Juuri näin se valitettavasti menee ja sen seurauksena tilava sedan on hakusessa.
Farkku-Mondeon takapenkki sopii minun kokoiselleni aivan loistavasti, ellei taakse tarvi kahta enempää. Tällä varmaan leimautuu vanhanaikaiseksi, ja ihan aiheesta, mutta en millään osaa nähdä itseäni people moverissa. Tai no, Veturikeula-Volkkari menisi kyllä kesäkäytössä.
Ei sellaisia autoja oiekastaan taida edes olla, joihin kolme harteikasta miestä sopii istumaan samalle riville mukavasti. Mistään sedaneista lienee turha puhuakaan, kun ei siihen riitä tilata Vianossakaan.
Lueskelin äskettäin vanhaa TM:ää vuodelta -86. Tässä lehdessä oli vertailussa Corolla, 323, Kadett, jne. Kaikki kaasutinmoottoreilla varustettuina.
Katselin tasaisen kulutuksen lukemia ja vertasin niitä äskettäisen farmarivertailun kulutuslukemiin, sekä yleensäkin uudehkoissa TM:issä olleiden koeajoautojen kulutuslukemiin.
28 vuotta sitten Kadett kulutti nopeudella 120km/t tasan 7 litraa. Muut kuluttivat 7-8 litraa. 28 vuotta sitten lukemat olivat kautta linjan pienempiä kuin uudemmilla vastineillansa. 90-luvulla tilanne saattoi olla vielä suurempi vanhojen eduksi säästeliäämmän ruiskutekniikan ansiosta, kun samalla korit olivat yhä kevyitä.
Näin siis jos puhutaan bensamoottoreista. Dieseleissä kulutus on laskenut huomattavasti tehokkaammin. 10-20 vuotta vanhoja koeajoja lukemalla voi todeta, ettei tosielämän kulutus ole perus-bensamoottoreilla tippunut yhtään mihinkään, vaikka paperilla lukemat onkin kikkailtu alas.
Toki autot ovat painavampia ja niissä on tehoa kaksinkertainen määrä, mutta se ei silti tee vanhoista autoista yhtään enempää hiilidioksipäästöjä aiheuttavia, kun loppupeleissä tulos on sama. Siksi itseä vi****aakin tämä autonmaahantuojien jne. propaganda vanhojen autojen "hirvittävistä" Co2 päästöistä, kun se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Otetaan vielä yksi esimerkki. Kulutusvertailussa ääriesimerkki nykyaikaisesta downsizingista Fiat 500L 0.9 Twinair
vs. "vanha isomoottorinen saastuttava rotisko" Toyota Camry 2.0 16v twincam vm-87.
Moottoritie kulutus n. 110km/t: Fiat 8,2 l/ Camry 8,5 l
Tasainen nopeus 120km/t: Fiat 8,6 l/ Camry 9,3 l
Maantie kulutus 90km/t: Fiat 6,1 l/ Camry 6,8 l
ottaen huomioon camryn 26 vuotta vanhan tekniikan, sekä kaksinkertaisen iskutilavuuden Fiatiin nähden, camrya voi pitää mielestäni erittäin taloudellisena. Puhumattakaan suorituskyvystä, jossa Fiat katselee perävaloja kaukana.
Otetaan vielä yksi esimerkki. Kulutusvertailussa ääriesimerkki nykyaikaisesta downsizingista Fiat 500L 0.9 Twinair
vs. "vanha isomoottorinen saastuttava rotisko" Toyota Camry 2.0 16v twincam vm-87.
Moottoritie kulutus n. 110km/t: Fiat 8,2 l/ Camry 8,5 l
Tasainen nopeus 120km/t: Fiat 8,6 l/ Camry 9,3 l
Maantie kulutus 90km/t: Fiat 6,1 l/ Camry 6,8 l
ottaen huomioon camryn 26 vuotta vanhan tekniikan, sekä kaksinkertaisen iskutilavuuden Fiatiin nähden, camrya voi pitää mielestäni erittäin taloudellisena. Puhumattakaan suorituskyvystä, jossa Fiat katselee perävaloja kaukana.
Mitä jos otettaisiin vaikka tuossa viimeisimmässä TM:n testissä menestyneet Auris ja Ocu. Voisitko hakea niille tiloiltaan ja suorituskyvyltään suurin piirtein vastaavat automaattivaihteiset verrokit 80-luvulta.
Vertailu on aivan järjetöntä, 80-luvulla käytettiin vielä lyijyllistä bensaa eikä katalysaattoreista ollut tietoakaan. Autoissa ei ollut vakiovarusteena välttämättä edes radiota puhumattakaan muista sähkönkuluttajista joita nykyautossa pidetään itsestäänselvyytenä. Esim. hinnat-alkaen Corollan laturi on ollut vielä katalysaattoriajan alussa 1990 teholtaan vain 0,66 kW. Tässä nyt kuitenkin joitain teknisiä tietoja Tuulilasin autokuvastosta 1988:
Jotenkin näyttää siltä, että kaikki tietävät ja myöntävät, että moottoreiden hyötysuhteissa ja suorituskyvyssä on tapahtunut kehitystä puhumattakaan turvallisuudesta ym. ominaisuuksista.
Mutta jos nyt puhutaan puhtaasti kulutuksen kehityksestä, niin kuinka paljon käytännön kulutuksessa on tapahtunut muutosta, jos ajaa 80-luvun Golfilla Helsingistä Tampereelle verrattuna uuteen? Syyhän on tietenkin kasvaneessa massassa ja ulkomittojen kasvun aiheuttamasta ilmanvastuksesta, mutta sehän ei ole nyt pointti.
Saahan nykymoottorista huomattavasti enemmän tehoa ulos, mutta jos sitä otetaan, niin kyllä se näkyy kulututuksessakin.
Otetaan vielä yksi esimerkki. Kulutusvertailussa ääriesimerkki nykyaikaisesta downsizingista Fiat 500L 0.9 Twinair
Nyt taisi mennä kirsikanpoiminnan puolelle.
Jos halutaan vertailla teknologian kehittymistä, pitää ottaa kunkin aikakauden kehittynein tapaus. Esimerkiksi näille voisi etsiä verrokit menneisyydestä:
Toyota Auris farmari HSD (perhefarkku)
Volvo S60 D4 (kohtuullisen liikkuva diesel-sedan)
M-B E 300 Hybrid Touring (iso farmari)
BMW 740d xDrive (isokoneinen edustussedan nelivetona)
Porche 911 Carrera 4 Coupé PDK (urheiluauto)
En väitä, että nuo olisivat välttämättä absoluuttisesti luokkansa piheimmät autot, mutta kaikki edustavat hyvää viime vuosien teknologiaa.
Mutta jos nyt puhutaan puhtaasti kulutuksen kehityksestä, niin kuinka paljon käytännön kulutuksessa on tapahtunut muutosta, jos ajaa 80-luvun Golfilla Helsingistä Tampereelle verrattuna uuteen? Syyhän on tietenkin kasvaneessa massassa ja ulkomittojen kasvun aiheuttamasta ilmanvastuksesta, mutta sehän ei ole nyt pointti.
Tähän onneksi löytyy vastaus tilastoista. Verrataanpa tieliikenteen kokonaisliikennesuoritetta (siis ajettuja kilometrejä ) ja kokonaispäästöjä Suomessa eri vuosina:
vuosi / liikennesuorite (milj. km) / päästöt (milj. kgCO2) / ominaispäästö (gCO2/km)
1990 / 39 750 / 10 900 / 274
1995 / 42 170 / 10 200 / 241
2000 / 46 710 / 10 900 / 233
2005 / 51 675 / 11 800 / 228
2010 / 53 815 / 11 700 / 217
2011 / 54 460 / 11 400 / 209
Numero voi näyttää aika suurelta, mutta liikennesuoritteessa ovat mukana myös raskaan liikenteen kilometrit, jotka nostavat päästöjä.
Tuon mukaan päästöt - ja siis energiankulutus - on laskenut noin 25 % parissakymmenessä vuodessa, ja lasku jatkuu autokannan uusiutuessa.
Jos mietitään pelkkää absoluuttista kulutusta unohtaen kaikki muu, en näe mitään syytä miksi vertailu vuosikymmenten välillä olisi järjetöntä.
Mielestäni autoja tulee verrata juurikin kokoluokkansa sisällä uudempiin vastineisiinsa. Tuossa mainitsemmassani vertailussa vuodelta -86, corolla 1.3 se kulutti 120km/t nopeudella 7,3 litraa. Muistelen, että tämä olisi täsmälleen sama lukema kuin uudella yariksella 1,33 moottorilla. Auris samalla moottorilla kuluttanee oletettavasti enemmän.
Aygo 1.0, joka on vanhan Corollan kanssa samaa paino/teholuokkaa, kulutti Tuulilasin vertailussa kaupungissa 7,8 litraa ja maantiellä 5,2 litraa. Nämä ovat lukemia jotka ovat aivan samaa tasoa vanhan Corollan kanssa.
Camrylle olisi oikea vertailukohta esimerkiksi Avensis 2.0 valvematic. En tiedä tämän mallin todellisia kulutuslukemia, mutta en usko että Camry häpeän kohteeksi joutuisi.
Onkohan tuossa Motivan laskelmassa käytetty oikeita päästöarvoja vai ilmoitettuja?
Näkyyhän siinä ainakin taloudellisen ajotavan ja turbojen lisääntyminen, jos ei muuta.
Kokisin lisäksi, että 90-luvun alussa on ollut liikenteessä kosolti autoja 70&80-luvuilta, joten ei siitä selviä 90-vuosimallin auton vertautuminen 2011-vuosimalliin.
Summa summarum: ei tuo tilasto auta tässä keskustelussa oikeastaan ollenkaan.
Camrylle olisi oikea vertailukohta esimerkiksi Avensis 2.0 valvematic. En tiedä tämän mallin todellisia kulutuslukemia, mutta en usko että Camry häpeän kohteeksi joutuisi.
Mk II Camry voisi olla automaatilla ja V6:lla varusteltuna sopiva verrokki TM:n vertailun Oculle. Olisikohan Camryn kulutus noin 1,5 kertainen?
Tuulilasi mittaa muistaakseni kautta linjan aika isoja kulutuksia. Se on ainakin varmaa, että nykyisin bensassa on energiaa vähemän kuin 80-luvulla.
Jos halutaan vertailla teknologian kehittymistä, pitää ottaa kunkin aikakauden kehittynein tapaus.
JOstain syystä esimerkiksi TM:n viimeisimmän vertailun parhaita ei haluta verrata vanhoihin autoihin. Se kertoo selvää kieltä siitä, ettei 80-luvulta löydy haastajaa noille.
Normaali järjellä varustettu ihminen pitää esim. Golf mk2 vastineena Golf Mk7, Corollan vastine on Corolla, Escortin vastine Focus jne.
Joo painoa on enemmän ja suorituskykyä enemmän so what? Tilat noissa nyky vastineissa on kuitenkin paskemmat (lue pienemmät). Nyky focukseen mahtuu nihkeesti 2aikuista ja 3 max.kouluikäistä lasta. Escortiin sai mahtumaan 2aikuista ja 5 lasta vaivatta.
Onkohan tuossa Motivan laskelmassa käytetty oikeita päästöarvoja vai ilmoitettuja?
Taustalla on myydyn polttonesteen määrä. Se on aika tarkka indikaattori todelliselle kulutukselle, ei millekään mainosmiesten keksinnölle. Liikennepolttonestehän on korvamerkittyä, ja rajan yli tulevan vuodon voi kohtuudella arvioida.
Kilometrimäärät eivät välttämättä ole absoluuttisesti oikeita, mikä voi tehdä joidenkin prosenttien heittoja saatuihin numeroihin. Olennaista on kuitenkin se, että jos menetelmä pysyy samana, virhekin pysyy kohtuudella samana.
Kokisin lisäksi, että 90-luvun alussa on ollut liikenteessä kosolti autoja 70&80-luvuilta, joten ei siitä selviä 90-vuosimallin auton vertautuminen 2011-vuosimalliin.
Jos ajoneuvojen iän painottaa ajosuorittella, ollaan todennäköisesti noin 8 vuoden haarukassa, joten vuoden 2011 otannassa on keskimäärin vuoden 2003 autoja. Tämän pohjalta luvuilla ainakin voi sanoa, että noin vuodesta 1983 vuoteen 2003 autojen ominaiskulutus on pudonnut hyvin selvästi.
Koska trendi on edelleen laskeva, uudet autot eivät voi kuluttaa enemmän kuin poistuvat autot. Trendin vähintään tasaisena pysyvä lasku viittaa siihen, että autot ovat jatkuvasti pihimpiä. (Jos kehitys olisi pysähtynyt esimerkiksi vuonna 2007, se alkaisi jo näkuä trendin tasoittumisena.)
Motivan tulosta heiluttaa se, jos kulutustottumukset ovat 80-luvulta 2000-luvulle muuttuneet oleellisesti eli eri kokoisten autojen osuudet vaihtuneet. 90-luvun lopusta tähän päivään merkittävää muutosta ei ole tapahtunut, mutta onko 80-luvun alusta 2000-luvun alkuun? Samoin dieselien osuus tosiaan voi vaikuttaa tilastoon. 80-luvun dieselithät ostettiin ns. tarpeeseen, koska ne olivat laiskoja ja varustelultaan karuja. Nykyään dieselin kilpailukyky on huomattavasti parempi ja niiden osuus on suurempi kokonaismyynnistä.
Tässä keskustelussa olemme käsitelyt vain henkilöautojen kulutusta, mutta Motivan lista tosiaan kattaa myös raskaan liikenteen. Epäilemättä sielläkin kehitystä on tapahtunut, mutta ainakaan minulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä. Eli ihan suoraa vastausta ei Motivan lista tämän keskustelun aiheeseen anna.
Motivan tulosta heiluttaa se, jos kulutustottumukset ovat 80-luvulta 2000-luvulle muuttuneet oleellisesti eli eri kokoisten autojen osuudet vaihtuneet.
Eikö tässä keskustelussa ole jatkuvasti väitetty, että vanhaa Golfia pitää verrata uuteen Golfiin, koska käyttötarkoitus on sama. Jos niin on, niin miten ihmeessä eri kokoisten autojen osuudet ovat vaihtuneet? Minähän olen jatkuvasti sanonut, että ikivanhaa ja uutta mallia ei voi vertailla, koska autot ovat kooltaan ja ominaisuuksiltaan aivan toista luokkaa ja tästä syystä vanhaa mallia pitäisi verrata kokoluokkaa pienempiin autoihin (siltikään vertailu ei olisi reilu). Ennen Golf-luokan auto oli luultavasti vähän ajavan sinkun valinta, nykyään sellainen voi hyvin olla perheen ainoa auto. Uskoisin, että näin ainakin maissa, joissa ihmisillä on ollut varaa ostaa tarvitsemansa auto.
Eikö tässä keskustelussa ole jatkuvasti väitetty, että vanhaa Golfia pitää verrata uuteen Golfiin, koska käyttötarkoitus on sama. Jos niin on, niin miten ihmeessä eri kokoisten autojen osuudet ovat vaihtuneet?
En minä tiedä, oliko 2000-luvun alussa Golf-luokan autojen osuus kokonaismyynnistä isompi, pienempi vai sama kuin 80-luvun alussa.
Minähän olen jatkuvasti sanonut, että ikivanhaa ja uutta mallia ei voi vertailla, koska autot ovat kooltaan ja ominaisuuksiltaan aivan toista luokkaa ja tästä syystä vanhaa mallia pitäisi verrata kokoluokkaa pienempiin autoihin (siltikään vertailu ei olisi reilu).
Ei tuo vertaamista estä. Täytyy vain päättää, millä perustella verrokki valitaan.
Ennen Golf-luokan auto oli luultavasti vähän ajavan sinkun valinta, nykyään sellainen voi hyvin olla perheen ainoa auto. Uskoisin, että näin ainakin maissa, joissa ihmisillä on ollut varaa ostaa tarvitsemansa auto.
Ennen ei ollut turvaistuimia, joten kusiaistakin käytettiin perheautona. Ainakin Suomessa.
Tilat noissa nyky vastineissa on kuitenkin paskemmat (lue pienemmät).
Tuo on kyllä aika järjettömän kuuloinen väite. Mihin Escortiin sopii 2+5 vaivatta?
Kun kaveriporukassa alkoi ajokortteja olla, enemmänkin sopi Escortiin. Ainakin takavetoiseen.
Minä muistelisin, että yhteensopivuutta pystyi vielä parantamaan limittämällä vuorotellen tytto-poika-tyttö-jne. Oltiinkohan me ketterämpiä silloin
Kerran oli pari kaveria C-Kadetin peräkontissakin, kun heitin läppänä kyydin kysyjille, että istumapaikkoja ei ole vapaana, mutta peräkontti on tyhjä. Yllätyin kaverien pyytäessä enempiä ihmettelemättä luukkua auki.
Hirveä selittäminen vielä matkalle osuneeseen puhallusrysään ajaessa, nyt ihan oikeasti loppuu se älämölö peräkontista siksi aikaa kun on tilanne päällä
Normaali järjellä varustettu ihminen pitää esim. Golf mk2 vastineena Golf Mk7, Corollan vastine on Corolla, Escortin vastine Focus jne.
Riippuu tosiaan vertailun tavoitteesta. Jos tavoite on selvittää autoilijoiden tottumusten muuttumista, pitää ottaa huomioon polttoaineiden, voimansiirtojen, eri kokolouokkien väliset muutokset jne.
Jos taas verrataan autojen kehitystä, on Golfin luontaisin seuraaja uudempi Golf.
Totta kai uudempi on erilainen, mutta sehän ei estä vertailua, vaan tekee sen mielenkiintoisemmaksi. Sekin on automaailman luonto, että uusi malli on vanhaa suurempi, kunnes lopulta Golfin alapuolelle tarvitaan Polo.
Ja kyllä se niin vaan menee, että uuden Golfin paino, turvallisuus ja suorituskyky ovat muuttuneet enemmän kuin kulutus. Juuri nyt on tosin kulutukseen alkanut tulla selvää parannusta muutaman viime vuoden aikana. 2000-luvun alussa kulutus ei vielä myynyt yhtä hyvin kuin nyt.
Jos halutaan vertailla teknologian kehittymistä, pitää ottaa kunkin aikakauden kehittynein tapaus.
JOstain syystä esimerkiksi TM:n viimeisimmän vertailun parhaita ei haluta verrata vanhoihin autoihin. Se kertoo selvää kieltä siitä, ettei 80-luvulta löydy haastajaa noille.
Miten niin ei löydy haastajaa? Lueskelin taas vanhoja lehtiä ja löysin isomman keskiluokan vertailun vuodelta -85. Tässä olivat mukana carina, Jetta, jne.
Esimerkiksi Jetta 1.8 kulutti 120 km/t 7,5 litraa. Kautta linjan kulutuslukemat olivat alempia kuin uusimmassa vertailussa olleilla autoilla. Octavia 1.4 tsi kulutti 8,2 litraa samalla nopeudella, ja Octaviaa voitaneen pitää noista lähimpänä nykyvastineena Jetalle. Jetan suuremman iskutilavuuden ja laatikkomuotoilun takia sen alhaisempaa lukemaa voidaan pitää vielä kunnioitettavampana.
Auris oli tietysti ylivoimainen, mutta sitä voitaneen pitää hybriditekniikan takia poikkeuksena.
Otin alunperin tuon Verson vertailukohdaksi siksi, että se oman kokemukseni mukaan kuluttaa juuri sen verran, kun normikulutuksesta voisi päätellä - aika kohtuullisesti, mutta ei mitenkään erityisen vähän. Toisessa käytössäni olevassa autossa, joka on Golf kokoluokkaa ja samalta aukakaudelta, kulutus on noin 2 l/100 km suurempi kuin tuossa Versossa. Autossa on perinteinen 4 vaihteinen momentinmuunnin-automaatti. Normikulutuksissa on kuitenkin vain vajaan litran ero Verson hyväksi. Kolmas käytössäni oleva auto on uudempi manuaalidiesel. Sen normikulutus on niin utopistinen, ettei siihen pääse vaikka ajaisi pelkkää kahdeksaa kymppiä tasaisella tiellä. Kuluttaa se sentään noista kolmesta vähiten, mutta turhan pienellä erolla kuitenkin tuohon Versoon verrattuna.
JOstain syystä esimerkiksi TM:n viimeisimmän vertailun parhaita ei haluta verrata vanhoihin autoihin. Se kertoo selvää kieltä siitä, ettei 80-luvulta löydy haastajaa noille.
Miten niin ei löydy haastajaa? Lueskelin taas vanhoja lehtiä ja löysin isomman keskiluokan vertailun vuodelta -85. Tässä olivat mukana carina, Jetta, jne.
Esimerkiksi Jetta 1.8 kulutti 120 km/t 7,5 litraa. Kautta linjan kulutuslukemat olivat alempia kuin uusimmassa vertailussa olleilla autoilla. Octavia 1.4 tsi kulutti 8,2 litraa samalla nopeudella, ja Octaviaa voitaneen pitää noista lähimpänä nykyvastineena Jetalle. Jetan suuremman iskutilavuuden ja laatikkomuotoilun takia sen alhaisempaa lukemaa voidaan pitää vielä kunnioitettavampana..
Jetan tapauksessa vain tilat, korimalli, suorituskyky ja vaihteiston tyyppi eivät vain osu laisinkaan samaan sektoriin. Löytyisikö sellainen verrokki, jossa noista edes suurin osa olisi suurinpiirteinkään samalla kartalla? Polttoaineiden erot huomioiden ollaan siis 120 nopeudessa aika lähellä. Millaisia eroja on muissa kulutusmittauksessi?
Laatikkomuotoilu on vain yksi puoli ilmanvastusta. Vanhan Jetan pieni koko ja kapeat renkaat antavat anteeksi paljon laatikkomaisuutta. Nuo olisi helppo toteuttaa nykyautossakin, jossa vain 80-luvun ajettavuus, turvallisuus ja tilat riittäisivät.
Eihän suoran vertailukohdan löytäminen ole mahdollista tietenkään. Autot ovat muuten kehittyneet valtavasti suorituskyvyn, turvallisuuden ja varusteiden osalta.
Se henkilö joka osti Jetan uutena 29 vuotta sitten, saattaisi tänä päivänä päätyä esimerkiksi uuteen Octaviaan. Molemmat ovat kuitenkin oman aikakautensa ylemmän keskiluokan tuotteita ja tämä tekee vertailusta mielekkään. Jos mietimme pelkkää kulutusta, niin vanha Jetta kulki pienemmällä, eli tämän henkilön kohdalla auton kulutus ei olisi tippunut viimeisen 29 vuoden aikana.
Auris ei edusta tekniikkansa puolesta tämän päivän keskivertoa bensamoottorista perheautoa. Auris on kulutuslukemiensa puolesta omassa luokassaan, joka on hybriditekniikan ansiota.
Sitten kun kaikki bensiinimoottoriset autot yltävät Auriksen kulutuslukemiin, niin voimme sanoa, että autojen polttoaineenkulutus on tippunut olennaisesti vuosikymmenten saatossa.
Eihän suoran vertailukohdan löytäminen ole mahdollista tietenkään. Autot ovat muuten kehittyneet valtavasti suorituskyvyn, turvallisuuden ja varusteiden osalta.
Se henkilö joka osti Jetan uutena 29 vuotta sitten, saattaisi tänä päivänä päätyä esimerkiksi uuteen Octaviaan. Molemmat ovat kuitenkin oman aikakautensa ylemmän keskiluokan tuotteita ja tämä tekee vertailusta mielekkään. Jos mietimme pelkkää kulutusta, niin vanha Jetta kulki pienemmällä, eli tämän henkilön kohdalla auton kulutus ei olisi tippunut viimeisen 29 vuoden aikana.
Auris ei edusta tekniikkansa puolesta tämän päivän keskivertoa bensamoottorista perheautoa. Auris on kulutuslukemiensa puolesta omassa luokassaan, joka on hybriditekniikan ansiota.
Sitten kun kaikki bensiinimoottoriset autot yltävät Auriksen kulutuslukemiin, niin voimme sanoa, että autojen polttoaineenkulutus on tippunut olennaisesti vuosikymmenten saatossa.
Näin ei asia kuitenkaan vielä ole.
Suoraa vertailukohtaa nyt ei ole, mutta on kyllä aika tarkoitushakuista valita paljon suuremman farkun verrokiksi pieni sedan ja sen jälkeen mitata mahdollisimman suuren nopeuden kulutusta. Kuten tuossa jo listasin: kovin moni asia ei osu tuossa vertailussa. Kyllä automaattivaihteisia farkkuja tehtiin 80-luvullakin.
Oliko kulutusero pienempi tai toisen suuntainen muissa nopeuksissa vai onko tuon 120 km/h nopeuden valinta pelkkää sattumaa?
Jos nyt oikein olen näistä jakamistasi tiedon jyvistä ymmärtänyt, ei sinun ole tarkoituskaan vertailla aikakauden keskimääräistä tuotetta tai käyttötilannetta, vaan noista vanhoista testeistä valitset testien pienikulutuksisimpia ja sellaisia nopeuksia, missä nämä vanhat autot pärjäävät parhaiten.
740 GLE:
Ei sellaisia autoja oiekastaan taida edes olla, joihin kolme harteikasta miestä sopii istumaan samalle riville mukavasti. Mistään sedaneista lienee turha puhuakaan, kun ei siihen riitä tilata Vianossakaan.
Lueskelin äskettäin vanhaa TM:ää vuodelta -86. Tässä lehdessä oli vertailussa Corolla, 323, Kadett, jne. Kaikki kaasutinmoottoreilla varustettuina.
Katselin tasaisen kulutuksen lukemia ja vertasin niitä äskettäisen farmarivertailun kulutuslukemiin, sekä yleensäkin uudehkoissa TM:issä olleiden koeajoautojen kulutuslukemiin.
28 vuotta sitten Kadett kulutti nopeudella 120km/t tasan 7 litraa. Muut kuluttivat 7-8 litraa. 28 vuotta sitten lukemat olivat kautta linjan pienempiä kuin uudemmilla vastineillansa. 90-luvulla tilanne saattoi olla vielä suurempi vanhojen eduksi säästeliäämmän ruiskutekniikan ansiosta, kun samalla korit olivat yhä kevyitä.
Näin siis jos puhutaan bensamoottoreista. Dieseleissä kulutus on laskenut huomattavasti tehokkaammin. 10-20 vuotta vanhoja koeajoja lukemalla voi todeta, ettei tosielämän kulutus ole perus-bensamoottoreilla tippunut yhtään mihinkään, vaikka paperilla lukemat onkin kikkailtu alas.
Toki autot ovat painavampia ja niissä on tehoa kaksinkertainen määrä, mutta se ei silti tee vanhoista autoista yhtään enempää hiilidioksipäästöjä aiheuttavia, kun loppupeleissä tulos on sama. Siksi itseä vi****aakin tämä autonmaahantuojien jne. propaganda vanhojen autojen "hirvittävistä" Co2 päästöistä, kun se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Otetaan vielä yksi esimerkki. Kulutusvertailussa ääriesimerkki nykyaikaisesta downsizingista Fiat 500L 0.9 Twinair
vs. "vanha isomoottorinen saastuttava rotisko" Toyota Camry 2.0 16v twincam vm-87.
Moottoritie kulutus n. 110km/t: Fiat 8,2 l/ Camry 8,5 l
Tasainen nopeus 120km/t: Fiat 8,6 l/ Camry 9,3 l
Maantie kulutus 90km/t: Fiat 6,1 l/ Camry 6,8 l
ottaen huomioon camryn 26 vuotta vanhan tekniikan, sekä kaksinkertaisen iskutilavuuden Fiatiin nähden, camrya voi pitää mielestäni erittäin taloudellisena. Puhumattakaan suorituskyvystä, jossa Fiat katselee perävaloja kaukana.
multis:
Mikä oli noiden vanhojen autojen teholuokka ja mikä on niille sopiva verrokki? Olisiko Aygo samaa koko ja suorituskykyluokkaa?
multis:
Mitä jos otettaisiin vaikka tuossa viimeisimmässä TM:n testissä menestyneet Auris ja Ocu. Voisitko hakea niille tiloiltaan ja suorituskyvyltään suurin piirtein vastaavat automaattivaihteiset verrokit 80-luvulta.
Vertailu on aivan järjetöntä, 80-luvulla käytettiin vielä lyijyllistä bensaa eikä katalysaattoreista ollut tietoakaan. Autoissa ei ollut vakiovarusteena välttämättä edes radiota puhumattakaan muista sähkönkuluttajista joita nykyautossa pidetään itsestäänselvyytenä. Esim. hinnat-alkaen Corollan laturi on ollut vielä katalysaattoriajan alussa 1990 teholtaan vain 0,66 kW. Tässä nyt kuitenkin joitain teknisiä tietoja Tuulilasin autokuvastosta 1988:
Jotenkin näyttää siltä, että kaikki tietävät ja myöntävät, että moottoreiden hyötysuhteissa ja suorituskyvyssä on tapahtunut kehitystä puhumattakaan turvallisuudesta ym. ominaisuuksista.
Mutta jos nyt puhutaan puhtaasti kulutuksen kehityksestä, niin kuinka paljon käytännön kulutuksessa on tapahtunut muutosta, jos ajaa 80-luvun Golfilla Helsingistä Tampereelle verrattuna uuteen? Syyhän on tietenkin kasvaneessa massassa ja ulkomittojen kasvun aiheuttamasta ilmanvastuksesta, mutta sehän ei ole nyt pointti.
Saahan nykymoottorista huomattavasti enemmän tehoa ulos, mutta jos sitä otetaan, niin kyllä se näkyy kulututuksessakin.
multis:
Nyt taisi mennä kirsikanpoiminnan puolelle.
Jos halutaan vertailla teknologian kehittymistä, pitää ottaa kunkin aikakauden kehittynein tapaus. Esimerkiksi näille voisi etsiä verrokit menneisyydestä:
Toyota Auris farmari HSD (perhefarkku)
Volvo S60 D4 (kohtuullisen liikkuva diesel-sedan)
M-B E 300 Hybrid Touring (iso farmari)
BMW 740d xDrive (isokoneinen edustussedan nelivetona)
Porche 911 Carrera 4 Coupé PDK (urheiluauto)
En väitä, että nuo olisivat välttämättä absoluuttisesti luokkansa piheimmät autot, mutta kaikki edustavat hyvää viime vuosien teknologiaa.
Opelixi:
Tähän onneksi löytyy vastaus tilastoista. Verrataanpa tieliikenteen kokonaisliikennesuoritetta (siis ajettuja kilometrejä ) ja kokonaispäästöjä Suomessa eri vuosina:
vuosi / liikennesuorite (milj. km) / päästöt (milj. kgCO2) / ominaispäästö (gCO2/km)
1990 / 39 750 / 10 900 / 274
1995 / 42 170 / 10 200 / 241
2000 / 46 710 / 10 900 / 233
2005 / 51 675 / 11 800 / 228
2010 / 53 815 / 11 700 / 217
2011 / 54 460 / 11 400 / 209
Numero voi näyttää aika suurelta, mutta liikennesuoritteessa ovat mukana myös raskaan liikenteen kilometrit, jotka nostavat päästöjä.
Tuon mukaan päästöt - ja siis energiankulutus - on laskenut noin 25 % parissakymmenessä vuodessa, ja lasku jatkuu autokannan uusiutuessa.
Lähde: Motiva (päästöt), Autoalan tiedotuskeskus (suorite)
Jos mietitään pelkkää absoluuttista kulutusta unohtaen kaikki muu, en näe mitään syytä miksi vertailu vuosikymmenten välillä olisi järjetöntä.
Mielestäni autoja tulee verrata juurikin kokoluokkansa sisällä uudempiin vastineisiinsa. Tuossa mainitsemmassani vertailussa vuodelta -86, corolla 1.3 se kulutti 120km/t nopeudella 7,3 litraa. Muistelen, että tämä olisi täsmälleen sama lukema kuin uudella yariksella 1,33 moottorilla. Auris samalla moottorilla kuluttanee oletettavasti enemmän.
Aygo 1.0, joka on vanhan Corollan kanssa samaa paino/teholuokkaa, kulutti Tuulilasin vertailussa kaupungissa 7,8 litraa ja maantiellä 5,2 litraa. Nämä ovat lukemia jotka ovat aivan samaa tasoa vanhan Corollan kanssa.
Camrylle olisi oikea vertailukohta esimerkiksi Avensis 2.0 valvematic. En tiedä tämän mallin todellisia kulutuslukemia, mutta en usko että Camry häpeän kohteeksi joutuisi.
Onkohan tuossa Motivan laskelmassa käytetty oikeita päästöarvoja vai ilmoitettuja?
Näkyyhän siinä ainakin taloudellisen ajotavan ja turbojen lisääntyminen, jos ei muuta.
Kokisin lisäksi, että 90-luvun alussa on ollut liikenteessä kosolti autoja 70&80-luvuilta, joten ei siitä selviä 90-vuosimallin auton vertautuminen 2011-vuosimalliin.
Summa summarum: ei tuo tilasto auta tässä keskustelussa oikeastaan ollenkaan.
multis:
Mk II Camry voisi olla automaatilla ja V6:lla varusteltuna sopiva verrokki TM:n vertailun Oculle. Olisikohan Camryn kulutus noin 1,5 kertainen?
Tuulilasi mittaa muistaakseni kautta linjan aika isoja kulutuksia. Se on ainakin varmaa, että nykyisin bensassa on energiaa vähemän kuin 80-luvulla.
Hiilipäästö:
JOstain syystä esimerkiksi TM:n viimeisimmän vertailun parhaita ei haluta verrata vanhoihin autoihin. Se kertoo selvää kieltä siitä, ettei 80-luvulta löydy haastajaa noille.
Miksi pitää "jungata" tuosta vastineesta?
Normaali järjellä varustettu ihminen pitää esim. Golf mk2 vastineena Golf Mk7, Corollan vastine on Corolla, Escortin vastine Focus jne.
Joo painoa on enemmän ja suorituskykyä enemmän so what? Tilat noissa nyky vastineissa on kuitenkin paskemmat (lue pienemmät). Nyky focukseen mahtuu nihkeesti 2aikuista ja 3 max.kouluikäistä lasta. Escortiin sai mahtumaan 2aikuista ja 5 lasta vaivatta.
Eiköhän golffin vertaaminen golffiin kerro kaiken oleellisen. Käytännön kulutus ei ole pudonnut, mutta moni muu asia on muuttunut.
Kuukeri:
Taustalla on myydyn polttonesteen määrä. Se on aika tarkka indikaattori todelliselle kulutukselle, ei millekään mainosmiesten keksinnölle. Liikennepolttonestehän on korvamerkittyä, ja rajan yli tulevan vuodon voi kohtuudella arvioida.
Kilometrimäärät eivät välttämättä ole absoluuttisesti oikeita, mikä voi tehdä joidenkin prosenttien heittoja saatuihin numeroihin. Olennaista on kuitenkin se, että jos menetelmä pysyy samana, virhekin pysyy kohtuudella samana.
Jos ajoneuvojen iän painottaa ajosuorittella, ollaan todennäköisesti noin 8 vuoden haarukassa, joten vuoden 2011 otannassa on keskimäärin vuoden 2003 autoja. Tämän pohjalta luvuilla ainakin voi sanoa, että noin vuodesta 1983 vuoteen 2003 autojen ominaiskulutus on pudonnut hyvin selvästi.
Koska trendi on edelleen laskeva, uudet autot eivät voi kuluttaa enemmän kuin poistuvat autot. Trendin vähintään tasaisena pysyvä lasku viittaa siihen, että autot ovat jatkuvasti pihimpiä. (Jos kehitys olisi pysähtynyt esimerkiksi vuonna 2007, se alkaisi jo näkuä trendin tasoittumisena.)
Siinä näkyy sitten turbokiisseleiden kasvanut osuus.
Motivan tulosta heiluttaa se, jos kulutustottumukset ovat 80-luvulta 2000-luvulle muuttuneet oleellisesti eli eri kokoisten autojen osuudet vaihtuneet. 90-luvun lopusta tähän päivään merkittävää muutosta ei ole tapahtunut, mutta onko 80-luvun alusta 2000-luvun alkuun? Samoin dieselien osuus tosiaan voi vaikuttaa tilastoon. 80-luvun dieselithät ostettiin ns. tarpeeseen, koska ne olivat laiskoja ja varustelultaan karuja. Nykyään dieselin kilpailukyky on huomattavasti parempi ja niiden osuus on suurempi kokonaismyynnistä.
Tässä keskustelussa olemme käsitelyt vain henkilöautojen kulutusta, mutta Motivan lista tosiaan kattaa myös raskaan liikenteen. Epäilemättä sielläkin kehitystä on tapahtunut, mutta ainakaan minulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä. Eli ihan suoraa vastausta ei Motivan lista tämän keskustelun aiheeseen anna.
Eikö tässä keskustelussa ole jatkuvasti väitetty, että vanhaa Golfia pitää verrata uuteen Golfiin, koska käyttötarkoitus on sama. Jos niin on, niin miten ihmeessä eri kokoisten autojen osuudet ovat vaihtuneet? Minähän olen jatkuvasti sanonut, että ikivanhaa ja uutta mallia ei voi vertailla, koska autot ovat kooltaan ja ominaisuuksiltaan aivan toista luokkaa ja tästä syystä vanhaa mallia pitäisi verrata kokoluokkaa pienempiin autoihin (siltikään vertailu ei olisi reilu). Ennen Golf-luokan auto oli luultavasti vähän ajavan sinkun valinta, nykyään sellainen voi hyvin olla perheen ainoa auto. Uskoisin, että näin ainakin maissa, joissa ihmisillä on ollut varaa ostaa tarvitsemansa auto.
Ryne:
Tuo on kyllä aika järjettömän kuuloinen väite. Mihin Escortiin sopii 2+5 vaivatta?
Ajattelija2013:
En minä tiedä, oliko 2000-luvun alussa Golf-luokan autojen osuus kokonaismyynnistä isompi, pienempi vai sama kuin 80-luvun alussa.
Ei tuo vertaamista estä. Täytyy vain päättää, millä perustella verrokki valitaan.
Ennen ei ollut turvaistuimia, joten kusiaistakin käytettiin perheautona. Ainakin Suomessa.
NHB:
Kun kaveriporukassa alkoi ajokortteja olla, enemmänkin sopi Escortiin. Ainakin takavetoiseen.
Herbert:
Minä muistelisin, että yhteensopivuutta pystyi vielä parantamaan limittämällä vuorotellen tytto-poika-tyttö-jne. Oltiinkohan me ketterämpiä silloin
Kerran oli pari kaveria C-Kadetin peräkontissakin, kun heitin läppänä kyydin kysyjille, että istumapaikkoja ei ole vapaana, mutta peräkontti on tyhjä. Yllätyin kaverien pyytäessä enempiä ihmettelemättä luukkua auki.
Hirveä selittäminen vielä matkalle osuneeseen puhallusrysään ajaessa, nyt ihan oikeasti loppuu se älämölö peräkontista siksi aikaa kun on tilanne päällä
Ryne:
Riippuu tosiaan vertailun tavoitteesta. Jos tavoite on selvittää autoilijoiden tottumusten muuttumista, pitää ottaa huomioon polttoaineiden, voimansiirtojen, eri kokolouokkien väliset muutokset jne.
Jos taas verrataan autojen kehitystä, on Golfin luontaisin seuraaja uudempi Golf.
Totta kai uudempi on erilainen, mutta sehän ei estä vertailua, vaan tekee sen mielenkiintoisemmaksi. Sekin on automaailman luonto, että uusi malli on vanhaa suurempi, kunnes lopulta Golfin alapuolelle tarvitaan Polo.
Ja kyllä se niin vaan menee, että uuden Golfin paino, turvallisuus ja suorituskyky ovat muuttuneet enemmän kuin kulutus. Juuri nyt on tosin kulutukseen alkanut tulla selvää parannusta muutaman viime vuoden aikana. 2000-luvun alussa kulutus ei vielä myynyt yhtä hyvin kuin nyt.
EDIT: luurinäppiksellä sohittu mökellys korjattu
NHB:
Miten niin ei löydy haastajaa? Lueskelin taas vanhoja lehtiä ja löysin isomman keskiluokan vertailun vuodelta -85. Tässä olivat mukana carina, Jetta, jne.
Esimerkiksi Jetta 1.8 kulutti 120 km/t 7,5 litraa. Kautta linjan kulutuslukemat olivat alempia kuin uusimmassa vertailussa olleilla autoilla. Octavia 1.4 tsi kulutti 8,2 litraa samalla nopeudella, ja Octaviaa voitaneen pitää noista lähimpänä nykyvastineena Jetalle. Jetan suuremman iskutilavuuden ja laatikkomuotoilun takia sen alhaisempaa lukemaa voidaan pitää vielä kunnioitettavampana.
Auris oli tietysti ylivoimainen, mutta sitä voitaneen pitää hybriditekniikan takia poikkeuksena.
Otin alunperin tuon Verson vertailukohdaksi siksi, että se oman kokemukseni mukaan kuluttaa juuri sen verran, kun normikulutuksesta voisi päätellä - aika kohtuullisesti, mutta ei mitenkään erityisen vähän. Toisessa käytössäni olevassa autossa, joka on Golf kokoluokkaa ja samalta aukakaudelta, kulutus on noin 2 l/100 km suurempi kuin tuossa Versossa. Autossa on perinteinen 4 vaihteinen momentinmuunnin-automaatti. Normikulutuksissa on kuitenkin vain vajaan litran ero Verson hyväksi. Kolmas käytössäni oleva auto on uudempi manuaalidiesel. Sen normikulutus on niin utopistinen, ettei siihen pääse vaikka ajaisi pelkkää kahdeksaa kymppiä tasaisella tiellä. Kuluttaa se sentään noista kolmesta vähiten, mutta turhan pienellä erolla kuitenkin tuohon Versoon verrattuna.
multis:
Jetan tapauksessa vain tilat, korimalli, suorituskyky ja vaihteiston tyyppi eivät vain osu laisinkaan samaan sektoriin. Löytyisikö sellainen verrokki, jossa noista edes suurin osa olisi suurinpiirteinkään samalla kartalla? Polttoaineiden erot huomioiden ollaan siis 120 nopeudessa aika lähellä. Millaisia eroja on muissa kulutusmittauksessi?
Laatikkomuotoilu on vain yksi puoli ilmanvastusta. Vanhan Jetan pieni koko ja kapeat renkaat antavat anteeksi paljon laatikkomaisuutta. Nuo olisi helppo toteuttaa nykyautossakin, jossa vain 80-luvun ajettavuus, turvallisuus ja tilat riittäisivät.
multis:
Eikö tuo Auris ole nykyisin varsin yleisesti tuolla tekniikalla varustettu?
Eihän suoran vertailukohdan löytäminen ole mahdollista tietenkään. Autot ovat muuten kehittyneet valtavasti suorituskyvyn, turvallisuuden ja varusteiden osalta.
Se henkilö joka osti Jetan uutena 29 vuotta sitten, saattaisi tänä päivänä päätyä esimerkiksi uuteen Octaviaan. Molemmat ovat kuitenkin oman aikakautensa ylemmän keskiluokan tuotteita ja tämä tekee vertailusta mielekkään. Jos mietimme pelkkää kulutusta, niin vanha Jetta kulki pienemmällä, eli tämän henkilön kohdalla auton kulutus ei olisi tippunut viimeisen 29 vuoden aikana.
Auris ei edusta tekniikkansa puolesta tämän päivän keskivertoa bensamoottorista perheautoa. Auris on kulutuslukemiensa puolesta omassa luokassaan, joka on hybriditekniikan ansiota.
Sitten kun kaikki bensiinimoottoriset autot yltävät Auriksen kulutuslukemiin, niin voimme sanoa, että autojen polttoaineenkulutus on tippunut olennaisesti vuosikymmenten saatossa.
Näin ei asia kuitenkaan vielä ole.
multis:
Suoraa vertailukohtaa nyt ei ole, mutta on kyllä aika tarkoitushakuista valita paljon suuremman farkun verrokiksi pieni sedan ja sen jälkeen mitata mahdollisimman suuren nopeuden kulutusta. Kuten tuossa jo listasin: kovin moni asia ei osu tuossa vertailussa. Kyllä automaattivaihteisia farkkuja tehtiin 80-luvullakin.
Oliko kulutusero pienempi tai toisen suuntainen muissa nopeuksissa vai onko tuon 120 km/h nopeuden valinta pelkkää sattumaa?
Jos nyt oikein olen näistä jakamistasi tiedon jyvistä ymmärtänyt, ei sinun ole tarkoituskaan vertailla aikakauden keskimääräistä tuotetta tai käyttötilannetta, vaan noista vanhoista testeistä valitset testien pienikulutuksisimpia ja sellaisia nopeuksia, missä nämä vanhat autot pärjäävät parhaiten.