Älä tuijota yksittäisiä malleja, koska uusia tulee, vanhoja häviää, ja markkinaosuudet merkkien/mallien välillä muuttuu. Yritin edellä sanoa, että autoluokittain jakauma säilyy kutakuinkin ennallaan. Yksittäisiä vuosia vertailemalla saadaan suuriakin heittoja esiin, mutta vähänkin pitemmän aikavälin kehitystä katsomalla nuo heitot tasaantuvat.
Kuka puhui yksittäisistä malleista? Uusien entistä alemmaksi positioidut pikkuautot eivät ole missään suhteessa yksittäisiä malleja vaan yleinen linja.
Entisen pikkumerksun alle on syntynyt ainakin A-, B- ja CLA-Klasse sekä Smart. Muilla merkeillä löytyy esimerkiksi 1-sarja, A1, A3 ja CT200. Aygo ja Up ovat tarjolla eri tuotemerkkeillä koristeltuna. Ja nämä uusiin luokkiin suunnatut pikkuautot eivät lopu tuohon.
Yksittäisiäkin vuosia vertailemalla päästään pidemmälle kuin heittämällä ilmaan kehää kiertäviä toteamuksia. Toki parempi parempi olisi, jos löytyisi useampien vuosien tilastoja. Itselläni on sellainen tuntuma, että esimerkiksi Sierra/Mondeo, Carina, Ascona/Vectra olivat korkeammilla sijoilla kuin nykyiset vastineensa.
Uusien entistä alemmaksi positioidut pikkuautot eivät ole missään suhteessa yksittäisiä malleja vaan yleinen linja.
Mutta niillä ei ainakaan toistaiseksi ole sellaista markkinaosuutta, että se romuttaisi tämän tarkastelun. Lisäksi mainitsemistasi yksittäisistä malleista esim. A3 kuuluu selkeästi alempaan keskiluokkaan.
Toki parempi parempi olisi, jos löytyisi useampien vuosien tilastoja. Itselläni on sellainen tuntuma, että esimerkiksi Sierra/Mondeo, Carina, Ascona/Vectra olivat korkeammilla sijoilla kuin nykyiset vastineensa.
Minun käyttämäni tilastot tarkastelee autoja luokitusten perusteella vuodesta 1998 tähän päivään. Noilla mallikohtaisilla tarkasteluillasi kierrät kehää.
Hieman kyllä ihmettelen, jos väität, että 180 cm ihminen ei mahdu esim. A6 Audin takapenkille.
En minä mitään väitä, kunhan kerroin koeistunnon havaintoja. Ja kyllä sinne Audiin aika moni 180-senttinen varmaan mahtuukin, vaikka minä en mahdukaan löhöämättä.
Sen verran voin tinkiä, että 180 oli hieman alas päin pyöristetty, mutta ei kahta senttiä enempää.
Ihmisten mittasuhteita ei ole vakioitu, joten eri ihmiset tarvitsevat tilaa eri suuntiin. Cee Mersussa oman kuljettajan istuimen asetukseni takana istuessani jää polvien ja etupenkin väliin nyrkin mentävä vapaa tila. Useimmilla minua lyhemmilläkin jää tuossa kopissa jalkatila pahasti vajaaksi, mutta minua se ei häiritse. Muotoilultaan epämukava takaistuin sen sijaan häiritsee.
Pari senttiä minua pidemmän poikani jäljiltä en kuljettajan istuinta siirtämättä yllä polkimille lainkaan.
Mutta niillä ei ainakaan toistaiseksi ole sellaista markkinaosuutta, että se romuttaisi tämän tarkastelun. Lisäksi mainitsemistasi yksittäisistä malleista esim. A3 kuuluu selkeästi alempaan keskiluokkaan.
Olen kirjoittanut koko ajan uusista malliston pienimmän alle tulleista malleista. Se, mihin luokkaan tämä uusi malli osuu, ei liity tähän. Yksistään nuo uudet mallit eivät vielä tilannetta käännä, mutta uskon noiden lisäksi kompaktiluokan nostaneen suosiota ja ylemmän keskiluokan suosion laskeneen. Tuon uskon näkyvän jo prosenteissä.
Kun tilasto sanoo luokkien pysyneen suunnilleen ennallaan, on hinnastosta löytyvien automallien määrää turha tuijottaa. Onhan mallien määrä kaikkinensa kasvanut valtavasti, mutta myyntimäärät ei.
En kiistä, etteikö sieltä muutamien prosenttiyksiköiden siirtyumisiä suuntaan jos toiseenkin löytyisi, mutta se ei asetelmaa mihinkään muuta. Kysehän oli siitä, että 90-luvun alemman keskiluokan autolla ajetut ajot ajetaan edelleenkin pääsääntöisesti alemman keskiluokan autoilla.
Ympäristötietoisuuden, kaupungistumisen ja mainitsemiesi malliston alapäähän tulleiden lisäysten vastapainona isompiin autoihin vetää 90-luvulta tähän päivään saakka lähes vuosittain parantunut ostovoima.
Uusia malleja on tullut vähän joka luokkaan ja joka luokasta niitä on poistunut. Esim. Skoda Octavia, Superb, Saab ja Lada.
Omasta mielestäni pieniä malleja on tullut selvästi enemmän kuin isoja. Ja pelkästään Mersulla uusia pikkumalleja on useita. Isot autot ovat samalla jääneet premiumien yksinoikeudeksi.
Kun tilasto sanoo luokkien pysyneen suunnilleen ennallaan, on hinnastosta löytyvien automallien määrää turha tuijottaa. Onhan mallien määrä kaikkinensa kasvanut valtavasti, mutta myyntimäärät ei.
Niin tilastoa tässä ei olla nähty. On vain nähty sinun kähäpäätelmä. Se, että uusia pieniä malleja on tullut ja niiden ostajat ovat tulleet muista autoluokista, on fakta eikä kehäpäätelmä.
En kiistä, etteikö sieltä muutamien prosenttiyksiköiden siirtyumisiä suuntaan jos toiseenkin löytyisi, mutta se ei asetelmaa mihinkään muuta. Kysehän oli siitä, että 90-luvun alemman keskiluokan autolla ajetut ajot ajetaan edelleenkin pääsääntöisesti alemman keskiluokan autoilla.
Tätä väitettä olisi paljon antaisampi tarkastella myyntilukujen pohjalta.
Ympäristötietoisuuden, kaupungistumisen ja mainitsemiesi malliston alapäähän tulleiden lisäysten vastapainona isompiin autoihin vetää 90-luvulta tähän päivään saakka lähes vuosittain parantunut ostovoima.
Niin tilastoa tässä ei olla nähty. On vain nähty sinun kähäpäätelmä. Se, että uusia pieniä malleja on tullut ja niiden ostajat ovat tulleet muista autoluokista, on fakta eikä kehäpäätelmä.
Sanoinhan, etten saa tilastoa linkitettyä.
Tietysti jonkun VW upin ostajat ovat tulleet muista luokista, mutta vastaavasti ennen Golfilla ajaneita voi olla ostovoiman kasvun myötä siirtynyt Passatin rattiin. Tai sitten pikku-Bemarin rattiin. Mutta turha tätä asiaa on tuolla tasolla vatvoa, koska kiinnostavaa on se, että mainitsemissani luokissa on osuudet suunnilleen ennallaan.
Yritin edellä sanoa, että autoluokittain jakauma säilyy kutakuinkin ennallaan. Yksittäisiä vuosia vertailemalla saadaan suuriakin heittoja esiin, mutta vähänkin pitemmän aikavälin kehitystä katsomalla nuo heitot tasaantuvat. Suomessa alempi keskiluokka on säilynyt suosituimpana (n. 40%), kakkosena on ylempi keskiluokka (n. 30%), kolmantena pikkuautot (n. 15%) ja neljäntenä isot autot (n. 10%).
Mutta eikö ole niin, että nämä autoluokat määritellään pohjimmiltaan osuuksina? Suurimpia autoja kutsutaan isoiksi autoiksi, keskiluokan käyttämiä keskiluokan autoiksi ja pienimpiä pieniksi autoiksi. Ts. tämän jakauman katsominen ei sinänsä kerro mitään, kun nimeämiskäytännöt ja tuotevalikoimien ohjaamiset menevät kuluttajien käytöksen mukaan. Jos meillä olisi absoluuttinen neliömetreinä (auton pinta-ala) tai tonneina määritelty luokitus, muutokset kertoisivat enemmän.
Yksi tässä ketjussa mainitsematta jäänyt turvateknologian autoja kasvattava vaikutus on lapsiperheiden hyvin tuntema turvaistuinilmiö. Kun 70-luvulla lapsi vei autosta hyvin vähän tilaa (äidin sylin verran), nyt jo vastasyntynyt vie helposti kaksi paikkaa takapenkiltä, eikä istuimen pujottaminen pieneen autoon ole aina ihan hauskaa.
Tosin tässäkin suhteessa kehitys kehittyy, kun nykyään pikkuautoissakin alkaa olla tilaa sisällä. Ajelin jokin aika sitten muutaman viikon saksalaisella ylöspäin viittaavalla pikkuautolla. Autossa oli tilaa yllättävän paljon, sinne olisi jopa voinut kuvitella laittavansa ihmisiä takapenkille (lastenistuinta en kokeillut).
Kulutuksista yleensä voisi tietysti katsoa tämänkin lehden tekemää juttua siitä, miten autojen kestotestikulutukset ovat kehittyneet. Kyllä siinä selvä trendi alaspäin kuitenkin oli, vaikka autot ovat matkalla muuten muuttuneet paljonkin.
Absoluuttisen luokituksen käyttö ei ole mahdollista, koska autossa on ääretön määrä muuttujia alkaen tässäkin ketjussa mainitusta stereoiden äänenlaadusta. Mikä on oikea määre? Sellaista ei ole. Eri luokkien (esim. alempi-ylempi keskiluokka) välilläkin esimerkiksi painot menevät ristiin riippuen korimallista, varustetasosta, moottorista, vaihteistosta, vetotavasta jne. Varmaan ulkomitatkin.
Minusta suhteellisen hyvin vakiintunut tapa luokitella autot pikkuautoihin, alempaan keskiluokkaan jne. on tarkoituksenmukaisin tapa määritella vertailukohta. Se ottaa huomioon sen, että 90-luvun ominaisuuksilla olevaa autoa ei saa täällä enää uutena rekisteriin. Eihän ole mitään ideaa ottaa vertailukohdaksi sellaista, jota ei ole olemassa.
Juuri näin. Siksi Golfin vertaaminen vanhaan golffiin on täysin ok. Vanhalla golffilla hoidettiin myös perhekuljetukset. Nyt vaan kaikin puolin mukavamammin ja turvallisemmin ja ja.. paremmilla stereoilla! Mutta kulutus ei ole juurikaan muuttunut!
Mitkä isot sedanit ovat kadonneet? Monen koko on kasvanut entisestään.
Esimerkiksi Ford Granada, Opel Omega, Pösö 60X, Tojon Crown...
Granadan korvasi isompi Scorpio, Omegan korvasi isompi Insignia, Toyota Crown on kasvanut koko ajan.
Granadaa seurasi Scorpio, mutta siihen se sukupuun oksa katkesikin. Scorpiolle ei tullut seuraajaa. Insignia seurasi Vectraa ei Omegaa. Omega jäi luokkansa viimeiseksi Opeliksi. Crownia ja monia muitakaan isoja Japseja ei olla tuotu Eurooppaan miesmuistiin.
Granadaa seurasi Scorpio, mutta siihen se sukupuun oksa katkesikin. Scorpiolle ei tullut seuraajaa. Insignia seurasi Vectraa ei Omegaa. Omega jäi luokkansa viimeiseksi Opeliksi. Crownia ja monia muitakaan isoja Japseja ei olla tuotu Eurooppaan miesmuistiin.
Mondeo on toki isompi kuin Scorpio, vaikka ei ole sen seuraaja. Insignia ei suoraan korvannut Omegaa, mutta se on isompi. Saman kokoluokan japanilaisia ovat esim. Lexus GS ja Mazda 6.
Vaikka vanhoja malleja ei enää ole, ei sillä ole merkitystä.
Eihän ole mitään ideaa ottaa vertailukohdaksi sellaista, jota ei ole olemassa.
Kahta samaa asiaa on turha vertailla toisiinsa, koska eroja niiden välillä ei ole. Vertailu eri aikakausien välillä on harvoin niin helppoa, että voi verrata asioita suoraan toisiinsa. Esimerkiksi palkkojen vertailussa joutuu usein huomioimaan rahan arvon muutoksia tai valuuttayksikön vaihtumisia. Vaikkei markkaa enää olekaan, niin silti ansiotasoa voidaan verrata markka-aikaan.
Mondeo on toki isompi kuin Scorpio, vaikka ei ole sen seuraaja. Insignia ei suoraan korvannut Omegaa, mutta se on isompi. Saman kokoluokan japanilaisia ovat esim. Lexus GS ja Mazda 6.
Vaikka vanhoja malleja ei enää ole, ei sillä ole merkitystä.
Isoja sedaneja riittää ja niiden koko kasvaa.
Tuosta olen tässä jo kirjoittanutkin. Eri aikakausien välillä syntyy helposti tilanne, jossa aikakautensa autot ovat vertailukelpoisia eri luokasta huolimatta. Nykyisin joku kompaktiluokan Octavia farkkukin on tiloiltaan suurempi kuin jonku vanha iso auto.
Olisi mielenkiintoista verrata vaikka 80 luvun Sierran, Scorpion, Vectran ja Omegan markkinaosuutta tämän päivän Insignian ja Mondoen osuuksiin. Veikkaan, että markkinaosuus on laskenut tuntuvasti.
Sedaneita riittää, mutta tarjonta on vähentynyt ja kysyntä selvästi siirtynyt premiumeidem suuntaan. Mazda 6 toi mieleen taas yhden Euroopan markkinoilta kadonneen mallin. Mazda vei Eurooppaan kahta isoa sedania: 626 ja 929. Nykyisin on vain 626:n korvaaja 6. Piti muuten googlata 929:n kohtaloa, kun niitä ei näe missään. Wiki kertoo tällaista: As of April 2013, there are only nine 929s registered in the United Kingdom. Aika vähiin ovat käyneet. Lienevätkö varisseet ruosteena kaduille.
Ei tainnut kuitenkaan 90-luvulla olla n. 1,5 tonnin painoisia perheautoja automaatilla, jotka kiihtyisivät sataseen n. 7 sekunissa ja kuluttaisivat n. 5 litraa/100 km ja maantieajossa jopa alle 4 litraa?
Ei tainnut kuitenkaan 90-luvulla olla n. 1,5 tonnin painoisia perheautoja automaatilla, jotka kiihtyisivät sataseen n. 7 sekunissa ja kuluttaisivat n. 5 litraa/100 km ja maantieajossa jopa alle 4 litraa?
Ei ihan mutta töissä kerran tuli keskustelun kohteeksi ns. isot autot jotka tuntuu pienemmiltä kuin isot autot ennen.
Entisellä pomolla oli ensin W124 mersu (se taksikoppa -90 luvun alussa, ennen väyrysiä ). Vaihtoi sittemmin V70. Tämä nykyinen korimalli tuntui kuulemma takapenkillä selvästi kapeammalta kuin mersu. Selvitin asiaa muutaman minuutin ja asia on niin, että ulkomitoiltaan mersu on sentin kapeampi mutta sisämitoiltaan selvästi suurempi. Mersun omapaino 1375kg ja Volvon 1675kg. Volvon ovet on huomattavasti paksummat (ja turvallisemmat) joten sisätilat on pienemmät.
Itsekin aikanaan vanhalla dieselillä ajaneena... mersun maantiekulutus saattoi olla jopa alle 5 litraa dieseliä satasella. Samaan kulutukseen päästään edelleen 30 vuoden jälkeen vaikka painoa on tullut vähän lisää. Suorituskyvyssä on toki iso ero.
Ei ihan mutta töissä kerran tuli keskustelun kohteeksi ns. isot autot jotka tuntuu pienemmiltä kuin isot autot ennen.
Entisellä pomolla oli ensin W124 mersu (se taksikoppa -90 luvun alussa, ennen väyrysiä ). Vaihtoi sittemmin V70. Tämä nykyinen korimalli tuntui kuulemma takapenkillä selvästi kapeammalta kuin mersu. Selvitin asiaa muutaman minuutin ja asia on niin, että ulkomitoiltaan mersu on sentin kapeampi mutta sisämitoiltaan selvästi suurempi. Mersun omapaino 1375kg ja Volvon 1675kg. Volvon ovet on huomattavasti paksummat (ja turvallisemmat) joten sisätilat on pienemmät.
Itsekin aikanaan vanhalla dieselillä ajaneena... mersun maantiekulutus saattoi olla jopa alle 5 litraa dieseliä satasella. Samaan kulutukseen päästään edelleen 30 vuoden jälkeen vaikka painoa on tullut vähän lisää. Suorituskyvyssä on toki iso ero.
Eihän tässä tiloja arvostella nyt yhden mitan perustella? Miten muut mitat? Suorituskykykään ei kuulunut tuon Mersun varustukseen.
Voitko kertoa mistä tuo tieto on peräisin ja miten se on mitattu?
Omat kokemukset autoista nimittäin ei lainkaan tue teesiä siitä että kulutuksissa ei olisi tapahtunut mitään sitten vuoden 1980. Ainakin minun omistamissani autoissa kulutukset ovat tippuneet selvästi. On tultu yli 10 litrasta alle kuuteen. Nykyinen auto on siitä huolimatta paljon tehokkaampi ja painavampi kuin se mikä aikanaan vei sen yli 10 litraa (99 oktaanista lyijymönjää ilman katalysaattoria).
Esim. 90-luvun alun 2-litrainen Audi 80, joka edusti aikansa huipputekniikkaa mm. ilmanvastuksen osalta, vei maantiepainotteisessa ajossa nykyisiä vastaavilla nopeuksilla noin 8 litraa bensaa. Nykyisin minulla ei ole Audia, mutta ei noihin lukuihin pitäisi olla vaikeuksia päästä A4 sedanilla vaikka siinä olisi kutoskonekin. Teholtaan ja kooltaan paljon vastaavampi auto on kuitenkin A3 sedan pienitehoisemmalla koneella, ja se menee kyllä jo paljon pienemmillä kulutuksilla. Vastaavat koneen ominaisuudet kuin tuolloiseta 2-litraisesta löytyisivät sitä paitsi jo 1.2 TSI:stä vaikka sitä ei tuohon sedaniin kait myydäkään.
Merkittävin käytännön pudotus omalla kohdalla tapahtui kun nämä uuden sukupolven dieselit tulivat markkinoille. Siinä vaiheessa ensimmäistä kertaa todella taloudellinen auto oli myös käytännössä kilpailukykyinen verrattuna tuolloin tavanomaisiin bensasyöppöihin.
Ei ihan mutta töissä kerran tuli keskustelun kohteeksi ns. isot autot jotka tuntuu pienemmiltä kuin isot autot ennen.
Entisellä pomolla oli ensin W124 mersu (se taksikoppa -90 luvun alussa, ennen väyrysiä ). Vaihtoi sittemmin V70. Tämä nykyinen korimalli tuntui kuulemma takapenkillä selvästi kapeammalta kuin mersu. Selvitin asiaa muutaman minuutin ja asia on niin, että ulkomitoiltaan mersu on sentin kapeampi mutta sisämitoiltaan selvästi suurempi. Mersun omapaino 1375kg ja Volvon 1675kg. Volvon ovet on huomattavasti paksummat (ja turvallisemmat) joten sisätilat on pienemmät.
Itsekin aikanaan vanhalla dieselillä ajaneena... mersun maantiekulutus saattoi olla jopa alle 5 litraa dieseliä satasella. Samaan kulutukseen päästään edelleen 30 vuoden jälkeen vaikka painoa on tullut vähän lisää. Suorituskyvyssä on toki iso ero.
Eihän tässä tiloja arvostella nyt yhden mitan perustella? Miten muut mitat? Suorituskykykään ei kuulunut tuon Mersun varustukseen.
En näe oikein mitään syytä alkaa yksityiskohtaisesti vertaamaan vanhaa mersua ja uutta volvoa vaan pointti oli lähinnä siinä, että vanhat autot saattavat olla ja tuntua tilavammilta vaikka ulkomitoiltaan eivät sitä olekaan. Syynä ei välttämättä ole fiksummat ratkaisut vaan nykyautojen törmäyssuojat yms. Mainitsin kyllä suorituskyvyn. Tässä tapauksessa ei taida olla oikein reilua verrata vanhan dieselin suorituskykyä 5 litran kulutuksella paljon tuoreempaan janoiseen bensa-Volvoon. Mutta totta on, että uudemmissa ja vähemmän kuluttavissa dieseleissä on enemmän potkua kuin vanhoissa. Erot kulutuksessa ei kuitenkaan ole kovin suuria. Kovin monet isohkot diesel-autot ei mene alle neljällä litralla edes maantiellä jolloin ero vanhaan on litran verran eikä edes prosenteissa kuin 20%. Moottorin maksimitehot ei ole mikään kulutusta suurentava tekijä jos iskutilavuutta ei ole kovin radikaalisti suurennettu. Jos olisi, ei tarvittaisi fordin litraisesta moottorista 100 tai 120 pollea jos kulutus merkittävästi tippuisi kun tehoja otettaisiin vain 80 hp.
Voitko kertoa mistä tuo tieto on peräisin ja miten se on mitattu?
Omat kokemukset autoista nimittäin ei lainkaan tue teesiä siitä että kulutuksissa ei olisi tapahtunut mitään sitten vuoden 1980
...
Esim. 90-luvun alun 2-litrainen Audi 80, joka edusti aikansa huipputekniikkaa mm. ilmanvastuksen osalta, vei maantiepainotteisessa ajossa nykyisiä vastaavilla nopeuksilla noin 8 litraa bensaa.
Eiköhän tuossakin ole aika paljon kiinni siitä, mihin verrataan, koska niin silloin kun nytkin on ollut aikalaistensa joukossa kovin eri tavoin vertautuvia autoja?
Oma kokemukseni 80- ja 90- luvuilta on aika sama kuin sullakin. Maantieajossa 8 ja ympärivuotinen keskiarvo 9, autona 740 GLE.
2004-mallin S80, tosin automaattina, kulkee samalla tavoin, lämpenee samalla tavoin ja kuluttaa samalla tavoin, mutta on pieni ja ahdas, paitsi ulkomitoiltaan ja kääntösäteeltään. Toivottavasti uusi on muuten parempi, vaikka onkin vielä edeltäjäänsäkin ahtaampi?
Minusta tämä keskustelu alkaa kuulostaa siltä, että autot kuluttavat saman kuin ennenkin, mutta nykyiset kulkevat kovempaa ja ovat turvallisempia ja mukavampia kuin ennen.
Silti auton tyylilajia tai kokoluokkaa vaihtanut on saattanut nähdä hyvinkin dramaattisen kulutuksen pudotuksen? Samoin olisi tosin käynyt vaikka olisi vaihtanut vanhan bensakrematorion vanhaan taloudelliseen autoon.
Tuo Golfin lukema alussa on oikein tutun oloinen, koska tämä toteutui minun osaltani 1979 VW Golf dieselin kanssa:
AkiK:
Merkittävin käytännön pudotus omalla kohdalla tapahtui kun nämä uuden sukupolven dieselit tulivat markkinoille. Siinä vaiheessa ensimmäistä kertaa todella taloudellinen auto oli myös käytännössä kilpailukykyinen verrattuna tuolloin tavanomaisiin bensasyöppöihin.
Omat kokemukset autoista nimittäin ei lainkaan tue teesiä siitä että kulutuksissa ei olisi tapahtunut mitään sitten vuoden 1980. Ainakin minun omistamissani autoissa kulutukset ovat tippuneet selvästi
...
On tultu yli 10 litrasta alle kuuteen.
Onko nykyinenkin bensamoottorinen, vai vaihtuiko bensakone dieseliin tuossa välissä?
AkiK:
Nykyinen auto on siitä huolimatta paljon tehokkaampi ja painavampi kuin se mikä aikanaan vei sen yli 10 litraa (99 oktaanista lyijymönjää ilman katalysaattoria).
Esim. 90-luvun alun 2-litrainen Audi 80, joka edusti aikansa huipputekniikkaa mm. ilmanvastuksen osalta, vei maantiepainotteisessa ajossa nykyisiä vastaavilla nopeuksilla noin 8 litraa bensaa.
740 GLE kulutti noin kasin sadalle maantiellä ja ensimmäiset 300.000 km ympärivuotisena keskikulutuksena noin 9.
Nykyinen vie vain 2/3 Volvon lukemista, vaikka onkin tehokkaampi ja jonkin verran kovakulkuisempi. Mutta näiden välissä onkin vaihtunut bensavapari turbodieseliin.
AkiK:
Merkittävin käytännön pudotus omalla kohdalla tapahtui kun nämä uuden sukupolven dieselit tulivat markkinoille. Siinä vaiheessa ensimmäistä kertaa todella taloudellinen auto oli myös käytännössä kilpailukykyinen verrattuna tuolloin tavanomaisiin bensasyöppöihin.
Stylen Golfin kulutuslukemat ova tuttuja numeroita vuodelta 1979, jolloin koin itse tuon saman pudotuksen ensi kerran.
Jorma L:
Ei ihan mutta töissä kerran tuli keskustelun kohteeksi ns. isot autot jotka tuntuu pienemmiltä kuin isot autot ennen.
Sama MuTu minullakin. Pienet ja keskikokoiset autot suunnitellaan entistä paremmin ja tilavammaksi, mutta ennen isoja autoja tehneet valmistajat rakentavat entistä suurempiin kuoriin entistä vähemmän tilaa sisälle.
Jorma L:
Entisellä pomolla oli ensin W124 mersu (se taksikoppa -90 luvun alussa, ennen väyrysiä ). Vaihtoi sittemmin V70. Tämä nykyinen korimalli tuntui kuulemma takapenkillä selvästi kapeammalta kuin mersu. Selvitin asiaa muutaman minuutin ja asia on niin, että ulkomitoiltaan mersu on sentin kapeampi mutta sisämitoiltaan selvästi suurempi. Mersun omapaino 1375kg ja Volvon 1675kg. Volvon ovet on huomattavasti paksummat (ja turvallisemmat) joten sisätilat on pienemmät.
Ero vanhan hyväksi korostuu, kun muiden matkatavaroiden lisäksi aletaan tunkea carvereita nykysedanin peräkonttiin suksiluukkua avaamatta.
En ihmettele Volvon hankintaa, jos ehti ajaa Väyrysellä, jonka harvoiksi meriiteiksi voi tosin laskea tilat
Esim. 90-luvun alun 2-litrainen Audi 80, joka edusti aikansa huipputekniikkaa mm. ilmanvastuksen osalta, vei maantiepainotteisessa ajossa nykyisiä vastaavilla nopeuksilla noin 8 litraa bensaa.
Sinullahan on ollut tuon ikäinen Quattro, joten nelivetoinen viekin litran enemmän kuin etuvetoinen. 80-luvun puolivälin laatikkomallin 80 Quattro (kaasutinmoottorilla? ) vei TM:n koeajossa 8 litraa maantiellä, mitä pidettiin testissä isona lukuna.
Sinullahan on ollut tuon ikäinen Quattro, joten nelivetoinen viekin litran enemmän kuin etuvetoinen. 80-luvun puolivälin laatikkomallin 80 Quattro (kaasutinmoottorilla? ) vei TM:n koeajossa 8 litraa maantiellä, mitä pidettiin testissä isona lukuna.
En puhunut tuossa quattrosta, koska minulla oli myös etuvetoinen Audi 80. Puhdas maantielukema oli 2.0E:lläkin varmasti alle 8 litraa, mutta puhuin maantiepainotteisesta ajostani joka on ihan samanlaista kuin nykyiselläkin autolla. Nykyinen vie samankaltaisessa ajossa bensaa selvästi vähemmän. Tuota Audia en pitänyt mitenkään syöppönä tuolloin, päinvastoin se edusti aika taloudellista päätä tuon kaltaisissa autoissa.
Quattro oli sitten ihan eri lukemilla käytännön ajossa. Oli siinä konekin vähän eri sarjaa, tosin teho tuolloisessa vapaasti hengittävässä V6:ssa oli sama kuin nykyisissä 1.4-1.6 litraisissa. Nykyiset bensakoneiset quattrot on tehoiltaan jo eri luokassa, silti kulutus on aika maltillista.
Sama MuTu minullakin. Pienet ja keskikokoiset autot suunnitellaan entistä paremmin ja tilavammaksi, mutta ennen isoja autoja tehneet valmistajat rakentavat entistä suurempiin kuoriin entistä vähemmän tilaa sisälle.
Nykyisin on useimmilla valmistajilla erikseen tilavia automalleja. Ei se että joku tietyn malliniminen auto on nykyisin virtaviivaisempi ja sisätiloiltaan esim. kapeampi kerro mitään autojen tiloista yleensä.
Suuri ero tiloissa syntyy myös ihan yksinkertaisesti penkeistä. Vanhoissa autoissa takapenkit olivat mallia sohva, eli tasaisia ja ohuita. Nykyisin penkit on muotoiltu ihan eri tavalla ja se vaikuttaa usein enemmän kolmen takamatkustajan käytännön tiloinih kuin itse auton leveys tai muu vastaava.
Esim. vaikkapa Mondeo, joka on hyvin leveä auto myös sisältä mutta ei takapenkillä kolme silti riemukseen istu. Laita rinnalle ulkomitoiltaan vastaava tila-auto S-max, niin saat kolme täysleveää säädettävää takaistuinta, korkeutta ja jalkatilaa ja vielä selvästi isomman kontin. Tiloiltaan tuollaista autoa ei aikanaan edes ollut olemassa ja taatusti tällaisten mallien olemassaolo vaikuttaa myös muiden mallien tilasuunnitteluun. Niille jotka tarvitsevat runsaasti tilaa on nyt eri malli olemassa.
Voitko kertoa mistä tuo tieto on peräisin ja miten se on mitattu?
Omat kokemukset autoista nimittäin ei lainkaan tue teesiä siitä että kulutuksissa ei olisi tapahtunut mitään sitten vuoden 1980. Ainakin minun omistamissani autoissa kulutukset ovat tippuneet selvästi. On tultu yli 10 litrasta alle kuuteen. Nykyinen auto on siitä huolimatta paljon tehokkaampi ja painavampi kuin se mikä aikanaan vei sen yli 10 litraa (99 oktaanista lyijymönjää ilman katalysaattoria).
Kuten mainittu käyttäjien itsensä tankkauksista laskettuja arvoja. spiritmonitor
Tokihan jos kokoluokka pidetään samana fyysisesti, niin kulutus laskee. Otin esimerkkeihin niitä joissa mallinimi on pysynyt pidempään samana. Autot ovat kasvaneet, mutta vanha golffi vastaa nykyajan golffia kun vertaillaan "saman" auton kulutusta.
Nämä eivät ole täysin vastaavia, koska kokoluokka on eri. A3 on "golf kokoluokka" ja Audi 80 oli muistaakseni "perheauto". Fyysiset mitat voi olla lähelläkin, mutta edustavat eri kokoluokkaa.
Audi 80, alle 100kw: vm. 1989 (ennen kat- aikaa, koska 1. sukupolven katit nostivat reilusti kulutusta).
6,9-12,4l/100km Keskiarvo tasan 8,0l
A3 2013, alle 100Kw: 5,6-8,0l (keskiarvo 6,5l). kehitystä siis 1,5l/100km. Hajonta Audi 80 kohdalla erikoisen iso.
Jos verrataan Audi 80 kokoluokkaa sen korvaajalla A4:een niin
2012 A4 alle 130Kw 7,0-10,4l/100km, keskiarvo 8,2l.
Jälleen "vastaavan mallin" kulutus on käytännössä sama kuin yli 20v vanhemman.
Disclaimer: hyvin pientä otoksen valintaa harrastettu
Esim. vaikkapa Mondeo, joka on hyvin leveä auto myös sisältä mutta ei takapenkillä kolme silti riemukseen istu. Laita rinnalle ulkomitoiltaan vastaava tila-auto S-max, niin saat kolme täysleveää säädettävää takaistuinta, korkeutta ja jalkatilaa ja vielä selvästi isomman kontin. Tiloiltaan tuollaista autoa ei aikanaan edes ollut olemassa ja taatusti tällaisten mallien olemassaolo vaikuttaa myös muiden mallien tilasuunnitteluun. Niille jotka tarvitsevat runsaasti tilaa on nyt eri malli olemassa.
Juuri näin se valitettavasti menee ja sen seurauksena tilava sedan on hakusessa.
Farkku-Mondeon takapenkki sopii minun kokoiselleni aivan loistavasti, ellei taakse tarvi kahta enempää. Tällä varmaan leimautuu vanhanaikaiseksi, ja ihan aiheesta, mutta en millään osaa nähdä itseäni people moverissa. Tai no, Veturikeula-Volkkari menisi kyllä kesäkäytössä.
Tokihan jos kokoluokka pidetään samana fyysisesti, niin kulutus laskee. Otin esimerkkeihin niitä joissa mallinimi on pysynyt pidempään samana. Autot ovat kasvaneet, mutta vanha golffi vastaa nykyajan golffia kun vertaillaan "saman" auton kulutusta.
Nämä eivät ole täysin vastaavia, koska kokoluokka on eri. A3 on "golf kokoluokka" ja Audi 80 oli muistaakseni "perheauto". Fyysiset mitat voi olla lähelläkin, mutta edustavat eri kokoluokkaa.
Audi 80, alle 100kw: vm. 1989 (ennen kat- aikaa, koska 1. sukupolven katit nostivat reilusti kulutusta).
6,9-12,4l/100km Keskiarvo tasan 8,0l
A3 2013, alle 100Kw: 5,6-8,0l (keskiarvo 6,5l). kehitystä siis 1,5l/100km. Hajonta Audi 80 kohdalla erikoisen iso.
Jos verrataan Audi 80 kokoluokkaa sen korvaajalla A4:een niin
2012 A4 alle 130Kw 7,0-10,4l/100km, keskiarvo 8,2l.
Jälleen "vastaavan mallin" kulutus on käytännössä sama kuin yli 20v vanhemman.
80 Audista oli tuohon aikaan lukuisia pienitehoisia malleja Saksassa alaken 55 kilowatista. Tuollaisella tehottomalla pienellä autolla varmasti pääsee kohtuullisella kulutuksella sopivalla käytöllä. Bensaa alkaa palamaan ihan eri malliin sitten kun joku valitsee huiman tehokkaan 82 kilowattisen moottorin ja yrittää edes vähän pysytellä ohi kiitävien uusien Audien vauhdissa baanalla.
Tuo A4 on tuplatehoila varustettu ja A3 painottuu paljon lähemmäksi tuota 100 kilowatin rajaa verrattuna 80:iin. Saksassa tuollaisilla 80-luvun perusautoilla ajava potee kroonista rahapulaa. On aivan selvää, että hänelle taloudellisella ajotavalla on myös taloudellista merkitystä. Ja eipä sillä 75 hv Audilla baanalla kaahata oikein edes pysty.
Eli tehokkaampi ja tilavampi A3 kulkee nopeampitempoisesta ajosta huolimatta selvästi vähemmällä ja tuplatehoinen paljon isompi A4 kulkee samalla polttoainemäärällä.
Vertailusi A4:n kanssa samantehoisia Audi 100:a löytyy vuosilta 1988-1990 121 kilowatin tehoisena viisi kappaletta ja keskikulutus on noin 13 litraa. Uusi 132 kilowattinen A6 kulkee sekin selvästi alle kympin kulutuksella.
Herbert:
Kuka puhui yksittäisistä malleista? Uusien entistä alemmaksi positioidut pikkuautot eivät ole missään suhteessa yksittäisiä malleja vaan yleinen linja.
Entisen pikkumerksun alle on syntynyt ainakin A-, B- ja CLA-Klasse sekä Smart. Muilla merkeillä löytyy esimerkiksi 1-sarja, A1, A3 ja CT200. Aygo ja Up ovat tarjolla eri tuotemerkkeillä koristeltuna. Ja nämä uusiin luokkiin suunnatut pikkuautot eivät lopu tuohon.
Yksittäisiäkin vuosia vertailemalla päästään pidemmälle kuin heittämällä ilmaan kehää kiertäviä toteamuksia. Toki parempi parempi olisi, jos löytyisi useampien vuosien tilastoja. Itselläni on sellainen tuntuma, että esimerkiksi Sierra/Mondeo, Carina, Ascona/Vectra olivat korkeammilla sijoilla kuin nykyiset vastineensa.
-
NHB:
Mutta niillä ei ainakaan toistaiseksi ole sellaista markkinaosuutta, että se romuttaisi tämän tarkastelun. Lisäksi mainitsemistasi yksittäisistä malleista esim. A3 kuuluu selkeästi alempaan keskiluokkaan.
Minun käyttämäni tilastot tarkastelee autoja luokitusten perusteella vuodesta 1998 tähän päivään. Noilla mallikohtaisilla tarkasteluillasi kierrät kehää.
En saa sinulle linkkiä.
Ajattelija2013:
En minä mitään väitä, kunhan kerroin koeistunnon havaintoja. Ja kyllä sinne Audiin aika moni 180-senttinen varmaan mahtuukin, vaikka minä en mahdukaan löhöämättä.
Sen verran voin tinkiä, että 180 oli hieman alas päin pyöristetty, mutta ei kahta senttiä enempää.
Ihmisten mittasuhteita ei ole vakioitu, joten eri ihmiset tarvitsevat tilaa eri suuntiin. Cee Mersussa oman kuljettajan istuimen asetukseni takana istuessani jää polvien ja etupenkin väliin nyrkin mentävä vapaa tila. Useimmilla minua lyhemmilläkin jää tuossa kopissa jalkatila pahasti vajaaksi, mutta minua se ei häiritse. Muotoilultaan epämukava takaistuin sen sijaan häiritsee.
Pari senttiä minua pidemmän poikani jäljiltä en kuljettajan istuinta siirtämättä yllä polkimille lainkaan.
Herbert:
Olen kirjoittanut koko ajan uusista malliston pienimmän alle tulleista malleista. Se, mihin luokkaan tämä uusi malli osuu, ei liity tähän. Yksistään nuo uudet mallit eivät vielä tilannetta käännä, mutta uskon noiden lisäksi kompaktiluokan nostaneen suosiota ja ylemmän keskiluokan suosion laskeneen. Tuon uskon näkyvän jo prosenteissä.
todellako? Millä tavalla?
NHB:
Uusia malleja on tullut vähän joka luokkaan ja joka luokasta niitä on poistunut. Esim. Skoda Octavia, Superb, Saab ja Lada.
Kun tilasto sanoo luokkien pysyneen suunnilleen ennallaan, on hinnastosta löytyvien automallien määrää turha tuijottaa. Onhan mallien määrä kaikkinensa kasvanut valtavasti, mutta myyntimäärät ei.
En kiistä, etteikö sieltä muutamien prosenttiyksiköiden siirtyumisiä suuntaan jos toiseenkin löytyisi, mutta se ei asetelmaa mihinkään muuta. Kysehän oli siitä, että 90-luvun alemman keskiluokan autolla ajetut ajot ajetaan edelleenkin pääsääntöisesti alemman keskiluokan autoilla.
Ympäristötietoisuuden, kaupungistumisen ja mainitsemiesi malliston alapäähän tulleiden lisäysten vastapainona isompiin autoihin vetää 90-luvulta tähän päivään saakka lähes vuosittain parantunut ostovoima.
Herbert:
Omasta mielestäni pieniä malleja on tullut selvästi enemmän kuin isoja. Ja pelkästään Mersulla uusia pikkumalleja on useita. Isot autot ovat samalla jääneet premiumien yksinoikeudeksi.
Niin tilastoa tässä ei olla nähty. On vain nähty sinun kähäpäätelmä. Se, että uusia pieniä malleja on tullut ja niiden ostajat ovat tulleet muista autoluokista, on fakta eikä kehäpäätelmä.
Tätä väitettä olisi paljon antaisampi tarkastella myyntilukujen pohjalta.
Ainakin tuo näkyy premiumien suosion kasvuna.
NHB:
Sanoinhan, etten saa tilastoa linkitettyä.
Tietysti jonkun VW upin ostajat ovat tulleet muista luokista, mutta vastaavasti ennen Golfilla ajaneita voi olla ostovoiman kasvun myötä siirtynyt Passatin rattiin. Tai sitten pikku-Bemarin rattiin. Mutta turha tätä asiaa on tuolla tasolla vatvoa, koska kiinnostavaa on se, että mainitsemissani luokissa on osuudet suunnilleen ennallaan.
Herbert:
Mutta eikö ole niin, että nämä autoluokat määritellään pohjimmiltaan osuuksina? Suurimpia autoja kutsutaan isoiksi autoiksi, keskiluokan käyttämiä keskiluokan autoiksi ja pienimpiä pieniksi autoiksi. Ts. tämän jakauman katsominen ei sinänsä kerro mitään, kun nimeämiskäytännöt ja tuotevalikoimien ohjaamiset menevät kuluttajien käytöksen mukaan. Jos meillä olisi absoluuttinen neliömetreinä (auton pinta-ala) tai tonneina määritelty luokitus, muutokset kertoisivat enemmän.
Yksi tässä ketjussa mainitsematta jäänyt turvateknologian autoja kasvattava vaikutus on lapsiperheiden hyvin tuntema turvaistuinilmiö. Kun 70-luvulla lapsi vei autosta hyvin vähän tilaa (äidin sylin verran), nyt jo vastasyntynyt vie helposti kaksi paikkaa takapenkiltä, eikä istuimen pujottaminen pieneen autoon ole aina ihan hauskaa.
Tosin tässäkin suhteessa kehitys kehittyy, kun nykyään pikkuautoissakin alkaa olla tilaa sisällä. Ajelin jokin aika sitten muutaman viikon saksalaisella ylöspäin viittaavalla pikkuautolla. Autossa oli tilaa yllättävän paljon, sinne olisi jopa voinut kuvitella laittavansa ihmisiä takapenkille (lastenistuinta en kokeillut).
Kulutuksista yleensä voisi tietysti katsoa tämänkin lehden tekemää juttua siitä, miten autojen kestotestikulutukset ovat kehittyneet. Kyllä siinä selvä trendi alaspäin kuitenkin oli, vaikka autot ovat matkalla muuten muuttuneet paljonkin.
Absoluuttisen luokituksen käyttö ei ole mahdollista, koska autossa on ääretön määrä muuttujia alkaen tässäkin ketjussa mainitusta stereoiden äänenlaadusta. Mikä on oikea määre? Sellaista ei ole. Eri luokkien (esim. alempi-ylempi keskiluokka) välilläkin esimerkiksi painot menevät ristiin riippuen korimallista, varustetasosta, moottorista, vaihteistosta, vetotavasta jne. Varmaan ulkomitatkin.
Minusta suhteellisen hyvin vakiintunut tapa luokitella autot pikkuautoihin, alempaan keskiluokkaan jne. on tarkoituksenmukaisin tapa määritella vertailukohta. Se ottaa huomioon sen, että 90-luvun ominaisuuksilla olevaa autoa ei saa täällä enää uutena rekisteriin. Eihän ole mitään ideaa ottaa vertailukohdaksi sellaista, jota ei ole olemassa.
Juuri näin. Siksi Golfin vertaaminen vanhaan golffiin on täysin ok. Vanhalla golffilla hoidettiin myös perhekuljetukset. Nyt vaan kaikin puolin mukavamammin ja turvallisemmin ja ja.. paremmilla stereoilla! Mutta kulutus ei ole juurikaan muuttunut!
NHB:
Granadan korvasi isompi Scorpio, Omegan korvasi isompi Insignia, Toyota Crown on kasvanut koko ajan.
Knight Rider:
Granadaa seurasi Scorpio, mutta siihen se sukupuun oksa katkesikin. Scorpiolle ei tullut seuraajaa. Insignia seurasi Vectraa ei Omegaa. Omega jäi luokkansa viimeiseksi Opeliksi. Crownia ja monia muitakaan isoja Japseja ei olla tuotu Eurooppaan miesmuistiin.
NHB:
Mondeo on toki isompi kuin Scorpio, vaikka ei ole sen seuraaja. Insignia ei suoraan korvannut Omegaa, mutta se on isompi. Saman kokoluokan japanilaisia ovat esim. Lexus GS ja Mazda 6.
Vaikka vanhoja malleja ei enää ole, ei sillä ole merkitystä.
Isoja sedaneja riittää ja niiden koko kasvaa.
Herbert:
Kahta samaa asiaa on turha vertailla toisiinsa, koska eroja niiden välillä ei ole. Vertailu eri aikakausien välillä on harvoin niin helppoa, että voi verrata asioita suoraan toisiinsa. Esimerkiksi palkkojen vertailussa joutuu usein huomioimaan rahan arvon muutoksia tai valuuttayksikön vaihtumisia. Vaikkei markkaa enää olekaan, niin silti ansiotasoa voidaan verrata markka-aikaan.
Knight Rider:
Tuosta olen tässä jo kirjoittanutkin. Eri aikakausien välillä syntyy helposti tilanne, jossa aikakautensa autot ovat vertailukelpoisia eri luokasta huolimatta. Nykyisin joku kompaktiluokan Octavia farkkukin on tiloiltaan suurempi kuin jonku vanha iso auto.
Olisi mielenkiintoista verrata vaikka 80 luvun Sierran, Scorpion, Vectran ja Omegan markkinaosuutta tämän päivän Insignian ja Mondoen osuuksiin. Veikkaan, että markkinaosuus on laskenut tuntuvasti.
Sedaneita riittää, mutta tarjonta on vähentynyt ja kysyntä selvästi siirtynyt premiumeidem suuntaan. Mazda 6 toi mieleen taas yhden Euroopan markkinoilta kadonneen mallin. Mazda vei Eurooppaan kahta isoa sedania: 626 ja 929. Nykyisin on vain 626:n korvaaja 6. Piti muuten googlata 929:n kohtaloa, kun niitä ei näe missään. Wiki kertoo tällaista: As of April 2013, there are only nine 929s registered in the United Kingdom. Aika vähiin ovat käyneet. Lienevätkö varisseet ruosteena kaduille.
http://auto.fi.msn.com/liikenne/nyt-vanhaankin-autoon-saa-viimeisimm%C3%A4n-turvatekniikan
Knight Rider:
Väittäisin, että Insignia ei ole isompi, mutta lihavampi.
Ei tainnut kuitenkaan 90-luvulla olla n. 1,5 tonnin painoisia perheautoja automaatilla, jotka kiihtyisivät sataseen n. 7 sekunissa ja kuluttaisivat n. 5 litraa/100 km ja maantieajossa jopa alle 4 litraa?
FARwd:
Ei ihan mutta töissä kerran tuli keskustelun kohteeksi ns. isot autot jotka tuntuu pienemmiltä kuin isot autot ennen.
Entisellä pomolla oli ensin W124 mersu (se taksikoppa -90 luvun alussa, ennen väyrysiä ). Vaihtoi sittemmin V70. Tämä nykyinen korimalli tuntui kuulemma takapenkillä selvästi kapeammalta kuin mersu. Selvitin asiaa muutaman minuutin ja asia on niin, että ulkomitoiltaan mersu on sentin kapeampi mutta sisämitoiltaan selvästi suurempi. Mersun omapaino 1375kg ja Volvon 1675kg. Volvon ovet on huomattavasti paksummat (ja turvallisemmat) joten sisätilat on pienemmät.
Itsekin aikanaan vanhalla dieselillä ajaneena... mersun maantiekulutus saattoi olla jopa alle 5 litraa dieseliä satasella. Samaan kulutukseen päästään edelleen 30 vuoden jälkeen vaikka painoa on tullut vähän lisää. Suorituskyvyssä on toki iso ero.
Jorma L:
Eihän tässä tiloja arvostella nyt yhden mitan perustella? Miten muut mitat? Suorituskykykään ei kuulunut tuon Mersun varustukseen.
Style66:
Voitko kertoa mistä tuo tieto on peräisin ja miten se on mitattu?
Omat kokemukset autoista nimittäin ei lainkaan tue teesiä siitä että kulutuksissa ei olisi tapahtunut mitään sitten vuoden 1980. Ainakin minun omistamissani autoissa kulutukset ovat tippuneet selvästi. On tultu yli 10 litrasta alle kuuteen. Nykyinen auto on siitä huolimatta paljon tehokkaampi ja painavampi kuin se mikä aikanaan vei sen yli 10 litraa (99 oktaanista lyijymönjää ilman katalysaattoria).
Esim. 90-luvun alun 2-litrainen Audi 80, joka edusti aikansa huipputekniikkaa mm. ilmanvastuksen osalta, vei maantiepainotteisessa ajossa nykyisiä vastaavilla nopeuksilla noin 8 litraa bensaa. Nykyisin minulla ei ole Audia, mutta ei noihin lukuihin pitäisi olla vaikeuksia päästä A4 sedanilla vaikka siinä olisi kutoskonekin. Teholtaan ja kooltaan paljon vastaavampi auto on kuitenkin A3 sedan pienitehoisemmalla koneella, ja se menee kyllä jo paljon pienemmillä kulutuksilla. Vastaavat koneen ominaisuudet kuin tuolloiseta 2-litraisesta löytyisivät sitä paitsi jo 1.2 TSI:stä vaikka sitä ei tuohon sedaniin kait myydäkään.
Merkittävin käytännön pudotus omalla kohdalla tapahtui kun nämä uuden sukupolven dieselit tulivat markkinoille. Siinä vaiheessa ensimmäistä kertaa todella taloudellinen auto oli myös käytännössä kilpailukykyinen verrattuna tuolloin tavanomaisiin bensasyöppöihin.
NHB:
En näe oikein mitään syytä alkaa yksityiskohtaisesti vertaamaan vanhaa mersua ja uutta volvoa vaan pointti oli lähinnä siinä, että vanhat autot saattavat olla ja tuntua tilavammilta vaikka ulkomitoiltaan eivät sitä olekaan. Syynä ei välttämättä ole fiksummat ratkaisut vaan nykyautojen törmäyssuojat yms. Mainitsin kyllä suorituskyvyn. Tässä tapauksessa ei taida olla oikein reilua verrata vanhan dieselin suorituskykyä 5 litran kulutuksella paljon tuoreempaan janoiseen bensa-Volvoon. Mutta totta on, että uudemmissa ja vähemmän kuluttavissa dieseleissä on enemmän potkua kuin vanhoissa. Erot kulutuksessa ei kuitenkaan ole kovin suuria. Kovin monet isohkot diesel-autot ei mene alle neljällä litralla edes maantiellä jolloin ero vanhaan on litran verran eikä edes prosenteissa kuin 20%. Moottorin maksimitehot ei ole mikään kulutusta suurentava tekijä jos iskutilavuutta ei ole kovin radikaalisti suurennettu. Jos olisi, ei tarvittaisi fordin litraisesta moottorista 100 tai 120 pollea jos kulutus merkittävästi tippuisi kun tehoja otettaisiin vain 80 hp.
AkiK:
Eiköhän tuossakin ole aika paljon kiinni siitä, mihin verrataan, koska niin silloin kun nytkin on ollut aikalaistensa joukossa kovin eri tavoin vertautuvia autoja?
Oma kokemukseni 80- ja 90- luvuilta on aika sama kuin sullakin. Maantieajossa 8 ja ympärivuotinen keskiarvo 9, autona 740 GLE.
2004-mallin S80, tosin automaattina, kulkee samalla tavoin, lämpenee samalla tavoin ja kuluttaa samalla tavoin, mutta on pieni ja ahdas, paitsi ulkomitoiltaan ja kääntösäteeltään. Toivottavasti uusi on muuten parempi, vaikka onkin vielä edeltäjäänsäkin ahtaampi?
Minusta tämä keskustelu alkaa kuulostaa siltä, että autot kuluttavat saman kuin ennenkin, mutta nykyiset kulkevat kovempaa ja ovat turvallisempia ja mukavampia kuin ennen.
Silti auton tyylilajia tai kokoluokkaa vaihtanut on saattanut nähdä hyvinkin dramaattisen kulutuksen pudotuksen? Samoin olisi tosin käynyt vaikka olisi vaihtanut vanhan bensakrematorion vanhaan taloudelliseen autoon.
Tuo Golfin lukema alussa on oikein tutun oloinen, koska tämä toteutui minun osaltani 1979 VW Golf dieselin kanssa:
AkiK:
AkiK:
Onko nykyinenkin bensamoottorinen, vai vaihtuiko bensakone dieseliin tuossa välissä?
AkiK:
740 GLE kulutti noin kasin sadalle maantiellä ja ensimmäiset 300.000 km ympärivuotisena keskikulutuksena noin 9.
Nykyinen vie vain 2/3 Volvon lukemista, vaikka onkin tehokkaampi ja jonkin verran kovakulkuisempi. Mutta näiden välissä onkin vaihtunut bensavapari turbodieseliin.
AkiK:
Stylen Golfin kulutuslukemat ova tuttuja numeroita vuodelta 1979, jolloin koin itse tuon saman pudotuksen ensi kerran.
Jorma L:
Sama MuTu minullakin. Pienet ja keskikokoiset autot suunnitellaan entistä paremmin ja tilavammaksi, mutta ennen isoja autoja tehneet valmistajat rakentavat entistä suurempiin kuoriin entistä vähemmän tilaa sisälle.
Jorma L:
Ero vanhan hyväksi korostuu, kun muiden matkatavaroiden lisäksi aletaan tunkea carvereita nykysedanin peräkonttiin suksiluukkua avaamatta.
En ihmettele Volvon hankintaa, jos ehti ajaa Väyrysellä, jonka harvoiksi meriiteiksi voi tosin laskea tilat
AkiK:
Sinullahan on ollut tuon ikäinen Quattro, joten nelivetoinen viekin litran enemmän kuin etuvetoinen. 80-luvun puolivälin laatikkomallin 80 Quattro (kaasutinmoottorilla? ) vei TM:n koeajossa 8 litraa maantiellä, mitä pidettiin testissä isona lukuna.
Herbert:
En puhunut tuossa quattrosta, koska minulla oli myös etuvetoinen Audi 80. Puhdas maantielukema oli 2.0E:lläkin varmasti alle 8 litraa, mutta puhuin maantiepainotteisesta ajostani joka on ihan samanlaista kuin nykyiselläkin autolla. Nykyinen vie samankaltaisessa ajossa bensaa selvästi vähemmän. Tuota Audia en pitänyt mitenkään syöppönä tuolloin, päinvastoin se edusti aika taloudellista päätä tuon kaltaisissa autoissa.
Quattro oli sitten ihan eri lukemilla käytännön ajossa. Oli siinä konekin vähän eri sarjaa, tosin teho tuolloisessa vapaasti hengittävässä V6:ssa oli sama kuin nykyisissä 1.4-1.6 litraisissa. Nykyiset bensakoneiset quattrot on tehoiltaan jo eri luokassa, silti kulutus on aika maltillista.
740 GLE:
Nykyisin on useimmilla valmistajilla erikseen tilavia automalleja. Ei se että joku tietyn malliniminen auto on nykyisin virtaviivaisempi ja sisätiloiltaan esim. kapeampi kerro mitään autojen tiloista yleensä.
Suuri ero tiloissa syntyy myös ihan yksinkertaisesti penkeistä. Vanhoissa autoissa takapenkit olivat mallia sohva, eli tasaisia ja ohuita. Nykyisin penkit on muotoiltu ihan eri tavalla ja se vaikuttaa usein enemmän kolmen takamatkustajan käytännön tiloinih kuin itse auton leveys tai muu vastaava.
Esim. vaikkapa Mondeo, joka on hyvin leveä auto myös sisältä mutta ei takapenkillä kolme silti riemukseen istu. Laita rinnalle ulkomitoiltaan vastaava tila-auto S-max, niin saat kolme täysleveää säädettävää takaistuinta, korkeutta ja jalkatilaa ja vielä selvästi isomman kontin. Tiloiltaan tuollaista autoa ei aikanaan edes ollut olemassa ja taatusti tällaisten mallien olemassaolo vaikuttaa myös muiden mallien tilasuunnitteluun. Niille jotka tarvitsevat runsaasti tilaa on nyt eri malli olemassa.
AkiK:
Kuten mainittu käyttäjien itsensä tankkauksista laskettuja arvoja. spiritmonitor
Tokihan jos kokoluokka pidetään samana fyysisesti, niin kulutus laskee. Otin esimerkkeihin niitä joissa mallinimi on pysynyt pidempään samana. Autot ovat kasvaneet, mutta vanha golffi vastaa nykyajan golffia kun vertaillaan "saman" auton kulutusta.
Nämä eivät ole täysin vastaavia, koska kokoluokka on eri. A3 on "golf kokoluokka" ja Audi 80 oli muistaakseni "perheauto". Fyysiset mitat voi olla lähelläkin, mutta edustavat eri kokoluokkaa.
Audi 80, alle 100kw: vm. 1989 (ennen kat- aikaa, koska 1. sukupolven katit nostivat reilusti kulutusta).
6,9-12,4l/100km Keskiarvo tasan 8,0l
A3 2013, alle 100Kw: 5,6-8,0l (keskiarvo 6,5l). kehitystä siis 1,5l/100km. Hajonta Audi 80 kohdalla erikoisen iso.
Jos verrataan Audi 80 kokoluokkaa sen korvaajalla A4:een niin
2012 A4 alle 130Kw 7,0-10,4l/100km, keskiarvo 8,2l.
Jälleen "vastaavan mallin" kulutus on käytännössä sama kuin yli 20v vanhemman.
Disclaimer: hyvin pientä otoksen valintaa harrastettu
Tarkoittaa teho ja vm valintaa.
AkiK:
Juuri näin se valitettavasti menee ja sen seurauksena tilava sedan on hakusessa.
Farkku-Mondeon takapenkki sopii minun kokoiselleni aivan loistavasti, ellei taakse tarvi kahta enempää. Tällä varmaan leimautuu vanhanaikaiseksi, ja ihan aiheesta, mutta en millään osaa nähdä itseäni people moverissa. Tai no, Veturikeula-Volkkari menisi kyllä kesäkäytössä.
Style66:
80 Audista oli tuohon aikaan lukuisia pienitehoisia malleja Saksassa alaken 55 kilowatista. Tuollaisella tehottomalla pienellä autolla varmasti pääsee kohtuullisella kulutuksella sopivalla käytöllä. Bensaa alkaa palamaan ihan eri malliin sitten kun joku valitsee huiman tehokkaan 82 kilowattisen moottorin ja yrittää edes vähän pysytellä ohi kiitävien uusien Audien vauhdissa baanalla.
Tuo A4 on tuplatehoila varustettu ja A3 painottuu paljon lähemmäksi tuota 100 kilowatin rajaa verrattuna 80:iin. Saksassa tuollaisilla 80-luvun perusautoilla ajava potee kroonista rahapulaa. On aivan selvää, että hänelle taloudellisella ajotavalla on myös taloudellista merkitystä. Ja eipä sillä 75 hv Audilla baanalla kaahata oikein edes pysty.
Eli tehokkaampi ja tilavampi A3 kulkee nopeampitempoisesta ajosta huolimatta selvästi vähemmällä ja tuplatehoinen paljon isompi A4 kulkee samalla polttoainemäärällä.
Vertailusi A4:n kanssa samantehoisia Audi 100:a löytyy vuosilta 1988-1990 121 kilowatin tehoisena viisi kappaletta ja keskikulutus on noin 13 litraa. Uusi 132 kilowattinen A6 kulkee sekin selvästi alle kympin kulutuksella.