Tiedän, ja kaikki muutkin tietävät, mitä miltä tiedeyhteisö ja kaikki muutkin yhteisöt ovat asiasta. Akateemisena kansalaisena tiedän senkin, että ei siellä tiedemaailmassakaan kaikki aina mene rationaalisesti, ei todellakaan.
IPCC sai aikaan lumipalloefektin ja tässä ollaan. Hyvin moni tiedemies, poliitikko, kansalainen jne. tulee vielä tuntemaan itsensä helvetin tyhmäksi jossain vaiheessa.
Tiedemaailma on tiedemaailma
Lähes kritiikitön, pitkä alkuhypetysvaihe on jo nähty ja aletaan päästä vaiheeseen, jossa fatkojen aalto alkaa lyödä vastapalloon.
Tässä ketjussa en aio argumentoida sen kummemmin. Mutta jos haluat jatkaa keskustelua, niin tee se mieluummin perustamassani ketjussa autoverotus-palstalla.
Tiedän, ja kaikki muutkin tietävät, mitä miltä tiedeyhteisö ja kaikki muutkin yhteisöt ovat asiasta. Akateemisena kansalaisena tiedän senkin, että ei siellä tiedemaailmassakaan kaikki aina mene rationaalisesti, ei todellakaan.
IPCC sai aikaan lumipalloefektin ja tässä ollaan. Hyvin moni tiedemies, poliitikko, kansalainen jne. tulee vielä tuntemaan itsensä helvetin tyhmäksi jossain vaiheessa.
Tiedemaailma on tiedemaailma
Lähes kritiikitön, pitkä alkuhypetysvaihe on jo nähty ja aletaan päästä vaiheeseen, jossa fatkojen aalto alkaa lyödä vastapalloon.
Tässä ketjussa en aio argumentoida sen kummemmin. Mutta jos haluat jatkaa keskustelua, niin tee se mieluummin perustamassani ketjussa autoverotus-palstalla.
Akateemisena kansalaisena minäkin ymmärrän tieteen ongelmat, mutta toisaalta akateemisuus on auttanut kaikkein eniten sen ymmärtämisessä, kuinka vähän sitä itse mitään tietää ja ymmärtää. Kun tieteessä ollaan varsin yksimielisiä jostain, niin useimmiten yksittäiset sivusta huutelijat ovat pahasti väärässä. Olit uutisen perusteella väärässä jo siinä, kun väitit ilmaston viilenneen vuosikausia.
En minäkään pidä ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä 100 % varmana, mutta jo 5 % todennäköisyys on liian suuri, jotta voisimme seistä tumput suorina ja mahdollisesti pilata koko maapallon omaa itsekkyyttämme.
Tiedän, ja kaikki muutkin tietävät, mitä miltä tiedeyhteisö ja kaikki muutkin yhteisöt ovat asiasta. Akateemisena kansalaisena tiedän senkin, että ei siellä tiedemaailmassakaan kaikki aina mene rationaalisesti, ei todellakaan.
IPCC sai aikaan lumipalloefektin ja tässä ollaan. Hyvin moni tiedemies, poliitikko, kansalainen jne. tulee vielä tuntemaan itsensä helvetin tyhmäksi jossain vaiheessa.
Tiedemaailma on tiedemaailma
Lähes kritiikitön, pitkä alkuhypetysvaihe on jo nähty ja aletaan päästä vaiheeseen, jossa fatkojen aalto alkaa lyödä vastapalloon.
Tässä ketjussa en aio argumentoida sen kummemmin. Mutta jos haluat jatkaa keskustelua, niin tee se mieluummin perustamassani ketjussa autoverotus-palstalla.
Akateemisena kansalaisena minäkin ymmärrän tieteen ongelmat, mutta toisaalta akateemisuus on auttanut kaikkein eniten sen ymmärtämisessä, kuinka vähän sitä itse mitään tietää ja ymmärtää. Kun tieteessä ollaan varsin yksimielisiä jostain, niin useimmiten yksittäiset sivusta huutelijat ovat pahasti väärässä. Olit uutisen perusteella väärässä jo siinä, kun väitit ilmaston viilenneen vuosikausia.
En minäkään pidä ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä 100 % varmana, mutta jo 5 % todennäköisyys on liian suuri, jotta voisimme seistä tumput suorina ja mahdollisesti pilata koko maapallon omaa itsekkyyttämme.
Ai sä halusit jatkaa tässä ketjussa. Vau.
Mitään ole väittänyt että ilmasto on viilennyt. Herätys. Mutta se tulee viilentymään.
Mitään ole väittänyt että ilmasto on viilennyt. Herätys. Mutta se tulee viilentymään.
Itse aloitit asiaste keskustelun tässä ketjussa. Ja meinaatko, että tuollaisia väitteitä voi heittää ilman vasta-argumentteja.
Ilmaston lämpötilaa on mitattu noin 150 vuotta. Kymmenestä lämpimimmästä vuodesta yhdeksän on ollut 2000-luvun jälkeen. Viime vuosi oli jälleen yksi historian lämpimimmistä. Aika karua faktaa lämpenemisen vastustajille.
Minun silmissäni CO2 on vähän sama kuin kirkon piirissä synti. Sillä on hyvä uhkailla koska mitään konkreettista ei tapahdu vaikka henkilötasolla siirtyisi jalkamieheksi, mutta silti mm. katuvaloja poltetaan huoletta jopa moottoriteillä. Toisaalta se mitä suomalaiset säästävät päästöissä on vähäistä maailman mittakaavassa, mutta rahan osalta voi säästää omaan lompakkoonsa.
Itse näkisin tärkeäksi sen että öljy on kertakäyttötavaraa jota ei kannata käyttää enempää kuin tarvis. Se on myöskin ulkomaan tuontitavaraa, eikä öljyn tuottaminen itsessään ole haitatonta sekään. CO2:n lisäksi pakoputkesta ja nastarenkaista tulee haitallisia aineita, joten ajamista kannattaa vähentää ja ajotapojaan tarkkailla. Esitteen kulutuslukemat vaativat itsehillintää, eli jos ajaa vain moottoritietä ja kaupunkiajoa ei voine esitteen mukaan tehdä luotettavia säästölaskelmia.
Haluaisin verrata Astra G-farmarin (1998-2004) kulutusta samankokoiseen Clio IV-farmariin.Yhdeksi vertailupariksi sopisi Astra 1,8 automaatti vs. Clio 1,2 tce automaatti, uudemman ollessa väännökkäämpi ja teholukeman ollessa melkein sama (Astrassa oli 115 hv ja 125 hv).
Tuota Clion mallia ei ilmeisesti tuoda Suomeen koska suomalaiset haluavat isompia autoja, citymaasturi-Capturiin sen TCE-EDC:n saa, ja Meganeen se kaksoiskytkinautomaatti on myös tullut.
Itse näkisin tärkeäksi sen että öljy on kertakäyttötavaraa jota ei kannata käyttää enempää kuin tarvis. Se on myöskin ulkomaan tuontitavaraa, eikä öljyn tuottaminen itsessään ole haitatonta sekään.
Ihan samaa mieltä. Ratkaisuksi tarjoaisin valtion taholta kannustamista 85% etanolibensan lisääntyvään käyttöön, jos muuten ei saada siihen tarpeeksi innostusta. Itsellänikin on harkinnassa.
Ei ole yleensä temppu eikä mikään muuntaa autoa soveliaaksi sitä varten. Isoin kustannus varmaan se parin huntin ohjausboksi, jonka asennus helppo.
Jos bensajohdot täytyy uusia, niin ööh, uusitaan ne. Ei paha rasti sekään.
Ennen alemman keskiluokan tarpeeseen ei hankita nykyään pikkuautoja, vaikka takapenkillä olisikin tilaa saman verran tai jopa enemmän ja kolariturvallisuus huomattavasti parempi kuin ennen pykälää isommassa.
Minun käyttämäni tilastot tarkastelee autoja luokitusten perusteella vuodesta 1998 tähän päivään. Noilla mallikohtaisilla tarkasteluillasi kierrät kehää.
En saa sinulle linkkiä.
Kun et suostu lähteitäsi paljastamaan, niin käytetäänkö sitten vaikka uusimman TM:n juttua markkinat pintaa syvemmältä?
TM 4/2014:
Pienten autojen myynti noussut Alemman keskiluokan autot ovat siis saaneet uusia ostajia ylemmästä keskiluokasta. Toisaalta alemman keskiluokan autot ovat menettäneet ostajia pikkuautoille, jotka eivät ole enää niin pieniä kuin oletetaan.
Minä en ole kieltäytynyt paljastamasta lähdettäni. Sanoin vain, etten saa siitä linkkiä. Senhän saisi auki vain kestotilaajat ja sinä et sellainen ole.
Lähteeni on ihan sama eli Markkinat pintaa syvemmältä-artikkelisarja, jota nyt käytit kun uusin artikkeli aiheesta julkistiin ja jonka nyt ilmeisesti hyväksyt poiketen aiemmin varsin epäilevästä suhtautumisestasi TM:n juttuihin.
Kuten aiemmin sanoin, vuosien väleillä on suuriakin eroja, mutta vähänkin pitempää jaksoa tarkasteltaessa erot ovat tasaantuneet. Tulevasta en tietenkään tiedä, jatkuuko kehitys samaan suuntaan kuin se nyt on menossa.
Mikä kannassani mahtaa olla sellaista, joka edellyttäisi muuttamista?
Automallien kasvaessa kysyntä ei siirry pykälää alempaan luokkaan.
Näin ei ole tapahtunut niiden tilastojen mukaan, joita ennen uusimman TM:n ilmestymistä katsoin. Sen sijaan muutaman vuoden jaksoja tarkastellessa tilastoissa näkyy isojakin muutoksia. Ne kuitenkin ovat tasoittuneet seuraavien vuosien aikana.
Sinä perustat mielipiteesi parin viimeisen vuoden kehitykseen, joka ei vielä autokantaan ole millään tavalla vaikuttanut. Lisäksi totesin, että tulevaisuutta en voi ennustaa, enkä mennyttä aikaa käsittelevässä kommentissani ole ennustanut eli mielestäni mielipiteeni vastaa vallitsevaa tilannetta.
Lisäksi totesin, että tulevaisuutta en voi ennustaa, enkä mennyttä aikaa käsittelevässä kommentissani ole ennustanut eli mielestäni mielipiteeni vastaa vallitsevaa tilannetta.
Eipä taida tulevaisuudesta luottolähteesikään puhua vaan ihan tästä päivästä ja historiasta. Sen mukaan vallitsevassa tilanteessa kysyntä valuu kohti pienempiä luokkia. Mielenkiintoista nähdä, pitkään siirtymisen pitää jatkua, ennen kuin voit myöntää sen.
Mikä saa sinut varmaksi siitä, että viimeisen parin vuoden aikana on käynnistynyt trendi, jota ei ole ennen ollut?
Mutta huomaa, että minun mielipiteeni ei koske tulevia vuosia, joten en voi vaihtaa mielipidettäni asiasta, josta en mielipidettä ole muodostanut.
Tulevaisuudesta ei voi varma olla, mutta tästä päivästä ja historiasta meillä on varmaa tietoa. Todennäköisenä kuitenkin pidän, että trendi tulee pysymään samanlaisena.
Tulevaisuudessa voi tapahtua mitä vain, mutta Tekniikan Maailma kirjoittaa jo tapahtuneesta. Siitä olet esittänyt hyvin ehdottoman mielipiteen.
Mihin aikakauteen muodostit mielipiteen? Olet kierrellyt sen verran tehokkaasti, ettet ilmeisesti ottanut kantaa ainakaan historiaan, tähän hetkeen ja tulevaisuuteen. Tämä riittää kyllä minulle vastaukseksi.
Vaikka siirtyminen on totta tällä hetkellä, niin sitä ei lasketa, koska se voi olla vain muutaman vuoden heittelyä. Mutta vaikka seuraavat 100 vuotta todistaisikin tämän siirtymisen todeksi ja pysyväksi, niin sitäkään ei lasketa, koska et puhunut tulevaisuutta... Eikä haittaa sekään, vaikka lähteesi kertoo asian aivan suoraan.
Mihin aikakauteen muodostit mielipiteen? Olet kierrellyt sen verran tehokkaasti, ettet ilmeisesti ottanut kantaa ainakaan historiaan, tähän hetkeen ja tulevaisuuteen. Tämä riittää kyllä minulle vastaukseksi.
En tosiaan ottanut kantaa historiaan, tähän hetkeen ja tulevaisuuteen. Otin kantaa käyttämäsi lähteen mukaisiin tilastoihin vuodesta -98 eteenpäin. Olen suoraan tuon jo aiemminkin sanonut. Ennenkuin tilastot asiasta katsoin, mielipiteeni perustui mutuun. Ja vuodesta -98 taaksepäin mielipiteeni perustuu edelleen mutuun.
Se, että totean muutaman vuoden mittaista vaihtelua ennenkin tapahtuneen ja että viimeisimmästä vaihtelusta ei vielä voi tilaston perusteella sanoa, onko kyseessä trendi vai palautuva ilmiö, ei ole kiemurtelua. Se on fakta, vaikka sinä jostain syystä haluatkin sen kiemurteluna nähdä. Sitä vaan en tajua, että kun sinulla on käytössäsi tilasto vuodesta 2008 viime vuoteen ja tuolla aikavälillä on siirtymää alaspäin tapahtunut, kuinka voit vetää asiasta johtopäätöksiä. Mikä oli normaalitaso ennen vuotta 2008 ja mikä on 2013 tilanne siihen verrattuna.
Lisäys: Katsoin, mitä olen aiheesta sanonut ja löysin tällaisen kommentin: "En kiistä, etteikö sieltä muutamien prosenttiyksiköiden siirtyumisiä suuntaan jos toiseenkin löytyisi, mutta se ei asetelmaa mihinkään muuta. Kysehän oli siitä, että 90-luvun alemman keskiluokan autolla ajetut ajot ajetaan edelleenkin pääsääntöisesti alemman keskiluokan autoilla."
Edelleenkään en pidä tuota totuuden vastaisena. Jatka sinä vain spekulointia seuraavan 100 vuoden kehityksen suhteen ja mitä mieltä minä sinun mielestäsi asiasta olen. Minulla on tiedossa tilanne vuodesta 1998 vuoteen 2013 ja sinulla vuodesta 2008 vuoteen 2013, joten minua ei vähempää voisi kiinnostaa se, miten sinä minun kommenttejani ko. tilastosta tulkitset.
Quu: villakoiran ydin on toi hiilen merkitys. Käsittääkseni sitä on tosi vahvasti liioiteltu. Kaikki hössötys on seurausta siitä yhteensattumasta kun lämpötila kohosi viime vuosisadalla suurin piirtein samalla lailla kuin hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä. Ja sitten ne alkoivat tehdä niitä hurjia laskelmiaan ja globaali lumipalloefekti vei kaikilta järjen.
Jooh, eihän tiedemiehet voi erehtyä: nehän on tiedemiehiä! Ei ne oo koskaan missään erehtyneet...
Kiertoradan lisäksi ainakin planeetan muuttuva kallistuskulma on tärkeää. Nuo seikat ovat tärkeitä auringon tärkeyden takia. Kaikkein tärkeimmän tekijän ollessa tietenkin auringon itsensä aktiivisuuden vaihtelut.
Mikä kannassani mahtaa olla sellaista, joka edellyttäisi muuttamista?
Automallien kasvaessa kysyntä ei siirry pykälää alempaan luokkaan.
Minusta kysyntä ei tosiaan siirry pienempiin autoihin. Mallien kasvun lisäksi Suomessa kysyntä on enemmänkin siirtynyt kohti suurempia autoja, ei pienempiä. Eniten myyntiään viime vuosina ovat kasvattaneet keskikokoiset maasturit ja premium-luokan isot autot. Pienen luokan autojen myynti Suomessa on hyvin vähäistä, vaikka ne nykykooltaan ovatkin samaa luokkaa kuin vanhat golf-luokkaiset autot.
Quu: villakoiran ydin on toi hiilen merkitys. Käsittääkseni sitä on tosi vahvasti liioiteltu. Kaikki hössötys on seurausta siitä yhteensattumasta kun lämpötila kohosi viime vuosisadalla suurin piirtein samalla lailla kuin hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä. Ja sitten ne alkoivat tehdä niitä hurjia laskelmiaan ja globaali lumipalloefekti vei kaikilta järjen.
Jooh, eihän tiedemiehet voi erehtyä: nehän on tiedemiehiä! Ei ne oo koskaan missään erehtyneet...
Kiertoradan lisäksi ainakin planeetan muuttuva kallistuskulma on tärkeää. Nuo seikat ovat tärkeitä auringon tärkeyden takia. Kaikkein tärkeimmän tekijän ollessa tietenkin auringon itsensä aktiivisuuden vaihtelut.
Jotenkin tiedemiesten tieteellisesti perustellut ja mittauksiin perustuvat väitteet tuntuvat uskottavammilta kuin sinun pohdiskelusi. Enkä ole kuullut varteenotettavista tiedemiehistä, jotka eivät tietäisi auringon vaikutuksesta tai planeetan kallistuskulmasta.
Minusta kysyntä ei tosiaan siirry pienempiin autoihin. Mallien kasvun lisäksi Suomessa kysyntä on enemmänkin siirtynyt kohti suurempia autoja, ei pienempiä. Eniten myyntiään viime vuosina ovat kasvattaneet keskikokoiset maasturit ja premium-luokan isot autot. Pienen luokan autojen myynti Suomessa on hyvin vähäistä, vaikka ne nykykooltaan ovatkin samaa luokkaa kuin vanhat golf-luokkaiset autot.
Premiumluokka kokonaisuutena on kyllä kasvanut, mutta sielläkin paras kasvu lienee uusissa luokissa kuten pikkuautot, kompaktin ja erilaiset maasturit. Samaan aikaan kun isojen premiumsedaneiden ja -farkkujen myynti on kasvanut, kansanautomerkit ovat tällä pallon puoliskolla heittäneet pyyhkeen kehään tässä luokassa.
Samaan aikaan kun isojen premiumsedaneiden ja -farkkujen myynti on kasvanut, kansanautomerkit ovat tällä pallon puoliskolla heittäneet pyyhkeen kehään tässä luokassa.
Nimikkeet ainakin tavisten luokassa on varmaan vähentynyt, mutta entä tarjonta?
TM:n autohinnastossa on liki 4000 mallia, joten valinnanvaraa riittää isoa sedaniakin hakevalle. Skodalla on ainakin Suomessa käynnissä mainoskampanja, jossa kerrotaan tarjolla olevan 81 nelivetoista mallia. Ehkä epäreilu esimerkki, muutta toista oli 80-luvulla, kun Skodalla oli noin 10 vaihtoehtoa kaikkiaan.
Nimikkeet ainakin tavisten luokassa on varmaan vähentynyt, mutta entä tarjonta?
TM:n autohinnastossa on liki 4000 mallia, joten valinnanvaraa riittää isoa sedaniakin hakevalle. Skodalla on ainakin Suomessa käynnissä mainoskampanja, jossa kerrotaan tarjolla olevan 81 nelivetoista mallia. Ehkä epäreilu esimerkki, muutta toista oli 80-luvulla, kun Skodalla oli noin 10 vaihtoehtoa kaikkiaan.
Mitä kansanautoja on tarjolla keskiluokan yläpuolella? Phaeton ja?
Otsikkoon liittyen uudessa AMS:ssä oli aika verrattu 70-luvun 450 6.7 SEL Mersua uuteen S 400 Hybridiin. Vahempi Ässä on melkein yhtä tehokas kuin tuo uusi malli. Uuden testikulutus 9,7 ja vanhan 23,2 l/100 km.
Mitä kansanautoja on tarjolla keskiluokan yläpuolella? Phaeton ja?
Hinnastoa selaamatta tulee mieleen ainakin Skoda Superb ja Kia Optima. Vaikka ei muita olisi, nämä + premiumeiden mallit laskettuna tarjoavat todenäköisesti lukumääräisesti enemmän vaihtoehtoja kuin 80-90-luvulla keskimäärin oli tarjolla.
Hinnastoa selaamatta tulee mieleen ainakin Skoda Superb ja Kia Optima. Vaikka ei muita olisi, nämä + premiumeiden mallit laskettuna tarjoavat todenäköisesti lukumääräisesti enemmän vaihtoehtoja kuin 80-90-luvulla keskimäärin oli tarjolla.
Nuo ovat kyllä ihan tukevasti keskiluokassa. Miten niin 80- ja 90-luvulla oli nolla? Mitä olivat mielestäsi esimerkiksi Omega, 605 ja Scorpio? Pelkkiä nolliako?
Korealaisilla kyllä on vielä tänäkin päivänä ylemmän luokan autoja. Kialla esimerkiksi Quoris/K9, mutta en ole Euroopassa niitä nähnyt.
No siinä tapauksessa en ei-premiumeja isojen autojen luokasta muista. Tästä saadaankin kiva aasinsilta premiumkeskusteluun.
Miten niin 80- ja 90-luvulla oli nolla? Mitä olivat mielestäsi esimerkiksi Omega, 605 ja Scorpio? Pelkkiä nolliako?
En tiedä, mistä nollista puhut. Mutta Scorpio, Omega yms. autot kuuluivat samaan hintaluokkaan kuin Volvon, Saabin, Mersun, Audin yms. nykyään premiumiksi luokiteltavat mallit. Tietysti esim. Mersulla hinnaston haitari venyi ylemmäs, mutta ei se tilannetta muuta. Hinnaston alapään mallit kilpaili keskenään.
Luokittelu onkin joskus hankalaa, kun Volvoa on ainakin ennen pidetty isona autona, mutta farkkuna se on kooltaan parin sentin tarkkuudella sama kuin Superb ja Optima. Tosin Volvo on sekoittanut luokat, kun sedanit on jaettu selkeästi ylempään keskiluokkaan (S60) ja isoihin autoihin (S80). Farkku on jossain noiden välissä, mutta missä?
Eli markkinoilla taitaa olla käynyt niin, että merkkien profiili on selkeytynyt ja nykyään puhutaan premiumeista ja taviksista. Mutta silti isojen autojen luokassa tarjonta on huikeaa, kun vaihtoehtojen määrää katsotaan. Ei mallinimien mukaan, vaan versioittain. On monenlaista bensaa, dieseliä, hybridiä, kaksivetoa, nelivetoa, automaattia, manuaalia, sedania, farmaria, varustetasoa ja näiden kaikkien yhdistelmää paljon enemmän kuin ennen. Se ilmeisesti tyydyttää markkinat paremmin kuin parin Omegan ja Scorpion puute.
Toiseksi uusimmassa AMS:ssä on hieman verrattu Porschen Cayman S:ää ja vuoden -77 924:ää. Cayman S:n testikulutus on 11,6 ja 924:n 12,8 l/100 km. Polttoaineenkin energiasisältö huomioiden kulutusero on pieni verrattuna suorituskykyeroihin. Huippunopeutta Caymanissa on 77 km/h enemmän ja 0-100 km/h kiihdytys sujuu alla puolessa ajassa (4,6 ja 9,5 s.).
2,5 kertaa tehokkaampi uudempi auto siis kuluttaa vähemmän kuin vanha tässä vertailussa.
Tiedän, ja kaikki muutkin tietävät, mitä miltä tiedeyhteisö ja kaikki muutkin yhteisöt ovat asiasta. Akateemisena kansalaisena tiedän senkin, että ei siellä tiedemaailmassakaan kaikki aina mene rationaalisesti, ei todellakaan.
IPCC sai aikaan lumipalloefektin ja tässä ollaan. Hyvin moni tiedemies, poliitikko, kansalainen jne. tulee vielä tuntemaan itsensä helvetin tyhmäksi jossain vaiheessa.
Tiedemaailma on tiedemaailma
Lähes kritiikitön, pitkä alkuhypetysvaihe on jo nähty ja aletaan päästä vaiheeseen, jossa fatkojen aalto alkaa lyödä vastapalloon.
Tässä ketjussa en aio argumentoida sen kummemmin. Mutta jos haluat jatkaa keskustelua, niin tee se mieluummin perustamassani ketjussa autoverotus-palstalla.
...Hesari on muuten mahdollisiman huono tiedonvälittäjä mm. tässä asiassa. Saman tien voisi linkittää suoraan suurimpaan pskasankoon, IPCC:hen.
Toivottavasti tapaat yleensä etsiä tietoa järkevämmistä paikoista.
Kuukeri:
Akateemisena kansalaisena minäkin ymmärrän tieteen ongelmat, mutta toisaalta akateemisuus on auttanut kaikkein eniten sen ymmärtämisessä, kuinka vähän sitä itse mitään tietää ja ymmärtää. Kun tieteessä ollaan varsin yksimielisiä jostain, niin useimmiten yksittäiset sivusta huutelijat ovat pahasti väärässä. Olit uutisen perusteella väärässä jo siinä, kun väitit ilmaston viilenneen vuosikausia.
En minäkään pidä ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä 100 % varmana, mutta jo 5 % todennäköisyys on liian suuri, jotta voisimme seistä tumput suorina ja mahdollisesti pilata koko maapallon omaa itsekkyyttämme.
Ajattelija2013:
Ai sä halusit jatkaa tässä ketjussa. Vau.
Mitään ole väittänyt että ilmasto on viilennyt. Herätys. Mutta se tulee viilentymään.
Itse aloitit asiaste keskustelun tässä ketjussa. Ja meinaatko, että tuollaisia väitteitä voi heittää ilman vasta-argumentteja.
Ilmaston lämpötilaa on mitattu noin 150 vuotta. Kymmenestä lämpimimmästä vuodesta yhdeksän on ollut 2000-luvun jälkeen. Viime vuosi oli jälleen yksi historian lämpimimmistä. Aika karua faktaa lämpenemisen vastustajille.
Minä meinaan että voin heittää ja toinen voi heittää takaisinkin, mutta varsinaisen keskustelun paikka ei ole tämä ketju.
Minun silmissäni CO2 on vähän sama kuin kirkon piirissä synti. Sillä on hyvä uhkailla koska mitään konkreettista ei tapahdu vaikka henkilötasolla siirtyisi jalkamieheksi, mutta silti mm. katuvaloja poltetaan huoletta jopa moottoriteillä. Toisaalta se mitä suomalaiset säästävät päästöissä on vähäistä maailman mittakaavassa, mutta rahan osalta voi säästää omaan lompakkoonsa.
Itse näkisin tärkeäksi sen että öljy on kertakäyttötavaraa jota ei kannata käyttää enempää kuin tarvis. Se on myöskin ulkomaan tuontitavaraa, eikä öljyn tuottaminen itsessään ole haitatonta sekään. CO2:n lisäksi pakoputkesta ja nastarenkaista tulee haitallisia aineita, joten ajamista kannattaa vähentää ja ajotapojaan tarkkailla. Esitteen kulutuslukemat vaativat itsehillintää, eli jos ajaa vain moottoritietä ja kaupunkiajoa ei voine esitteen mukaan tehdä luotettavia säästölaskelmia.
Haluaisin verrata Astra G-farmarin (1998-2004) kulutusta samankokoiseen Clio IV-farmariin.Yhdeksi vertailupariksi sopisi Astra 1,8 automaatti vs. Clio 1,2 tce automaatti, uudemman ollessa väännökkäämpi ja teholukeman ollessa melkein sama (Astrassa oli 115 hv ja 125 hv).
Tuota Clion mallia ei ilmeisesti tuoda Suomeen koska suomalaiset haluavat isompia autoja, citymaasturi-Capturiin sen TCE-EDC:n saa, ja Meganeen se kaksoiskytkinautomaatti on myös tullut.
E2800:
Ihan samaa mieltä. Ratkaisuksi tarjoaisin valtion taholta kannustamista 85% etanolibensan lisääntyvään käyttöön, jos muuten ei saada siihen tarpeeksi innostusta. Itsellänikin on harkinnassa.
Ei ole yleensä temppu eikä mikään muuntaa autoa soveliaaksi sitä varten. Isoin kustannus varmaan se parin huntin ohjausboksi, jonka asennus helppo.
Jos bensajohdot täytyy uusia, niin ööh, uusitaan ne. Ei paha rasti sekään.
Herbert:
Kun et suostu lähteitäsi paljastamaan, niin käytetäänkö sitten vaikka uusimman TM:n juttua markkinat pintaa syvemmältä?
TM 4/2014:
Minä en ole kieltäytynyt paljastamasta lähdettäni. Sanoin vain, etten saa siitä linkkiä. Senhän saisi auki vain kestotilaajat ja sinä et sellainen ole.
Lähteeni on ihan sama eli Markkinat pintaa syvemmältä-artikkelisarja, jota nyt käytit kun uusin artikkeli aiheesta julkistiin ja jonka nyt ilmeisesti hyväksyt poiketen aiemmin varsin epäilevästä suhtautumisestasi TM:n juttuihin.
Kuten aiemmin sanoin, vuosien väleillä on suuriakin eroja, mutta vähänkin pitempää jaksoa tarkasteltaessa erot ovat tasaantuneet. Tulevasta en tietenkään tiedä, jatkuuko kehitys samaan suuntaan kuin se nyt on menossa.
Tämä nyt ei ole mikään kovin vaativa asia. Tässä tarvitsee kuin verrata lukuja. Eiköhän TM osaa tuon verran tehdä.
Et siis ole valmis muuttamaan kantaasi, vaikka aikaisemmin perusteena käyttämäsi lähde on nykyisin hyvin selkeästi eri mieltä aiheesta.
Mikä kannassani mahtaa olla sellaista, joka edellyttäisi muuttamista?
Herbert:
Automallien kasvaessa kysyntä ei siirry pykälää alempaan luokkaan.
NHB:
Näin ei ole tapahtunut niiden tilastojen mukaan, joita ennen uusimman TM:n ilmestymistä katsoin. Sen sijaan muutaman vuoden jaksoja tarkastellessa tilastoissa näkyy isojakin muutoksia. Ne kuitenkin ovat tasoittuneet seuraavien vuosien aikana.
Sinä perustat mielipiteesi parin viimeisen vuoden kehitykseen, joka ei vielä autokantaan ole millään tavalla vaikuttanut. Lisäksi totesin, että tulevaisuutta en voi ennustaa, enkä mennyttä aikaa käsittelevässä kommentissani ole ennustanut eli mielestäni mielipiteeni vastaa vallitsevaa tilannetta.
Herbert:
Eipä taida tulevaisuudesta luottolähteesikään puhua vaan ihan tästä päivästä ja historiasta. Sen mukaan vallitsevassa tilanteessa kysyntä valuu kohti pienempiä luokkia. Mielenkiintoista nähdä, pitkään siirtymisen pitää jatkua, ennen kuin voit myöntää sen.
Mikä saa sinut varmaksi siitä, että viimeisen parin vuoden aikana on käynnistynyt trendi, jota ei ole ennen ollut?
Mutta huomaa, että minun mielipiteeni ei koske tulevia vuosia, joten en voi vaihtaa mielipidettäni asiasta, josta en mielipidettä ole muodostanut.
Herbert:
Tulevaisuudesta ei voi varma olla, mutta tästä päivästä ja historiasta meillä on varmaa tietoa. Todennäköisenä kuitenkin pidän, että trendi tulee pysymään samanlaisena.
Tulevaisuudessa voi tapahtua mitä vain, mutta Tekniikan Maailma kirjoittaa jo tapahtuneesta. Siitä olet esittänyt hyvin ehdottoman mielipiteen.
Mihin aikakauteen muodostit mielipiteen? Olet kierrellyt sen verran tehokkaasti, ettet ilmeisesti ottanut kantaa ainakaan historiaan, tähän hetkeen ja tulevaisuuteen. Tämä riittää kyllä minulle vastaukseksi.
Vaikka siirtyminen on totta tällä hetkellä, niin sitä ei lasketa, koska se voi olla vain muutaman vuoden heittelyä. Mutta vaikka seuraavat 100 vuotta todistaisikin tämän siirtymisen todeksi ja pysyväksi, niin sitäkään ei lasketa, koska et puhunut tulevaisuutta... Eikä haittaa sekään, vaikka lähteesi kertoo asian aivan suoraan.
NHB:
En tosiaan ottanut kantaa historiaan, tähän hetkeen ja tulevaisuuteen. Otin kantaa käyttämäsi lähteen mukaisiin tilastoihin vuodesta -98 eteenpäin. Olen suoraan tuon jo aiemminkin sanonut. Ennenkuin tilastot asiasta katsoin, mielipiteeni perustui mutuun. Ja vuodesta -98 taaksepäin mielipiteeni perustuu edelleen mutuun.
Se, että totean muutaman vuoden mittaista vaihtelua ennenkin tapahtuneen ja että viimeisimmästä vaihtelusta ei vielä voi tilaston perusteella sanoa, onko kyseessä trendi vai palautuva ilmiö, ei ole kiemurtelua. Se on fakta, vaikka sinä jostain syystä haluatkin sen kiemurteluna nähdä. Sitä vaan en tajua, että kun sinulla on käytössäsi tilasto vuodesta 2008 viime vuoteen ja tuolla aikavälillä on siirtymää alaspäin tapahtunut, kuinka voit vetää asiasta johtopäätöksiä. Mikä oli normaalitaso ennen vuotta 2008 ja mikä on 2013 tilanne siihen verrattuna.
Lisäys: Katsoin, mitä olen aiheesta sanonut ja löysin tällaisen kommentin: "En kiistä, etteikö sieltä muutamien prosenttiyksiköiden siirtyumisiä suuntaan jos toiseenkin löytyisi, mutta se ei asetelmaa mihinkään muuta. Kysehän oli siitä, että 90-luvun alemman keskiluokan autolla ajetut ajot ajetaan edelleenkin pääsääntöisesti alemman keskiluokan autoilla."
Edelleenkään en pidä tuota totuuden vastaisena. Jatka sinä vain spekulointia seuraavan 100 vuoden kehityksen suhteen ja mitä mieltä minä sinun mielestäsi asiasta olen. Minulla on tiedossa tilanne vuodesta 1998 vuoteen 2013 ja sinulla vuodesta 2008 vuoteen 2013, joten minua ei vähempää voisi kiinnostaa se, miten sinä minun kommenttejani ko. tilastosta tulkitset.
Quu: villakoiran ydin on toi hiilen merkitys. Käsittääkseni sitä on tosi vahvasti liioiteltu. Kaikki hössötys on seurausta siitä yhteensattumasta kun lämpötila kohosi viime vuosisadalla suurin piirtein samalla lailla kuin hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä. Ja sitten ne alkoivat tehdä niitä hurjia laskelmiaan ja globaali lumipalloefekti vei kaikilta järjen.
Jooh, eihän tiedemiehet voi erehtyä: nehän on tiedemiehiä! Ei ne oo koskaan missään erehtyneet...
Kiertoradan lisäksi ainakin planeetan muuttuva kallistuskulma on tärkeää. Nuo seikat ovat tärkeitä auringon tärkeyden takia. Kaikkein tärkeimmän tekijän ollessa tietenkin auringon itsensä aktiivisuuden vaihtelut.
NHB:
Minusta kysyntä ei tosiaan siirry pienempiin autoihin. Mallien kasvun lisäksi Suomessa kysyntä on enemmänkin siirtynyt kohti suurempia autoja, ei pienempiä. Eniten myyntiään viime vuosina ovat kasvattaneet keskikokoiset maasturit ja premium-luokan isot autot. Pienen luokan autojen myynti Suomessa on hyvin vähäistä, vaikka ne nykykooltaan ovatkin samaa luokkaa kuin vanhat golf-luokkaiset autot.
Kuukeri:
Jotenkin tiedemiesten tieteellisesti perustellut ja mittauksiin perustuvat väitteet tuntuvat uskottavammilta kuin sinun pohdiskelusi. Enkä ole kuullut varteenotettavista tiedemiehistä, jotka eivät tietäisi auringon vaikutuksesta tai planeetan kallistuskulmasta.
AkiK:
Premiumluokka kokonaisuutena on kyllä kasvanut, mutta sielläkin paras kasvu lienee uusissa luokissa kuten pikkuautot, kompaktin ja erilaiset maasturit. Samaan aikaan kun isojen premiumsedaneiden ja -farkkujen myynti on kasvanut, kansanautomerkit ovat tällä pallon puoliskolla heittäneet pyyhkeen kehään tässä luokassa.
Sinun tunteillasi ei mitään tekemistä asian kanssa.
On noita tiedemiehiä yhä enemmän, jotka uskaltavat julkisesti epäillä virallista totuutta.
NHB:
Nimikkeet ainakin tavisten luokassa on varmaan vähentynyt, mutta entä tarjonta?
TM:n autohinnastossa on liki 4000 mallia, joten valinnanvaraa riittää isoa sedaniakin hakevalle. Skodalla on ainakin Suomessa käynnissä mainoskampanja, jossa kerrotaan tarjolla olevan 81 nelivetoista mallia. Ehkä epäreilu esimerkki, muutta toista oli 80-luvulla, kun Skodalla oli noin 10 vaihtoehtoa kaikkiaan.
Herbert:
Mitä kansanautoja on tarjolla keskiluokan yläpuolella? Phaeton ja?
Otsikkoon liittyen uudessa AMS:ssä oli aika verrattu 70-luvun 450 6.7 SEL Mersua uuteen S 400 Hybridiin. Vahempi Ässä on melkein yhtä tehokas kuin tuo uusi malli. Uuden testikulutus 9,7 ja vanhan 23,2 l/100 km.
NHB:
Hinnastoa selaamatta tulee mieleen ainakin Skoda Superb ja Kia Optima. Vaikka ei muita olisi, nämä + premiumeiden mallit laskettuna tarjoavat todenäköisesti lukumääräisesti enemmän vaihtoehtoja kuin 80-90-luvulla keskimäärin oli tarjolla.
Herbert:
Nuo ovat kyllä ihan tukevasti keskiluokassa. Miten niin 80- ja 90-luvulla oli nolla? Mitä olivat mielestäsi esimerkiksi Omega, 605 ja Scorpio? Pelkkiä nolliako?
Korealaisilla kyllä on vielä tänäkin päivänä ylemmän luokan autoja. Kialla esimerkiksi Quoris/K9, mutta en ole Euroopassa niitä nähnyt.
NHB:
No siinä tapauksessa en ei-premiumeja isojen autojen luokasta muista. Tästä saadaankin kiva aasinsilta premiumkeskusteluun.
En tiedä, mistä nollista puhut. Mutta Scorpio, Omega yms. autot kuuluivat samaan hintaluokkaan kuin Volvon, Saabin, Mersun, Audin yms. nykyään premiumiksi luokiteltavat mallit. Tietysti esim. Mersulla hinnaston haitari venyi ylemmäs, mutta ei se tilannetta muuta. Hinnaston alapään mallit kilpaili keskenään.
Luokittelu onkin joskus hankalaa, kun Volvoa on ainakin ennen pidetty isona autona, mutta farkkuna se on kooltaan parin sentin tarkkuudella sama kuin Superb ja Optima. Tosin Volvo on sekoittanut luokat, kun sedanit on jaettu selkeästi ylempään keskiluokkaan (S60) ja isoihin autoihin (S80). Farkku on jossain noiden välissä, mutta missä?
Eli markkinoilla taitaa olla käynyt niin, että merkkien profiili on selkeytynyt ja nykyään puhutaan premiumeista ja taviksista. Mutta silti isojen autojen luokassa tarjonta on huikeaa, kun vaihtoehtojen määrää katsotaan. Ei mallinimien mukaan, vaan versioittain. On monenlaista bensaa, dieseliä, hybridiä, kaksivetoa, nelivetoa, automaattia, manuaalia, sedania, farmaria, varustetasoa ja näiden kaikkien yhdistelmää paljon enemmän kuin ennen. Se ilmeisesti tyydyttää markkinat paremmin kuin parin Omegan ja Scorpion puute.
Toiseksi uusimmassa AMS:ssä on hieman verrattu Porschen Cayman S:ää ja vuoden -77 924:ää. Cayman S:n testikulutus on 11,6 ja 924:n 12,8 l/100 km. Polttoaineenkin energiasisältö huomioiden kulutusero on pieni verrattuna suorituskykyeroihin. Huippunopeutta Caymanissa on 77 km/h enemmän ja 0-100 km/h kiihdytys sujuu alla puolessa ajassa (4,6 ja 9,5 s.).
2,5 kertaa tehokkaampi uudempi auto siis kuluttaa vähemmän kuin vanha tässä vertailussa.