syntymästä jokaisen tielläliikkujan DNA:ssa. Olen itse väistänyt hirveä talvella penkkaan ja auto minä ja hirvi selvisivät säikähdyksellä. Hirvi oli iso sarvipää, joka olisi tehnyt autosta entisen ja keulasta sisään tullessaan minusta selvän. Väistö pehmeään penkkaan oli ainoa mahdollisuus liukkaalla kelillä välttää törmäys isoon hirveen. Autona oli Toyota pakettiauto jonka rekka nyppäsi penkasta pois ja matka jatkui ilman sen suurempia murheita. Jokaiseen keliin löytyy turvallinen nopeus ja se ei aina ole se mitä tiekohtainen nopeus edellyttää.
Ajoit siis laittoman kovaa. Pääsinpä sanomaan. Ja ajoit sitten penkkaa päin etkä väistänyt. Se olisi voinut olla jäässä tai kätkeä sellaisen rallikiven, joihin kisoissa törmätään. Aina ei onnistu edes omien ohjeiden noudattaminen. Ja jos olisi ollut vain pieni peura, minne olisi kannattanut törmätä?